ÄHTÄVÄNJOEN, KRUUNUPYYNJOEN JA PURMONJOEN YHTEISTARKKAILU Turvetuottajien kuormitus- ja vesistötarkkailu 2019

(1)

Eurofins Ahma Oy Projekti 11195 9.4.2020

ÄHTÄVÄNJOEN,

KRUUNUPYYNJOEN JA PURMONJOEN

YHTEISTARKKAILU

Turvetuottajien kuormitus- ja vesistötarkkailu

2019

(2)

______________________________________________________________________________________

ÄHTÄVÄNJOEN, KRUUNUPYYNJOEN JA PURMONJOEN YHTEISTARKKAILU

TURVETUOTTAJIEN KUORMITUS- JA VESISTÖTARKKAILU 2019

Sisällys

1. JOHDANTO ... 2

2. YHTEISTARKKAILUN VESISTÖT ... 2

3. HYDROLOGIA JA SÄÄ ... 4

4. TURVETUOTANNON KUORMITUS JA VAIKUTUKSET ALAPUOLISIIN VESISTÖIHIN 6 4.1 YLEISTÄ ... 6

4.2 MENETELMÄT ... 7

4.2.1 Kuormitustarkkailu ... 7

4.2.2 Vesistötarkkailu ... 7

4.3 OY ALHOLMENS KRAFT AB ... 8

4.3.1 Heinämaanneva-Ränöinneva ... 8

4.3.2 Niivilänniitty ... 9

4.3.3 Saarenneva ... 11

4.3.4 Hirvineva ... 13

4.3.5 Västermossen ... 16

4.3.6 Ormineva ... 19

4.4 HAJATEK OY ... 20

4.4.1 Hirvineva ... 20

4.5 MANTELAN TURVE OY ... 24

4.5.1 Tervasneva 1 (pohjoinen lohko) ja Tervasneva 2 (eteläinen lohko) ... 24

4.5.2 Rajaneva 1 ... 26

4.5.3 Rajaneva pohjoisosa... 28

4.5.4 Salonneva ... 31

4.5.5 Mosanneva ja Palomäenneva ... 32

4.6 KAUHANUMMI OY ... 34

4.6.1 Kauhajärvenneva ... 34

4.7 EJ-LÄMPÖ OY ... 37

4.7.1 Veteläsuo ... 37

4.7.2 Honkineva ... 39

4.8 HEIKINMÄKI-YHTYMÄ AY ... 42

4.8.1 Perkkiönneva ... 42

5. YHTEENVETO ... 46

VIITTEET ... 47

(3)

______________________________________________________________________________________

LIITTEET

Liite 1 Turvetuotantoalueiden ja vesistöpisteiden sijainti kartalla Liite 2. Tuotantoalueiden käyttöpäiväkirjat vuodelta 2019 Liite 3. Vesistötarkkailun tulokset 2019

9.4.2020

Eurofins Ahma Oy Helena Puro Oivaltajantie 10 60100 Seinäjoki

Sähköposti: EtunimiSukunimi@eurofins.fi

www.eurofins.fi

(4)

1. JOHDANTO

Ähtävänjoen, Kruunupyynjoen ja Purmonjoen (ÄKP) turvetuottajien yhteistarkkailussa noudatetaan Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry:n laatimaa ohjelmaa 2019- (Mykrä ym. 2019). Varsinaiseen Ähtävä-, Kruunupyyn- ja Purmonjoen yhteistarkkailu koostuu kuormitus- ja vesistötarkkailusta, jossa on mukana kymmenen kunnallista jätevedenpuhdistamoa, kaksi teollisuuslaitosta sekä kahdeksan turvetuottajaa. Tästä kokonaisuudesta turvetuottajien osuus on irrotettu omaksi kokonaisuudekseen. Tässä raportissa käsitellään vuoden 2019 yhteistarkkailuun liittyneiden turvetuottajien kuormitus- ja vesistötarkkailun tulokset.

Yhteistarkkailua koordinoi Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry. Näytteenotosta ja analytiikasta on vastannut Eurofins Ahma Oy.

2. YHTEISTARKKAILUN VESISTÖT

Ähtävänjoen vesistö saa alkunsa Alajärven (Lehtimäen) ja Soinin kunnista, noin 200 m merenpinnan yläpuolelta. Vesistö jakautuu Soinin, Alajärven, Vimpelin, Lappajärven Evijärven, Pedersören sekä Pietarsaaren kuntien alueelle. Soinin kunnan alueelta alkava Kuninkaanjoki sekä Alajärven kunnan Lehtimäen alueelta alkava Levijoki laskevat Alajärveen, josta vedet kulkeutuvat Kurejokea pitkin Lappajärveen. Vimpelin kirkonkylän kohdalla Lappajärveen laskee Savonjoki. Lappajärvestä vedet kulkeutuvat pääosin Välijokea pitkin Evijärveen sekä edelleen Ähtävänjokea pitkin merestä padottuun Luodon-Öjanjärveen, johon Ähtävänjoen lisäksi laskevat Kovjoki, Purmonjoki sekä Kruunupyynjoki (kuva 1).

(5)

Kuva 1. Luodon-Öjanjärveen laskevien vesistöjen valuma-alueet (kuva Ympäristöhallinnon www-sivulta).

Varsinainen Ähtävänjoki alkaa Evijärvestä ja laskee merestä padottuun Luodon-Öjanjärveen. Joen pituus Evijärven alapuolella on 60 km. Yhteys mereen katkesi vuonna 1961, kun Luodonjärvi padottiin makeavesialtaaksi. Ähtävänjoen valuma-alueen pinta-ala on 2054 km² ja järvisyys on poikkeuksellinen suuri Pohjanmaan oloissa, 10,5 %. Peltomaan osuus eri maankäyttömuodoista on 16 %, kangasmaiden osuus 49

%, turvemaiden osuus 25 % ja rakennetun maan osuus alle 1 % (Ympäristöhallinnon Hertta-tietojärjestelmä).

Suuren järvisyyden vuoksi vedenlaatu on Ähtävänjoen alueella parempi kuin muissa Pohjanmaan jokivesistöissä. Ähtävänjoen alaosa kuuluu happamien sulfaattimaiden alueeseen. Ähtävänjoen pääuoma sekä Välijoki kuuluvat tyypittelyn mukaan suuriin humuspitoisiin jokiin.

Ähtävänjoki on rakennettu pääosiltaan energiatuotantoa varten. Jokiuomaa on muutettu perkaamalla, pengertämällä ja patoamalla. Vesistöä myös säännöstellään melko voimakkaasti. Vesistöalueella on yhdeksän voimalaitosta. Voimalaitoksistaan huolimatta Ähtävänjoki on luonnonsuojelullisesti ja kalastollisesti arvokas vesistö. Joella on huomattava merkitys uhanalaisen lajiston suojelun kannalta. Ähtävänjoen keski- ja alajuoksulla elää uhanalainen jokihelmisimpukkakanta, jonka suojelemiseksi Ähtävänjoki kuuluu Natura 2000 – alueisiin.

Ähtävänjoki on erityiseksi alueeksi katsottava vedenhankintavesistö, koska Pietarsaaren vesilaitos ottaa raakavetensä joesta. Pietarsaaren Veden jakelun piirissä on 19 000 asukasta Pietarsaaressa ja Luodossa.

Lisäksi Evijärven kunta käyttää Ähtävänjoen yläosaa varavedenottamona ja Lappajärven kunta Lappajärveä varavedenottamona (Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus 2015).

Evijärvi on matala läpivirtausjärvi, jonka pinta-ala on 28 km² ja keskisyvyys vain 1,5 m syvimpien kohtien olleessa noin 3 m. Evijärvi saa vetensä pääasiassa Lappajärvestä laskevan Välijoen sekä vähäisessä määrin Kirsinpäkin kautta. Evijärvi on tyypitelty matalaksi, runsashumuksiseksi järveksi.

Länsi-Suomen suurin järvi, Lappajärvi on syvä ja suhteellisen kirkasvetinen järvi, jonka pinta-ala keskivedenkorkeudella on 142 km² ja tilavuus noin 1050 milj.m³. Järven keskisyvyys on 7,4 m ja suurin syvyys 38 m. Valuma-alueen ala järven luusuassa on 1527 km² ja järvisyys 10,9 % (Ekholm). Lappajärven rehevöityminen kiihtyi 1960-luvulla voimakkaan kuormituksen seurauksena. Rehevöityminen on ollut selvimmin havaittavissa särkikalojen, vesikasvien ja levien runsastumisena. Lisääntynyt orgaanisen aineen tuotanto aiheuttaa puolestaan järven syvänteissä hapettomuutta. Järven tilan parantamiseksi on kuitenkin tehty pitkäjänteistä työtä koko valuma-alueella. Lappajärvellä onkin erittäin suuri merkitys lähiseudun asukkaille niin kalastuksen kuin muun virkistyskäytön kannalta. Lappajärvi kuuluu tyypittelyn mukaan suuriin humusjärviin.

Alajärvestä Lappajärveen laskevan Kurejoen pituus noin 15 km. Jokilaakso on luokiteltu maakunnallisesti arvokkaaksi maisemakokonaisuudeksi. Joki on erityisesti alajuoksultaan rehevä ja tummavetinen. Kurejoki kuuluu tyypittelyn perusteella keskisuurten humusjokien tyyppiin.

Alajärvi on hyvin matala, tummavetinen ja rehevä järvi, jossa happi loppuu kevättalvisin joko kokonaan tai lähes kokonaan. Alajärvi on tyypitelty matalaksi, runsashumuksiseksi järveksi.

Kuninkaanjoki, joka laskee Alajärveen, on sekä kalataloudellisesti että maisemallisesti arvokas vesistö, jossa esiintyy luonnonvarainen purotaimenkanta. Joki on hajakuormituksen vaikutuksen alainen ja myös turvetuotantoalueet ja haja-asetuksen jätevedet sekä Soinin kunnan jätevedenpuhdistamon jätevedet vaikuttavat vesistön tilaan. Kuninkaanjoki kuuluu tyypittelyn perusteella keskisuurten humusjokien tyyppiin.

Purmonjoki saa alkunsa Kauhavan kaupungin Kortesjärvellä sijaitsevasta Purmonjärvestä. Joen pituus Purmonjärvestä Luodonjärveen on 62 km, korkeuseroa on 64,5 m. Purmonjokeen yhtyy joen pohjoinen haara (Norijoki) joen alaosalla Forsbyssä. Purmonjoen valuma-alueen pinta-ala on 880 km² ja järvisyys 3,4

%. Joki on hyvin tummavetinen, samea ja ravinteikas. Alkaliniteettiarvot ovat ajoittain alhaisia ja veden pH- arvot laskevat toisinaan alle viiden. Purmonjoki kuuluu tyypittelyn perusteella keskisuurten humusjokien tyyppiin. Vuoden 2013 ekologisen tilan luokittelun mukaan Kuninkaanjoen tila on välttävä.

