EKG-OSAAMINEN PERUSTASON ENSIHOIDOSSA
Marko Pieniaho
Opinnäytetyö
Toukokuu 2013 Hoitotyön koulutusohjelma
Hoitotyön suuntautumisvaihtoehto
TIIVISTELMÄ
Tampereen ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma
Hoitotyön suuntautumisvaihtoehto PIENIAHO, MARKO:
EKG-osaaminen perustason ensihoidossa
Opinnäytetyö 39 sivua, joista liitteitä 42 sivua Toukokuu 2013
EKG-rekisteröinnin laadulliset kriteerit luovat haasteen ensihoitotyössä sairaalan ulko- puolella. Toiminnan tulee olla turvallista potilaalle sekä ensihoitajalle ja laadullisesti korkeat kriteerit täyttävää ensihoitoa. Varhainen EKG:n rekisteröinti jo sairaalan ulko- puolella ohjaa koko hoitoketjua, niin potilaan hoitoa kentällä kuin myös hoidon jatku- vuutta. EKG-rekisteröinti oireiden lisäksi määrittää, mikä on akuuttihoitoa ja mikä jat- kohoitoa. Jatkohoitopaikan valintaan EKG:llä on oma merkityksensä. Jotta EKG:llä on arvoa, on sen oltava standardin mukainen, laadulliset kriteerit täyttävä ja toistettava.
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää turvallinen ja hoidon jatkuvuuden mahdollistama EKG:n rekisteröinnin malli Pirkanmaan pelastuslaitoksen perustason ensihoitajan suorittamana ja heidän käyttämällä EKG-laitteella. Opinnäytetyön tehtävä- nä oli laatia Pirkanmaan pelastuslaitoksen perustason ensihoitopalveluiden hoito-ohjeen mukainen toimintakortti EKG:n ottamisesta sekä ohjeistus sen lähettämisestä datatie- dostona mobiilisti lääkärille. Toimintakortin tueksi tein koulutusmateriaalin toiminta- kortin mukaisesta EKG:n ottamisesta turvallisesti ja hoidon jatkuvuuden huomioiden.
Opinnäytetyön tavoitteena on ylläpitää, kehittää sekä edistää Pirkanmaan pelastuslaitok- sen perustason ensihoitajien turvallista toimintamallia ja rintakipupotilaan hoitoketjun mukaista hoitoa.
Monet hoito-ohjeet ja toimintamallit on sidottu ensihoidossa käytettäviin laitteisiin ja välineisiin. Turvallinen ja hoidon jatkumisen mahdollistama ensihoito tarvitsee selkeät ja helposti hahmotettavat oheistukset, etteivät strategiset toiminnot hoitoketjussa katkea.
Toimintakortissa kuvattu, tarkastuslistamainen toimintojen eteneminen luo pohjan tur- valliselle ja jatkohoidon mahdollistavalle ensihoidolle.
Opinnäytetyön tuotoksessa eli toimintakortissa yhdistyy potilasturvallisuus ja hoidon jatkuvuus. Toimintakortti on tiivis ja napakka kaikki strategiset toimet sisältävä kuvitet- tu kulutusta kestävä ohjekortti, joka sijoitetaan perustason ensihoitajien käyttämän EKG-laitteen kantolaukkuun Pirkanmaan pelastuslaitoksella. Koulutusmateriaali avaa toimintakortissa tehtävät toimet selittäen.
Asiasanat: ekg- rekisteröinti, potilas- ja laiteosaaminen, turvallisuus, hoidon jatkuvuus, toimintakortti
ABSTRACT
Tampereen ammattikorkeakoulu
Tampere University of Applied Sciences Degree Programme in Nursing and Health Care Option of Public Health Nursing
PIENIAHO, MARKO:
EKG Expertise in Basic Level Emergency Care
Bachelor's thesis 39 pages, appendices 42 pages May 2013
The purpose of this thesis was to sort out a safe model for EKG registration capable of enabling continuity of care with the EKG device in use, which is to be conducted by a basic level paramedic of Tampere Region Rescue Department. The purpose of the thesis was also to formulate an operator card about taking EKG in accordance with care in- structions of basic level emergency care services of Tampere Region Rescue Depart- ment, as well as to instruct how to send it to a doctor via mobile datafile. To support the operator card, training material was made on how to take EKG in accordance with the operator card in a safe manner adhering to continuity of care. The aim is to maintain, develop, and advance the safe operations model of the basic level paramedics of Tampe- re Region Rescue Department and care in accordance with the chain of care for patients with chest pain.
The operator card, the product of this thesis, combines patient safety with the continuity of care. The operator card is a concise, snappy, illustrated, and durable instruction card, containing all the strategic operations, and will be placed in the carrying case of the EKG device used by basic level paramedics of Tampere Region Rescue Department.
Key words: EKG registration, patient and equipment expertise, safety, continuity of care, operator card
SISÄLLYS
1 JOHDANTO ... 6
2 TARKOITUS, TEHTÄVÄ JA TAVOITE ... 7
3 POTILAS- JA LAITEOSAAMINEN ... 8
3.1 Teoreettinen viitekehys ... 8
3.2 Käsitteet ... 10
3.2.1 Ensihoitopalvelu käsitteenä ... 10
3.2.2 EKG:n tuottama tieto ja EKG-elektrodien sijoitus ... 11
3.2.3 EKG-elektrodien sijoitus ... 12
3.2.4 Perustason ensihoitajan käyttämä EKG-laite ... 17
3.2.5 Hoidon turvallisuus ja jatkuvuus ensihoitopalvelussa ... 18
3.2.6 Hoito-ohje ... 19
3.2.7 Toimintakortti ... 20
4 MENETELMÄLLISET LÄHTÖKOHDAT ... 21
4.1 Tuotos opinnäytetyönä ... 21
4.2 Toimintakortti tuotoksena ... 22
4.3 Toimintakortin ulkoasu ... 25
4.4 Koulutusmateriaali toimintakortin tueksi ... 26
4.5 Koulutusmateriaalin sisältö ... 27
4.6 Tuotoksen toteutus ... 29
5 POHDINTA ... 30
5.1 Eettisyyden ja luotettavuuden pohdinta ... 30
5.2 Tulosten tarkastelua ... 33
5.3 Oman prosessin pohdintaa ... 34
5.4 Johtopäätökset ... 36
6 LÄHTEET ... 38
LIITTEET ... 40
Liite 1. Toimintakortti 1 (2) ... 40
Liite 2. Koulutusmateriaali 1 (39) ... 42
Liite 3. Toimintakortin hyväksyminen käyttöön 1 (1) ... 81
LYHENTEET JA TERMIT
AMK Ammattikorkeakoulu
EKG Elektrokardiogrammi, sydänfilmi
AVH Aivoverenkiertohäiriö
PSHP Pirkanmaan sairaanhoitopiiri
12/16-kytkentä 12-kytkentä + lisäkytkennät V4R, V7 - V9 II, III, aVR, aVL ja aVF Raajakytkennät
V1 - V6 Rintakytkennät
V4R, V7 - V9 Lisäkytkennät, rinta ja selkä
Vektori Katsontasuunta
SpO2 Happisaturaatio
1 JOHDANTO
Ensihoidossa toimivien terveydenhuollon ammattilaisten valtakunnallisiin osaamisvaa- timuksiin kuuluu laadukkaan 12-kanavaisen EKG:n ottaminen rintakipupotilaalta. Ensi- hoitopalvelussa toimivan ensihoitajan tulee osata ottaa 12-kanavainen EKG, joka lähe- tetään lääkärille datatiedostona mobiilisti (Silfast 2010, 89). Oikein otettu 12- kanavainen EKG on sekä potilaan etu että rekisteröinnin suorittajan oikeusturva.
Pirkanmaan pelastuslaitos suorittaa ensihoitopalvelua Pirkanmaan alueella Tampereella, Nokialla, Pirkkalassa ja Valkeakoskella. Ensihoidossa toimivilla Pirkanmaan pelastus- laitoksen ensihoitajilla on oltava vahva tieto- ja taitoperusta EKG-osaamisessa, jotta he voivat vastata potilaan tarpeisiin ja toimivat Pirkanmaan pelastuslaitoksen toteuttaman ensihoitopalveluiden arvojen mukaisesti: potilasturvallisesti, ammatillisesti ja luotetta- vasti.
Nykypäivänä ensihoitajilta edellytetään pitkälle vietyä turvallista, potilaan luokse vietyä hoitoa ja hoitoketjujen mukaista potilaan kokonaisvaltaista hoitoa. Pirkanmaan pelastus- laitos suorittaa perus- ja hoitotason ensihoitopalvelua. Pirkanmaan pelastuslaitoksella on välittömässä operatiivisessa lähtövalmiudessa ympäri vuorokauden viisi perustason am- bulanssia sekä yksi perustason ambulanssi jokaisena viikonpäivänä kello 8 - 16. Hoito- tason ambulansseja välittömässä ympärivuorokautisessa lähtövalmiudessa on viisi. Pir- kanmaan pelastuslaitoksen ensihoitopalveluiden operatiivisena esimiehenä välittömässä lähtövalmiudessa ympärivuorokauden toimii lääkintäesimies, joka tarvittaessa ottaa osaa operatiiviseen ensihoitotyöhön. Sairaalan ulkopuolista ensihoitoa ohjaavat yhteis- kunnan asettamat lait, asetukset ja sairaanhoitopiirin ensihoitokeskus. Opinnäytetyön tekijä toimii Pirkanmaan pelastuslaitoksella lääkintäesimiehenä ja näkee opinnäytteensä lisäävän potilasturvallisuutta sekä selkeyttävän hoidon jatkuvuutta ja koko hoitoketjua.
Pirkanmaan pelastuslaitoksen ensihoitopalveluiden hoito-ohjeet ohjeistavat rintakipupo- tilailta otettavaksi aina 12-kytkentäisen EKG:n sekä erikseen määritellyt lisäkytkennät.
Lisäkytkennät poikkeavat valtakunnallisista osaamisvaatimuksista, ja ne ovat Pirkan- maalainen tapa toimia PSHP-alueella rintakipupotilaan hoidossa. Lisäkytkentöjen rekis- teröinti tuo ensihoitotyön laadullisia ja teknisiä haasteita.
2 TARKOITUS, TEHTÄVÄ JA TAVOITE
Opinnäytetyön tarkoituksena on selvittää turvallinen ja hoidon jatkuvuuden mahdollis- tava EKG:n rekisteröinnin malli LIFEPAK® 12 EKG-laitteelle perustason ensihoidossa Pirkanmaan pelastuslaitoksella. Lisäksi tarkoituksena on tehdä tuotos, mikä on toimin- takortti, joka kuvaa turvallisen EKG:n rekisteröinnin ja mahdollistaa hoidon jatkuvuu- den. Pirkanmaan perustason ensihoitajan suorittama rintakipupotilaan EKG:n rekiste- röinti ja sen lähettäminen datatiedostona mobiilisti lääkärille, on työni punainen lanka.
