MIELIPIDEKYSELY LÄHIMETSIEN HOIDOSTA KUOKKALASSA JA RISTONMAALLA

(1)

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI Kaupunkirakennepalvelut

Tonttituotanto

Maria E. Tolppanen

MIELIPIDEKYSELY LÄHIMETSIEN HOIDOSTA KUOKKALASSA JA RISTONMAALLA

Hannikaisenkatu 17 PL 233, 40101 Jyväskylä

(2)

SISÄLLYSLUETTELO

1 JOHDANTO………...….3

2 KUOKKALAN JA RISTONMAAN MIELIPIDEKYSELY……….…...4

2.1 Kyselyn tavoitteet………..….4

2.2 Tutkimusmenetelmät………..…...5

3 MIELIPIDEKYSELYN TULOKSET………..…...6

3.1 Vastaajien tiedot………..……...…6

3.2 Lähimetsien hoitotöiden tärkeys………....…10

3.3 Hoitotöiden riittävä väli………..………..11

3.4 Lähimetsien viihtyisyys………..………..14

3.5 Tiedotus……….…17

3.6 Asukkaiden vaikutusmahdollisuudet………..……...…18

3.7 Hoitotöistä aiheutuneet häiriöt……….…...20

3.8 Hoitotöistä aiheutuneet vaaratilanteet……….…………..………...…22

3.9 Arvosana palvelusta……….………...…23

3.10 Arvosana lopputuloksesta………....…24

3.11 Viihtyisyyden arvo………..………..…..26

3.12 Kommentit……….……….….27

4 TULOSTEN TARKASTELUA……….……….………..…28 LIITTEET

(3)

1 JOHDANTO

Tällä mielipidekyselyllä selvitettiin Kuokkalan ja Ristonmaan asukkaiden mielipiteitä, tyytyväisyyttä ja suhtautumista alueella tehtyihin lähimetsien hoitotöihin. Hoitotyöt aloitettiin syyskuussa 2008 ja saatiin valmiiksi toukokuussa 2009. Hoitotöissä metsiä harvennettiin ja alusmetsiä raivattiin maiseman parantamiseksi sekä poistettiin huonokuntoisia ja asukkaita häiritseviä puita. Hakkuiden ja hoitotöiden tarkoituksena oli antaa kasvutilaa jäljelle jääville puille ja turvata metsien elinvoimaisuus ja viihtyisyys.

Ennen hoitotöiden aloittamista asukkaille jaettiin tiedote tulevista hoitotoimenpiteistä.

Tiedote (Liite 1) jaettiin 14.8.2008. Asukkaille annettiin mahdollisuus vaikuttaa hoitotöiden lopputulokseen. Heitä pyydettiin merkitsemään maastosta puita, jotka he toivoivat poistettaviksi. Asunto-osakeyhtiöissä merkitseminen oli isännöitsijän tai yhtiön hallituksen vastuulla. Tonttipuita ei kaupungin toimesta kaadettu, vaan asukkaita neuvottiin hankkimaan puunkaatolupa rakennusvalvonnasta ja tilaamaan mahdollisen puun kaadon yksityiseltä yrittäjältä.

Asukkaiden mielipiteitä työn eri vaiheista sekä lopputuloksesta kartoitettiin kesä-heinäkuun vaihteessa kirjallisella palautekyselyllä (Liite 2). Kyselylomakkeita jaettiin tutkittavalle osalle Kuokkalan ja Ristonmaan alueesta 889 kpl, joista 273 taloutta vastasi ja palautti mielipidekyselylomakkeen. Lomakkeet jaettiin talouksiin 29.–30.6.2009. Palautuksen takarajana oli 15.7.2009. Kyselyitä palautettiin määräaikaan mennessä 259 kpl. Määräajan jälkeen vastauksia saapui vielä 14 kappaletta. Nämä otettiin mukaan tuloksiin.

Mielipidekyselytyön valokuvat Maria E. Tolppanen.

KUVA 1 Harvennettua metsää Pohjantien varrella

(4)

2 KUOKKALAN JA RISTONMAAN MIELIPIDEKYSELY

2.1 Kyselyn tavoitteet

Kyselyn tavoitteena oli selvittää Kuokkalan ja Ristonmaan asuinalueiden asukkaiden mielipiteitä alueella suoritetuista lähimetsien hoitotöistä sekä niiden lopputuloksesta.

Palautteen perusteella metsätoimisto voi kehittää toimintaansa jatkossa. Kyselyn avulla oli myös tarkoitus selvittää kuinka korkeaksi asukkaat arvottavat viihtyisyyden lisääntymisen euroissa hoitotöiden jälkeen.

KUVA 2 Kartta hoidetusta alueesta

(5)

2.2 Tutkimusmenetelmät

Kuokkalan ja Ristonmaan asukkaiden mielipiteitä selvitettiin palautekyselyn avulla.

Kyselyistä saatava tieto on melko luotettavaa, koska kysymykset on esitetty kaikille samassa muodossa, eivätkä osapuolet oletettavasti ole olleet välittömässä vuorovaikutuksessa keskenään toistensa kanssa. Palautusprosentti tästä kyselystä oli 31 %. Saatujen tulosten voidaan katsoa edustavan Kuokkalan ja Ristonmaan alueen asukkaita melko hyvin. Vastausprosentin nostamiseksi käytettiin apuna arvontaa, jossa palkintona li kaksi irtokuutiota koivuklapeja kotiin kuljetettuna kaupunkialueella tai vaihtoehtoisesti Aalto-maljakko (160mm). Arvonta tapahtui 30.7.2009 ja onnettarena toimi Tuula Ahonen. Arvonnassa onnetar suosi Riina Ryyttyä, jolle palkinto luovutettiin 6.8.2009.

Tutkimuksessa käytetty kyselylomake oli melkein sama kuin Huhtasuon ja Kangasvuoren asuinalueille vuonna 2007 tehdyssä vastaavassa kyselyssä. Lomake koostui kolmesta osasta: ensimmäisessä kartoitettiin vastaajan sukupuoli, ikä, asumismuoto sekä asumisaika alueella. Toisessa kysyttiin vastaajan mielipidettä hoitotöiden tärkeydestä, nyt suoritettujen hoitotöiden onnistumisesta sekä tiedotuksesta ja varotoimenpiteistä hakkuisiin liittyen. Kolmannessa osassa kysyttiin viihtyisyyden arvon nousua euroissa hoitotöiden jälkeen. Lisäksi lomakkeen lopussa oli mahdollisuus kommentoida vapaasti suoritettuja hoitotöitä.

KUVA 3 Harvennettua metsää Tuomaantien takana

(6)

3 MIELIPIDEKYSELYN TULOKSET

3.1 Vastaajien tiedot

Kyselyn ensimmäisessä osassa vastaajia pyydettiin ilmoittamaan sukupuolensa, ikänsä, asumismuotonsa ja asumisaikansa kyseisellä alueella. Kuviossa 1 on esitetty vastaajien sukupuoli. Miehistä kyselyyn vastasi 118 henkeä ja heidän osuutensa vastauksista oli 43,2 %. Naisista kyselyyn vastasi 155 henkeä ja heidän osuutensa oli 56,9 %.

Sukupuoli

57 %

43 %

0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 %

naiset miehet

KUVIO 1 Vastaajien sukupuoli (n=273)

(7)

Kuviossa 2 on esitetty vastaajien ikäjakauma. 50–56-vuotiaat olivat ryhmistä vahvimmin edustettuna. Ryhmän osuus vastanneista oli 37 %. Vähiten vastauksia saatiin alle 18- vuotiailta. Vastaajista vain yksi oli alle 18-vuotias. Vastaajista 3 jätti kohdan tyhjäksi.

Ikä

0 %

27 % 27 %

37 %

9 %

0 % 5 % 10 % 15 % 20 % 25 % 30 % 35 % 40 % 45 % 50 %

alle 18 vuotta 18-33 vuotta 34-49 vuotta 50-65 vuotta yli 65 vuotta

KUVIO 2 Vastaajien ikä (n=270)

(8)

Kuviossa 3 on esitetty vastaajien asumismuodon jakaantuminen. Vastaajista valtaosa, 48,7 %, asui kerrostalossa. Rivitalossa asuvien osuus oli 29,7 %. Vähiten vastaajien joukossa oli omakotitalossa asuvia, heidän osuutensa kaikista vastaajista oli 21,6 %.

Asumismuoto

22 %

30 %

49 %

0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 %

omakotitalo rivitalo kerrostalo

KUVIO 3 Vastaajien asumismuoto (n=273)

(9)

Kuviossa 4 on esitetty asumisaika alueella. Miltei 56,8 % asukkaista oli asunut alueella kymmenen vuotta tai lyhyemmän ajan. Vähiten alueella oli 31–41 vuotta asuneita. Heidän osuutensa vastaajista oli yksi henkilö, 0,4 %. Vastaajista 7 jätti vastaamatta asumisaikaan.

Asumisaika

57 %

19 % 21 %

0 % 2 %

0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 %

0-10 vuotta 11-20 vuotta 21-30 vuotta 31-40 vuotta yli 40 vuotta

KUVIO 4 Vastaajien asumisaika alueella (n=266)

(10)

3.2 Lähimetsien hoitotöiden tärkeys

Kyselyyn vastanneista 94 % oli täysin tai osittain samaa mieltä lähimetsien hoidon tärkeydestä. Vain 3 % vastaajista piti hoitotöiden merkitystä pienenä tai olemattomana.

Vastausten keskiarvo oli 4,68. Suurin osa vastaajista piti siis lähimetsien hoitoa tärkeänä.