Kruunupyynjoki saa alkunsa Perhon kunnassa sijaitsevasta Porasenjärvestä ja laskee Luodonjärven pohjoisosaan. Joen kokonaispituus on noin 120 km, valuma-alueen suuruus 746 km² ja järvisyys 2,8 %.

Purmonjoen tapaan Kruunupyynjoki on tummavetinen, samea ja ravinteikas. Kruunupyynjoki kuuluu tyypittelyn perusteella keskisuurten humusjokien tyyppiin.

(6)

Vuoden 2019 ekologisessa luokittelussa Ähtävänjoki, Ähtävänjoen alaosa, Kurejoen, Välijoen tila on luokiteltu voimakkaasti muutetuksi, Kruunupyynjoki tyydyttäväksi sekä Kuninkaanjoki ja Vimpelinjoki hyväksi (Vesikartta –sovellus ).

Tarkkailtavista järvistä Lappajärven, Alajärven ja Evijärven ekologinen tila on arvioitu vuonna 2019 tyydyttäväksi ja Purmonjärven tila välttäväksi (Vesikartta –sovellus).

3. HYDROLOGIA JA SÄÄ

Vuonna 2019 tammikuusta muodostui Ahvenanmaata lukuun ottamatta jonkin verran keskimääräistä kylmempi ja sademäärissä oli alueellisia eroja. Helmikuun keskilämpötila oli maan etelä- ja keskiosissa noin 4-6 astetta korkeampi kuin vertailukaudella 1981-2010 keskimäärin. Helmikuussa koko maassa satoi jonkin verran normaalia enemmän. Helmikuun lopun jälkeen pohjoisesta virtasi maaliskuun alkuun mennessä koko maahan kylmää ilmaa. Pysyvämpi käänne lauhempaan suuntaan säässä tapahtui maaliskuun puolivälissä, kun etelästä virtasi selvästi lauhempaa ilmaa. Maaliskuussa satoi suurimmassa osassa maata tavanomaista enemmän.

Huhtikuu oli koko maassa selvästi tavanomaista lämpimämpi ja kuukauden lopulla lämpötilat olivat useina päivinä jo varsin kesäisiä. Korkeapaineet hallitsivat huhtikuun säätä ja sateet jäivät monin paikoin niukoiksi.

Toukokuussa satoi lähes koko maassa tavanomaista enemmän. Maan itä- ja keskiosissa sekä Etelä- ja Länsi-Lapissa satoi paikoin yli kaksinkertaisesti pitkän ajan keskiarvoihin verrattuna. Kuukauden keskilämpötila oli hyvin lähellä pitkän ajan keskiarvoja, mutta toukokuun aikana koettiin sekä harvinaisen kylmiä että lämpimiä päiviä.

Kesäkuu oli selvästi tavanomaista lämpimämpi maan etelä- ja itäosissa. Maan pohjoisosissa satoi runsaammin ja keskilämpötilakin oli siellä lähempänä normaaliarvoja. Heinäkuu oli suurimmassa osassa maata hieman keskimääräistä viileämpi. Länsi-Suomessa keskilämpötila kohosi lähelle pitkäaikaisia keskiarvoja ja eräin paikoin jopa hieman niiden yläpuolelle. Suuressa osassa maata satoi heinäkuussa hyvin vähän. Kuivinta oli Perämeren rannikolla. Sateisinta oli Etelä-Suomessa sekä paikoin itärajan läheisyydessä.

Elokuun keskilämpötila oli lähellä pitkän ajan keskiarvoa. Suurimmassa osassa maata oli vajaan asteen verran keskimääräistä lämpimämpää. Poikkeuksellista oli, että elokuun loppu oli selvästi alkua lämpimämpi, sillä keskimäärin lämpötilat laskevat elokuun aikana melkein viidellä asteella. Myös elokuun sademäärä jäi enimmäkseen tavanomaista pienemmäksi.Kuivimmilla alueilla satoi elokuussa noin 20–30 mm eli alle puolet normaalista. Toisaalta paikoin saatiin rankkoja sadekuuroja, joista vettä kertyi jopa yli 40 mm vuorokaudessa. Syyskuu oli lämpöoloiltaan kaksijakoinen. Kuun alku oli selvästi tavanomaista lämpimämpi, mutta puolivälissä sää viileni ja viileä sää jatkui lähes syyskuun loppuun asti. Syyskuun sademäärä oli suuressa osassa maata melko tavanomainen, mutta Länsi-Suomessa satoi tavanomaista enemmän.

Lokakuun keskilämpötila jäi pitkän ajan keskiarvoja alhaisemmaksi. Lokakuu oli myös tavanomaista pilvisempi ja monin paikoin kuukauden aikana saatiin runsaita sateita. Marraskuu alkoi kylmänä, mutta kuukauden loppupuoli oli tavanomaista lauhempi. Marraskuu oli koko maassa vielä tavanomaistakin pilvisempi ja myös tavallista sateisempi. Lauhat ja kosteat tuulet hallitsivat joulukuun säätä. Joulukuu oli viitisen astetta keskimääräistä lämpimämpi ja tavanomaista sateisempi. Joulukuu oli jo seitsemäs lauha joulukuu peräkkäin (kuvat 2 ja 3) (Ilmatieteenlaitos 2020).

(7)

Kuva 2. Kuukauden keskilämpötilat (°C) Kauhavalla vuonna 2019 sekä pitkän aikavälin keskiarvo 1981–2010 (Ilmatieteen laitos 2020).

Kuva 3. Kuukausisadanta Kauhavalla vuosina 2013–2019 sekä pitkän aikavälin keskiarvona 1981–2010 (Ilmatieteen laitos 2020).

-10 -5 0 5 10 15 20

I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII

°C

Kauhava

^{v. 2019} v. 1981-2010

0 20 40 60 80 100 120 140

I II III IV V VI VII VIII IX X XI XII

mm

Kauhava

2015 2016 2017 2018 2019 v. 1981-2010

(8)

4. TURVETUOTANNON KUORMITUS JA VAIKUTUKSET ALAPUOLISIIN

VESISTÖIHIN

4.1 Yleistä

Ähtävän-, Kruunupyyn- ja Purmonjoen yhteistarkkailun kuormitus- ja vesistötarkkailuun osallistuu yhteensä kuusi turvetuottajaa (taulukko 1). Suurin osa yhteistarkkailuun osallistuvien tuottajien tuotantoalueista sijoittuu Purmonjoen vesistöalueelle ja loput Ähtävänjoen ja Kruunupyynjoen vesistöalueelle.

Tuotantoalueiden luvanmukaiset pinta-alat, vaiheet, vesiensuojeluranteet ja vesistöalueet on esitetty taulukossa 1 ja tuotantoalueiden sijainti kartalla liitteessä 1.

Taulukko 1 Ähtävän-, Kruunupyyn- ja Purmonjoen yhteistarkkailuun osallistuvat turvetuottajat, turvetuotantoalueiden tiedot sekä vesistöalueet.

Toiminnanharjoittaja Tuotantoalue

Lupa-

(ha) ala Vaihe Vesiensuojelu-

rakenne Vesistöalue Tarkkailua v.2019 Oy Alholmens Kraft Ab Heinämaan-Ränöinneva 102 Tuotanto PVK Ähtävänjoki

Niivilänniitty 62,2 Tuotanto PVK Ähtävänjoki x

Västermossen 82 Tuotanto PVK Purmonjoki x

Ormineva 80 Tuotanto PVK Purmonjoki

Saarenneva 44 Tuotanto PVK Purmonjoki

Hirvineva 73 Tuotanto PVK Purmonjoki x

Mantelan Turve Ky Tervasneva 1+2 61 Tuotanto KA+PVK Purmonjoki

Rajaneva 2 (pohj.) 57,8 Tuotanto PVK Purmonjoki x

Salonneva 1 63 Tuotanto KK Purmonjoki

Rajaneva 1 54 Tuotanto PVK Purmonjoki

Mosanneva 25 Tuotanto KA Purmonjoki

Palomäenneva 19 Tuotanto PVK Purmonjoki

Kauhanummi Oy Kauhajärvenneva 70 Tuotanto PVK Purmonjoki x

Hajatek Oy Hirvineva 56,8 Tuotanto PVK Purmonjoki x

EJ-Lämpö Oy Veteläsuo 11,9 Tuotanto PVK Ähtävänjoki x

Honkineva 58,7 Tuotanto PVK Ähtävänjoki x

Heikinmäki-Yhtymä Ay Perkiönneva 34 tuotanto KK Kruunupyynjoki x

PVK = pintavalutuskenttä, KK = kasvillisuuskenttä, KA = kasvillisuusallas, PT = perustason rakenteet

(9)

4.2 Menetelmät

4.2.1 Kuormitustarkkailu

Kuormitustarkkailun kannalta turvetuotanto jakautuu kolmeen päävaiheeseen (kunnostus, tuotanto ja jälkihoito) ja kuormitustarkkailun laajuus riippuu kunkin alueen vaiheesta. Tuotantoalueen kuntoonpanovaiheessa alueella on käytössä tiheämpi näytteenotto, ja näytteet otetaan yleensä seuraavasti:

kesä-lokakuu 1 kerta/2 vko, kevättulvan aikana (yleensä 15.4.–15.5.) 1 krt/vko sekä marras‐huhtikuussa 1 krt/kk (kun kunnostustöitä ei tehdä). Kuntoonpanovaiheen päätyttyä alkaa tuotantovaiheen kuormitustarkkailu, mikä jatkuu usein myös jälkihoidon aikana tuotannon päätyttyä. Tuotantovaiheessa kuormitustarkkailunäytteitä otetaan ympäristöluvan mukaisesti. Kuormitustarkkailun näytteenottorytmi on usein vähintään 4x vuodessa (maalis-touko, kesä-heinä, syys-loka, joulu-helmi), mutta luvanmukainen näytteenottorytmi voi olla myös tätä tiheämpi.

Huhtikuussa 2017 Ympäristöministeriö julkaisi uuden Turvetuotannon tarkkailuohjeen (Ympäristöministeriö 2017), jonka perusteella raportointikäytäntö muutettiin hydrologisesta vuodesta takaisin kalenterivuoteen perustuvaksi. Tässä raportissa tarkasteltava jakso on kalenterivuosi 2019 (1.1.2019–31.12.2019).

Kuormitustarkkailun näytteenottopäivät ja analyysit näkyvät kohteittain kunkin tuotantoalueen tulostaulukoissa.