Toimintakortti tullaan sijoittamaan Pirkanmaan pelastuslaitoksen perustason ensihoita- jan käytämän EKG-laitteen kantolaukkuun Pirkanmaan pelastuslaitoksen pelastuspääl- likön ja Pirkanmaan pelastuslaitoksen ensihoidosta vastaavan lääkärin hyväksynnän jälkeen.
Opinnäytetyön tehtävä on:
1. Kuvata turvallinen ja hoidon jatkuvuuden mahdollistava hoito-ohjeen mukainen toimintamalli EKG:n rekisteröinnistä ja sen lähettämisestä datatiedostona mobiilisti lääkärille Pirkanmaan pelastuslaitoksen perustason ensihoitajan toimesta.
2. Laatia toimintakortti EKG:n ottamisesta ja lähettämisestä Pirkanmaan pelastuslaitoksen perustason ensihoitajien käyttämälle EKG-laitteelle.
3. Tehdä koulutusmateriaali toimintakortin mukaisesta turvallisesta ja hoidon jatkuvuuden mahdollistavasta toiminnasta.
Tavoitteena on ylläpitää, kehittää ja edistää Pirkanmaan pelastuslaitoksen perustason ensihoitajien sekä rintakipupotilaan turvallista hoitoketjun mukaista potilaan hoitoa.
3 POTILAS- JA LAITEOSAAMINEN
3.1 Teoreettinen viitekehys
AMK-opintojen tavoite on oppia teoreettisen ja käytännön ammattitaidon yhdistäminen, pohtia alan teorioita ja käsitteitä sekä ratkaista käytännön ongelmia. Opintojen tulokse- na kehitämme oman alamme ammattikulttuuria. Vilkan ja Airaksisen (2003, 41 - 45) mukaan toiminnallisessa opinnäytetyössä riittää jokin alan käsite ja sen määrittely. Teo- ria, käsitteet ja tietoperusta avaavat opinnäytetyön aiheen: lähestymisen, käsittelyn ja sisällön valinnan. Tuotoksellinen opinnäytetyö tarvitsee teoreettisen viitekehyksen, jos- sa alan teorioista katsontakanta ja valinnat ratkaisuille perustellaan.
Näen hoitotyön periaatteista turvallisuuden ja potilaan hoitoketjuajattelun palvelevan työtäni parhaiten. Turvallisuus ensihoidossa nousee hoito-ohjeista, jonka opinnäytetyös- säni kuvaan rintakipupotilaan osalta potilas- ja laiteosaamisena. Rintakipupotilaan EKG-muutoksia ja lääkehoitoa tässä työssä ei käsitellä. Hoitoketjuajattelu tarkoituksena on potilaan hoidon jatkumisen turvaaminen. Hoitoketju on yhtä vahva kuin sen heikoin lenkki. Pirkanmaan pelastuslaitoksen ensihoitopalveluiden arvot tukevat opinnäytetyöni teoreettista viitekehystä.
Pirkanmaan pelastuslaitoksen arvot toimia ovat:
• potilasturvallisesti
• ammatillisesti
• luottettavasti.
Ensihoitopalvelun arvot kumpuavat Suomen pelastuslaitosten kumppanuushankkeesta ja pelastuslaitokset, jotka suorittavat Suomessa ensihoitoa, ovat sitoutuneet näihin ar- voihin. Suomen pelastuslaitosten suorittama ensihoitopalvelu kattaa noin 73 % Suomen väestöstä (Isotalo, 2013).
KUVIO 1. Opinnäytetyön teoreettiset lähtökohdat
ENSIHOITOPALVELUT perustaso
EKG-OSAAMINEN ENSIHOIDOSSA
TURVALLISUUS
hoito-ohje
JATKUVUUS
hoitoketju
TOIMINTAKORTTI:
EKG osaaminen perustason ensihoidossa
Opinnäytetyöni teoreettinen viitekehys pohjautuu työni käsitteiden ja näiden suhteiden määrittämiseen. Yläkäsitteenä on perustason ensihoito. Keskeinen käsite on EKG- osaaminen ensihoidossa. Alakäsitteinä on turvallisuus, joka pitää sisällään laadun sekä toisena alakäsitteenä on jatkuvuus. Näiden käsitteiden läpikäynnin myötä syntyy opin- näytetyön tuotos, toimintakortti, sekä koulutusmateriaali, joka avaa toimintakortin opis- kelumateriaalina.
3.2 Käsitteet
Käsitteiden selventämisellä avataan opinnäytetyön tuotoksen tarkoitusta, tehtävää ja tavoitetta. Tämän osion tarkoitus on esitellä aihe pala palalta ja toimintakortti on kaikki- en näiden osatekijöiden summa. Seikkaperäisellä selvittämisellä varmistetaan, että toi- mintakortin tekijä ja lukija ymmärtävät aiheet yhdenvertaisesti. Näin estetään väärin ymmärtäminen sekä minimoidaan virhetulkintojen ja -toimintojen mahdollisuus. Käsit- teiden tulee perustua luotettaviin ja selkeisiin lähteisiin.
3.2.1 Ensihoitopalvelu käsitteenä
Ensihoitopalvelu on osa kiinteää terveydenhuollon päivystyspalvelua. Ensihoidon toi- minta-alueeseen kuuluu sairaalan ulkopuolisen kiireellisen hoidon tarpeen määrittämi- nen sekä kuljetus. (Sosiaali- ja terveysministeriön asetus ensihoitopalvelusta 340/2011.)
Perustason ensihoitopalveluilla tarkoitetaan hoitoa ja kuljetusta, jossa on riittävät val- miudet valvoa potilasta ja huolehtia hänestä siten, ettei hänen tilansa kuljetuksen aikana odottamatta huonone, ja mahdollisuudet aloittaa yksinkertaiset henkeä pelastavat toi- menpiteet. (Kuisma, Holmström & Porthan 2008, 27.)
Perustason ensihoitajina voivat toimia ensihoitoon suuntautunut nimikesuojattu lähihoi- taja, lääkintävahtimestari-sairaankuljettaja, sairaanhoitaja tai pelastaja, joka on suoritta- nut tutkinnon ennen Sosiaali- ja terveysministeriön astutusta ensihoitopalvelusta 6.4.2011. (Sosiaali- ja terveysministeriön asetus ensihoitopalvelusta 340/2011.)
Hoitotason ensihoitopalveluilla tarkoitetaan valmiutta aloittaa potilaan hoito tehostetun hoidon tasolla ja toteuttaa kuljetus siten, että potilaan elintoiminnot voidaan turvata (Kuisma ym. 2008, 27).
Hoitotason ensihoitajina voivat toimia nimikesuojattu ensihoitaja AMK, -tai laillistettu sairaanhoitaja/sairaanhoitaja AMK, joka on suorittanut hoitotason ensihoitoon suunta- van vähintään 30 opintopisteen opintokokonaisuuden (Sosiaali- ja terveysministeriön asetus ensihoitopalvelusta 340/2011).
3.2.2 EKG:n tuottama tieto ja EKG-elektrodien sijoitus
Ensihoitotyössä käytetään 12 EKG-kytkentää: 6 raajakytkentää (4 elektrodia) ja 6 rinta- kytkentää (6 elektrodia). Raajakytkentöjen avulla sydäntä tarkastellaan frontaalitasossa (pysty) ja rintakytkentöjen avulla horisontaalitasossa (vaaka) tarkoin määrätyistä suun- nista. (Raatikainen, Mäkijärvi & Parikka 2011, 10.)
Elektrokardiografialla (EKG) eli sydänfilmillä tarkoitetaan potilaan sydänlihassolusta lähtevien biosähköisten signaalien mittaamista potilaan iholta elektrodien kautta. Sydän- lihassolusta lähtevien biosähköisten signaalien vaihtelu esitetään jatkuvana, vaihteleva- na viivana, sydänfilminä. (Aalto 2010, 106.) 12-kanavaisen EKG-elektrodien kiinnitys- paikat ovat standardisoituja paikkoja. Tämä mahdollistaa eri aikoina ja eri elämäntilan- teissa otettujen sydänfilmien vertailun. Sydänfilmit ovat yhteismitallisia toisiinsa näh- den, eli vertailukelpoisia.
EKG-rekisteröinti on tutkimus, joka voidaan tehdä terveyskeskuksessa, sairaalassa tai hoito- tai perustason ensihoitajien toimesta potilaan kotona. EKG:n etuja ovat tutkimuk- sen kivuttomuus sekä nopeus. EKG-rekisteröinnin tarkoitus on sydäninfarktin diagno- sointi ja infarktin paikantaminen sekä rytmihäiriöiden selvittely (Erkkilä, 2013). 16- kytkentäisen EKG:n rekisteröinnin V4R lisäkytkentä kuvantaa sydämen oikean kammi- on tilaa ja V7 - V9 sydämen takaseinämän tilaa (Kaartinen, 2013).
3.2.3 EKG-elektrodien sijoitus
Perustason ensihoitajan tulee hallita osana potilasosaamisesta ohjeistettu EKG- elektrodien paikan määrittäminen EKG:tä rekisteröitäessä. 1. rekisteröinti on perintei- nen 12-kytkentäinen. EKG-rekisteröinti lähtee etenemään raajakytkentöjen määrittämi- sestä ja sijoittamisesta. Oikea käsi on aVR. Vasen käsi on aVL. Vasen jalka on aVF sekä maadoitus oikeassa jalassa on N (KUVIO 2). Raajakytkennät rekisteröivät sydä- men sähköistä toimintaa kuudesta eri suunnasta. Kytkennät on nimetty I, II, III, aVR, aVL ja aVF. II, III ja aVF vektorisuunta on alhaalta. I ja aVL vektorisuunta on vasem- malta. aVR vektorisuunta on oikealta. (Phalen 2001, 21 - 22; Thaler 2007, 40 - 42;
KUVIO 3.)
KUVIO 2. Raajakytkentöjen sijainti (Hyttinen, Taipale 2011, 10)
KUVIO 3. Raajakytkentöjen kuvaamat alueet (Raatikainen ym. 2011, 12)
Rintakytkennät V1 ja V2 sijoitetaan neljänteen kylkiluuväliin, molemmin puolin rinta- lastaa. V3 sijoitetaan viidennen kylkiluun päälle, V2:n ja V4:n väliin. V4 sijoitetaan viidenteen kylkiluuväliin keskisolislinjassa. V5 sijoitetaan viidenteen kylkiluuväliin etukainalolinjassa. V6 sijoitetaan viidenteen kylkiluuväliin kainalokeskilinjassa (Kuis- ma ym. 2008, 123; KUVIO 4.) Nämä kuusi kytkentää rekisteröivät sydämen sähköistä toimintaa omasta kulmasta. V1 - V4:n vektorisuunta on eteenpäin. V5:n ja V6:n vekto- risuunta on vasemmalle sivulle. (Phalen 2011, 33 - 36; Raatikainen ym. 2011, 12; Tha- ler 2007, 43 - 44; KUVIO 5.)
KUVIO 4. Rintakytkentöjen sijainti V1 - V6 (perustuu Hyttinen ym. käyttämään kuvi- oon 2011, 10). Olen muokannut kuviota luettavammaksi.
