BIOTEKNIIKKA -
NYKYTILA JA TULEVAISUUS
Toimittanut
Ulrica Gabrielsson
Tutkijoiden ja kansanedustajien seura - TUTKAS – ja Valtakunnalliset eettiset neuvottelukunnat järjestivät keskiviikkona 24.11.2004 keskustelutilaisuuden "Biotekniikka – nykytila ja tulevaisuus".
Tilaisuuden avasi Tutkaksen puheenjohtaja, kansanedustaja Kalevi Olin. Alustajina toimivat akatemiaprofessori Leena Peltonen-Palotie Helsingin yliopistosta, kansleri Eero Vuorio Turun yliopistosta, pääsihteeri Ritva Halila ETENEstä, pääsihteeri Salla Lötjönen Tutkimuseettisestä neuvottelukunnasta, ryhmäpäällikkö Kirsi-Marja Oksman-Caldentey VTT:stä, FT Reetta Kettunen Helsingin yliopistosta ja toimialajohtaja Juha Vapaavuori SITRAsta. Kommenttipuheenvuoron pitivät kansanedustajat Aila Paloniemi, Timo Soini ja Sirpa Asko-Seljavaara.
Tilaisuuteen osallistui noin 100 henkilöä.
Tähän julkaisuun sisältyy kaikki tilaisuudessa pidetyt alustukset.
SISÄLLYSLUETTELO
Ihmisen genomitieto ja sen hyödyntäminen
Akatemiaprofessori Leena Peltonen-Palotie, Helsingin yliopisto
Bio- ja geenipankki
Kansleri Eero Vuorio, Turun yliopisto, Tutkimuseettinen neuvottelukunta
Kommenttipuheenvuoro: eettisiä näkökohtia
Pääsihteeri Ritva Halila, ETENE
Kommenttipuheenvuoro: oikeudellisen sääntelyn tarve ja tavoitteet
Pääsihteeri Salla Lötjönen, Tutkimuseettinen neuvottelukunta
Kasvibiotekniikka: lääkekasveista räätälöityyn hyödyntämiseen
Ryhmäpäällikkö Kirsi-Marja Oksman-Caldentey, VTT
Kommenttipuheenvuoro: yhteiskunnalliset kysymykset
FT Reetta Kettunen, Helsingin yliopisto, Biotekniikan neuvottelukunta
Biotekniikan innovaatioprosessit ja rahoitus
Toimialajohtaja Juha Vapaavuori, SITRA
Akatemiaprofessori Leena Peltonen-Palotie Helsingin yliopisto
IHMISEN GENOMITIETO JA SEN HYÖDYNTÄMINEN
Ihmisen geenitieto ja sen hyödyntäminen
Leena Peltonen Academy Professor
University of Helsinki and National Public Health Institute, Finland
Human Genome Project
22 000 protein coding genes
(www.wnsembl.org/Homo_sapiens)
Over 10 million SNPs ( > 1% frequency), 7 million catalogued ( www.ncbi.nlm.nih.gov/SNP) More tahn 1400 genes correlated directly with the
disease (www.ncbi.nlm.nih.gov/Entrez)
Genomics era in Biomedicine
For the first time in human history we can produce a high-resolution picture of our individual genomes and monitor for changes in diseases
For the first time the role of genetic and life-style risk factors can be defined
Special Finnish (European) competitive advantage of in biomedical research can be utilized in this historical era
Genetic Traits
Simplex or monogenic Complex or multifactorial
Phenotype Susceptibility
gene
Environment Life Style etc.
Susceptibility
gene Susceptibility gene
Modifying gene
Disease gene
Phenotype
Identification of Mutated Genes
Monogenic Diseases
1580 disease phenotypes 1270 mutated genes
Common DiseasesMostly rare high impact genes
Until now:
Validate hypothesis by serial application of diverse experimental approaches to one or a few genes proteins.
After genome projects:
Generate hypothesis using one or few parallel high- throughput approaches to obtain data on large group of genes/proteins.
