KARELIA-AMMATTIKORKEAKOULU Fysioterapian koulutusohjelma
Heta Berg Fanni Niemelä
ASIAKKAAN MOTIVOIMINEN VUOROVAIKUTUKSEN JA OHJAUKSEN AVULLA – Posterit fysioterapeuttiopiskelijoille
Tammikuu 2021
OPINNÄYTETYÖ Tammikuu 2021
Fysioterapiakoulutus
Tikkarinne 9 80200 JOENSUU
+358 13 260 600 (vaihde)
Tekijät
Heta Berg, Fanni Niemelä
Nimike
Asiakkaan motivoiminen vuorovaikutuksen ja ohjauksen avulla – Posterit fysioterapeut- tiopiskelijoille
Toimeksiantaja
Fysiotikka, Karelia-ammattikorkeakoulu Tiivistelmä
Tämän toiminnallisen opinnäytetyön tavoitteena oli tuottaa fysioterapeuttiopiskelijoille posterit avuksi asiakkaan motivointiin. Työn toimeksiantajana toimi Karelia-ammattikor- keakoulun oppimisympäristö Fysiotikka. Työ on tarkoitettu fysioterapiaopiskelijoiden käyttöön, mutta sitä voivat hyödyntää myös muiden alojen opiskelijat.
Opinnäytetyön tietoperustassa etsitään vastaus kysymyksiin: “Mitä motivaatio on?”, “Mi- ten ihminen motivoituu?” ja “Miten fysioterapeutti voi tukea asiakkaan motivaatiota?”.
Opinnäytetyön teoreettinen tausta perustuu alan tutkimuksiin ja kirjallisuuteen. Tietope- rusta luokiteltiin kahteen pääteemaan: motivoiva vuorovaikutus ja motivoiva ohjaus. Ai- neisto kirjoitettiin fysioterapian ja kuntoutuksen näkökulmasta. Lisäksi tietoperustaan et- sittiin tietoa hyvän posterin ominaisuuksista.
Motivaatio on laaja käsite eikä sitä voida täysin selittää. Fysioterapeutin on kuitenkin mahdollista herättää asiakkaan motivaatiota vuorovaikutuksen ja ohjauksen keinoin. Mo- tivointi on ennen kaikkea eri taitojen hallitsemista. Tietoperustan pohjalta tuotettiin pos- terit, joista toinen opastaa onnistuneeseen vuorovaikutukseen ja toinen onnistuneeseen ohjaukseen. Postereita ei testattu käytännössä, joten jatkotutkimuksen voisi tehdä pos- tereiden käytettävyydestä.
Kieli suomi
Sivuja 47 Liitteet 2
Liitesivumäärä 2 Asiasanat
Motivointi, Vuorovaikutus, Ohjaus, Posteri
THESIS January 2021
Degree Programme in Physiotherapy
Tikkarinne 9
FI 80200 JOENSUU FINLAND
Tel. +358 13 260 600 Authors
Heta Berg, Fanni Niemelä
Title
Motivating Clients Through Interaction and Guidance Commissioned by
Fysiotikka, Karelia University of Applied Sciences Abstract
The goal of this practise-based thesis was to produce posters for physiotherapy students on motivating clients. This thesis was commissioned by Fysiotikka, a learning environ- ment of Karelia University of Applied Sciences. The posters are intended for the use of physiotherapy students but can also be used by students in other fields.
The theoretical framework of the thesis seeks answers to the questions such as “What is motivation?”, “How is a person motivated?”, and “How can a physiotherapist support cli- ent motivation?”. The theoretical background is based on the relevant research and liter- ature in the field. The theoretical framework was classified into two main themes: motiva- tional interaction and motivational guidance. The material was written from the perspec- tive of physiotherapy and rehabilitation. In addition, further information on the character- istics of a good informative poster was sought for the framework.
Motivation is a broad concept and thus cannot be fully explained. However, it is possible for the physiotherapist to arise clients’ motivation through the means of interaction and guidance. Motivating is most of all about mastering a set of diverse skills. Based on the theoretical framework, posters were produced, one of them presenting the features of successful interaction and the other features of successful guidance. Since the posters have not been tested in practice, further research on the usability of the posters can be conducted.
Language Finnish
Pages 47 Appendices 2
Pages of Appendices 2 Keywords
Motivation, interact, guidance, poster
Sisältö
1 Johdanto ... 5
2 Motivaatio ... 6
2.1 Motivaatio käsitteenä ... 6
2.2 Motivointimenetelmät ... 8
3 Motivoiva vuorovaikutus... 10
3.1 Vuorovaikutus fysioterapiassa ... 10
3.2 Kohtaaminen ... 12
3.3 Aktiivinen kuunteleminen ... 14
3.4 Sanallinen viestintä ... 15
3.5 Sanaton viestintä ... 15
3.6 Empatia ja ystävällisyys ... 16
3.7 Luottamus ... 17
4 Motivoiva ohjaus ... 18
4.1 Ohjaus fysioterapiassa... 18
4.2 Pystyvyyden tukeminen ... 21
4.3 Tavoitteen asettaminen... 22
4.4 Motivoituminen tavoitteeseen... 23
4.5 Sitoutuminen toimintaan ... 24
5 Opinnäytetyön toteutus ... 25
6 Opinnäytetyön tuotos ... 28
6.1 Postereiden suunnittelu ... 28
6.2 Postereiden esittely ... 31
7 Pohdinta ... 33
7.1 Yhteenveto ja johtopäätökset ... 33
7.2 Tuotoksen arviointi ... 35
7.3 Luotettavuus ja eettisyys ... 37
7.4 Ammatillinen kasvu ... 38
7.5 Postereiden hyödynnettävyys ja jatkokehittämisideat ... 39
Lähteet ... 41
Liitteet
Liite 1 Vuorovaikutus -posteri Liite 2 Ohjaus -posteri
1 Johdanto
Vuorovaikutus- ja ohjaustaidot ovat taitoja, joita vaaditaan fysioterapeutilta. Ne ovat keskeisessä roolissa, kun puhutaan asiakkaan motivoinnista ja onnistu- neesta kuntoutuksesta. Motivointi sekä ohjaus- ja vuorovaikutustaidot ovat tär- keitä, ja ne ovatkin nousseet esille myös sosiaali- ja terveysalan ammattilehdissä, mutta mitä ne käytännössä tarkoittavat?
Opinnäytetyö on jaettu kahteen pääaiheeseen, vuorovaikutus- ja ohjaustaitoihin, joiden avulla fysioterapeutti voi tukea asiakkaan motivaatiota. Vuorovaikutus fy- sioterapiassa tarkoittaa ammattilaisen ja asiakkaan välistä viestintää, jonka ta- voitteena on muodostaa yhteisymmärrys. Vuorovaikutustaitoja tarvitaan asiak- kaan ohjauksessa, jossa tavoitteena on tukea asiakkaan oppimista ja kehitty- mistä. Oleellista on saada asiakkaasta mahdollisimman aktiivinen osallistuja omassa kuntoutuksessaan, mikä tukee hänen motivaatiotaan ja parantaa kun- toutumisen onnistumista.
Tämän opinnäytetyön tavoitteena on selvittää käytännöllisiä ohjeita ja keinoja, joiden avulla fysioterapeutti voi motivoida asiakasta. Ennen kuin ymmärtää miten voi motivoida, täytyy ymmärtää motivaatiota. Siksi opinnäytetyössä vastataan ky- symyksiin: “Mitä motivaatio on”, ”Miten ihminen motivoituu?” ja “Miten fysiotera- peutti voi tukea asiakkaan motivaatiota?”. Joissakin tietoperustan lähteissä vuo- rovaikutusta ja ohjausta ovat toteuttaneet yleisesti sosiaali- ja terveysalan am- mattilaiset. Opinnäytetyössä tätä tietoa sovelletaan fysioterapian yhteyteen.
Opinnäytetyön tarkoituksena on tuottaa löydetystä tiedosta mahdollisimman käy- tännöllisesti opastavat posterit fysioterapeuttiopiskelijoille avuksi asiakastyöhön.
Postereiden tarkoitus on ohjeistaa opiskelijoita parempaan vuorovaikutukseen sekä ohjauksen ja sitä kautta tukemaan asiakkaan motivaatiota. Opinnäytetyön toimeksiantajana toimii Karelia-ammattikorkeakoulun fysioterapeuttiopiskelijoi- den oppimisympäristö Fysiotikka, jonka seinälle posterit sijoitetaan.
2 Motivaatio
2.1 Motivaatio käsitteenä
Motivaatio tarkoittaa sitä voimaa, joka saa ihmisen toimimaan tarkoituksenmukai- sesti ja vapaaehtoisesti (Sinokki 2016, 60–61). Motivaatio herättää kiinnostusta toimintaa kohtaan, sen intensiteettiin, kestoon ja jatkuvuuteen (Järvikoski, Här- käpää & Valkonen 2016, 75). Kiinnostuksen herääminen vaihtelee paljon, sillä se on yksilöstä, tilanteesta ja ympäristöstä johtuvaa (Sinokki 2016, 63).
Motivaation perustana toimivat motiivit, jotka ovat syitä tai aiheita toiminnalle. Mo- tiiveja ovat mm. ihmisen tarpeet, halut ja vietit. Motivaatio voidaan määritellä ole- van motiivien aikaansaama tila. (Sinokki 2016, 61; Ruohotie 1998, 36–37.) Kun motiiveja tutkaillaan, on ”Miksi?” olennainen kysymys, sillä motiivit kertovat miksi ihminen käyttäytyy tietyllä tavalla (Mayor & Risku 2015, 43).
Motivaatioon vaikuttavat myös ihmisen arvot, tarpeet ja elämäntavoitteet. Ne saa- daan selville fysioterapiassa perusteellisen haastattelun ja hyvän vuorovaikutuk- sen avulla. Arvojen, tarpeiden ja elämäntilanteen selvittämisen myötä mahdollis- tetaan asiakkaan motivoituminen toimintaan. (Hankonen 2017, 202; Ojala 2016.) Kun asiakkaalle tärkeät asiat ovat selvillä, on hän motivoitunut niiden mukaisiin toimintoihin (Lappalainen & Lappalainen 2017, 239). Myös toiminnan mielekkyys vahvistaa motivaatiota (Sinokki 2016, 63).
Motivaation lähdettä ja laatua voidaan tarkkailla sisäisen ja ulkoisen motivaation kautta. Sisäinen motivaatio syntyy yksilöstä itsestään ja ulkoinen motivaatio syn- tyy nimensä mukaan ulkoa päin tulevasta vaikutteesta ja se on välineellistä. Esi- merkiksi henkilö voi liikkua oman ilonsa vuoksi ja nauttia siitä (sisäinen motivaa- tio) tai hän voi tavoitella liikkumisella hyvää ulkonäköä, jolloin liikkuminen on vain keino saavuttaa tavoite (ulkoinen motivaatio). (Vasalampi 2017, 54–57; Turku 2007, 38; Ruohotie 1998, 38–40.)
