Tiedotuslehti
4/2011
Toiminta-alue:
Helsinki, Espoo, Kauniainen, Kirkko- nummi ja Vantaa. Jäseniä myös muissa kunnissa.
Lehden toteutus:
Tarja Hartman, päätoimittaja
Kari Kortelainen, ulkoasu Painos: noin 9 200 kpl Paino: Paintek, Helsinki Yhdistyksen toimihenkilöt:
Riitta Linnanmäki-Rinne, diabeteshoitaja
Piia Laine, toimisto ja myymälä Toimiston sijainti:
Yhdistyksen toimisto, myymälä ja dia- betesvastaanotto sijaitsevat Helsingin Kampissa, osoitteessa Malminkatu 24 D 38. Portti 24 sijaitsee Radisson SAS-
hotellin takana, paina ovisummeria D 38 ja summerin soidessa työnnä portti auki. Toimipiste sijaitsee sisäpihalla.
Pääkaupunkiseudun Diabetesyhdistys ry:n tiedotuslehti Julkaisija: Pääkaupunkiseudun Diabetesyhdistys ry
Malminkatu 24 D 38, 00100 Helsinki Puh: 09-586 0520, fax: 09-586 05250
Sähköposti: yhdistys@psdiabetes.fi, www-sivut: www.psdiabetes.fi Tutustu Suomen Diabetesliiton kotisivuihin www.diabetes.fi
Myymälän aukioloajat Maanantai 10–16
Tiistai 10–17
Keskiviikko 10–16
Torstai 10–15
Perjantai (suljettu)
Leikkaa talteen M
Runeb ergink
atu
Salomonk atu
Fredr ikink
atu Malmink
atu Lapinlahdenk
atu
Kansak oulunk
atu
Malminr inne
KAMPIN KESKUS U.K. katu KAMPIN
METROASEMA
DIABETESYHDISTYS
Diabetesmyymälä
Yhdistyksen tiloissa toimii yhdistyksen diabetesmyy- mälä, jossa myydään edullisesti diabeteksen hoitoon liittyvää materiaalia. Tiedustelut puh. (09) 586 0520 ja toimisto@psdiabetes.fi.
Myymälässä annetaan myös käyttöopastus tuottei- siin. Tule tutustumaan!
Myymälän tuotevalikoimaan kuuluvat:
• Verensokerimittarit, liuskat ja mittareiden paristot. Myymme mm. Rochen liuskatonta Accu-Chek Mobile verensokerimittaria. Tule tutustumaan ja mahdollisesti ostamaan omasi!
• Lansettikynät, lansetit, insuliinikynät ja -kynä- neulat
• Insuliinin matka- ja kuljetuskotelot
• Diabetestunnukset
• Terveysvaikutteiset sukat
• Jalka- ja perusvoiteet
• Diabetesliiton tuottamat oppaat ja ilmais- materiaalit.
• Adressit (onnittelu ja surunvalittelu)
• Glukoosipastillit, välipalapatukat, sokerittomat makeiset, jne.
JouLun aukioLoaJaT: 22.12. suljetaan klo 13.00 • Myymälä suljettuna 27.12.–29.12.
➜
P ä ä k i r j o i t u s
P ääkaupunkiseudun diabetesyhdistyksen 64. toimintavuosi 2011 on pian päättymässä. Edessä on vielä ennen kaikkea yhdistyksen sääntömääräinen kokous marraskuun 29 päivä klo 17.30 Kampin monitoimitalossa. Siellä esitetään yhdistyksen vuoden 2012 toiminta- suunnitelma sekä talousarvioehdotus hyväksyttäväksi.
Kokouksessa valitaan hallituksen puheenjohtaja sekä hallituksen jäse- niä erovuoroisten tilalle. Tämä yhdistyksen syyskokous on kahdesta sään- tömääräisestä kokouksesta merkityksellisempi, koska syyskokouksessa päätetään pitkälti seuraavan vuoden toiminnasta. Toivon, että mahdolli- simman moni jäsen tulisi paikalle keskustelemaan ja esittämään kantansa yhdistyksen toiminnasta sekä päättämään toiminnan suunnasta.
Yhdistyksen toiminnan perusajatus on ilmaistu sääntöjen toisessa pykä- lässä ”Yhdistyksen tarkoituksena on toimialueellaan työskennellä diabe- teksen aiheuttamien haittavaikutusten ehkäisemiseksi ja vähentämiseksi sekä valvoa diabeetikoiden yhteiskunnallisia etuja ja olla jäsentensä toi- mintaorganisaatio”. Samassa pykälässä on kerrottu yhdeksän keinoa, joilla yhdistys toteuttaa tarkoituksensa. Vuoden 2011 hallitus on toiminnassaan pyrkinyt toteuttamaan tätä tarkoituspykälää parhaansa mukaan.
Vuosi on puheenjohtajan kannalta ollut vaihteleva. On muun muassa käyty keskustelua siitä, saako sokeritautinen-sanaa käyttää diabeetikoista ja leimaako tämä sana. Kun yhdistys vuonna 1948 perustettiin, nimek- si tuli yksimielisesti Sokeritautistenyhdistys – Sockerskjukas Förening r.y. Vuosien varrella on sana ”diabeetikko” yleistynyt ja vastaavasti sana
”sokeritautinen” väistynyt. Itse en ole pitänyt kumpaakaan sanaa leimaa- vana.
Yhdistyksen kevätkokous ei sujunut aivan niin kuin hallituksen pu- heenjohtaja ja valtaosa hallitusta odotti. Kaikesta huolimatta yhdistyksen työskentelyssä on pyritty toimimaan yksimielisin päätöksin, mikä on pit- kälti myös onnistunut.
On asioita, jotka herättävä keskustelua siitä, kuuluvatko ne yhdistyksen toimintaan. Kyse on lähinnä mielipide-eroista, jotka ovat aina tulkin- nallisia. Toistaiseksi asioita on voitu viedä eteenpäin eri näkökantojen huomioon ottamisella ja hiomisella.
Jatkuvaa keskustelua hallituksessa herättää yhdistyksen talous, joka ainakin tämän vuoden aikana on ollut mielestäni suhteellisen hyvä ja vakaa. Toivottavasti yhdistyksen talous ja toiminta pysyvät tasapainos- sa myös vuonna 2012. Ainakaan Euroopan talousnäkymät eivät herätä kaikissa luottamusta. Se voi heijastua monin tavoin myös yhdistyksen toimintaan.
Terveisin
Vaihteleva vuosi lopuillaan
Mielestäni ”diabeetikko”
tai ”sokeritautinen”
eivät ole kumpikaan leimaavia sanoja.
Toista käytettiin
enemmän yhdistyksen
perustamisen aikoihin,
toista nykyään.
Vastaanotto toimii osoitteessa Malminkatu 24 D 38 (sisäpihalla), Helsinki (kamppi).
HuoM! Vastaanotossa noudatetaan jäsen- ja ei-jäsen -hintoja. otathan jäsenkorttisi mukaan vastaanotolle todentaaksemme jäsenyytesi!
Vastaanottojen ajanvaraukset
Puh. (09) 586 0520
ja sähköpostilla toimisto@psdiabetes.fi.
Varatessasi aikaa sähköpostilla:
• ”vanha” asiakas; henkilötiedot
• uusi asiakas; henkilötiedot, perustiedot sai- raudesta ja hoidosta.
Mittaukset
• Verensokerin mittaus (HemoCue)
• Verenpaineen mittaus
• HbA1C eli pitkäaikaisen verensokerin mittaus (6 min.)
• Verenpaineen vuorokausiseuranta. Sisältää seurantalaitteen asennuksen ja tulosten pur- kamisen sekä lääkärin lähetteellä tulkinnan.
Verenpaineen vuorokausirekisteröinti antaa lisää tietoa todellisesta verenpainetasosta eri vuoro- kauden aikoina. Sen avulla saadaan myös selville, esiintyykö verenpaineessa normaalia vuorokau- sivaihtelua ja ovatko yöaikaiset arvot pienempiä kuin päiväaikaiset.