KUVIO 5. Rintakytkentöjen V1 - V6 kuvaamat alueet (perustuu Raatikainen ym. käyt- tämään kuvioon 2011, 12). Olen muokannut kuviota vektoriviivojen osalta.
Sydämen oikean kammion sähköistä toimintaa tarkastellaan kytkennällä V4R sekä taka- seinämää on mahdollista tutkia kytkennöillä V7 - V9 (KUVIO 8). Perustason ensihoita- jan tulee hallita osana potilasosaamisesta ohjeistettu EKG-elektrodien paikan määrittä- minen lisäkytkennöille.
2. rekisteröinti lisäkytkennöille V4R ja V7 - V9 määritellään seuraavasti: V4R on peili- kuvana V4:lle oikealla puolella keskisolisviivassa viidennessä kylkivälissä. Johdin V1 siirretään V4R:n paikalle. V7 sijoitetaan V6:n korkeudelle, V6:n ja V8:n puoliväliin.
Johdin V4 siirretään V7:n paikalle. V8 sijoitetaan V6:n korkeudella lapaluun kärjen kohdalle. Johdin V5 siirretään V8:n paikalle. V9 sijoitetaan V6:n korkeudelle selkäran- gan viereen. Johdin V6 siirretään V9:n paikalle. 2. rekisteröinnissä V2- ja V3-johtimet jätetään kytkemättä potilaaseen. Näin EKG:tä sähköisesti lähettäessä vastaanottajalle korostuu, että kyseessä on lisäkytkentöjen rekisteröinti, eikä se sekoitu vahingossa 12- kytkentäiseen rekisteröintiin (Kaartinen 2013; KUVIO 6 ja KUVIO 7).
KUVIO 6. Siirrettävät rintakytkennät V1, V4, V5 ja V6 (perustuu Hyttinen ym. käyttä- mään kuvioon 2011, 10). Olen muokannut kuviota luettavammaksi.
KUVIO 7. Takaseinäkytkennät V7, V8, V9 (Hyttinen ym. 2011, 11)
KUVIO 8. Oikean kammion V4R ja takaseinän kuvaamat alueet V7 - V9 (perustuu Raatikainen ym. Käyttämään kuvioon 2011, 12). Olen muokannut kuviota vektoriviivo- jen osalta.
3.2.4 Perustason ensihoitajan käyttämä EKG-laite
LIFEPAK® 12 on defibrillaattori/monitori, jolla potilaalle voidaan antaa terapeuttinen säädettävä tasavirtasähkösokki hengenvaarallisten rytmihäiriöiden lopettamiseksi. Lait- teella voidaan potilaalta mitata fysiologisia suureita kuten verenpainetta (RR), pu- nasolujen happettumista (SpO2) sekä ottaa sydänfilmi (EKG) ja lähettää se datatiedos- tona mobiilisti vastaanottoasemaan, kun määritetään diagnoosia ja tehdään hoitopäätök- siä lääkärijohtoisesti.
LIFEPAK® 12 -defibrillaattori/monitori on akuuttien sydänkohtausten hoitoon tarkoi- tettu järjestelmä, joka on tarkoitettu valtuutetun terveydenhuoltohenkilöstön käyttöön sekä sairaaloissa että ensihoitokentällä työskenneltäessä. Laitteen käyttö on mahdollista sekä maa- että lentoliikenteessä (LIFEPAK® 12 käyttöohjeet, 2007).
Pirkanmaan pelastuslaitoksen LIFEPAK® 12 -defibrillaattori/monitorit ovat ensihoito- työn monitoimilaitteita. Laitetta voidaan käyttää puoliautomaattisena tai manuaalisena defibrillaattorina, bifaasisella eli kaksivaiheisella defibriloinnin aaltomuodolla. Tämä on tutkitusti pienemmillä energiamäärillä kliinisesti tehokkaampaa kuin tavanomainen vaimeneva yksivaiheinen siniaaltomuoto annettaessa terapeuttisia tasavirtasähkösokkeja rytmihäiriöiden hoidossa. Laitteella voidaan tahdistaa ulkoisesti potilaan sydäntä, jonka verenkierto on uhattuna. Laitteesta löytyy potilaan vitaalielintoimintojen seuraamiseksi pulssin seuranta, happisaturaatiomittari, verenpaineen (NIBP) valvonta sekä uloshengi- tyksen CO2 (EtCO2) valvontamahdollisuus. Laite tulkitsee 12-kytkentäisen EKG- rekisteröinnin analysointiohjelmallaan. Laite pystyy lähettämään datatallenteita sisäisen modeemin tai ulkoisen modeemin välityksellä. (LIFEPAK® 12 käyttöohjeet, 2007.)
KUVA 1. LIFEPAK® 12 defibrillaattori/monitori (Kuva: Marko Pieniaho 2013)
3.2.5 Hoidon turvallisuus ja jatkuvuus ensihoitopalvelussa
Turvallisuus ensihoidossa nousee esiin käytännön tasolla hoito-ohjeiden noudattamisen myötä. Rintakipupotilaan hoitoa ohjaa rintakipupotilaan Pirkanmaan pelastuslaitoksen hoito-ohje. Hoito-ohjetta noudattaen potilas saa turvallista hoitoa rintakipupotilaana ja hoidon jatkuvuus on turvattu hoitoketjuajattelulla. Ensihoidossa potilaiden odotukset ovat samanlaisia kuin muuallakin terveydenhuollossa. Potilaat odottavat toiminnan ole- van turvallista, potilaan huomioon ottavaa sekä autetuksi tulemista. (Kuisma ym. 2008, 15.)
Turvallisuudella tarkoitan tässä työssä hoito-ohjeen noudattamista. Toimintakorttia, joka pohjautuu hoito-ohjeeseen, noudattamalla rintakipupotilaan hoito on sovittujen mallien mukaista. Hoito-ohjeet pohjautuvat valtakunnallisiin Käypä hoito -suosituksiin.
Kokemuksellinen oppiminen lisää turvallisuutta ensihoidossa. Harjoiteltu EKG-laitteen käytönhallinta on perusvaatimus turvalliselle potilastyölle ensihoitopalvelussa.
Rintakipupotilaan hoitoketju voi pysähtyä tekniseen esteeseen tai osaamattomuuteen.
Potilaan hoitoketjuajattelussa jatkuvuus turvaa potilaalle parhaan mahdollisen hoidon ja vasteen hoidolle. Jatkuvuus korostuu ensihoidon alueella. Ensihoito etenee syy-seuraus- periaatteella, ja sitä ohjaavat hoito-ohjeet. Hoitoketjussa jokainen osa on yhtä tärkeä.
Mikäli yksi ketjun osa ei toimi, hoitoketjun muiden osien toimivuus vaarantuu ja seura- uksena on hoidon jatkumattomuus. (Sahi, Castren, Helistö & Kämäräinen 2006, 13 - 16.)
Jatkuvuus ja hoitoketjuajattelu on tärkeätä ensihoidon vaikuttavuutta arvioitaessa. Toi- menpiteet ensihoitokentällä ovat turhia, mikäli ensihoidettu potilas ei saa sairaalassa hoitoa sairautensa syihin vaan oireisiin. Rintakipupotilaan hoito-ohjeen noudattaminen mahdollistaa potilaan hoidon jatkuvuuden, kun toimitaan oikeaoppisesti, kuten on sovit- tu. EKG-laitteen käyttämisen hallitseminen ja käyttö on ehdotonta potilaan hoidon jat- kumisen kannalta.
Perustason ensihoitajan tulee osata kirjata EKG-laitteeseen potilaan nimi, henkilötun- nus, sukupuoli ja ikä. Tällä varmistetaan potilasturvallisuus ja EKG-rekisteröinnin tu- losteesta tulee näin potilasasiakirja. Perustason ensihoitajan tulee osata sijoittaa elektro- dit standardien mukaisesti sekä liittää ne laitteeseen. Hänen tulee osata rekisteröidä 12- kytkentäinen EKG ja lähettää se datatiedostona mobiilisti lääkärille hoito-ohjetta pyy- tääkseen. Hänen tulee suorittaa lisärekisteröinti V4R ja V7 - V9 Pirkanmaan pelastuslai- toksen hoito-ohjeen mukaisesti ja lähettää ne edellä mainitusti samalle lääkärille. Pir- kanmaan pelastuslaitoksen perustason ensihoitajan ensihoitotyössä tulee kulkea mukana potilasturvallisuus, ammatillisuus sekä luotettavuus. (Erkkilä 2007, 2010, 2011, 2013.)
3.2.6 Hoito-ohje
Hoito-ohje on asiantuntijaohje, jossa määritellään kyseessä olevaan tilanteeseen, sairau- teen, oireeseen tai vammautumiseen liittyvä hoitomalli. Hoito-ohje kertoo ohjeellisesti, miten toiminta etenee ensihoidossa. Hoito-ohje voi olla suppea, vain jonkin erityistilan- teen ohje, esimerkiksi ilmatienturvaaminen nielutuubilla tai vaihtoehtoisesti iGel ilma- teidenhallintavälineellä. Osa ohjeista voi olla laajempia kokonaisuuksia, kuten AVH- potilaan hoito-ohje. Pirkanmaan pelastuslaitoksen hoito-ohje on toimintamalli, joka an- taa tukea hoitoratkaisuissa, hoidon toteutuksessa ja hoidon jatkuvuudessa. Ensihoito-
kentällä toimittaessa hoito-ohjeen mukaisesti hoitaja on toiminut parhaan vaadittavan tiedon ja taidon mukaan. Potilas saa mahdollisimman luotettavan, ammattimaisen ja potilasturvallisen hoidon. (Erkkilä 2013.)
Pirkanmaan pelastuslaitoksen hoito-ohjeet laatii Pirkanmaan pelastuslaitoksen ensihoi- dosta vastaava lääkäri Elja-Pekka Erkkilä. Hoito-ohjeet perustuvat tutkittuun tietoon sekä vaikuttavuuden ja toteutettavuuden näkökulmiin. Pirkanmaan sairaanhoitopiirin ensihoidon vastuulääkäri Kaius Kaartinen tiedottaa paikallisista pirkanmaalaisista vaa- timuksista hoito-ohjeiden osalta Pirkanmaan pelastuslaitoksen ensihoidosta vastaavaa lääkäri Elja-Pekka Erkkilää, ja ne otetaan huomioon hoito-ohjetta laadittaessa. Ensihoi- don osalta pohjana hoito-ohjeissa on Duodecimin kustantamat ja asiantuntijoiden laati- mat Käypä hoito -suositukset. Hoito-ohjeita laadittaessa käytettävissä on myös muu käsiteltävään aiheeseen liittyvä kirjallisuus ja kansainväliset hoitosuositukset. (Erkkilä 2013.)
3.2.7 Toimintakortti
Toimintakortteja voi verrata tarkastuslistoihin eli check-listoihin. Toimintakortin avulla voidaan varmistaa tai etukäteen harjoitella, että strategisesti tärkeimmät ydintoiminnot tulevat tehdyksi. Näin toimien varmistetaan, että tärkeimmät tilanteeseen liittyvät toi- minnot tulevat todellakin tehtyä ja samalla inhimillisten unohdusten riski laskee. (Hela- vuo 2009, 106.)