Päästötarkkailun näytteenotto tapahtuu aina tuotantoalueen viimeisen vesiensuojelumenetelmän ylä- ja alapuolisesta näytepisteestä. Alapuolisesta näytepisteestä määritetään lisäksi virtaama virtaaman mittausta varten asennetulta v-padolta, tai mittapadon puuttuessa laskuojasta uoman profiilin perusteella. Mikäli alapuolisella pisteellä ei ole ollut virtaamaa, näytteitä ei ole otettu. Näytteenoton yhteydessä kirjataan lisäksi muut vedenlaatuun ja näytteenottoon mahdollisesti vaikuttavat tekijät. Vuodesta 2016 lähtien kuormituslaskelmat on laskettu mittapadon valuma-alueen pinta-alatiedoilla, kun taas vuoteen 2015 asti laskelmissa käytettiin lupa- tai tuotantopinta-alaa. Mikäli mittapadon valuma-alue tietoa ei ole ollut saatavilla on laskelmissa käytetty lupa-alaa.

Päästötarkkailun kuormituslaskennassa ja raportoinnissa jaksotukseen on käytetty kalenterivuotta, jolloin käsiteltävä vuoden mittainen jakso alkaa tammikuun alusta (1.1.) ja päättyy vuoden loppuun (31.12.).

Raportissa on esitetty turvetuotantoaluekohtaiset arviot ravinteiden, kiintoaineen ja kemiallisen hapenkulutuksen (CODMn) kuormituksesta jaksoittain sekä vuositasolla. Jakso muodostuu näytteenottopäivää edeltävän havaintopäivän puolivälistä sitä seuraavan havaintopäivän puoleenväliin.

Ainevirtaamat laskettiin jokaiselle päivälle erikseen kunkin päivän havaittua virtaamaa hyödyntäen.

Virtaama—aineistona käytettiin joko jatkuvatoimisten virtaamamittareiden aineistoa tai mallinnettua vesistöaluekohtaista Vemala-aineistoa.

Vesienkäsittelyn teho (reduktio) laskettiin ennen tehostettua käsittelyä ja sen jälkeen otettujen näytteiden vuosikeskiarvopitoisuuksien perusteella (pitoisuusreduktio). Vesiensuojelumenetelmien yläpuoliselta näytepisteeltä ei yleensä määritetä virtaamaa, minkä takia kuormitusreduktioita ei ole mahdollista laskea.

Turvetuotantoalueiden käyttöpäiväkirjatiedot on kirjattu tuotantoalueiden kuvausten yhteyteen, niiltä osin kuin tietoja on ollut käytettävissä. Oy Alholmens Kraft Ab:n käyttöpäiväkirjatiedot on esitetty liitteessä 2.

4.2.2 Vesistötarkkailu

Kunkin turvetuotantoalueen tarkkailuun sisältyy vaikutustarkkailu alapuolisessa vesistössä.

Vaikutustarkkailua tehdään pääosin joki- ja ojapisteissä. Lisäksi mukana on joitain järvipisteitä. Osalla kohteista vesistöpisteet ovat yhteisiä eri turvetuotantoalueiden tai lohkojen kesken. Vesistötarkkailua tehdään tarkkailuohjelman mukaisesti virtavesipisteiltä kolme kertaa vuodessa ja järvipisteiltä kerran vuodessa (heinäkuussa) vuosittain. Virtavesipisteiden osalta tarkkailua tehdään tällä ohjelmakaudella vuosina 2020 ja 2021 lukuun ottamatta Perkiönnevan Mustapuroa, jota tarkkaillaan vuosina 2019-2021.

Vuonna 2019 otettiin kuitenkin joitakin vesistönäytteitä joidenkin tuotantoalueiden osalta ja nämä tulokset on esitetty tuotantoaluekohtaisissa kappaleissa ja kokonaisuudessaan liitteessä 3. Vesistönäytteistä on analysoitu seuraavat muuttujat: lämpötila, happi, pH, alkaliniteetti, sähkönjohtavuus, rauta, väri, sameus, kiintoaine, CODMn, kok.P, PO4-P (avovesiaikaan), kok.N sekä NH4-N (avovesiaikaan). Järvinäytteistä analysoitiin lisäksi NO2+3-N ja a-klorofylli. Järvipisteistä arvioitiin lisäksi näkösyvyys ja joki- ja ojapisteiltä on arvioitu virtaama, mikäli se on ollut mahdollista.

(10)

4.3 Oy Alholmens kraft Ab

4.3.1 Heinämaanneva-Ränöinneva

Turvetuotantoalue

Heinämaanneva (lohkot 1-5) ja Ränöinneva (lohkot 2-4) sijaitsevat Evijärven kunnassa. Alueen kuivatusvesistä johdetaan sarkaojarakenteiden, virtausta säätävien patojen, laskeutusaltaiden ja ympärivuotisesti toimivan pintavalutuskentän kautta Heinämaanojaan, mistä ne laskevat edelleen Evijärven Kniivilänlahteen.

Heinämaannevalla oli vuonna 2019 tuotannossa 67,6 ha ja Ränöinnevalla 22,6 ha (yht. 90,2 ha).

Heinämaannevan kokonaisala oli 71,6 ha ja Ränöinnevan 23,9 ha. Koko alueen pinta-ala oli 95 ha.

Heinämaannevalla oli vuonna 2019 tuotantoa 92 päivänä ja Ränöinnevalla 82 päivänä. Käyttöpäiväkirjatiedot on esitetty liitteessä 2.

Vesistöt

Heinämaanoja alkaa Heinämaannevalta. Oja on kaivettu koko pituudeltaan valuma-alueen kuivatuskanavaksi. Ojan valuma-alueesta on suota 50–60 % ja ojan vesi on luonteeltaan ravinteikasta sekä tummaa.

Evijärven Kniivilänlahti on matala, noin metrin syvyinen vesialue. Heinämaanojan lisäksi lahden eteläpäähän laskee Kirsinpäkin puro, jonka veden laatu on varsin huono. Kirsinpäkki vaikuttaa paljon myös veden laatuun Kniivilänlahdessa. Kniivilänlahden vesi on väriltään tummaa, sen ravinnepitoisuudet ovat korkeat ja happipitoisuus on talvella ajoittain pieni. Vesistöjen käyttökelpoisuusluokituksen mukaan arvioituna muun Evijärven vedenlaatu on hyvä ja ekologiselta tilaltaan järvi on luokassa tyydyttävä.

Kuormitustarkkailu Menetelmät

Heinämaannevan ja Ränöinnevan päästöjä ja vesienkäsittelyrakenteiden toimivuutta seurataan pintavalutuskentän ylä- ja alapuolisilta näyteasemilta otetuilla vesinäytteillä. Ympäristöluvan mukaan kuormitustarkkailunäytteitä tulee ottaa 4 kertaa vuodessa (maalis-touko, kesä-heinä, syys-loka, joulu-helmi), mutta vuosi 2019 oli välivuosi. Päästöt arvioitiin vuosien 2015-2017 vuodenaikojen keskiarvotulosten ja Vemalan valuma-aineiston avulla (47.024) (kuva 4). Keskivaluma vuonna 2019 oli 5,5 l/s/km².

Kuva 4. Valuma (l/s/km²) valuma-alueella 47.024 vuonna 2019.

0 5 10 15 20 25 30 35 40

1.1.2019 16.1.2019 31.1.2019 15.2.2019 2.3.2019 17.3.2019 1.4.2019 16.4.2019 1.5.2019 16.5.2019 31.5.2019 15.6.2019 30.6.2019 15.7.2019 30.7.2019 14.8.2019 29.8.2019 13.9.2019 28.9.2019 13.10.2019 28.10.2019 12.11.2019 27.11.2019 12.12.2019 27.12.2019

l/s/km2 Heinämaan-Ränöinneva (95 ha) Vemala-aineisto 47.024

(11)

Vesistökuormitus

Arvio Heinämaa-Ränöinnevan kokonaispäästöistä oli vuonna 2019 seuraava: kiintoaine 869 kg, kokonaisfosfori 9,3 kg, kokonaistyppi 187 kg ja kemiallinen hapenkulutus CODMn 6340 kg O2 (taulukko 2).

Taulukko 2 Heinämaanneva-Ränöinnevan ominais- ja kokonaispäästöt 2019.

Näyte Jakso Valuma (ka) Ominaiskuormitus g/ha/d (ka)

pvm l/s/km² k-aine CODMn kok.P kok.N

1.1.-15.3. 2,4 11 87 0,13 2,8

16.3.-16.5. 13,4 89 430 0,68 11,9

17.5.-31.8. 4,7 14 185 0,25 4,4

1.9.-31.10. 4,0 21 131 0,19 3,3

1.11.-31.12 4,0 10 154 0,22 7,6

Kokonaispäästö kg/a 869 6340 9,3 187

Vesistötarkkailu

Heinämaanojan näytepisteiltä otettiin näytteet toukokuussa 2019. Vesi oli molemmilla näytepisteillä ravinteikasta, runsashumuksista ja lievästi hapanta. Lisäksi vesi oli silminnähden sameaa ja hyvin tummaa.

Happitilanne oli ap1 pisteellä välttävä ja ap2 pisteellä tyydyttävä. Ravinnepitoisuuksien perusteella Heinämaan ojan vesi oli rehevällä tasolla. Näytepisteiden tulokset eivät merkittävästi eronneet toisistaan (liite 3).

4.3.2 Niivilänniitty

Niivilänniitty sijaitsee Evijärven ja Lappajärven kuntien rajalla. Kooltaan 44,5 ha:n tuotantoalueen kuivatusvedet johdetaan sarkaojarakenteiden, virtausta säätävien patojen, laskeutusaltaiden ja ympärivuotisesti toimivan pintavalutuskentän kautta Kirsinpäkkiin, mistä ne edelleen virtaavat Evijärven Kniivilänlahteen. Niivilänniityn pintavalutuskentän mittapadon valuma-alue on 82 ha. Alueella oli vuonna 2019 tuotantoa 44,5 ha:n alueella yhteensä 48 päivänä. Käyttöpäiväkirjatiedot on esitetty liitteessä 2.

Vesistöt

Kirsinpäkin vedenlaatu on ajoittain hyvin huono. Hajakuormituksen lisäksi Kirsinpäkkiä kuormittaa Lappajärven jätevedenpuhdistamolta johdetut vedet. Kniivilänlahden tilaa on käsitelty Heinämaa- Ränöinnevan vesistöjen yhteydessä.

Niivilänniityn päästöjä ja vesienkäsittelyrakenteiden toimivuutta voidaan seurata pintavalutuskentän ylä- ja alapuolisilta näyteasemilta otetuilla vesinäytteillä. Vuonna 2019 kuormitustarkkailunäytteitä otettiin yhteensä viisi kertaa. Näytteistä analysoitiin kiintoaine, CODMn, kokonaistyppi, kokonaisfosfori, pH ja sameus.

