Datahubin tarjoamat hyödyt ja rooli sähkömarkkinoiden muutoksessa

(1)

Datahubin tarjoamat hyödyt ja rooli sähkömarkkinoiden muu- toksessa

Diplomityö, joka on jätetty opinnäytteenä tarkastettavaksi diplomi-insinöörin tutkintoa varten.

Helsingissä, 17.5.2021

(2)

Diplomityön tiivistelmä

TekijäAtte Hinkka

Työn nimiDatahubin tarjoamat hyödyt ja rooli sähkömarkkinoiden muutoksessa Maisteriohjelma Advanced Energy Solutions - Sustainable

Energy Systems and Markets

KoodiELEC3048

Työn valvojaProfessori Matti Lehtonen Työn ohjaaja(t)DI Jaakko Hirvensalo

Päivämäärä 17.05.2021 Sivumäärä60 KieliSuomi

Tiivistelmä

Tämän työn tavoitteena on tunnistaa Suomen datahubin tarjoamia hyötyjä sekä roolia sähkömarkkinoiden muutoksessa. Työssä arvioidaan datahubin riippuvuuksia muihin käynnissä oleviin sähkömarkkinamuutoksiin. Tutkimus on toteutettu kirjallisuuskatsauksena, jota on täydennetty asiantuntijahaastatteluin. Työn tutkimusmenetelmä on laadullinen.

Datahub on Suomen vähittäissähkömarkkinoiden keskitetty tiedonvaihtoratkaisu, ja sen tarjoamat palvelut on määritelty sähkömarkkinalaissa. Työssä selvitetään tapahtumaketju, jonka myötä datahubia alettiin toteuttaa. Datahub ei suoranaisesti perustu EU- lainsäädäntöön, vaan on Suomen kansallinen hanke, jolla mahdollistetaan laadukkaasti toimivat sähkön vähittäismarkkinat. Datahub kuitenkin auttaa tiettyjen EU:n tavoittei- den täyttämisessä.

Datahub linkittyy useaan markkinamuutokseen. Työssä luodaan katsaus datahubin kannalta keskeisimpiin markkinamuutoksiin. Työn yhtenä tuloksena esitellään datahubin ja markkinamuutoksien välisten riippuvuuksien luokittelu teknisiin ja loogisiin riippuvuuksiin, sekä arvio loogisen riippuvuuden tyypistä. Varttimittaukseen siirryttä- essä datahub välittää ja säilöö mittauksen aika-askeleen muutostietoa. Varttitaseen vai- heistetussa käyttöönotossa datahub hallitsee eri aika-askeleessa ilmoitettuja mittaustietoja, joten datahubilla on molemmissa hyvin keskeinen rooli. Yksitasemalli ei juurikaan vaikuta datahubiin tai sen toteuttamaan jakeluverkon taseselvitykseen. Datahub on otettava käyttöön ennen seuraavia merkittäviä pohjoismaisten vähittäissähkömarkkinoiden yhtenäistämistoimenpiteitä, kuten datahubien yhteentoimivuutta. Datahubin ensimmäi- sessä versiossa ei ole kysyntäjouston kannalta kovin merkittäviä toiminnallisuuksia, mutta datahubilla on kuitenkin mahdollisuus kehittyä kysyntäjouston kannalta kes- keiseksi alustaksi. Datahubissa on tarpeellista tietoa kysyntäjoustoon liittyen ja sillä on rooli jakeluverkon taseselvityksessä. On jo ehdotettu, että datahub voisi tarjota ominai- suuksiaan kuormanohjausrajapinnan ja myöhemmin joustohubin tarpeisiin.

Työssä esitellään myös työn aikana nousseita ideoita datahubin jatkokehitykseen. Ky- syntäjoustotuotteiden tuominen datahubiin mahdollistaisi osaltaan joustopalveluntarjo- ajien vertailupalvelun toteuttamista. Jos mittaustietojen ilmoitusväliä lyhennetään, se voisi mahdollistaa taseselvityslaskennan suorittaminen useammin, mikä puolestaan an- taisi parempaa tilannekuvaa markkinaosapuolten sähkötaseesta. Datahubissa säilöttävät tiedot ovat arkaluonteisia. Tietoa voidaan luovuttaa tutkimustarkoituksiin vain ano- nymisoituna, mutta tähän ei kirjoitushetkellä ole valmista linjausta tai ohjeistusta. Asiak- kaat voivat kuitenkin halutessaan antaa valtuutuksen kolmannelle osapuolelle, joka voi sovitusti analysoida tai välittää asiakkaan käyttöpaikka- ja mittaustietoa tutkimustarkoituksiin.

Avainsanatdatahub, markkinamuutokset, vähittäissähkömarkkina

(3)

Abstract of master’s thesis

AuthorAtte Hinkka

Title of thesisBenefits of the Finnish datahub and it’s role in the turns of the electricity market

Master programme Advanced Energy Solutions – Sustainable Energy Systems and Markets

CodeELEC3048

Thesis supervisorProfessor Matti Lehtonen Thesis advisor(s) DI Jaakko Hirvensalo

Date17.05.2021 Number of pages60 LanguageFinnish

Abstract

The goal of this thesis is to identify the benefits and role of the Finnish datahub in the upcoming turns of the electricity market. The datahub’s dependencies to other ongoing market changes are evaluated. The research is conducted as a literature review comple- mented with specialist interviews. The research method is qualitative.

Datahub is a centralized data exchange platform in Finnish retail electricity markets and its services are defined by the electricity market act. Datahub ensures uniform prac- tices in data exchange and standardized processes between market participants. The chain of events that led to the implementation of datahub is clarified in this thesis. Data- hub is not directly based on EU legislation but is Finland’s national project to enable a high-quality retail electricity market. However, the datahub helps to meet certain EU ob- jectives.

Datahub is linked to several market changes. An overview of the most important market changes from the perspective of the datahub is included in this thesis. One of the re- sults of this thesis is the classification of technical and logical dependencies between datahub and market changes. An estimate of the type of dependency is also presented. Dat- ahub forwards and stores time step information during the transition to 15 min metering period and manages time-series reported in different time steps during the phased com- missioning of 15 min imbalance settlement period and thus has a significant role in both.

Single price and single position model has little effect on the datahub or its balance settlement. Datahub must be commissioned before the next major measures to harmonize the Nordic retail electricity market, such as datahub interoperability. The first version of datahub does not have very significant functionalities in terms of demand response, but the datahub still has the opportunity to develop into a key platform. Datahub has the nec- essary information and a role in the imbalance settlement. It has already been suggested that datahub would offer its features for the needs of a load control interface and later for a flexibility hub.

Ideas for further development of the datahub are presented. Bringing demand response products to the datahub would help to implement a comparison service for flexibility service providers. If the reporting interval of the metering data is shortened, it could allow imbalance calculation to be performed more frequently, which in turn would provide a better situation picture of the imbalance of a market participant. The data stored in the datahub is sensitive. The information can only be disclosed as anonymized for research purposes, but there is no policy or guidance for this at the time of writing. However, customers may choose to authorize a third party who can analyze or pass on the metering point- or metering data as agreed with the customer.

Keywordsdatahub, market changes, retail electricity market

(4)

Alkusanat

Oma aktiivinen rooli datahub-projekteissa antoi motivaatiota tutkia datahubin taustoja ja riippuvuuksia muihin sähkömarkkinamuutoksiin. Tämän diplomityön myötä opin tun- temaan datahubin merkityksen ja mikä mahtavinta, opeista oli hyötyä jo tutkimuksen ai- kana. Työskentely muutosten parissa jatkuu.

Tahdon kiittää Partiture Oy:tä ja Solteq Oyj:tä tästäkin mielenkiintoisesta oppimismah- dollisuudesta. Kiitokset erityisestä tuesta ja työn mahdollistamisesta haluan esittää Par- titure Oy:n Jaakko Hirvensalolle, joka myös toimi työn ohjaajana. Kiitän asiantuntevista ja mielenkiintoisista haastatteluista Pinja Kimaria, Teemu Hellasta, Jan Segerstamia, Minna Arffmania, Tatu Pahkalaa ja Veikka Pirhosta. Kiitokset myös Tiina Laiholle, jonka kanssa sain käydä mielenkiintoisia keskusteluita työhön liittyen. Suuri kiitos professori Matti Lehtoselle työn valvomisesta ja asiantuntevista kommenteista. Suurimmat kiitokset perheelleni ja ystävilleni, jotka ovat osaltaan mahdollistaneet tämän oppimismatkan. Kii- tän yleisesti kaikesta tässä matkalla saamastani kannustuksesta.

Helsingissä 17.5.2021

Atte Hinkka

(5)

Sisällysluettelo

Tiivistelmä Abstract Alkusanat

Sisällysluettelo ... 5

Merkinnät ... 6

Lyhenteet ... 6

1 Johdanto ... 7

2 Teoreettinen tausta ... 9

2.1 Sähkömarkkinoiden kehityshankkeiden toimintaympäristö ... 9

2.2 Päätöspolku datahubiin ... 11

2.3 Suomen datahub ... 13

2.3.1 Osapuolten roolit ja tehtävät datahubissa ... 15

2.3.2 Tiedonvaihto datahubissa ... 17

2.3.3 Datahubin käyttöönottoprojekti ... 17

3 Tutkimusmenetelmät ... 20

4 Pohjoismaisen taseselvitysmallin muutos ja datahub ... 22

4.1 Datahubin toteuttama jakeluverkon taseselvitys ... 22

4.2 Yksitasemalli ja datahub ... 24

5 Varttitase ja datahub ... 25

5.1 Siirtymä varttitaseeseen ... 25

5.2 Varttitaseen käyttöönotto ennen datahubia ... 27

5.3 Mittausinfrastruktuurin päivittäminen ja datahub ... 28

5.4 Varttitaseen vaikutukset datahubiin ... 29

6 Kysyntäjousto ja datahub ... 31

6.1 Kysyntäjousto ja joustopalveluntarjoajat ... 31

6.2 Kysyntäjouston tiedonvaihto ennen datahubia ... 33

6.3 Kysyntäjouston toteuttaminen datahub 1.0:ssa ... 34

6.4 Kysyntäjouston toteuttaminen datahubin avulla tulevaisuudessa ... 37

7 Datahub ja vähittäissähkömarkkinoiden harmonisointi... 41

7.1 Vähittäissähkömarkkinoiden harmonisointi Pohjoismaissa ... 41

7.2 Pohjoismaisten datahubien eroavaisuudet ... 42

7.3 Suomen datahubin rooli yhtenäistyvässä vähittäissähkömarkkinassa ... 43

7.4 Yhtenäistämisen toteutusjärjestys ... 45

8 Datahubin tietojen analysointi ... 47

9 Ideapankki ... 50

9.1 Datahubin hyödyntäminen laajemmin kysyntäjoustossa... 50

9.2 Taseselvityksen suorittaminen useammin ... 50

9.3 Datahubin rajapinnasta saatavien tietojen hyödyntäminen ... 51

9.3.1 Ilman valtuutuksia ... 51

9.3.2 Valtuutuksin ... 52

9.3.3 Kolmannet osapuolet ... 53

10 Datahubin rooli sähkömarkkinoiden muutoksessa ... 55

11 Yhteenveto ... 58

12 LÄHTEET ... 61

(6)