Asuinalueeni lähimetsien hoito on tärkeää

1 % 2 % 3 %

15 %

79 %

0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 %

täysin eri mieltä osittain erimieltä ei samaa eikä erimieltä

osittain samaa mieltä

täysin samaa mieltä

KUVIO 5 Lähimetsien hoidon tärkeys (n=273)

(11)

3.3 Hoitotöiden riittävä väli

Osittain tai täysin samaa mieltä siitä, että hoitotöitä tehdään riittävän usein, oli 41,7 % vastaajista. Osittain tai täysin eri mieltä hoitotöiden riittävyyden kanssa oli 34,4 %.

Vastaajista 23,8 % ei ollut samaa eikä eri mieltä. Vastausten keskiarvo oli 3,12.

Tuloksessa on kuitenkin otettava huomioon se, että valtaosa vastaajista on kerrostalossa asuvia.

Asuinalueeni lähimetsiä hoidetaan riittävän usein

9 %

26 %

24 %

28 %

14 %

0 % 5 % 10 % 15 % 20 % 25 % 30 % 35 % 40 %

KUVIO 6 Lähimetsien hoidon riittävä määrä (n=273)

(12)

Eri vastaajaryhmien sisältä löytyi selvää eroa eri asumismuotojen sekä iän suhteen.

Kerros- ja rivitalossa asuvat vastaajat antoivat korkeamman arvosanan kuin omakotitalossa asuvat. Kerrostalossa asuvien vastaajien arvosanan keskiarvo oli 3,27, rivitalossa asuvien 3,15 ja omakotitalossa asuvien 2,75. Omakotitalossa asuvat olivat sitä mieltä, että lähimetsiä hoidetaan liian harvoin. Kerrostalossa asuvat olivat keskimäärin muita vastaajia tyytyväisempiä nykyiseen hoitotöiden suorittamisväliin.

0 % 5 % 10 % 15 % 20 % 25 % 30 % 35 % 40 %

täysin eri mieltä osittain erimieltä ei samaa eikä erimieltä osittain samaa mieltä täysin samaa mieltä

KUVIO 7 Vastausten jakautuminen asumismuodon perusteella (n=273)

(13)

18–33-vuotiaiden ryhmän vastausten keskiarvo oli muita ryhmiä suurempi, 3,66. Tämä ryhmä vaikuttaisi olevan tyytyväisin nykyiseen hoitotöiden suorittamisväliin. 34–49- vuotiaiden keskiarvo oli 2,93, 50–65-vuotiaiden 2,93 ja yli 65-vuotiaiden 2,83.

Tyytymättömin hoitotöiden suorittamisväliin oli yli 65-vuotiaiden ryhmä.

Kuviosta 8 näkee, että alle 18-vuotiaiden ryhmä antaa poikkeuksellisen korkean tuloksen, mutta johtuen ryhmän pienestä koosta (1 henkilö), sitä ei huomioida tulosten tarkastelussa.

0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % 120 %

alle 18 vuotta

18-33 vuotta 34-49 vuotta 50-65 vuotta yli 65 vuotta

KUVIO 8 Vastausten jakautuminen iän perusteella (n=270)

(14)

3.4 Lähimetsien viihtyisyys

Vastaajista 76 % koki lähimetsien viihtyisyyden nousseen hoitotöiden ansiosta. 15,7 % vastaajista oli sitä mieltä, että hoitotyöt vaikuttivat negatiivisesti lähimetsien viihtyisyyteen.

Vastausten keskiarvo oli 3,97 eli lähimetsien viihtyisyyden katsottiin keskimäärin parantuneen hoitotöiden seurauksena.

Lähimetsien viihtyisyys parani hoitotöiden ansiosta

8 % 8 % 8 %

32 %

45 %

0 % 5 % 10 % 15 % 20 % 25 % 30 % 35 % 40 % 45 % 50 %

KUVIO 9 Lähimetsien viihtyisyys (n=273)

(15)

Kuviossa 10 on käsitelty vastausten jakautumista asumismuodon perusteella. Kovinkaan suurta eroa asumismuotojen välillä, ei mielipiteissä ollut. Rivitalossa asuvien vastausten keskiarvo oli alempi kuin kahden muun ryhmän. Tämä tarkoittaa sitä, että rivitaloasujat olivat keskimääräistä tyytymättömämpiä hoitotöiden vaikutukseen lähimetsissä. Rivitalo asujien keskiarvo oli 3,83, omakotitalo asujien keskiarvo 4,12 ja kerrostaloasujien keskiarvo 4,01.

0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 %

KUVIO 10 Vastausten jakautuminen asumismuodon perusteella (n=273)

(16)

Kuviossa 11 on esitetty vastausten jakautuminen ikäryhmien mukaan. Näissäkään ei kovin suurta poikkeamaa ollut. Tosin suhteessa vastaajien määrään ikäryhmissä, eniten ei samaa eikä erimieltä vastauksia tuli 18–33-vuotiailta. Alle 18-vuotiaiden ryhmä jätettiin analyysin ulkopuolelle pienen kokonsa takia (1 henkilö). 18–33-vuotiaiden ryhmän vastausten keskiarvo oli muita ryhmiä pienempi, 3,64. Keskiarvoa alensi runsas vastausten määrä (20,3 %) kohtaan ei samaa eikä eri mieltä. 34–49-vuotiaiden keskiarvo oli 3,88, 50–60-vuotiaiden 4,27 ja yli 65-vuotiaiden 4,35. Prosentuaalisesti tarkasteltuna kaikkein tyytymättömimpiä hoitotöiden vaikutuksiin oli 34–49-vuotiaiden ryhmä, täysin eri mieltä/osittain eri mieltä vastauksia oli 24,3 %.

0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % 120 %

alle 18 vuotta

KUVIO 11 Vastausten jakautuminen ikäryhmien mukaan (n=270)

(17)

3.5 Tiedotus

50,9 % vastaajista oli osittain tai täysin samaa mieltä siitä, että oli saanut tarpeeksi tietoa tulevista hoitotöistä. Täysin tai osittain eri mieltä oli 28,2 % vastaajista. 21 % ei ollut samaa eikä erimieltä. Muutamat vastaajat myös ilmoittivat, etteivät olleet saaneet elokuussa 2008 jaettua kirjettä tulevista hoitotöistä. Tulosten perusteella tiedottamista voitaisiin yhä tehostaa. Vastausten keskiarvo oli 3,37.

Sain riittävästi tietoa asuinalueelleni tulevista hoitotöistä

12 %

16 %

21 %

25 %

26 %

0 % 5 % 10 % 15 % 20 % 25 % 30 %

KUVIO 12 Riittävä tiedotus (n=273)

(18)

3.6 Asukkaiden vaikutusmahdollisuudet

43,6 % vastaajista piti vaikutusmahdollisuuksiaan huonoina tai olemattomina. 20,5 % vastaajista vastasi: ei samaa eikä eri mieltä. Vastaajista 35,9 % koki mahdollisuutensa vaikuttaa hyviksi tai erinomaisiksi. Vastausten keskiarvo oli 2,82. Osa vastaajista kirjoitti, ettei heidän puunkaatotoiveitaan oltu kuunneltu riittävästi heidän tonttinsa läheisyydessä.

Tuloksissa on kuitenkin otettava huomioon se, että kyselyyn vastanneista suurin osa on kerrostalossa asuvia.

Minulla oli mahdollisuus vaikuttaa hoitotöiden lopputulokseen asuntoni lähellä

29 %

15 %

21 %

16 %

19 %

0 % 5 % 10 % 15 % 20 % 25 % 30 % 35 %

KUVIO 13 Mahdollisuudet vaikuttaa hoitotöiden lopputulokseen (n=273)

(19)

Eroja löytyi asumismuotojen suhteen. Omakotitalossa asuvista 67,9 % kokivat voineensa vaikuttaa hoitotöiden lopputulokseen, rivitaloasujista osuus oli 41,9 % ja kerrostaloasukkaista 18 %. Kerrostalossa asuvien vastausten keskiarvo oli pienempi kuin kahdessa muussa ryhmässä, 2,39. Omakotitalossa asuvien vastausten keskiarvo oli 3,58 ja rivitalossa asuvien 3,00. Kerrostalossa asuvat kokivat muita useammin, ettei heillä ollut vaikutusmahdollisuuksia asuntonsa lähellä. Tähän vaikuttaa varmaankin se, että kerrostalossa puiden merkitsemisestä vastasi isännöitsijä tai taloyhtiön hallitus.

Minulla oli mahdollisuus vaikuttaa hoitotöiden lopputulokseen asuntoni lähellä

0 % 5 % 10 % 15 % 20 % 25 % 30 % 35 % 40 % 45 %

KUVIO 14 Vastausten jakautuminen asumismuodon mukaan (n=273)

(20)

3.7 Hoitotöistä aiheutuneet häiriöt

Valtaosa vastaajista, 79,5 %, oli sitä mieltä, ettei hoitotöistä aiheutunut häiriötä joko paljoa tai lainkaan. Jonkinlaista häiriötä koki 14,3 %. Vastaajista 6,2 % ei osannut vastata.

Vastausten keskiarvo oli 4,12. Voidaan siis todeta, että asukkaiden mielestä hoitotyöt aiheuttivat hyvin vähän häiriötä.