• Uniapnea -mittaus, lääkärin lähetteellä
Varaa aika diabeteshoitajalle
Yhdistyksen diabeteshoitajan vastaanotolle voi varata ajan diabetesneuvontaan. Yksilöllisessä neuvonnassa perehdytään mm. ruokavalioon, verensokerin seurantaan ja pistämiseen.
Ajanvaraukset puh: 09-586 0520 Luennot:
Diabeteshoitajan luentoja sopimuksen mukaan järjestöille, yhteisöille, yrityksille jne. Kysy myös muita luentoja.
Lisätietoja numerosta 09-586 0520 tai sähkö- postilla toimisto@psdiabetes.fi.
Ravitsemusterapeutti
Laillistettu ravitsemusterapeutti Berit Haglund antaa ravitsemusneuvontaa ja erityistietoa mm. ruoka-aineallergikoille. Myös ruotsiksi.
Vastaanotot sopimuksen mukaan puh. 09-586 0520 Ravitsemusterapiasta on apua mm. painon- hallinnassa, korkean kolesterolin, munuaisen vajaatoiminnan ja syömishäiriöi den hoidossa.
Ruokavalion suunnittelusta on apua myös verensokeriarvojen hallinnassa.
Sisätautien erikoislääkärit
Diabetesvastaanotolla toimivat lääkärit ovat sekä tyypin 1 että tyypin 2 diabetekseen pereh- tyneitä. Heillä on myös muita erikoisalueita.
Pekka ahonen LkT, diabetologi
• lastentautien erikoislääkäri
• nuoret diabeetikot
Markku Saraheimo LT, diabetologi
• nuoruusikä diabeetikoilla
• diabetes ja verenpaine
• tyypin 1 ja 2 diabetes
klas Winell LL, diabetologi
• diabeteksen kokonais- valtainen hoito
• tyypin 1 ja 2 diabetes
Lääkäreiden palkkiot muodostuvat käytetyn vastaanottoajan mukaan. Kela palauttaa osan maksuista.
Alle kolme päivää ennen varattua aikaa (paitsi äkilliset sairaustapaukset) peruutetuista sekä peruuttamattomista varauksista veloitetaan peruuttamismaksu.
DiabeTeSVaSTaanoTTo
Psykoterapiapalvelut
Erityistason psykoterapeutti Riitta Rauhalan ajanvaraus puh. 09-586 0520
Vastaanottoajat sijoittuvat pääsääntöisesti klo 16.00 jälkeen ja yksi käynti kestää 45 minuuttia.
Terapiamuotona on lyhyt- terapia, jossa tavoitteena on löytää ihmisessä olevien voimavarojen kautta ratkai- suja eri ongelmatilanteisiin.
Asiakkaan taustalla voi olla mm. masennus, pelot, sosi- aalinen jännitys, vaikea elä- mäntilanne tai kriisitilanne.
Jalkaterapeutti
Jalkaterapeutti Katja Toivosen vastaanoton ajanvaraus puh.
(09) 586 0520.
Kysy hoidoista ja hinnoista ajanvarauksen yhteydessä.
Tue diabetestyötä!
Pääkaupunkiseudun Diabetes- yhdistys ry. voi ottaa vastaan rahallista tukea esimerkiksi testamentin tai merkkipäivä- lahjoituksen muodossa. Varat käytetään aina paikallistason toimintaan.
Tarkempia tietoja saa toimin- nanjohtaja Tarja Hartmannilta, puhelin 040 451 2700.
Pekka Ahonen on väitellyt lasten- endokrinologian alaan kuuluvasta APECED-taudista ja erityisesti pe- rehtynyt diabeteksen hoitoon ja las- tenendokrinologiaan.
Hän työskentelee HYKS:ssa lasten- lääkärinä ja on aikaisemmin työs- kennellyt nuorisolääkärinä ja pitää nuorten diabeetikkojen lääkärinä toimimisesta.
Hänen mielestään diabetesvas- taanotolla etsitään keinoja saavuttaa hyvä tasapaino yhdessä, potilaan ja lääkärin kohdatessa.
Vantaanotto on iltaisin alkaen 29.11.2011. Vapaita aikoja voi tie- dustella yhdistyksen toimiston nu- merosta 09 586 0520.
Pekka Ahosen mielestä polkupyörä on kenties ihmiskunnan suurin tek- nologinen saavutus. Muista ihmis- kunnan käden töistä hän arvostaa
maalausta sekä parasta seppäperin- nettä edustavia Rosellin puukkoja.
Hänen lempipianistinsa on Alfred Brendel ja viime aikoina hän on sy- ventynyt Tony Bennetin ja Lady Ga- gan versioon The Lady is a Tramp -klassikosta. Jaakko Tepon ja Maris- kan lisäksi hän pitää Miles Davisista.
Ahonen myös fanittaa Kaisa Mäkä- räistä.
Ahonen nauttii Kari Hotakaisen ja Nick Hornbyn kirjallisesta tuotan- nosta, ja lukee myös Ilta-Sanomia, Ilta-Lehteä ja Helsingin Sanomia.
Lääkärin ammatin antamista mah- dollisuuksista itsensä toteuttami- seen hänen mielestään parasta on potilastyö ja kahvitauot. Ahonen ei pidä turkulaisvitseistä, sillä hänen Petäjävedeltä ja Halsualta kerjuulle lähteneet isoisoisänsä säilyivät hen- gissä suurina nälkävuosina 1867–68
Yhdistyksen lääkärikunta saa lisäyksen:
LKT Pekka Ahonen, lastentautien
erikoislääkäri Helsingistä
• Kuorsaus
• Muiden havaitsemat hengityskatkokset
• Jatkuva heräily, tukehtumisen tunne
• Suun kuivuminen, jano
• Yöhikoilu
• Lisääntynyt yöllinen virtsaneritys
• Seksuaalielämän häiriöt
• Ylipaino/lihavuus
• Miessukupuoli
• Ikä
• Tupakointi, alkoholin käyttö
• Rauhoittavat lääkkeet
• Maksillofasiaaliset epämuodostumat
• Vaihdevuodet
OIREET yöllä OIREET päivällä RISKITEKIJÄT
ResMed Finland Oy, Taivalmäki 9, 02200 Espoo
Puhelin 09 8676 820 – Faksi 09 8676 8222 – info@resmed.fi
Uniapnea on kansantauti, jota sairastaa noin 150 000 suomalaista. Hoitamattoman uniapnean aiheuttama huonolaatuinen yöuni on vakava terveysriski, joka lisää sydän- ja verisuonitauteja ja jopa ennenaikaisia kuolemia, tyypin 2 diabetesta, tapaturmia sekä sairaus- poissaoloja. Moni suomalainen sairastaa uniapneaa tietämättään ja tauti jää usein diagnosoimatta. Uniapnean tunnistaminen ei ole vaikeaa ja sitä hoidetaan lääkkeettömästi ylipainehoidolla (CPAP/VPAP).
• Merkittävä uneliaisuus päivisin
• Mielialan vaihtelut, masennus
• Energian puute
• Aamupäänsärky
• Muistihäiriöt, keskittymisvaikeudet
Kokouskutsu yhdistyksen sääntömääräiseen
SYYSkokoukSeen
Paikka: Kampin palvelukeskuksen 2. kerros juhlasali, Salomonkatu 21, Hki Aika: tiistaina 29.11.2011 klo 17.00
Läsnäolo-, puhe- ja äänioikeus on yhdistyksen kuluvan vuoden 2011 jäsenmaksunsa maksaneilla jäsenillä.
Varaudu esittämään jäsenkorttisi tai ota mukaan henkilöllisyystodistus jäsenyyden toteamiseksi.