Näytteenottaja on lisäksi määrittänyt veden lämpötilan sekä pintavalutuskentältä lähtevän veden virtaaman.

Alueella ei ole omaa virtaamamittaria ja laskennassa hyödynnettiin vesistömallijärjestelmästä (Vemala) saatua aineistoa (kuva 5). Valuma-alueen keskivaluma vuonna 2019 oli 5,5 l/s/km².

(12)

Kuva 5. Valuma (l/s/km²) valuma-alueella 47.024 vuonna 2019.

Kuivatusvesien laatu

Alueelta purkautuvat kuivatusvedet olivat happamia ja sisälsivät vain vähän kiintoainetta ja paljon happea kuluttavaa ainesta (CODMn). Ravinnepitoisuudet vaihtelivat vuoden aikana erityisesti typen osalta.

Fosforipitoisuudet olivat alhaisia (taulukko 3).

Taulukko 3 Niivilänniityn pvk:n ylä- ja alapuolisen näytepisteiden vedenlaatu v. 2019.

Määritykset Lämpö-

tila Hetk. Q CODMn Kiintoaine GF/C Typpi Fosfori pH Sameus

Näytepiste Pvm ⁰C l/s mg/l mg/l µg/l µg/l FTU

Niivilänniitty tuleva 27.2.2019 13 37 2600 34 5,38 37

Niivilänniitty tuleva 8.7.2019 12,9 23 30 1700 97 6,5 70

Niivilänniitty tuleva 28.10.2019 1,9 27 46 4500 56 4,78 55

Niivilänniitty lähtevä 27.2.2019 6 4 2200 17 5,12 6,6

Niivilänniitty lähtevä 14.5.2019 20,1 5,6 1 1400 11 4,55 0,64

Niivilänniitty lähtevä 8.7.2019 13,8 2,2 9,5 3 420 15 4,81 2,3

Niivilänniitty lähtevä 28.10.2019 2,5 17,4 5,4 1 2600 9,6 4,24 2,4

Niivilänniitty lähtevä 16.12.2019 18,7 6,1 1 1500 7,2 4,5 0,9

= määritysrajan alittava tulos, päästölaskennassa käytetään määritysrajaa

Vesiensuojelurakenteiden toimivuus

Niivilänniityn pintavalutuskenttä toimi tarkkailutulosten perusteella todella hyvin. Myös orgaanista ainesta pidättyi hyvin mikä on pintavalutuskentille harvinaista. Heikoimmillaan puhdistusteho oli helmikuussa, mutta tuolloinkin puhdistusteho oli kaikkien parametrien osalta hyvä (taulukko 4).

0 5 10 15 20 25 30 35 40

1.1.2019 16.1.2019 31.1.2019 15.2.2019 2.3.2019 17.3.2019 1.4.2019 16.4.2019 1.5.2019 16.5.2019 31.5.2019 15.6.2019 30.6.2019 15.7.2019 30.7.2019 14.8.2019 29.8.2019 13.9.2019 28.9.2019 13.10.2019 28.10.2019 12.11.2019 27.11.2019 12.12.2019 27.12.2019

l/s/km2 Niivilänniitty (82 ha) Vemala-aineisto 47.024

(13)

Taulukko 4 Niivilänniityn pvk:n pitoisuusreduktiot (%) v. 2019.

Pvm Hetk. Q Kiintoaine Fosfori Typpi CODMn

Yp Ap Red. Yp Ap Red. Yp Ap Red. Yp Ap Red.

l/s mg/l % µg/l % µg/l % mg/l %

27.2.2019 37 4 90 34 17 50 2600 2200 15 13 6 55

14.5.2019 20,1 31 1 97 36 11 69 3500 1400 60 25 5,6 78

8.7.2019 2,2 30 3 91 97 15 85 1700 420 75 23 9,5 59

28.10.2019 17,4 46 1 98 56 9,6 83 4500 2600 42 27 5,4 80

16.12.2019 18,7 15 1 93 24 7,2 70 2100 1500 29 21 6,1 71

vuosikeskiarvo

2019 32 1,9 94 49 12 76 2880 1624 44 22 6 70

Vesistökuormitus

Niivilänniityn päästöt arvioitiin tuotantoalueen omia pitoisuustietoja ja Vemalasta saatuja valumaa (alue 47.024) hyödyntäen. Päästöt olivat alhaisia, sillä pintavalutuskentältä lähtevän vedenpitoisuudet olivat alhaisia eikä valumassa havaittu ylivirtaamatilanteita. Kokonaispäästöt olivat vuonna 2019 seuraavat:

kiintoaine 145 kg, kokonaisfosfori 1 kg, kokonaistyppi 132 kg ja kemiallinen hapenkulutus CODMn 468 kg O2. Kokonaispäästöt olivat edellisvuoden arviota pienemmät kaikilta osin (taulukko 5).

Taulukko 5 Niivilänniityn ominais- ja kokonaispäästöt v. 2019.

Jakso Valuma

(ka) Ominaiskuormitus g/ha/d (ka)

l/s/km² k-aine CODMn kok.P kok.N

27.2.2019 1.1-5.4. 5,1 17 26 0,08 10

14.5.2019 6.4.-10.6. 11,9 10 58 0,11 14

8.7.2019 11.6.-1.9. 2,8 7 23 0,04 1

28.10.2019 2.9.-21.11. 4,7 4 22 0,04 11

16.12.2019 22.11.-31.12. 2,5 2 13 0,02 3

kokonaispäästö kg/a 145 468 1,0 132

Niivilänniityn vesistövaikutuksia tarkkaillaan Kirsinpäkissä sekä Kniivilänlahdessa. Kirsinpäkistä otettiin näytteet toukokuussa 2019, mutta Kniivilänlahden näyte jäi ottamatta. Vesi oli hyvin hapanta, runsashumuksista, ravinteikasta ja rautapitoista. Alkaliniteettiarvojen perusteella puskurikykyä happamoitumista vastaan ei ollut. Happitilanne oli välttävä. Fosforipitoisuuksien perusteella vesi oli rehevällä ja typpipitoisuuksien perusteella erittäin rehevällä tasolla. Niivilänniityn ylä- ja alapuolisten vesistöpisteiden vedenlaatu ei merkittävästi eronnut toisistaan (liite 3).

4.3.3 Saarenneva

Saarennevan noin 44,1 ha:n tuotantoalue sijaitsee Evijärven kunnassa. Alueen kuivatusvedet johdetaan sarkaojarakenteiden, virtausta säätävien patojen, laskeutusaltaiden ja ympärivuotisesti toimivan pintavalutuskentän kautta, osittain metsäojien ja osittain Keskijoen kautta Särkisenjärveen (46.065).

Särkisenjärvestä vedet virtaavat laskuojaa pitkin Kerttuanjärveen ja edelleen Purmonjoen pohjoishaaraan.

Saarennevan mittapadon valuma-alue on 53 ha. Alueella oli vuonna 2019 tuotantoa 41,2 ha:n alueella yhteensä 67 päivänä. Käyttöpäiväkirjatiedot on esitetty liitteessä 2.

(14)

Vesistöt

Saarennevalta Särkisenjärveen tuleva metsäoja on 1,3 km pitkä. Tuotantoalueen eteläosan ja Särkisenjärven etäisyys metsäojaa ja Keskijokea pitkin on 2,7 km. Keskijoen vedenlaatua on selvitetty vuonna 1996, jolloin vesi oli rehevää ja tummaa. Särkisenjärvi on matala, mutapohjainen ja rannoiltaan soistuva. Suurin syvyys on hieman yli 1 m.

Saarennevan päästöjä ja vesiensuojelurakenteiden toimivuutta voidaan seurata pintavalutuskentän ylä- ja alapuolisilta näyteasemilta otetuilla vesinäytteillä. Kuormitustarkkailua ei tehty vuonna 2019.

Yhteistarkkailuohjelman mukaista kuormitustarkkailua suoritettiin viimeksi vuosina 2014 ja 2015.

Päästölaskennassa käytettiin samalla valuma-alueella (Purmonjoki) sijaitsevien Hirvinevan ja Västermossenin vuoden 2019 tarkkailutusten keskiarvotuloksia ja vesistömallijärjestelmästä (Vemala) saatua aineistoa (kuva 6). Alueen keskivaluma vuonna 2019 oli 4,3 l/s/km².

Kuva 6. Valuma (l/s/km2) valuma-alueella 46.065 vuonna 2019.

Vesistökuormitus

Arvio Saarennevan kokonaispäästöistä oli vuonna 2019 seuraava: kiintoaine 117 kg, kokonaisfosfori 0,8 kg, kokonaistyppi 48 kg ja kemiallinen hapenkulutus CODMn 499 kg O2 (taulukko 6).

Taulukko 6 Saarennevan ominais- ja kokonaispäästöt v. 2019.

Jakso Valuma (ka) Ominaiskuormitus g/ha/d (ka)

talvi 3,3 11 17 0,05 6

kevät 5,1 4 25 0,05 6

kesä 5,0 12 41 0,07 2

alkusyksy 3,4 3 44 0,05 1

loppusyksy 4,4 4 23 0,03 1

Kokonaispäästö kg/a 117 499 0,8 48

01 23 45 67 89 10

1.1.2019 16.1.2019 31.1.2019 15.2.2019 2.3.2019 17.3.2019 1.4.2019 16.4.2019 1.5.2019 16.5.2019 31.5.2019 15.6.2019 30.6.2019 15.7.2019 30.7.2019 14.8.2019 29.8.2019 13.9.2019 28.9.2019 13.10.2019 28.10.2019 12.11.2019 27.11.2019 12.12.2019 27.12.2019

l/s/km2 Saarenneva (53 ha) Vemala-data 46.065

(15)

Saarennevan vesistötarkkailua on suoritettu yhteistarkkailuohjelman mukaisesti viimeksi vuonna 2014 ja 2015. Vuonna 2019 vesistötarkkailunäytteitä ei otettu.

4.3.4 Hirvineva

Hirvinevan tuotantoalue (n. 67 ha) sijaitsee Lappajärven kunnassa. Alue siirtyi vuoden 2015 heinäkuussa tuotantovaiheeseen. Mittapadon valuma-alueen pinta-ala on 82 ha. Alueen kuivatusvedet johdetaan sarkaojarakenteiden, virtausta säätävien patojen, laskeutusaltaiden ja ympärivuotisesti toimivan pintavalutuskentän kautta, osittain metsäojien ja osittain Orpäkkiä myöten Purmonjokeen Purmonjärven alapuolelle. Purkureitti on sama kuin Hajatek Oy:n Hirvinevalla ja loppumatkaltaan myös sama kuin Oy Alholmens Kraft Ab:n Orminevan kuivatusvesien reitti. Alueella oli vuonna 2019 tuotantoa 61,5 ha:n alueella yhteensä 80 päivänä. Käyttöpäiväkirjatiedot on esitetty liitteessä 2.