Lähimetsien hoitotöistä ei aiheutunut häiriötä

3 %

11 %

6 %

29 %

51 %

0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 %

KUVIO 15 Hoitotöiden häiriöt (n=273)

(21)

Vastaajissa ikäryhmien väliltä löytyi eroa. Alle 18-vuotiaiden ryhmä jätettiin analyysin ulkopuolelle sen pienen koon vuoksi (1 henkilö). 18–33-vuotiaiden ryhmän keskiarvo oli muita ryhmiä pienempi, 3,59. 34–49-vuotiaiden ryhmän keskiarvo oli 4,01, 50–65- vuotiaiden 4,51 ja yli 65-vuotiaiden 4,48. Tämä tarkoittaa, että 18–33-vuotiaiden ryhmä koki enemmän häiriöitä metsänhoitotöistä kuin muut ryhmät.

Lähimetsien hoitotöistä ei aiheutunut häiriötä

0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % 120 %

alle 18 vuotta

KUVIO 16 Vastausten jakautuminen vastaajien iän mukaan (n=270)

(22)

3.8 Hoitotöistä aiheutuneet vaaratilanteet

89,7 % vastaajista oli sitä mieltä, että eivät olleet kokeneet vaaratilanteita. Vastaajista 3,7 % oli kokenut jonkinlaisia vaaratilanteita. 6,6 % vastaajista ei osannut sanoa.

Vastausten keskiarvo oli 4,55. Vastaajaryhmien väliltä ei löytynyt merkitsevää eroa.

Lähimetsien hoitotöistä ei aiheutunut vaaratilanteita

1 % 2 %

7 %

19 %

70 %

0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 %

KUVIO 17 Hoitotöiden vaaratilanteet (n=273)

(23)

3.9 Arvosana palvelusta

Yli puolet vastaajista oli tyytyväisiä tai hyvin tyytyväisiä saamaansa palveluun (59 % vastaajista). 14 % vastaajista piti saamaansa palvelua huonona tai erittäin huonona.

Arvosanojen keskiarvo oli 3,60. Osa vastaajista oli kyseenalaistanut kysymyksen, useisiin lomakkeisiin oli merkitty kysymysmerkkejä ja kysymyksiä: mistä palvelusta, mitä palveluita olisi saanut ja ei kokemusta palvelusta.

Arvosana saamastani palvelusta lähimetsien hoitotöiden yhteydessä

5 %

8 %

27 %

38 %

21 %

0 % 5 % 10 % 15 % 20 % 25 % 30 % 35 % 40 % 45 %

erittäin huono huono tyydyttävä hyvä erinomainen

KUVIO 18 Arvosana palvelusta (n=273)

(24)

3.10 Arvosana lopputuloksesta

Suurin osa vastaajista, 70,7 %, oli tyytyväisiä tai hyvin tyytyväisiä lopputulokseen. Kun taas 11,7 % vastaajista piti lopputulosta huonona tai erittäin huonona. Arvosanojen keskiarvo oli 3,80. Voidaan siis sanoa hoitotöiden onnistuneen asukkaiden kannalta katsottuna. Tuloksessa on kuitenkin huomioitava se, että suurin osa kyselyyn vastanneista on kerrostalossa asuvia.

Arvosana lähimetsien hoitotöiden lopputuloksesta

4 %

8 %

18 %

46 %

25 %

0 % 5 % 10 % 15 % 20 % 25 % 30 % 35 % 40 % 45 % 50 %

KUVIO 19 Arvosana lopputuloksesta (n=273)

(25)

Vastauksista löytyi eroja kun tutkittiin eri asumismuotoa. Kerrostalossa asuvien vastausten keskiarvo oli muita ryhmiä korkeampi, 3,97. Omakotitalossa asuvien keskiarvo oli 3,73 ja rivitalossa asuvien 3,57. Kerrostalossa asuvat olivat keskimäärin tyytyväisempiä hoitotöiden lopputulokseen.

Arvosana lähimetsien hoititöiden lopputuloksesta

0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 %

KUVIO 20 Vastausten jakautuminen asumismuodon mukaan (n=273)

(26)

3.11 Viihtyisyyden arvo

Ensimmäistä kertaa kysyttiin kuinka korkealle asukkaat arvottavat viihtyisyyden lisääntymisen euroissa hoitotöiden ansiosta. Osa vastaajista ymmärsi kysymyksen ja summat euroissa vaihtelivat 0-50 000 euron välillä. Moni jätti tyylikkäästi vastaamatta koko kohtaan. Usea taas ei halunnut muuttaa esteettisen näkymän arvoa euroiksi, onko se edes mahdollista? Monelle kysymys tuotti vaikeuksia ja todennäköisesti se, ettei ole kokemusta metsänhoidollisista asioista, teki vastaajien mielestä hankalaksi vastata kysymykseen.

Muutama oli arvottanut nousun alueen viihtyisyyden lisääntymisen vaikutuksena huoneistojen neliöhintaan, jolloin summa vaihteli 100–1 500 euron välillä.

Vastaajista 90 oli vastannut kysymykseen euroissa, eivätkä olleet sitä kyseenalaistaneet.

Vastaajista 67 oli kommentoinut kirjallisesti vastausosaan, ja joista 23 vastaaja oli laittanut summan tilalle ? tai x. Yleisin kommentti vastausosaan oli: en osaa sanoa. Usea myös vastasi: ei voi rahassa mitata. Lisäksi kysymystä oli kommentoitu erikseen (16kpl) kommentit osaan. Vastaajista 57,7 % vastasi kysymykseen, joista 33 % antoi vastauksensa kysytyissä euroissa.

Omakotitaloissa asuvat arvottivat viihtyisyyden kasvun 0-50 000 euron välille.

Kysymykseen vastasi euroissa 19 omakotitalo asukasta. Keskiarvo oli 4 732 euroa.

Omakotitalo asukkaista 15 kommentoi kysymystä euro summan sijasta. Yhteensä 34 asukasta otti kantaa kysymykseen, vastausprosentti oli 57,6 % ja euroissa vastanneiden 32,2 %.

Kerrostalo asukkaat arvottivat viihtyisyyden kasvun 8-50 000 euron välille. Kysymykseen vastasi 78 asukasta, joista 45 vastasi euroissa ja loput kommentilla vastausosaan.

Keskiarvo oli 2 921 euroa. Vastausprosentti oli 59,9 % ja euroissa vastanneiden 34 %.

Rivitalo asukkaista kysymykseen vastasi yhteensä 46 henkeä, joista 26 laittoi eurosumman ja loput kommentoivat sanallisesti vastausosaan. Rivitalo asukkaat arvottivat viihtyisyyden kasvun 0-10 000 euron välille. Keskiarvo oli 1 199 euroa. Vastausprosentti oli 56,8 % ja euroissa vastanneiden 32 %.

(27)

3.12 Kommentit

Yli puolet (64 %) vastanneista antoi palautetta (kaikki annetut kommentit Liite 3) lähimetsien hoitotöistä. Pääosin kommentit olivat positiivisia. Kommentit sisälsivät sekä kehuja että moitteita, joita tuli lähinnä jälkitöistä..

Valituksen aiheena oli pääasiassa jälkitöiden laatu. Asiasta mainitsi 43 vastaajaa.

Risukasoja pidettiin rumina ja häiritsevän maisemaa. Maastossa olevien kantojen ja rankojen ilmoitettiin häiritsevän lenkkeilyä ja lasten leikkejä.

”Pohjatyöt, kuten risukkojen siivoukset ja metsätraktorin jäljet, jättivät metsänpohjan huononoloiseen kuntoon. Talousmetsät erikseen, nämä ovat kaupunkilaisten liikunta- alueiksi samaistettavia. Täten metsäpohjan kunnolla on suuri merkitys.”

Moni (23) oli mielissään lisääntyneestä valoisuudesta tontillansa. Samalla usein mainittiin myös turvallisuuden, viihtyisyyden ja ilmavuuden lisääntyneen.

”Lähimetsien hoito toi alueelle avaruutta/valoisuutta ja tätä kautta varmasti vaikutti alueen arvostukseen/profiiliin kohottavasti. – KIITOS – ”

”Kiitos, metsät on nyt ilmavammat ja jotenkin viihtyisämmät.”

Myös kysymystä 9. halusivat monet kommentoida erikseen.

”Viihtyisyyden arvottaminen euroissa on omituinen kysymys, eikä siihen vastaaminen ole luontevaa.”

Jotkut olivat huolissaan luonnon eläinten häiritsemisestä, metsäkoneen jäljistä ja metsikön muuttumisesta puistikoksi.

”Ikävä että ne vähätkin puut on karsittava vielä vähemmiksi. Melu lisääntyy, jäljelle jäävien puiden herkkyys kaatua myrskyssä kasvaa. Lintujen jne. pesimäpaikat vähenevät.

Metsiköstä tulee puistikkoja, joissa pian kasvaa vain istutettua nurmea ja kulku on sallittu vain asfaltti- tai sepelituhkapoluilla. Onko ”metsienhoito” muuta kuin puiden kaatamista – milloin maahan telottujen puiden tilalle istutetaan uutta. Kuuluuko istutus lainkaan JKL

”metsähoidon” toimenpidelistalle?”

Kommentoineista 21 kpl oli sitä mieltä, että oli kaadettu liikaa. Usea oli myös sitä mieltä, että oli kaadettu aivan vääriä puita. Metsään jätettiin huonokuntoisia puita terveiden vanhojen puiden sijasta. Toiset taas olivat sitä mieltä, että oli jätetty lahoja vanhoja puita kun olisi pitänyt jättää niitä nuoria hyväkuntoisia puita. Muutamalta oli myös itse istutettuja puita kaadettu. Monen mielestä oli myös jätetty liikaa merkittyjä puita kaatamatta.