Yhdistyksen syyskokouksessa käsitellään § 4.5 mukaiset sääntömääräiset asiat:
1. Kokouksen avaus
2. Kokouksen puheenjohtajan valinta 3. Kokouksen sihteerin valinta
4. Kahden pöytäkirjan tarkastajan valinta 5. Kahden ääntenlaskijan valinta
6. Laillisuuden ja päätösvaltaisuuden hyväksyminen 7. Työjärjestyksen hyväksyminen
8. Toimintasuunnitelman hyväksyminen seuraavalle toimikaudelle
9. Seuraavan vuoden jäsenmaksun ja kannatusjäsenmaksun hyväksyminen 10. Talousarvion hyväksyminen seuraavalle tilivuodelle
11. Valitaan yhdistyksen hallituksen puheenjohtaja
12. Hallituksen muiden jäsenten ja varajäsenten valinta seuraavaksi kaksivuotiskaudeksi erovuoroisten tilalle
13. Tilintarkastajan ja toiminnantarkastajan valinta sekä heidän henkilökohtaisten varamiestensä valinta seuraavalle tilikaudelle
14. Hallituksen ja jäsenten esittämät muut asiat 15. Kokouksen päättäminen
Varsinaisen kokouksen aluksi dosentti silmätautien erikoislääkäri HYKS Paula Summanen pitää kaikille avoimen luennon ”Diabeetikko ja silmät”.
Kahvitarjoilu - Tervetuloa!
Nyt marraskuun 29. päivän yhdis- tyskokouksessa teemme jälleen hen- kilövalinnat yhdistyksen hallituk- seen. Puheenjohtajaksi on ehdolla nykyinen puheenjohtaja Pentti Lammi. Tule mukaan kokoukseen vaikuttamaan siihen, keiden haluat asioitasi hoitavan. Seuraavat henkilöt ovat ehdolla hallitukseen:
Raija Härönoja
Olen eläkkeellä ja koulutukseltani di- eetikko /kotitalousopettaja. Toimin ja olen toiminut jo usean vuoden ajan aktiivisesti yhdistystoiminnassa mukana. Kuulun tällä hetkellä halli- tukseen ja jatkan hallitustyöskentelyä mielelläni.
Olen Helsingin alueosaston rahas- tonhoitaja ja Helsingin vammaisneu- voston varsinainen jäsen. Huolehdin yhdistyksemme vaalirahakeräyksestä Helsingin alueella. Toimin yhdistyk- sen myymälässä apuna tarvittaessa ja olen mukana eri tapahtumissa kerto- massa yhdistyksestämme. Huoleh- din vesijumpan koordinoinnista ja teatteriretkistä sekä vierailuista eri kohteisiin. Minulle on tärkeää pal- vella jäseniä, vaikuttaa diabeetikoi-
den kohteluun ja asiamme näkyvyys.
Haluan ajaa diabeetikoiden, siis mei- dän kaikkien yhteistä asiaa.
Tiina Kerola
Hei! Olen Tiina Kerola, ykköstyypin diabeetikko, vuodesta 1989 lähtien.
Olen kahden, 3- ja 5-vuotiaiden, lasten äiti ja työskentelen Aalto- yliopiston opintohallinnossa suun- nittelijana. Pääkaupunkiseudun dia- betesyhdistyksen toiminnassa olen ollut mukana 1990-luvulta lähtien, aluksi nuorten toiminnassa.
Yhdistyksen hallituksen jäsenenä olen toiminut vuodesta 2006 lähtien.
Lisäksi olen Diabetesliiton liittoval- tuuston varajäsen. Diabeetikoiden edunvalvonta on mielestäni tärkein asia hallitustyössä ja vertaistuen mahdollistaminen sekä lisääminen ovat tärkeä osa yhdistyksen toimin- taa.
Henri Kuro
Olen juuri 53 vuotta täyttänyt Espoo- lainen. Olen asunut koko ikäni pää- kaupunkiseudulla. Diabeteksen yk- köstyyppiä olen sairastanut vuodesta 1971. Joten aika monet diabetekseen ja sen hoitoon liittyvät asiat ovat tul- leet omakohtaisesti koettua.
Koulutukseltani olen Yo-merko- nomi. Olen työurani aikana toiminut erilaisissa markkinointijohdollisissa tehtävissä. Viime vuodet olen opetta- nut konsulttipohjalta markkinointia aikuiskoulutuskeskuksissa ja kaupal- lisissa oppilaitoksissa.
Pääkaupunkiseudun diabetesyh- distyksessä hallituksessa olen ollut vuodesta 2010 lähtien. Hallituksen jäsenenä olen pyrkinyt aktiivisesti osallistumaan kaikkien eri alueosas- tojen järjestämiin tilaisuuksiin. Tällä tavalla hankitut kokemukset antavat minulle henkilökohtaisesti tiedon ja tunteen siitä kuinka kallisarvoista ja tärkeää on alueosastoissa tapahtuva käytännön työ.
Diabeteksen oikeudenmukaiseen hoitoon ja edunvalvontaan liittyvät asiat ovat minulle tärkeitä. Erityisesti haluan kiinnittää huomion diabe- tekseen liittyviin lisäsairauksiin ja
Ehdolla hallitukseen
näihin sairastuneiden ihmisten tilan- teiden edesauttamiseen. Usein juuri nämä diabeteksen aiheuttamat lisä- sairaudet ovat hoidollisesti vieläkin vaativampia kuin itse diabetes.
Väen varttuessa tulisi myös panos- taa siihen, että saisimme yhdistystoi- mintaamme mukaan uutta tuoretta verta. Mielestäni meidän tulisi jär- jestää erilaisia tempauksia ja tapah- tumia, joissa voisimme jakaa infor- maatiota ja samalla saattaa uusia ihmisiä toimintamme piiriin.
Näiden ajatusten ja kokemusten pohjalta olen valmis jatkamaan halli- tuksessa seuraavallakin kaudella, mi- käli jäsenistön taholta sitä toivotaan.
Jarmo Nieminen
Olen 47-vuotias 1-tyypin diabeetik- ko Espoosta. Koulutukseltani olen diplomi-insinööri ja toimin IT- konsulttina. Olen ollut yhdistyksen hallituksessa aiemmin kaksi kautta ja sen jälkeen yli kymmenen vuotta tilintarkastajana. Nyt olen mukana Espoon alaosaston toiminnassa.
Väinö Niskanen
Toimin Amiedussa tietotekniikan opettajana, myös perusruuanvalmis- tuksen opetusta maahanmuuttajille.
Koulutus: restonomi (AMK), kokki - koulutus ja tietotekniikan koulutta- jakoulutus.
Olen 60 -vuotias kakkostyypin diabeetikko ja valmis antamaan työ- panokseni diabeetikoiden hyväksi.
Edunvalvonta ja hoitovälineiden riit- tävä saanti on diabeteksen hoidos- sa tärkeää ja siihen tulee kiinnittää enemmän huomiota ja siihen haluan vaikuttaa.
Olen vetänyt ja järjestänyt kok- kikursseja diabeetikkoryhmille ja osallistunut yhdistyksen toimintaan aktiivisesti. Olen perustanut Fa- ceBookiin oman sivuston Pääkau- punkiseudun Diabetesyhdistykselle ja toimin sivuston päivittäjänä. Si- vuston tarkoitus on toimia diabeeti- koiden yhteisenä foorumina, tiedon jakajana ja vertaistukena. Sieltä voit myös lukea kaikki ajankohtaiset ta- pahtumat. Tämän takia koen jäse- nyyteni tärkeäksi myös hallituksessa.
Pedro Viljanen
Olen 49-vuotias media-alan moni- toimimies. Taustani on vahvasti tek- ninen, mutta vuosien varrella olen osallistunut sisällöntuottamiseen- kin. Lähes koko 90-luvun yritykseni laajeni ja tuotti alihankintana niin mainoksia kuin uutis- ja ajankoh- taisohjelmia mm. MTV Oy:lle, jon- ka palvelukseen siirryin myytyäni yrityksen 2000-luvun taitteessa. Yrit- täjätaustani takia minulla on myös vahva talousosaaminen. Tällä hetkel- lä toimin FinalCutProductions Oy:n tuotantosuunnittelijana.
Vapaa-aikaani käytän mm. vapaa- ehtoistyöhön vanhusten parissa ja syksyllä on alkanut uusi aluevaltaus:
vertaistukiryhmä ”Äijä-diabeetikoil- le”. Lopun ajan ajelenkin sitten moot- toripyörällä.
Yhdistystyössä kiinnostuksen koh- teitani ovat edunvalvonta sekä hoito- käytännöt, jotka tuntuvat usein jättä- vän apua tarvitsevan oman onnensa varaan. Tarttis varmaan tehdä jotain!