Tarkistuslistoja on kahden tyyppisiä: työlistoja ja varmistuslistoja. Työlista on työtä ohjaava lista, joka toimii muistin apuvälineenä työn edetessä. Toimintakortin ollessa työlista, toimintakortin lukija etenee työtehtävässä listan mukaisesti. Toimintakortin ollessa tarkistuslista, sitä käytetään varmistamaan, että kaikki strategisesti tärkeät toi- menpiteet tulivat tehdyksi. Tarkistuslistan sisällön ollessa työn turvallisuuden kannalta merkityksellinen, sen varmemmin sitä käytetään todellisissa työtilanteissa. (Helavuo 2009, 106.)
4 MENETELMÄLLISET LÄHTÖKOHDAT
4.1 Tuotos opinnäytetyönä
AMK-opinnäytetyöt ovat tutkimustyyppisiä tai kehittämistöitä eli tuotokseen painottu- via opinnäytetöitä. Nämä työmuodot ovat vaihtoehtoja toisilleen. Tuotoksia voivat olla erilaiset hankkeet ja projektit, johon AMK-koulutus antaa valmiuksia. Toiminnallisen opinnäytetyön eli tuotoksen tavoitteena on työelämän käytännön toiminnan ohjeistami- nen, opastaminen tai toiminnan järjestäminen. Toteutustapa riippuu kohderyhmästä.
Opinnäytetyön tuotos voi olla esimerkiksi käytännön työn tueksi suunnattu ohje, ohjeis- tus tai opastus, kuten perehdyttämisopas. Toteuttamistapana voi olla muun muassa kan- sio, vihko, opas tai johonkin tilaan järjestetty näyttely. (Vilkka & Airaksinen 2004, 9.) Opinnäytetyön tulisi olla työelämälähtöinen, käytännönläheinen, tutkimuksellisella asenteella toteutettu ja riittävällä tasolla alan tietojen ja taitojen hallintaa osoittava (Vilkka & Airaksinen 2004, 10).
Tämän opinnäytetyön tuotos on toimintakortti Pirkanmaan pelastuslaitoksen perustason ensihoitajille sekä koulutusmateriaali toimintakortin tueksi. Opinnäytetyöni on kolme- osainen:
1. Raportti, jossa perehdytään opinnäytetyön prosessesseihin, toteuttamiseen ja lainsäädäntöön.
2. Toimintakortti Pirkanmaan pelastuslaitoksen perustason ensihoitajan näkökulmasta EKG-osaamisen tueksi.
3. Koulutusmateriaali toimintakortin tueksi Pirkanmaan pelastuslaitoksen ensihoitopalveluille.
Valitsin opinnäytetyön menetelmäksi tuotokseen painottuvan opinnäytetyön mallin työ- yhteisöstämme nousseen tarpeen vuoksi. Päädyin rajaamaan opinnäytetyöni aiheeksi EKG-osaamisen perustason ensihoidossa keskusteluani työnantajani Pirkanmaan pelas- tuslaitoksen pelastuspäällikkö Matti Isotalon ja Pirkanmaan pelastuslaitoksen ensihoi- dosta vastaavan lääkäri Elja-Pekka Erkkilän kanssa EKG-osaamisesta, rintakipupotilaan hoitoketjuista ja niissä esiintyvissä haasteissa. He halusivat tuotteen, joka olisi selkeä tietopaketti perustason ensihoitajille EKG-osaamiseen tueksi. Työn punainen lanka on
potilas- ja laiteosaamisessa. Ensihoidossa ei ole olemassa laitetta, joka rekisteröisi yh- dellä kerralla 16-kanavaisen EKG:n. 16-kytkentäinen EKG joudutaan rekisteröimään kahdessa osassa ja lähettämään kahdessa osassa datatiedostona mobiilisti. Tämä tuo haasteen toiminnan luotettavuudelle.
Työturvallisuuslaki (738/2002) velvoittaa työnantajan antamaan työntekijälle riittävästi perehdytystä työpaikan työ- ja tuotantomenetelmiin sekä työssä käytettäviin työvälinei- siin. Laki velvoittaa työnantajan tarjoamaan opastusta ja ohjausta työn haittojen ja vaa- rojen ehkäisemiseksi perehdyttämällä työntekijän työssä käytettäviin työvälineisiin.
Perehdytyksen tulee kohdentua työvälineiden oikeanlaiseen käyttöön sekä turvallisiin työtapoihin.
Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksesta (341/2011) laadunhallinnan ja potilasturvalli- suuden täytäntöönpantavasta laadittavasta suunnitelmasta käy ilmi, että turvallisuus- ja laatuongelmien ennakoiminen sekä niiden tunnistaminen ja hallinta kuuluu henkilöstö- johtamisen periaatteisiin.
4.2 Toimintakortti tuotoksena
Vilkan ja Airaksisen (2004, 4) mukaan tuotoksellisen opinnäytetyön tarkoitus on ohjeis- taa, opastaa, järjestää tai järkeistää ammatillista kentän toimintaa Opinnäytetyön tuotok- sella, toimintakortilla ja koulutusmateriaalilla, ensihoidon EKG-osaamista ylläpidetään, kehitetään ja edistetään Pirkanmaan pelastuslaitoksen perustason ensihoitajan suoritta- mana. Toimintakortin tarkoitus on Pirkanmaan pelastuslaitoksen perustason ensihoita- jan taitotiedon tukeminen, potilasturvallisuus ja hoidon oikeanlainen jatkuminen hoito- ketjussa.
Toimintakortti perustuu opinnäytetyön tietoteoriaan, Pirkanmaan pelastuslaitoksen en- sihoidosta vastaavan lääkärin hoito-ohjeisiin, ensihoidon kirjallisuuteen, LIFEPAK® 12 käyttöohjeisiin ja sovittuihin käytäntöihin ensihoidossa Pirkanmaan sairaanhoitopiirin alueella.
LIFEPAK® 12 on Physio-Control Nordic c/o Medtronic Finland Oy:n rekisteröimä ja edustama EKG-defibrillaattori/monitorimonitoimilaite. Tuotespesialisti Risto Lassila
Medtronic Finland Oy (puhelinkeskustelu 4. 4. 2013) ei näe opinnäytetyöni tuotokselle, toimintakortille ” LIFEPAK® 12 potilas- ja laiteosaaminen”, juridisia esteitä. Opinnäy- tetyöni koskettaa Pirkanmaan pelastuslaitoksen omistamia laitteita ja henkilökuntaa.
Opinnäytetyöni tuotosta ei ole tarkoitus hyödyntää kaupallisesti vaan se palvelee Pir- kanmaan pelastuslaitoksen ensihoitopalvelua taskuopasmaisesti, josta voi tarkistaa asi- oita.
Kehittämällä toimintakortteja ja tarkastuslistoja eri tilanteita ja potilasryhmiä varten parannetaan ensihoidon laatua hyvin pienin kustannuksin. Henkilöstön liikkuvuus työ- paikasta toiseen on nykyaikana lisääntynyt. Hoito-ohjeet ovat eroavaisia toisistaan eri sairaanhoitopiirien alueilla. Toimintakortti kertoo välittömästi, mikä on Pirkanmaan pelastuslaitoksen perustason ensihoitajan ohjeistettu malli toimia. Laitekannan ja toi- mintamallien vaihtuessa toimintakortti on päivitettävissä käytössä olevien toimintamal- lien ja EKG-laitekannan mukaiseksi.
Toimintakortin mukainen EKG-rekisteröinti ja sen lähettäminen datatiedostona on Pir- kanmaan pelastuslaitoksen arvojen mukaista. Toimintakortin esittämä toimintamalli on turvallinen ja mahdollistaa hoidon jatkumisen hoitoketjussa. Toimintakortti tukee ko- kemuksellista oppimista. (KUVIO 9.)
KUVIO 9. Kuvio perustuu Kokemusperäisen oppimisen malliin, Kolb1984 (Salakari 2007, 40), johon olen lisännyt omat mietteet ranskalaisin viivoin.
Opinnäytetyön tuotos, toimintakortti ”LIFEPAK® 12 potilas- ja laiteosaaminen”, nou- dattaa Pirkanmaan pelastuslaitoksen ensihoidosta vastaavan lääkäri Elja-Pekka Erkkilän hoito-ohjeita. Sisältö ei ohjaa EKG:n tulkintaa eikä rintakipupotilaan lääkkeellistä hoi- toa EKG-muutoksissa. Sisällön päätarkoitus on kuvata EKG:n ottamisen malli ja sen lähettäminen datatiedostona mobiilisti lääkärille.
Toimintakortin (liite 1) sisältö etenee loogisesti lähtien 12-kytkentäisen EKG:n rekiste- röinnin ensitoimista potilasosaamisessa rekisteröinti 1:ssä. Toimintakortissa kuva 1 sel- ventää raajakytkentöjen paikat ja johtimien värit. Kuva 2 kertoo rintakytkentöjen V1 - V6 anatomisen sijainnin. Kuva 3:n tarkoitus on visuaalisesti avata rintakytkentöjen si- jainti. Potilasosaamisessa rekisteröinti 2:ssa kuva 6 ja 7 kertoo anatomisesti lisäkytken- töjen sijainnin. Kuvat 8 ja 9 selventävät tätä visuaalisesti. Lisäkytkennöissä käytetyt johtimet ja niiden värit avataan kuvien vieressä.
Laiteosaamisen osiossa, rekisteröinti 1:ssä toimintakortin kääntöpuolella toiminta lähtee seikkaperäisesti strategisesti tärkeät toimet kertoen ja kuvaten. Toimintakortti kertoo kuinka EKG-laite kytketään päälle ja kuinka EKG-rekisteröinnistä tulee potilasasiakirja.
12-kytkentäisen EKG-rekisteröinnin datatiedoston mobiili-lähetysmalli avataan 12- kytkentäisen EKG:n rekisteröinnin jälkeen. Datatiedostojen lähetyspaikat kerrotaan kor- tissa kuvan 4 yläpuolella. Lähetysraportin tärkeys avataan lopuksi ja kuva 5 selventää sitä.
Laiteosaamisen osiossa rekisteröinti 2:ssa toimintakortti kertoo toimet lisäkytkentöjen rekisteröinnin mahdollistamiseksi seikkaperäisesti. Toimintaa tukee kuva 10. Lisäkyt- kentöjen lähetys kerrotaan ja kuvataan lyhyesti, mutta ytimekkäästi. Lisäkytkennät var- mistetaan erikseen kerrottuna. Kuva 11 tarkentaa lähetysraportin merkitystä.
Kaikki edellä mainittu tähtää Pirkanmaan pelastuslaitoksen ensihoitopalvelun arvoihin toimia: potilasturvallisesti, ammatillisesti ja luotettavasti. Toimintakortin mukaisesti edeten toiminnoissa (osa1, osa 2, osa 3 ja osa 4) Pirkanmaan pelastuslaitoksen perusta- son ensihoitajan toiminta on turvallista ensihoitajalle ja potilaalle sekä hoidon jatkumi- nen hoitoketjuajattelumallilla on mahdollista. Potilaalla on mahdollisuus saada Pirkan- maalla kellonajasta riippumatta viikon jokaisena päivänä paras mahdollinen tiedossa oleva hoito sydäntapahtumaan.