Sisäinen motivaatio on tehokkaampi motivaation lähde kuin ulkoinen, sillä sisäi- sen motivaation palkinnot ovat yleensä pitkäkestoisia (Vasalampi 2017, 54–57;
Turku 2007, 38; Ruohotie 1998, 38–40). Sisäinen motivaatio auttaa työskentele- mään tehokkaasti ja edistymään tavoitteiden mukaisesti. Edistyminen lisää enti- sestään innokkuutta työskentelyyn. (Vasalampi, Salmela-Aro & Nurmi 2009.) Si- säinen motivaatio auttaa myös ihmistä säätelemään omaa käyttäytymistään eri tilanteissa niin, että hän saavuttaa tavoitteensa. Kun taas motivoitumattomuus voi aiheuttaa sen, että yksilö näkee ympäristön olevan esteenä tavoitteiden saa- vuttamiselle, jolloin toiminta koetaan kielteisenä. (Vasalampi 2017, 62–63.) Sisäi- nen motivaatio vaikuttaa positiivisesti myös hyvinvointiin ja itsearvostukseen (Va- salampi 2017, 62; Niemiec & Ryan 2009; Sheldon, Ryan, Deci & Kasser 2004)
Ulkoiset motiivit voivat sisäistyä, sillä ihminen pyrkii sisäistämään sosiaalisesti hyväksytyt arvot omiksi arvoikseen kokeakseen itseohjautuvuutta. Asiakas voi fysioterapeutin tahdosta tehdä harjoitteita, jolloin kyse on ulkoisesta motivaati- osta, koska hän ei toimi oman kiinnostuksensa pohjalta. Jos asiakas alkaa pitä- mään harjoitteita tärkeinä, silloin motivaatio on osittain sisäistynyttä. Motivaatio voi olla siis myös osittain sisäisesti lähtevä ja osittain ulkoisesti tuleva. Mitä enem- män motiivien lähteet ovat omasta tahdosta tulevia, sitä sisäisempää motivaatio on. Kun yksilö omaksuu ulkoiset vaatimukset omaksi minäkuvakseen, on ulkoi- nen motivaatio silloin muuttunut sisäiseksi motivaatioksi. (Vasalampi 2017, 56–
58.)
Kuntoutuksessa motivaatio tarkoittaa asiakkaan halukkuutta ja kiinnostusta osal- listua kuntoutukseen sekä sitoutua siihen. (Järvikoski ym. 2016, 75). Motivaatiolla on tutkimusten mukaan merkitystä kuntoutuksen etenemisen ja asiakkaan toimin- takyvyn pysyvään muutokseen, sillä kuntoutuminen vaatii asiakkaalta aktiivista työskentelyä (Hynynen ym. 2016, 16; Järvikoski ym. 2016, 75). Motivoitumisen tukena kuntoutuksessa käytetään realistisen ja mielekkään tavoitteen asetta- mista (Autti-Rämö, Mikkelsson, Lappalainen & Leino 2016, 67, Hynynen ym.
2016, 16), josta kerrotaan enemmän luvussa 4.3 ”Tavoitteen asettaminen”.
Kuntoutusmotivaation määrää ohjaavat asiakkaan elämäntilanne, tavoitteiden merkitys ja tulevaisuutta koskevat odotukset sekä pelot (Järvikoski ym. 2016,
76). Siitä syystä on tärkeää ymmärtää asiakkaan merkitysmaailmaa, joka sel- viää keskustelemalla asiakkaan arvoista ja elämäntilanteesta (Hynynen ym.
2016, 16; Järvikoski ym. 2016, 76). Samalla on hyvä selvittää asiakkaan ympä- ristössä olevat kuntoutusta edistävät tai ehkäisevät tekijät, kuten läheisten tuki ja fyysiset olosuhteet (Järvikoski ym. 2016, 76). Fysioterapeutin tehtävä on tukea motivaatiota kannustamalla asiakasta ja perustelemalla toimintaa näyttöön pe- rustuvalla tiedolla (Autti-Rämö ym. 2016, 67; Hynynen ym. 2016, 16). On kuiten- kin tärkeä muistaa, että tieto on vain yksi motivaatioon vaikuttavista tekijöistä (Hankonen 2017, 202).
2.2 Motivointimenetelmät
Motivoitumista voidaan tarkastella eri motivaatioteorioiden ja -menetelmien kautta. Motivaatioteorioita on useita, mutta tutkittaessa kuntoutuksessa käytettyjä teorioita esille nousivat useimmiten minäpystyvyysteoria, itsemääräämisteoria, odotusarvoteoria ja motivoiva haastattelu. Teorioissa motivoitumista selitetään mm. omiin kykyihin uskomisella (minäpystyvyysteoria) (Bandura 1997), psykolo- gisten tarpeiden sekä sisäisen ja ulkoisen motivaation toteutumisella (itsemää- räämisteoria) (Ryan & Deci 2017) ja omien odotusten sekä toiminnan arvostami- sen kautta (odotusarvoteoria) (Viljaranta 2017). Motivoiva haastattelu -menetel- mässä puolestaan pyritään löytämään asiakkaan motivaatiota ohjausmenetel- millä, joilla vahvistetaan asiakkaan aktiivista roolia kuntoutujana (Miller, Zweben, DiClemente & Rychtarik 1999).
Vaikka motivaatiota on tutkittu paljon ja on kehitetty monia motivaatioteorioita, mikään teoria ei ole pystynyt selittämään motivaatiota täysin (Sinokki 2016, 63).
Yhteistä motivointiteorioille ja -menetelmille on kuitenkin asiakkaan pystyvyyden tunteen tukeminen, josta kerrotaan enemmän luvussa 4.2 “Pystyvyyden tukemi- nen”.
Opinnäytetyössä esitellään motivointimenetelmistä motivoiva haastattelu, sillä se on menetelmä, johon on koottu konkreettisia ohjeita asiakkaan motivaation tuke- miseen. Miller ym. (1999) kehittämä motivoiva haastattelu perustuu pitkälti
hyvään vuorovaikutukseen, jolla pyritään saamaan herätettyä asiakkaassa muu- toshalu. Ennen kuin motivoivaa haastattelua voidaan toteuttaa parhaalla mahdol- lisella tavalla, on hallittava vuorovaikutustaidot (Rollnick 2020).
Motivoiva haastattelu
Motivoivassa haastattelussa pyritään luomaan tasavertainen vuorovaikutus- suhde asiakkaan kanssa, jonka avulla pyritään löytämään ja vahvistamaan asi- akkaan motivaatiota. Hyvän ihmissuhteen luominen terapiatilanteessa parantaa asiakkaan luottamusta ammattilaiseen. Asiakaskeskeisyys on myös yksi motivoi- van haastattelun periaatteista. Motivoivassa haastattelussa pyritään välttämään muutosristiriitaa ja väittelyitä haastattelun aikana ja koitetaan vahvistaa asiak- kaan pystyvyyden tunnetta. Keskeisiä menetelmiä motivoivassa haastattelussa ovat avoimet kysymykset, reflektoiva toisto, positiivinen palaute ja yhteenvetojen teko. Näiden menetelmien avulla halutaan herättää asiakkaassa muutoshalua.
(Rollnick 2020; Järvinen 2014; Turku 2007, 50–53.)
Avoimilla kysymyksillä on tarkoitus saada asiakas itse miettimään omaa tilan- nettaan syvemmin ja aktiivisesti. Avoimet kysymykset eivät ole johdattelevia, ja niihin voi vastata muutenkin kuin “kyllä/olen” tai “ei/en ole” vastuksilla. Kysymyk- set alkavat usein sanoilla: Missä, milloin, miten ja mitä. Tarkoitus on saada asia- kas puhumaan enemmän kuin haastattelija. (Järvinen 2014; Turku 2007, 50–53.)
Reflektoivalla toistolla eli heijastavalla kuuntelulla tarkoitetaan vastaamista asi- akkaan juuri kertomaan asiaan tasa-arvoisesti sekä empaattisesti. Näin asiakas kokee, että hänet on kuultu. Reflektoiva toisto varmistaa, että kummatkin puhuvat samasta asiasta ja ymmärtävät toisiaan. Sen avulla asiakas voi vielä täydentää ja korjata kertomaansa. On tärkeää poimia asiakkaan puheesta myönteisiä asi- oita ja vahvistaa niitä. Parhaimmillaan reflektio kannustaa asiakasta jatkamaan keskustelua. (Järvinen 2020; Järvinen 2014; Turku 2007, 50–53.)
Haastattelun alusta asti kannattaa antaa asiakkaalle positiivista palautetta. Po- sitiivisen palautteenanto luo avoimen vuorovaikutustilanteen ja lisää keskinäistä luotettavuutta. Palautetta tulee antaa niissä tilanteissa, kun sille on aihetta, mutta kuitenkin välttää ylimääräistä ylistystä, jotta palaute on uskottavaa. Positiivisen
palautteen lisäksi on hyvä kysyä myös onnistumisen kohdalla ”Miten sait sen ai- kaan?”. (Järvinen 2014; Turku 2007, 50–53.)
Haastattelun lopuksi on hyvä tehdä käydystä keskustelusta yhteenveto, eli miet- tiä mitkä olivat keskustelun pääkohtia ja mitä keskustelun aikana päätettiin. Yh- teenveto tulee pitää mahdollisimman selkeänä ja pyrkiä nostamaan esille käy- dystä keskustelusta positiivisia asioita. Yhteenveto toimii myös suunnitelmana, jolloin asiakkaalla on käytännöllinen päämäärä, jonka mukaan edetä käynnin jäl- keen. (Järvinen 2014; Turku 2007, 50–53.)
3 Motivoiva vuorovaikutus
Tässä luvussa tarkastellaan mitä asioita vuorovaikutus sisältää ja miten vuoro- vaikutus näkyy fysioterapiassa. Vuorovaikutusta tapahtuu koko asiakastilanteen läpi ja hyvillä vuorovaikutustaidoilla pyritään pääsemään lähemmäksi yhteisym- märrystä sekä välttämään väittelyitä. Onnistuneella vuorovaikutuksella pystytään luomaan luottamuksellinen terapiasuhde, mikä mahdollistaa motivoitumisen.
Muun muassa Lausmaa ja Holopainen (2018) kertovat tutkimuksessaan, että fy- sioterapeuteilla on ollut välillä vaikeuksia kuunnella ja ymmärtää asiakkaiden nä- kökulmia. Fysioterapeutin tulee siis tuntea vuorovaikutuksen rakentumiseen vai- kuttavat osa-alueet sekä osata soveltaa niitä eri ohjaustilanteissa.
3.1 Vuorovaikutus fysioterapiassa
Vuorovaikutus tarkoittaa asioiden, tilanteiden, tiedon ja kokemusten jakamista.
Sillä voidaan ilmaista itseään, tarpeitaan tai ohjeistaa muita. (Ojala 2016.) Vuo- rovaikutuksen tavoitteena on siis rakentaa yhteinen ymmärrys ihmisten välille (Mönkkönen 2018, 107). Vuorovaikutuksen olennainen elementti on vastavuo- roisuus, jossa jokainen osapuoli pääsee luomaan tilannetta ja vaikuttamaan vuo- rovaikutuksen kulkuun. Vastavuoroisessa vuorovaikutuksessa molemmat
osapuolet kyseenalaistavat, testaavat, haastavat, tarkastavat ja muotoilevat uu- delleen toisen puhetta. Tällä tavalla he luovat itseään uudelleen vuorovaikutuk- sen aikana. (Mönkkönen 2018, 107–108.)