Vesistöt

Hirvinevan turvetuotantoalue sijaitsee Purmonjoen vesistöalueen Purmonjärven valuma-alueen Orpäkin valuma-alueella (46.044). Tuotantoalueen kuivatusvedet laskevat pintavalutuskentältä metsäojia ja Orpäkkiä pitkin Purmonjokeen. Tyynispäkki saa alkunsa Orminevan kaakkoispuolisilta suoalueilta. Uoma laskee 8 km:n etäisyydellä tuotantoalueesta Orpäkin kautta Purmonjokeen. Uoma on kaivettu koko pituudeltaan metsäojitettujen suo- ja soistuma-alueiden kuivatuskanavaksi. Tyynispäkin vesi on erittäin humus- ja rautapitoista, ravinteikasta sekä väriltään hyvin tummaa. Hirvinevan lisäksi Tyynispäkkiin laskevat myös Orminevan sekä Hajatek Oy:n Hirvinevan kuivatusvedet.

Hirvinevan päästöjä ja vesienkäsittelyrakenteiden toimivuutta seurataan pintavalutuskentän ylä- ja alapuolisilta näyteasemilta otetuilla vesinäytteillä. Vuonna 2019 kuormitustarkkailunäytteitä otettiin 26.2.–

18.12. välisenä aikana yhteensä 11 kertaa. Näytteistä analysoitiin kiintoaine, CODMn, kokonaistyppi, kokonaisfosfori ja pH. Näytteenottaja on lisäksi määrittänyt veden lämpötilan sekä pintavalutuskentältä lähtevän veden virtaaman. Kohteella on lisäksi jatkuvatoiminen virtaamamittaus.

Näytteenoton yhteydessä v-padolla havaittiin padotustilanne kaksi kertaa huhtikuun aikana ja aineisto poikkesi hyvin paljon vesistömallijärjestelmän kautta saadusta valumasta. Padotuksen vuoksi on siis mahdollista, että virtaamamittarin lukemat eivät kaikilta osin ole todellisia virtaamalukemia, vaan seisovan veden määrä padolla. Virtaamamittarin ei täten oletettu antavan luotettavaa kuvaa tuotantoalueen virtaamasta ja virtaamamittarin aineisto korvattiin Vemala-aineistolla (valuma-alue 46.044) 18.3.-16.5. ja 1.10.-30.11.. Hirvinevan alueella valumaa ei juurikaan ollut tammi-helmi ja kesä-elokuussa. Keskivaluma vuonna 2019 oli 5,8 l/s/km² (kuva7).

(16)

Kuva 7. Hirvinevan valuma (l/s/km²) vuonna 2019.

Alueelta purkautuvien kuivatusvedet olivat happamia, ravinteikkaita ja sisälsivät paljon happea kuluttavaa ainesta (CODMn). Kiintoainepitoisuudet olivat pääasiassa alhaisia. Vesipinta oli v-padon molemmin puolin yhtä korkealla ja v-padolla oli padotustilanne eikä vesi virrannut 9.4. ja 25.4. näytteenottokerroilla eikä tällöin otettu näytteitä (taulukko 7).

Taulukko 7 Hirvinevan pvk:n ylä- ja alapuolisen näytepisteiden vedenlaatu v. 2019.

Määritykset Lämpö-

tila Hetk. Q CODMn Kiintoaine

GF/C Typpi Fosfori pH Näyte puuttuu

Näytepiste Pvm °C l/s mg/l mg/l µg/l µg/l

Hirvineva pvk yp 26.2.2019 0,4 32 7 890 55 6,21

Hirvineva pvk yp 9.4.2019 Ap ei virtaamaa

Hirvineva pvk yp 16.4.2019 1,6 30 7 1400 58 6,01

Hirvineva pvk yp 25.4.2019 Ap ei virtaamaa

Hirvineva pvk yp 28.5.2019 10,4 63 14 2400 110 6,09

Hirvineva pvk yp 24.6.2019 16,6 52 11 1600 270 6,49

Hirvineva pvk yp 9.7.2019 12,9 49 16 1600 220 6,42

Hirvineva pvk yp 5.8.2019 14,5 49 6 1400 250 6,49

Hirvineva pvk yp 25.9.2019 3,7 56 5 2100 100 6,37

Hirvineva pvk yp 28.10.2019 1,5 68 5,6 3100 110 5,98

Hirvineva pvk yp 18.12.2019 0,0 36 6,4 1700 71 6,10

Hirvineva pvk ap 26.2.2019 0,4 20,1 27 1,2 810 63 6,13

Hirvineva pvk ap 9.4.2019 V-pato padottaa,

ei virtaamaa

Hirvineva pvk ap 16.4.2019 0,5 27,8 32 1,0 790 41 5,89

Hirvineva pvk ap 25.4.2019 V-pato padottaa,

ei virtaamaa

Hirvineva pvk ap 28.5.2019 8 7,3 53 1,0 920 31 5,85

Hirvineva pvk ap 24.6.2019 11,6 0,6 83 3,0 1400 62 6,34

Hirvineva pvk ap 9.7.2019 11,3 0,8 66 7,0 1100 53 6,44

Hirvineva pvk ap 5.8.2019 9,0 0,3 51 3,8 1000 56 6,54

Hirvineva pvk ap 25.9.2019 3,1 1,8 39 1,0 740 29 6,52

Hirvineva pvk ap 28.10.2019 1,9 12,7 56 1,0 1100 38 5,56

Hirvineva pvk ap 18.12.2019 0,0 9,8 30 1,0 840 23 5,79

100 2030 4050 6070 8090 100

1.1.2019 16.1.2019 31.1.2019 15.2.2019 2.3.2019 17.3.2019 1.4.2019 16.4.2019 1.5.2019 16.5.2019 31.5.2019 15.6.2019 30.6.2019 15.7.2019 30.7.2019 14.8.2019 29.8.2019 13.9.2019 28.9.2019 13.10.2019 28.10.2019 12.11.2019 27.11.2019 12.12.2019 27.12.2019

l/s/km2 Hirvineva (82 ha), Vemala-aineisto (46.044) 18.3.-16.5. ja 1.10.-30.11.,

muuna aikana oman virtaamamittarin aineisto

(17)

Hirvinevan pintavalutuskenttä toimi tarkkailutulosten perusteella hyvin kiintoaineen ja ravinteiden osalta.

Pitoisuusreduktiot olivat keskimäärin kiintoaineen osalta 74 %, fosforin osalta 68 % ja typen osalta 46 % ja olivat jonkin verran alhaisempia kuin edellisvuonna. Kemiallisen hapenkulutuksen osalta puhdistumista ei vuositasolla tapahtunut. Hirvinevan ympäristöluvassa esitetyt pintavalutuskentän puhdistustehovaatimukset (kiintoaine 50 %, kokonaisfosfori 50 %, kokonaistyppi 20 %) täyttyivät vuonna 2019 kaikilta osin (taulukko 8).

Taulukko 8 Hirvinevan pvk:n pitoisuusreduktiot (%) v. 2019.

26.2.2019 20,1 7 1,2 82 55 63 -15 890 810 9 32 27 16

9.4.2019

16.4.2019 27,8 7 1,0 86 58 41 29 1400 790 44 30 32 -7

25.4.2019

28.5.2019 7,3 14 1,0 93 110 31 72 2400 920 62 63 53 16

24.6.2019 0,6 11 3,0 73 270 62 77 1600 1400 13 52 83 -60

9.7.2019 0,8 16 7,0 56 220 53 76 1600 1100 31 49 66 -35

5.8.2019 0,3 6 3,8 41 250 56 78 1400 1000 29 49 51 -4

25.9.2019 1,8 5 1,0 80 100 29 71 2100 740 65 56 39 30

28.10.2019 12,7 5,6 1,0 82 110 38 65 3100 1100 65 68 56 18

18.12.2019 9,8 6,4 1,0 84 71 23 68 1700 840 51 36 30 17

vuosikeskiarvo 2019 9 2 74 138 44 68 1799 967 46 48 49 0

2018 11 1 91 92 39 58 1561 900 42 39 36 7

2017 15 2 85 126 59 53 1822 1224 33 52 49 6

2016 80 51 34 1

Vesistökuormitus

Hirvinevan päästöt arvioitiin tuotantoalueen omia pitoisuustietoja ja virtaamamittarin ja Vemala-aineiston yhdistelmää hyödyntäen. Virtaamamittarin mukaan alueella oli erityisesti huhtikuussa useita ylivirtaamatilanteita, mutta 9.4. ja 25.4. vesi ei virrannut ja vedenpinta oli v-padon molemmin puolin yhtä korkealla. Padotustilanteen pituutta on kahden havainnon perusteella vaikea arvioida, minkä vuoksi osa virtaamamittarin aineistosta korvattiin vesistömallijärjestelmästä saadulla valuma-aineistolla. Jaksojen 19.3.- 12.4. ja 21.4.-11.5. osalta kuormitus laskettiin vuoden 2019 keskiarvopitoisuuksilla.

Hirvinevan ominaiskuormitus oli kaikkien suureiden osalta suurimmillaan 21.4.-11.5. jolloin valuma oli suurimmillaan. Kesäaikana valumat ja näin ollen myös kuormitukset olivat alhaisimmillaan. Hirvinevan kokonaispäästöt olivat vuonna 2019 seuraavat: kiintoaine 152 kg, kokonaisfosfori 4,1 kg, kokonaistyppi 102 kg ja kemiallinen hapenkulutus CODMn 4485 kg O2 (taulukko 9).

(18)

Taulukko 9 Hirvinevan ominais- ja kokonaispäästöt v. 2019.

Näyte Jakso Valuma (ka) Ominaiskuormitus g/ha/d (ka)

26.2.2019 1.1.-18.3. 3,7 4 85 0,20 2,6

9.4.2019 19.3.-12.4. 3,0 5 126 0,11 2,5

16.4.2019 13.-20.4. 7,8 7 216 0,28 5,3

25.4.2019 21.4.-11.5. 15,2 26 642 0,58 12,7

28.5.2019 12.5.-10.6. 7,0 6 320 0,19 5,6

24.6.2019 11.6.-1.7. 1,2 3 85 0,06 1,4

9.7.2019 2.-22.7. 0,9 5 50 0,04 0,8

5.8.2019 23.7.-30.8. 1,2 4 51 0,06 1,0

25.9.2019 31.8.-11.10. 2,7 2 92 0,07 1,7

28.10.2019 12.10.-22.11. 4,4 4 214 0,15 4,2

18.12.2019 23.11.-31.12. 20,5 18 531 0,41 14,9

Kokonaispäästö kg/a 152 4485 4,1 102

Hirvinevan vesistövaikutuksia tarkkaillaan tuotantoalueen alapuolisessa Tyynispäkissä tuotantoalueelta tulevan laskuojan ylä- ja alapuolella. Hirvinevan vesistötarkkailua on suoritettu yhteistarkkailuohjelman mukaisesti viimeksi vuonna 2017. Vuonna 2019 ei ollut vesistötarkkailua.