The basis of modern medicine
Genetic Information
Diagnostics
New diagnostic
classification Molecular pathogenesis
Environmental effect
Novel therapeutics & prevention
European Strengths
Good, equal education Equal health care
Developed social infrastructure
Developed information technology and
networks
Identification of Complex Identification of Complex Disease Genes in Isolated Disease Genes in Isolated
Populations Populations
Higher degree of genetic homogeneity -Fewer mutations in disease genes -Mutations technically easier to identify (LD)
Higher degree of environmental homogeneity - Life style,diet, culture
- Training of physicians, clinical practice
Case of of Finland Finland
High quality national health care High quality national health care
Equal high quality education Equal high quality education
Genetically homogeneous population Reliable healthcare registers
High quality epidemiology and mathematics
Population registers
Internationally recognized genetic research
Top expertise in information technology
Founder Effect Genetic Drift Isolation
Regional Expansion
Enrichment of Rare Diseases Fin-Major mutation
Population records since 1634
Registers of one payer health care system
”Inbred” training of clinicians Favorable attitudes by public
Finland Finland - -
One of the best characterized
One of the best characterized
populations for disease mutations
populations for disease mutations
GRACILE(death in infancy) LAAHD(intrauterine death) FSH-RO(fertility disturbance) EPMR(progressive retardation) PEHO(progressive retardation) TMD(muscle disease) dominant
RAPADILINO(growth disturbance with malformations) LCCS(intrauterine death)
IOSCA, OHAHA(progressive retardation) CHS(progressive retardation) vLINCL(progressive retardation) HYDROLET(intrauterine death) SALLA(progressive retardation) MKS(intrauterine death) MEB(severe retardation) TCD, CHM(eye disease), X -recessive INCL(progressive retardation) HOGA(eye disease) DTD(growth disturbance) JNCL(progressive retardation) CHH(growth disturbance) MUL(growth disturbance) FAF(eye, nerve and skin disease) dominant USH3(ear and eye disease)
PLOSL(progressive retardation) AGU(progressive retardation) CLD(watery diarrhea) NKH(severe retardation) LPI(metabolic disease) CCD(watery diarrhea)
APECED(autoimmune polyendocrinopathy) RESCH, RS (eye disease), X- recessive PME(neurological disease) SMB12(anemia) CNA2(eye disease) CNF(kidney disease)
56... 58... 60... 62... 64... 66... 68... 70... 72... 74... 76... 78... 80... 82... 84 ...86... 88... 90... 92... 94... 96... 98
The Disease The Disease Genome
Genome of Finns of Finns
Gene cloned - Mutation known Localization known No localization
Finnish Disease Database
HTIFin
carrier
α1ATz-allele carrier
HFEC282Y
carrier
α1AT z-allele/ CNFmajor/ LCHADG1528C carrier DTDFin/
LPIFin carrier
GJB235∆G carrier
Finland Chip
DNA-Chip for population screening
2400 DNA-samples analyzed for 31 disease mutations on the chip
Prevalence of recessive mutations
Regional variations
Feasibility for large screening programs
Who carries a mutation?