S
yksyn kuuma puheenaihe tai- taa olla sienisato ja sen poik- keuksellinen runsaus. Mutta kun jalkaterapeutti alkaa puhumaan sienistä, ei puhuta Keltavahveroista eli kantarelleista, vaan kynsisilsasta eli kynsisienestä.Kynsien sieni-infektioita aiheutta- vat dermatofyytit eli silsasienet, joita ovat Trichophyton-, Microsporum- ja Epidermophyton-sukujen lajit.
Joskus infektion voivat aiheuttaa ho- meet tai hiivat, mutta yli 90 prosent- tia kynsien infektioista on silsasienen aiheuttamia. Sieni-infektion saa hel- poiten laiminlyömällä jalkahygieni- an ja käyttämällä paljon julkisia ti- loja, joissa kuljetaan avojaloin esim.
uimahallit.
Silsakynsi näyttää kellertävältä, jossa voi olla valkoisia ja mustia pis- teitä ja juovia. Kynsi on paksu ja hau-
rastunut. Usein pesun jälkeen kynsi on niin pehmeä, että siitä voi irrota isojakin palasia. Kaikki kynnen pak- suuntumat ja epämuodostumat eivät ole silsaa. Esimerkiksi epäsopivan kengän jatkuva hankaus johtaa hel- posti varpaankynnen paksuuntu- miseen tai osittaiseen irtoamiseen.
Myös psoriasikseen liittyy kynsi- muutoksia, jotka joskus muistutta- vat kynsisilsaa. Silsaepäilystä otetaan
Sienisato jaloissa
J a l k o j e n h o i t a j a n k u u l u m i s i a
KUVA JAAnA JUKARAInEn
usein näytepala. Näytepalan ottami- sessa on paljon onni matkassa, koska silsa on hyvin vaativa kasvualastaan.
Usein tulos on negatiivinen, vaikka kynsi on silminnähden silsan hau- rastuttama. Usein kynsisilsapotilaalla on myös jalkapohjan tai varvasvälin sieni-infektio.
Kynsisilsa ei parane itsekseen. Dia- beetikoilla kynsisieni muodostaa oireettomanakin jatkuvan infektio- lähteen ja se on pyrittävä hoitamaan.
Sisäinen sienilääke sisältää terbinafii- nia ja on useimmissa tutkimuksissa todettu ainoaksi silsan parantavak- si lääkkeeksi. Kuitenkin on paljon tapauksia missä sisäistä lääkettä ei voida määrätä. Silloin turvaudutaan ulkoisesti käytettäviin hoitoaineisiin.
Ulkoisesti käytettyjä lääke/hoito- aineita ovat mm. amorolfiinilakka, pihkalakka, 100% teepuuöljy. Hoito- aineen lisäksi omahoito tulee sisältää kynnen hionnan joka kerta ennen aineiden laittoa ja perusteellisemman jalkaterapeutin tekemän kynnen hion- nan säännöllisin väliajoin, tilanteesta riippuen. Hoito kestää kauan, noin 6-12 kuukautta. Isovarpaan kynnen hoito iäkkäämmillä, huonosta ääreis- verenkierrosta johtuen, voi kestää 2 vuotta. Vuosien kuluessa valitettavasti noin joka toinen kynsisieni uusiutuu.
Vaikka silsaa ei saada nujerrettua kokonaan, tilanne yleensä rauhoit-
tuu, jolloin esim. kynnen paksuun- tuminen vähenee. Tärkeät tukitoimet ovat myös
• kenkien sisäpuolen desinfiointi esi- merkiksi Neo Amisept- suihkeella,
• sukkien pesu nurin päin 60 asteessa,
• varvasvälien kuivana ja ehjänä pi- tämisen lampaanvillan avulla.
• jalkaterien ihon ehjänä pitäminen rasvauksen avulla
Silsa on tarttuvaa. Kylpylöissä sekä uimahalleissa olisi aina muistettava suojata jalkansa käyttämällä hen- kilökohtaisia sandaaleja. Silsa iskee helpoiten vaurioituneeseen kynteen, ja siksi silsainfektion ehkäisemiseksi on syytä kiinnittää huomiota kyn- sien hyvinvointiin ja sopivien jalki- neiden valintaan. (Lähde: Duodecim, Terveys kirjaston materiaali)
Sieniä nujertamassa,
Katja Toivonen jalkaterapeutti (amk)
Joulu jolkotellen tuleepi…
Diabetesyhdistyksen toimiston tiloissa tapahtuu:
14.12. klo. 12- 18.00
Sievin Jalkineen edustaja paikalla. Tule sovittamaan ja mahdollisesti hankkimaan laadukkaita, suomalaisia kenkiä. Samalla voit kuvauttaa jalkojesi kuormituksen Sievi -skannerin avulla. Painannekuvien tulkin- nassa apuna jalkaterapeutti.
Tapahtumassa myös kisailua. Mukavia palkintoja voittajille.
Mahdollisuus on tehdä myös hankintoja pukinkonttiin. Tarjolla jalko- jen omahoitoon soveltuvia välineitä mm. laadukkaita kynsileikkureita ja voiteita, sukkia yms.
Maksutapa:käteinen.
Pannu kuumana, Tervetuloa!
J a l k o j e n h o i t a j a n k u u l u m i s i a
S
uomessa on tutkitusti paljon mielenterveyteen liittyviä on- gelmia mm. masentuneisuutta, ahdistuneisuutta, keskittymiskyvyt- tömyyttä. Näiden mukana kulkee yk- sinäisyys, päihdeongelmat, työhön ja opiskeluun liittyvät vaikeudet.Ihminen tarvitsee toimintakykyä selviytymiseen. Fyysinen, psyykki- nen ja sosiaalinen toimintakyky ovat jokaiselle ihmiselle peruselämään tarvittavia voimavaroja. Yhdenkin osan heikentyminen vaikuttaa myös muihin osioihin. Fyysinen sairastu- minen sairaslomineen voi vaikuttaa ihmissuhteiden vähenemiseen ja sitä kautta mieliala laskee. Pitkään jatkuneena on myös talous uhattuna ja huoli tulevaisuudesta kasvaa. Mie- liala laskee entisestään ja masennus uhkaa. Tällöin viimeistään on syytä hakea apua itselleen.
Kelan tuella terapiaan
Kuntoutuspsykoterapiaan on vuoden 2011 alusta lähtien ollut mahdolli- suus saada Kelan (kansaneläkelai- toksen) tukea. Tämä mahdollisuus on jokaisella 16–67-vuotiaalla opis- kelijalla ja työssä käyvällä ihmisellä, jonka psyykkinen toimintakyky on vakavasti uhattuna tai joka ei psyyk- kisen sairauden vuoksi ole kykenevä tekemään työtään tai opiskelemaan tai se on heikentynyttä.
Kela myöntää tukea jokaiselle, jolle psykiatri on kirjoittanut lausunnon psykoterapiaa varten. Näin on pois- tunut se, että määrärahat psykotera- piaan olisivat loppuneet, kuten aikai- sempina vuosina on aina tapahtunut.
Eläkkeellä oleville tätä tukea ei voida myöntää (kts. tarkempi selvitys alla).
Helsingissä toimii Mielentervey-
den Keskusliiton tietopalvelu Propel- li, joka tarjoaa apua kaikille mielen- terveyskuntoutujille, myös eläkkeellä oleville, Heidän kauttaan on mah- dollisuus saada tukea ja kuntoutusta itselleen. Propelli toimii Ratakadulla (kts. tarkemmat tiedot alla).
Kelan tukemaan psykoterapiaan voi hakeutua nopeastikin ja psykiat- rin lausunnon lisäksi tarvitaan oma hakemus, johon on liitettävä psy- koterapeutin nimi. Tuen voi saada sellaisen psykoterapeutin hoitoon, joka on ns. Kela:n listoilla eli Kelan hyväksymä psykoterapeutti.
Pääkaupunkiseudun Diabetesyh- distyksen psykoterapeutti on Kela:n hyväksymä erityistason psykotera- peutti. Kela edellyttää noin kolmen kuukauden hoitokontaktia ennen kuin se myöntää tukea psykoterapi- aan. Se voi tapahtua mm. psykiatril- la, kriisipisteissä, psykiatrian polikli- nikoilla tai tulevan psykoterapeutin luona itse maksavana, kunnes Kela:n tukipäätös tulee.