”Ymmärrän kyllä metsänhoidolliset harvennushakkuut, mutta tällä kertaa tainnut olla enemmän intoa, kuin ammattitaitoa. Täysin summittaista puunkaatoa! Ja aivan liian runsaasti! Jäljellä olevia vähäisiä puita, kun katselee, ei löydä mitään logiikkaa puiden valitsemisille. Täysin vammaisia yksilöitä on jätetty pystyyn, ja komeat, terveet puut saivat kaatotuomion. Ennen niin suojaisat lähimetsämme on nyt aivan liian aukeat. Mielestäni tämän alueen vehreys (Kekkola) oli ennen alueen valttikortti ja viihtyvyystekijä, nyt ne on poissa!”

Yksi vastaajista oli kokenut vaaratilanteita hakkuiden yhteydessä. Pari ilmoitti havaitsemistaan mahdollisista vaarapaikoista ja -tilanteista. Häiriöitä hakkuiden aikana koki myös muutama vastaaja. Muutama ehdotti hevosmetsurin käyttöä kaupunkimetsissä.

Lisäksi muutama haluaisi järvimaisemat esiin pusikoiden takaa. Muutama halusi tietää mahdollisuudesta kerätä oksia ja risuja grillisytykkeiksi.

(28)

4 TULOSTEN TARKASTELUA

Tehdyt lähimetsien hoitotyöt ja niihin liittyvä kysely sai monen tunteet nousemaan ja monen kiinnostumaan sekä pohtimaan asiaa. Tästä kertoo vastauksiin kirjoitettujen kommenttien määrä, jopa 64 % vastaajista oli kommentoinut. Vastausprosentti oli kohtalaisen hyvä, 31 %.

Kuokkalan ja Ristonmaan asukkaat pitävät lähimetsien hoitoa tärkeänä. Vain 3 % vastanneista koki hoitotöiden merkityksen pieneksi tai olemattomaksi. Asukkaiden mielipiteet sopivasta aikavälistä töiden suorittamiselle vaihtelivat. Kerrostaloasukkaat olivat tämän tutkimuksen mukaan muita tyytyväisempiä nykyiseen hoitotöiden kiertoväliin.

Asukkaista 76 % koki viihtyisyyden parantuneen joko jonkin verran tai paljon. Annettujen arvosanojen keskiarvo oli 3,97. Tutkimuksen perusteella rivitaloasukkaat olivat tyytymättömämpiä hoitotöiden lopputulokseen kuin muut ryhmät. Myös ikäryhmistä löytyi pientä eroa. 18–33-vuotiaiden arvosanojen keskiarvo oli muita ikäryhmiä pienempi.

Vastaajista puolet (50,9 %) koki saaneensa sopivasti tai tarpeeksi tietoja asuinalueelleen tulevista hoitotöistä. Näin ollen tiedotuksen tehokkuutta voitaisiin jatkossa lisätä. Neljä (4) vastaajaa ilmoitti, ettei ollut saanut lainkaan elokuussa 2008 jaettua tiedotetta tulevista hoitotöistä.

KUVA 4 Kanto Eemelinkujan takana

(29)

Vaikutusmahdollisuuksiaan heikkoina tai olemattomina piti 43,6 % vastaajista.

Tutkimuksen perusteella näyttäisi siltä, että kerrostalossa asuvat kokivat vaikutusmahdollisuutensa huonommiksi verraten muihin ryhmiin. Tähän vaikutti todennäköisesti se, että kaadettavien puiden valinnan teki kerrostaloissa yleensä isännöitsijä tai taloyhtiön hallitus, ei yksittäinen asukas.

Asukkaista valtaosa oli sitä mieltä, etteivät olleet kokeneet häiriötä tai vaaratilanteita hoitotöiden aikana. Se mitä häiriötä oli koettu, oli aiheutunut koneiden metelistä ja häiritseväksi se koettiin iltaisin. Vähiten häiriöitä näyttäisivät tämän tutkimuksen perusteella kärsineen 50–65-vuotiaiden ryhmä.

Yli puolet vastaajista oli tyytyväisiä hoitotöiden yhteydessä saamaansa palveluun.

Useampi vastaajista ei ollut kokenut saaneensa palvelua ja ilmoitti siksi arvosanaksi neutraalin arvon 3. Muutama myös mainitsi sen, ettei ollut kokenut palveluja ja mitä palveluja olisi ollut saatavilla, nämä olivat usein myös antaneet arvosanaksi 3. Annettujen arvosanojen keskiarvo oli 3,60.

Vastaajista 70,7 % antoi hoitotöiden lopputulokselle arvosanaksi joko hyvän tai erinomaisen. Annettujen arvosanojen keskiarvo oli 3,80 eli hyvä miinus. Valtaosa vastanneista piti hoitotöiden lopputulosta onnistuneena.

(30)

Liite 1 (Tiedote 14.8.2008)

(31)

Liite 1

(32)

Liite 2(Kyselylomake)

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI Kaupunkirakennepalvelut Tonttituotanto

Asuinalueenne lähimetsien hoitotöitä koskeva kysely

Asuinalueellanne tehtiin lähimetsien harvennushakkuita ja alusmetsien raivausta syksyn 2008 ja kevään 2009 välisenä aikana. Tiedon tulevista hoitotöistä saitte 14.8.2008 jaetusta tiedotteesta.

Nyt hoitotyöt on tehty.

Ohessa olevan kyselyn tarkoituksena on selvittää Teidän mielipiteitänne tehdyistä lähimetsien hoitotöistä. Palaute on meille arvokasta tietoa kehittäessämme toimintaamme jatkossa.

Ohessa on kyselylomake, jonka toivomme teidän täyttävän ja postittavan sen palautuskuoressa 15.7.2009 mennessä. Vastauksianne käsitellään luottamuksellisesti.

Vastanneiden kesken arvotaan 2 irtokuutiota kuivia koivuklapeja kotiinkuljetettuna kaupunkialueelle tai vaihtoehtoisesti Aalto-maljakko (160mm). Arvonta suoritetaan 30.7.2009. Voittajalle ilmoitetaan henkilökohtaisesti.

Metsätoimisto kiittää palautteestanne!

---

Leikkaa irti katkoviivaa pitkin. Laita arvontalipuke palautuskuoreen.

Arvontaan osallistuva täyttää:

Nimi __________________________________________________________________

Osoite __________________________________________________________________

Puhelinnumero________________________________________________________________

Hannikaisenkatu 17 PL 233, 40101 Jyväskylä Puhelin (014) 266 0108 Faksi (014) 266 5036 etunimi.sukunimi@jkl.fi www.jyvaskyla.fi

(33)

Liite 2

Tonttituotanto

Asuinalueenne lähimetsien hoitotöitä koskeva kysely

Pyydämme Teitä ystävällisesti vastaamaan kysymyksiin rastittamalla oikea vaihtoehto.

Vastaajan tiedot

1. Sukupuoli 2. Ikä

□ nainen □ alle 18 vuotta

□ mies □ 18–33 vuotta

□ 34–49 vuotta

□ 50–65 vuotta

□ yli 65 vuotta

3. Asumismuoto 4. Asumisaika alueella

□ omakotitalo □ 0-10 vuotta

□ rivitalo □ 11–20 vuotta

□ kerrostalo □ 21–30 vuotta

□ 31–40 vuotta

□ yli 40 vuotta

Asuinalueenne lähimetsät

5. Lähimetsien hoidon merkitys (1=täysin eri mieltä, 2=osittain erimieltä, 3=ei samaa eikä erimieltä, 4=osittain samaa mieltä, 5=täysin samaa mieltä)

Asuinalueeni lähimetsien hoito on tärkeää. 1 2 3 4 5 Asuinalueeni lähimetsiä hoidetaan riittävän usein. 1 2 3 4 5

6. Arvio lähimetsien hoidosta asuinalueellani (1=täysin eri mieltä, 2=osittain erimieltä, 3=ei samaa eikä erimieltä, 4=osittain samaa mieltä, 5=täysin samaa mieltä)

Lähimetsien viihtyisyys parani hoitotöiden ansiosta. 1 2 3 4 5 Sain riittävästi tietoa asuinalueelleni tulevista hoitotöistä. 1 2 3 4 5 Minulla oli mahdollisuus vaikuttaa hoitotöiden lopputulokseen 1 2 3 4 5 asuntoni lähellä.

(34)

Liite 2

Tonttituotanto

7. Lähimetsien hoidon häiriö- ja vaaratekijät (1=täysin eri mieltä, 2=osittain erimieltä, 3=ei samaa eikä erimieltä, 4=osittain samaa mieltä, 5=täysin samaa mieltä)

Lähimetsien hoitotöistä ei aiheutunut häiriötä. 1 2 3 4 5 Lähimetsien hoitotöistä ei aiheutunut vaaratilanteita. 1 2 3 4 5

8. Yleisarvio hoitotöistä kokonaisuutena (1=erittäin huono, 2=huono, 3=tyydyttävä, 4=hyvä, 5=erinomainen)

Arvosana saamastani palvelusta lähimetsien hoitotöiden yhteydessä 1 2 3 4 5 Arvosana lähimetsien hoitotöiden lopputuloksesta 1 2 3 4 5

Viihtyisyyden arvo

9. Jos vastasit kohtaan 6. ”Lähimetsien viihtyisyys parani hoitotöiden ansiosta” 4=osittain samaa mieltä tai 5=täysin samaa mieltä, niin kuinka korkealle arvotat viihtyisyyden

lisääntymisen euroissa?

_________€

10. Terveisiä ja kommentteja metsätoimiston väelle

______________________________________________________________________________

(35)

Liite3 (Kommentit) Asukkaiden kommentteja

1. Plussaa:

Lopputulos oli paikoitellen loistavaa.