Finnish diseases:1:6 Any of 31: 1:2,6
Finnish:1:8 Any: 1:3
Finnish diseases 1:10 Any of 31: 1:3
General lessons General lessons
Disease mutations are common (1:3) when monitoring for only 31 mutations
If 22 000 mutations would be monitored
Every individual carries multiple mutations
Genetics can dramatically help in our understanding of common,
complex diseases
Identification of key pathways involved Find the gene in rare families
Pick the allelic markers
Test them for association in case/control samples Analyze multiple populations
Determine the population attributable fraction and significance in epidemiological cohorts
Common Trait Genome Scans in Common Trait Genome Scans in
Finnish study samples Finnish study samples
Multiple sclerosis
Schizophrenia
Combined hyperlipidemia
Low-HDL
Hypertension
Osteoarthritis, small joint
Obesity&BMI
Stature
Migraine
Autism
Lactose intolerance
Asthma
Dyslexia
Crohn’s syndrome & ulcerative coli
Familial ventricular tachycardia
Coronary artery disease
Type II Diabetes
Pre-eclampsia
PsoriasisMost loci replicated in other populat
Identification of a DNA variant in patients / families
Complex Diseases
Epidemiological studies Functional studies
Disease Mutations
Fully penetrant monogenic disease
Coding region mutations cSNPs
Partially penetrant polygenic disease
Non-coding and regulatory region mutations
rSNPs
Common disease study Common disease study
samples samples
Multiplex families
Ascertainment bias for rare, high impact genes To identify defective pathways
Case–control samples
“Mixed bag” of rare and common genes, To verify the relevance of variants
Epidemiological cohorts
To define the size of the effect of genetic versus environmental risk factors
Genetic Predisposition Genetic Predisposition of Common Diseases of Common Diseases
A common allele
modest relative risk
little familial recurrence
high population attributable fraction
A rare allele
high relative risk
much familial recurrence
low population attributable fraction
Different study samples meaningful for different aims
For identification of novel genes and metabolic pathways
Families, sibpairs, ascertained for a given trait (disease)
Case control samples
For risk impact estimation For new diagnostic entities
Epidemiological study samples with excessive amount of health care and life style information
Necessity of large numbers
Current diagnostic classification of diseases does not reflect the molecular background
Disease alleles of common diseases are probably old and have a wide diversity
We need huge ascertained and non-ascertained populations samples from several populations to : 1) identify disease predisposing variants
2) verify their significance
LARGE BIOBANKS
Estonian Genome project (Egeen) DeCode (Iceland)
Carthagen (Canada) UK Biobank
Swedish National Biobank Program (Swegene, Wallenberg Consortium North)
Genomeutwin cohorts
NIH Prospective cohort based population study
Biobanks and Finland
Biobank can be a trash bank without detailed clinical and epidemiological data, DNA:s are worth of nothing Most biobanks will be useful 10-20 years from now Finland could start from ”the other end”, not from
biobanks but from epidemiological data collections Benefits from epidemiological samples for society
materialize relatively soon
Examples of epidemiological Examples of epidemiological
study samples in Finland study samples in Finland
SizeSize Consented Consented DNADNA--samplessamples For cardiovascular
traits
FINRISK 92 8000 5600
97 10000 8700
02 11000 10 000
For diabetes 6000 2000
For autism 2000 2000
For psychosis 3000 3000
Total: ~ 32 000
Examples of Finnish Population Cohorts
Size
Size Consented Consented DNA-DNA-samplessamples
Twin cohort 170 000 27 000
Health 2000 cohort 11 500 11 500 (National health study)
Northern Finland
cohort 66 12 000 11 000
cohort 86 9500 9000
Total: ~ 60 000
Gene-gene interactions Protein-protein-interactions Genome studies
Environment Life style
Complex Diseases
Gene 1
Risk profile in population
Risk profiles in families 11 22 33
Impact
11 22 33 11 22 33 11 22 33 22 33 Gene 2
Gene 3
Environment Life Style Environment
Life Style
The strength of Finnish epidemiological cohorts
Solid epidemiological criteria have been used to collect the study samples
Excessive amount of life style and health-related data has been collected
Possibility for longitudinal studies
All these features do not exist in current biobanks
European niche in Biomedicine European niche in Biomedicine
Reliable health care infrastructure
High quality, equal education
Top level expertise in genetics, epidemiology, clinical medicine and mathematics
Unique possibilities in health care-related genome research and it’s rapid implementation in health
careKey issues
Expertise in epidemiology Expertise in clinical medicine
High quality biological samples collection, storage and database system
High throughput genotyping and sequencing centers
Expertise in biocomputational analyses
Access to multiple different population samples Integration of human studies with studies in
experimental species
Attractive environment for top scientists worldwide
Nordic Countries: 24 million
National health care system National health care system
Equal, high quality education Some isolated
populations
Reliable healthcare registers
Traditions in epidemiology and mathematics
Accurate population registers
Traditions in genetic research
Expertise in
information technology
Nordic Center of Excellence in Disease Genetics: Partners
Helsinki, Finland Helsinki, Finland UH, NPHI, Folkhälsan UH, NPHI, Folkhälsan Stockholm, Sweden
Stockholm, Sweden KI KI
Uppsala Uppsala, , Sweden Sweden University of Uppsala University of Uppsala Lund, Malmö, Sweden
Lund, Malmö, Sweden Wallenberg Lab., Wallenberg Lab., Univ. f Lund Univ. f Lund
Århus, Denmark Århus, Denmark Århus University Hosp.