Tämän päivän Suomessa tarvitaan jokaista ihmistä tekemään työtä ja valtiovalta on osallistunut talkoi- siin uudella panostuksella antamalla määrärahat jokaisen tarvitsevan ih- misen psykoterapiaan.
Kuntoutuspsykoterapia
Kela korvaa kuntoutuspsykoterapiaa 16–67-vuotiaille. Alle 16-vuotiaiden terapiasta vastaa julkinen terveyden- huolto.
Kuntoutuspsykoterapian tavoittee- na on tukea ja parantaa kuntoutujan työ- tai opiskelukykyä. Kuntoutuk- sen keinoin pyritään turvaamaan työelämässä pysyminen tai sinne siirtyminen, työhön paluu tai opin-
tojen edistyminen.
Kuntoutuspsykoterapian saaminen edellyttää, että
• työ- tai opiskelukyky on mielen- terveyden häiriön vuoksi uhattuna
• psykiatrisen diagnoosin saamisen jälkeen on ollut vähintään 3 kuu- kautta jatkunut hoitosuhde, johon sisältyy tarpeellinen lääketieteelli- nen, psykiatrinen ja psykoterapeut- tinen tutkimus ja hoito. Lääkehoitoa ei ole tarvinnut aloittaa
• kuntoutuspsykoterapian tarve pe- rustuu yksilölliseen terapian tarpeen arvioon ja kuntoutussuunnitelmaan/
B-lääkärinlausuntoon, johon sisäl- tyy psykiatrin arvio diagnoosista ja kuntoutustarpeesta
• perusteellisen arviointilausunnon mukaan kuntoutuspsykoterapia tarpeen
• hoitosuhde jatkuu edelleen psy- kiatrian erikoislääkärin suosituksen mukaan
• muiden hoito- ja kuntoutusmuo- tojen (esim. kriisiterapia tai aikara- joitteinen lyhytterapia) mahdolli- suudet on selvitetty.
Kuntoutuspsykoterapia voi olla yk- silö-, ryhmä-, perhe- tai paripsykote- rapiaa tai kuvataideterapiaa. Lisäksi 16– 25-vuotiaille nuorille terapia voi olla musiikkiterapiaa.
Vuodessa kuntoutuspsykoterapiaa korvataan enintään 80 kertaa ja kol- messa vuodessa enintään 200 kertaa.
Kela voi tukea myös terapiaa, joka to- teutuu vähintään 25 kertaa vuodessa.
Kela korvaa Kuntoutuspsykote- rapiaa enintään 3 vuoden ajan ja myöntää terapian vuodeksi kerral- laan. Terapian jatkopäätöstä varten kuntoutuja tarvitsee uuden lausun-
Psykoterapia on
apu mielen hoitoon
non psykiatrilta ja terapeutilta. Te- rapian loputtua terapeutti toimittaa Kelaan terapian loppulausunnon.
Uusi terapiajakso
Kela voi korvata kuntoutuspsyko- terapiana uuden enintään kolme vuotta kestävän terapiajakson, kun edellisen jakson päättymiisestä on kulunut vähintään viisi vuotta. Uusi psykoterapiajakso voidaan myöntää esim. silloin, kun joku menetys, muu kuormittava elämäntilanne, opinto- jen loppuun saattaminen tai työelä- mään siirtyminen vaikeuttaa aikai- sempaa mielenterveyden häiriötä, joka uhkaa työ- tai opiskelukykyä tai kyseessä on uusi sairaus, joka uhkaa työ- tai opiskelukykyä.
Riitta Rauhala Erityistason psykoterapeutti
(Kela ja Valvira hyv.) Pääkaupunkiseudun
Diabetesyhdistys
Korvauksen määrä
Kela korvaa kuntoutuspsykoterapiaa valtioneuvosten asetuksella vahviste- tun enimmäismäärän mukaan. Enim- mäiskorvaus on usein pienempi kuin terapeutin perimä palkkio, joten kun- toutuja voi joutua maksamaan osan kuluista itse.
Kuka voi antaa kuntoutus- psykopsykoterapiaa
Psykoterapiaa voi antaa terapeutti, jonka koulutuksen Valvira (ent. TEO) on hyväksynyt. Terapeutilla tulee olla oikeus käyttää psykoterapeutin ammattinimikettä. Lisäksi Kela edel- lyttää, että terapeutilla on koulutus siihen psykoterapiaan, jota hän asi-
Tietopalvelu Propelli
Mielenterveyden keskusliiton tietopalvelu Propellista saa neuvontaa kun- toutuspalveluista ja mielenterveyskuntoutujille tarkoitetuista lakisäätei- sistä etuuksista. Palvelu on tarkoitettu kuntoutujille, heidän läheisilleen sekä sosiaali- ja terveysalan ammattihenkilöille.
neuvontapuhelin 0203 91920
• kuntoutusneuvojat ma, ti ja to klo 9-14, ke klo 9-16
• vertaisneuvojat pe klo 10-15 (Puheluun vastaa henkilö, jolla itsellään on kokemusta mielenterveysongelmista.)
Soittaminen neuvontanumeroomme 0203 91920 maksaa kiinteästä ver- kosta soitettuna 8,21 senttiä puhelu ja 2,00 senttiä minuutilta. Matkapu- helinliittymästä soitettaessa hinta on 8,21 senttiä puhelu ja 22,90 senttiä minuutilta. (Hintatiedot sitoumuksetta.)
Muut palvelunumerot:
• korjausneuvonta (014) 611 183, (017) 369 5084
• oikeusneuvonta puh. (09) 5657 7327 (ti klo 9-12 ja to klo 12.00-15.30)
• sosiaalineuvonta puh. (09) 5657 7328 (ma-to klo 9-12)
• talousneuvonta, 046 851 4529 (ti klo 13-15)
• työ- ja koulutusvalmennus, 046 850 7587, 040 455 2677 Propelli Helsinki
Mielenterveyden keskusliitto, Ratakatu 9, 1. krs, 00120 Helsinki
Kuntoutus
Mielenterveyden keskusliitto kehittää mielenterveyskuntoutuksen uusia toimintamalleja sekä järjestää kuntoutuskursseja hoidon ja kuntoutumi- sen tueksi.
Kuntoutus toteuttaa Trio-kuntoutusmallia, jonka pyrkimyksenä on yh- distää mielenterveyskuntoutuksen kolmelta (kuntoutuja, kuntoutumis- kokemuksen omaava kuntoutunut henkilö ja alan ammattilainen) asian- tuntijataholta saatava tieto ja kokemukset mielenterveyskuntoutuksen kehittämiseksi.
Trio-periaatteita toteutetaan tuottamalla ja kehittämällä palveluita, jot- ka perustuvat yksittäisen kuntoutujan kokemukseen ja tietoon omasta elämästään ja jotka hyödyntävät kuntoutujien kokemuksia palveluiden suunnittelussa, valinnassa ja toteutuksessa.
Kuntoutujien kohdalla pääasiallinen tavoite on elämänlaadun kohene- minen, kuntoutusvalmiuksien kehittyminen ja kuntoutumisen prosessin eteneminen itse asetettujen tavoitteiden suunnassa.
Ammattihenkilöstön kouluttamisen tavoitteena on kuntoutujalähtöisen työotteen hyödyntäminen ja sen mahdollistavien työvälineiden käyttöön ottaminen.
O
len jo kohta parikymmentä vuotta painiskellut paino- ongelmien kanssa ja kokeil- lut erilaisia dieettejä, paastoa, karp- paamista, painonvartijoita ja myös Nutrilettia valvotuissa olosuhteissa muutaman kuukauden verran yli kymmenen vuotta sitten, jolloin sain pois painoa 20 kg. Muilla dieeteil- lä olen laihtunut muutaman kilon, mutta paino on tullut aina takaisin.Nyt olen saanut kesäkuun alusta lähtien painoa pois 13 kg ja painon pudotus jatkuu, mutta hitaammin kuin alussa. Käyn myös joka aamu vaa’alla ennen aamiaista. Mitä kaik- kea on tapahtunut kesäkuusta tähän päivään saakka?
