Tyrehtyykö vieraslajien virta?
Suomenlahden tila ja tulevaisuus - Ollaanko oikealla väylällä? 25.1.2018
Maiju Lehtiniemi
Kuva: H Nilanen
2
Lajiliikenne kasvaa
Euroopan vieraslajitilanne
M Lehtiniemi
Maalla elävät lajit Merilajit Makean veden lajit
Selkä- rankaiset
Selkä- rangatto-
mat
Perustuottajat
3
Asettuneiden vieraslajien määrät Euroopan merissä
170 lajia saapunut
2018
Lähde: European Environmental Agency
● Vieraslajien saapumista arvioidaan HELCOM- indikaattorilla, jossa lasketaan yhteen kuuden vuoden aikana Itämerelle saapuneet uudet vieraslajit (2011-2016).
● Itämeren alueelle on saapunut 14 uutta vieraslajia.
Näistä yksikään ei saapunut ensimmäisenä Suomen aluevesille, joten Suomen osalta indikaattori näyttää hyvää tilaa.
● Suomessa kuitenkin 3 meille uutta lajia:
○ Asovan meduusa, Laonome-mato, Murchisonellidae-kotilo
4
Meren tila 2018
Tunnistuspähkinöitä
● Uusi monisukasmatolaji 2014 Turusta
● Nyt löytyy näytteissä Naantalista Loviisaan
● Virosta löydetty Laonome kroyeri
● Suomen vaikuttaa olevan eri laji
○ Ehkä Laonome calida
○ Se olisi kotoisin Australiasta, ja esiintyisi mm.
Hollannissa
● Sekvensointi ja lajintunnistus menossa
Kuva: A Lindell-Jokinen
Uusimpia, tunnistettuja vieraslajeja
● Maeotias marginata-meduusa
● 1999-2003 Viron rannikolla
● Saaristomerellä elokuussa 2012
● Kotoisin Azovan merestä
Kuvat: M von Numers
7
Saapumisvuosi
1800 1820 1840 1860 1880 1900 1920 1940 1960 1980 2000 2020 KaspianpolyyppiMerirokko
KanadanvesiruttoVaeltajakotilo SormisammaleläinVillasaksirapu TynnyrihankajalkainenMurtovesiketjukainenSydänkärkipiikkileväKoukkuvesikirppuVaeltajasimpukkaValesinisimpukkaKyttyrävesikirppuSuppunäkinpartaMustatäplätokkoLiejuputkimadotLiejutaskurapuPikkuliejumatoHopearuutanaSirokatkarapuPärskesääskiPunamysidiTiikerikatkaKirjolohiKarppi Asovan hydromeduusaMurchisonellidae-kotiloLaonome-mato
Lähde: Lehtiniemi, Nummi, Leppäkoski 2016. Jättiputkesta citykaniin - Suomen vieraslajit
Suomessa vieraslajien määrä ollut huimassa nousussa
● Alueellisesti Suomenlahdella on havaittu kokonaisuudessaan eniten vieraslajeja (28 lajia), ja myös uusista lajihavainnoista
suurinosa (2/3) on tehty Suomenlahdella
● Saaristomerellä on toiseksi eniten vieraslajeja (19 lajia)
● Vähiten vieraslajeja on saapunut Perämerelle (14 lajia)
8
Suomen merialueiden tilanne
● Kotoisin Pohjois-Amerikasta
● Ensimmäinen löytyi Naantalista 2009
● Kesinä 2011-2017 satoja
löytöjä Turun ympäristöstä ja luoteeseen
M Lehtiniemi
Liejutaskurapu
Kemiö Uusikaupunki
Joulukuu 2016Joulukuu 2011
Liejutaskurapu
● Syö monipuolisesti eläin- ja kasvimateriaalia
○ Vahva kilpailija ja peto
● Mahdollisuudet levitä laajalle ja asettua monille paikoille rannikollamme
Kuva: J Uski
Kuva: K Vuorio
Laivaliikenne vektorina
Lähde: Zaiko et al. 2011
Kaikki asettuneet vieraslajit Haitalliset vieraslajit
Kuva: M Lehtiniemi
Maailmanlaajuisesti 69 % vieraslajeista
on siirtynyt alueelta toiselle laivaliikenteen mukana
Laivaliikenteen kehitys globalisaation myötä
Suuremmat laivat = enemmän
painolastivettä
Nopeammat laivat = eliöt säilyvät
paremmin elossa Uudet laivareitit ja
uudet satamat = uudet alkuperä- ja
vastaanottaja-alueet
M Lehtiniemi
Lajien hävittäminen leviämisen jälkeen on mahdotonta
Kuvat: M Lehtiniemi
Miten vieraslajien globaali siirtyminen voidaan estää?