4.3.5 Västermossen

Västermossenin noin 82 ha:n tuotantoalue sijaitsee Pedersören kunnassa. Alueen kuivatusvedet johdetaan sarkaojarakenteiden, virtausta säätävien patojen, laskeutusaltaiden ja ympärivuotisesti toiminnassa olevan pintavalutuskentän kautta Karikbäckeniin ja edelleen Purmonjoen eteläiseen haaraan lähellä Purmon kylää.

Mittapadon valuma-alue on 103 ha.

Vuonna 2019 alue oli kokonaan tuotannossa ja alueella tuotettiin turvetta yhteensä 75 päivän ajan.

Käyttöpäiväkirjatiedot on esitetty liitteessä 2.

Vesistöt

Västermossenin turvetuotantoalue sijaitsee Purmonjoen vesistöalueen Karikbäckenin valuma-alueella (46.026). Karikbäcken laskee 9,5 km päässä tuotantoalueesta Purmonjoen eteläiseen haaraan.

Karikbäckenin vesi on voimakkaasti rehevöitynyttä, tummaa ja humuspitoista. Karikbäcken on kaivettu valuma-alueen kuivatusjärjestelyjen yhteydessä kuivatusuomaksi, johon on johdettu suo-ojitusten ja peltoalueiden kuivatusojitusten vedet.

Västermossenin päästöjä ja vesienkäsittelyrakenteiden toimivuutta seurataan pintavalutuskentän ylä- ja alapuolisilta näyteasemilta otetuilla vesinäytteillä. Kuormitustarkkailunäytteitä tulee ympäristöluvan ja tarkkailuohjelman mukaan ottaa 4 kertaa vuodessa (maalis-touko, kesä-heinä, syys-loka, joulu-helmi).

Vesinäytteistä analysoidaan kiintoaine, CODMn, kokonaistyppi, kokonaisfosfori ja pH. Vuonna 2019 otettiin ylimääräiset näytteet maalis- ja syyskuussa, joiden tuloksia ja vesistömallijärjestelmän (Vemala) valunta- aineistoa (46.026) käytettiin kuormitusten laskennassa (kuva 8). Valuma-alueen keskivaluma oli 8,2 l/s/km².

(19)

Maaliskuun näytteenottokerralla näytteitä ei otettu sillä pintavalutuskentän alapuolisella pisteellä ei ollut virtaamaa. Syyskuussa vesi oli lievästi hapanta ja ravinteikasta (taulukko 10).

Taulukko 10 Västermossenin pvk:n ylä- ja alapuolisen näytepisteiden vedenlaatu v. 2019.

Määritykset Lämpö

tila Hetk.

Q CODMn Kiinto- aine GF/C

Typpi Fosfori pH Näyte

Näytepiste Pvm °C l/s mg/l mg/l µg/l µg/l puuttuu

Västermossen tuleva 14.3.2019 Ei virtaamaa

Västermossen tuleva 26.9.2019 4,5 21 5,6 4400 86 6,10

Västermossen lähtevä 14.3.2019 Ei virtaamaa

Västermossen lähtevä 26.9.2019 4,7 2,2 24 1 980 27 6,60

= määritysrajan alittava, päästölaskennassa käytetään määritysrajaa.

Västermossenin pintavalutuskenttä toimi syyskuun tarkkailutulosten perusteella hyvin kiintoaineen ja ravinteiden osalta. Paljon happea kuluttavan aineksen osalta puhdistumista ei tapahtunut (taulukko 11).

Taulukko 11 Västermossenin pvk:n pitoisuusreduktiot (%) v. 2019.

14.3.2019

26.9.2019 2,2 5,6 1 82 86 27 69 4400 980 78 21 24 -14

vuosikeskiarvo 2019 5,6 1,0 82 86 27 69 4400 980 78 21 24 -14 100

2030 4050 6070 8090

1.1.2019 16.1.2019 31.1.2019 15.2.2019 2.3.2019 17.3.2019 1.4.2019 16.4.2019 1.5.2019 16.5.2019 31.5.2019 15.6.2019 30.6.2019 15.7.2019 30.7.2019 14.8.2019 29.8.2019 13.9.2019 28.9.2019 13.10.2019 28.10.2019 12.11.2019 27.11.2019 12.12.2019 27.12.2019

Västermossen (103 ha) Vemala-aineisto 46.026 _l/s/km2

(20)

Vesistökuormitus

Västermossenin kuormituslaskentaan lisättiin jakso 1.1.-11.3. ja 17.3-22.6. joiden avulla 0-virtaamajakso rajattiin viiden päivän mittaiseksi. Näiden jaksojen osalta ainepitoisuuksina käytettiin vuosien 2015-2017 keskiarvopitoisuuksia. Suurin osa kuormituksesta muodostui jaksolla 17.3.-22.6. jolloin valuma oli suurimmillaan. Västermossenin kokonaispäästöt olivat seuraavat: kiintoaine 383 kg/a, CODMn 7666 kg/a, fosfori 7,5 kg/a ja typpi 264 kg/a.

Taulukko 11-10. Västermossenin ominais- ja kokonaispäästöt v. 2019.

- 1.1.-11.3. 1,6 3 64 0,06 2,0

14.3.2019 12.-16.3. 2,5 0 0 0,00 0,0

- 17.3.-22.6. 15,8 33 626 0,58 19,9

26.9.2019 23.6.-31.12. 7,0 6 144 0,16 5,9

Kokonaispäästö kg/a 383 7666 7,5 264

Västermossenin vesistövaikutuksia tarkkaillaan Karikbäckenissä, tuotantoalueen laskuojan ylä- ja alapuolisilla näyteasemilla. Västermossenin vesistötarkkailua on suoritettu yhteistarkkailuohjelman mukaisesti viimeksi vuonna 2017. Vuonna 2019 ei ollut vesistötarkkailua.

Pohjavesitarkkailu

Västermossenin pohjavesitarkkailua suoritetaan yhdestä havaintoputkesta, joka sijaitsee noin 200 metriä tuotantoalueen itäpuolella. Havaintoputkesta mitataan vedenpinnankorkeus neljä kertaa vuodessa.

Taulukossa 12 on esitetty vuoden 2019 pinnankorkeudet ja kuvassa 9 pinnanmittaustulokset 2016-2019.

Loppukevään/alkukesän mittaus jäi vuonna 2019 tekemättä. Veden pinta oli alhaisimmillaan syyskuussa, mikä voi johtua kuivasta kesästä. Joulukuussa veden pinta oli korkeimmillaan. Vedenpintaa nostatti todennäköisesti runsaat loppuvuoden sateet.

Taulukko 12 Västermossenin pohjavesiputken pinnankorkeudet v. 2019.

Määritykset Pvm Vesipinta putken päästä, m

Putken kokonaissyvyys, m

Västermossen PVP 14.3.2019 2,19 5,24

(21)

Kuva 9. Västermossenin pohjavesiputken (Povet ID 50444) pinnankorkeusmittausten tulokset N2000 –järjestelmässä.

4.3.6 Ormineva

Orminevan turvetuotantoalue sijaitsee Kortesjärvellä Kauhavan kaupungissa. Tuotantoalueen kokonaispinta- ala on 72,2 ha, josta tuotannossa oli vuonna 2019 68,5 ha. Pintavalutuskentän alapuolisen mittapadon valuma-alue on 83 ha. Tuotantoalueen kuivatusvedet johdetaan sarkaojarakenteiden, virtausta säätävien patojen, laskeutusaltaiden sekä ympärivuotisesti toiminnassa olevan pintavalutuskentän kautta Tyynispäkkiin, ja edelleen Orpäkin kautta Purmonjokeen Purmonjärven alapuolelle. Turvetta tuotettiin alueella yhteensä 76 päivänä. Käyttöpäiväkirjatiedot on esitetty liitteessä 2.

Vesistöt

Ormineva sijaitsee Purmonjoen vesistöalueen Purmonjärven valuma-alueen Orpäkin osavaluma-alueella (46.044). Tuotantoalueen kuivatusvedet johdetaan pintavalutuskentältä laskuojaa pitkin Tyynispäkkiin, joka saa alkunsa Orminevan kaakkoispuolisilta suoalueilta. Uoma laskee 8 km:n etäisyydellä tuotantoalueesta Orpäkin kautta Purmonjokeen. Uoma on kaivettu koko pituudeltaan metsäojitettujen suo- ja soistuma- alueiden kuivatuskanavaksi. Sekä Tyynispäkin että Orpäkin vesi on humus- ja rautapitoista, ravinteikasta sekä väriltään hyvin tummaa.

Orminevan päästöjä ja vesienkäsittelyrakenteiden toimivuutta seurataan pintavalutuskentän ylä- ja alapuolisilta näyteasemilta otetuilla vesinäytteillä. Kuormitustarkkailunäytteitä tulee ympäristöluvan ja yhteistarkkailuohjelman mukaan ottaa 4 kertaa vuodessa (maalis-touko, kesä-heinä, syys-loka, joulu-helmi).

Vuonna 2019 ei suoritettu kuormitustarkkailua, joten kuormituslaskennassa käytetään samalla valuma- alueella sijaitsevan (Purmonjoki) Hirvinevan ja Västermossenin vuoden 2019 tulosten keskiarvoja. Valunta- aineistona käytettiin vesistömallijärjestelmän (Vemala) simuloituja arvoja (kuva 10). Orpäkin osavaluma- alueella keskivaluma v.2019 oli 4,3 l/s/km².

43.5 44 44.5 45 45.5 46 46.5 47 47.5 48

m mpy (N2000)

(22)

Vesistökuormitus

Arvio Orminevan kokonaispäästöistä oli vuonna 2019 seuraava: kiintoaine 182 kg, kokonaisfosfori 1,3 kg, kokonaistyppi 96 kg ja kemiallinen hapenkulutus CODMn 774 kg O2 (taulukko 13)

Taulukko 13 Orminevan kokonaispäästöt v. 2019.

talvi 3,3 11 17 0,05 6

kevät 5,1 4 25 0,05 6

kesä 5,0 12 41 0,07 2

alkusyksy 3,4 3 44 0,05 1

loppusyksy 4,4 4 23 0,03 6

Kokonaispäästö kg/a 182 774 1,3 96

Orminevan turvetuotantoalueen vesistövaikutuksia seurataan Tyynispäkissä, tuotantoalueen laskuojan ylä- ja alapuolisilla näytepisteillä. Orminevan vesistötarkkailua on suoritettu yhteistarkkailuohjelman mukaisesti viimeksi vuonna 2017. Vuonna 2019 ei ollut vesistötarkkailua.

