226
K a n s a n t a l o u d e l l i n e n a i k a k a u s k i r j a – 9 8 . v s k . – 2 / 2 0 0 2 V Ä I T Ö K S I Ä
Väitöskirja Baltian maiden ja Euroopan unionin
yhdentymisprosessista *
Visa Heinonen
Kuluttajaekonomian professori Taloustieteen laitos, Helsingin yliopisto
Tutkimuksen tausta ja yleinen merkittävyys
T
oisen maailmansodan jälkeen Euroopan in- tegraatiokehitys lähti liikkeelle tärkeänä tavoit- teena estää aseellisia konflikteja, joista mante- reellamme on valitettavan paljon kokemuksia.Euroopan manner oli ollut kahden maailman- sodan päänäyttämönä. Pyrkimys pysyvämmän rauhantilan aikaansaamiseksi oli kova. Jo alun alkaen integraatiossa painottuivat myös talou- delliset seikat. 1990-luvulla oli edetty vaihee- seen, jossa Euroopan unioni käsitti lähes koko läntisen Euroopan ja sille oltiin luomassa omaa rahayksikköä. EMU-prosessin kolmas vaihe oli haaste 1900-luvun lähetessä loppuaan. Vuoden 1999 alusta 11 Euroopan unionin 15:stä jäsen- maasta olivat täyttäneet EMU:n konvergenssi- kriteerit ja liittyivät euroalueeksi, johon vuoden 2001 alusta tuli mukaan myös Kreikka. Tämä
on lyhyesti tiivistettynä Niina Pautola-Molin väitöskirjatutkimuksen integraatiohistorialli- nen tausta.
Niina Pautola-Molin väitöskirjassa tarkas- tellaan Viron, Latvian ja Liettuan tilannetta Euroopan integraation edetessä. Maat ovat pyrkimässä Euroopan unionin jäseniksi. Tilan- ne on erityisen mielenkiintoinen, sillä kyseiset maat ovat siirtymätalouksia. Maat ovat kuulu- neet Neuvostoliittoon, ja niissä on ollut vallal- la reaalisosialismi. Väitöskirjan aihe on siis hy- vin kiinnostava ja mitä ajankohtaisin. Tutki- musaiheen yleistä merkittävyyttä lisää se, että maat noudattavat joitakin erityisjärjestelyjä ku- ten Viro ja Liettua valuuttakatejärjestelmää.
Väittelijä on tarttunut siis väitöskirjassaan haastavaan tutkimusongelmaan: Euroopan moniulotteiseen integraatioon. Kyseessä on artikkeliväitöskirja, jonka osat on julkaistu muualla ja siten käyneet läpi monivaiheisen tar- kastusprosessin. Työ osoittaa tekijänsä oppi-
*Niina Pautola-Mol: ”The Baltic States’ Integration into the European Union – Institutional Approach”. Acta Universi- tatis Oeconomicae Helsingiensis A-196. Helsinki, Helsinki School of Economics.
227 V i s a H e i n o n e n
neisuutta sekä hyvää tutkimusmenetelmien hal- lintaa. Väitöskirjan kiinnostavuutta lisää vielä sekin, että tarkastelussa on sovellettu uutta in- stitutionalistista taloustiedettä ja yhdistetty sii- hen ulkomaankaupan ja taloudellisen integraa- tion teorioita.
Teoreettinen viitekehys ja menetelmälliset kysymykset
Niina Pautola-Molin väitöskirjan teoreettinen viitekehys on rakennettu yhtäältä Douglass C.
Northin uuden institutionaalisen taloustieteen ja toisaalta kansainvälisen kaupan ja taloudel- lisen integraation teorioiden pohjalle. Työn en- simmäisessä osassa käydään teoreettisen viite- kehyksen rakentamisen lisäksi läpi Euroopan taloudellisen integraation keskeiset vaiheet.
Teoreettisen viitekehyksen keskeiset ele- mentit on omaksuttu uudesta institutionaali- sesta taloustieteestä, missä on yhdistetty vaih- don transaktiokustannusteoriaa ja tuotannon teoriaa inhimillisen käyttäytymisen teoriaan.
Väittelijä perustelee viitekehyksensä onnistu- neesti. ”Uuden” ja ”vanhan” – vebleniläisen – institutionaalisen taloustieteen eroista olisi voi- nut käydä jossakin määrin keskustelua, joskaan sen puuttuminen ei empiirisesti painotetussa työssä ole vakava puute. Sellaisenaan omak- suttuja uuden institutionalismin ajatuksia olisi voinut tarkastella myös hieman kriittisessä va- lossa. Jälleen kyseessä on vähämerkityksinen puute.
Empiirisissä tarkasteluissa vertaileva mene- telmä on paikallaan. Sillä tavalla saadaan taval- lisesti tarkasteltavista ilmiöistä aina jotakin kiinnostavaa uutta tietoa. Nyt vertailut ovat maakohtaisia ja historiallisia. Vertailussa olisi voinut tuoda selvästi esiin lähtökohdan: sosia- listisen talousjärjestelmän markkinatalouskapi-
talismista selvästi poikkeavine instituutioineen.
Näin erityisesti siksi, että uudessa institutiona- lismissa korostetaan voimakkaasti polkuriippu- vuuden merkitystä. Tämä olisi korostanut muutosten suuruutta ja prosessin hitautta.
Huomautukseni ei kuitenkaan millään tavalla vähennä Pautola-Molin tutkimuksen tulosten arvoa.