Ammattitaitoista väkeä paikoitellen (metsurit).

Miinusta:

Työ oli organisoitu huonosti; sieltä täältä kaadettiin puita ja välillä oltiin jossain muualla.

Ammattitaidotonta väkeä → kannot korkeita, jopa puoli metriä, rumaa jälkeä rankometsässä.

Metsäkoneet pilasivat asfalttia lumiketjuilla.

2. Hieno homma, on noita ryteikköjä katseltu jo tarpeeksi kauan…lisää tällaista.

…rantapusikot myös avarammiksi, että järvet näkyy…

3. Halisenmutka 9 edestä toivomani iso mänty on edelleen kaatamatta. Sovin asiasta metsureiden kanssa. Kyseinen puu sotkee tietä ja omaa pihaani.

4. Korjuutyö (risujen ja puiden poisvienti) tehtiin osittain yöllä ja siitä aiheutui jonkin verran häiriötä. Muuten loppusiivouksen taso on hyvä.

5. Mielipidekysely oli sopivan pituinen ja kattava! Asukkaiden toiveet otettiin hyvin huomioon, tiedotus oli hyvä. Ei negatiivista sanottavaa! Hyvä te kaikki!

6. Viihtyisyyden arvottaminen euroissa on omituinen kysymys, eikä siihen vastaaminen ole luontevaa.

7. Puustoa harvennettiin täysikasvuisissa kohteissa turhan vähän. Vanhat suuret kuuset varjostava liikaa asuntojen lähellä ja ovat vaaratekijä, koska hyvin usein vanhemmiten ovat lahovikaisia.

8. Kohtaan 9 on vaikea vastata. Arvio tehty alueen viihtyisyyden lisääntymisen vaikutuksena huoneistojen neliöhintaan.

9. Auringon valon määrää ei ole hinnoiteltu euroissa, mutta sitä tuli paljon lisää!!!. En arvannut, että puita kaadettiin näin reilusti, joka oli hyvä, kuitenkin olisin kaadattanut muutaman ruman kuivaoksaisen kuusen ja yhden jättimännyn vielä lisää. En uskaltanut leimata/merkata. Voisikohan niitä jossain vaiheessa kaataa pois auringon edestä vai pitääkö vielä taas odottaa seuraavat 27 vuotta!!! Kiitos paljon teille joka tapauksessa!

Auringon valoa ja kaunista maisemaa tuli Kuokkalaan paljon lisää ja ”peikkometsät”

hävisivät → alkoi näyttää kaupungilta.

10. Moneen taloon paistaa aurinko, puut olivat liian likellä. Roskaavat kattoja. Lehdet tukki kattorännit. Lehdet on täytynyt putsata, vesi tullut yli ränneistä.

11. Työt sujuivat hyvin. Ja jäljet korjattiin pois, roskat ja muut risut.

12. Kiitos hyvin hoidetusta työstä. Oli ripeää toimintaa.

(36)

13. Pyöräteiden varsilla muutamissa kohdissa puiden oksat lyövät kasvoihin, jos ajaa kuten pitää eli oikeata reunaa.

14. Edelliseen kohtaan en osaa ottaa kantaa. Muuten hoitotyöt ovat sujuneet hyvin. Tulos on hyvä.

15. Muuten hyvin hoidettu homma, mutta istutetun tammen olisi voinut jättää pystyyn.

16. Muutama merkkaama puu jäi harmittavasti kaatamatta. Kaikkia hakkuu oksia ei kerätty metsistä. Kaiken kaikkiaan erittäin hyvä homma.

17. Tällaisella alueella tulisi pyrkiä mahdollisimman luonnonmukaiseen puunkorjuumenetelmään. Esim. hevosmetsurin käyttöä voisi mahdollisuuksien mukaan harkita.

18. Lähimetsän siistimistä on luvattu tehdä jo usean vuoden ajan ja kun työt aloitettiin luvattiin, että nyt lähtee ne puut mitkä haluatte. Puut pyydettiin merkata ja metsurit vielä tarkastivat mitkä puut kaadetaan. Loppukeväästä sitten tuli vihdoin metsuri joka sanoi tekevänsä ensin tien metsäkoneelle ja sitten kaatavansa merkatut puut. Tie tehtiin, mutta siihen se sitten jäi. Pomo oli päättänyt, että alueelta oli kaadettu riittävästi puita, vaikka lähes kaikki merkatut puut jäivät. Alue ei siis siistiintynyt lainkaan ja kaikki lupaukset ja merkitsemiset olivat turhaa. Taisi urakoitsija tehdä siistiä työtä teiden varsilla ja muissa näkyvissä paikoissa, muttei muualla. Pettynyt olen ja taas joudumme odottamaan seuraavaa kertaa 20 vuotta…

19. Hevosten ja metsurien käyttö olisi ollut parempi vaihtoehto monitoimikoneille.

Koneiden ajourat näkyvät maastossa vuosikymmeniä.

20. Poistakaa katkenneet/kaatuneet puut ja risut, oksat Rantareitin varrelta, esim.

Kylmänoro - Yliopiston alue. P.S Lisää viihtyisyyttä.

21. Minun näkemykseni on, että puita ja metsää ei saa tuhota, ihmiset tarvitsee metsän happea ja päinvastoin. Luonnon ja metsän raikkaudessa on terveellistä liikkua ja lenkkeillä, niin ihmisten kuin eläinten.

22. 14.8.2008 jaettua tiedotetta en ole saanut.

23. Oksien jälkisiivous huono tai olisi ainakin voitu siivota isommat oksat kerätä pois (vieläkin ehtii). Kesätöitä nuorille koululaisille. Korjuukoneen jälki liian suuri; suurempi osa kunnon routamaan aikana, ettei maanpinta rikkoudu ja murtaudu.

Olisi voitu myös tehdä pienempiä alueita ripeästi ja loppuun asti saman tien. Ja ajot heti perään. Metsien käyttö ulkoiluun (mm. koiran kanssa tässä tapauksessa) olisi palautunut siltä osin nopeammin. Kait niitä metsiä piti joskus harventaa, vähempi aste olisi riittänyt.

24. Harvennuksen jälkeen muutamia tuulen kaatamia puita. (Esim. Kuokkalan väestönsuojan päällä.)

25. Lähimetsien hoito toi alueelle avaruutta/valoisuutta ja tätä kautta varmasti vaikutti alueen arvostukseen/profiiliin kohottavasti. – KIITOS –

(37)

26. Kiitos, metsät on nyt ilmavammat ja jotenkin viihtyisämmät.

27. Ikävä että ne vähätkin puut on karsittava vielä vähemmiksi. Melu lisääntyy, jäljelle jäävien puiden herkkyys kaatua myrskyssä kasvaa. Lintujen jne. pesimäpaikat vähenevät.

Metsiköstä tulee puistikkoja, joissa pian kasvaa vain istutettua nurmea ja kulku on sallittu vain asfaltti- tai sepelituhkapoluilla. Onko ”metsienhoito” muuta kuin puiden kaatamista – milloin maahan telottujen puiden tilalle istutetaan uutta. Kuuluuko istutus lainkaan JKL

”metsähoidon” toimenpidelistalle?

28. Liian korkeita kantoja jäi, muuten ihan okei.

29. Oli kiva seurata miten metsä harveni ja valo pääsi läpi. Metsää harvennettiin sopivasti

→ jäi vielä metsän tuntua.

30. Ihan hyvä homma toi harvennus mutta moton/harvesterin (ketjut) käyttö keväällä joka paikassa oli aika nolo suoritus. Muutamien puiden takia, jossakin kohtaa moottorisaha ja mies olis saatu siistimpää jälkeä. Ravat pyöräteillä, raiteet nurmikolla jne. Mutta aikansa kutakin luonto korjaa jäljet. Ja tulos jos ei 5 niin ainakin 4½. Toivottavasti ei jää yhteen kertaan!

31. En tiedä loppujenlopuksi yhtään mitään lähimetsiemme hoitotyöstä. PS. Tehkää talveksi kunnon mäenlaskupaikka Pohjanlammen päiväkodin kupeessa sijaitsevalle mäelle. Puhetta ja mietintää kyseisestä mahdollisuudesta olen kuullut monesta eri suunnasta. Kävijöitä riittäisi varmasti. Kuokkalassa kun ei tuollaista mäenlaskupaikkaa missään ole! (Talvella pulkkailua, lämmintä mehua ja makkaraa myyntiin, kesällä nurmikkoa, piknik-mahdollisuus, grillauspaikka ja vaikkapa jäätelöä). Aurinkoista kesää!

32. Vähän kummasti oli puita kaadettu; osin täysin paljaaksi ja toisesta kohtaa ei yhtään, vaikka sillä kohdin oli paljon pimentävää kuusikkoa ja isoja pahasti kallistuneita puita.

Harvennus/siistiminen olisi voinut olla ts. tasaisempi ja tarkemmin mietitty maisemallisesti ajateltuna. Muuten ihan jees ☺.

33. Ehkä poistettiin liikaa ”nuoria” puita ja jätettiin vanhoja ”kypsiä” puita vastaavasti pystyyn turhankin paljon. Eikö metsää pitäisi hoitaa nimenomaan vanhaapuustoa poistamalla niin tuottavuus on taattu…jne.

34. Metsurit avoimia ja juttelevia ”tarkistusmatkallani” päivittäin. Työt sujuivat hienosti ja siistiä jälkeä tuli. Metsä rauhoittui ja ihmiset uskaltavat kulkea avarassa metsässä.