Fysioterapiassa onnistunut vuorovaikutus mahdollistaa laadukkaan ja hyvän yh- teistyön muodostumisen asiakkaan ja fysioterapeutin välille (Hynynen ym. 2016, 6). Hyvien vuorovaikutustaitojen avulla asiakas kokee tulleensa kuulluksi ja ym- märretyksi, mikä parantaa asiakkaan kokeman hoidon laatua sekä vahvistaa luot- tamusta terapiasuhteessa. Onnistunut vuorovaikutus parantaa lisäksi fysiotera- pian lopputulosta, tyytyväisyyttä ja elämänlaatua. (Hietanen, Kaleva-Kerola &
Pyörälä 2020, 14, 260; Ojala 2016; Vänskä, Laitinen-Väänänen, Kettunen & Mä- kelä 2014, 35.)
Hyvän vuorovaikutuksen edellytyksenä on, että fysioterapeutti tiedostaa millainen vuorovaikuttaja itse on. Fysioterapeutin on hyvä pohtia, mitkä ovat hänen omat vahvuutensa ja kehitettävät alueensa. (Vänskä ym. 2014, 35.) Vuorovaikutustai- tojen hallitseminen vaatii vuorovaikutuksen eri osa-alueisiin perehtymistä ja käy- tännön harjoittelua (Turku 2007, 118).
Vuorovaikutustaitoja ja niiden vaikutusta asiakkaissuhteeseen on tutkittu fysiote- rapiassa sekä sosiaali- ja terveysalalla. Seuraavissa kappaleissa esitetään kaksi laajaa tutkimusta, joissa on tutkittu onnistuneeseen vuorovaikutukseen vaikutta- via osa-alueita. Tutkimusten tulokset tukevat vuorovaikutuksesta kirjoitettua kir- jallisuutta.
O´Keeffe ym. (2016) tutkivat mikä vaikuttaa asiakkaan ja fysioterapeutin vuoro- vaikutussuhteeseen tuki- ja liikuntaelin kuntoutuksessa. He vertailivat kol- meatoista tutkimusta laadullisessa järjestelmällisessä kirjallisuuskatsauksessa ja metasynteesissä. He nostivat tutkimuksessa esille neljä teemaa: 1) fysiotera- peutin ihmissuhde ja viestintätaidot, 2) fysioterapeutin käytännölliset taidot, 3) yk- silöllinen potilaskeskeinen hoito, 4) ympäristötekijät sekä organisatoriset tekijät.
Taulukossa 1 on avattu mitä teemat sisältävät. Fysioterapeutin tietoisuus näistä teemoista voi kohentaa vuorovaikutussuhdetta sekä parantaa hoidon tulosodo- tetta. Jatkotutkimusta tarvittaisiin vielä selventämään, millä näistä teemoista on
eniten vaikutusta hyvään vuorovaikutukseen. Seuraavissa luvuissa kerrotaan mi- ten tutkimuksessa nousseet teemat vaikuttavat onnistuneeseen vuorovaikutuk- seen. (O´keeffe ym. 2016.)
Taulukko 1. Asiakkaan ja fysioterapeutin vuorovaikutussuhteen teemat O´Keeffe ym. mukaillen.
Teema Sisältö
Fysioterapeutin ihmissuhde ja viestintä- taidot
1. Kuunteleminen 2. Empaattisuus 3. Ystävällisyys 4. Rohkaisu 5. Luottamus
Fysioterapeutin käytännölliset taidot 1. Potilaan opetus ja ohjaus
2. Fysioterapeutin asiantuntemus ja kou- lutus
Yksilöllinen asiakaskeskeinen hoito 1. Yksilöllinen hoito
2. Asiakkaan mielipiteen ja mieltymysten huomioon ottaminen
Ympäristötekijät sekä hallinnolliset ja järjestö tekijät
1. Aika, suunnittelu ja käyttö
2. Joustavuus potilaan tapaamisissa ja hoidossa
Dibbelt, Schaidhammer, Fleischer & Greitemann (2010) kartoittivat lääkärin ja potilaan välistä vuorovaikutuksen laatua kyselytutkimuksella, johon osallistui 61 lääkäriä ja 470 potilasta seitsemästä eri kuntoutuskeskuksesta. Sekä asiakkaat että ammattilaiset pitivät keskinäistä vuorovaikutussuhdetta kaikkein vaikuttavim- pana tekijänä kuntoutuksen tuloksiin. Onnistuneella vuorovaikutuksella todettiin olevan myös merkitystä pidemmällä aikavälillä (6 kk) hoidon vaikuttavuuteen mm.
kivun, masennuksen ja ahdistuksen hoidossa. (Dibbelt ym. 2010.) Seuraavissa luvuissa selvennetään laajemmin Dibblet ym. (2010) tutkimuksessa esiin nous- seita vuorovaikutuksen hyötyjä kuntoutuksen tuloksiin.
3.2 Kohtaaminen
Kohtaamisella tässä opinnäytetytössä tarkoitetaan fysioterapeutin ja asiakkaan välistä tilanteen luomista. Kohtaamisessa molemmille syntyy omia mielikuvia
asiakastilanteen laadusta. Ensimmäiset hetket kohtaamisessa kertovat asiak- kaalle fysioterapeutin kiinnostuksesta, ystävällisyydestä ja empaattisuudesta. Fy- sioterapeutti ja asiakas havainnoivat ilmapiiriä tietoisesti ja tiedostamattomasti omien odotuksien ja tunteiden mukaan. (Oksanen 2018, luku 2.)
Asiakkaan kohtaaminen asiakastilanteen alussa on suositeltavaa järjestää niin, että tilanne on rauhallinen ja siihen on varattu aikaa. Fysioterapeutti on läsnä tilanteessa, kun hän kiinnittää aluksi kaiken huomion asiakkaaseen muutaman minuutin ajaksi ja vasta sen jälkeen muihin asioihin esim. tietokoneeseen tai esi- tietolomakkeeseen. Tarkoituksena on mennä asiakkaan ehdoilla niin, että asia- kas kertoo vapaasti mitä hänellä on mielessään. Näin asiakas tuntee heti alusta alkaen, että hänet huomioidaan tasavertaisena ihmisenä. Rauhallisella kohtaa- misella mahdollistetaan asiakkaan sopeutuminen uuteen tilanteeseen ja fysiote- rapeutin on luonteva jatkaa keskustelua asiakkaan kanssa. (Oksanen 2018, luku 2.)
Sekä fysioterapeutti että asiakas vaikuttavat siihen, millainen kohtaaminen tapaa- misessa muodostuu, mutta ammattilaisella on päävastuu tapaamisen onnistumi- sesta (Raatikainen 2015, 112). Hyvä kohtaamiskokemus kannustaa asiakasta te- kemään parhaansa terveytensä eteen, mikä parantaa hoidon lopputulosta. Se auttaa myös selviämään vastaanottojen välisenä aikana vaikeistakin oireista.
(Hietanen ym. 2020, 14, 260.)
Kohtaaminen on onnistunutta, jos asiakas kokee ilmapiirin olevan ymmärtäväi- nen ja keskusteluun kannustava. Kuuntelemisen taidolla on merkittävä vaikutus kohtaamiseen. Kohtaamisen laatu paranee, jos fysioterapeutti kuuntelee rauhal- lisesti ja mukautuu asiakkaan elekieleen sekä puherytmiin. Hyvän kohtaamisen myötä asiakas suhtautuu myönteisemmin fysioterapeutin neuvoihin ja on val- miimpi motivoitumaan. (Oksanen 2018, luku 2.)
Asiakkaalle syntyy huonoja kokemuksia kohtaamisesta, jos fysioterapeutin vuo- rovaikutuksessa on puutteita kuuntelemisessa, kiinnostuksessa tai empatiassa (Ojala 2016). Huonot kohtaamiset terveydenhuollossa vähentävät luottamusta sekä luovat ennakkoluuloja myös fysioterapiaa kohtaan. Huonojen kokemusten
jälkeen tarvitaan lukuisia hyviä kohtaamisia, jotta luottamus palaa ennalleen.
(Hietanen ym. 2020, 14, 260).
3.3 Aktiivinen kuunteleminen
Aktiivisessa kuuntelussa ei vain kuunnella asiakkaan kertomaa vaan myös pyri- tään ymmärtämään mitä hän kertoo. Vain kuuntelemalla voidaan ymmärtää asia- kasta ja hänen kokemuksiaan syvemmin. Fysioterapeutin tulee välttää asiakkaan keskeyttämistä ja puheen arvailua. Riittää, että tilanteessa on läsnä ja antaa asi- akkaalle tilaa sekä aikaa puhua. Kun asiakas saa edetä kertomuksessaan omaa tahtiaan, hän tuntee olevansa tasavertainen ja vastuullinen toimija keskustelun aikana. Kuulluksi tulemisen tunne luo luottamusta ja rohkaisee asiakasta puhu- maan. (Hietanen ym. 2020 146; Talvio & Klemola 2017.)
Fysioterapeutti on ymmärtänyt asiakasta, kun hän osaa tiivistää kuulemaansa ja osaa katsoa asiaa asiakkaan näkökulmasta. Asiakas tietää tulleensa kuulluksi, jos fysioterapeutti esittää jatkokysymyksiä. Kuitenkin keskustelun johdattelemi- nen liiallisilla kysymyksillä voi aiheuttaa sen, että asiakas alkaa vain vastaamaan fysioterapeutin kysymyksiin. Silloin fysioterapeutti on saanut vastauksen kysy- myksiinsä, mutta voinut samalla ohittaa asiakkaalle tärkeitä asioita. (O`keeffe ym.
2016; Talvio & Klemola 2017.)
Lausmaa ja Holopainen (2018) kirjoittavat, että tutkimuksien mukaan fysiotera- peuteilla on ollut välillä vaikeuksia kuunnella ja ymmärtää asiakkaan näkökulmaa, odotuksia sekä uskomuksia kivun syistä tai muista huolista. Asiakkaan tehtävä on ollut kuunnella ohjeita ja suorittaa annetut harjoitteet. (Lausmaa & Holopainen 2018.) Esimerkiksi eräälle asiakkaalle oli ohjattu tehtäväksi harjoite polvillaan, vaikka asiakas oli maininnut polviin sattuvan kyseisessä asennossa. Tässä ta- pauksessa fysioterapeutti ei ollut siis ymmärtänyt tai huomioinut asiakaan kerto- maa, jolloin myös ohjattu harjoite jäi asiakkaalla tekemättä. O´Keeffen ym. (2016) tutkimuksessa nostettiinkin positiivisena vaikuttajana esille fysioterapeutin kyky huomioida ja arvostaa asiakkaan mielipiteitä. Asiakkaista oli ärsyttävää, jos
fysioterapeutti ei välittänyt heidän mieltymyksistään tai kyvyistään harjoitteita oh- jatessa. (O’Keeffe ym. 2016.)