Århus University Hosp.
GENOMEUTWIN
(genomeutwin@org)
Genome-wide analyses of European twin and population cohorts to identify genes
predisposing to common diseases
One of the large EU Genomics Centers, co-ordinated by Finland
8 countries, 800 000 twin pairs
13,4M €
To use European twin and populations cohorts fo study genetic and life style risk factors of common traits
—stature, BMI, CHD, stroke, migraine,
www.genomeutwin.org
GENOMEUTWIN
research, networking, training
Twin cohorts
Australian twins Danish twins Finnish twins Italian twins Dutch twins Norwegian twins UK twins Swedish twins
Intellectual core facilities
DNA isolation and genotyping
(Uppsala,Helsinki)
Epidemiological expertise (Odense)
Database expertise(Stockholm)
Biocomputing expertise (Leiden)
Ethical and legal expertise(Oslo)
Basic concepts
Genetic epidemiological studies and data collections can not be used for diagnostics or predictive testing!
Research laboratories are not diagnostic laboratories (QC, SOP)
Individuals who have concented to studies are not commited for any diagnostic information
Information collection stage should be distinctly separated from information implementation stage
Kansleri Eero Vuorio
Turun yliopisto, Tutkimuseettinen neuvottelukunta
BIO- JA GEENIPANKKI
Bio- ja geenipankki
Eero Vuorio Turun yliopisto
Tutkimuseettinen neuvottelukunta EMBL:n hallintoneuvoston pj
Tutkimuseettinen neuvottelukunta
• Biopankkeja käsittelevä seminaari 20.9.04
– Leena Palotie - tieteellinen tausta – Mervi Kattelus - lainsäädäntö
– Reijo Aarnio - tietosuojakysymykset
– Arpo Aromaa - näytteenluovuttajien tiedottaminen – Timo Ylikomi - kudospankeista
– Hilkka Riihimäki - rekisteritutkimuksesta
– Kirsti Käpyaho - kaupallinen hyödyntäminen
Bio- ja geenipankki
• Tausta: Suomella erinomaiset edellytykset saavuttaa johtava asema geenipankkeihin tukeutuvan tutkimuksen alueella
– geneettinen epidemiologia
– runsaasti kokemusta kohorttitutkimuksesta – väestöpohjaiset rekisterit
– terveydenhuoltojärjestelmän tasalaatuisuus
Bio- ja geenipankki
• Suomalaiset tutkimusryhmät ovat jo nyt saavuttaneet kansainvälistä menestystä:
– EU:n rahoittamissa hankkeissa – Amerikkalaisissa hankkeissa
– Pohjoismainen huippuyksikköohjelma
– Suomen Akatemian ja Tekesin huippuyksiköt – EMBL-yhteistyömahdollisuus
Bio- ja geenipankki
• Biopankkia ei määritellä suomalaisessa lainsäädännössä.
– Suppea: kudosnäytekokoelma
– Laaja: kaikki ihmisperäinen materiaali – …ja näihin liittyvät tiedot
• Geenipankki: DNA-kokoelma ja geenitietoa
sisältävä rekisteri
Bio- ja geenipankki
• Haittoja: ”pelisääntöjen” puute (omistajuuteen, käyttöoikeuksiin ja tekijyyteen liittyvät kiistat)
• Kansainväliset suositukset ja sopimukset, EY- direktiivit (Kudosdirektiivi 2004/23/EY)
• Tietosuojakysymykset (geneettisen tiedon pysyvyys ja ainutkertaisuus)
Bio- ja geenipankki
• Näytteenluovuttajan informointi
– Käyttötarkoituksen myöhempi muuttaminen – Eettisten toimikuntien rooli
• Nykyiset säädökset syntyneet pala palalta.