Toimintakortti koulutetaan Pirkanmaan pelastuslaitoksen perustason ensihoitajille Pir- kanmaan pelastuslaitoksen lääkintäesimiesten toimesta. Koulutus perustuu kokemuksel- liseen oppimiseen. Koulutusmateriaalin (liite 2) tarkoitus ja tavoite on avata toiminta- korttia ja siinä esitettyä toimintamallia.
4.3 Toimintakortin ulkoasu
LIFEPAK® 12 potilas- ja laiteosaaminen on tulostettavissa haluttuun kokoon tai säh- köisesti käytettävissä omasta PDF-tiedostosta. Tuotos on tarkoitettu tulostettavaksi kak- sipuoleisena, jolloin se toimii suunnitellusti. Tuotos on tehty painokelpoiseksi leikkaus- viivoilla asemoituna 290 mm x 300 mm kokoiseksi. Taitettuna toimintakäytössä koko
on 290 mm x 150 mm. Tuotoksessa on Pirkanmaan pelastuslaitoksen logo ja otsikko
”TOIMINTAKORTTI: LIFEPAK® 12 POTILAS- JA LAITEOSAAMINEN”. Teks- tiosuuden fonttina tuotoksessa käytetään Gesta mediumia, fonttikokoa 12 - 14. Valoku- vat tuotokseen on ottanut lääkintäesimies Marko Pieniaho. Oikeudet valokuviin omistaa Pirkanmaan pelastuslaitos. Rakenteeltaan toimintakortin tulee olla vahva. Tämän vuoksi EKG-laitteen kantolaukkuun sijoitettava toimintakortti tulostetaan asemoituun muotoon ja taitos nuutataan eli tehdään asemontien pohjalta koneistettu taitos painotalossa.
Helovuon (2009, 106) mukaan ”tarkistuslistojen suunnittelussa on oleellisinta niiden käytettävyys. Liian työlääksi ja hitaaksi koettu tarkistuslista jää helposti rutiininomai- sesti käyttämättä. Tarkistuslistojen suunnittelussa tulisi näin ollen käyttää harkintaa sen suhteen, mitkä ovat kyseisen työvaiheen kannalta kriittisempiä toimenpiteitä, ja rajoit- taa tarkistuslistan sisältö niihin”.
Toimintakortissa on kiinnitetty eritystä huomiota ulkoasuun ja luettavuuteen. Värejä on käytetty harkiten ja sisältö on esitetty selkeästi. Taustavärin on tarkoitus nostaa strategi- sesti tärkeät toimet esille. Lukujen sijoittelu on pohdittu tarkasti, jotta kortti toimii edel- leen, vaikka se repeytyisi taitoskohdasta. Tällöin 12-kytkentäinen EKG:n rekisteröinti ja sen lähettäminen pysyy omana kokonaisuutenaan ja lisäkytkennät sekä niiden lähettä- minen on sijoitettu toiseen kokonaisuuteen. Toimintakortti on repeytyessään edelleen turvallinen käyttää ja mahdollistaa hoidon jatkuvuuden toimintakortin mukaisesti toimi- en.
Toimintakortissa toimiva taitto ei ole mahdollista teknisistä syistä tässä opinnäytetyön raporttiosassa liitetiedostoksi liitettynä. ”TOIMINTAKORTTI: LIFEPAK® 12 POTI- LAS- JA LAITEOSAAMINEN” on väritulosteena A4-kokoisena liitteenä 1. ”TOI- MINTAKORTTI: LIFEPAK® 12 POTILAS- JA LAITEOSAAMINEN”, on tämän työn hedelmä.
4.4 Koulutusmateriaali toimintakortin tueksi
Koulutusmateriaali tuotoksen asiasisällöstä tehdään Pirkanmaan pelastuslaitoksen Po- werPoint®-pohjalle Pirkanmaan pelastuslaitoksen ohjeiden mukaisesti. Koulutusmateri- aalissa tuodaan esille se, että toimintakortti on kuvallinen hoito-ohjeen tarkastuslista.
Toimintakorttikoulutus on tarkoitettu vain Pirkanmaan pelastuslaitoksen perustason ensihoitopalveluiden EKG-laitteelle, LIFEPAK® 12 defibrillattori/monitorille. Koulu- tusmateriaali on .pptx-muodossa, joten se muokattavissa. Dioja voi poistaa, lisätä tai linkittää tarvittaessa. Koulutusmateriaali tulee kehittymään kokemuksellisen oppimisen myötä. Tässä opinnäytetyön raportissa se on esitetty parhaan tietämyksen valossa tällä hetkellä.
Koulutusmateriaalin tavoite on ylläpitää ja kehittää Pirkanmaan pelastuslaitoksen ensi- hoitopalvelun arvojen mukaista turvallista ja hoidon jatkumisen mahdollistamaa perus- tason ensihoitoa. Pirkanmaan pelastuslaitoksen ensihoitopalvelun arvot toimia, potilas- turvallisesti, ammatillisesti ja luotettavasti, ohjaavat koulutusta. Koulutusmateriaalissa on neljä isompaa kokonaisuutta:
1. Potilasosaaminen, rekisteröinti 1.
2. Laiteosaaminen, rekisteröinti 1.
3. Potilasosaaminen, rekisteröinti 2.
4. Laiteosaaminen, rekisteröinti 2.
4.5 Koulutusmateriaalin sisältö
Koulutusmateriaali etenee kronologisesti. Diat 1 - 3 avaavat koulutusaiheen ja esittele- vät tavoitteet. Dia 4 esittää toimintakortin kokonaisuutena, mistä on selkeästi nähtävissä eteneminen toimintakorttia käyttäen. Diasarja käsittää kaikkiaan nykyisellään 39 diaa.
Diasarja koulutusmaterialista on liitteessä 2.
Dia 5 aloittaa ensimmäisen kokonaisuuden: potilasosaaminen rekisteröinnissä 1. Dia 6 kertoo raajakytkentöjen sijainnin neljällä elektrodilla. Potilalle tulee kertoa, mitä teh- dään ja miksi tehdään. Toiminta on turvallista, kun ensihoitaja ja potilas ovat tilannetie- toisia. Dia 7 kertoo raajakytkennöissä bipolaarisen ja unipolaarisen kytkennän eron. Dia 8 kertoo, mikä on raajakytkentöjen vektorisuunta. Dia 9 kertoo rintakytkentöjen katso- missuunnan ja sen, että kytkentä on unipolaarinen. Dia 10 kertoo rintakytkentöjen V1- V6 sijoitukset ja johtimien värit. Dia 11 selventää rintakytkentöjen sijoittelua.
Dia 12 aloittaa laiteosaamisen rekisteröinnissä 1. Dia 13 kertoo käytössä olevan LIFE- PAK® 12 defibrillaattori/monitorin ominaisuudet. Dia 14 selvittää seikkaperäisesti al- kutoimet laiteosaamisessa. Diat 15 - 16 kertovat, kuinka EKG-rekisteröinnistä tehdään potilasasiakirja. Dia 17 korostaa henkilötietojen ehdotonta kirjaamista toiminnan turval- lisuuden ja hoidon jatkuvuuden näkökulmasta. Dia 18 kertoo, kuinka turvallinen toimin- ta etenee EKG-rekisteröintiin. Dia 19 kertoo, kuinka EKG rekisteröityy. Dia 20 kertoo alkutoimet tulostetun datatiedon lähettämisestä mobiilisti. Dia 21 painottaa turvallisuut- ta ja hoidon jatkuvuuden kannalta ehdotonta toiminnan luotettavuutta. Tulostettu EKG on juuri se EKG, joka lähetetään. Dia 22 kertoo hoidon jatkuvuuden eli datatiedostojen mobiilit lähetyspaikat. Tämä perustuu Pirkanmaan pelastuslaitoksen ensihoitopalvelui- den hoito-ohjeeseen 3/2013.
Dia 23 aloittaa toimintakortti osa 3:n. Potilasosaaminen, rekisteröinti 2. Dia 24 kertoo lisäkytkentöjen katsomissuunnan ja sen, että kytkentä on unipolaarinen. Dia 25 kertoo lisäkytkentään siirtymisen toimet potilasosaamisessa. Dia 26 kertoo rintakytkennän pai- kan lisäkytkennässä sekä siirrettävän johtimen sekä värin. Dia 27 kertoo selänpuoleiset lisäkytkennät V7 - V9 sijainnin. Dia 28 selventää lisäkytkentöjä valokuvina.
Dia 29 aloittaa osan 4. Laiteosaamisen rekisteröinti 2. Dia 30 kertoo lisäkytkentöjen rekisteröinnin kriittiset toimet. Dia 31 kertoo lisäkytkentöjen lähettämisen alkutoimet.
Dia 32 kertoo lähetettävän datatiedoston tarkistuksesta. Ensihoidon turvallisuuden ja hoidon jatkumisen kannalta on painotettava, että tulostettu lisäkytkentä on lähetettävä lisäkytkentä. Dia 33 kertoo datatiedostojen lähetyspaikan. Potilaan hoidon jatkumisen kannalta on ensiarvoisen tärkätä, että rekisteröinti 2 lähetetään samaan paikkaan kuin rekisteröinti 1. Dia 34 kertoo lähetyksen aktivoinnin. Dia 35 kertoo lähetysraportin merkityksen. Dia 36 päättää osan 4.
Dia 37 ja 38 kertoo, että Pirkanmaan pelastuslaitoksen perustason ensihoitaja toiminta- kortin mukaisesti toimien, on toiminut turvallisesti ja että potilaan hoidon jatkuminen hoitoketjussa on mahdollista. Dia 39 kertoo koulutusmateriaalin lähteet.
Jokainen dia on tärkeä toimintakortin mukaista toimintamallia kouluttaessa. Turvalli- suus ja hoidon jatkuvuus saavutetaan etenemällä kuvatulla tavalla. Mikäli jokin toiminto jää välistä, hoitoketju katkeaa. Mikäli emme kirjaa potilaan henkilötietoja ylös ja liitä niitä tulostettavaa EKG-rekisteröintiin, rekisteröinti ei ole potilasasiakirja. Rekisteröin-
tiä tulkitseva lääkäri ei tiedä, kenen rekisteröintiä hän tulkitsee. Elektrodien ohjeistettu sijoittaminen on tärkeätä EKG:n laadun ja toistettavuuden vuoksi. EKG:n lähettämisen epäonnistuminen katkaisee potilaan hoitoketjun ja parhaan mahdollisen hoidon.