Merkinnät

Datahub Sähkön vähittäismarkkinoiden keskitetty tiedonvaihtoratkaisu Datahub 1.0 Datahubin ensimmäisessä vaiheessa käyttöönotettava versio

Lyhenteet

ECP Energy Communication Platform, tiedovaihtoalusta

EU Euroopan Unioni

eBIX European Forum for Energy Business Information Exchange, energiateollisuuden tiedonvaihdon standardisointiin keskittynyt järjestö

FCR Frequency Containment Reserve, Taajuudenvakautusreservi FCR-D Frequency Containment Reserve, Taajuusohjattu häiriöreservi FFR Fast Frequency Reserve, Nopea taajuusreservi

FCR-N Frequency Containment Reserve – Normal operation, Taajuus- ohjattu käyttöreservi

FRR Frequency Restoration Reserve, Taajuudenpalautusreservi GLN Global Location Number, GS1-järjestelmän osapuolitunniste GSRN Global Service Relation Number, GS1-järjestelmän tunniste,

jolla yksilöidään mittauspiste datahubissa

GS1 Kansainvälinen yksilöllisiä organisaatiokohtaisia tunnisteita ja- kava organisaatio

HNR BRS Harmonized Nordic Retail Market Business Requirements Spe- cifications, Yhteispohjoismaisesti harmonisoidun vähittäis- markkinan tiedonvaihtostandardin luomista varten toteutettu projekti

HRM Harmonized Role Model, eBIX:n määrittämä malli, joka mää- rittää sähkömarkkinoiden rooleja

INTERRFACE TSO-DSO-Consumer architecture to provide innovative grid services for an efficient power system, eurooppalainen kehitys- hanke, jossa kehitetään joustomarkkinaratkaisuja

MADES Market Data Exchange Standard, ENTSO-E:n määrittämä markkinoiden tiedonvaihtostandardi

MSCONS Metered Services Consumption Report, Aikasarjatietojen väli- tykseen käytettävä tiedonvaihtoformaatti

MSG The Nordic TSO’s Market Steering Group, Pohjoismaisten kan- taverkkoyhtiöiden yhteistyöryhmä

NEG Nordic Ediel Group, Pohjoismainen tiedonvaihtojärjestö NBM Nordic Balancing Model, Pohjoismainen tasehallintahanke NordREG Nordic Energy Regulators, Pohjoismaisten energiaregulaattorei-

den yhteistyöelin

RMG Retail Market Group, MSG:n aliryhmä

TEM Työ- ja elinkeinoministeriö

(7)

1 Johdanto

Lähelle kuluttajaa, vähittäissähkömarkkinoiden keskiöön, ollaan rakentamassa keskitettyä tiedonvaihtojärjestelmää eli datahubia. Datahubin tuleminen osaksi vähittäissähkömarkki- naa on suurin yksittäinen muutos Suomen sähkömarkkinoiden historiassa sitten markkinoiden avautumisen (Segerstam, 2021). Datahubin tuloa voidaan kutsua isoksi remontiksi, jossa luodaan tehokkaat, helposti valvottavat ja yksikäsitteiset markkinaprosessit vähittäissähkö- markkinalle (Pahkala, 2021). Tässä työssä kerrotaan miksi Suomen datahubia on alun perin lähdetty edistämään ja mihin tavoitteisiin ja haasteisiin datahub tarjoaa ratkaisuja. Työssä selvitetään myös datahub-hankkeen taustat ja havainnollistetaan tapahtumaketju sen kirjaa- miseksi sähkömarkkinalakiin. Tämä on esitetty kappaleessa kaksi (2.2). Samassa kappaleessa kerrotaan myös datahubin ominaisuuksista ja merkityksestä vähittäissähkömarkkinoi- den toiminnassa. Kappaleen kaksi (2.3) lopussa on kerrottu datahubin implementoinnista projektina, sekä havainnollistettu hankkeen kokoluokkaa.

Sähkömarkkinat ovat osa energiajärjestelmää, niissä määritellään kysynnän ja tarjonnan tasapaino jokaisella hetkellä. Myös sähkömarkkinoiden on muututtava tuotantorakenteen mukana. Yksi sähkömarkkinoiden muutostrendeistä on sähkönkuluttajien nostaminen aktii- viseen rooliin ja niiden vaikutusmahdollisuuksien kasvattaminen. Kuluttajien aktivoitumi- nen ei kuitenkaan tapahdu ilman toimenpiteitä. Nykypäivän kuluttajat ovat tottuneet help- poon, nopeaan ja sähköiseen asiointiin. Kuluttajat osallistuvat markkinoille ensisijaisesti vä- hittäissähkömarkkinoiden kautta. Nämä tekijät ovat luoneet tarpeita vähittäissähkömarkki- natiedonvaihdon nopeudelle ja luotettavuudelle.

Nykyisin vähittäissähkömarkkinoilla käytössä oleva, sanomaliikenneoperaattorien väli- senä hajautettuna sanomaliikenteenä toteutettu markkinatiedonvaihto, toimii teknisesti hyvin (Fingrid, 2014). Vähittäissähkömarkkinoilla tapahtuu volyymissa mitattuna suurin määrä tiedonvaihtoa (Empower IM, 2020a). Siirtyminen hajautetusta tiedonvaihdosta kes- kitettyyn tiedonvaihtoon tuo merkittäviä kustannuksia vähittäissähkömarkkinoiden toimi- joille, joiden on uusittava tietojärjestelmäkokonaisuuttaan datahubin aikaisen liiketoiminta- mallin kanssa yhteensopivaksi. Myös itse datahub-järjestelmän perustaminen on vaatinut in- vestointeja, joiden takaisinmaksu kerätään markkinaosapuolilta. Jotta suuren investoinnin tarkoitus ymmärretään, on ymmärrettävä mitä hyötyjä datahub tuo vähittäissähkömarkki- naan. Tämän johdosta työssä luodaan näkemys Suomen datahubin tarjoamista hyödyistä, jotka auttavat markkinaa saavuttamaan sille asetetut kehitystavoitteet. Tämä on esitetty kappaleessa kaksi (2.1).

Työtä aloitettaessa ei ollut luotuna kattavaa koontia sähkömarkkinamuutosten välisistä riippuvuuksista. Markkinamuutoshankkeita on käsitelty erillisissä dokumenteissa, mutta muutosten vaikutuksia toisiinsa ei ollut tuotu selkeästi esille yhteen paikkaan. Suomen kan- taverkkoyhtiö Fingrid on viestinyt, että datahubin käyttöönotto aikataulussa on välttämä- töntä. Perusteluiksi tälle esitettiin, että Suomen on pysyttävä sähkömarkkinakehityksen aikataulussa (Fingrid, 2020a). Tämän työn päätavoitteena on selvittää kuinka erillinen tai lin- kittynyt hanke datahub on suhteessa muihin käynnissä oleviin sähkömarkkinamuutoksiin.

Toisin sanoen työssä pyritään tunnistamaan Suomen datahubin rooli muiden käynnissä ole- vien sähkömarkkinamuutosten ja älyverkko-ominaisuuksien joukossa. Merkittävimpiä datahubiin liittyviä markkinamuutoksia on esitelty kappaleissa neljästä seitsemään (4–7). Kap- paleessa neljä (4) kerrotaan pohjoismaisen taseselvitysmallin muutoksesta ja sen yhtymä- kohdista datahubiin. Kappaleessa viisi (5) kerrotaan siirtymästä varttimittaukseen ja varttitaseeseen, sekä niiden riippuvuuksista datahubiin. Kappaleessa kuusi (6) kerrotaan kysyntä- jouston edistämisestä ja sen mahdollisista yhtymäkohdista datahubiin. Datahubin roolista

(8)

vähittäissähkömarkkinoiden pohjoismaisessa yhtenäistymisessä kerrotaan kappaleessa seit- semän (7). Kappaleessa kymmenen (10) esitellään tutkimuksen tulokset ja vedetään yhteen datahubin rooli sähkömarkkinoiden muutoksessa.

Datahub kokoaa ensimmäistä kertaa kaikkien Suomen jakeluverkkojen käyttöpaikkojen tiedot yhteen paikkaan. Myös mittaustiedot säilötään ja välitetään jatkossa datahubin kautta hyödynnettäväksi liiketoimintaprosesseihin ja taseselvitykseen. Tämä luo ainutlaatuisen da- takokoelman, jota analysoimalla voitaisiin ymmärtää esimerkiksi pientuotantoa, asiakkaiden käyttäytymistä ja sähköjärjestelmän toimintaa eri tilanteissa. Työssä tehdään alustava selvitys mitä tietoa ja millä ehdoilla datahubista on saatavissa analysoinnin tarpeisiin. Tämä on kerrottu kappaleessa kahdeksan (8). Analyysin toteuttaminen ja tarkempi selvitys jätetään jatkotutkimuksen kohteeksi. Kappaleessa yhdeksän (9) on ideapankki, jossa esitellään työn aikana nousseita kehitysideoita ja mahdollisia jatkotutkimuskohteita. Ideapankin esimerkit edustavat osaltaan datahubin tulevaisuuden kehityskelpoisuutta.

Työ toteutettiin kirjallisuuskatsauksena avoimiin tietolähteisiin perustuen, sekä sitä täy- dentävänä haastattelututkimuksena. Työn tutkimusmenetelmä on laadullinen. Kappaleessa kolme (3) esitellään ja perustellaan tarkemmin työssä käytetty tutkimusmenetelmä. Tutki- mus rajattiin koskemaan datahubin riippuvuuksia yksitasemalliin, varttitaseeseen ja varttimittaukseen, kysyntäjoustoon ja vähittäismarkkinoiden yhtenäistymiseen. Työssä verrataan vain muita markkinamuutoksia datahubiin, eikä muita markkinamuutoksia keskenään. Da- tahubin kannalta keskeisistä markkinamuutoksista energiayhteisöt ja asiakaskeskeinen vä- hittäismarkkinamalli on rajattu pois tämän työn laajuudesta. Ne on kuitenkin esitelty osana työn tuloksia perustuen lyhyeen tiedonhakuun. Pohjoismailla tarkoitetaan tässä työssä Suo- mea, Norjaa, Ruotsia ja Tanskaa. Islanti ei kuulu tämän työn tarkastelun laajuuteen.

