• Ei tuloksia

"Hetkeekään ei oo aikaa puhaltaa" : autoalan esimiesten kokema työperäinen stressi ja työuupumus kvalitatiivisesti ja kvantitatiivisesti tarkasteltuna

N/A
N/A
Info
Lataa
Protected

Academic year: 2022

Jaa ""Hetkeekään ei oo aikaa puhaltaa" : autoalan esimiesten kokema työperäinen stressi ja työuupumus kvalitatiivisesti ja kvantitatiivisesti tarkasteltuna"

Copied!
1
0
0

Kokoteksti

(1)

Helsingin yliopisto - Helsingfors universitet - University of Helsinki

ID 2000-482 Tiedekunta-Fakultet-Faculty

Valtiotieteellinen tiedekunta

Laitos-Institution-Department

Sosiaalipsykologian laitos

Tekijä-Författare-Author

Hussi, Tomi

Työn nimi-Arbetets titel-Title

"Hetkeekään ei oo aikaa puhaltaa" : autoalan esimiesten kokema työperäinen stressi ja työuupumus kvalitatiivisesti ja kvantitatiivisesti tarkasteltuna

Oppiaine-Läroämne-Subject

Sosiaalipsykologia

Työn laji-Arbetets art-Level

Pro gradu

Aika-Datum-Month and year

1999-11-01

Sivumäärä-Sidantal-Number of pages

117 s.

Tiivistelmä-Referat-Abstract

Tämä pro gradu -tutkielma tarkastelee autokorjaamojen ja varaosamyynnin esimiesten työperäistä stressiä ja työuupumusta kvantitatiivisten ja kvalitatiivisten menetelmien avulla. Stressiä ja työuupumusta on perinteisesti tarkasteltu vain yksilön näkökulmasta, nykyään tutkimuksen painopiste on työyhteisöihin keskittyvässä näkökulmassa. Vaikka työyhteisön ominaisuuksilla on tässäkin tutkimuksessa pääpaino, hyödynnetään myös yksilöä käsittelevää näkökulmaa, sillä samaan työyhteisöön kuuluvien henkilöiden kokemukset poikkeavat toisistaan.

Tutkimuksessa pyritään selvittämään, miten työperäinen stressi syntyy autoalalla. Jos stressin kokemisessa voidaan osoittaa eroja yritysten välillä, pyritään niiden aiheutuminen selittämään. Kolmas tavoite on työuupumuksen syntymisen selittäminen.

Lomakekyselyn kohderyhmäksi otettiin kaikki pääkaupunkiseudulla asuvat Teknisten Liitto TL ry:n jäsenet, jotka työskentelevät autoalalla.

Haastatteluun valittiin esimiesasemassa toimivat henkilöt kahdesta yrityksestä, joista toisessa stressin kokeminen oli lomakekyselyn perusteella yleisintä ja toisessa vähäisintä. Lomakekyselyn analyysiin on käytetty yksisuuntaisia varianssianalyysejä, joiden avulla on tarkasteltu muuttujien välisiä yhteyksiä työstressikyselyn viitekehyksen mukaisesti. Haastatteluaineisto on luokiteltu faktanäkökulmasta. Luokittelu on jäsennetty etnografiseksi kuvaukseksi autoalan esimiehen työpäivän rakentumisesta ja toisaalta malliksi, joka selvittää työuupumuksen syntyyn vaikuttavia työn piirteitä.

Työpäivä on hyvin kiireinen. Kiirehtimisen tarve syntyy puhelinpalvelusta ja tarpeesta muuttaa asentajille laadittua työjärjestystä. Puheluita tulee paljon, joten ne pyritään hoitamaan mahdollisimman nopeasti. Tällöin huoltotilaukseen jää puutteita, jotka asiakas ilmoittaa työtä

vastaanotettaessa. Muutokset johtavat siihen, ettei aikaisemmin laadittua työjärjestystä voida noudattaa, vaan työnjohtajan on laadittava uusi.