4.6 Tuotoksen toteutus
Toimintakorttia, on tehty yhteistyössä Pirkanmaan pelastuslaitoksen pelastuspäällikkö Matti Isotalon, Pirkanmaan pelastuslaitoksen ensihoidosta vastaavan lääkäri Elja-Pekka Erkkilän, paloesimies Matti Syrjän ja palomies Lasse Heliön kanssa. Opinnäytetyön tuotoksessa Matti Isotalo on mahdollistanut koko projektin pelastuspäällikkönä. Elja- Pekka Erkkilä on vastannut lääketieteellisestä näkökulmasta, hoito-ohjeiden, toiminta- kortin ja koulutusmateriaalin osalta. Matti Syrjä taittoi graafisen ulkoasun InDesing®- ohjelmalla yhteistyössä Marko Pieniahon kanssa. Lasse Heliö oli potilasosaamisen osi- ossa mallina.
Pirkanmaan pelastuslaitoksen kaksi perustason ensihoitajaa koekäytti toimintakorttia.
Saamani palautteen myötä muokkasin korttia luettavammaksi. Ennen lopullista tuotosta toimintakortin käytettävyys testattiin Pirkanmaan pelastuslaitoksen ensihoidosta vastaa- van lääkäri Elja-Pekka Erkkilän, ensihoitokouluttaja Jukka Järvisen ja lääkintäesimies Marko Pieniahon toimesta, jonka jälkeen se lähetettiin Pirkanmaan pelastuslaitoksen ensihoidosta vastaavan lääkärin hyväksyttäväksi 29.4.2013. Toimintakortti hyväksyttiin käyttöön 30.4.2013 (liite 3).
2.5.2013 Pirkanmaan pelastuslaitoksen pelastuspäällikkö Matti Isotalo tallensi toiminta- kortin Pirkanmaan pelastuslaitoksen ensihoidosta vastaavan lääkärin hyväksynnällä Pirkanmaan pelastuslaitoksen ensihoitopalveluiden sähköiseen hoito-ohjejärjestelmään nimellä: ”Toimintakortti LIFEPAK(R) 12 potilas- ja laiteosaaminen”. Työelämän edus- tajat Pirkanmaan pelastuslaitoksen ensihoitopalveluiden pelastuspäällikkö Matti Isotalo ja Pirkanmaan pelastuslaitoksen ensihoidosta vastaava lääkäri Elja-Pekka Erkkilä antoi- vat kirjallisen lausunnon opinnäytetyöstä Marko Pieniaholle.
5 POHDINTA
5.1 Eettisyyden ja luotettavuuden pohdinta
Tieto, jota tässä työssäni käsittelen, jalkautuu ensihoitokentälle Pirkanmaan pelastuslai- toksen ensihoidosta vastaavan lääkärin antamina hoito-ohjeina. Pirkanmaan pelastuslai- toksen ensihoidosta vastaava lääkäri toteuttaa Pirkanmaan sairaanhoitopiirin ensihoito- keskuksen ensihoidon vastuulääkärin antamia tiedotteita. Tieto perustuu lääketieteelli- seen osaamiseen. Kaikkia edellä mainittuja ohjaa kansalliset ja valtakunnalliset Käypä hoito -suositukset, jotka pohjautuvat tutkittuun tietoon.
Luotettavuus opinnäytetyössäni perustuu seuraaviin tietoihin ja taitoihin: oma tieto, substanssiosaaminen asiasta, lähteet, suomen kieli, lääketiede, hoitotiede, tietämys lää- kintälaitteista, oma tekninen osaaminen sekä verkostoituminen omassa työyhteisössäni ja sen ulkopuolella. Instanssi, joka tuottaa tiedotteita ensihoitopalveluille PSHP:n alu- eella, on Pirkanmaan sairaanhoitopiirin ensihoitokeskuksen ensihoidon vastuulääkäri.
Instanssi, joka tuottaa hoito-ohjeita Pirkanmaan pelastuslaitoksen ensihoitopalveluille, on Pirkanmaan pelastuslaitoksen ensihoidosta vastaava lääkäri.
Minulla on ensihoitajana kokemuksellista oppimista ensihoidon kentällä. Omalta osal- tani olen ollut kehittämässä Pirkanmaan ensihoidon tasoa vuodesta 1994. Olen opiskel- lut perustietoja lääketieteestä ja hoitotieteestä sekä suorittanut tutkintoja (lääkintävahti- mestari-sairaankuljettaja 1994 ja sairaanhoitaja 1998). Kokemuksellisen oppimisen kautta olen vaikuttanut omaan oppineisuuden tasooni. Tiedän, miksi sydänfilmi tulee rekisteröidä. Tiedän, miten sydänfilmi tulee rekisteröidä. Tiedän, minne sydänfilmi tu- lee lähettää tarvittaessa. Tiedän, miten sydänfilmi tulee lähettää. Kokkisen, Rantanen- Väntsin ja Tuomolan (2008, 112 - 132) mukaan ihmiset oppivat työssä sosiaalisen vuo- rovaikutuksen, ideoinnin, uuden tiedon soveltamisen, tutkimisen, ongelmaratkaisun, käytännön harjoittelun ja toiminnallisen oppimisen sekä asioiden kirjaamisen että oman toiminnan ja arvioinnin kautta.
Työn opettaessa tekijäänsä tarvitaan epäonnistumisia, onnistumisia, kokemuksia sekä sattumuksia. Tuloksena on osaamisen juurtuminen. Kokemus ei yksin riitä oppimiseen, oppimisen prosessissa tarvitaan kokemuksen arviointia. (Kokkinen ym. 2008, 126.) Re-
kisteröitäessä sydänfilmiä potilaalta on ensiarvoisen tärkeätä, että potilaalle kerrotaan mitä tehdään ja miksi. Ainutkertainen tilanne voi lähteä sivuraiteille, kun mennään poti- laan intiimialueelle kertomatta siitä hänelle. Tällöin potilas vastustelee sydänfilmin re- kisteröintiä.
Hanna-Maarit Riskin (2004, 132) väitöskirjan EKG rekisteröinti mukaan EKG-käyrän rekisteröinnin keskeisenä ongelmana oli se, että rekisteröijät eivät osanneet sijoittaa rintaelektrodeja tutkittava rintakehälle oikein (hoitaja-aineisto). Rintaelektrodeja sijoit- taessa kajotaan ihmisen intiimialueelle, kun määritellään niiden sijaintia tunnustelemalla rintakehää. Jokainen potilas on ainutkertainen ja rintaelektrodien sijoittaminen potilaal- le on kokemuksellista oppimista parhaimmillaan.
Kokemukset aiheuttavat ihmisissä kysymyksiä, ajatuksia ja tuntemuksia. Nämä luovat tarpeen kehittymiselle ja arvioinnille. Kaikki kokemusta arvioivat kysymykset ovat tar- peen, että oppimista tapahtuisi. (Kokkinen ym. 2008, 126.) Mikäli toimii sydänfilmin rekisteröinnissä yksipuolisesti ja määräävästi ottamatta potilasta mukaan tilanteeseen, tuloksena on huonolaatuinen sydänfilmi. Tämä johtuu potilaan jännittämisestä sydän- filmiä rekisteröitäessä.
Kehitys- ja muutostarpeet löydämme pohdinnan ja arvioinnin kautta. Tämä aiheuttaa lisätiedon hankintaa ja vahvistaa ymmärrystä. Kokemuksen ymmärtäminen aiheuttaa pohdinta-, tutkimus- ja ajattelutyötä. Työn tuloksena syntyy uusia ideoita sekä malleja, miten työ tehdään paremmin. (Kokkinen ym. 2008, 126.) Tilanteen pohtimisen myötä syntyy mietintä, mikä meni pieleen? Lampun sytyttyä, asia on tehtävä uudelleen. Sovel- tamisen jälkeen asiat sujuvat paremmin. Potilaan luottamus voitetaan kertomalla, mitä ollaan tekemässä, miksi ollaan tekemässä ja miten ollaan tekemässä. Laadukas sydän- filmi on mahdollinen rekisteröidä, kun potilaan jännittämisen taso on alhainen. Potilaan tilannetietoisuus toiminnasta lisää turvallisuutta sekä toiminnan laatua.
Uuden tiedon ja uusien näkökulmien myötä havaitsemme vaihtoehtoisia tapoja toimia sekä sovellamme oivalluksiamme käytäntöön. Tästä seuraa uusi oppimiskokemus, jota jälleen arvioimme. Ympyrä sulkeutuu ja samalla se avautuu uudelle oppimisprosessille.
(Kokkinen ym. 2008, 126.) Mikäli emme pysähdy arvioimaan kokemuksiamme, koke- mus ei todennäköisesti opeta meille mitään. Mikäli emme ole sydänfilmiä rekisteröitä- essä vuorovaikutuksessa potilaan kanssa, on todennäköistä että sydänfilmin rekisteröinti
ei onnistu tai rekisteröinti on virheellisesti suoritettu ja laadullisesti rekisteröinti on huono.
Kokemusperäisessä oppimisen teoriassa nostetaan esille reflektoinnin merkitys oppimi- sessa. Oppija reflektoi aikaisemmin kokemaansa asian. Mikäli kokemuksesta opittaisiin, on pohdittava onnistumisen ja epäonnistumisen syitä sekä sitä, millä tavoin tehtävä asia onnistuisi paremmin kuin edellisellä kerralla (Salakari 2007, 41).
Olen ensihoidon ammattilainen, omaan työkokemuksen tuomaa asiantuntijuutta, mutta silti minulla on hetkiä, jolloin koen riittämättömyyttä sekä vajavaisuutta. Pohdin voi- makkaasti, miten sydänfilmin ottaminen linkittyy kokemukselliseen oppimiseen ja mi- ten toimintakortti ja koulutusmateriaalin tukee tieteellistä osaamista. Miten kaikki tämä linkittyy kokemukselliseen oppimiseen ja tiedotteisiin Pirkanmaan sairaanhoitopiirin ensihoidon vastuulääkäriltä sekä Pirkanmaan pelastuslaitoksen ensihoidosta vastaavan lääkärin hoito-ohjeisiin. Sydänfilmin rekisteröinnin haastavuus motivoi ja ahdistaa.
Voimavarana minulla on onneksi työyhteisömme ensihoitajat, jotka tekevät vilpitöntä potilastyötä ensihoitokentällä. Tahtotilani on kliinisen osaamisen vahvistaminen sydän- filmin rekisteröinnin pirkanmaalaisessa toimintamallissa, ensihoidon turvallisuudessa ja hoidon jatkuvuuden varmistamisessa. Tässä tahtotilassa minua auttavat kollegani Pir- kanmaan pelastuslaitoksella, lääkintäesimiehet, lääkintämestari, ensihoitokouluttaja, ensihoitopalveluiden pelastuspäällikkö sekä Pirkanmaan pelastuslaitoksen ensihoidosta vastaava lääkäri, jotka pyyteettömästi tekevät työtään ensihoitotyön kehittämiseksi Pir- kanmaan pelastuslaitoksen ensihoitopalvelussa.
Subjektiivinen asenne estää laaja-alaisen tiedon hankinnan. Tulkitsemme kokemuksia henkilökohtaisesti ja katselemme maailmaa omasta näkökulmastamme. Tällöin ihminen on kiinnostunut vain itselleen selvistä asioista ja toistaa aiemmin opittuja toimintoja.