Tulokset ja niiden merkittävyys Väitöskirjan keskeisiä tutkimuskysymyksiä ovat seuraavat:
– Miten instituutiot kuten esimerkiksi asso- siaatiosopimukset tai valuuttakatejärjestelmä toimivat käytännössä ja mikä on niiden roo- li Baltian maiden kauppa-, raha- ja finanssi- politiikan ohjauksessa?
– Mitä voidaan sanoa instituutioihin liittyvis- tä historiallisista kokemuksista?
– Miten instituutiot kehittyvät ajan kuluessa sekä miten ne muuttuvat integraation ede- tessä?
– Ovatko instituutiot tehokkaita ja miten ne vaikuttavat taloudelliseen kasvuun sekä mai- den ja EU:n lähentymiseen?
– Mitkä ovat instituutioiden tulevaisuudennä- kymät?
Artikkeliväitöskirjassa esitetään huolellisesti kuvaus Euroopan taloudellisen integraatiopro- sessin vaiheista taustaksi Baltian maiden tar- kastelulle. Työn empiirisissä tarkasteluissa kiin- nitetään huomiota erilliskysymyksiin kuten osassa II Baltian maiden ja Euroopan unionin välisiin kauppasopimuksiin, osassa III Viron ja Liettuan kokemuksiin valuuttakatejärjestel- mästä ja osassa IV Maastrichtin konvergenssi- kriteerien sekä vakaus- ja kasvusopimuksen vaikutuksiin Baltian maiden taloudelliselle ke-
228
V Ä I T Ö K S I Ä KAK 2 / 2002
hitykselle instituutioiden toiminnan, sopivuu- den ja tehokkuuden näkökulmasta.
Baltian maiden ja Euroopan unionin kaup- pasopimuksia tarkastelevan II osan mukaan EU on nykyään Baltian maiden tärkein kaup- pakumppani. Tulokset viittaavat lisäksi siihen, että kauppasopimuksilla ja integraatiolla on ollut Jacob Vinerin 1950-luvulla esittämiä kauppaa luovia vaikutuksia. Maataloustuottei- den kaupan vapauttaminen saattaa osoittautua kuitenkin pulmalliseksi, sillä EU:ssa pelätään kaupan vapauttamisen lisäävän paineita toimia samoin kaikkien muidenkin Itä-Euroopan mai- den kanssa. Maatalouspolitiikka on tunnetusti keskeinen ja ristiriitoja herättävä alue Euroo- pan integraatiossa.
Väitöskirjan III osassa tarkastellaan Viron ja Liettuan kokemuksia valuuttakatejärjestel- mästä sekä mahdollisia syitä järjestelmästä luo- pumiseen. Järjestelmää on käytetty aikaisem- min esimerkiksi väliaikaisena keinona valuut- takriiseistä selviämiseen uskottavuuden ja luot- tamuksen palauttamiseksi. Tarkastelu paljasti, että Viro ja Liettua kohtaavat suuria vaihto- tasevajeisiin ja kasvavaan pääomien liikkuvuu- teen liittyviä haasteita. Lisäksi EU:n konver- genssikriteerien täyttäminen voi tuottaa ongel- mia, sillä järjestelmä ei salli hintatason ja kor- kokehityksen suoraa kontrollia. Viro kytki kruununsa vuonna 1992 Saksan markkaan. Sen ongelmana on ollut valuutan yliarvostus ja kas- vava vaihtotaseen vaje. Liettua puolestaan kyt- ki valuuttansa Yhdysvaltain dollariin vuonna 1994. Molemmat maat ovat saaneet inflaation
hallintaan, ja myös korkotaso on pysynyt niis- sä kurissa 1990-luvun loppupuolella. Tutki- muksen mukaan kuitenkin mailla on perustei- ta luopua valuuttakatejärjestelmästä ennen mahdollisesti toteutuvaa Euroopan unionin jä- senyyttä.
Väitöskirjatyön artikkeli osassa IV käsitte- lee finanssipolitiikan instituutioiden vaikutuk- sia Baltian maihin. Etusijalla ovat Maastrich- tin konvergenssikriteerit sekä vakaus- ja kasvu- sopimus instituutioiden toiminnan, sopivuu- den ja tehokkuuden näkökulmasta katsottuna.
Lähtökohtaisesti instituutio on tehokas, jos se johtaa talouden kasvuun. Väitöskirjan tarkas- telu osoittaa sen, että Viro ja Latvia ovat on- nistuneet säilyttämään finanssipoliittisen va- kauden Liettuaa paremmin. Vuotta 1999 lu- kuun ottamatta ne ovat kyenneet täyttämään budjettivajausta koskevan konvergenssikritee- rin: vajaus ei saa ylittää kolmea prosenttia brut- tokansantuotteesta. Maastrichtin sopimukseen liittyvät finanssi-instituutiot ovat kuitenkin Bal- tian maille sopivia, helposti toteutettavissa sekä valvottavissa.
Kaiken kaikkiaan väittelijä on onnistunut työssään yhdistämään erilaisista aineksista koostuvan teoreettisen viitekehyksen empiiri- siin tarkasteluihin, jotka ovat tuottaneet mie- lenkiintoisia tuloksia. Väitöskirjan empiiriset tulokset ovat varteenotettavia, ja niillä voi toi- voa olevan merkitystä myös käytännön päätök- senteon kannalta. Parhaimmassa tapauksessa- han tutkimus voi tarjota tukea käytännön pää- töksenteon toimenpiteitä suunniteltaessa. "