Datahubin hyödyt saadaan käyttöön datahubille määritettyjen palveluiden kautta. Data- hubin tarjoamat palvelut ovat yksinomaan sähköisiä ja näin ollen tässä työssä palveluilla tarkoitetaan datahubin B2B-rajapinnan kautta toteutettavia haku- tai ilmoitustapahtumia, sekä niiden käsittelyä ja tietojen edelleen välitystä. Rajapinnalla tarkoitetaan ohjelmointira- japintaa, johon eri tietojärjestelmät tekevät pyyntöjä, joilla esimerkiksi vaihdetaan tietoja järjestelmien välillä.

(9)

2 Teoreettinen tausta

Massiivisia kehityshankkeita ei toteuteta ilman vaikutusten arviointia ja vahvoja peruste- luita. Muutokset on usein kirjattu lakeihin ja asetuksiin, jolloin niistä tulee osapuolia sitovia.

Selvitetään aluksi sähkömarkkinamuutosten toimintaympäristö, sekä markkinamuutosten tavoitteet ja reunaehdot. Tämän jälkeen kerrotaan Suomen datahubin taustat ja toimintaperi- aatteet, jotta datahubin konteksti selkeytyy ja tiedetään miksi ja millaista datahubia ollaan rakentamassa.

2.1 Sähkömarkkinoiden kehityshankkeiden toimintaympäristö

Lähes jokaisessa energia-alan julkaisussa mainitaan motivaatioksi ilmastonmuutoksen torjunta tai kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen. Ilmastotoimien johdosta myös sähkö- markkinat ovat jatkuvan kehityspaineen alla, sillä markkinamallin on aina tuettava energia- järjestelmää (Fingrid, 2018a). Luetellaan seuraavaksi esimerkkejä tulevista hankkeista ja kerrotaan, miksi muutoksia toteutetaan jatkuvalla syötöllä. Kerrotaan myös mitä tavoitteita ja reunaehtoja markkinamuutoksille asetetaan ja mihin niistä datahub pyrkii vastaamaan.

Näin tulee kuvailluksi sähkömarkkinamuutosten toimintaympäristö.

Uusiutuvien energiantuotantomuotojen määrä sähköenergiajärjestelmissä on lisäänty- mässä. Uusiutuva tuotanto on luonteeltaan vaihtelevaa ja hajautettua. Hajautettu tuotanto tarkoittaa käytännön tasolla sitä, että tuotantoa syötetään useammin myös jakeluverkkoon.

Sähköjärjestelmän on muututtava tuotantorakenteen muutoksen mukana sillä nykyistä säh- köenergiajärjestelmää ei ole suunniteltu tällaiseen tuotantorakenteeseen. Käynnissä on ener- giamurros, jossa siirrytään toisenlaiseen kuorman, kulutuksen ja verkon yhteiskäyttötilan- teeseen (Segerstam, 2021). Markkinamekanismit eivät vielä ole valmiita tähän, ja sen takia sähkömarkkinamuutoksia on tehtävä (Segerstam, 2021). Murroksen myötä syntyy tarpeita uusille teknologioille, jotka vievät kehitystä eteenpäin seuraaviin vaiheisiin (Segerstam, 2021). Näitä kutsutaan yleisesti älyverkko teknologioiksi ja niiden avulla moderni energia- järjestelmä selviää tasapainossa muuttuvissa olosuhteissa.

Koska muutos on jatkuvaa, toimialan on reagoitava niihin erilaisin kehityshankkein ja projektein. Luetellaan seuraavaksi markkinoiden muutostarpeita ja niihin kohdistettuja hankkeita. Uusiutuvien nousun johdosta tarvitaan lyhyt markkinaikkuna ja sitä vastaavat tuotteet, jotta sähkötase on mahdollista pitää tasapainossa. Kaupankäynnin on oltava reaaliaikaisempaa ja automatisoidumpaa. Lähempänä käyttöhetkeä tapahtuvaan kaupankäyntiin tarvitaan reaaliaikaisempaa tietoa verkon, kuormien ja tuotannon tilasta. Järjestelmän tasapainon ylläpitämiseksi tarvitaan reaaliaikaista tehotasapainon laskentaa, sekä reaaliaikaista, hajautettua verkon operointia. (Segerstam, 2021) Varttitase on ensimmäinen askel kohti re- aaliaikaisempia sähkömarkkinoita (Fingrid, 2018a). Sen lisäksi reservimarkkinoille on tu- lossa sekä pohjoismaisia että eurooppalaisia uudistuksia ja kauppapaikkoja. Myös tukku- markkinoille ollaan avaamassa uusia päivän sisäisiä ja day-ahead kauppapaikkoja. Täysin uudenlaisina markkinamuotoina ollaan tuomassa päivän sisäisiä huutokauppoja ja mahdol- listamassa paikallinen kaupankäynti (Fingrid, 2020b). Pohjoismaissa ollaan toteuttamassa taseselvitysmallin muutosta (Fingrid, 2021a). Kuten huomataan, osa kehityshankkeista tai markkinamuutoksista on kansainvälisiä. Niitä varten luodaan ylikansallisia linjauksia, jonka lisäksi jokaisessa maassa tehdään tarvittavat velvoittavat päätökset.

Teknistaloudellisesti olisi mahdollista toteuttaa energiajärjestelmä ilman markkinoita, jolloin ei syntyisi ulospäin suuntautuneita tiedonvaihdon tarpeita. Mutta koska markkinakes- keisyyteen on lähdetty, siinä tullaan pysymään. Ajattelutavan muutos pois markkinakeskei- syydestä veisi paljon aikaa. Markkinakeskisessä mallissa on jaettava monenlaista tietoa säh-

(10)

köjärjestelmästä, jotta tarjouskauppa voi toteutua. Runsas tiedonvaihto luo tarpeita kyberturvallisuuden huomioimiselle useammassa kohdassa arvoketjua. Kyberturvallisuuden huo- mioiminen on korostunut koska energiajärjestelmästä on tullut hybridivaikuttamisen alainen ympäristö. Se vaikuttaa markkinamuutoksien toteuttamiseen. Energiajärjestelmä on järjes- telmä, jonka kautta virtuaalinen toiminto voidaan muuttaa yhteiskuntaa lamauttavaksi hyök- käykseksi. Jos riittävä määrä dataa päätyy vääriin käsiin, voi sen avulla päätellä energiajär- jestelmän heikon kohdan, johon kohdistaa hyökkäys. Turvatekijät on otettava huomioon tiedonvaihdon toteuttamisessa, kuitenkin niin että verkon käyttö voidaan toteuttaa, sen toimin- tatila voidaan arvioida, ja tehotarpeet kommunikoida. Kun energia-alan hankkeita määritel- lään ja toteutetaan, on tasapainoteltava kansallisen turvallisuuden, toimintavarmuuden ja yhteiskunnan toimintakyvyn välillä. (Segerstam, 2021)

Aiemmin energia-alan datan ajateltiin olevan vain teknistä dataa, jonka takia jätettiin toimijoiden vastuulle käsitellä tietoa oikein. Nykyisin tietoturva on esillä markkinamuutoksissa ja sen suojelu on nostettu erittäin tärkeäksi. Tiedosta on tullut kauppatavaraa ja sitä on myös käytetty väärin eri toimialoilla. Väärinkäytösten myötä on syntynyt lainsäädäntökehykset tietosuojaa ja tietoturvaa varten. Vaikka toisilla toimialoilla on käytössä vielä sensitiivisem- pää dataa, on energiatoimialan tiedon suojelemiseksi tehty paljon toimenpiteitä. (Segerstam, 2021)

Sähkömarkkinoiden muutoksille annetaan useita tavoitteita. Usein tavoitteet ovat ainakin osittain ristiriidassa ja niiden välillä täytyy tehdä kompromisseja. Luetellaan seuraavaksi näitä markkinamuutoksille annettuja tavoitteita ja reunaehtoja. Yhteiskunnan odotuksena energia- ja ilmastopolitiikalle on kilpailukykyinen hinnoittelu, korkea toimitusvarmuus ja ilmastonmuutoksen torjunta. Yhteiskunta on muuttunut entistä riippuvaisemmaksi sähköstä ja se ei salli energian saatavuudesta tulevan ongelmaa. (Energiavirasto, 2018a)

Suomen sähkönkäyttäjät ry on suomalaisten sähkönkäyttäjien edunvalvontajärjestö. Jär- jestö on esittänyt, että markkinamuutoksia tarkasteltaisiin kilpailukyvyn ja markkinoiden selkeyden näkökulmasta. Kilpailukyvyllä tarkoitetaan kustannuksia suhteessa verrokkimai- hin ja selkeydellä puolestaan tarkoitetaan kustannusten muutosten ennakoitavuutta. (Suo- men sähkönkäyttäjät ry, 2020) Markkinoiden tulisi olla myös yksinkertaisia ja helposti ym- märrettäviä. Ymmärrettävyys voi madaltaa markkinoille osallistumisen kustannusta, jos sel- vitystyöhön kuluu vähemmän aikaa. Markkinamuutoksissa tulisi hyödyntää olemassa olevia määrittelyjä mahdollisimman paljon (Empower IM Oy, 2020b). Näillä tarkoitetaan esimerkiksi toisten maiden käyttämiä määrityksiä tai standardeja. Kehityshankkeiden ja muutosten tavoitteeksi voisi nostaa myös mahdollisimman lyhyen läpimenoajan. Markkinaosapuolet ovat todenneet, että viivästyvät hankkeet menettävät uskottavuuttaan (Fingrid, 2019a).

Kerrotaan seuraavaksi millaisiin tavoitteisiin tai haasteisiin datahubit vastaavat. S. Kü- feoğlu ja Ş. Üçler (2021) ovat vertaisarvioidussa artikkelissaan listanneet useita datahubien tarjoamia hyötyjä. Alla luetelluille väitteille ei kuitenkaan anneta viittausta toisiin tutkimuk- siin ja kyseisessä tutkimuksessa ei osoitettu todisteita väitteille, eli ne todetaan yleisinä to- tuuksina. Digitalisaatio ja älyverkko-ominaisuudet, kuten lisääntyvä hajautettu pientuotanto ja kysyntäjouston yleistyminen ohjaavat kohti keskitettyjen tiedonvaihtoratkaisujen eli datahubien käyttöönottoa. Datahubit tuovat mukanaan uusia palveluita ja osapuolia. Datahubit mahdollistavat sähkön loppukäyttäjien aktiivisemman osallistumisen markkinoille. Tiedon saatavuus helpottuu. Datahubit mahdollistavat tehokkaamman tiedonvaihdon ja luovat tasa- puolisempia markkinaolosuhteita. Datahubit tuovat läpinäkyvyyttä markkinaan, kun ajanta- saisin ja virallinen tieto on aina saatavilla. Datahubit tulevat olemaan keskeisessä asemassa sähköenergiajärjestelmän joustavuuden lisäämisessä. (Küfeoğlu & Üçler, 2021) Tämän työn

(11)

tiedonhaussa ei löytynyt muita tieteellisiä artikkeleita, jotka käsittelisivät suoraan sähkö- markkinoiden datahubeja. Yritysten sisäiseen tiedonjakoon ja analysointiin tarkoitettujen datahubeja käsitteleviä artikkeleita löytyi kaksi (Bhardwaj et.al., 2015 & Bajer, 2017).

