6 niin & näin 3/2019
niin vai näin
Hemmo Laiho
Vielä Kantin ”käsitteestä”
K
iitän Risto Pitkästä asiantuntevasta taide-käsitteen historiaa käsittelevästä kirjoituksesta ”Taiteen ja taidon vää- rästä ja oikeasta historiasta” niin & näin -lehden numerossa 1/2019. Artikkelissa Pitkänen vastaa samalla numerossa 4/2018 julkaistuun, Pitkäsen suomentamaa Kantin Arvostelukyvyn kritiikkiä (Gaudeamus, 2018) luotaavaan arviooni. Jatkan alka- nutta keskustelua esittämällä lyhyesti pari jatkohuomiota Pitkäsen kirjoituksesta ja ennen muuta oikaisun, sillä Pitkänen tulee laittaneeksi sanoja suuhuni.Käännösarviossani mainitsin ohimennen, että saksan Kunst-sanan kääntäminen ”taiteeksi” hämärtää erot- telun taidon ja taiteen välillä. Huomiotani ei ollut tar- koitettu Pitkäsen suomennoksen kritiikiksi – totesinhan myös, että Kant itse käyttää yhtä ja samaa sanaa, mikä jo puoltaa Pitkäsen käännösvalintaa. Esitin kieltämättä varsin ylimalkaisen toteamukseni siitä näkökulmasta, että lukija saattaa erehtyä luulemaan Kantin puhuvan taiteesta sanan nykymerkityksessä silloinkin, kun hän puhuu jostakin yleisemmin taidollisuuteen viittaavasta.
Hyvä esimerkki tästä on Arvostelukyvyn kritiikin joh- dannossa esitetty taulukko ylemmistä sielunkyvyistä1. Taulukossa arvostelukyvyn sovelluskohde on ”taide”.
Tässä ja vastaavissa kohdissa lukijan tulee olla erityisen tarkkana, sillä Kant tuskin tarkoittaa, että arvostelukyvyn sovelluskohde – edes sen reflektiivisessä käytössä – olisi (vain) taide niin kuin se nykyisin yleensä ymmärretään.
Lisättäköön vielä, että Pitkäsen edellä mainittu kirjoitus on paitsi tuiki tarpeellinen taide- ja taito-termien käyttöä koskeva tarkennus myös nähdäkseni täysin yhteensopiva nyt esittämäni jatkohuomion kanssa. Ja eihän uskolli-
sessa käännöksessä tokikaan voi lähteä pehmentämään alkutekstin tulkinnallisia sudenkuoppia.
Pitkänen ounastelee, että kannatan Kantin ”latina- laistamista”. En kannata. Mielestäni en käännösarviossani missään vaiheessa ilmaissut, että Kantin suomentamisessa pitäisi suosia latinalaisperäisiä sanoja, kuten englannin- kielisissä käännöksissä on varsin ymmärrettävistä syistä ollut tapana. En esimerkiksi väittänyt, että ”represen- taatio” on paras mahdollinen käännös Vorstellungille, jos kohta ”miellettä” kavahtavana ja Nikkarlan & Rankin Puhtaan järjen kritiikin (Gaudeamus, 2013) käännös- valintoihin jo tottuneena käytinkin arviossani kyseistä termiä. Toin lähinnä esille kantani, ettei ”vierasperäisiä”
sanoja tarvitsisi ehdoin tahdoin vältellä tai ruveta puoli- väkisin ”suomalaistamaan”. Enkä tällä nyt tarkoita, että Pitkänen näin olisi yleisesti ottaen tehnytkään. Ilmeinen osoitus tästä on ”intuition” käyttäminen saksan Anschau- ungin vastineena Arvostelukyvyn kritiikissä.
Siirrytään lopuksi oikaisua vaativaan kohtaan Pit- käsen vastauksessa. Pitkänen kirjoittaa: ”Toinen esi- merkki on sana Vorstellung, jonka suomennan johdon- mukaisesti ’mielteeksi’. Laiho on tietenkin oikeassa siinä, että sana olisi joissakin yhteyksissä luontevampaa suomentaa ’käsitykseksi’.”2 Tällaista en kuitenkaan ar- viossani esittänyt, edes epäsuorasti. Sen sijaan kirjoitin:
”Paikoin nimittäin on selvää, että Vorstellung pitäisi kääntää aivan yksinkertaisesti ’esittämiseksi’ – olkoonkin, että Pitkänen on varannut tämän sanan Darstellungille.”3 Mitä ilmeisimmin Pitkänen on vain erehtynyt sanasta lukemalla esittämisen käsittämisenä, eikä pieniin inhi- millisiin virheisiin tulisi takertua. Painettuun lehteen asti päätyneenä lopputulema on kuitenkin harmillisen vää-