Kävelin eräänä toukokuisena päi- vänä töistä Valimon juna-asemalle
ja siellä oli pari kuntokeskus Elixian kaveria jakamassa mainoksia ohikul- kijoille. Menin nopeasti ohi, etteivät he ainakaan minulle saisi annettua mainoksia. Onnistuin menemään nopeasti ohi.
Seuraavana päivänä he olivat taas jakamassa mainoksia ja toinen ka- veri onnistui pysäyttämään minut ja alkoi esitellä kuntosalinsa eri toi- mintoja. Sanoin, että olen liian van- ha kuntosalille (60-vuotias), mutta hän vakuutti, että siellä on kaiken- ikäisiä.
Piti täyttää jokin kaavake ja jätin oman käyntikorttini hänelle. Hän soitti jonkin ajan kuluttua ja sovim- me tapaamisesta, milloin menisin ensimmäisen kerran kuntosalille.
Lähdin töistä kohti kuntosalia,
mutta se olikin väärä kuntosali. Läh- din sieltä pois ja ajattelin, että en mene enää minnekään salille, kunnes puhelin soi ja minulta tiedusteltiin, missä minä olen. Kerroin tilanteen ja menin myöhässä salille. Siellä minul- le esiteltiin eri laitteita ja toimintoja, mitä siellä voisi tehdä.
Lopuksi tuli personaltrainer, joka taas esitteli omia palvelujaan ja ne kuulostivat hyviltä. Hän sanoi, että kyllä sinulta saadaan painoa pois, kunhan sinulle tehdään ohjelma, jota noudatat.
Olin jo heittänyt ajatuksen laih- tumisesta, kunnes personaltrainer Henri Pyykkönen alkoi muokata mi- nua uuteen uskoon sekä liikunnan että ruokavalion avulla. Hän on kan- nustanut minua kaikin tavoin eteen-
Onnistunut kokemus painon-
hallinnassa ja sen vaikutus terveyteen
päin positiivisella, mutta hyvin mää- rätietoisella otteella.
Jos olisin käynyt aivan normaalilla tavalla kuntosalilla, en varmaan olisi saanut hetikään näin hyviä tuloksia – olisin istunut jossain laitteessa ja tehnyt hitaasti joitain liikkeitä, jot- ka eivät olisi vaikuttaneet ainakaan kunnon kohotukseen. Siksi minun tapauksessa peronaltrainer oli ainoa oikea ratkaisu painonhallinnassa – paras asia, mitä minulle on kymme- neen vuoteen tapahtunut.
Armeijan tahtiin
Jäin jo silloin salille ja ensin piti ajaa kuntopyörällä 10 minuuttia tietyllä vastuksella. Sen jälkeen oli eri lait- teita, joissa tehtiin eri lihaksiin vai- kuttavia liikkeitä. Sitten piti nousta portaita kahvakuulat kädessä ylös ja alas, mikä tuntui tosi raskaalta, koska en ollut harrastanut varsinaisesti lii- kuntaa kunnolla 10 vuoteen. Lopussa oli taas 10 minuutin kuntopyöräily.
Olin tietenkin ajanut polkupyörällä ja käynyt uimahallissa silloin tällöin.
Tuntui mukavalta mennä suihkun ja
saunan jälkeen kotiin.
Sovimme jatkoajoista ja paino alkoi pikku hiljaa pudota alaspäin. Käyn viikoittain kaksi kertaa kuntosalilla ja joka kerta personaltrainerilla on uusia, monipuolisia liikuntamuoto- ja, jotka vaikuttavat eri kehon osiin positiivisesti. Treenien jälkeen olen aivan hiestä märkä, minkä jälkeen on hyvä mennä suihkuun ja saunaan.
Minusta tuntui, että viimeksi armei- jassa olen joutunut niin kovaan kun- tokouluun.
Painon lisäksi rasvaprosentti on pudonnut 10 %, mikä on myös tosi hyvä terveyteen positiivisesti vaikut- tava asia. Vyötärön ympärys on pie- nentynyt 10 cm. Olen saanut jättää osan lääkkeistä pois, aiemmin piti ot- taa 3 erilaista verenpainelääkettä päi- vittäin. Nyt olen saanut jättää lääkä- rin määräyksestä kaksi tablettia pois ja olen muutenkin paljon virkeämpi ja on helpompi löytää sopivia vaattei- ta kaupasta.
Diabeteslääkitystä olen saanut vä- hentää myös 2 tabletin verran päi- vässä. Viimeksi helmikuussa lääkäri
ehdotti, että kohta joudun ottamaan insuliinipistoksia, jos elämäntapa- muutosta ei tapahdu. Verensokerit ovat laihdutuksen myötä olleet nor- maalit.
Salille kahdesti viikossa
Viikoittainen liikunta noudattelee suurin piirtein seuraavaa rataa: kak- si kertaa viikossa kuntosalilla, yhtenä päivänä kävelyä tai sauvakävelyä/pyö- räilyä yhteen mittaan tunnin verran ja toisena päivänä vesijuoksua uima- hallissa. Keskiviikkoisin käyn myös silloin tällöin oman työpaikan kunto- jumpassa Amiedun kuntosalilla.
Talvella luon kotona lunta, jota on kahtena viime talvena tullutkin aivan kiitettävästi. Ensi talven täytyy alkaa hiihtämään, koska sukset ovat olleet käyttämättömänä 10 vuotta. Kävelen monesti työpaikalta Rautatientorille, jonne on matkaa noin 8 km, sillä mi- nun on taas vaikea lähteä kotoa illal- la kävelylenkille, koska en ole siihen tottunut.
Ruokailutottumukset ovat myös jonkin verran muuttuneet. Nyky- Kuvassa vasemmalla Väinö
Niskanen ja hänen personal
trainerinsa Henri Pyykkönen.
z z z z z z z z
Kuorsaatko? Väsyttääkö?
Voisiko kyseessä olla uniapnea?
Kiteessä 3/2011 kerroim- me uniapneasta.
nyt voit varata yhdistyk- sen diabeteshoitajalta ajan uniapneakartoituk- seen! Kartoitus tehdään kyselykaavakkeella ja laitemittauksella, eli ko- tona yön yli kestävällä unitutkimuslaitteella.
Tulokset arvioi lääkäri ja tarvittaessa varataan aika vastaanotolle.
Hinta 98 euroa
(ei Kela-korvattavuutta).
ään lautasmalli on minun ruokailun ohjenuora. Teen töihin aina eväät, koska jos menisin työpaikkaravinto- laan syömään, niin ahmisin varmaan itseni kipeäksi. Teen viikonloppu- na yleensä viikon ruuat, joista osan laitan pakkaseen ja otan sieltä sitten töihin lähtiessä noin 400 gramman annoksen tai kaksi annosta riippuen siitä, kuinka pitkään olen töissä.
Ruokana voi olla esim. karjalan- paistia ja vihanneksia ja vähän peru- naa, lihakeittoa, kaalikeittoa, kaali- jauhelihalaatikkoa. Käytän maus- teina myös paljon yrttejä, jolloin ei tarvitse laittaa suolaa niin paljon
ruokiin. Ruokajuomana on vettä tai rasvatonta piimää. Käyn kuitenkin viikonloppuna jossain ulkona syö- mässä esim. kalaruokaa.
Päivässä syön 4 palaa tummaa run- saskuituista ruisleipää, joista kaksi palaa aamulla. Käytän myös päivit- täin proteiinia sisältävää rasvatonta raejuustoa esim. salaatin yhteydessä, lisäksi illalla syön 2 dl rasvatonta ja maustamatonta rahkaa, johon laitan marjoja. Sokeria en laita mihinkään ruokaan. Lisäksi rasvan määrä on vähäinen. Suolaa käytän myös koh- tuullisesti. Alkoholia käytän erittäin harvoin, joskus matkoilla ruuan yhte-
ydessä pari lasia puna- tai valkoviiniä.
Ruokapäiväkirjan olen tehnyt Excel-taulukkoon viikkotasolla.
Pidin ruokapäiväkirjaa noin neljä kuukautta. Nyt osaan syödä ja teh- dä ruuat suositusten mukaan, koska ruokailutottumukset ovat jo juur- tuneet mieleen niin hyvin. Jos joku kaipaa ruokien ravintoainearvoja tai hiilihydraattiarvoja, niin niitä löytyy linkistä www.fineli.fi.