Kokonaisuus kaipaa kohentamista, jotta arvokkaita tutkimusaineistoja voidaan hyödyntää
Rekisteritutkimuksen tukikeskus ReTki
• Luo ja ylläpitää verkostoja sosiaali- ja terveystieteiden alan rekistereitä
hyödyntävän tutkimuksen edistämiseksi
• Tiedottaa ja neuvoo
– Http://www.rekisteritutkimus.fi
• Oman tieteellinen tutkimus
Bio- ja geenipankkiseminaarin esitykset
pro.tsv.fi/tenk
Huipputason tutkimuslaboratorio Suomeen
• Lähes kaikkien arviointien suositus
• Molekyyliepidemiologinen tutkimus tunnistettu erityiseksi vahvuusalueeksi
• EMBL (European Molecular Biology Laboratory) kiinnostunut yhteistyöstä Suomen ja/tai muiden Pohjoismaiden kanssa
• Asian valmistelu Suomen Akatemiassa
• Tiede- ja teknologianeuvoston käsittelyssä
Pääsihteeri Ritva Halila ETENE
KOMMENTTIPUHEENVUORO:
EETTISIÄ NÄKÖKOHTIA
Valtakunnallinen terveydenhuollon eettinen neuvottelukunta (ETENE) Sosiaali- ja terveysministeriö
Ihmisen geenitieto ja sen hyödyntäminen ja
geenipankit
eettisiä näkökohtia
Valtakunnallinen terveydenhuollon eettinen neuvottelukunta (ETENE) Sosiaali- ja terveysministeriö
Geenitieto
erityistä tietoa?
pysyvää tietoa sukulaisten tietoa voi olla ennakoivaa tietoa
”turhaa” tietoa
Valtakunnallinen terveydenhuollon eettinen neuvottelukunta (ETENE) Sosiaali- ja terveysministeriö
Etiikka ja geenitieto
autonomia – itsemäärääminen
►
voiko yksilö määrätä kuka geeneistä tietää?
►
voiko yksilö määrätä mitä geenejä tutkitaan?
►
voiko yksilö määrätä mitä tietoa geeneistä saadaan
hyödyllistä?
hyödytöntä?
haitallista?
Valtakunnallinen terveydenhuollon eettinen neuvottelukunta (ETENE) Sosiaali- ja terveysministeriö
Ennakoiva geenitieto
riski sairauksista
►
ennaltaehkäisevät toimenpiteet / elämäntavat
►
lamaava tieto
►
diskriminaatio -> vaikutus työntekoon tai vakuutusturvaan??
►
mitä tarvii tietää / saa tietää
Valtakunnallinen terveydenhuollon eettinen neuvottelukunta (ETENE) Sosiaali- ja terveysministeriö
Biopankit
näytekokoelmia
mahdollisuus käyttää moneen tarkoitukseen
perustuu vapaaehtoisuuteen -> tietoon perustuva suostumus
►
vai avoin suostumus
Valtakunnallinen terveydenhuollon eettinen neuvottelukunta (ETENE) Sosiaali- ja terveysministeriö
Tietoon perustuva suostumus
aiemmin kerätyt näytteet – uusi käyttötarkoitus
►
mitä hyötyjä, mitä haittoja
►
kattaako aiemmin pyydetty tutkimus uuden käyttötarkoituksen, ja jos ei kata, pyydetäänkö uusi suostumus
jos tuhansia näytteitä, onko kohtuutonta, ja kuka tällöin voisi antaa luvan tutkimukseen?
liittyy oikeuteen saada tietää
Valtakunnallinen terveydenhuollon eettinen neuvottelukunta (ETENE) Sosiaali- ja terveysministeriö
Raha ja valta
voidaanko julkisen th:n rahoituksella kerättyjä näytteitä käyttää esim.
patenttien kehittämiseen ja millä ehdoilla?