Suomen datahubin mahdollistamille ominaisuuksille on annettu kovia odotuksia ja tavoitteita. Työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) ylijohtajan Riku Huttusen mukaan suomen datahubilla on keskeinen rooli tulevaisuuden sähköjärjestelmässä (TEM, 2019a). TEM:n datahub -lainsäädännön tavoitteisiin on kirjattu, että datahubin odotetaan avaavan uusia mahdol- lisuuksia esimerkiksi energiansäästöpalveluiden tarjoajille (TEM, 2018a). Myöhemmissä datahubin kehitysvaiheissa hajautetun sähköntuotannon palveluiden, sähköautojen la- tausoperaattoreiden tarjoamien palveluiden ja tietojärjestelmäpalveluiden kehittämisen ja tarjoamisen odotetaan helpottuvan (TEM, 2018a).

Ennen datahub-projektin aloittamista oli toteutettu selvitys sähkön vähittäismarkkinoiden tulevaisuuden tiedonvaihtoratkaisusta. Tiedonvaihdon kehittämiselle oli asetettu seuraava tavoitetila ennen selvityksen aloitusta. Sähkön käyttäjän kokeman palvelun laadun tulisi olla korkea ja valinnan mahdollisuuksien monipuoliset. Vähittäismarkkinoiden tiedonvaihdon tulisi edistää kilpailua ja antaa kannustimet osapuolille uusien tuotteiden ja palveluiden ke- hittämiseen. Prosesseilta edellytetään yhdenmukaista, virheetöntä ja kustannustehokasta toi- mivuutta. Markkinan toiminnan laatua pitää pystyä valvomaan ja tiedonvaihtoratkaisun tulee antaa mahdollisuudet puuttua ongelmatilanteisiin. Tiedon käsittelyn on oltava tehokasta, ot- taen huomioon tietoturvallisuuden ja tietosuojalainsäädännön. Projektille annettiin myös ta- voite viedä läpi prosessimuutokset, teknologiamuutokset ja markkinamuutokset suunnitel- mallisesti ja joustavasti. (Fingrid, 2014) Selvityksen perusteella pystyttiin toteamaan, että datahubin keskeisimmät hyödyt verrattuna nykytiedonvaihtoon tulevat asiakkaan kokemasta palvelun laadusta, vähittäismarkkinoiden prosessien toimivuudesta, suorituskyvystä ja tulevaisuuden kehityspotentiaalista (Fingrid, 2020c).

Tiedonvaihdon tarkoitus on mahdollistaa liiketoimintaa, ei hidastaa tai estää sitä (Fingrid, 2020b). NordREG on todennut markkinatiedonvaihdon olevan kuluttajien kannalta keskeinen sähkömarkkinoiden kehityskohde (NordREG, 2016). Nykyinen vähittäismarkkinoiden sanomaliikenne aiheuttaa hidasteita, kun tieto liikkuu hajautetusti sanomaliikenneoperaattorien välillä ja sanomien käsittelyn aikarajat mahdollistavat hitauden. Pohjoismaiset datahubit ovatkin olleet vastaus tiedonvaihdon kehitykseen (NordREG, 2016). Datahub ei itsessään juurikaan muuta käsittelyn aikarajoja, mutta datahub tuo tiedonvaihtoon keskitettyä päätte- lyä, mikä nopeuttaa tiedonvaihtoa. Datahubiin liittyvät tietojärjestelmät voidaan rakentaa tu- kemaan reaaliaikaisempaa tiedonvaihtoa.

Datahub selkeyttää vähittäismarkkinan pelisääntöjä ja tehostaa sääntöjen noudattamisen valvontaa (Pahkala, 2021). Datahubin on todettu yksinkertaistavan ja nopeuttavan sopimus- tapahtumia, samalla markkinatapahtumat sujuvat virheettömämmin (Fingrid, 2020c). On mahdollista, että jollain aikavälillä osapuolten operointikustannukset alenevat, kun yhä use- ampi prosessi voidaan automatisoida kokonaan. Vaikutuksia kilpailukykyyn voidaan arvioida vasta projektin päättymisen jälkeen, kun projektin todelliset kustannukset on tiedossa.

Edellä kerrottujen tietojen valossa voidaan odottaa onnistuneen käyttöönoton täyttävän ainakin markkinoiden selkeyden tavoitteen, mutta kilpailukyky saattaa kärsiä. Datahub-hankkeen läpimenoaika on ollut todella pitkä ja sen käyttöönottoa on siirretty, mikä on osaltaan kasvattanut kustannuksia.

2.2 Päätöspolku datahubiin

Lainsäädäntö on usein edellytyksenä markkinamuutosten toteutumiselle, koska markkinaosapuolet eivät lähtökohtaisesti toteuta isoja yhteisiä hankkeita ilman velvoittavan lainsää- dännön tuomaa varmuutta. Tässä kappaleessa kerrotaan taustat Suomen datahubin takana ja

(12)

miten sen perustamiseen on päädytty. Samassa luodaan kuva päätöspolusta, jonka kautta datahubin toteuttamiseen on päädytty.

Fingrid mainitsee datahubista kertovassa artikkelissaan datahubin perustamisen liittyvän EU-lainsäädäntöön (Fingrid, 2020d). Työssä tehdyn tiedonhaun perusteella datahubiin liit- tyvää EU-lainsäädäntöä ei ole sen tarkemmin avattu muissa datahubiin liittyvissä dokumenteissa tai muussa viestinnässä. Esimerkiksi valtioneuvoston antamassa datahubin käyttöön- ottoa koskevan asetuksen muistiossa ei mainita EU-lainsäädäntöä datahubin taustatekijöinä (TEM, 2019b). Työssä toteutetussa tiedonhaussa päädyttiin siihen, että Suomen datahub ei suoranaisesti perustu EU-lainsäädäntöön, vaan kyseessä on kansallinen hanke. TEM:n asi- antuntija vahvisti tämän haastattelussa (Pahkala, 2021). Eniten datahubiin viittaava EU-di- rektiivi on puhtaan energian lakipaketin sähkömarkkinadirektiivi, jossa linjataan asiakkaan asettamisesta keskiöön. Siinä todetaan, että loppuasiakkaalle tulisi tarjota valinnan mahdol- lisuuksia sähkönmyyjän ja sähkönmyyntituotteen suhteen. Direktiivin mukaan asioinnin tulisi olla sujuvaa ja myyjän vaihtamisen helppoa ja nopeaa. Direktiivissä todetaan lisäksi, että kaikilla loppuasiakkailla tulisi olla mahdollisuus osallistua joustavan kuormansa avulla säh- kömarkkinoille ja asiakkaalle olisi suotava kolmansien osapuolten käyttömahdollisuus. (Eu- roopan parlamentti ja neuvosto, 2019/944) Direktiivin kirjaukset heijastavat datahubin en- simmäisen version mahdollistamia palveluita ja tulevaisuuden potentiaalia. Suomen datahubia on kuitenkin lähdetty edistämään ennen puhtaan energian lakipaketin julkaisua. Kuvail- laan seuraavaksi päätöspolku, jonka myötä Suomessa päädyttiin rakentamaan datahubia.

Vuonna 2013 sähkömarkkinalakiin kirjattiin Fingridin tehtäväksi sähkökaupan ja taseselvityksen edellyttämän tiedonvaihdon kehittäminen (TEM, 2018b). Tämän jälkeen, vuonna 2014 Fingrid toteutti selvityksen vähittäissähkömarkkinoiden tulevaisuuden tiedonvaihto- ratkaisuista. Selvityksessä päädyttiin ehdottamaan ratkaisuksi datahubia (Fingrid, 2014).

Selvityksestä pyydettiin lausuntoja sidosryhmiltä vuoden 2014–2015 talvella (TEM, 2018b).

Lausunnoissa annettiin yleinen hyväksyntä datahubille ja sille, että se toteutettaisiin Fingri- din toimesta (TEM, 2018b).

Fingrid esitteli vuoden 2015 maaliskuussa selvityksen tulokset valtioneuvoston energia- ja ilmastopolitiikan ministerityöryhmälle, joka puolsi Fingridin esitystä datahubin toteutta- misesta. Saman vuoden huhtikuussa TEM pyysi Fingridiä käynnistämään datahubin suun- nittelutyön ja toteutuksen. (TEM, 2019b) TEM lupasi sillä aikaa toteuttaa vaadittavan lain- säädäntökehikon (Pahkala, 2021) ja sitä varten käynnistetty lainsäädäntöhanke linjattiin hallituksen kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta kertovassa selonteossa vuoden 2016 marraskuussa (TEM, 2018b). Datahub-järjestelmän hankintapäätös tehtiin 14.6.2018 ja samalla käynnistettiin projektin toteutusvaihe (Fingrid, 2018b).

Vuoden 2019 helmikuussa tuli voimaan sähkömarkkinalain lisäys 108/2019, jolla velvoi- tetaan Fingridiä perustamaan vähittäismarkkinoiden datahub. Samassa lisäyksessä velvoite- taan myyjiä ja jakeluverkonhaltijoita käyttämään datahubin palveluita. Lisäyksessä kirjattiin sähkömarkkinalakiin palvelut, joita datahubin on määrä tarjota. (TEM, 2019b) Samalla tehtiin tarvittavia muutoksia energiatehokkuuslakiin, maakaasumarkkinalakiin, väestötietola- kiin ja valvontalakiin (Energiavirasto, 2018b). Koska datahubin käyttöönoton on tapahdut- tava samanaikaisesti kaikkien toimijoiden osalta, säädettiin lisäksi valtioneuvoston asetus, jossa määritellään datahubin käyttöönottoajankohta. (TEM, 2019b)

Kuvaan 2 on koottu tapahtumaketju, jonka myötä on päädytty datahubin toteuttamiseen ja kirjaamiseen sähkömarkkinalakiin. Purppuralla pohjalla on merkattu lainsäädäntöön teh- dyt muutokset. Sinisellä pohjalla on merkitty TEM:n pyynnöstä toteutetut asiat. Punaisella pohjalla on merkitty datahub-projektin toimenpiteet, eli datahubin hankintapäätös ja toteutusvaiheen aloitus.

(13)

Kuva 1: Päätöspolku datahubiin.

TEM:n mukaan datahubin käyttöönotto on edellytyksenä hallituksen älyverkkojen kehit- tämishankkeille ja EU:n linjaamien sähkömarkkinasääntöjen täytäntöönpanolle. Jos datahub viivästyy, se aiheuttaa viivästyksiä kyseisiin hankkeisiin. Viivästyminen saattaa aiheuttaa myös väliaikaisratkaisuita, jotka tarkoittaisivat lisäkustannuksia. Datahubin käyttöönottoa siirrettiin edellisen kerran hallituksen asetuksella vuonna 2019, jolloin käyttöönottopäiväksi päätettiin 21.2.2022. (TEM, 2019b)

2.3 Suomen datahub

Esitellään seuraavaksi Suomen datahubia ja sen toimintoja, jotta ymmärretään tarkemmin mistä datahubissa on kyse. Myös datahubin merkitys ja mahdolliset haasteet tuodaan esiin.