Työ aiheuttaa huomattavasti enemmän henkisestä kuin ruumiillista kuormitusta. Kiire on kuormittavuuden lähteenä yleisempi kuin työn vaikeaksi kokeminen. Kiireen aiheuttaman kuormittavuuden takia autoalalla koetaan stressiä enemmän kuin suomalaisten työelämässä mukana olevien miesten keskuudessa keskimäärin. Tämän tutkimuksen aineistosta ei voida osoittaa suoranaisia työuupumustapauksia. Työuupumuksen syntyä jäsentävä malli on silti hyödyllinen, sillä sen avulla voidaan ennakoivasti puuttua kuormittaviin työn piirteisiin. Tärkeiksi

kehittämistoimenpiteiden kohteiksi osoittautuvat asiakaspalvelu, kompetenssin ylläpitäminen, työn suunnittelemisen kehittäminen, työn määrä ja työtehtävien päällekkäisyys. Työtä voitaisiin tehostaa yhteistyömuotoja kehittämällä ja järjestämällä tehtäviä uudelleen, jolloin kiireen ja stressin kokeminen vähenisivät. Stressin hallinnassa hyödylliseksi osoittautuu myös ammatillinen lisäkoulutus. Yhteistyömuotoja voitaisiin kehittää eriyttämällä puhelinpalvelu muista työnjohtajan tehtävistä. Tällöin puhelinpalvelusta vastaavat ehtisivät hoitaa puhelut huolellisesti ja muilla työnjohtajilla olisi enemmän aikaa paikanpäällä tapahtuvaan asiakaspalveluun ja asentajien neuvomiseen. Tällainen uudelleenjärjestely lisäisi työhön liittyviä vaikutusmahdollisuuksia. Lisäksi kiireen vähentyminen parantaisi myös mahdollisuuksia hankkia ammatillista lisäkoulutusta.

Avainsanat-Nyckelord-Keywords uupumus - työn organisointi

stressi - uupumus - työn kuormittavuus kyselytutkimus - haastattelututkimus - autoala Säilytyspaikka-Förvaringsställe-Where deposited

Muita tietoja-Övriga uppgifter-Additional information

Viittaukset

LIITTYVÄT TIEDOSTOT

Ohjausvuorovaikutuksen laadun osa-alueet olivat yhteydessä toisiinsa, minkä lisäksi esiopettajien syksyllä kokema stressi oli yhteydessä matalampaan tunnetuen laatuun syksyllä

Tämä onkin hyvin konkreettinen osoitus siitä, että opiskelu vaikuttaa opiskelijan hyvinvointiin niin sitä edistävästi kuin vähentä- västi.. Siitä huolimatta opiskelu

Kosken mu- kaan (2007, 306) pääpaino valmentajien ja seuraohjaajien koulutuksessa on edelleen siinä, kuinka lapsesta ja nuoresta tulee parempi urheilija. Yhä enemmän kuitenkin

Eri ikävaiheissa koetun stressin ja sukupuolen yhteys 50-vuotiaana koettuun sosiaaliseen hyvinvointiin oli yhteensä 8 % (taulukko 6.), siten että tilastollisesti

T yön imun ja työuupumuksen on kyllä havaittu olevan negatiivisesti yhteydessä toisiinsa: mitä enemmän työntekijä kokee työn imua, sitä vähemmän hänellä on

Tulosten perusteella lapsen univaikeuksiin olivat yhteydessä äidin kokema vanhemmuuden stressi, korkeampi koulutus, sekä vanhemman käyttämät aktiiviset ja passiiviset

Työhön liittyvien voimavarojen osalta tuli esille, että hyvä työ- ympäristö, oman työn hallinta ja merkityksellisyys sekä vapaa-ajan ja työn tasa- paino ovat olennaisia

Dunnet T3 Post Hoc -testin mukaan ryhmän 1 ja 2 opiskelijat erosivat toisistaan tilastollisesti merkitsevästi, (p = .000), siten, että HYVY-kurssille osallistuneet (ryhmä 2)