kenen omaisuutta näytteet ovat:
►
tutkijan/ tutkimusinstituutin
►
tutkittavan
►
firman
Valtakunnallinen terveydenhuollon eettinen neuvottelukunta (ETENE) Sosiaali- ja terveysministeriö
Biopankit, geenitieto ja etiikka
eri eettiset arvot ristiriidassa keskenään – täytyy punnita merkityksiä
yksityisyys ja sen suoja
oikeus tietää ja olla tietämättä itsemääräämisoikeus
oikeudenmukaisuus
hyödyn tekeminen, vahingon välttäminen
Pääsihteeri Salla Lötjönen
Tutkimuseettinen neuvottelukunta
KOMMENTTIPUHEENVUORO:
OIKEUDELLISEN SÄÄNTELYN TARVE JA TAVOITTEET
Biopankit - oikeudellisen sääntelyn tarve ja tavoitteet
Pääsihteeri Salla Lötjönen Tutkimuseettinen neuvottelukunta
Lainsäädännön nykytila
Ei erityislainsäädäntöä
1. Toiminnalle sinänsä - poikkeuksia
– L veripalvelutoiminnasta (968/1994) – alkio- ja sikiökudoksen tutkimus
2. Näytteiden luovuttajien suojaksi
– säännökset hajallaan eri laeissa
3. Näytteiden hallinta-, käyttö-, ja hyödyntämisoikeuksista tutkijoiden kesken
– nykykäytäntö perustuu sopimuksiin ja lähinnä teknisiä keksintöjä silmälläpitäen tehtyyn lainsäädäntöön
Lainsäädännön nykytila
Luovuttajan suojasäännöksiä eri laeissa
– L ihmisen elinten ja kudosten lääketieteellisestä käytöstä (101/2001)
– L lääketieteellisestä tutkimuksesta (488/1999) – L potilaan asemasta ja oikeuksista (785/1992) – STMA potilasasiakirjojen laatimisesta sekä niiden ja
muun hoitoon liittyvän materiaalin säilyttämisestä (99/2001)
– Henkilötietolaki (523/1999)
– L viranomaisten toiminnan julkisuudesta (621/1999)
Toiveita tulevaisuudesta
Säännökset keskitetysti saman otsakkeen alle
1. Oma laki?
– Sääntely lain tasolla välttämätöntä, koska puututaan yksilön koskemattomuuteen, joka turvattu kansainvälisissä
ihmisoikeusasiakirjoissa ja Suomen perustuslaissa 2. Oma luku kudoslakiin?
Toiveita tulevaisuudesta
Keskeisiä ongelmakohtia
1. Yksilön itsemääräämisoikeuden rajat – Alkuperäinen käyttötarkoitus ja sen muutokset
– Voiko joku antaa suostumuksen luovuttajan puolesta, jos häntä ei tavoiteta tai hän ei kykene antamaan suostumustaan?
Kuka/Mikä?
– Kansainväliset velvoitteet/suomalaisten mielipide
2. Voidaanko tutkijat velvoittaa luopumaan/antamaan käyttöoikeuden itse keräämiinsä näytteisiin yhteisen edun nimissä – tutkijan pääoma?