Kerrotaan myös mitä tietoa datahubin kautta tullaan välittämään.

Suomeen toteutettava datahub-järjestelmä on sähkön vähittäismarkkinoiden keskitetty tiedonvaihtoratkaisu ja siellä säilytetään sähkön vähittäismarkkinoiden toimintaan liittyvää dataa (Fingrid, 2021b). Datahub tarjoaa säilötyt tiedot osapuolten saataville, mikäli osapuolella on siihen oikeutus (Fingrid, 2021b). Tiivistetysti ilmaistuna datahub luo vähittäismark- kinoille yhden keskeisen yhteyspisteen, jonka kautta osapuolet voivat välittää tietoa toisille osapuolille ja omiin tarkoituksiinsa. Datahubin myötä muodostuu yksikäsitteinen ja selkeä kanava, jonka kautta vähittäismarkkinoille osallistutaan. Tämän pitäisi madaltaa kynnystä liittyä markkinalle, kun vältytään kommunikoimasta suoraan toisten osapuolten kanssa tai osapuolikohtaisilla tiedonvaihtotavoilla (Segerstam, 2021).

Datahubin osapuolille tarjoamat palvelut on määritelty tarkemmin sähkömarkkinalaissa.

Niitä ovat asiakas- ja käyttöpaikkatietojen ylläpito, sähkösopimusprosesseihin tarvittavan tiedonvaihdon järjestäminen, laskutukseen ja taseselvitykseen tarvittavan mittaustiedon va- rastointi ja jakelu, katkaisu- ja kytkentäprosessien tiedonvaihdon järjestäminen, tuote ja las- kurivitietojen ylläpito, osapuolitietojen välittäminen, loppuasiakkaille pääsyn tarjoaminen

Sähkömarkkinalakiin kirjattiin Fingridin tehtäväksi kehittää sähkökaupan ja taseselvityksen edellyttämää tiedonvaihtoa

• 2013

Fingrid toteutti TEM:n pyynnöstä selvityksen

vähittäismarkkinoiden tulevaisuuden tiedonvaihdon ratkaisuista.

Selvityksessä ehdotettiin datahubia

• 2014

Selvityksen tulokset esiteltiin TEM:lle. TEM pyysi Fingridiä käynnistämään datahubin suunnittelun ja toteutuksen.

• 2015

Suomen datahubin hankintapäätös ja toteutusvaiheen aloitus

• 2016

Datahubin palvelut ja käyttövelvoite kirjattiin sähkömarkkinalakiin

• 2019

(14)

omiin tietoihinsa, jakeluverkkojen taseselvityksen järjestäminen, taseselvitykseen tarvittavan tiedonvaihdon järjestäminen, sekä edellä mainittuihin tarvittavien tietojen säilyttäminen.

(Sähkömarkkinalaki 588/2013 49§)

Toisin ilmaistuna, datahub tuo vähittäismarkkinoiden keskiöön rajapinnan, jossa voidaan mahdollistaa, valvoa ja toteuttaa vähittäismarkkinaa sellaisena kokonaisuutena, jollaiseksi se on lailla säädetty. Tähän ei voitaisi päästä hajautetulla tiedonvaihdolla, koska ei synny tahoa, joka voisi vaikuttaa virheelliseen toimintaan. Datahubin myötä toimijoiden on pakko noudattaa tarkasti määriteltyjä toimintatapoja, koska datahub vastaanottaa ja välittää vain oikeanlaista tietoa. Näin voidaan varmistaa, että menettelytavoissa pysytään. Täten vähit- täismarkkina pystyy säätelemään itseään tehokkaasti ja luomaan edellytykset toiminnalleen.

(Segerstam, 2021) Datahub siis seuraa ja valvoo työnkulkuja aktiivisesti, sekä tarvittaessa puuttuu niihin aikarajojen ylittyessä. Koska markkinoilla saattaa ilmaantua risteäviä tapahtumia, datahubissa toteutetaan myös niiden hallinta. (Fingrid, 2020e)

Nykyisellään vähittäismarkkinoiden tiedonvaihto on hajautettu eri osapuolten järjestel- mien väliseksi keskusteluksi. Osapuolten järjestelmien välissä toimii lisäksi sanomaliiken- neoperaattorit, jotka välittävät viestejä toisilleen. Tämä tekee tiedonvaihdosta hidasta, vaikka se toimiikin teknisesti hyvin (Fingrid, 2020f). Nykymallissa on havaittu haasteita menettelyohjeiden ja suositusten noudattamisessa, markkinaosapuolten syrjimättömässä kohtelussa ja vaihdettavan tiedon laadussa. Datahub on ratkaisu näihin haasteisiin, koska se kerää vähittäismarkkinan tiedot yhteen paikkaan ja valvoo prosessien etenemistä. Tämä ole- tettavasti tehostaa vähittäismarkkinoilla tapahtuvaa tiedonvaihtoa. (Fingrid, 2014)

Prosessien läpimenoaikojen voidaan odottaa nopeutuvan huomattavasti. Datahub nopeuttaa esimerkiksi myyjän vaihtamista, kun uutta sopimusta tehtäessä tiedetään heti, saatiinko sopimus. Asiat voidaan siis useammin hoitaa loppuun jo saman asiakaspalvelutilanteen aikana (Fingrid, 2020f). Prosessien läpimenoaikojen lyheneminen palvelee datahubin tarkoi- tusta osallistaa sähkön käyttäjiä sähkömarkkinoille. Osallistumisen on ajateltu tapahtuvan kulutusprofiiliin, sähkötuotteisiin ja hinnoittelumalleihin kohdistuvien valintojen kautta.

(Fingrid, 2014) Datahubin on ajateltu edistävän kilpailua sähkön vähittäismarkkinoilla (TEM, 2019b).

Datahub tarkastelee, kenellä on oikeutus tietoon, ja osaa antaa pääsyn tietoon oikeutuk- sien mukaisesti. Kaikki tapahtumat tallennetaan lokiin, jotta myöhemmin voidaan todentaa, mikä käyttäjä tai osapuolen järjestelmä on esimerkiksi hakenut tiettyä tietoa. (Fingrid, 2020e) Nämä datahubin ominaisuudet parantavat asiakkaiden tietosuojaa (TEM, 2018a).

Datahubiin liittyvät osapuolet esitellään seuraavassa alakappaleessa.

Osapuolet pääsevät tarvitsemaansa tietoon käsiksi välittömästi datahubin avulla. Tämän on tarkoitus vähentää virheitä. Näin asiakaskokemus voi parantua. (Fingrid, 2020f & TEM, 2018a) Datahubissa markkinaprosessit ovat kaikille samoja, jolloin väärin toimiminen on vaikeampaa (Fingrid, 2020f). Se tekee vähittäismarkkinasta tasapuolisemman ja yhdenmu- kaisemman.

Datahubissa säilytettävä vähittäissähkömarkkinoiden tieto on harmonisoidumpaa eli yh- tenäisempää kuin ennen datahubin käyttöönottoa. Harmonisointia toteutetaan esimerkiksi siirtymällä käyttämään uusia standardoituja GS1-mallin mukaisia käyttöpaikkatunnuksia.

Ne otetaan käyttöön kaikessa datahubiin liittyvässä viestinnässä datahubin käyttöönoton yh- teydessä (Fingrid, 2020f). Uusien tunnusten, rajapinnan tietosisältöjen validointisääntöjen ja standardoitujen prosessien ansiosta markkinatiedon laatu pysyy todennäköisesti parempana.

Markkinaosapuolet voivat tarvittaessa hakea datahubista tietoja ja verrata niitä omissa jär- jestelmissään olevaan tietoon.

Datahubissa on käytössä bi-temporaalinen tietomalli. Se tarkoittaa, että kaikki tallennettu tieto tallentuu lokiin kahdella tapaa: sekä tiedon voimassaoloajan, että tiedon tallennusajan

(15)

mukaan. Tallennusaika mahdollistaa edellä kuvatut seurannat ja virhetilanteiden selvittämi- sen, kun voidaan tarkastella miltä kyseinen tieto näytti tiettynä ajanhetkenä. (Fingrid, 2020e) Voimaantuloajan ansiosta esimerkiksi käyttöpaikan mittauksen aika-askel voidaan asettaa astumaan voimaan vasta tiettynä ajanhetkenä, esimerkiksi arvioidun mittauksen muutospäi- vän mukaan (Fingrid, 2020g).

Datahub mahdollistaa uusien palveluiden toteuttamista. Esimerkiksi kolmannet osapuolet, eli käytännössä palveluntarjoajat, voivat hyödyntää datahubista saatavaa mittaus- ja käyttöpaikkatietoa ja tarjota niiden avulla uudenlaisia palveluita, joko markkinaosapuolille, tai suoraan sähkön käyttäjille (Fingrid, 2020a). Uudenlaiset palvelut mahdollistavat osaltaan asiakkaiden helpomman osallistumisen sähkömarkkinoille. Kolmansien osapuolten rooli määritellään kappaleessa 2.3.1 ja niiden käytännön sovellutuksista kerrotaan lyhyesti kappaleessa 9.3.3.

Asiakas näkee omat datahubissa säilytettävät tietonsa asiointiportaalissa (Fingrid, 2020f).

Asiakas ei kuitenkaan voi itse muokata tietojaan asiointiportaalissa, vaan tämän tulee olla yhteydessä omaan myyjäänsä tai jakeluverkonhaltijaan, jotka voivat päivittää tietoja datahubiin. Tietojen näyttäminen voi osallistaa asiakkaita aktiivisemmin markkinoille.

Datahubin vuosittaisten kustannusten on laskettu olevan 7,6 miljoonaa euroa alhaisem- mat, kuin nykyistä tiedonvaihtoa kehittämällä (Fingrid, 2014). TEM:n mukaan datahubin on määrä tuoda kustannussäästöjä etenkin jakeluverkonhaltijoille. Asiakkaiden kokema sähkö- kustannusten alenema jäänee kuitenkin pieneksi. (TEM, 2018a) Säästöt syntynevät tiedonvaihdon kehittymisestä, koska datahub tekee validointeja ennen tietojen välitystä jakeluver- konhaltijalle. Vuonna 2016 kaupunkiverkkojen jakeluverkonhaltijoilla teetetyn kyselyn (Gaia Consulting Oy, 2016) mukaan datahubin kustannussäästöpotentiaali on melko matala.

Osa vastanneista näki jopa negatiivisen säästön mahdollisuuden (Gaia Consulting Oy, 2016).

Datahubin todellisten kokonaiskustannusten selvittäminen kaikkien markkinaosapuolten osalta soveltuu jatkotutkimuksen kohteeksi.