3.4 Sanallinen viestintä
Vuorovaikutuksessa sanallinen viestintä tarkoittaa sanallisia ilmaisuja, joiden avulla muovataan ja rakennetaan yhteistä ymmärrystä ja käsitystä käsiteltävistä asioista. Yhteiseen ymmärrykseen pääsemiseksi täytyy kiinnittää huomiota mitä ja miten puhuu, sillä sanallisten viestien avulla välitetään tietoa ohjattavan ja oh- jaajan välillä. Ammattimainen ohjaus vaatii omien kielellisten työvälineiden tie- toisen käytön ja hallinnan. (Vänskä ym. 2014, 36.)
Fysioterapeutin kyky antaa selkeitä ja yksinkertaisia ohjeita tai selityksiä koettiin kohentavana vaikutuksena vuorovaikutussuhteessa. Asiakkaat arvostivat yksin- kertaisia selityksiä siitä mikä heidän vaivansa on, miten fysioterapeutti voi auttaa ja miksi fysioterapeutti suosittelee tiettyjä harjoitteita. Teknisesti ja vaikeasti an- netut selitykset ja ohjeet alensivat vuorostaan hyvää vuorovaikutussuhdetta. Asi- akkaille oli siis tärkeää saada selville heidän kuntoutussuunnitelmansa.
(O´Keeffe ym. 2016.) Myös Dibbelt ym. (2010) tutkimuksessa vuorovaikutusta tukeviksi tekijöiksi nousivat johdonmukaisuus, rohkaiseminen ja tiedon antami- nen. Myös jokapäiväiseen elämään liittyvien kysymysten esittäminen oli asiak- kaalle tärkeää. (Dibbelt ym. 2010.) Heikon viestinnän merkkejä fysioterapeutilla puolestaan ovat puheen keskeyttäminen, määrääminen ja keskustelun pitäminen vain fyysisissä oireissa (Ojala 2016).
3.5 Sanaton viestintä
Sanaton viestintä tarkoittaa kehollisia ilmaisuja, kuten ilmeitä, eleitä, asentoja, olemusta ja äänensävyjä. Asiakkaan sanaton viestintä pitää huomioida, sillä hän ei välttämättä ilmaise tarpeitaan ja toiveitaan suoraan sanallisesti. (Hietanen ym.
2020, 20; O´Keeffe ym. 2016). Asiakkaan sanaton viestintä antaa vihjeitä
asiakkaan voinnista, motivaatiosta ja siitä, milloin hän tarvitsee aikaa esimerkiksi läsnäololle tai hiljaisuudelle. (Hietanen ym. 2020, 20, 260; Raatikainen 2015, 112)
Myös fysioterapeutin on tärkeä huomioida omaa sanatonta viestintäänsä. Fy- sioterapeutin oikeanlainen sanaton viestintä saa asiakkaan tuntemaan olonsa mukavammaksi. Oikeanlainen sanaton viestintä tarkoittaa mm. rauhallisuutta, varmuutta ja luottamusta. Esimerkiksi katsekontakti kertoo asiakkaalle siitä, että fysioterapeutti on kiinnostunut asiakkaasta. (Oksanen 2018, luku 2; Lausmaa &
Holopainen 2018; O´Keeffe ym. 2016.)
On hyvä muistaa, että sanaton ja sanallinen viestintä muodostavat yhdessä toi- siaan täydentävän kokonaisuuden. Jos sanallinen ja sanaton viestintä ovat kes- kenään ristiriidassa, koetaan sanaton viestintä luotettavampana. Omaa tulkintaa asiakkaan sanattomasta viestinnästä tulee varmistaa sanallisesti virheellisten tul- kintojen välttämiseksi. (Hietanen ym. 2020, 20; Lausmaa & Holopainen 2018.)
3.6 Empatia ja ystävällisyys
Empatia tarkoittaa muiden ihmisten mielentilojen tunnistamista ja kokemista. Em- patian avulla voidaan asettautua toisen ihmisen asemaan, jonka ansiosta on mahdollista ymmärtää hänen kokemuksiaan paremmin. Parhaimmillaan empa- tian avulla pystyy myötäelämään toisten kokemuksia, mikä tukee vastavuoroi- suutta ja yhteistyön kehittymistä. (Aaltola & Keto 2018, 7, 31.) Empatiaa voi osoit- taa asiakkaalle yksikertaisilla eleillä ja ilmaisuilla, esimerkiksi pitämällä katse asi- akkaassa tai rohkaista sanoin jatkamaan kertomusta (Järvinen 2020).
Ystävällisyys näkyy vuorovaikutustilanteessa hyvänä kuunteluna, asiakkaan kun- nioittamisena ja huomioon ottamisena. Näitä viestimällä on helpompi herättää asiakkaassa motivoivaa keskustelua. (Oksanen 2018, luku 2) Asiakkaat odotta- vat ystävällistä sekä inhimillisiä kohtaamista, jossa esimerkiksi huumorin avulla asetutaan samalle tasolle (Mönkkönen 2018, 108). Jo ystävällinen tervehtiminen
voi muuttaa asiakkaan suhtautumista hoitoon myönteisemmäksi (Oksanen 2018, luku 2).
Fysioterapiassa sekä asiakkaat että fysioterapeutit pitivät empatiaa ja ystävälli- syyttä merkittävänä osana asiakassuhteen luomisessa. Niiden puute oli puoles- taan merkittävä este positiiviselle vuorovaikutukselle asiakassuhteessa. (O´Keef- fen ym. 2016; Dibbelt ym. 2010.) Fysioterapeutin empaattisuus lisää asiakkaan hoitoon sitoutumista, asiakastyytyväisyyttä sekä fysioterapeutin työn mielek- kyyttä (Hietanen ym. 2020, 23; Lausmaa & Holopainen 2018). Empaattisuus roh- kaisee asiakasta kertomaan ongelmistaan, sillä asiakkaat arvostavat fysiotera- peuttia, joka ymmärtää heidän kokemaansa kipua eikä väheksy kipukokemusta (Lausmaa & Holopainen 2018; O´Keeffe ym. 2016).
3.7 Luottamus
O´Keeffen ym. (2016) tutkimuksessa asiakkaat kertoivat, että luottamus heidän fysioterapeuttiinsa oli tärkeää, koska silloin he pystyivät kunnioittamaan ja luotta- maan fysioterapeutin mielipiteisiin. Hyvä luottamus siis parantaa vuorovaikutus- suhdetta asiakkaan ja terapeutin välillä. (O´Keeffen ym. 2016.) Luottamus ko- hentaa asiakkaiden tyytyväisyyttä, elämänlaatua ja terveyttä sekä se on edelly- tyksenä asetettujen tavoitteiden saavuttamiselle (Raatikainen 2015, 18).
Hyvillä vuorovaikutustaidoilla voi parantaa luottamusta (Raatikainen 2015, 18).
Yksi tärkeä tekijä luottamuksen rakentumiseen on fysioterapeutin pätevyys. Fy- sioterapeutin asiantuntemus ja koulutus lisäsivät asiakkaan luottamusta fysiote- rapeuttia kohtaan ja sen myötä asiakkaat tunsivat voivansa tukeutua heidän fy- sioterapeuttiinsa. Ajan kuluessa asiakkaat ovat yhä luottavaisempia fysiotera- peuttejaan kohtaan, jolloin myös heidän välisensä luottamus kasvaa. (O´Keeffen ym. 2016.)
Luottamuksen rakentuminen voidaan kuvata kolmivaiheisena prosessina. Ensim- mäisessä vaiheessa fysioterapeutti ja asiakas opettelevat tuntemaan toisensa.
Siinä arvioidaan ja tarkkaillaan lupausten pitämistä, johdonmukaisuutta ja toisen
ennustettavuutta. Toinen vaihe perustuu enemmän viestintään. Tällöin arvioi- daan puhutaanko totta, halutaanko jakaa tietoa ja annetaanko rakentavaa pa- lautetta. Ristiriidaton tieto, avoimuus, myötämielisyys ja toisen valintoihin luotta- minen parantavat luottamusta. Kolmannessa vaiheessa arvioidaan toteutuvatko puheet käytännössä, eli siirrytäänkö sanoista tekoihin. Tähän vaiheeseen pääs- tyään molemmat ymmärtävät toistensa odotukset ja tarpeet sekä ovat valmiita etenemään niiden mukaisesti yhdessä ilman pettymyksen pelkäämistä. (Harisalo
& Miettinen 2010, 36–37.)
4 Motivoiva ohjaus
Tässä luvussa selvitetään, miten motivoitumista voidaan vahvistaa ohjauksen avulla. Fysioterapia on tavoitteellista ohjaamista, jossa asiakas osallistuu aktiivi- sesti hoitoonsa. Onnistuneen ohjauksen avulla asiakas ymmärtää tilanteensa, määrittää tavoitteensa ja sitoutuu kuntoutukseen. Tässä luvussa tarkastellaan ohjauskeinoja, joilla pyritään vahvistamaan asiakkaan osallistumista hoitoon, pystyvyyden tunnetta ja hoidon onnistumista.
4.1 Ohjaus fysioterapiassa
Ohjaus tarkoittaa sosiaali- ja terveysalalla ammattilaisen ja asiakkaan välistä vuo- rovaikutteista suhdetta, jonka tavoitteena on asiakkaan kehittyminen ja oppimi- nen. Fysioterapiassa ohjaus on jatkuvaa asiakkaan opastamista, jonka avulla py- ritään saamaan asiakkaalle ymmärrys omasta tilanteestaan ja kuntoutuksestaan.
Ohjauksen tavoitteena on myös saada asiakas aktiiviseksi toimijaksi omassa kuntoutuksessaan, mikä tukee asiakkaan motivaatiota. (Vehviläinen 2020, luku 1; Vänskä ym. 2014, 17; Kyngäs ym. 2007, 25.)
Ohjaus on tehokasta silloin, kun asiakas saadaan itse oivaltamaan asiat. Perin- teinen tiedon antaminen ei edistä samalla tavalla asiakkaan ymmärtämistä ja
kuntoutumisen onnistumista. Onkin sanottu, että asiakas muistaa terapiatapaa- misessa annetusta tiedosta noin 20 % ja tuosta tiedosta jopa puolet muistetaan tai tulkitaan väärin. Yksilö haluaa monesti tulkita saamansa tiedon niin, kuinka se parhaiten sopii hänen omaan ajatusmaailmaansa. Tästä syystä on varmistaa asi- akkaalta terapian lopuksi mitä hänelle jäi mieleen. (Lausmaa & Holopainen 2018.) Myös motivoivan haastattelun mukaisella yhteenvedon tekemisellä voi kerrata fysioterapiakäynnin pääkohdat ja siten varmistaa, että fysioterapeutilla ja asiakkaalla on sama ymmärrys kuntoutuksesta (Järvinen 2020).