4.4 Hajatek Oy

4.4.1 Hirvineva

Hajatek Oy:n on Hirvinevan turvetuotantoalue (62 ha) sijaitsee Lappajärven kunnassa. Tuotantoalueen vieressä sijaitsee Alholmens Kraft Oy:n Hirvineva. Alueen kuivatusvedet johdetaan sarkaojarakenteiden,

01 23 45 67 89 10

1.1.2019 16.1.2019 31.1.2019 15.2.2019 2.3.2019 17.3.2019 1.4.2019 16.4.2019 1.5.2019 16.5.2019 31.5.2019 15.6.2019 30.6.2019 15.7.2019 30.7.2019 14.8.2019 29.8.2019 13.9.2019 28.9.2019 13.10.2019 28.10.2019 12.11.2019 27.11.2019 12.12.2019 27.12.2019

l/s/km2 Ormineva (83 ha) Vemala-aineisto 46.044

(23)

virtausta säätävien patojen sekä sulan maan aikana toimivan pintavalutuskentän kautta alapuoliseen vesistöön.

Hirvinevalla oli vuonna 2019 tuotantoa 10.6.-6.8. välisenä aikana. Ojat puhdistettiin rumpuputkia uusittiin 18.- 21.11. ja lisäksi altaat puhdistettiin 22.11.

Vesistöt

Hirvinevan turvetuotantoalue sijaitsee Purmonjoen vesistöalueella ja siellä Orpäkin valuma-alueella (46.044).

Tuotantoalueen kuivatusvedet johdetaan pintavalutuskentältä usean kilometrin pituiseen laskuojaan, johon yhdistyvät myös Haunisenoja ja Salapäkki. Laskuoja jatkuu ensin Tyynispäkkinä ja Orpäkkinä, kunnes laskee Purmonjokeen Purmonjärven alapuolella.

Tyynispäkki saa alkunsa Orminevan kaakkoispuolisilta suoalueilta. Uoma laskee 8 km:n etäisyydellä tuotantoalueesta Orpäkin kautta Purmonjokeen. Uoma on kaivettu koko pituudeltaan metsäojitettujen suo- ja soistuma-alueiden kuivatuskanavaksi. Sekä Tyynispäkin että Orpäkin vesi on humus- ja rautapitoista, ravinteikasta sekä väriltään hyvin tummaa. Hirvinevan lisäksi Tyynispäkkiin laskevat myös Alholmens Kraft Oy:n Hirvinevan ja Orminevan kuivatusvedet.

Hirvinevan päästöjä ja vesienkäsittelyrakenteiden toimivuutta seurataan pintavalutuskentän ylä- ja alapuolisilta näyteasemilta otetuilla vesinäytteillä. Vuonna 2019 kuormitustarkkailunäytteitä otettiin 26.2.–

18.12. välisenä aikana yhteensä 11 kertaa. Ainoastaan loka- ja joulukuun näytekerroilla näytteet saatiin otettua, muulloin lähtevän veden virtaamaa ei ollut. Näytteistä analysoitiin kiintoaine, CODMn, kokonaistyppi, kokonaisfosfori ja pH. Näytteenottaja on lisäksi määrittänyt veden lämpötilan sekä lähtevän veden virtaaman.

Hajatek Oy:n lähistöllä sijaitsevalla Mustikkaneva 1:llä on jatkuvatoiminen virtaamamittari sulan maan aikana, jonka aineistoa hyödynnettiin Hirvinevan kuormituslaskennassa. Talviajan aineistona käytettiin vesistömallijärjestelmän (Vemala) valuntaa alueelta 46.044 (kuva 11).

Kuva 11. Hirvinevan kuormituslaskennassa käytetty valuma-aineisto (l/s/km²) joka koostuu Mustikkaneva1 ja valuma-alueen 46.044 vesistömallijärjestelmän valumasta.

01 23 4 56 78 109

1.1.2019 16.1.2019 31.1.2019 15.2.2019 2.3.2019 17.3.2019 1.4.2019 16.4.2019 1.5.2019 16.5.2019 31.5.2019 15.6.2019 30.6.2019 15.7.2019 30.7.2019 14.8.2019 29.8.2019 13.9.2019 28.9.2019 13.10.2019 28.10.2019 12.11.2019 27.11.2019 12.12.2019 27.12.2019

l/s/km2 Hirvineva (62 ha) Mustikkaneva1 virtaamamittarin aineisto 29.3.-

30.10. ja Vemala-aineisto 1.1.-28.3. ja 31.10.-31.12.

(24)

Hetkellinen virtaama oli hyvin pieni loka- ja joulukuussa, jolloin näytteet saatiin otettua. Kuivatusvedet olivat tuolloin ravinteikkaita, hyvin happamia ja sisälsivät runsaasti paljon happea kuluttavaa ainesta (CODMn) (taulukko 14).

Taulukko 14 Hirvinevan pvk:n ylä- ja alapuolisten näytepisteiden vedenlaatu v. 2019.

Määritykset Lämpö-

tila Hetk.

Q CODMn Kiinto aine GF/C

Typpi Fos-

fori pH Näyte puuttuu

Näytepiste Pvm ^⁰C l/s mg/l mg/l µg/l µg/l

Hirvineva tuleva 26.2.2019 Ap ei virtaamaa

Hirvineva tuleva 28.10.2019 3,3 90 10 3500 47 4,72

Hirvineva tuleva 18.12.2019 0,2 21 2 1400 22 5,69

Hirvineva lähtevä 26.2.2019 Ei virtaamaa

Hirvineva lähtevä 28.10.2019 1,8 0,23 96 7 2500 39 4,5

Hirvineva lähtevä 18.12.2019 0,3 0,01 65 1 1600 14 4,39

= määritysrajan alittava tulos, kuormituslaskennassa käytetään määritysrajaa

Hirvinevan pintavalutuskenttä pidätti jonkin verran kiintoainetta, fosforia ja typpeä loka- ja joulukuun näytekerroilla. Hirvinevan vuoden 2014 ympäristöluvassa esitetyt pintavalutuskentän puhdistustehovaatimukset (kiintoaine 40 %, kokonaisfosfori 30 %, kokonaistyppi 20 %) eivät täyttyneet vuonna 2019. Kahden näytekerran perusteella ei voida kuitenkaan tehdä luotettavia johtopäätöksiä pintavalutuskentän toimivuudesta koko vuoden osalta. Hirvinevalla lähtevän veden virtaamaa ei usein ole ja on todennäköistä, että kuivatusvedet joko haihtuvat tai imeytyvät maaperään (taulukko 15).

(25)

Taulukko 15 Hirvinevan pvk:n pitoisuusreduktiot (%) v.2019.

26.2.2019

19.3.2019

9.4.2019

16.4.2019

25.4.2019

28.5.2019

24.6.2019

5.8.2019

25.9.2019

28.10.2019 0,23 10 7 27 47 39 17 3500 2500 29 90 96 -7

18.12.2019 0,01 2 1 55 22 14 36 1400 1600 -14 21 65 -210

vuosikeskiarvo

2019 6,0 4,1 32 35 27 23 2450 2050 16 56 81 -45

Vesistökuormitus

Hirvinevalta ei saatu otettua päästötarkkailunäytteitä lukuun ottamatta loka- ja joulukuun näytteenottokertoja.

Vesistöalueen mallinnetun valuman ja Mustikkaneva1 mittarin mukaisen valuman mukaan alueella oli kuitenkin vähäisessä määrin valumaa myös tammi-huhtikuussa ja syyskuussa. Tämän vuoksi päästöt laskettiin ajanjaksolla 1.1.-11.5. ja 31.8.-11.10. vuoden 2019 keskiarvopitoisuuksilla. Näiden jaksojen tulokset on esitetty taulukossa 16 kursiivilla. Valumat olivat pieniä läpi vuoden, minkä vuoksi ominaispäästöt olivat keskimäärin pieniä. Hirvinevan kokonaispäästöt olivat vuonna 2019 seuraavat: kiintoaine 90 kg, kokonaisfosfori 0,6 kg, kokonaistyppi 54 kg ja kemiallinen hapenkulutus CODMn 2136 kgO2. Hirvinevan kokonaispäästöt olivat CODMn osalta suuremmat ja muilta osin pienemmät kuin edellisvuonna (taulukko 16).

Taulukko 16 Hirvinevan ominais ja kokonaispäästöt v. 2019.

26.2.2019 1.1.-8.3. 0,8 3 58 0,02 1,5

19.3.2019 9.-29.3. 0,8 3 52 0,02 1,3

9.4.2019 30.3.-12.4. 0,8 3 55 0,02 1,4

16.4.2019 13.-20.4. 0,5 2 34 0,01 0,9

25.4.2019 21.4.-11.5. 0,1 0 10 0,003 0,2

28.5.2019 12.5.-10.6. 0,0 0 0 0,00 0,0

24.6.2019 11.6.-14.7. 0,0 0 0 0,00 0,0

5.8.2019 15.7.-30.8. 0,0 0 0 0,00 0,0

25.9.2019 31.8.-11.10. 0,3 1 20 0,01 0,5

28.10.2019 12.10.-22.11. 3,4 21 283 0,11 7,4

18.12.2019 23.11.-31.12. 7,5 6 420 0,09 10,3

Kokonaispäästö kg/a 93 2190 0,7 55

(26)

Hirvinevan vesistötarkkailupisteet sijaitsevat Salapäkissä tuotantoalueen laskuojan ylä- ja alapuolella.

Vuonna 2019 näytteet otettiin 28.10.2019. Vesi oli Hirvinevan laskuojan ylä- ja alapuolisilla näytepisteillä hyvin hapanta ja puskurikyky happamoitumista vastaan oli loppunut. Happitilanne oli tyydyttävä.

Ravinnepitoisuudet olivat reheville vesille ominaisella tasolla. Kiintoainepitoisuudet olivat alhaisia, mutta CODMn pitoisuuksien perusteella vesi oli runsashumuksista. Alapuolisella näytepisteellä kokonais- ja ammoniumtypen pitoisuudet olivat korkeampia kuin yläpuolisella pisteellä (liite 3).