Datahubiin liittyy myös tiettyjä haasteita. Datahub on yksittäinen järjestelmä, jonka toi- mintahäiriö keskeyttäisi koko vähittäismarkkinoiden tiedonvaihdon ja tietojen saatavuuden.

Tämä muodostaa houkuttelevan kohteen mahdollisille kyberhyökkäyksille. (EURELECT- RIC, 2016)

Datahub on suuri muutos vähittäismarkkinoiden toimintamalliin, minkä takia se joudu- taan ottamaan käyttöön yhdellä kertaa, samaan aikaan kaikkialla Suomessa. Tämä on suuri ponnistus ja vaikka toimialalla on ollut aikaa ja valmisteluita on tehty, kaikkialla ei ole ym- märretty miten isosta muutoksesta on kysymys. Tämä näkyy esimerkiksi siinä, että toimialalla toteutetaan samaan aikaan myös muita muutoksia ja järjestelmätoimittajilla on ollut haasteita pysyä datahubin aikataulussa. (Segerstam, 2021)

Aiemmin todettiin prosessit, joita datahubissa suoritetaan. Datahubissa säilötään vain niihin prosesseihin liittyvää dataa (Kimari, 2021). Täten datahubissa entiteettiryhmätasolla säi- löttävät tiedot ovat datahubin datastandardin mukaan käyttöpaikka-, mittaus-, asiakas-, sopimus-, laskutus-, osapuoli-, tuote-, valtuutus-, tasevirhe- ja taseselvitystietoa (Fingrid, 2021c). Datahubista on saatavilla monipuolisesti raportteja hyödynnettäväksi niin datahub- operaattorille, valvoville viranomaisille, kuin datahubissa oleville osapuolillekin. Raportit liittyvät yksinomaan datahubin palveluihin. (Fingrid, 2021b)

2.3.1 Osapuolten roolit ja tehtävät datahubissa

Osapuolet ovat linkittyneitä toisiinsa datahubin välityksellä. Datahubin yhteydessä on pu- huttava yleisesti osapuolista, koska datahubissa voi toimia myös muitakin kuin vähittäis- markkinaosapuolia. Määritellään seuraavaksi kaikkien datahubissa toimivien osapuolten roolit ja tehtävät.

(16)

Sähkömarkkinalaissa määritetään kantaverkkoyhtiö Fingridin vastuulle sähkömarkkinoi- den keskitetyn tiedonvaihdon toteuttaminen. Laki velvoittaa vähittäismarkkinoiden osapuolia käyttämään datahubia tiedonvaihdon kanavana. Laissa määritellyt palvelut, joita Fingri- din tulee tarjota ja toteuttaa on kuvattu yksityiskohtaisesti sähkömarkkinalaissa. Vähittäis- myyjällä tarkoitetaan sähkömarkkinalaissa sähkön toimittajaa, joka toimittaa sähköenergiaa jakeluverkonhaltijan jakeluverkon välityksellä suoraan sähkön loppukäyttäjälle. Jakeluver- konhaltijalla tarkoitetaan toimijaa, joka harjoittaa luvanvaraisesti sähköverkkotoimintaa ja- keluverkossa (Sähkömarkkinalaki, 588/2013)

Määritellään seuraavaksi datahubissa toimivat osapuolet. Osapuolella tarkoitetaan yri- tystä, jolla on sopimus datahubin kanssa. Myyjällä tarkoitetaan datahubissa osapuolta, jolla on asiakkaan kanssa myyntisopimus. Jakeluverkonhaltijalla tarkoitetaan datahubissa osapuolta, joka on osapuolena verkkosopimuksessa. Jakeluverkonhaltija voi toteuttaa sekä mittaustiedosta vastaavan, että verkkopalvelun tarjoajan roolia. Nämä voivat olla myös erilliset osapuolet (Fingrid, 2021b), jos jakeluverkonhaltija on esimerkiksi ulkoistanut mittaustietojen keräämisen ja raportoinnin.

Asiakas ostaa sähköntoimitusta sähkönmyyjältä ja tarvitsee siiten myös verkkosopimuk- sen. Asiakkaalla tarkoitetaan siis sähkön loppukäyttäjää, jolla on myynti- ja verkkosopimus datahubissa. Asiakas hallitsee osapuolille antamiaan valtuutuksia datahubin asiakasportaalin kautta (Fingrid, 2021d). Valtuutuksista ja niiden hyödyntämisestä kerrotaan enemmän kappaleessa 9.3.

eSett on pohjoismainen taseselvitysyksikkö, joka vaihtaa tietoja datahubin kanssa. Ennen datahubin toteuttaman jakeluverkon taseselvityksen suorittamista eSett toimittaa rakenteel- lisia tietoja datahubiin. eSett vastaanottaa jakeluverkon taseselvitystiedot datahubilta. Suo- ritettuaan pohjoismaisen taseselvityksen, eSett välittää datahubiin jakeluverkkojen tasepoikkeamat ja vahvistetut rajapistesummat. (Fingrid, 2021b)

Kolmas osapuoli on sellainen taho, jolla on sopimus datahubin palveluiden käyttämisestä datahub-operaattorin kanssa. Esimerkiksi jakeluverkonhaltija tai myyjä voi toimia myös kol- mannen osapuolen roolissa. Kolmannet osapuolet toimivat datahubissa asiakkaan valtuutta- mina tai markkinaosapuolen toimeksiantamana. Kolmansille osapuolille on määritelty erilaisia rooleja, esimerkiksi Mittaustiedon kerääjä, Energiapalveluntarjoaja tai Prosessipalve- luntarjoaja. (Fingrid, 2021b)

Toimeksisaajaksi kutsutaan kolmatta osapuolta, jolle markkinaosapuoli antaa osan tapah- tumistaan suoritettavaksi. Toimeksiannot voidaan tehdä prosessikohtaisesti ja tietojen haku- tapahtumakohtaisesti. Toimeksisaajalla ei ilman toimeksiantoa ole oikeutta toimia datahubissa. (Fingrid, 2021d)

Datahub-operaattorin tehtävänä on suorittaa datahubin operatiivista toimintaa eli tarjota keskitetylle tiedonvaihtoratkaisulle määritettyjä palveluita. Sen tehtävänä on myös kehittää palveluita ja hallinnoida datahubiin rekisteröityä tietoa. Datahub-operaattorina toimii alku- vaiheessa Fingrid Datahub Oy, joka on Fingrid Oyj:n kokonaan omistama tytäryhtiö (Fing- rid, 2021e). Operaattori kerää datahubin kustannukset osapuolilta. Operaattori saa tehdä koh- tuullista voittoa, josta on säädetty sähkömarkkinalaissa. (Sähkömarkkinalaki 588/2013 49 §) Taulukkoon 1 on koottu datahubissa käytettävät osapuoliroolit ja niiden keskeiset tehtä- vät.

(17)

Taulukko 1: Datahubiin liittyvät osapuoliroolit ja niiden keskeiset tehtävät datahubissa (Fingrid, 2021b)

Rooli Keskeiset tehtävät datahubissa

Myyjä Sopimuksiin liittyvien prosessien käynnistys ja asiakastietojen ylläpito.

Verkkopalveluntarjoaja Käyttöpaikkatietojen, verkkosopimusten ja niiden tuotteiden, sekä taseselvityksen rakenteellisten tietojen ylläpito.

Mittaustiedosta vastaava Mittaustietojen toimitus ja virheellisten arvojen korjaus datahubiin.

eSett Taseselvityksen rakenteellisten tietojen toimitus datahubiin. Ja- keluverkon taseselvitystietojen vastaanottaminen datahubista.

Palauttaa datahubiin mittausalueiden tasepoikkeamat sekä vahvistetut rajapistesummat mittausalueiden välillä.

3. osapuolet (Energiapalveluntarjoajat) Valtuutuksen tai toimeksiannon mukaisten tehtävien suorittaminen datahubin avulla.

Datahub-operaattori Sähkömarkkinoiden keskitetylle tiedonvaihtopalveluille määri- tettyjen palveluiden toteuttaminen ja kehitys.

Asiakas Asiakas ei voi suoraan asioida datahubissa, vaan asiakas on ensisijaisesti yhteydessä myyjään, joka välittää asiakkaan tarpeet datahubiin. Asiakas voi antaa asiointiportaalissa valtuutuksia osapuolille omiin tietoihinsa.

2.3.2 Tiedonvaihto datahubissa

Datahub mullistaa tiedonvaihtoa etenkin vähittäismarkkinoilla, mutta aiheuttaa muutoksia myös muiden markkinoiden tiedonvaihtoon (Fingrid, 2020b). Mennään seuraavaksi hieman konkreettisemmalle tasolle datahubin tiedonvaihtoon. Datahub vastaanottaa, käsittelee ja vä- littää tapahtumia oikeille osapuolille. Datahub ei toimita tapahtumia automaattisesti suoraan osapuolille, vaan tapahtumat puskuroidaan lähetysjonoihin, joista osapuolet noutavat tapahtumia yksi kerrallaan. Tällaista tapahtumien noutoa kutsutaan Peek-toiminnoksi. Tapahtuma ei automaattisesti poistu jonosta, vaan sen voi noutaa uudelleen. Osapuoli voi poistaa tapahtuman jonosta niin kutsutulla Dequeue-toiminnolla. (Fingrid, 2021f)

Datahubissa hyödynnetään osittain synkronista tiedonvaihtoa; osa tapahtumista on synk- ronisia ja osa asynkronisia. Synkroninen tapahtuma tarkoittaa, että kuittaus tapahtumaan palautetaan saman istunnon aikana, mutta vasta kun tapahtuma on kokonaan käsitelty. Asynk- roninen tapahtuma tarkoittaa, että tapahtumaan annetaan heti tekninen kuittaus siitä, että tapahtuma on onnistuneesti vastaanotettu ja ymmärretty, ja myöhemmin palautetaan prosessi- tason kuittaus tapahtuman käsittelystä. (Fingrid, 2021f)

Mittaustiedot välitetään jatkossa datahubin kautta. Kun jakeluverkonhaltija tai mittaustiedosta vastaava ilmoittaa mittaustietoja datahubiin, datahub välittää ne automaattisesti oikeille osapuolille omiin jonoihinsa eriteltyinä. Mittaustietoja voidaan myös tarpeen mukaan hakea asynkronisina hakuina. Hakutapahtumat eriytetään erillisiin jonoihin, jotta ne eivät sekoitu muuhun tiedonvaihtoon. Samaan tapaan toteutetaan myös laskurivien haut. Osapuo- let määrittelevät itse, miten tyhjentävät tiedot tapahtumajonoista omiin järjestelmiinsä. Ai- kasarjatietojen käsittelyyn liittyvät palvelut ovat siis asynkronisia. (Fingrid, 2021f)

2.3.3 Datahubin käyttöönottoprojekti

Kuvaillaan seuraavaksi datahubin käyttöönottoa projektina, jotta hankkeen mittakaava ja merkittävyys selkeytyy. Määritelmällisesti datahubin käyttöönotto tarkoittaa sähkön vähit- täismyynnin toimialan tekemiä toimenpiteitä, jotka tähtäävät keskitetyn tiedonvaihtomallin

(18)

käyttöönoton valmisteluun, varsinaiseen käyttöönottamiseen ja käyttöönoton jälkeiseen toiminnan varmistukseen (Fingrid, 2020c). Projekti käynnistettiin Fingridin toimesta vuonna 2015 (Fingrid, 2021e).