3. Tutkimuskäyttöön tarkoitetun biopankin tietoturva – Vakuutusyhtiöt, työnantajat, rikostutkinta
Ryhmäpäällikkö Kirsi-Marja Oksman-Caldentey VTT
"KASVIBIOTEKNIIKKA: LÄÄKEKASVEISTA RÄÄTÄLÖITYYN HYÖDYNTÄMISEEN"
FT Reetta Kettunen
Helsingin yliopisto, Biotekniikan neuvottelukunta
KOMMENTTIPUHEENVUORO:
YHTEISKUNNALLISET KYSYMYKSET
FT Reetta Kettunen, ohjelmapäällikkö, Helsingin yliopisto, BTNK sihteeri
TUTKAS seminaari 24.11.2004
TUTKAS seminaari 24.11.2004 Kommenttipuheenvuoro:
Biotekniikka: yhteiskunnallisia kysymyksiä Reetta Kettunen
Biotekniikan neuvottelukunnan sihteeri FT, Ohjelmapäällikkö
ESGEMO tutkimusohjelma*
Helsingin yliopisto reetta.kettunen@helsinki.fi
FT Reetta Kettunen, ohjelmapäällikkö, Helsingin yliopisto, BTNK sihteeri
TUTKAS seminaari 24.11.2004
Biotekniikan värit
PunainenLääketieteelliset sovellukset (teollisuus, hoitotekniikat)
ValkoinenTeollisuuden sovellukset
VihreäAgrobiotekniikka (myös metsäpuut)
Muita sävyjä:
SininenMereen liittyvä biotekniikka
...Biotekniikka
Eliöiden, solujen, solujen osien tai solussa esiintyvien molekyylien toimintojen hyödyntämiseen perustuva tekniikka Geenitekniikka
Perintöaineksen muokkaaminen ja/tai siirtäminen käsittelemällä sitä solusta eristettynä
synonyymi: yhdistelmä-DNA-tekniikka GMO, muuntogeeninen organismi Eliö (mikrobi, kasvi tai eläin), jonka perintöainesta on muutettu geenitekniikalla
FT Reetta Kettunen, ohjelmapäällikkö, Helsingin yliopisto, BTNK sihteeri
TUTKAS seminaari 24.11.2004
Mahdollisuuksia ja haasteita
Biotekniikkaa hyödynnetään nyt ja tarvitaan tulevaisuudessa
Yleinen hyväksyttävyys
Miten käyttää geenitekniikkaa turvallisesti ja hyväksyttävästi?kysymys kärjistyy geenitekniikan tapaisen huipputeknologian kohdalla mutta koskee kaikkia tekniikoita
Vihreä biotekniikka
gmo vs. tavanomainen jalostus
omat erityiskysymykset
yhteiset kysymyksetominaisuus ratkaisee?
kustannukset/hyödyttekniikan käyttö ja entä jos ei käytetä
maatalouden tuotantomuotojen rinnakkaiseloFT Reetta Kettunen, ohjelmapäällikkö, Helsingin yliopisto, BTNK sihteeri
TUTKAS seminaari 24.11.2004
Haasteita
Avoimuus – luottamuksen säilyttäminen
tieteestä kerrottava – mystiikan vähentäminengeenitieto kansaa palvelemaan (Osmo Kuusi)
ihmisen halu valita itse: yleisö mukaan päätösprosessiin
Taitotiedon lisääminen
tutkimusjulkinen rahoitus osa tieteen avoimuutta
tietoa tekniikan ennakoidusta kehityksestä ja arvioiduista vaikutuksista yhteiskuntaan
koulutusasiantuntijat, yleisö
Dialogi
kuunteleminen tärkeääoikeiden kysymysten hahmottaminen ja niihin vastaaminen
Toimialajohtaja Juha Vapaavuori SITRA
BIOTEKNIIKAN INNOVAATIOPROSESSIT JA RAHOITUS
Bioteniikan innovaatioprosessit ja rahoitus
Biotekniikka nykytila ja tulevaisuus
Juha Vapaavuori Sitra
Innovaatioketjun rahoitus
Perustutkimus
Soveltavatutkimus
Teollinen perustutkimus
Tutkimusprojekti Kehitysprojekti Tuotteen markkinointi
SA,OPM,Säätiöt
Tekes, EU
Tekes, Yritykset Tekes,Yritykset
Yritykset Yritykset
> 5 v.
3-5 v.
3 v.
1-2 v.
1 v.
Alkavien teknologiayritysten rahoitus
Tutkimus, osaaminen
Alkavat yritykset, kuolemanlaakso
Kasvuyritykset, kansainvälistyminen
Vakiintuneet yritykset, uudistuminen ja kasvu Siemen-
vaihe Käynnistys- vaihe Aikainen
kasvu Nopea kasvu Tekes: T&K -rahoitus
TESI: partnerisijoitus (siemenrahoitusohjelma)
Tekes & Sitra: Liksa -rahoitus Finnvera: Yrittäjälaina
Venture Capital-rahoitus
Tekes: Valmistelurahoitus
Markkinaehtoinen
TE -keskus: Hautomo- ja käynnistystuki
• tuki 15 % - 45 %
• keskim. 9 600 €
• vol. 1 milj. € / 2002 Keksintösäätiö: Tukiraha
• tuki max 100%
• 3 000-100 000 €
• vol. ~2 milj. € /2004 TESI: partnerisijoitus
• 100 000 - 500 000 €
• vol. ~10 milj. € /2004 Finnvera: Yrittäjälaina
• max 85 000 / 80 %
• henkilökoht., osakkeet vakuutena
• vol. 6 milj. €, 110 kpl (2002)
Tekes: T&K -rahoitus
• keskim. 130 000 € (p-yr.)