4.5 Mantelan turve Oy

4.5.1 Tervasneva 1 (pohjoinen lohko) ja Tervasneva 2 (eteläinen lohko)

Tervasnevan turvetuotantoalue sijaitsee Kortesjärven Koskenkylässä. Tuotantoalue jakaantuu kahteen lohkoon, joiden yhteispinta-ala on noin 60 ha. Pohjoinen lohko käsittää tästä noin 7 ha ja eteläinen lohko noin 53 ha. Tuotantoalueen kaikki kuivatusvedet johdetaan perusvesiensuojelurakenteisiin. Tämän lisäksi pohjoisen lohkon (1) kuivatusvedet on johdettava ympärivuotisesti vähintään 0,25 ha:n suuruiselle kasvillisuusaltaalle ja eteläisen lohkon (2) vedet vähintään 2,2 ha:n suuruiselle pintavalutuskentälle.

Pohjoisen lohkon kuivatusvedet johdetaan Saukkopäkin kautta ja eteläisen lohkon kuivatusvedet Fräntilässä laskevan pelto-ojan kautta Purmonjokeen.

Tervasneva 1 ei ollut tuotannossa vuonna 2019. Tervasneva 2 tuotettiin turvetta 20.5. - 19.8.2019 välisenä aikana. Vuoden aikana puhdistettiin lietetaskut ja laskeutusaltaat.

Vesistöt

Saukkopäkki alkaa Saukkonevalta ja se on Purmonjokeen virtaava 2 km pitkä luoma. Saukkopäkin vesi on erittäin tummaa ja ravinteikasta.

Tervasnevan pohjoisen osan (lohko 1) päästöjä ja vesiensuojelurakenteiden toimivuutta voidaan seurata kasvillisuusaltaan ylä- ja alapuolisilta näyteasemilta otetuilla vesinäytteillä. Eteläisen osan (lohkon 2) kuormitustarkkailupisteet sijaitsevat pintavalutuskentän ylä- ja alapuolella. Yhteistarkkailuohjelman mukaisesti kuormitustarkkailunäytteitä ei otettu vuonna 2019 kummaltakaan tuotantoalueelta.

Yhteistarkkailuohjelman mukaista kuormitustarkkailua on suoritettu molemmilla tuotantoalueilla viimeksi vuonna 2016. Kuormituslaskennassa käytettiin Rajaneva 2 kuormitusnäytteiden tuloksia ja vesistömallijärjestelmän (Vemala) valuma-alueen 46.031 valuma-aineistoa (keskiarvovaluma 6,9 l/s/km²) (kuva 12).

(27)

Vesistökuormitus

Arviot Tervasneva 1:n kokonaispäästöistä olivat vuonna 2019 seuraavat: kiintoaine 89 kg, kokonaisfosfori 0,5 kg, kokonaistyppi 17 kg ja kemiallinen hapenkulutus CODMn 533 kgO2 Päästöarviot olivat kiintoaineen osalta suuremmat ja muiden suureiden osalta edellisvuotta hieman pienemmät (taulukko 17).

Taulukko 17 Tervasneva 1 (pohjoinen lohko) ominais- ja kokonaispäästöt v. 2019.

1.1.-11.3. 0,9 12 17 0,03 0,9

12.3.-4.4. 2,0 21 73 0,10 2,3

5.-11.4. 22,9 20 928 0,53 19,6

12.-18.4. 20,3 126 632 0,51 40,4

19.4.-9.5. 28,5 64 910 0,71 20,2

10.5.-16.6. 12,3 83 394 0,39 14,1

17.6.-2.8. 3,0 0 0 0,00 0,0

3.8.-11.9. 0,5 0 0 0,00 0,0

12.9.-20.10. 1,8 12 56 0,06 2,0

21.10.-29.11. 12,0 81 382 0,38 13,7

30.11.-31.12. 10,4 70 333 0,33 11,9

kokonaispäästö kg/a 89 533 0,5 17

Arviot Tervasneva 2:n kokonaispäästöistä olivat vuonna 2019 seuraavat: kiintoaine 677 kg, kokonaisfosfori 3,7 kg, kokonaistyppi 132 kg ja kemiallinen hapenkulutus CODMn 4032 kgO2. Päästöarviot olivat kaikilta osin edellisvuotta hieman pienemmät (taulukko 18).

0 10 20 30 40 50 60 70 80

1.1.2019 16.1.2019 31.1.2019 15.2.2019 2.3.2019 17.3.2019 1.4.2019 16.4.2019 1.5.2019 16.5.2019 31.5.2019 15.6.2019 30.6.2019 15.7.2019 30.7.2019 14.8.2019 29.8.2019 13.9.2019 28.9.2019 13.10.2019 28.10.2019 12.11.2019 27.11.2019 12.12.2019 27.12.2019

l/s/km2 Tervasneva 1 ja 2, Vemala-aineisto (46.031)

(28)

Taulukko 18 Tervasneva 2 (eteläinen lohko) ominais- ja kokonaispäästöt v. 2019.

1.1.-11.3. 0,9 12 17 0,03 0,9

12.3.-4.4. 2,0 21 73 0,10 2,3

5.-11.4. 22,9 20 928 0,53 19,6

12.-18.4. 20,3 126 632 0,51 40,4

19.4.-9.5. 28,5 64 910 0,71 20,2

10.5.-16.6. 12,3 83 394 0,39 14,1

17.6.-2.8. 3,0 0 0 0,00 0,0

3.8.-11.9. 0,5 0 0 0,00 0,0

12.9.-20.10. 1,8 12 56 0,06 2,0

21.10.-29.11. 12,0 81 382 0,38 13,7

30.11.-31.12. 10,4 70 333 0,33 11,9

Tervasneva 1:n vesistötarkkailupisteet sijaitsevat Saukkopäkissä, jossa on myös Rajaneva 2:n sekä Salonnevan tarkkailupisteet. Tervasneva 1:n yläpuolinen vesistöpiste (lähellä Viita-ahoa) on myös Salonnevan alapuolinen tarkkailupiste. Tervasneva 2:n vesistövaikutuksia tarkkaillaan tuotantoalueen alapuolisessa pelto-ojassa Fräntilässä. Vuonna 2019 näytepisteiltä otettiin yhdet näytteet 28.10.2019. Sekä Saukkopäkin että Fräntilanpuron näytepisteillä veden happitilanne oli välttävä. Vesi oli hyvin ravinteikasta ja Fräntilänpurossa pitoisuudet olivat korkeampia kuin Saukkopäkissä. Kaikilla pisteillä vesi oli myös hyvin tummaa ja humuspitoista. Veden pH-arvot olivat selvästi happaman puolella ja vesi oli happaminta Tervasneva 1 ap –pisteellä, jossa veden puskurikyky happamoitumista vastaan oli loppunut.

Kiintoainepitoisuus oli Tervasneva 1 ap-pisteellä hieman koholla (liite 3).

4.5.2 Rajaneva 1

Rajanevan (54 ha) turvetuotantoalue sijaitsee Kortesjärven Koskenkylässä. Turvetuotanto on aloitettu vuonna 2001. Rajanevalla on perusvesiensuojelurakenteiden lisäksi käytössä pintavalutuskenttä, jonka valuma-alue on noin 78 ha. Rajanevan kuivatusvedet laskevat Isonevanpäkin kautta Varijokeen, joka laskee edelleen Purmonjokeen hieman Kortesjärvi – Alahärmä tien eteläpuolella.

Rajaneva-Salonevalla oli tuotantoa 21.5. - 20.8.2019 välisenä aikana ja kunnostustöinä puhdistettiin lietetaskut ja laskeutusaltaat.

Vesistöt

Rajanevan turvetuotantoalue sijaitsee Purmonjoen vesistöalueen, Purmonjoen yläosan Ylikosken valuma- alueella (46.031). Tuotantoalueen kuivatusvedet johdetaan pintavalutuskentältä Isonnevanpäkin kautta Varijokeen ja edelleen Purmonjokeen. Isonevanpäkkiin kulkeutuu hajakuormitusta myös peltoalueilta.

Varijoki on Purmonjoen eteläisen haaran sivuhaara. Joen valuma-alueella on turvetuotannon lisäksi runsaasti peltomaita. Joen vedenlaatu on Purmonjoen eteläisen haaran kaltainen ja vesi on tummaa sekä ravinteikasta.

(29)

Rajanevan päästöjä ja vesienkäsittelyrakenteiden toimivuutta seurataan pintavalutuskentän ylä- ja alapuolisilta näyteasemilta otetuilla vesinäytteillä. Yhteistarkkailuohjelman mukaisesti kuormitustarkkailunäytteitä ei otettu vuonna 2019. Yhteistarkkailuohjelman mukaista kuormitustarkkailua on suoritettu viimeksi vuonna 2017. Kuormituslaskennassa käytettiin Rajaneva 2 kuormitusnäytteiden tuloksia ja vesistömallijärjestelmän (Vemala) valuma-alueen 46.031 valuma-aineistoa (keskiarvovaluma 6,9 l/s/km²) (kuva 13).

Kuva 13. Valuma (l/s/km2) valumaalueella 46.031 vuonna 2019.

Vesistökuormitus

Arviot Rajanevan kokonaispäästöistä olivat vuonna 2019 seuraavat: kiintoaine 690 kg, kokonaisfosfori 3,7 kg, kokonaistyppi 135 kg ja kemiallinen hapenkulutus CODMn 4108 kgO2. Päästöarviot olivat kaikilta osin edellisvuotta hieman pienemmät (taulukko 19).

Taulukko 19 Rajaneva ominais- ja kokonaispäästöt v. 2019

1.1.-11.3. 0,9 12 17 0,03 0,9

12.3.-4.4. 2,0 21 73 0,10 2,3

5.-11.4. 22,9 20 928 0,53 19,6

12.-18.4. 20,3 126 632 0,51 40,4

19.4.-9.5. 28,5 64 910 0,71 20,2

10.5.-16.6. 12,3 83 394 0,39 14,1

17.6.-2.8. 3,0 0 0 0,00 0,0

3.8.-11.9. 0,5 0 0 0,00 0,0

12.9.-20.10. 1,8 12 56 0,06 2,0

21.10.-29.11. 12,0 81 382 0,38 13,7

30.11.-31.12. 10,4 70 333 0,33 11,9

0 10 20 30 40 50 60 70 80

1.1.2019 16.1.2019 31.1.2019 15.2.2019 2.3.2019 17.3.2019 1.4.2019 16.4.2019 1.5.2019 16.5.2019 31.5.2019 15.6.2019 30.6.2019 15.7.2019 30.7.2019 14.8.2019 29.8.2019 13.9.2019 28.9.2019 13.10.2019 28.10.2019 12.11.2019 27.11.2019 12.12.2019 27.12.2019

l/s/km2 Rajaneva (78 ha) Vemala-aineisto 46.031