Datahub-järjestelmän hankintakustannukseksi sovittiin 41,9 miljoonaa euroa vuonna 2018. Tämä koostuu projektitoimituksesta (14,6 miljoonaa euroa), lisensseistä (12 miljoonaa euroa), sekä tuki- ja ylläpitopalveluista käyttöönoton jälkeisille neljälle vuodelle. Näiden lisäksi on kerrottu käyttöönoton viivästymisestä johtuneen sopimusmuutoksen arvon olevan noin 6 miljoonaa euroa. (Fingrid, 2021g) Nämä luvut eivät sisällä Fingrid Datahub Oy:n omia projektikustannuksia. Datahubin ajankohtaiswebinaarissa 27.11.2020 datahub-projektin johtaja Pasi Aho kertoi, että datahubin aiheuttamia kokonaiskustannuksia ei ole arvioitu (Fingrid, 2020h).

Datahubin käyttöönoton viivästymisen kustannuksia on arvioitu siihen liittyvässä selvi- tyksessä, jossa todettiin Datahubin käyttöönoton viivästymisen yhdellä vuodella aiheuttavan Fingridille noin 8–9 miljoonan euron ylimääräiset kustannukset. Nämä muodostuvat kaksin- kertaisien järjestelmien ylläpitämisestä, järjestelmätoimittajien resurssien uudelleen järjes- telyistä ja datahubista kaavailtujen hyötyjen saamatta jäämisestä. (TEM, 2019b)

Datahub on äärimmäisen suuri projekti ja se on Suomen sähkön vähittäismarkkinoiden historian suurin yksittäinen muutos markkinoiden kilpailulle avaamisen jälkeen (Segerstam, 2021). Datahubin käyttöönottoon osallistuu noin 160 markkinaosapuolta (Fingrid, 2021h) ja järjestelmäsertifiointiin on osallistunut ainakin 15 eri liiketoimintasovellusta (Fingrid, 2020i). Markkinaosapuolten määrä laskettiin 7.4.2021 pidetyn Fingridin datahub-projektin tietokonversion ja sertifiointitestauksen tilannekatsauksen tietojen perusteella ja liiketoimin- tasovellusten määrä laskettiin 25.11.2020 pidetyn tietokonversion ja sertifiointitestauksen tilannekatsauksen tietojen perusteella. Käytännössä datahub projekteihin osallistuvien jär- jestelmätoimittajien määrä on suurempi, koska osapuolten järjestelmäkokonaisuuden sisällä saattaa tapahtua muutoksia, jotka vaikuttavat myös sellaisten järjestelmien toteutuksiin, joilla ei ole suoraa integraatiota datahubiin. Vain sertifioinnissa mukana oleviin tapahtumiin käytettävien järjestelmien tulee sertifioitua. Osapuolet voivat toteuttaa tapahtumia eri järjes- telmistä.

Kerrotaan seuraavaksi markkinaosapuolten motivaatiot pysyä käyttöönottoprojektin aikataulussa. Sähkönmyyjä ei voi harjoittaa liiketoimintaansa, eli toimittaa sähköä asiakkailleen, ellei se pysy datahubin käyttöönottoprojektin aikataulussa. Jos sähkönmyyjä ei pääse datahubiin aikataulussa, sen täytyy ilmoittaa tästä asiakkailleen ja pyytää asiakkaitaan vaih- tamaan myyjää. Toinen vaihtoehto on siirtää asiakaskunta toiselle myyjälle. (TEM, 2019b) Tämän voi olettaa kannustavan myyjiä pysymään datahub-hankkeen aikataulussa. Kaikilla jakeluverkonhaltijoilla on oltava sertifioitu valmius datahubin palvelujen käyttöönottoon (TEM, 2019b). Jos jakeluverkonhaltija ei saavuta valmiutta 1.11.2021 mennessä, se ei pääse mukaan datahubin käyttöönottoon, jonka myötä Energiavirasto antaa päätöksen siitä miten kyseisen jakeluverkon taseselvityksen osalta edetään (Fingrid, 2021i).

Arvioidaan seuraavaksi Suomen datahub-projektin vaativuutta suhteessa muihin sähkö- markkinoiden kehitysprojekteihin. Datahub-projektin merkittävyydestä kertoo se, että sitä on priorisoitu toisten kehityshankkeiden edelle viime vuosina. Esimerkiksi mittareiden mit- taustapamuutosta on lykätty datahub-projektiin liittyvien järjestelmä- ja toimintatapamuu- tosten merkittävyyden vuoksi (Energiateollisuus ry, 2019).

Vuonna 2015 toteutetussa kysynnän joustoon liittyvässä raportissa tarkasteltiin yhtenä asiana eri sähkömarkkinamuutoksien merkittävyyttä. Raporttia varten tehdyn kyselyn mukaan datahub on jakeluverkonhaltijoiden näkökulmasta toiseksi merkittävin toimintaympä- ristön muutos seuraavien kymmenen vuoden aikana. Merkittävimmäksi muutokseksi kyse- lyssä nousi hintaperusteinen kysyntäjousto. (Järventausta et al., 2015)

(19)

Koska toisissa maissa on jo otettu datahubeja käyttöön, Suomen datahubin käyttöönotto- projekti pystyy oppimaan muiden maiden datahub-projekteista. Esimerkiksi markkinadatan laadun parantamiseen eli tietokonversiotyöhön on panostettu Suomen projektissa enemmän kuin esimerkiksi Tanskassa. (Segerstam, 2021) Luetellaan seuraavaksi oppeja toisten maiden datahub-projekteista.

Tanskan kantaverkkoyhtiö Energinet.dk:n kokemuksen mukaan markkinaosapuolia täy- tyy osallistaa projektin kaikissa vaiheissa. Energinet totesi projektin ja viranomaisten lähei- sen yhteistyön tärkeäksi. Kattava testaus ja pakollinen päästä-päähän testausjakso ennen käyttöönottoa todettiin hyödylliseksi prosessien virheiden tunnistamiseen. Energinetin sa- noin liiketoiminnan prosessit ovat monimutkaisia, mutta tärkeitä operatiiviselle toiminnalle.

Eneginet totesi pääsyn dataan ja datan korjaustoimenpiteisiin olevan välttämätöntä. Tekni- sellä puolella etenkin migraatioiden toteuttamiseen ehdotettiin useita ideoita, kuten mahdollisuus suorittaa migraatio tarvittaessa useasti. Energinet suositteli kiinnitettävän huomiota migraatioon varattuun ajanjakson pituuteen. Energinet kertoi, että suorittamalla migraation paloittain pystyy välttämään viime hetken ison migraation ja että migraation keskeytysmah- dollisuus kaikissa vaiheissa toi henkilöresurssi- ja aikasäästöjä. Energinet näkee tärkeänä henkilöstön ymmärryksen tietorakenteista. Energinet kehotti luomaan varautumissuunnitel- man järjestelmätoimittajien osatoteutuksien toimimattomuudelle. Energinet totesi testita- pausten ja testidatan luomisen olevan aikaa vievää ja suositteli varautumaan siihen.

(NordREG, 2020)

Norjan kantaverkkoyhtiö Statnett kehottaa varaamaan aikaa suunnittelulle, kehitykselle, testaukselle ja markkinaosapuolten henkilöstön koulutukselle. Migraatioiden suunnittelu ja laadun valvonta kannattaa olla keskitettyä. Projektiaikataulut, prioriteetit ja laatutavoitteet kannattaa kommunikoida selkeästi sekä varmistaa, että osapuolet ja järjestelmätoimittajat ovat ymmärtäneet ne. Statnett suosittelee ylläpitämään realistista ja kattavaa riskienhallinta- näyttöä koko projektin ajan, jotta varautuminen haastaviin ajanjaksoihin on mahdollista.

Statnett suosittaa ylläpitämään riittävän palveluportaalin markkinaosapuolille ja muille si- dosryhmille. Ylätasolle suositellaan perustamaan ohjausryhmä markkinaosapuolten johto- henkilöistä käymään strategisia keskusteluita ja tekemään etenemispäätöksiä. Käytännön tasolle Statnett suosittelee perustamaan markkinaosapuolista, järjestelmätoimittajista ja muista sidosryhmistä koostuvan foorumin, jossa keskustellaan operatiivisista päätöksistä ja tehdään tarkan tason päätöksiä. (NordREG, 2020)

(20)

3 Tutkimusmenetelmät

Työ aloitettiin listaamalla tutkimuskysymykset. Ensin suoritettiin kirjallisuuskatsaus julki- siin lähteisiin ja myöhemmin tiedonhakua täydennettiin asiantuntijoiden haastatteluin. Työn tutkimusmenetelmäksi valittiin laadullinen tutkimus, koska markkinamuutokset ovat luonteeltaan erilaisia ja niiden välisiä riippuvuuksia on haastavaa kvantifioida. Myös datahubin tarjoamia hyötyjä on haastavaa mitata, etenkin ennen datahubin käyttöönottoa. Esitellään seuraavaksi tässä työssä käytettävä sähkömarkkinamuutosten riippuvuuksien luokittelume- netelmän valinta ja luokittelevien kysymysten asettelu.

Projektien välisiä riippuvuuksia voidaan luokitella useilla eri tavoilla. Yksi tapa luokitella on riippuvuuden luonteen tai syntytavan mukaan:

· Tekninen riippuvuus tarkoittaa, että toinen projekti vaatii yhtä tai useampaa toisen projektin tuotosta tai lopputulemaa hyödynnettäväkseen (Gozde et al., 2017).

· Oppimis- tai kokemusriippuvuus tarkoittaa, että projektista saatavia oppeja tarvitaan toiseen projektiin (Gozde et al., 2017).

· Taloudellinen riippuvuus tarkoittaa, että projektien välillä on taloudellinen yhteys (Gozde et al., 2017).

· Markkina- tai kiinnostusriippuvuus tarkoittaa, että projekteilla on toisiaan täyden- täviä tai keskenään kilpailevia tavoitteita (Verma & Sinha, 2002).

· Resurssiriippuvuus tarkoittaa, että projektin suorittamiseen tarvittavia resursseja on rajoitetusti saatavilla, koska samoja resursseja tarvitaan myös jonkin toisen projektin tai tehtävän suorittamiseen (Verma & Sinha, 2002).

Ruuska (2007) on esitellyt seuraavan riippuvuuksien jaon:

· Kalenteririippuvuus tarkoittaa, että projektin alkaminen tai päättyminen on aikaan sidottu.