35. En muista onko metsiä raivattu aikoinaan ollenkaan.

36. Kunhan tuo aluskasvillisuus tuosta vielä elpyy niin alueen viihtyisyys vielä lisääntyy erityisesti valoisuuden lisääntyminen oli positiivista pihapiirissä ja asunnossakin.

aiheutunut häiriö oli ohimenevää ja ymmärrettävää, hyvin hoitivat hommansa niin metsurit kuin kuljetuskalustokin.

37. Maisema siistiytyi hyvin.

38. Mielipiteet huomioitiin mutta talomme ja kadun väliin olisi saanut jättää muutaman puun suojaksi. Puu kaatui pihakeinun päälle. Ripeää ja ystävällistä toimintaa.

(38)

39. Mielestäni lähimetsien hoito on aivan yhtä tärkeää kuin muukin metsänhoito. Oli erittäin tärkeää, että metsän monimuotoisuus säilyi. Ajokoneena olisi voinut käyttää pienempää kalustoa. Ei olisi tarvinnut niin leveitä ajouria. Lopputulos kiitettävä.

40. Vaikea arvioida rahallisesti sellaista seikkaa kuin viihtyisyys!

41. Luonto minulle on tärkeä monella tapaa. Kiitos, että huomioitte lähimetsät ja alusmetsät työssänne asukkaiden hyväksi. Hyvää jatkoa työssänne ja hyvää kesää.

42. Puiden kaatoa ei pitäisi suorittaa pesimäaikaan.

Ronski harvennushakkuu oli pääosin ok. mietityttää vain, kuinka pian nopeakasvuiset vesakot ja pajupuskat hoidetaan. Jos metsän tilalle tulee entistä pahempi pöheikkö, ei tavoitetta aivan saavutettu.

Kotipesän leikkipuiston mäkeen on jäänyt ilkeä kanto, johon joku laskee pulkalla tai pyörällä. Eikö vahvimpia kantoja voisi jyrsiä pois sillä ”robotilla”. Ainakin Cygnaeus- puistossa niin tehtiin. Lopuksi kiitokset maisemaa avartavasta ja valoisammaksi tekevästä hakkuusta. Tikan kaunis koivumetsä pääsee nyt oikeuksiinsa.

43. Etelä-Kekkolan alueella hakkuiden tarkoitus tuntui olevan, että kaikki vedetään matalaksi. Olisin odottanut hieman maltillisempia ratkaisuja koska olen kuitenkin sitä mieltä, että metsiä tulee hoitaa. Kiitos.

44. Oli suorastaan pelottavan vaarallista kulkea metsässä harvennusten aikana, kun vaaroista ei varoitettu tarpeeksi selkeästi. Ei liene minkään turvallisuuslakien mukaista, että vaaroista kerrotaan pienellä pahvisella lapulla, joka sekin vain polun toisessa päässä.

45. Jatkakaa vain ryteikköjen poistamista ja puiden harvennusta, sitten on kaikki paremman näköistä ja puutkin voivat paremmin ja ovat kauniimpia…

46. Kohtaan 9. oletteko järjissänne? Hölmö kysymys! Miten kehtaatte verrata rahaan toimianne? Kyllä osakkeiden hinta tippui pitkäksi aikaa!

Seuraavan kerran kun pörräätte haisevilla koneilla pitkin öitä, niin miettikää joskus vuorotyöläisiä, lapsia ja vanhuksia. Ne metsäpuut voi hevosellakin viedä kirkolle p..kele!

Missä linnut & puput ja hämppikset nyt asuvat hä? Päiväkotilaisten leikkiasiat metsäntutkimuksen, käpyjen ja piilopaikkojen jne. jne. on mennyttä! Ei tossa lähimetsässä voi tehdä enää mitään! Ai niin ja wc-pönttökin hajos puunkaadon yhteydessä.

47. Muutin tänne joulukuussa joten en saanut tiedotetta. Hieman ihmettelin kun suuri savotta alkoi. Häiriöt liittyvät vain liikenteeseen. Metsä harveni mielestäni turhankin paljon.

48. Metsäkoneen jäljet olisi pitänyt peittää vaikka karikkeella. Nyt ne näkyvät pahasti muuten valoisassa metsikössä. Pääasia on että metsiköitä on jatkossakin.

49. Mahdoton arvioida rahassa, mutta valoisuus lisääntyi. Joskin kololintujen pesintäpuu lähistöllä kaadettiin tarpeettomasti (aikaisempina vuosina puussa tikalla pesä joka vuosi).

50. Ohessa liitteenä kaksi kuvaa parvekkeeltamme otettuina, jotka kertovat enemmän, kuin jälkijättöinen ja tarkoitushakuinen kyselynne. Asukkailta tosin kysyttiin joskus aikaisemmin – ei tänä keväänä parista pihapuusta, jotka olisimme halunneet säästää ja

(39)

sellaisen toiveen esitimmekin. Kuitenkin tämän keväisen savotan tuloksena nekin (monien muiden turhien kaatojen lisäksi) kaadettiin meidän kannastamme huolimatta…

Siinä operaatiossa menetimme: näkösuojan, äänisuojan, auringonsuojan ja maisemallisen viihtyisyyden.

Lisäksi taloyhtiömme pihamaata, nykyisen avonaisuuden vuoksi on alettu pitää kauttakulkupaikkana mm. lähikuppilan sulkeuduttua. Tämän seurauksena ilkivallanteot ovat lisääntyneet, siten, että ikkunamme alta on alkukesän aikana rikottu muutama polkupyörä ja yritetty niitä myös varastaa, kunnes pääsimme yöllä väliin.

Suurempaa suunnitelmallisuutta puiden kaato-operaatiossa emme havainneet: puut kaadettiin epämääräisesti sormituntumalla leimaamatta tai merkitsemättä niitä. Terveitä ja hyvinvoivia kotikuusia meni turhan takia. Turha puhua ”lähimetsästä”, kun alue on lähes tontilla ja piha-alueella.

Olen asunut tässä talossa keväästä 1989 ja mitään raivaustöitä ei ole näillä kulmilla tehty tänä aikana metsänhoidollisesti. Nyt kaadettiin senkin edestä: tuloksena on suunnittelematon, summittainen avoraiskio ja menetetty maisema. Kumpi kuva hivelee mielestänne silmiänne?!?

Kun palautetta kysytte, kouluarvosana: 4 (asteikolla 4-10).

51. Toteutunutta puiden kaatoa en ymmärrä metsänhoidollisesta näkökulmasta lainkaan.

Puita kaadettiin, pystyyn jätettiin puita jotka voi kaatua, katketa isommalla tuulella (myrskyllä). Viihtyisyys kärsi huomattavasti. Puita kaadettiin aivan liikaa.

52. KIITOS TYÖSTÄ!

Ennakkoilmoituksen ja toteutuksen väli oli liian pitkä: -alussa ei reagoinut asiaan, koska aikaaaa tuntui olevan niin paljon. Sittenpä asia ehti unohtua, eikä sitten ollutkaan aikaa merkata poistettavia (toive) puita.

53. KIITOS KAUNIS ☺

54. On arvoja jotka eivät ole muutettavissa €. Käsittääkseni ei ollut kyse tuottavuudesta.

Kaupungin omistamia metsiä tulisi jatkossa hoitaa/huoltaa säännöllisesti/suunnitelmallisesti. Metsä käsittääkseni maalla syntyneenä säilyttää

”arvonsa” paremmin hoidettuna ja metsien kunto kertoo miten asioita yleensäkin

”ruukataan” hoitaa ko. kaupungissa.

55. Olisin halunnut tietää tarkemmin aikataulusta – uteliaisuussyystä.

56. On odotettu tuon synkän metsän harvennusta vuosia (20v.). Marko Kemppaiselle soitettu muutamia vuosia asiasta. Lopulta tuli tieto puiden harvennuksesta ja puut merkattava mahdollisesti mitä haluttiin kaataa, niin ei kuitenkaan käynyt. Metsäkone jyrisi yhden yön, metsämies teki koneelleen tien tuonne, mutta merkityistä puista suuri osa jäi pystyyn. (Vuoden alussa soitin Kemppaiselle että koska puut metsästä kaatuu, kun tulee tuo lintujen pesintä aikakin, niin hän sanoi ettei sillä ole merkitystä. Puita kaadetaan kesälläkin.) Puiden huolimaton kaato kesti vain hetken. Koneetkin siirtyi tienvarteen ja näytti, että metsätöitä tehdään muualla kuin täällä. No Kemppainen sanoi myöhemmin kun soitin ja ihmettelin, ettei merkittyjä puita kaadettukaan että koneita ei sinne enää tuoda ja seuraavan kerran harvennus on 10v. kuluttua. No hän lupasi taivuttelun jälkeen kaataa muutaman puun joka varjostaa pihaa sillä ehdolla että itse siivotaan ja pilkotaan puuta ja saataisiin ne itselle. No emme puita tarvitse ja metsänäkymä on onneton risukko.

(40)

Lupauksia oli ja olimme innoissamme, mutta lopputulos oli surkea. Koemme, että meitä asukkaita kohdeltiin eri tavalla.

57. En katso viihtyisyyttä euroissa.

58. Hoitotöiden ”jälkisiivous” oli todella myöhään asuntomme lähellä ja paikoitellen maisema on edelleen epäsiistin näköinen.

59. Tikka-Mikonmutkan talojen 15–17 välinen väylä on raivaamatta. Kasvanut umpeen istutettua pensasta.

60. Mielestäni en saanut mitään palvelua. Mitä palveluja olisin voinut saada? Siis mitä? En ymmärrä kysymystä. Kiitoksia hoitotöistä! Kysely oli hieman kehno, huonosti muotoiltuja kysymyksiä, vastausvaihtoehdot puutteellisia. Aurinkoista kesää!