• rahoitustaso 35-50 % Tekes: Perustamislaina
• max 100 000 € / 80 %
• vakuudeton pääomalaina
• vol. ~4 milj. € / 2004 Tekes:
Valmistelurahoitus
• max 15 000 € / 70 %
• ulkopuolisiin palveluihin Tekes & Sitra: Liksa
• max 40 000 € / 100 % lk li ii l l ihi Tekes: Perustamislaina
TE -keskus: Hautomo- ja käynnistystuki
Liikeidea Yrke:
Alkavien yritysten liiketoiminnan kehityspalvelut
Finnvera & TESI: Alueelliset pääomasijoitusrahastot
Tekes:
TULI - rahoitus
Keksintösäätiö: Tukiraha
Tukiehtoinen
PÄÄOMAN TARVE
TIME
Siemen Start up Aikainen kasvu
RISKI
Friends, Family,
Fools
Bisnesenkelit
Venture Capital
IPO
Bisnesenkelit arvoketjussa
KASVU
Rahoituskenttä innovaatiosta IPOon
Rahoituskierros Tutkimus
Sijoituksen koko 10 – 20 M€
0.05 – 0.2 M€
Rahoituskuilut
VC rahoitus 0.5 – 2 M€
InnovationsKapital
Kasvu VC rahoitus
<0.04 M€
Sirpaleiset julkiset avustukset Finn Medi
Tutkimus
Biofund Sitra
Aboaventure
3i Institionaaliset
sijoittajat
Eqvitec Capman Kansainväliset
sijoittajat
IPO
Tamseed
Liian vähälukuinen määrä rahoittajia
Kehitys
Merlin
Aura Capital
Rahoituskenttä innovaatiosta IPOon
Rahoituskierros Tutkimus
Sijoituksen koko 10 – 20 M€
0.05 – 0.2 M€
Rahoituskuilut
VC rahoitus 0.5 – 2 M€
InnovationsKapital
Kasvu VC rahoitus
<0.04 M€
Sirpaleiset julkiset avustukset Finn Medi
Tutkimus
Biofund Sitra
Aboaventure
3i Institionaaliset
sijoittajat
Eqvitec Capman Kansainväliset
sijoittajat
IPO
Tamseed
Liian vähälukuinen määrä rahoittajia
Kehitys
Merlin
Aura Capital
Rahoituskenttä innovaatiosta IPOon
Rahoituskierros Tutkimus
Sijoituksen koko 10 – 20 M€
0.05 – 0.2 M€
Rahoituskuilut
VC rahoitus 0.5 – 2 M€
InnovationsKapital
Kasvu VC rahoitus
<0.04 M€
Sirpaleiset julkiset avustukset Finn Medi
Tutkimus
Biofund
Aboaventure
3i Institionaaliset
sijoittajat
Eqvitec Capman Kansainväliset
sijoittajat
IPO
Tamseed
Katkos rahoitusketjussa
Kehitys
Merlin
Aura Capital
Rahoituskenttä innovaatiosta IPOon
Rahoituskierros Tutkimus
Sijoituksen koko 10 – 20 M€
0.05 – 0.2 M€
Rahoituskuilut
VC rahoitus
0.5 – 2 M€ InnovationsKapital
Kasvu VC rahoitus
<0.04 M€
Sirpaleiset julkiset avustukset Finn Medi
Tutkimus
Biofund 3i Institionaaliset
sijoittajat
Eqvitec Capman
Kansainväliset sijoittajat
IPO
Tamseed
Katkos rahoitusketjussa
Kehitys
Merlin