Lähteet: terveyden ja hyvinvoin- nin laitos: www.thl.fi sekä personal- trainer Henri Pyykkönen, ja tieten- kin kirjoittajan omat kokemukset.
Kirjoittaja Väinö Niskanen
Haaga-Helian ammattikorkeakoulu ja Pääkaupunkiseudun Diabetesyh- distys aloittivat keväällä 2011 pilot- tiprojektin. Projektin tavoitteena on yrittäjien terveyden edistäminen ja riskiryhmän mahdollisimman var- hainen tunnistaminen, nimenomaan diabetesriskin. Projektia suunnitel- tiin yhdessä koulutusohjelmajohtaja Petri Vainion ja lehtori Juha Sillan
pään kanssa.
Opiskelijat tekivät työhyvinvoin- tikurssin osana kyselyn Koillis-Hel- singin yrittäjien keskuudessa heidän terveydentilastaan. Kyselyn tuloksen perusteella valittiin 20 yrittäjää, jotka kutsuttiin Haaga-Helia ammattikor- keakoululn Malmin toimipisteeseen.
Yrittäjille järjestettiin kolmeosai- nen luentosarja, joista ensimmäisessä osiossa diabeteshoitaja Riitta Linnan
mäkiRinne kertoi diabeteksesta sai- rautena ja diabeteksen hoidosta sekä ennaltaehkäisystä. Toisessa luennossa Haaga-Helian ravitsemustieteen toh- tori Johanna RajakangasTolsa kertoi oikeasta ravinnosta ja kolmannessa
puhui diabeteksesta, sen ehkäisystä ja liikunnan merkityksestä diabeteksen puhkeamiseen sekä liikunnan vaiku- tuksesta itse diabeteksen hoitoon.
Jokaisella käyntikerralla diabe- teshoitaja teki yrittäjille verensoke- rin mittaukset ja samalla pohdittiin myös vyötärön mitan vaikutusta dia- beteksen puhkeamiseen.
Mukana oli eri opiskelijoita jotka te- kivät opintojensa lopputyön projektin eri vaiheista. Pilotti koettiin onnistu-
neeksi ja projekti otetaan pysyväksi käytännöksi. Vain opiskelijat ja yrit- täjät vaihtuvat, mutta formaatti pysyy suunnilleen samana, tosin kehittyen ja toimintamalleja hakien.
Yhteistyösopimuksen allekirjoit- tivat Haaga–Helia ammattikorkea- koulun rehtori ja toimitusjohtaja Ritva LaaksoManninen ja Pääkau- punkiseudun Diabetesyhdistyksen puheenjohtaja Pentti Lammi sekä toiminnanjohtaja Tarja Hartman.
Yhteistyö Haaga-Helian kanssa virallistettiin
Riitta mittaa Petrin sokeria, Markku ja Juha jännittävät tulosta taustalla.
V
iisitoista 8–10 –vuotiasta lasta ja viisi aikuista ko- koontui Lohjan Kisakalli- oon 17. – 18.9. lasten diabetesleirille.Kaksi sairaanhoidon opiskelijaa Hy- vinkäältä, SannaMari ja Hanna, oli- vat valmistelleet leiriohjelman ja he myös toteuttivat sen lasten kanssa.
Ehdottomia suosikkiohjelmia olivat volttimonttu ja fresbeegolf.
Sairaanhoitajana leirillä oli Sirpa Hiltunen. Kaksi äitiä, Anneli Kulma
ja allekirjoittanut olivat mukana ai- kuisina ja yövalvojina.
Lauantai alkoi vähän jännittäen, keitä leirillä on, ja kuka on huone- kaveri. Ihmeen nopeasti kaverit löy- tyivät, ja tunnelma oli pian kuin olisi tunnettu toisemme jo kauan. Ihania ja osaavia lapsia!
Kaveripiiri laajenee
Leirin tarkoituksena oli tarjota ver- taistukea. Oli mukavaa huomata,
että jotkut saivat oikeasti uusia ka- vereita.
Toivottavasti yhteydenpito jatkuu leirin jälkeen ja kaverisuhde vahvis- tuu. On tärkeää, että tämänikäiset lapset huomaavat pärjäävänsä poissa kotoa, äidin ja isän luota, turvallisen aikuisen seurassa.
Nyt on ehkä helpompaa mennä kaverille yökylään tai jollekin muulle leirille, jossa diabeteksen hoito myös onnistuu.
Leiri tuo uusia kavereita
ja varmuutta arkeen
Vanhemmille leiri tarjosi hetken vapauden diabeteksesta. Toivotta- vasti he osasivat nauttia vapaudesta.
Oli myös kiva huomata, kun lap- set juttelivat esimerkiksi pumppu- hoidosta. Suurella osalla lapsista oli pumppu ja ne, joilla ei ollut, saivat ehkä siihen kipinän.
Leiri onnistui kaikin puolin erin- omaisesti. Toivottavasti jatkossakin löytyy innokkaita vanhempia niitä järjestämään. Meidän (Sirpa, Anneli ja Maarit) osalta leiri oli viimeinen, jonka järjestimme.
Oppilaitosyhteistyötä
Toki Diabetesliitto järjestää leirejä lapsille ja nuorille. Kisakallion tyyp- pisillä leireillä on kuitenkin erilainen merkitys: tämän – kuten aiempien- kin leirien – tavoitteena oli vertais- tuen ohella edistää aitoa yhteistyötä oppilaitosten ja Diabetesyhdistysten välillä.
maan innokkaita opiskelijoita teke- mään ja toteuttamaan leiriohjelmaa sekä samalla oppimaan diabetekses- ta arjessa. Opiskelijoille leiri on ollut osa opintoja, ja onpa leiristä joskus syntynyt opinnäytetyökin.
Kiitokset kaikille lapsille ja heidän vanhemmilleen sekä opiskelijoille ja muille aikuisille. Jäi hyvä mieli, joka auttaa jaksamaan pitkään.
Teksti ja kuvat Maarit Paldanius
Kisakallion leiri
edistää aitoa
yhteistyötä
oppilaitosten ja
Diabetesyhdistysten
välillä.
S
uomessa käytetään paljon päihteitä; alkoholia, huumeita, pkv- eli pääasiassa keskusher- mostoon vaikuttavia lääkkeitä, vää- rin. Eikä tässä kaikki, lisänä tulevat tupakkatuotteet, ylipaino, vähäinen liikunta ja mukana kulkevat erilai- set psyykkiset häiriöt; yhtenä ylei- simmistä masennus. Maailma on muuttunut ja päihteidenkäyttö sen mukana.”Viina on viisasten juoma” -lau- sahduksessa on vinha perä. Alkoho- lin tarkoitus on antaa hyvää mieltä ja juhlissa sillä on oma oikeutuksensa.
Kuohuviini- tai shampanjalasin ko- hotus juhlissa on hyvän mielen ja juhlan alkua. Ruoan kanssa nautittu viinilasillinen korostaa ruoan makua ja antaa iloa makunautinnolle.
Tänä päivänä päihteet kuuluvat ar- keen yhä useammalla; nuorilla, opis- kelijoilla, työssäkäyvillä, eläkkeellä olevilla, vanhuksilla. Meillä kaikilla siis.
Urheilukilpailuissa tarjotaan alko- holia, messuilla on tarjolla alkoholia, iltaisin käydään ottamassa pienet, harrastusten jälkeen juodaan muu- tamat, ruokakaupasta tulee mukaan six-pack ja me kuljemme kaduilla
”mäyräkoirat” käsissä aivan kuin muutkin kassit.
Päihteitä käyttävät väärin sekä duunarit että lääkärit. Ammattiryh- mien välilläkään ei ole enää merki- tystä, eikä varallisuudella, kuin ehkä
hieman. Naiset ja miehet käyttävät lähes yhtä lailla päihteitä. Raskaana olevien naisten lapset ovat vakavan vaurioitumisen vaarassa ja meillä syntyy vuosittain monia FAS/FASD (alkoholin vaurioittamia) vauvoja.