61. Kiitoksia harvennuksesta, nyt tontti on viihtyisämpi kun valo pääsee tontille.

62. Mukava, että lähimetsästä tuli avarampi. Metsäkoneen jättämät jäljet ovat tosin melko rumat muuten kauniissa metsämaastossa. Meidän taloyhtiö (Kivipelto 4) oli merkinnyt pari kaadettavaa puuta ohjeen mukaan (naru puun ympärille). Niitä ei kaadettu?

Lisäksi pyytäisin ottamaan huomioon lintujen mahdolliset pesintäajat hoitoraivauksia tehtäessä.

63. Kaato meni rivakasti eteenpäin ja puut ja risut kerättiin pois nopeasti ei jäänyt epäsiisti metsikkö.

64. Mielestäni viihtyisyyttä ei voi määritellä euroissa! Valoisuus lisääntyi (metsänhoitotöiden ansiosta) tontillamme!

65. Min. tuhansia, johan on vaikea kysymys. Itse asiassa tämä on ensimmäinen yhteydenotto. Seurasin töitä tosi tyytyväisenä. hyvin tehtyä työtä.

66. En tavoittanut ketään ”langan päästä”, kun yritin selvittää milloin lähialueelle tulo tapahtuu! Merkitsemämme koivut (6 kpl) jäi jostain syystä kaatamatta!? Siivous/jälkityö olisi vaatinut enemmän; risuja, oksia ym. jäi lojumaan kaatopaikalle. Kuka yhteyshenkilö, miksi ei vastaa puhelimeen jne.…

67. Jäljet (risut, kannot etc.) pitäisi siivota. Muutoin ok.

68. Ristonmaan metsätyöt on hoidettu erinomaisen siististi!

69. Paikka paikoin metsiin jäi aika paljon risuja ja oksia.

70. Työ tehtiin ripeästi ja ammattitaidolla!

71. Hakkuiden aikana yleiset kävelytiet jäivät huonoon kuntoon; risuja ja kuraa oli tiet täynnä ja tämä hankaloitti esim. rattaiden kanssa liikkumista. Kävelytiet muuttuivat osittain myös kuraliejuksi ja käyttökelvottomiksi. Osaa leimatuista puista ei kaadettukaan ja joillain paikoin näyttää että muutamia alueita on hakattu summamutikassa, joitakin isoja puita jätetty ihme ryppääksi kun taas osa hakattu vierestä kokonaan alas. Kannot on myös

(41)

jätetty aika korkeiksi. Lapsille oli suurta huvia seurata työkoneiden ja metsurien toimintaa

☺

Kaadettuja puita jätettiin polkujen poikki pitkiksi aikaa, mikä hankaloitti metsässä liikkumista. Kaadettuja puita jätettiin toisten päälle eikä kaadettu maahan asti. Tämä aiheutti vaaratilanteita lapsille jotka kiipeilivät (luvatta) tukkien päällä, puut vierähtivät helposti paikoiltaan.

72. Kuinka huomioitiin lintujen ja oravien pesäpuut. Kaatuiko paljon pesäpuita?

73. Tukkipuut oli pinottu kasaksi ja lapset tietenkin kiipeilivät niiden päällä → vaara.

Auttaisiko lippusiima tai varoituskyltti?

74. Työt suoritettiin miestyönä, joka sopii tämän kaltaisiin ”kaupunkihakkuisiin”. Jälki oli siistiä ja oksatkin kerättiin tarkasti pois. Tietty oksat kuuluu metsään, mutta tälläisissä tapauksissa on toisin. Itse jonkin sortin metsäammattilaisena olen kyllä mielenkiinnolla seurannut töitä ja vaikuttivat onnistuneilta!

75. Hyvää työtä kaiken kaikkiaan!

76. En laske arvoja euroilla.

77. Jaksamista työhön ja hyvää kesää!

78. Lämpimät kiitokset kun synkkä ja pimeä puusto lähti varjostamasta taloamme.

Enemmänkin olisi saanut ottaa!

79. Hyvin hoidettu mutten laske euroissa.

80. Jatkossa ehdottaisin että esim. kaadettujen puiden siirto tapahtuisi rajatulla alueella (aidatulla). Varsinkin Kolmospesänkadun ”metsätiellä” ja Tikan koulun läheisyydessä kulkeminen välillä hieman hankalaa. Eli kuljetukset voisi hoitaa iltaisin jos mahdollista.

Muuten kiitokset!

81. Työt edistyivät hyvin ja jätitte siistin jäljen. Hiukan aikaisemmin olisi illalla voinut lopettaa työn teon koneilla → pieni meluhaitta.

82. Kyseenalaistan kohdan 9. pitääkö tämäkin yrittää muuttaa euroiksi!! Lähimetsien viihtyisyys parani koska maisema on ilmavampi ja raikkaampi kuin aikaisemmassa

”aarniometsässä”. Tila on ympäristössä suurentunut ja avartunut.

83. Pohjatyöt, kuten risukkojen siivoukset ja metsätraktorin jäljet, jättivät metsänpohjan huononoloiseen kuntoon. Talousmetsät erikseen, nämä ovat kaupunkilaisten liikunta- alueiksi samaistettavia. Täten metsäpohjan kunnolla on suuri merkitys.

84. Matalan kasvuston perkaaminen lisäisi viihtyvyyttä ja poistaisi turhan oleilun ja sottaamisen varsinkin pihapiirin viereisessä olevalla alueella.

85. Lähimetsiin jatkuvaa hoitamista.

(42)

86. Loppusiivoukseen olisi voinut hieman enemmän kiinnittää huomiota. Asuntojen pihojen välittömästä läheisyydestä olisi voinut hieman paremmin kerätä risut yms. pois.

87. Olen metsäläinen, haluaisin elää metsän suojassa. Nyt kaadettiin pari puuta, jotka minä olisin halunnut jätettäviksi pystyyn.

88. En saanut etukäteen tietoa lainkaan, joten en voinut vaikuttaa, vaan jäin metsän pimentoon Kolmospesänkatu 3 alakertaan. Tietoa löysin työmaakopin ovesta – liian myöhään.

89. Hoitotöistä aiheutui haittaa: yöllä klo 12 takapihamme oli kuin sotakeskityksessä.

Kohtaan 9. kaikkea ei mitata rahassa!!! Väki oli ystävällistä, metsien osittainen raiskaus ei olut heidän syytään. Siivousjälki ei ollut tyydyttävä, sillä olemme pitäneet 25 vuotta tonttimme ympäristöstä hyvää huolta. Omakoti asukkaina olemme kasvaneet ympäristöömme kiinni, jota asiaa ei otettu riittävästi huomioon ”metsänhoidollisissa töissä”.

90. Minä en ajattele viihtyisyyttä rahassa. Mittaamattoman arvokasta. Hoitoväliä voisi lyhentää myös niillä alueilla jotka ovat syrjässä voisi raivausta tehdä. Ne ovat usein sieni- ja marja-alueilla. Jos kaikkea ei raahata pois, olisko mahdollista hakettaa sinne paikan päälle maaperän parannukseksi.

91. Kiitos teille hyvää työtä. Toivoisin, että työt vielä jatkuisivat, sillä siivottavaa kyllä riittää.

92. Kiitokset hyvästä työstä. Alueista tuli huolitellun ja hoidetun näköisiä! Viihtyvyys parani.

93. Työ tehty hyvin ja ammattitaidolla. Toivomus ois että hoitotyö voitas tehdä noin 5-7 vuoden välein jos mahdollista!

94. Hyvä!

95. Raivaus tehokasta, näköeste kävelytielle poistui.

96. Pienen lapsen äitinä (lapsi leikkii lähimetsässä) pienten puiden ja pensaiden ”kannot”

olisi voinut sahata lyhemmiksi nyt jäivät minimi parikymmentä senttisiksi. Pienet jalat kompuroi. Risukkoa olisi voinut raivata enemmän…(viedä pois).

97. Osa puiden kaadosta/raivauksesta tulleista risuista jäi metsään. ”Loppusiivous” olisi voinut olla tarkempi.

98. Oli mukava seurata metsäkoneen ja puunkuljetusrekan työskentelyä, (keskellä kaupunkia).

99. Olin erittäin harmissani erityisesti Kolmospesänkadun jälkeen jatkuvan kävelytien varren sekä Kuokkalan graniitin ”yläpuolella” olevien metsien jäljestä – miksi pitää harventaa niin kovalla kädellä. Ennen oli niin mukavaa kulkea kauppaan tuon reitin kautta – nyt polutkin ovat hävinneet. Suututti myös kovasti niiden kauniiden, paksujen haapojen kaataminen. Toivon että metsää voisi ”harventaa” huomattavasti vähemmän. Nyt se toki on myöhäistä näiden metsien osalta.

(43)

100. Pekka Puupää

101. Kiitos. Teitte hyvän työn. Ilma kiertää pihassa eri tavalla. Työn jälki on siistiä kun risutkin raivattiin.

102. Työt hoitui mukavasti ja ”äijät” teki kunnon työtä/hyvää työtä. Alueesta tuli viihtyisämmän oloinen ja hoidetun näköinen. Myös kaupunki lapsilla riitti katseltavaa ja ihmeteltävää.

103. Ymmärrän kyllä metsänhoidolliset harvennushakkuut, mutta tällä kertaa tainnut olla enemmän intoa, kuin ammattitaitoa.