Fysioterapeutin tehtävä on luoda vuorovaikutuskeinoin motivoiva ilmapiiri, joka on luottamuksellinen ja turvallinen. Motivoivan ilmapiirin luomiseen tarvitaan mm.
empatian ilmaisemista, pystyvyyden tunteen tukemista ja vastarinnan välttä- mistä. (Kyngäs ym. 2007, 49; Turku 2007, 42–43.) Hyvän ilmapiirin ansiosta asi- akkaalla on avoin ympäristö tarkastella omaa tarvettaan ja haluaan kuntoutumi- selle, mikä on avainasemassa motivoitumisen kannalta (Kyngäs ym. 2007, 43;
Turku 2007, 42–43; Vänskä ym. 2014, 18).
Fysioterapeutti auttaa ohjauksellaan asiakasta tutkailemaan omaa tilannettaan, jonka avulla asiakas osallistuu aktiivisesti mukaan kuntoutuksen suunnitteluun ja toteuttamiseen (Vänskä ym. 2014, 16; Kyngäs ym. 2007, 87–88). Asiakasta oh- jataan ongelmiensa erittelemiseen, motivaation tutkailuun ja ratkaisuvaihtoehto- jen käsittelyyn. Kun asiakas saadaan aktiiviseksi osallistujaksi kuntoutukses- saan, hän oppii itse tunnistamaan kuntoutumiseensa liittyviä haitallisia tekijöitä ja osaa ehkäistä niitä. Pohdintojen perusteella asiakas ymmärtää paremmin tilan- teensa ja kuntoutuksensa tarkoituksen sekä tekee itse päätöksiä kohentaakseen elämäntilannettaan. (Vehviläinen 2020, luku 1; Vänskä ym. 2014, 16; Kyngäs ym. 2007, 41–42; Turku 2007, 41.)
Asiakkaan aktiivinen osallistuminen ja kuntoutuksen onnistuminen vaatii sen, että asiakas saa tarpeeksi tietoa ja tukea fysioterapeutilta. Ohjauksessa fysiotera- peutin on oleellista tunnistaa, mitä tietoja asiakas tarvitsee ja miten hän parhaiten omaksuu ne. (Kyngäs ym. 2007, 42–43.) Onnistuneen ohjauksen seurauksena asiakkaan tiedon määrä on kasvanut, eli hän on oppinut ja ymmärtänyt kuntou- tukseensa liittyvät asiat paremmin (Vänskä ym. 2014, 17; Kyngäs ym. 2007, 145).
Tietoa ja oppimista tarvitaan, jotta asiakas voi motivoitua uuden toiminnan toteut- tamiseen, esimerkiksi harjoitteiden tekemisen (Vänskä ym. 2014, 18).
Toimivassa ohjauksessa asiakas ja fysioterapeutti suunnittelevat yhdessä kun- toutuksen sisältöä ja keinoja tavoitteiden saavuttamiseksi. Tämän edellytyksenä on, että molemmat kunnioittavat toistensa asiantuntemustaan eli fysioterapeutti asiakkaan oman elämänsä asiantuntemusta ja asiakas fysioterapeutin asiantun- temusta. (Vehviläinen 2020, luku 2; Kyngäs ym. 2007, 39.) Laadukas yhteistyö ohjauksessa edistää asiakkaan hoitoon sitoutumista, itsenäistä päätöksen tekoa ja elämänlaatua (Kyngäs ym. 2007, 145).
Ohjauksessa tulee huomioida asiakkaan inhimillinen elämä, joka voi olla moni- mutkainenkin. Asiakkaalla voi olla väsymystä, stressiä tai muita tekijöitä, jotka heikentävät hänen voimavarojaan. Silloin kuntoutukselle pitää asettaa sellaiset tavoitteet, jotka ovat realistisia tavoittaa myös vähemmillä voimavaroilla. Kun ta- voitteet on suunniteltu yksilöllisesti voimavarat huomioiden, on asiakkaan hel- pompi ottaa kuntoutus omaan hallintaansa. Tavoitteiden saavuttamista fysiotera- peutti voi tukea kertaamalla kuntoutuksen positiivisia vaikutuksia ja luomalla us- koa asiakkaan kykyihin. (Vänskä ym. 2014, 18; Kyngäs ym. 2007, 43.)
Motivoivassa ohjauksessa ei tule koskaan täysin valmiiksi, sillä jokainen uusi asiakas luo uuden tilanteen, jossa pitää olla valmis oppimaan uusia ohjaustaitoja.
Arvioimalla omaa ohjausta voi omia ohjauskäytäntöjä muuttaa toimivimmiksi. Jos ohjauskokemukset päättyvät epäonnistumiseen, täytyy olla valmis muuttamaan ohjaustapojaan, sillä muuten fysioterapeutti on pahimmassa tapauksessa este asiakkaan motivoitumiselle. Asiakkaalta on hyvä pyytää jälkikäteen palautetta, mikä häntä auttoi ohjauksessa eniten motivaation ylläpitämisessä. (Vehviläinen 2020, luku 3; Turku 2007, 114, 118.)
Myös fysioterapeutilla täytyy olla motivaatiota ohjaukseen. Ohjausmotivaatio muodostuu fysioterapeutin ohjausasenteesta ja ohjaustaitojen riittävyydestä.
Luottamus omien perustaitojen riittävyyteen tukee fysioterapeutin motivaatiota ohjaukseen. Myös työyhteisön tuki ja positiivinen palaute tukevat fysioterapeutin ohjausmotivaatiota. (Turku 2007, 118–119.)
4.2 Pystyvyyden tukeminen
Pystyvyyden tunne on keskeinen vaikuttava tekijä toimintaan motivoitumisessa.
Pystyvyys tarkoittaa ihmisen käsitystä omista kyvyistään ja sitä, miten hän olettaa selviytyvänsä tehtävästään. (Bandura 1997.) Pystyvyyden tunteen avulla kuntou- tuja aloittaa toiminnan, sitoutuu siihen ja pystyy jatkamaan toimintaa vastoin- käymisistä huolimatta. Jos kuntoutujan pystyvyyskäsityksensä on voimakas, hän asettaa itselleen arvokkaita tavoitteita sekä on motivoitunut pyrkimään sinnik- käästi niihin. (Järvikoski ym. 2016, 77–78.)
Pystyvyyttä voidaan vahvistaa antamalla palautetta asiakkaan edistymisestä tai aikaisemmasta onnistumisesta. Palautteen avulla asiakas saa konkreettista tie- toa kyvyistään selviytyä, mikä auttaa selviytymään myös seuraavista haasteista.
Myös samassa tilanteessa olleiden kuntoutujien onnistumisen kokemukset, eten- kin haasteista selviämisestä, auttavat pystyvyyden vahvistumisessa. (Absetz &
Hankonen 2017; Bandura 1997.)
Asiakkaan pystyvyyttä voi vahvistaa myös sanallisen vakuuttelun avulla. Siinä fysioterapeutti tai läheiset vakuuttelevat yksilön kykyjen riittävän haluttuun toimin- taan. Vakuuttelu kannustaa asiakasta ponnistelemaan tavoitetta kohti, minkä myötä kuntoutumisen onnistumisen mahdollisuus suurentuu ja pystyvyyden tunne vahvistuu. (Bandura 1997.)
Pystyvyyden tunne ei aina vaihtelevissa elämäntilanteissa riitä yksinään vaan li- säksi tarvitaan tavoitteita (Korkiakangas 2010, 18). Toisaalta myös tavoitteilla voi- daan vaikuttaa pystyvyyden tunteeseen, kun tavoitteet asetetaan kohtuullisiksi.
Pystyvyyden tunnetta voi vahvistaa valitsemalla sellaisia tavoitteita, jotka asiakas uskoo saavuttavansa nopeallakin aikavälillä. Tavoitteiden saavuttamisen myötä asiakas ja fysioterapeutti voivat yhdessä tunnistaa kuntoutumisen onnistumisen merkkejä, joiden avulla voidaan vahvistaa pystyvyyttä entisestään. Pystyvyyskä- sityksen muututtua myönteisemmäksi motivaatio vahvistuu, ja sitä kautta voidaan edetä vaativimpiin tavoitteisiin. (Järvikoski ym. 2016, 77–78.)
4.3 Tavoitteen asettaminen
Kuntoutumisen toteutumiseen tarvitaan konkreettinen ja selkeä tavoite (Autti- Rämö ym. 2016, 67). Motivaatio on sitä vahvempi mitä mielekkäämpi, merkityk- sellisempi ja todenmukaisempi tavoite on (Hynynen ym. 2016, 16; Järvikoski ym.
2016, 75). Myös motivaatiopsykologia vahvistaa, että helpointa on innostua toi- minnasta, jonka päämäärä on konkreettinen, selkeä ja myönteinen (Hietanen ym.
2020, 44). Tavoitteet toimivat myös konkreettisina etappeina, joiden avulla voi seurata ja arvioida omaa etenemistä ja onnistumista (Lappalainen & Lappalainen 2017, 242).
Kuntoutus tapahtuu usein asiakkaan kotona, joten tavoitteen on oltava sellainen, jota hän voi ja haluaa toteuttaa arkielämässään (Hietanen ym. 2020, 43; Järvi- koski ym. 2016, 77). Fysioterapeutin tehtävä on osoittaa mikä yhteys kuntoutus- toiminnalla on asiakkaan henkilökohtaiseen elämäntilanteeseen (Järvikoski ym.
2016, 77). Asiakkaan tavoitteena on ottaa harjoitteet osaksi tavallisia toiminta- malleja tai muuttaa tottumuksia ja ajankäyttöä niin, että hän pystyy toteuttamaan kuntoutustaan (Hietanen ym. 2020, 43).
Totuttujen käytäntöjen muuttamiseen tarvitaan sisäistä motivaatiota, omien voi- mavarojen käyttöönottoa sekä keinoja vahvistaa omia voimavaroja (Hietanen ym.
2020, 43; Autti-Rämö ym. 2016, 67). Jos tavoitteen saavuttamiskeino on vaikea tai vaatii jostakin tutusta ja hyvästä luopumista, kuntoutustoiminnan toteuttami- nen vaikeutuu (Hietanen ym. 2020, 44). Myös haastavan harjoitteen tekeminen nostaa harjoittelukynnystä, joten vastaanotolla on varmistettava, että tavoite on sopiva, eli asiakas osaa tehdä harjoitteen myös kotona itsenäisesti (Hietanen ym.
2020, 43).
Asiakkaan on luotettava omaan kykyynsä tehdä muutos, minkä pohjalta hän voi arvioida minkälaista muutosta hänen on mahdollista toteuttaa. Muutoksen teke- miseen on vaikea motivoitua, jos pystyvyyden tunne puuttuu eikä muutosta koeta mahdolliseksi saavuttaa. (Järvikoski ym. 2016, 77–79.) Jos odottaa liikaa ja liian
nopeasti, johtaa se usein heikkoon lopputulokseen, erityisesti jos asiakkaan mi- näpystyvyys on matala (Bandura 1997, 409). Tavoitteen asettelussa asiakasta voi tukea ja ymmärtää paremmin, kun selvittää, miksi mahdolliset aikaisemmat tavoitteet ovat jääneet saavuttamatta tai miksi ne on saavutettu (Järvikoski ym.
2016, 76).
Asiakkaan arvojen pohjalta pystytään määrittämään keskeisiä tavoitteita. Arvojen kuvaaminen jo itsessään herättää motivaatiota ja sitä, miksi muutoksia tehdään.
