Kymijoki
Suurin osa poikas- ja lisääntymisalueista kalateiden yläpuolella
Seurannan tavoitteita: kalalajit ja -määrät,
nousuajankohta, luonnonkalojen osuus, portaan säätöjen vaikutukset, kokojakaumat jne.
Smoltti-istutusten tuotto hyvin heikko ja viime vuosina panostusta luonnontuoton elvyttämiseen
Kalatieseurantaa v. 2012 alkaen (Korkeakoski v. 2016)
Korkeakosken live-lähetys Youtube:ssa
Nousulohet vs. virtaama (Koivuk.
säännöstelypato)
r = 0.8
Lohen ikäluokat ja osuudet nousukaloista
PIT-seuranta Kymijoen kalateillä
Vuonna 2017 merkittiin smoltti- istukkaita 3064 kpl
Vuoden 2018 seurannassa havaittiin 1.
merivuoden kaloja kalateillä yht. 4 kpl
Eli 0,13% palannut voimalaitosten yläpuolelle ko. iässä
Suurin osa todennäköisesti 2-meriv.
iässä, eli tänä vuonna
Korkeakosken lohet olivat nousseet n.
1,5-2 h aikana portaan läpi
PIT-merkintöjä jatkettiin tänä vuonna
Kymijoen seurannan havaintoja
Vain pieni osa (~6%) Korkeakoskelle nousseista lohista ui kalatien läpi. Taimenella osuus selvästi suurempi (~55%)
Lohi ja taimen suosivat Koivukosken säännöstelypadon kalatietä, joka kuitenkin normaalisti kesällä ja syksyllä kiinni
Vaellussiika ei nouse Kymijoen teknisiin kalateihin
Koivukosken voimalan kalatiellä merkitystä lähinnä alivirtaamatilanteessa, kun säännöstelypato kiinni
Muutamien päivien ohijuoksutuksilla voidaan saada lähes yhtä paljon nousukaloja patojen yläpuolelle, kuin kauden aikana voimalan kalatiellä
Imatran
kaupunkipuro
Valmistui 2014
Voimanpuron taimenia istutettiin v. 2015 n. 80 kpl
Poikastiheydet (0 +) suuria (jopa ~100 kpl/aari)
Ensimmäinen
nousukalaseuranta syksyllä 2018
Smolttiseuranta 2019
Imatran kaupunkipuron seurannan kysymyksiä
Kuinka paljon emokaloja nousee puroon
Nousun ajoittuminen
Paljonko puro tuottaa smoltteja
Alasvaelluksen ajoittuminen
Muut kalalajit
Syysseurannan havaintoja
Puroon nousi lokakuussa >20 emokalaa
Kalojen keskikoko
~ 40 cm (1-1,5 kg)
Suurin osa emoista
luonnonkaloja
Nousu valoisaan aikaan päivästä
Hanke on saanut avustusta
kalastonhoitomaksuvaroista VAR-ELY:lta
Kaupunkipuron smolttiseuranta
Kissakosken luonnonmukaisen
kalatien seuranta
Taustaa ja seurannan tavoitteita
Vanha tekninen kalatie purettiin ja tilalle rakennettiin luonnonmukainen kalatie
Valmistui v. 2012 ja ensimmäiset seurannat v. 2013 ja 2017
Kalatien toimivuuden arviointi
Kalalajit ja –määrät. Erityisesti haluttiin selvittää
uhanalaisen järvitaimenen määriä ja käyttäytymistä
Kalamäärät suuria (>17.000 kpl)
V. 2013 noin 300 kpl
>4 cm korkeaa kalaa
10 eri kalalajia
Suurin osa särkikaloja
Taimenia 9 kpl, joista vain yksi istutettu
Yhteenveto
Videoseurannalla saadaan tuotettua monipuolista ja hyödyllistä kalastotietoa kalateiltä ja pieniltä puroilta
Lähes joka kohteella seurannalla on saatu uutta ja
yllättävääkin tietoa, joka kiinnostaa paikallisia ihmisiä, kalastajia, tutkijoita ja mediaa
Videoseuranta on hyvä ja suhteellisen edullinen menetelmä. Haasteena vaihtelevat ja vaikeat
olosuhteet (ilmakuplat, valot/varjot, sameus jne.)