· Looginen tai kausaalinen riippuvuus tarkoittaa, että projektit voidaan suorittaa vain tietyssä järjestyksessä.

· Limitysriippuvuus tarkoittaa, että projektin eteneminen riippuu toisen projektin edistymisestä.

Ruuska on esitellyt myös riippuvuuden tyypin. Riippuvuus voi olla ehdoton, mikä tarkoittaa, että vain yksi projektien suoritustapa on mahdollinen. Riippuvuus voi olla myös ehdollinen, mikä tarkoittaa, että jos projektien järjestys tai käytettävissä olevat resurssit muuttuvat, niin riippuvuus voi hävitä. Näin syntyy valinnan mahdollisuus tehtävien suorittamiselle. On myös mahdollista, että projektit ovat täysin irrallisia toisistaan, jolloin niiden välillä ei ole riippuvuutta. Tällöin ne voidaan suorittaa missä tahansa järjestyksessä. (Ruuska, 2007)

Kaikista riippuvuuksista seuraa riippuvuussuhde tehtävien välille. Riippuvuussuhteita on

· Lopusta alkuun; Yhden projektin on Loputtava ennen toisen projektin alkua,

· Lopusta loppuun; Yhden projektin on Loputtava ennen toisen projektin loppua,

· Alusta loppuun; Yhden projektin on Alettava ennen toisen projektin loppua,

· Alusta alkuun; Yhden projektin on Alettava samaan aikaan toisen projektin kanssa.

Sähkömarkkinoiden kehityshankkeita edistetään usein samanaikaisesti ja työssä tarkastellut hankkeet ovat jo käynnissä tai niitä on ainakin alettu edistämään. Näin ollen Lopusta alkuun, Alusta alkuun ja Alusta loppuun ovat pois suljettuja riippuvuussuhteita ja ainoa tämän työn kannalta relevantti riippuvuussuhde on Lopusta loppuun.

(21)

Systemaattisen konseptin määrittely riippuvuuksien luokitteluun ja arviointiin on erittäin hankalaa ja siitä ei ole julkaistu kaikenkattavaa tutkimusta. Ilmiö on erittäin poikkitieteelli- nen ja sitä voidaan selittää erilaisten teorioiden avulla. Osa riippuvuuksien typologioista on osittain tai kokonaan päällekkäisiä, mutta resurssiriippuvuus ja tekninen riippuvuus voidaan johtaa monista typologioista. (Rungi & Hilmola, 2011) Projekteilla voi myös olla saman aikaisesti useita eri riippuvuuksia (Stadenmayer, 1997). Resurssien saatavuus sähkömarkki- namuutosten toteutukseen vaihtelee toimialalla osapuolikohtaisesti ja resurssiriippuvuuk- sien tarkempi tutkiminen olisi vaatinut laajaa kyselytutkimusta, jota ei tässä työssä toteutettu.

Resurssiriippuvuutta sivutaan vain lähdemateriaalista löytyneiden havaintojen osalta. Oppi- misriippuvuutta lienee olevan kaikkien projektien välillä, ainakin esimerkiksi projektien joh- tamisesta ja viestinnästä voidaan ottaa oppia. Tästä syystä oppimisriippuvuutta ei tarkasteltu tässä työssä. Edellä luetelluin perustein työssä päädyttiin valitsemaan tutkittavaksi kohteeksi tekninen ja looginen riippuvuus.

Jotta riippuvuuden määritelmä tässä työssä olisi mahdollisimman yksikäsitteinen, valittiin kummallekin riippuvuudelle yksi määrittävä kysymys. Teknisen riippuvuuden määrittä- väksi kysymykseksi valittiin: ”Tarvitaanko datahubin ominaisuuksia kyseisen sähkömarkki- namuutoksen toteuttamiseen?”. Loogisen riippuvuuden osalta haluttiin selvittää, täytyykö datahub saada käyttöön ennen kyseisen muutoksen toteutumista. Siksi loogisen riippuvuuden kysymykseksi valittiin: ”Siirretäänkö hankkeen käyttöönottoa datahubin käyttöönoton viivästyessä?”. Valitut määrittävät kysymykset jättävät kuitenkin tulkinnan varaa. Työssä verrataan vain muita hankkeita datahubiin, eikä muita hankkeita keskenään.

Työssä haastateltiin kolmea asiantuntijaa Fingridiltä, Energia-alalle palveluita tuottavan Enerim Oy:n kehitysjohtajaa, energia-alalle teknisiä ratkaisuita toteuttavaa Siemens Osake- yhtiön virtuaalivoimalaitosratkaisuiden liiketoiminnan johtajaa, sekä TEM:n Energia- ja ilmastopolitiikan sekä energiamarkkinoiden virkamiestä. Haastateltavat valittiin asiantunti- juuden ja professorin suosituksen perusteella. Haastattelut toteutettiin vuoden 2021 helmi- huhtikuun aikana. Haastattelut toteutettiin yksilöhaastatteluina ja ne järjestettiin etäkokouk- sina videokonferenssisovelluksen avulla. Haastateltavia oli suhteellisen vähän ja ne edustavat pientä osaa toimialasta. Haastateltavien joukossa ei ollut yhtään markkinaosapuolten edustajia. Haastateltavat olivat kuitenkin asian hyvin tuntevia ja päivittäin aiheiden parissa avainrooleissa työskenteleviä. Kysytyt kysymykset täydensivät avoimiin tietolähteisiin teh- tyä tiedon hakua. Kuten aiemmin todettiin, työn tiedonhaussa löytyi vain yksi tieteellinen artikkeli nimenomaan datahubeihin liittyen ja muut kirjalliset lähteet olivat enimmäkseen Suomessa tehtyjä selvityksiä, viranomaistahojen materiaaleja, sekä kantaverkkoyhtiö Fing- ridin julkisesti saatavilla olevia materiaaleja.

(22)

4 Pohjoismaisen taseselvitysmallin muutos ja datahub

Taseselvitys on osa energiamarkkinaa, jossa määritellään jälkikäteen, miten sähköjärjestel- mässä välittynyt energia jaetaan markkinaosapuolten kesken. Taseselvityksen tarkoituksena on varmistaa, että osapuolet pysyvät sopimissaan energiakaupoissa niin tuotannon kuin ku- lutuksenkin suhteen. Taseselvityksessä määritetään siis kontribuutio verkon tasapainon yl- läpitoon kunkin osapuolen osalta. Verkon tasapainon ylläpitämiseksi osapuolten tulisi pysyä mahdollisimman lähellä omia energiakauppojaan. Taseselvityksen toisena tuloksena saadaan tase-energian hinta, joka määrittää taseesta poikkeamisen kustannuksen tai hyödyn.

(Empower IM Oy & Valor Partners Oy, 2018)

Eurooppalaisen tasehallinnan suuntaviivassa säädetään taseselvityksen periaatteiden har- monisoinnista. Suuntaviivan yhden tavoitteen mukaan taseselvityksen tulisi tarjota energian reaaliaikaista arvoa heijastavia hintasignaaleja (Fingrid, 2018a). Suuntaviivassa mainitaan vähimmäisvaatimukseksi yhden hinnan menetelmän käyttö kaikille tasepoikkeamille. Puo- lestaan yhden taseen mallia ei ole pakollista ottaa käyttöön, vaan tiettyjen ehtojen täyttyessä se on ilmaistu vaihtoehtoisena kaksitasemallin kanssa (Euroopan unioni, 2017/2195). Poh- joismaissa piti valita näiden vaihtoehtojen väliltä, ja vuonna 2018 Pohjoismaiset kantaverk- koyhtiöt ehdottivat, että Pohjoismaissa valittaisiin käytettäväksi yksitasemalli (Fingrid, 2018c). Pohjoismaissa käyttöönotettavan yksitasemallin lopulliset määrittelyt ja käyttöön- oton aikataulu julkaistiin vuonna 2020 pohjoismaisen tasehallintahankkeen, eli Nordic Ba- lancing Model (NBM) yhteisessä suunnitelmassa (NBM, 2020). Hanke perustuu kantaverk- koyhtiöiden vuonna 2018 tekemään yhteistyösopimukseen (Energiavirasto, 2021a).

4.1 Datahubin toteuttama jakeluverkon taseselvitys

Jakeluverkon taseselvitysvastuun siirtyminen jakeluverkonhaltijalta datahubille on yksi kes- keisimmistä datahubin tuomista muutoksista vähittäissähkömarkkinan prosesseihin. Kerro- taan seuraavaksi, miten datahubin toteuttama jakeluverkon taseselvitys toimii yleisellä tasolla, jotta voidaan tunnistaa yhden taseen mallin aiheuttamia muutoksia.

Taseselvitysvastuu siirtyy datahubille niiden jakeluverkkojen ja suljettujen jakeluverkkojen osalta, joilla on suljetun jakeluverkon lupa. Tämä tarkoittaa alle 110kV jakeluverkkoja ja niiden mittausalueita. (Fingrid, 2020j) Kuvataan seuraavaksi datahubin aikainen jakeluverkon taseselvityksen päästä-päähän prosessi niiltä osin, kun datahub aiheuttaa muutoksia.

Tiivistetysti ilmaistuna muutokset kohdistuvat siihen, että jakeluverkkoyhtiöt eivät enää lä- hetä taseselvitystuloksia myyjille ja eSett:lle, vaan jakeluverkon taseselvityksen tiedonvaihto toteutetaan keskitetysti datahubin kautta (Empower IM Oy, 2020a).

Ennen uuden myyntisopimuksen ilmoittamista datahubiin, mittausalueelle tulee olla il- moitettuna myyjä-tasevastaava rakenteet. Tasevastaava ilmoittaa rakenteet eSett:n järjestel- mään, josta tiedot välittyvät datahubiin. (Fingrid, 2020j) Datahub siis varmistaa ennen sopi- muksen ilmoittamista, että myyjällä on sopimus tasevastaavan kanssa erikseen tuotannosta ja kulutuksesta kyseisellä mittausalueella (Hellas, 2021).

Kun uusi myyntisopimus ilmoitetaan, datahubiin generoituu automaattisesti myyjän summatoimitusten ja virtuaalisten tuotantoyksiköiden taseselvitysrakenteet. Virtuaalinen tuotantoyksikkö tarkoittaa taseselvityksessä käytettävää käytäntöä, jossa myyjälle luodaan kullekin mittausalueelle ja kullekin tuotantolajille yksi virtuaalinen tuotantoyksikkö, jonka tuotannoksi sen mittausalueen kaikki saman lajinen pientuotanto lasketaan. (Fingrid, 2021b) Mittausvastuullinen toimittaa käyttöpaikkojen ja rajapisteiden mittaustiedot päivittäin datahubiin. Mittausvastuullinen on yleensä jakeluverkonhaltija. Rajapistemittausten osalta mittaustiedot voi toimittaa myös kantaverkonhaltija. Ennen jakeluverkon taselaskennan suo-