(Hirsjärvi, Remes & Sajavaara 2008, 19.) Olen tietoinen omasta subjektiivisesta katson- nastani lääkintäesimiehen näkökulmasta. Sydänfilmin rekisteröinnin suorittamisessa ja sen yhteismitallisesti toistettuna EKG:n rekisteröintinä sekä sen lähettämisenä datatie- dostona mobiilisti tulkittavaksi lääkärille on ensiarvoisen tärkeää, että potilaan hoitoket- ju toimii. Aihe on tärkeä ja olen siitä kiinnostunut ammatillisesti. Käytän teoreettista tietoa, hoito-ohjeita, LIFEPAK® 12 käyttöohjetta ja tutkimuksellista tietoa tukena pää- töksilleni ja perusteluilleni.
Objektiivisuuteen on vankka pyrkimys, vaikka en tee tutkimuksellista opinnäytetyötä vaan toiminnallisen opinnäytetyön. Omaamani taitotieto voi aiheuttaa näkökulmaeroja.
Aiheen käsittely voi osoittautua yksipuoliseksi, ja tähän vaikuttaa aineiston hankinta ja lähteiden valinta. Objektiivisuuteen kuuluu asioiden etäännyttäminen, jolloin kirjoitta- essa on huolehdittava, ettei lukijan huomio kiinnity kirjoittajaan, vaan asiaan. (Hirsjärvi ym. 2008, 292 - 293.) Lähteiden valinnoilla, läpinäkyvyydellä ja avoimuudella teen opinnäytetyön raportista, toimintakortista ja koulutusmateriaalista luotettavan. Minun tulee katsoa asioita opiskelijan silmälasien lävitse eikä lääkintäesimiehen.
5.2 Tulosten tarkastelua
Vilkka (2010) on todennut, että toiminnallisen opinnäytetyön pulmallisia kohtia ovat tiedon varmuusasteen ilmaiseminen ja asianmukaisten ja laadukkaiden lähteiden käyt- tämättömyys. Opinnäytetyön raporttiosuudessa käyn jokaisen vaiheen työni tekemisestä lävitse alkuvaiheesta valmiin työn pohdintaan. Tuotos on toimintakortti, jossa tieto, taito ja tutkiva tekemiseni yhdistetään ammatilliseksi näytteeksi. Tekemäni koulutusmateri- aali tukee toimintakorttia paneutumalla siihen pintaa syvemmälle. Koulutusmateriaalilla on tehtävä ja tavoite. Palaute koulutusmateriaalista kerääntyy kouluttajalle kokemuksel- lista oppimisen kautta. Kouluttaja oppii näin myös samalla kuin toimintakorttikoulutet- tavat. Koulutusmateriaalin tarkoitus on toimintakortin selkokielinen aukikirjoittaminen sekä potilaan hoitoketjun kriittisen osa-alueen tukeminen.
Opinnäytetyöni aihevalintaan vaikutti valtakunnallisesti lisääntynyt osaamisen vaati- mustaso ensihoitopalveluissa. Työni punainen lanka on sydäntapahtuma potilaalla: mitä tapahtui? Vastauksen tulisi olla, että potilas sai välittömässä valmiudessa olevaa laadu- kasta, yksilöllistä, potilaan tarpeet huomion ottavaa ja Pirkanmaan sairaanhoitopiirin ensihoitokeskuksen ohjeistamaa sekä Pirkanmaan pelastuslaitoksen hoito-ohjeen mu- kaista apua sydäntapahtumaansa.
Edellä esittämäni kysymykseni ja vastauksen purkaminen sekä monien muuttujien huomioiminen ja tiedostaminen kokonaisvaltaisesti tekee aihealueesta erittäin laajan.
Seuraava kysymys edellisen vastauksen jälkeen on, onko hoito-ohjeen mukaisella toi- minnalla vaikuttavuutta.
Olen mielessäni pyörittänyt työni tarkoitusta, tehtävää ja tavoitetta: edesauttaa kehittä- mään laadukas sydänfilmin rekisteröinti ja lähettäminen datatiedostona mobiilisti sekä laatia toimintakortti EKG-osaamisesta ensihoidon perustasolle Pirkanmaan pelastuslai- toksella LIFEPAK®12 defibrillaattori/monitorille ja tehdä koulutusmateriaali toiminta- kortin tueksi. Hirsjärven (2008, 121) mukaan ongelman asettaminen ja ratkaiseminen on usein vaikeampaa kuin sen ratkaiseminen. Ratkaisin tämän kysymysten tulvan ja vasta- sin itselleni: ”katso asiaa mehupillin lävitse” lehtori TAMK Kati Valtosen (2012) sa- nonnan mukaisesti. Keskityn isomman kokonaisuuden yhteen osa-alueeseen. Ydin- osaamiseen 12/16-kytkentäisen EKG:n rekisteröinnissä ja sen lähettäminen datatiedos- tona mobiilisti LIFEPAK®12 defibrillaattori/monitorilla hoito-ohjeen mukaiseen paik- kaan. Hakala (2004, 31) toteaa, että opinnäytteen tulee olla rajaukseltaan mieluummin suppea ja syvällinen kuin laaja ja pinnallinen. Toisaalta laaja-alaisemmat lähteet olisivat lisänneet opinnäytetyöni tieteellisyyttä.
5.3 Oman prosessin pohdintaa
Opinnäytetyöni aihe tarkentui minulle maaliskuussa 2013. Työni tehtävä, tavoite ja tar- koitus haki muotoaan pitkään. Kolmen kuukauden irtiotto talvella 2012 - 2013 opinnäy- tetyöstä antoi etäisyyttä asioihin. Tosin kannoin sitä mukana kuin hyvää ystävää ja koin ahdistusta omasta saamattomuudesta. Työsähköpostiini ilmestyi tiedote sekä siitä annet- tu hoito-ohje 27.2.2013 Pirkanmaan sairaanhoitopiirin ensihoitokeskuksen ensihoidon vastuulääkärin ja Pirkanmaan pelastuslaitoksen ensihoidosta vastaavan lääkärin tiedot- teena. Tämä sähköposti antoi kipinän opinnäytetyöni työstämiseen nykymuodossa.
”Rintakipupotilaan EKG-käytäntö uudistuu” oli tiedotteen otsikko. Tiedotteen mukai- sesti toimien sydämen oikean kammion ja takaseinämän sähköisen toiminnan rekiste- röinti ei onnistu. 7.3.2013 saapui uusi tiedote sekä hoito-ohje, jossa edellä mainitut kyt- kennät saadaan nyt rekisteröityä. Tällöin pohdin, että asian jalkauttaminen ensihoitoken- tälle vaatii muutakin kuin sähköpostissa tulleen tiedotteen ja hoito-ohjeen. Työni tehtä- vä, tavoite ja tarkoitus kokivat valaistuksen. Soitin ensihoidon vastuulääkärille Pirkan- maan sairaanhoitopiirin ensihoitokeskukseen 31.3.2013 ja keskustelin sydänfilmin re- kisteröinnistä ja sen lähettämisestä mobiilisti 12/16-kytkentäisenä. Mihin tämä kaikki perustuu ja mikä on tiedotteen luotettavuus? Luotettavuus perustuu valtakunnalliseen Duodecin Käypä hoito –suositukseen ja ohje joka tiedotteessa annetaan, perustuu TAYS
Sydänkeskuksen kardiologi oyl Markku Eskolan ja Pirkanmaan ensihoidon vastuulääkä- ri Kaius Kaartisen palaveriin ja palaverin yhteenvetoon.
Tiedotteita Pirkanmaan sairaanhoitopiiristä ei anneta tällä hetkellä luettavaksi ennen julkaisua, vaan ne julkaistaan. Hoito-ohjeet syntyvät tiedotteiden pohjalta. Tämä mah- dollistaa erheellisen tiedon tiedotteissa ja sitä kautta hoito-ohjeissa. Tämä aiheuttaa sen, että asioita joudutaan korjaamaan, kun ensihoidon kentällä huomataan asioiden toimi- mattomuus. Prosessi luotettavuuden osalta on yhtä vahva kuin sen heikoin lenkki. Vah- vuutena työssäni on punaisen langan selkeys itselleni: potilaan hyöty, hoitoketju ja sen toimivuus sekä kokemuksellinen oppimiseni. Kaikki tässä prosessissa mukana olijat ajattelevat potilaan parasta ja hoitoa, millä on vaikuttavuutta. Haasteen tähän tuo usean organisaation yhteensovittaminen. Työni edetessä ja välillä seinän tulessa vastaan Pir- kanmaan pelastuslaitoksen ensihoitopalveluiden arvot ja organisaatiomme suorapuhei- suus ja välitön korjaava positiivinen palaute on vienyt työtäni eteenpäin.
Toiminnallisen opinnäytetyön raportti on selvitys, josta selviää, mitä, miksi ja miten olen tehnyt, millainen työprosessi on ollut sekä millaisiin tuloksiin ja johtopäätöksiin päädyttiin. Raportista ilmenee myös oman oppimisesi arviointi. Lukija voi raportin pe- rusteella arvioida, miten opinnäytetyö on onnistunut. (Vilkka & Airaksinen 2004, 65.)
Tekstin tuottaminen opinnäytetyöni raporttiin on ollut hidasta, koska sen tulee olla luo- tettavaa tekstiä. Olen ollut tietoinen aina ja eritoten nyt viimeistään huomannut, että olen enemmän tekijä kuin kirjoittaja. Toimintakortin ja koulutusmateriaalin tekeminen ei tuottanut ongelmia, mutta tutkimuksellinen perustelu raporttiosiossa tuntui välillä haasteelliselta. Ilokseni kuitenkin loppumetreillä opinnäytetyötäni tehdessäni huomasin, että valmista järjellistä ja perusteltua tekstiäkin syntyi kun tekstin luomiseen sai nipistet- tyä aikaa perhe-elämältä. Tämä on kuitenkin vain oma subjektiivinen tunne. Opinnäyte- työni valmistuminen vaati minulta paljon. Hyvä näin, sillä tämä lisäsi perspektiiviä ai- kuisena opiskelemiselle ja avasi tekemääni työtäni itselleni lisää.
5.4 Johtopäätökset
Luonnosteluvaiheessa kirjoittajan tulee pyytää ja saada palautetta sisällön merkitykselli- syydestä, käsittelyn rakentumisesta kokonaisuudeksi sekä näkökulman järkevyydestä (Hirsjärvi ym. 2008, 49). Palautetta olen saanut opinnäytetyöseminaareissa, työni op- ponenteilta, Pirkanmaan pelastuslaitoksen henkilöstöltä ja opinnäytetyöni ohjaajalta.
Tunne palautteesta on välillä ristiriitainen, mutta nyt tiedän sen edistävän työni luotetta- vuutta. Olen huomannut tämän kasvattaneen minua myös ihmisenä. Kokemuksellista oppimista mukaillen, työ tekijäänsä opettaa. Nyt kun kirjoitan johtopäätöksiä, koen yl- peyttä tekemästäni työstä ja tahtotila on parantaa sitä. Jossain vaiheessa kuitenkin on laitettava piste tälle prosessille ja aloittaa oman kokemuksen kautta tästä työtehtävästä kokemuksen arviointi, pohdinta sekä ymmärtää tämä kokemus. Olen huomannut että, tämä prosessi on uuden kokeilun ja soveltamisen kautta kasvattanut minussa akateemis- ta kriittistä ajattelua.