Arvojen selkiytyminen ohjaa tekemään hyviä valintoja arjessa, jotka tuntuvat tär- keiltä. Kun itselle tärkeät asiat ovat selvillä, on ihminen motivoitunut tekemään sellaisiakin muutoksia, jotka tuntuvat muutoin haastavilta ja työläiltä. (Lappalai- nen & Lappalainen 2017, 239, 242).
Avain tavoitteen saavuttamiselle on kyky laatia suunnitelma, jossa valitaan konk- reettiset keinot ja tavat toiminnan toteuttamiseen (Honkanen 2016, 127). Toimin- nan suunnittelussa selvitetään missä, milloin ja kuinka harjoittelua toteuttaa (Ke- käläinen 2018; Oksanen 2018, 199). Kekäläisen ym. (2018) tutkimuksen mukaan toiminnan suunnittelu vaikutti tavoitteen saavuttamiseen yhtä paljon kuin sisäinen motivaatio. Lisäksi yhtä tärkeää on myös suunnitella, miten selviytyä vaikeista tilanteista, jos niitä tulee (Kekäläinen 2018).
4.4 Motivoituminen tavoitteeseen
Yksi syy tavoitteeseen motivoitumiselle on uskomukset toiminnan seurauksista eli hyödyistä ja haitoista. Asiakkaan on tärkeä tunnistaa, millaisia hyötyjä kun- touksesta on, sillä mitä vaikeampaa hyötyjen tunnistaminen on, sitä vaikeampaa asiakkaan on myös motivoitua hoitoon. (Hietanen ym. 2020, 43.) Asiakkaan on koettava kuntoutuksen hyödyt suurempana kuin haitat (Hietanen ym. 2020, 44;
Hankonen 2017, 210; Järvikoski ym. 2016, 77; Korkiakangas 2010, 19). Kun asia- kas sisäistää tavoitteiden olevan hänelle hyödyllisiä pyrkii hän aktiivisesti ponnis- telemaan niitä kohti (Hietanen ym. 2020, 45).
Motivoituminen on helpompaa, jos haluttu toiminta esitetään myönteisen asian saavuttamisena (harjoittelulla parannat työkykyäsi) verrattuna kielteiseen (jos et harjoittele, et pysty tekemään töitä) (Hietanen ym. 2020, 44; Hankonen 2017, 210). Toisaalta joillekin pelkoihin vetoava viestintä voi tehota, mutta silloin heillä täytyy olla riittävän suuri pystyvyyden tunne. Pelkoihinkin vetoavassa viestin- nässä tarvitaan ohjauksessa konkreettisia keinoja ja tukea. (Hankonen 2017, 210.) French, Cameron, Benton, Deaton ja Harvie (2017) osoittavat tutkimukses- saan, että pelottelulla ja riskeistä tietämisellä on kuitenkin vain lyhytaikaisia vai- kutuksia ihmisen toiminnan muutokseen.
On hyvä huomioida, että motivaation määrä voi vaihdella yksilöstä, tilanteesta ja ympäristöstä riippuen. Hyväkin motivaatio voi kadota esimerkiksi suurien tehtä- vien edessä, jos aloittaminen tuntuu ylivoimaiselta. Silloin ison tavoitteen pilkko- minen pienempiin osatavoitteisiin auttaa motivaation löytämisessä ja toiminnan aloittamisessa. Osatavoitteiden toteuttamisen avulla myös toiminnan jatkaminen helpottuu, kun on saanut jotain aikaiseksi, sillä onnistumiset kasvattavat motivaa- tiota. (Sinokki 2016, 63.)
4.5 Sitoutuminen toimintaan
Sitoutuminen kuntoutuksen tavoitteisiin määrittää sen, miten ja mihin kuntoutu- minen etenee (Järvikoski ym. 2016, 78). Jotta asiakas voi sitoutua kuntoutuk- seen, tarvitsee hän sisäistä motivaatiota, eli omaa halua toimia tavoitteiden mu- kaisesti (Hietanen ym. 2020, 43; Autti-Rämö ym. 2016, 67). Myös omien arvojen selkeytyminen ja kuntoutuksen hyötyjen tunnistaminen auttaa sitoutumista (Hie- tanen ym. 2020, 43; Lappalainen & Lappalainen 2017, 239). Näiden lisäksi sitou- tumiseen tarvitaan asiakkaan luottamusta omiin kykyihinsä selviytyä kuntoutuk- sesta (Järvikoski ym. 2016, 77).
Sitoutumisen vahvistamisessa lähiympäristöstä saatava tuki on tärkeää sekä kuntoutuksen toteutumis- että ylläpitovaiheessa (Järvikoski ym. 2016, 79). Lä- heisten tuki auttaa asiakasta käyttämään voimavaransa tavoitteen saavuttami- seen. Tuen ansiosta asiakas selviää takaiskuista ja vastoinkäymisistä sekä
parhaimmassa tapauksessa vastoinkäymisiä hyödyntämällä kehittää itseään edelleen. Täytyy kuitenkin muistaa, että tällainen lähiympäristön ja asiakkaan vä- linen yhteistoiminta on harvinaista. (Hietanen ym. 2020, 45.)
Tavoitteiden saavuttaminen vaatii sitoutumista kuntoutujan lisäksi myös kaikilta kuntoutumisessa mukana olleilta. Asiakkaan täytyy voida luottaa kuntoutuksessa mukana oleviin työntekijöihin, että hän voi sitoutua kuntoutukseen. (Järvikoski ym. 2016, 78–79.) Fysioterapeutin tehtävänä on ohjata asiakkaan voimavaroja tavoitteiden saavuttamiseen sekä vahvistaa asiakkaan pystyvyyttä (Hietanen ym.
2020, 33, 45; Hynynen ym. 2016, 16). Fysioterapeutin täytyy iloita onnistumisista ja kannustaa repsahduksista huolimatta, sillä se innostaa asiakasta jatkamaan kuntoutusta. Tämä kaikki fysioterapeutin antama tuki ylläpitää motivaatiota ja pa- rantaa sitoutumista. (Hietanen ym. 2020, 33, 45; Autti-Rämö ym. 2016, 67.)
5 Opinnäytetyön toteutus
Tämä opinnäytetyö on toiminnallinen ja sen tehtävänä on tuottaa materiaali, josta fysioterapeuttiopiskelijat saavat keinoja asiakkaan motivoimiseen vuorovaikutuk- sen ja ohjauksen avulla. Toimeksiantajana toimii Fysiotikka, joka on Karelia-am- mattikorkeakoulun oppimisympäristö. Fysiotikka toimii fysioterapeuttiopiskelijoille käytännön harjoittelupaikkana vuosikurssista riippumatta.
Posterit ovat helposti löydettävissä, sillä ne sijoitetaan näkyvälle paikalle Fysioti- kan oppimisympäristöön. Postereiden sisältöä on käsitelty ja muokattu paljon, että siinä oleva tieto on tiivistä sekä visuaalinen ilme on mielenkiintoa herättävä.
Tästä syystä tuotettavaksi materiaaliksi valikoitui seinälle laitettavat informatiivi- set posterit sekä vuorovaikutuksesta että asiakkaan ohjauksesta.
Opinnäytetyöprosessi on kuvattu Salosen (2013) konstruktiivista mallia mukail- len. Kuviossa 1 on havainnollistettu opinnäytetyön eteneminen aikajärjestyk- sessä, josta saa nopeasti käsityksen työn edistymisestä. Seuraavissa kappa- leissa on avattu opinnäytetyöprosessin eri vaiheita laajemmin.
Kuvio 1. Opinnäytetyö prosessi mukaillen Salonen 2013.
Opinnäytetyöprosessi alkoi aiheenvalinnalla marras- ja joulukuussa 2019. Aluksi tarkoitus oli perehtyä kroonisten kipupotilaiden motivointiin, mutta kroonisen ki- vun huomioimisen koettiin laajentavan opinnäytetyötä liikaa. Aiheeksi rajautui tässä vaiheessa asiakkaan motivoiminen ja kohtaaminen, josta oli tarkoitus tehdä opas fysioterapeuttiopiskelijoille. Opinnäytetyöksi siis valikoitui toiminnallinen, jo- hon toimeksiantajaksi saatiin Karelia-ammattikorkeakoulun fysioterapeuttiopiske- lijoiden oppimisympäristö Fysiotikka. Salonen (2013, 17) kutsuu tätä vaihetta aloitusvaiheeksi.
Keväällä 2020 kerättiin opinnäytetyön suunnitelmaan tietoperustaa eri kirjalli- suus- ja tutkimuslähteistä. Salosen (2013, 17) mukaan tämä on suunnitteluvaihe.
Motivaatiosta löytyi paljon tietoa työn johtamisen ja oppimisen näkökulmasta,
mutta ei juurikaan kuntoutuksen näkökulmasta. Koko tiedonhaun ajan pohdittiin aiheen rajausta, ettei opinnäytetyöstä olisi tullut liian laaja tai puolestaan liian suppea. Siispä aiheeseen tutustuttiin monesta eri näkökulmasta ja tietoa kerättiin aiheesta runsaasti, myös sellaista, joka ei päätynyt lopulliseen opinnäytetyöhön.
Esimerkiksi motivointiteorioiden laajempi tarkasteleminen jäi työstä kokonaan pois, sillä niiden kautta motivoitumista ei ole voitu yksiselitteisesti määrittää. Lo- pulta opinnäyteyön aiheeksi muokkautui vuorovaikutus- ja ohjauskeinot, jotka vaikuttavat asiakkaan motivoimiseen.
Postereita alettiin työstämään, kun tietoperusta oli tiedon määrän osalta valmis.
Salosen (2013, 18) mukaan tämä kuuluu työstövaiheeseen. Keskustelua käytiin toimeksiantajan kanssa siitä, mitä toiveita ja odotuksia heillä on postereista ja niiden sisällöstä. Keskustelun seurauksena postereiden kooksi valikoitui A3 ja selvisi myös, että postereiden taittoon ja painoon saadaan apua Karelia-ammat- tikorkeakoulun graafikolta. Lisäksi toimeksiantajalta saatiin ohjeita tietoperustan tiivistämiseen, jotta se sisältäisi vain olennaisia tietoja postereidenkin kannalta.
Postereihin haluttiin nimittäin mahdollisimman käytännönläheisiä ohjeita, joiden avulla posterin lukija voi parantaa omia vuorovaikutus- ja ohjaustaitojaan.
Postereiden sisältö suunniteltiin tietoperustan pohjalta ja postereiden ulkoasu hy- vän posterin ominaisuuksien mukaan. Postereiden suunnittelussa paneuduttiin pääasiassa kirjalliseen sisältöön, mutta myös ulkoasua ideoitiin PowerPoint -oh- jelmalla. Haastavaksi osoittautui laajasta tietoperustasta tiedon siirtäminen pos- tereihin, joissa tiedon pitäisi olla sekä tiivistettyä että ymmärrettävää.