Täysin summittaista puunkaatoa! Ja aivan liian runsaasti! Jäljellä olevia vähäisiä puita, kun katselee, ei löydä mitään logiikkaa puiden valitsemisille. Täysin vammaisia yksilöitä on jätetty pystyyn, ja komeat, terveet puut saivat kaatotuomion.

Ennen niin suojaisat lähimetsämme on nyt aivan liian aukeat. Mielestäni tämän alueen vehreys (Kekkola) oli ennen alueen valttikortti ja viihtyvyystekijä, nyt ne on poissa!

104. Metsän loppuraivaus jäi tekemättä, risut ja oksat jäi puistoalueelle.

105. Alkuun tuntui siltä, että on harvennettu liikaa, mutta parempi niin ettei tule heti tarvetta hommaa uusia. Pian uutta puuta kasvaa peittämään nyt näkyviin tulleita Graniitin ilmastointi pömpeleitä.

106. Tieto kaadettavista ja säilytettävistä puista ei kulkenutkaan enää miesten kesken.

Yöllä tehtävät tontin rajalla tapahtuvat raskaalla kalustolla ajot ihmetyttivät, mutta onneksi ei ollut aikaista aamuvuoroa silloin.

107. Ei metsiä saa kokonaan paljaaksi hakata.

108. Rantaraitin pahimmat ryteiköt pitäisi harventaa ja puhdistaa.

109. Esteettisiä asioita ei osaa mieltää tarkkoina rahasummina.

110. Hoitotöistä jääneet risu/oksakasat ovat rumia ja ne toivoisin vietävän mahdollisimman pian pois Halisenmutkasta.

111. Vuonna -85 istutin asuntoni päätyyn muutaman vaahteran. Nyt niistä on vain kannot.

Olisin suonut että se pieni monimuotoisuus jonka nämä puut loivat olisi säilynyt. Niiden poisto ei tullut yllätyksenä kun näin metsurit. Kaksi koulukuntaahan ilmeisesti on yhä.

Pitäisikö puistometsää hoitaa puutarhurin vai metsurin toimesta. Toisella on enemmän silmää…

112. Loppusiivous jäänyt tässä vaiheessa hoitamatta leikkipuiston läheisyydessä risut ja kannot vaarallisia lasten liikkuessa metsäalueella puiston reunalla.

113. Löysin 4 kantoa tontiltani. Ei lupaa kysytty ja puut viety.

(44)

114. Kaupunki voisi tiedottaa asukkaille, jos hoitotöiden yhteydessä jää puutavaraa, jota kaupunkilaiset voisivat käydä keräämässä grilleihin yms. tarkoitukseen. Ilman lupaa puita ei uskalla kerätä.

115. Tuon summan maksan SATS liikuntakeskukselle vuodessa siitä, että käytän heidän palveluitaan keskimäärin 1-2 krt/viikossa. Koiraa lenkitän lähimetsässä päivittäin, yhteensä n. tunnin.

Joitakin isoja oksia olisi voinut kerätä tyynemmin pois. Eräälle isolle polulle kaatuneet paksut ja pitkät oksat (n.10cm Ø) ovat edelleen polun yli kaatuneena. Muuten metsästä tuli paljon valoisampi ja viihtyisämpi, myös turvallisempi ☺

116. Edelleen ns. ”tuulenkaatoja” metsässä.

117. Mahdottomuus arvioida euroina, mutta aika paljon. Erittäin tyytyväinen olen ollut kaikkiin näihin kohteisiin. Onhan ne silmällekin paljon paljon kauniimpia kuin se ryteikkö joka estää näkemästä metsää. Lisää tällaista jos vielä on raivaamattomia tienvarsi metsiä.

118. Poikani, 2v., tykkäsi metsäkoneita katsella, mutta ”sotku” (puun palaset yms.) haittasivat päivittäistä kulkuamme raivausten aikana. Työn päättymisen jälkeen kaikki tiet oli kuitenkin upeasti siivottu, kiitos!

119. Jatkakaa hoitotöitä edelleen! On tosi miellyttävää kulkea oikopolkua keskustaan, ilmava ja silmälle kaunis, hoidetun metsän tunne. Tekee ilmavuutta näihin lähi pihoihinkin.

Saa jopa pyykitkin kuivumaan ihan eritavalla ulkona kesälläkin. Lieneekö pihakoivujen kaato unohtunut Kivipelto 4:ssä?

120. Kiitos hyvästä työstä ja kesää kaikille. Teille myös tekijöille.

121. Toiveeni toteutuivat erittäin hyvin toiveistani. Oli mielenkiintoista seurata kaatajien ja ajajan työskentelyä. Hyvä!

122. Kotimme kohdalla on kaistale metsää, jonka toisella puolella on naapurikadun ok- talot. Puusto kaadettiin meidän kohdalla tosi autioksi, niin että naapurien takapihojen varastorakennusten takaosat komposteineen, puupinoineen ym. röykkiöineen paistavat ny meidän olohuoneen ikkunasta entisen kauniin metsämaiseman sijaa.

123. Hyvää kesää!

124. Kysymys nro 9: vaikea mieltää asiaa rahassa. Käsitän lähimetsät koko asuinalueellani olevana metsänä. Siis pitkin Kuokkalaa jne… Paljon siistimpi näkymä nyt voisi ”maksaa”? vaivan vai mitä?

125. Linnut tulee ottaa huomioon! Niin nyt tehtiin ja linnuille jäi vielä puita. Isot puut olisi pitänyt kaataa vielä aiemmin keväällä, lintujen pesimisen takia. Muuten kaikki hienosti!

126. Metsäpolku on nyt mukavampi kävellä kun metsää on harvennettu.

127. Kiitos! On ihanaa kun meidänkin talon takapihalle paistaa aurinko! Valoisuus lisääntyi.

(45)

128. Puiden kaato vastapäätä asuntoamme sujui ammattitaitoisesti sekä turvallisesti.

Mutta asumisviihtyvyyttä lisäisi, jos jäljelle jääneet risut sekä muu ”roina” korjattaisiin kaupungin toimesta pois. Vieressä on myös lasten leikkikenttä ja lapsen vaarana olla

”silmällään” risukossa. Kyseessä asunnon Tikka-Mikonmutka 8 asuntojen 15–16 edustalla oleva metsä-alue, jonka puusto harvennettiin. Hyvää kesää! Terveisin: Asukas.

129. Kesäinen, havunneulasten tuoksuinen tuulahdus, lämmin tervehdys koko metsä(toimisto)n väelle! Toivotamme runsasta metsän kasvua vuodelle 2009. Terv.

Hongan kolistelija & Petäjän veistelijä

130. Huonot puut voisi kaataa, ei terveitä puita. Luonto on kaunis kesällä kun on vihreää puissa. Outoa olis ilman puita ohi katsella, kun linnut lentää puihin ja oravat. Piha ei ole ilman puita. Puu kuuluu myös pihaan ja metsään. Olen maalta syntyisin keskisuomesta.

Puita tarvitaan aina.

131. Raivauspuut kerättiin autojen parkkipaikalle keräystä varten. Puujätettä ei täysin siivottu vaan jäi parkkipaikan vasemmalle laidalle (Huuhkajantie).

132. Oksa ja risu kasat voisi hakea metsistä pois. Muuten hyvin hoidettu metsänhoitotyö.

Hyvää kesän jatkoa.

133. Jätitte jälkeenne hirveän määrän oksia, risuja! Jos ne olisi viitsitty kerätä pois metsät olisi monin verroin siistimpiä. Meidän taloyhtiön kulmilta kaatui monta isoa kuusta, oksat odottelivat hakijaa nurmikkokaistaleella, kun ne haettiin ei ollut nurmikkoa siistitty. Hirveä määrä pieniä kuusen oksia. Jouduimme itse haravoimaan ja kuskaamaan jätteet pois, jotta kesällä pääsisi nurmikkoa leikkaamaan kyseisellä alueelta. Iso miinus siis lopputöistä, loppusilaus jäi täysin tekemättä! Oliko pakko kaataa kaikki haapa-puut? Niitä ei täälläpäin liikaa ole.

134. Pusikoita voi raivata tiheämmin, raivattavaa jäi vielä jäljelle.

135. Aikataulusta ei kysymälläkään saanut tietoa työnjohdolta.

136. Paikoin liian harvaa. Kuusentaimia olisi voinut jättää pystyyn enemmän → talvella koivusta ei juurikaan iloa. Toivottavasti liito-oravat otettiin huomioon. Olen itsekin nähnyt sellaisen golf kentän lähettyvillä.

137. Suurkiitos hyvästä työstä! Nyt metsissä on mukavampi + turvallisempikin liikkua lasten kanssa. Eväsretket lähimetsiin varmasti tuplaantuvat, samoin metsäpolkujen käyttö oikoreitteinä. KIITOS ☺

138. Aurinkoista kesän jatkoa! ☺

139. Hakkuun jälki on tietenkin pari vuotta kaikkea muuta kuin viihtyisän näköinen ja tuntuinen. Kotipihamme viihtyisyys parani huomattavasti, koska isot varjostavat männyt kaadettiin tonttimme rajan tuntumasta. Mielestäni liian isoja pöllejä jätettiin metsään, käsivarren paksuisia leppiä, mäntyjä, kuusia sekä kuitupuuksi kelpaamattomia rungon pätkiä. Kannot melko korkeita.

Turvallisuusnäkökohdat kohenivat toivomallamme tavalla. Isojen mäntyjen kaatumiset myrskyllä talomme päälle eliminoitiin. Hieno juttu, kiitos! Melkein kaikki merkkaamamme