Kokemusperäistä oppimisen mallia hyödyntäen toimintakortti ja koululutusmateriaali tuovat omaan työyhteisööni potilasturvallisuutta, ammatillisuutta sekä luotettavuutta.
Toiminta on turvallista ja hoidon jatkumo on mahdollista, edellyttäen, että hoitoketjun muut osat toimivat. Toimintakortti osoittaa käytössä ja käytännössä omat hyvät ja huo- not puolensa. Muutosten tekeminen toimintakorttiin on helppoa. Toimintakorttiin tulee kuitenkin suhtautua kriittisesti. Se ei voi olla ainoa oljenkorsi EKG:n rekisteröinnissä ja sen lähettämisessä, vaan sen tehtävä on tukea tarkistuslistana pirkanmaalaista tervey- denhuollon ammattilaista työtehtävissä ensihoitokentällä.
Hirsjärven ym. (2008, 30) mukaan kliinisessä työssä toimivalle pitäisi tutkimuksen tuomaa tieto olla soveltamiskelpoista ja hyvin jäsenneltyä sekä kriittisesti että ymmär- rettävällä ammattikieleltä esille tuotua. Opinnäytetyöni oli työelämälähtöinen, joten sen piti olla Pirkanmaan pelastuslaitoksen perustason ensihoitajien hyödynnettävissä. Työni on nyt siirretty Pirkanmaan pelastuslaitoksen sähköiseen tiedotuskanavaan ja hyväksyt- ty hoito-ohjetta selventäväksi toimintakortiksi. Toimintakortti, on luettavassa sähköises- sä muodossa Pirkanmaan pelastuslaitoksen koko henkilökunnalle.
Pirkanmaan pelastuslaitoksen ensihoitopalveluiden henkilökunnalta saamani palaute on positiivista ja mieltä lämmittävää. ”Käytetty kieli on siinä muodossa, että se on helppo-
lukuista ja ymmärrettävää. Toimintakortti on selkeä, helppolukuinen sekä ymmärrettävä ilman koulutustakin. Toimintakortti toimii hyvin uusien perustason ensihoitajien vuosi- lomasijaisten työhön perehdyttämisessä”.
Toimintakortti sijoitettiin kuuteen LIFEPAK® 12 kantolaitteen taskuun. Nyt seurataan niiden säilymistä, käyttöastetta ja niiden kestoa käytössä. Jatkotutkimuksena kortin toi- mivuutta ja tarpeellisuutta on tarve tutkia: mikä on sen tuoma hyöty.
Opinnäytetyön prosessi herätti ajatuksen muistakin toimintakorteista, jotka selventävät Pirkanmaan pelastuslaitoksen ensihoitopalveluiden hoito-ohjeita. Oman opinnäytetyöni jälkeen olen valmis suosittelemaan toiminnallista opinnäytetyön muotoa Ammattikor- keakoulussa opiskeleville opiskelijoille, jotka toimivat ensihoitokentällä tai ovat suun- tautumassa sinne. En kuitenkaan vähättele laadullisia tai määrällisiä tutkimuksia. Kai- kelle on aikansa ja paikkansa sekä kaikki nämä opinnäytetyön muodot tukevat ensihoi- don kehittymistä.
Ensihoidossa kehityksen vauhti on kova. Meidän terveydenhuollon ammattilaisten, jot- ka toimimme ensihoitokentällä, tulee muistaa, että hoito viedään potilaan luo ja siellä tehdään välttämätön hoitoketjuajatteluun pohjautuvaa ensihoito. Tämän jälkeen potilas toimitetaan välittömästi hoitoketjun mukaiseen hoidon piiriin. Tämä toimintamalli on potilaalle turvallisin, inhimillisin ja lopullisen annettavan hoidontuloksen kannalta tu- loksellisin. Hoitoketjuajattelulla on myös taloudellisia vaikutuksia yhteiskuntaamme positiivisesti.
”Yksi asia vaikuttaa toiseen ja tämä toinen taas sataan asiaan” (Marko Pieniaho 2013).
6 LÄHTEET
Aalto, S. 2010. Teoksessa Castren, M. Aalto, S. Rantala, E. Sopanen, P. Westergård, A.
Ensihoidosta päivystyspoliklinikalle. WSOYpro Oy, 106 - 113.
Erkkilä, E-P. 2007. Hoito-ohje. Tampereen aluepelastuslaitos. Sairaankuljetus ja ensi- hoito.
Erkkilä, E-P. 2010. Ohje. Tampereen aluepelastuslaitos. Sairaankuljetus ja ensihoito.
Erkkilä, E-P. 2011. Hoito-ohje. Tampereen aluepelastuslaitos. Ensihoitopalvelu.
Erkkilä, E-P. 2013. Hoito-ohje. Pirkanmaan pelastuslaitos. Ensihoitopalvelu.
Erkkilä, E-P. Pirkanmaan pelastuslaitoksen ensihoidosta vastaava lääkäri. Haastattelu 22.4.2013. Pirkanmaan pelastuslaitos. Keskuspaloasema. Tampere.
Hakala, J. 2004. Opinnäyteopas ammattikorkeakoululle. Tampere: Tammer-Paino Oy.
Helavuo, A. 2009. Inhimilliset tekijät, tiimityö ja turvallisuus – mitä voimme oppia il- mailusta? Teoksessa Kinnunen, M. & Peltomaa, K. (toim.) Potilasturvallisuus ensin.
Suomen Graafiset palvelut Oy, 99 – 116.
Hirsjärvi, S. Remes, P. & Sajavaara, P. 2008. Tutki ja kirjoita. Helsinki: Kustannusosa- keyhtiö Tammi.
Hyttinen, N. Taipale, S. 2011. Opinnäytetyö. Ensihoitaja AMK. Ensihoitotyö. Potilaan iskeemisten EKG-muutosten tunnistamisen osaaminen perustason ensihoidossa. Metro- polia Ammattikorkeakoulu.
Isotalo, M. Pirkanmaan pelastuslaitos pelastuspäällikkö. Ensihoitopalvelu. Haastatte- lu.16.4.2013. Pirkanmaan pelastuslaitos. Keskuspaloasema. Tampere.
Kaartinen, K. Pirkanmaan sairaanhoitopiiri. Ensihoitokeskus. Tiedote 7.3.2013.
Kokkinen, A (toim.). Rantananen-Väntsi, L. Tuomola, A. 2008. Aikuisen oppijan kirja.
Jyväskylä: Gummerus Kirjapaino Oy.
Kuisma, M. Holmström, P. & Porthan, K. Toim. 2008. Ensihoito. Jyväskylä: Gummerus Kirjapaino Oy.
LIFEPAK® 12 defibrillaattori/monitori. 2007. Käyttöohjeet.
Phalen, T. 2001. EKG ja akuutti sydäninfarkti. Porvoo: WS Bookwell Oy.
Raatikainen, P. Mäkijärvi, M. Parikka, H Teoksessa Mäkijärvi, M. Parikka, H. Raati- kainen, P. Heikkilä, J. (toim.) 2011. EKG –tulkinnan työkirja. Porvoo: Bookwell Oy, 12.
Riski, H 2004. Ekg-rekistöröinti – Ekg-käyrän laadun arviointi. Turun yliopisto. Hoito- tieteen laitos. Akateeminen väitöskirja. Naantali: Offset House Oy.
Sahi, T. Castren, M. Helistö, N. & Kämäräinen, L. 2006. Ensiapuopas. Jyväskylä:
Gummerus Kirjapaino Oy.
Salakari, H. 2007. Taitojen opetus. Saarijärvi: Saarijärven Offset.
Silvast, T. 2010. Rintakipu. Teoksessa Silvast, T. Casteren, M, Kurola, J. Lund, V &
Martikainen, M (toim.) Ensihoito -opas. Hämeenlinna: Kariston Kirjapaino Oy, 89 - 90.
Sosiaali- ja terveysministeriön asetus ensihoitopalvelusta 340/2011. Luettu 20.2.2013.
http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2011/20110340
Sosiaali- ja terveysministeriön asetus 15.4.2011. Luettu 24.4.2013.
http://www.finlex.fi/fi/laki/kokoelma. 341/2011
Thaler, M. 2007. The only EKG BOOK You`ll Ever Need. Philadelphia, PA 19106 USA: Lippincott Williams & Wilkins, a Wolters Kluwer business 530 Walnut Street.
Työturvallisuuslaki 23.8.2002. Luettu 14.3.2013.
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2002/20020738
Vilkka, H. & Airaksinen, T. 2003. Toiminnallinen opinnäytetyö. Jyväskylä: Gummerus Kirjapaino Oy.
Vilkka, H. 2010. Toiminnallinen opinnäytetyö. Luettu 30.3.2013.
http://vilkka.fi/hanna/Toiminnallinen_ont.pdf
LIITTEET
Liite 1. Toimintakortti 1 (2)
2 (2)
Liite 2. Koulutusmateriaali 1 (39)
Mikä toimintakortti on. Mikä on sen tavoite.
Turvallinen Pirkanmaa
TOIMINTAKORTTI
LIFEPAK® 12 POTILAS- JA LAITEOSAAMINEN
• Toimintakortti on kuvallinen Pirkanmaan
pelastuslaitoksen ensihoitopalveluiden hoito-ohjeen selventävä osa, tarkistuslista.
• LIFEPAK® 12 on käytössä oleva EKG-laite perustason ensihoidossa.
• TAVOITE:
» Ylläpitää ja kehittää Pirkanmaan pelastuslaitoksen ensihoitopalvelun arvojen mukaista turvallista ja hoidon jatkumisen mahdollistamaa perustason ensihoitoa.
2 (39)
Tuloksena turvallisuus ja hoidon jatkuminen, hoitoketjut.
Turvallinen Pirkanmaa
ENSIHOITOPALVELUN ARVOT
po#lasturvallises#- amma#llises#- luote/avas#-
3 (39)
Kokemusperäisen oppimisen malli, Kolb1984 (Salakari. 2007, 40 - 41. Muokattu 2012 Pieniaho.)
Turvallinen Pirkanmaa
Toimintakortti ja kokemuksellinen oppiminen
”Kokemusperäisessä oppimisen teoriassa korostetaan erityisesti reflektoinnin merkitystä oppimisessa.
Oppija reflektoi aiemmin kokemansa.
Jotta kokemuksesta opittaisiin, on pohdittava onnistumisen ja
epäonnistumisen syitä ja sitä, millä tavoin tehtävän suoritus onnistuisi paremmin kuin ensimmäisellä kerralla” Salakari. 2007, 40-41.
4 (39)
Toimintakortti: osa 1, osa 2, osa 3, osa 4. Toimintakortti kokonaisuutena.
Lähde: Pieniaho. 2013.
Turvallinen Pirkanmaa