Työstövaiheessa myös opinnäytetyöraporttia kirjoitettiin eteenpäin sekä tietope- rustaa viimeisteltiin. Toteutus ja pohdinta vaiheen kirjoittamiseen käytettiin huo- mattavasti enemmän aikaa, kun oli suunniteltu. Opinnäytetyöraporttia kirjoitta- essa tavoitteena oli, että jokainen kappale ja luku olisivat mahdollisimman pitkälle viimeistelty työstövaiheessa. Tämä koettiin hyödylliseksi myöhemmissä vai- heissa, sillä se helpotti tekstin tiivistyksessä sekä viimeistelyssä myöhemmissä vaiheissa, vaikka tekstiä muokattiin välillä huomattavastikin. Lisäksi tietoperustaa pyrittiin tiivistämään niin, että siellä oli vain asioita, jotka ilmenevät lopullisessa tuotoksessa. Vielä viime hetkillä sisällysluettelon järjestystä muokattiin, jolloin
raportin rakenteesta saatiin selkeämpi. Tätä vaihetta Salonen (2013, 18) kutsuu viimeistelyvaiheeksi.
Salosen (2013, 18) kutsumassa viimeistelyvaiheessa muokattiin otsikoita ja ai- heiden esitysjärjestystä, jolloin raportin rakenteesta saatiin selkeämpi. Posterin viimeistelyn aikana toimeksiantajalta, opinnäytetyöohjaajalta sekä muutamilta opiskelijakollegoilta kysyttiin palautetta postereiden sisällöstä sekä asettelusta.
Viimeisteleviä muutoksia tehtiin palautteiden avulla. Tämän jälkeen posterien si- sällöt lähetettiin graafikolle, joka tuotti ne valmiiseen muotoon ja kokoon.
6 Opinnäytetyön tuotos
6.1 Postereiden suunnittelu
Opinnäytetyön tuotoksiksi suunniteltiin helposti luettavia postereita, joissa tieto tulee tiiviisti esille. Postereiden kohderyhmänä oli fysioterapeuttiopiskelijat, joten tuotos suunniteltiin heille ymmärrettävään muotoon. Opinnäytetyön aiheet voitiin jakaa kahteen eri posteriin, jolloin toisessa opastetaan vuorovaikutustaitoja ja toi- sessa ohjaustaitoja. Opinnäytetyön aiheet tiivistettiin kuvioksi 2 ja 3, joiden avulla postereiden suunnittelu luonnistui paremmin. Suunnittelun avuksi etsittiin tietoa myös hyvän posterin ominaisuuksista, joista kerrotaan seuraavissa kappaleissa.
Kuvio 2. Vuorovaikutuksen keskeisimmät aiheet.
Kuvio 3. Ohjauksen keskeisimmät aiheet.
Posteri voi olla tieteellinen, esittelevä tai kaupallinen. Tieteellinen posteri kuvaa usein tutkimuksia ja niistä saatuja tuloksia asiallisesti. Esittelevä posteri kuvaa usein toimintoa tai jotakin asiaa. Esittelevä posteri on useimmiten visuaalisempi
ja vapaamuotoisempi tuotos kuin tieteellinen posteri. Kaupallista posteria käyte- tään usein markkinoinnin tukena tuotteelle tai palvelulle. (Törrönen 2012.)
Posteria kirjoittaessa on hyvä asennoitua lukijan rooliin, mikä on lukijan tarve ja mitä tietoja lukija tekstistä etsii. Tekstin on oltava kirjotettu lukijalle hänen tietota- soaan vastaavaksi. Tieto tulee olla selkeästi ymmärrettävää, mutta liian itsestään selvä tieto voi tuntua lukijan aliarvioimiselta. (Rentola 2008, 92–93.)
Typografialla eli tekstin esitysasun muotoilulla pyritään lisäämään luettavuutta in- formaatioviestinnässä. Luettavuus koostuu tunnistettavuudesta sekä helppolu- kuisuudesta. Tunnistettavuudessa huomioidaan fontin muotoilu, sillä kirjainten on oltava hyvin erotettavissa toisistaan, jotta ne tunnistetaan nopeasti. Helppolukui- suutta parantaa puolestaan palstan muotoilu, tekstirivien pituus ja fontin koko.
(Hildén ym. 2016, 116.)
Informaatiomuotoilu on tiedon esittämistä mahdollisimman selkeästi ja se sovel- tuu hyvin ihmisten käytettäväksi. Mitä esteettisempi visualisointi on, sitä luotetta- vammaksi ja ymmärrettävämmäksi asiasisältö koetaan. Jos asian tai tiedon il- maisu voidaan tehdä sanallisesti, on sen visualisointi yleensä turhaa tai jopa hai- tallista. Visualisoinnin ja tekstin tulee tukea toisiaan, mutta ei toistaa toisiaan.
(Hildén, Koponen & Vapaasalo 2016, 77; Rentola 2008, 102.)
Posterin kokoa tulee suunnitella niin, että se palvelee kohderyhmää parhaiten.
Yleensä posteri on A4 kokoa isompi, jotta se havaitaan myös kauempaa. Poste- reita luetaan usein 1–2 metrin päästä. Posterin täytyy olla visuaalisesti kiinnos- tava ja siitä täytyy nopeasti selvitä aihe, sillä niiden perusteella tehdään päätös noin 11 sekunnissa, luetaanko posteria. (Silén 2020.)
Taitto eli sivusommittelu, on sitä, miten kuvat, kuviot, teksti ja muut graafiset ele- mentit sijaitsevat sivulla toisiinsa sekä tyhjään tilaan nähden. Keskeisiä osioita kannattaa taitossa korostaa visuaalisesti enemmän, jotta lukija voi jo kauempaa hahmottaa keskeiset asiat. (Hildén ym. 2016, 65–67.) Näköhavainnon muodos- tumiseen vaikuttaa visuaalinen ärsyke, aktiivinen huomion kohdistaminen sekä aiemmat kokemukset. Visuaalisilla muuttujilla voidaan siis vaikuttaa lukijan
kokemaan näköhavaintoon. Noita muuttujia ovat esimerkiksi sijainti, muoto, värin tummuus tai sävy. (Hildén ym. 2016, 98.)
Värit ovat tehokas keino sisällön erottamiseen toisistaan. Värien käyttö tulee olla siis johdonmukaista sekä turhia värieroja välttää. Tärkeitä yksityiskohtia tulee ko- rostaa voimakkailla väreillä ja toissijaisia kohtia voidaan värittää haaleammilla tai vähemmän kylläisillä väreillä. Värit eivät saa kuitenkaan aiheuttaa häiritsevää kontrastia keskenään. (Hildén ym. 2016, 115.)
6.2 Postereiden esittely
Opinnäytetyön tuotokseksi syntyi kaksi informatiivista esittelevää posteria. Toi- sen posterin teema on vuorovaikutus ja toisen ohjaus. Posterit ovat A3 kokoisia ja ne sijoitetaan Fysiotikan oppimisympäristön seinälle. Suunnitelmien pohjalta posterit toteutti Karelia-ammattikorkeakoulun graafikko Salla Anttila, joten ne noudattavat Karelia-ammattikorkeakoulun graafisia ohjeita. Posterit on tarkoitettu käytettäväksi yhdessä, jolloin ne muodostavat kattavan kokonaisuuden asiak- kaan motivoimisen tukemisesta. Posterit on toteutettu kuitenkin niin, että niitä voi käyttää myös erikseen.
Postereihin valittiin aiheet ja sisältö teoriaperustan pohjalta. Jokainen aihe on ot- sikoitu ja sen alla on aiheeseen sisältyvät tiedot puhekuplan sisällä. Ohjeet ovat kirjoitettu tiiviisti, jotta lukijalla riittää kiinnostus lukea posterit kokonaan. Kaikki ohjeet pohjautuvat tietoperustaan, mutta joistakin ohjeista sanamuotoja on muo- kattu käytännönläheisimmiksi, että ne ymmärretään myös ilman teoriaperustan lukemista.
Postereissa on hahmoja kuvaamassa ammattilaista ja asiakasta. Hahmon tai hahmojen ympärille sijoitettiin puhekuplia sekä mietekuplia. Puhekuplien tarkoi- tus on korostaa postereiden aihetta eli vuorovaikutusta ja sen avulla tapahtuvaa ohjausta. Mietekuplat kannustavat postereiden lukijaa ohjeiden toteuttamiseen.
Puhekuplien otsikoiden vieressä olevat kuvakkeet kuvainnollistavat aihetta. Värit
ja fontti on valittu selkeiksi ja helposti luettaviksi Karelia-ammattikorkeakoulun graafisista ohjeista.
Vuorovaikutus -posterin (liite 1) otsikko on ”Viesti ja vaikuta vahvemmin vastaan- otolla – vuorovaikutuksen unohdetut itsestään selvyydet”. Otsikko kertoo heti mitä posterissa käsitellään ja missä ympäristössä. Otsikon alla on kysymys ” Ovatko nämä sinulla halussa?”, jonka tarkoituksena on laittaa lukija pohtimaan omia vuorovaikutustaitojaan. Jokaisen otsikon vieressä on neliö, jonka sisällä on
”check” merkki. Noiden merkkien tarkoitus on luoda lukijalle mielikuva muistilis- tasta, jossa voi merkata itselleen ylös kohdat, jotka toteutuvat omassa työssään.
Hahmon alla olevassa mietekuplassa on listattu onnistuneen vuorovaikutuksen hyötyjä kuntoutukseen.
Puhekuplat ovat otsikoitu vuorovaikutus -posterissa (liite 1) seuraavaan järjestyk- seen: aktiivinen kuuntelu, kohtaaminen, empatia ja ystävällisyys, viestintä ja luot- tamus. Puhekuplat voi lukea missä tahansa järjestyksessä, mutta oletus on, että se luetaan ylhäältä alaspäin. Tutkimusten mukaan aktiivinen kuuntelu on asia, joka fysioterapeuteilla yleisimmin unohtuu, joten se on nostettu posterissa ensim- mäiseksi puhekuplaksi. Puhekuplien sisältö on kirjoitettu minämuotoon, jonka tar- koituksen on aktivoida lukijaa pohtimaan omaa toimintaa vuorovaikutustilan- teessa.
Ohjaus -posterissa (liite 2) on valittu otsikoksi herättelevä ja helposti lähestyttävä virkkeen alku “Kun asiakasta ei kiinnosta...”. Otsikon tarkoituksena on saada lu- kija kiinnostumaan aiheesta. Kolme pistettä otsikon lopussa kertoo, että otsikon virkkeen ongelmaan on jatkoa. Virke jatkuu ajatuskuplissa ja puhekuplien otsi- koissa, jolloin jatkosta muodostuu seuraavanlainen ”kannusta asiakasta osallis- tumaan, luottamaan kykyihinsä, määrittämään tavoitteensa ja sitoutumaan, jotta mahdollistat asiakkaan motivoitumisen”. Tämän avulla lukija saa nopeasti käsi- tyksen koko posterin sisällöstä, ja pystyy niiden avulla käsittelemään ja järjeste- lemään posterin ohjeet paremmin muistiinsa.