3/2019 niin & näin 7
niin vai näin
Viitteet
1 Kant 2018, IX, 113; AA 5:197.
2 Pitkänen 2019, 22.
3 Laiho 2018, 128.
4 Kant 2013, 67/519; A19/B33.
5 Kant 2018, 414n; AA 5:464*.
6 Ks. esim. metafysiikan luennot Metaphysik L2, AA 28:594. Ks.
myös Ranki 2016.
7 Aiheesta lisää ks. esim. Laiho 2012.
ristävä, sillä en tulisi kyllä ehdottaneeksikaan, että Vor- stellungin voisi suomentaa ”käsitykseksi”, kuten Pitkänen nyt asian esittää.
Pitkänen aivan oikein toteaa, että Kantilla on ihan oma terminsä varsinaiselle käsitteelle: Begriff. Täyden- nettäköön tässä, että Kantille Vorstellung on kattokäsite, joka jakautuu kahteen päälajiin: intuitioihin ja käsit- teisiin. Tämän kahtiajaon hämärtyessä – kuten tapah- tuisi, jos Vorstellungista puhuttaisiin ”käsityksenä” – hä- märtyisi koko Kantin systeemi, ainakin niiltä osin kuin se seisoo heti Puhtaan järjen kritiikin ”Transsendentaa- lisen estetiikan” alussa esitetyn aistimellisuus–ymmärrys- erottelun varassa4. Muitakin perusteluja voisi antaa.
Esimerkiksi muillakin kuin ihmiseläimillä on Kantin mukaan representoimisen (toisin sanoen mieltämisen) kyky, tai näin meidän ainakin on sallittua päätellä:
”Siitä, että eläinten vaikuttamistapa (jonka perustaa emme pysty välittömästi havaitsemaan) on samanlainen kuin ihmisen vaikuttamistapa (josta olemme välittömästi tietoi- sia), voimme kuitenkin aivan oikein analogian mukaisesti päätellä, että myös eläimet toimivat mielteiden mukaisesti (eivät ole koneita, kuten Descartes halusi) ja ovat lajikoh- taisesta erilaisuudesta huolimatta kuitenkin (elävinä olen- toina) samaa sukua ihmisten kanssa.”5
Kant näyttäisi kuitenkin olevan sitä mieltä, ettei muilla eläimillä ole kykyä käsittää tai käsitteellistää6. On myös viitteitä siitä, ettei kaikenlainen inhimillinenkään repre- sentoiminen (mieltäminen) edellytä Kantin mukaan aina käsitteitä, jos kohta tämä on laaja-alainen tulkinnallinen kysymys7. Silloinkin kun varsinaisen, tiedollisen repre-
Kirjallisuus
Kant, Immanuel, Gesammelte Schriften. De Gruyter, Berlin 1900–.
(AA)
Kant, Immanuel, Arvostelukyvyn kritiikki (Kritik der Urteilskraft, 1790). Suom. Risto Pitkänen. Gaudeamus, Helsinki 2018.
Kant, Immanuel, Puhtaan järjen kritiikki (Kritik der reinen Vernunft, A=1781/B=1787). Suom. Markus Nikkarla & Kreeta Ranki.
Gaudeamus, Helsinki 2013.
Laiho, Hemmo, Perception in Kant’s Model of Experience. Väit. Turun yliopisto, Turku 2012.
Laiho, Hemmo, Arvostelukyvyn kritiikin suomennoksesta. niin & näin 4/2018, 124–130.
Pitkänen, Risto, Taiteen ja taidon väärästä ja oikeasta historiasta. niin
& näin 1/2019, 19–22.
Ranki, Kreeta, Animal Experience in Kant’s Philosophy. Väit. Turun yliopisto, Turku 2016.
sentoimisen (mieltämisen) voidaan katsoa edellyttävän sekä intuitioita että käsitteitä, sekaannusten välttämiseksi on hyvä pitää erillään representoiminen (mieltäminen) sinänsä ja sen eri lajit, jotka molemmat yhdessä mah- dollistavat kyseisen representaation (mielteen). Päätän Arvostelukyvyn kritiikin käännöstä koskevan keskustelun omalta osaltani tähän.