Leviämisen estäminen
• Haitalliset vieraslajit nousivat yleiseen tietoisuuteen 1970- 1980 –luvuilla
• YK:n biologista monimuotoisuutta koskeva yleissopimus, CBD (1992): vieraslajien leviämisen rajoittaminen,
estäminen ja hävittäminen
• HELCOM:n Itämeren toimintaohjelma (BSAP, 2007)
• EU:n meristrategiadirektiivi (2008)
• CBD -> Suomen kansallinen vieraslajistrategia (2012)
• Suomen merenhoitosuunnitelman toimenpideohjelma 2016-2021 (2015)
• EU:n vieraslajiasetus (2015), Laki vieraslajeista aiheutuvien riskien hallinnasta (2016)
Leviämisen estäminen
• IMO:n Painolastivesiyleisopimus hyväksyttiin
2004 Lontoossa, astui vihdoin voimaan 8.9.2017
• Ehkäistään ja vähennetään haitallisten
vieraslajien kulkeutumista painolastivesien ja sedimenttien mukana kansainvälisessä
meriliikenteessä
• Koskee kaikkia laivoja sopimusvaltioiden merialueilla, riippumatta laivan lipusta
• Painolastiveden käsittely määräysten
mukaisesti (käsittelylaitteistot), sen jättäminen
maihin, viimeistään 2024 (tai painolastivettä ei
tyhjennetä)
• Vapautukset soveltamisesta (A-4 sääntö):
- alukselle voidaan myöntää vapautus olla käyttämättä tietyllä reitillä painolastiveden käsittelylaitteistoa, mikäli riski haitallisen eliön siirtymiseen on pieni
- Myönnetään alukselle tietylle reitille kahden sataman tai paikan välillä
- Itämeren maat ovat kehittäneet yhteistyössä Koillis-Atlantin OSPAR-maiden kanssa
yhteisen riskiperusteisen työkalun vapautusten myöntämisen tueksi
16
Vapautukset painolastiveden hallinnasta
HELCOM-OSPAR
Satamanäytteenotto-ohjeistus
● Sataman tiedot
● Fysikaalinen data
● Näytteet
○ Patogeenit (?)
○ Kasvi- ja eläinplankton
○ Pohjaeläimet
○ Liikkuvat eläimet
○ Fouling eliöt
● Kaikki parametrit
loppukesällä, plankton
myös keväällä
Miten muut lajit?
18
Vaeltajasimpukka Dreissena
polymorpha
●
Itämerelle 1800-l?,Suomeen 1990, Ponto- Kaspian alueelta
● Makean veden laji (<5 ‰)
Valesinisimpukka Mytilopsis
leucophaeata
•
Itämerelle 1930?, Suomeen 2003, Meksikonlahdelta• Murtoveden laji (2->20 ‰)
• Suomen etelärannikolla
• Tukkii vedenottoputkia (voimalat)
• 28 000 yksilöä/m2 (valekirjosimpukka)
Kuva: U.S. Geological Survey Archive,Bugwood.org
Kiinni-istuvat valtaavat Itäisellä Suomenlahdella
● Vieraat simpukat Mytilopsis leucophaeata ja Dreissena polymorpha runsaita Itäisellä Suomenlahdella
● Merirokko (Amphibalanus improvisus) dominoi yhteisöjä (80%) mutta D. polymorpha on runsastunut ja lisääntyy tehokkaasti
● Se on dominoiva simpukkalaji tällä hetkellä
● Idässä ei ole alkuperäisiä simpukoita kovilla pohjilla
Mitä kansalainen voi Itämeren vieraslajeille tehdä?
● Jos/kun vieraskala- tai rapulaji tarttuu pyydykseen sitä ei pidä päästää takaisin mereen
● Älä siirrä vieraslajia uuteen paikkaan!
● Ilmoita havaintosi!
www.vieraslajit.fi
Kuva: M Lehtiniemi
Kiitos mielenkiinnostanne!
Kysymyksiä?
22