Ohjaus -posterin (liite 2) neljä aihetta ovat keskeisiä ohjauksen tavoitteita, joita opinnäytetyön tietoperustassa tulee esille. Näihin tavoitteisiin pääsemiseen
ohjeistetaan kunkin aiheen alapuolella puhekuplissa. Ohjeet ovat kirjoitettu käs- kymuotoon, jolloin on voitu erotella, milloin ohje toteutetaan yhteistyössä asiak- kaan kanssa ja milloin ohjeen toteutumisen vastuu on kokonaan ammattilaisella.
7 Pohdinta
7.1 Yhteenveto ja johtopäätökset
Opinnäytetyömme tavoitteena oli selvittää miten fysioterapeutti voi motivoida asiakasta vuorovaikutuksen ja ohjauksen avulla. Tarkoituksena oli koota aiheesta selkeä tietoperusta, jonka pohjalta voitiin tuottaa aiheeseen opastavat posterit fysioterapeuttiopiskelijoille. Toimeksiantaja toimi Karelia-ammattikorkeakoulun fysioterapeuttiopiskelijoiden oppimisympäristö Fysiotikka, jonka seinälle posterit sijoitettiin.
Huomasimme opinnäytetyömme aiheen olevan ajankohtainen, sillä siitä on kirjoi- tettu fysioterapian sekä sosiaali- ja terveysalan ammattilehdissä useasti viime vuosina eri näkökulmista. Lisäksi varsinkin vuorovaikutuksesta ja siihen vaikutta- vista tekijöistä on Suomessakin tulossa tulevina vuosina lisää tutkimuksia. Ai- hetta valitessamme mietimme, mikä kohderyhmä tällä hetkellä tarvitsee aiheesta lisätietoa: työssäkäyvät vai opiskelijat. Työssäkäyviä meidän on vaikea tavoittaa ja heidän taitoihinsa meillä voi olla haastava vaikuttaa, joten kohdistimme työmme opiskelijoille. Lisäksi opiskelijoilla on mahdollisuus viedä harjoittelu- ja työpaikkoihin uusia taitoja ja käytäntöjä.
Opinnäyteyön alkuvaiheessa etsimme vastausta siihen, mitä motivaatio on ja mi- ten ihminen motivoituu. Motivaation käsite onnistuttiin määrittelemään, mutta useiden motivointiteorioiden ja tutkimusten tarkastelun jälkeen selvisi, että ihmi- sen motivoitumista ei ole vielä pystytty määrittämään yksiselitteisesti (Sinokki 2016, 63). Tarkastelussa kuitenkin selvisi, että on keinoja, joilla motivaatioon voi vaikuttaa. Esille nousi vuorovaikutustaitojen ja ohjauskeinojen merkitys
motivoinnissa. Näihin fysioterapeutti voi vaikuttaa omalla toiminnallaan, joten tästä syystä lähdimme syventämään tietoamme vuorovaikutuksesta ja ohjauk- sesta.
Tietoperustan vuorovaikutus luvun keskeisin sisältö ohjaa yhteisymmärryksen ra- kentumista kohti. Siinä nostetut osa-alueet vaikuttavat kaikki osaltaan hyvään vuorovaikutukseen ja sitä kautta yhteisymmärryksen rakentumiseen. Kuitenkin aktiviinen kuuntelu on nostettu useissa eri tutkimuksissa taidoksi, joka vaikuttaa kohentavasti hyvään vuorovaikutukseen. Muun muassa Mähönen (2015) nostaa kirjallisuuskatsauksen johtopäätöksissään aktiivisen kuuntelun olevan merkittä- vässä roolissa yhteisen ymmärryksen luomisessa. Toisaalta O´Keeffe ym. (2016) toteavat tutkimuksessaan olevan vielä epävarmaa, mikä vuorovaikutuksen osa- alueista vaikuttaa kuntoutuksen lopputulokseen eniten. Edellä mainittuun tutki- muksen tulokseen voi vaikuttavaa tilanteiden ja asiakkaiden yksilöllisyys. Voi- daan siis ajatella olevan tärkeää hallita kaikkia vuorovaikutuksen osa-alueita, jotta vuorovaikutus olisi tehokasta kaikkien kanssa tilanteesta riippumatta.
Yhteisymmärryksen avulla asiakkaan kanssa työskenteleminen helpottuu, jolloin myös ohjauskeinoilla motivoiminen mahdollistuu. Kun ymmärtää asiakasta, osaa häntä tukea oikealla tavalla. Yhteisymmärryksen avulla osaa arvioida tarvitseeko asiakas tukea pystyvyyden tukemisessa, konkreettisten toiminnan suunnitte- lussa, tavoitteen selkeyttämisessä vai kaikissa näissä. On aiheellista pohtia, onko kaikelle tälle motivaation tukemiselle aikaa fysioterapiakäynnillä. Toisaalta, jos asiakas on kokenut fysioterapeutin ymmärtäväiseksi ammattilaiseksi, tulee hän vastaanotolle toisenkin kerran (Hietanen 2020, 14), jolloin asiakasta voi tukea lisää.
Fysioterapiassa ohjauksen tärkein tavoite on saada asiakas ymmärtämään tilan- teensa, jolloin hänestä tulee aktiivinen osallistuja kuntoutuksessaan. Asiakkaan täytyy lisäksi olla halukas ja kiinnostunut kuntoutukseen, jotta hän alkaa toimi- maan kuntoutusohjelman mukaisesti. Tähän päästään, kun kuntoutusohjelma suunnitellaan asiakkaan kanssa hänen tarpeidensa, mieltymystensä ja voimava- rojensa mukaiseksi. Tämä kaikki tukee asiakkaan motivaatioita.
Tutkimustulosten mukaan pystyvyyden tunne on merkittävä tekijä motivoitumi- sessa. Asiakas aloittaa, sitoutuu ja jatkaa kuntoutumista, kun hän uskoo pysty- vänsä kuntoutussuunnitelman mukaiseen toimintaan (Järvikoski ym. 2016, 77- 78). On siis tärkeää tukea asiakkaan pystyvyyttä. Opinnäytetyössä esitellään ly- hyesti, miten asiakkaan pystyvyyttä voidaan tukea, mutta aihetta voisi nostaa enemmänkin esille sen tärkeyden vuoksi. Opinnäytetyömme aihe oli niin laaja, ettemme voineet enemmän paneutua tähän aiheeseen.
Opinnäytetyön yhden pääteemoista, eli yhteistyön ja motivoimisen lähtökohdan, voisi tiivistää Pikkaraisen (2013, 22) sanoihin: ”Älä kysy, miten sinä tulet toimeen asiakkaan kanssa, vaan mieti, miten hän tulee toimeen sinun kanssasi”. Nämä sanat muistuttavat, että asiakkaan kokemus fysioterapiassa on tärkeää. Asiak- kaan täytyy kokea, että fysioterapeutti kuuntelee ja ymmärtää häntä, jonka seu- rauksen asiakas pystyy luottamaan fysioterapeuttiin. Fysioterapeutti voi parantaa yhteistyötä ja asiakkaan mukavuutta opinnäytetyössä esitetyillä vuorovaikutus- taidoilla kuten empatialla, sanattomalla viestinnällä ja aktiivisella kuuntelulla. Kun asiakas tulee toimeen fysioterapeutin kanssa, on yhteistyö sujuvaa ja sitä kautta motivaation tukeminen tehokkaampaa.
Kuten huomataan, motivaation tukeminen vaatii useiden vuorovaikutus- ja oh- jaustaitojen hallitsemista. On tärkeää havaita näiden kahden kokonaisuuden yh- teys toisiinsa ja pyrkiä arvioimaan omia taitojaan kriittisesti kehittääkseen moti- vointitaitojaan. Käytännön harjoittelussa olemme huomanneet, että kaikkiin näi- hin taitoihin on hankala keskittyä yhtä aikaa. Siksi onkin tärkeää harjoittaa aktii- visesti vuorovaikutus- ja ohjaustaitoja, jotta niistä tulisi osa toimintaa automaatti- sesti.
7.2 Tuotoksen arviointi
Opinnäytetyön tuotoksena tehtiin kaksi posteria (liite 1 & 2), jotka opastavat fy- sioterapiaopiskelijoita asiakkaan motivoimista vuorovaikutuksen ja ohjauksen avulla. Tavoitteena oli saada postereista mahdollisimman käytännölliset ja yksin- kertaiset. Opinnäytetyön aiheesta olisi voinut tehdä kirjallisuuskatsauksen, mutta
uskoimme seinälle sijoitettavien postereiden tavoittavan paremmin kohdeyleisön.
Lisäksi tiedon esittäminen visuaalisessa muodossa houkuttelee lukijoita sekä voi auttaa tiedon ymmärtämistä. Heittola (2017) vahvistaa, että jopa 60 % ihmisistä sisäistää tietoa helpommin visuaalisesta lähteestä kuin kirjallisesta lähteestä.
Palautetta kysyimme lähes valmiista posterisuunnitelmista muutamilta opiskelija kollegoiltamme. Vertaispalautetta olisimme voineet hyödyntää suunnittelu vai- heessa enemmän selkeän palautekyselyn muodossa, jotta muutosehdotuksia olisi saatu enemmän esille. Posterit saimme valmiiksi melko myöhään ja niiden lähetys graafikolle meni lähelle opinnäytetyöseminaari päivää. Tähän olisimme voineet varata enemmän aikaa, jotta valmiista työstä olisi saanut kerättyä pa- lautetta.
Valintamme tehdä teoriaperustan opeista posterit oli onnistunut, sillä posterit toi- mivat hyvänä muistilappuna, josta vuorovaikutuksen ja ohjauksen moninaisia tai- toja voi kerrata nopeasti aina tarvittaessa. Posterit ovatkin päätyneet myös mo- nien työhuoneiden seinälle sekä vastavalmistuneilla fysioterapeuteilla että pi- dempään töitä tehneillä. He kokivat postereiden aiheet tärkeiksi ja myönsivät, että välillä postereissa mainitut ”vuorovaikutuksen itsestäänselvyydet” unohtuvat.
Siksi visuaalisesti tuotetut tiiviit ohjeet olivat tarpeen.
Posterit ovat mielestämme onnistuneet visuaalisesti sekä olemme tyytyväisiä nii- den sisältöön. Posterit vastaavat kysymykseen, johon alussa lähdimme etsimään vastausta: miten fysioterapeutti voi tukea asiakkaan motivaatiota. On kuitenkin vaikea vielä arvioida toimivatko posterit käytännössä, mutta edellytykset siihen ovat hyvät. Postereiden on tarkoitus toimia muistuttajana vuorovaikutuksesta ja ohjauksesta, joista on helppo kerrata niiden osa-alueita.
Postereiden sisältö pyrittiin toteuttamaan niin, että opiskelijat jaksavat lukea ja tutkia koko posterin. Nopealla vilkaisulla saa jo selville postereiden pääaiheet sel- keiden otsikoiden avulla. Mielestämme onnistuimme pitämään postereiden teks- tin yksinkertaisena ja helppona sisäistää. Postereissa olisi kuitenkin voinut koros- taa vielä enemmän aiheiden tärkeyttä fysioterapiassa, sillä nyt lukija itse arvottaa sen, kuinka tärkeänä hän pitää postereiden sisältöä. Kokonaisuudessaan