Lasten ja nuorten kehittyvä keho ja mieli ovat erittäin uhanalaisia päih- teiden käyttäjillä. Raittiiden suoma- laisten osuus on erinomaisen vähäi- nen.
Riippuvuudesta riesaksi
Yleinen toteamus on, että kaikkea voidaan käyttää väärin. Meillä ih- misillä on taipumus luoda riippu- vuuksia mitä erilaisimpiin asioihin;
liikuntaan, ostamiseen (vaatteet, kengät jne.), rahapeleihin, seksiin, tietokonepeleihin, jotka ovat ns.
toiminnallisia riippuvuuksia sekä monenmoisiin huumeisiin, imppa- ukseen, lääkkeisiin, alkoholiin että ruoka-aineisiin mm. suklaaseen, kahviin, makeaan, suolaiseen, ylen- syöntiin. Ongelmiksi nämä kaikki muodostuvat silloin, kun ne alkavat tuottaa enemmän haittaa kuin hyö- tyä.Riippuvuus on olemassa silloin, kun ainetta (esim. alkoholia) ei ole saatavilla ja alamme ärsyyntyä, her- mostua, kiukkuilla, vihastua pie- nemmästäkin jne. eli meillä on vie- roitusoireita. Perheessä on tavallista, että kaikki muut huomaavat nämä ennusmerkit ja tietävät näiden joh-
tavan päihteiden käyttöön. Riidan avulla päihderiippuvainen saa syyn lähteä kuppilaan rentoutumaan. Al- koholinkäyttö on muuttunut pakon- omaiseksi ja rauhoittuminen vaatii aina enemmän juotavaa. Ihmisen elimistö yrittää tehdä kaikkensa, jot- ta se sietäisi vierasta ainetta ja siksi päihdettä tarvitaan aina vain enem- män ja enemmän, jotta ihminen saa saman tavoiteltavan olotilan ja näin toleranssi vain kasvaa kasvamistaan.
Meillä jokaisella on vastuumme näistä asioista; vastuu itseämme kohtaan, vastuu lapsiamme kohtaan, vastuu läheisiämme kohtaan, vastuu työkavereitamme kohtaan jne. Miten me sitten vastuutamme kannamme?
Ihminen aina ensin
Tärkein asia on huomata ihminen ja hänen päihdeongelmansa. Ihminen on aina tärkein ja ensin. Sen jälkeen tulee päihdeongelma. Viesti on; Sinä olet tärkeä ihminen minulle, minä olen huolissani päihteidenkäytöstäsi, oletko itse huolissasi asiasta? Ihmi- nen on aina ok, ongelma ei ole ja sitä vastaan voidaan yhdessä kamppailla.
Asiaan pitää puuttua jo silloin, kun ihminen tulee töihin päihtyneenä tai krapulassa ja vaikka tämä tapahtuisi ensimmäisen kerran. Aina voi kysyä, aina voi kertoa, mitä on huoman- nut. Aina voi tarjota apua ja tukea.
Esimiehelle pitää kertoa, työterveys- huolto voi auttaa jne. Pitää puuttua,
Meidän kaikkien yhteinen
päihdeongelma
ei saa jäädä odottamaan, sillä päih- deongelma ei hoidu itsestään.
Samoin kouluissa, oppilaitoksissa, vastaanotoilla terveysasemilla, neu- voloissa, päiväkodeissa, kotona nuor- ten kanssa, on puututtava päihteiden- käyttöön, kysyttävä siitä, kerrottava siitä ja tuotava esiin erilaiset vaikeu- det, mitä riippuvuudesta seuraa.
Glamour kaukana
Pahimmillaanhan on kyse koko elä- män kurjuudesta, joka suomalaises- sa kulttuurissa verhotaan hauskan- pitoon, kertakäyttöisiin ihmissuh- teisiin, seksikkyyteen, vaurauteen, uskallukseen, miehisyyteen. Päih- deriippuvuudessa ei ole mitään gla- mouria, vaan elämä on täysin kaa- oksessa, ihmissuhteet hyväksikäyt- tösuhteita, työelämä/opiskelu eivät suju ja potkut uhkaavat, sairaudet
Elämä näyttäytyy usein ”vuoristo- ratana”, jossa huonot ja ”hyvät” kau- det vaihtelevat läpi elämän. Monet ns. ”julkkikset” ovat tästä esimerk- keinä; Juice Leskinen, Kari Tapio (Jalkanen), Laila Kinnunen, Irwin, Andy Mc Coy, Olavi Virta, Topi Sor- sakoski edesmenneinä taiteilijoina.
Työpaikoilla on olemassa hoitoon- ohjausjärjestelmä, joka velvoittaa päihdeongelmaisen työntekijän käy- mään hoidossa sovitun ajan.
A-klinikoille hoitoon menevät ovat olleet monesti vuosikausia tai jopa vuosikymmeniä töissään päihtynee- nä ja sattuma on vaikuttanut siihen, että viimein jotakin puuttumista on tapahtunut. Se voi olla uusi esimies työpaikalla, joka on heti nähnyt ti- lanteen.
Muut ovat vuosien ajan peitelleet asiaa tai kukaan ei ole kehdannut
tumisia ja huonoja henkilösuhteita, jos puututaan. Tämä on täysin vir- heellinen ajatus ja kestämätön suo- malaisessa yhteiskunnassa.
Meistä jokaisella on lähipiirissä joku, jolla on päihdeongelma ja sen mukanaan tuomat suuret taloudelli- set, fyysiset, psyykkiset ja sosiaaliset rasitteet.
Parisuhteessa päihdeongelma ku- luttaa rajusti molempia osapuolia.
Päihtyneenä ei kukaan ota apua tai ohjeita vastaan. Läheiset ovat voi- mattomia.
Kun ei uskalla puhua
Kun raitis kausi alkaa, käy monesti niin, että se on mukavaa ja rauhallis- ta aikaa, ja vaikeista asioista ei rohje- ta puhua lainkaan.
Läheinen voi pelätä myös sitä, että juominen alkaa uudestaan, jos vai-
R
iitta Rauhalan artikkelissa ”Mei- dän kaikkien yhteinen päihdeon- gelma” valotetaan päihteiden ongel- makäyttöä. PKV-lääkkeitä saa ja tulee käyttää lääkärin määräyksen mukaan, myös alkoholia voi diabeetikko naut- tia. Muita riippuvuuksia aiheuttavia tuotteita kehotetaan välttämään ja toiminnallinen riippuvuus vaikkapa liikuntaan tai pelaamiseen voi aset- taa haasteita diabeteksen hoidolle.Tässä jutussa paneudutaan tarkem- min diabeetikon alkoholinkäyttöön.
Diabeetikon ravintosuositukset (jos ei ole lisäsairauksia) ovat samanlaisia kuin kansalliset ravintosuositukset.
Myös alkoholin suhteen suositukset ovat samansuuntaisia. Diabetes pe- russairautena kuitenkin kuormittaa elimistöä, jolloin alkoholin haitatkin ovat nopeammin näkyvillä kuin ter-
veellä ihmisellä. Alkoholin käyttöön saattaa liittyä myös äkillisiä vaarati- lanteita, jotka diabeetikon on hyvä huomioida etukäteen.
Alkoholi ja sen vaikutus terveyteen
Alkoholin kohtuukäytön rajana pide- tään miehillä kahta annosta päiväs- sä ja naisilla yhtä annosta päivässä.
Suurkulutuksen rajana pidetään mie- hillä yli 7 kerta-annosta tai 24 annosta viikossa ja naisilla yli 5 kerta-annosta tai 16 annosta viikossa. Annoksella tarkoitetaan esimerkiksi 33 cl olutta, siideriä ja 12 cl viiniä.
Suurkulutus huonontaa diabetek- sen hoitotasapainoa, nostaa veren- painetta, voi aiheuttaa ääreishermo- vaurioita, maksa-, haima- ja sydän- lihassairauksia, erektiohäiriöitä jne.
Koska diabetes itsessään jo vaikuttaa näihin elimistön toimintoihin, alko- holin suurkulutus lisää diabeetikon riskiä sairastua näihin sairauksiin.
Alkoholia kannattaa käyttää harki- ten, jos on usein alhaisia verensoke- reita, kohonnut verenpaine tai rasva- aineenvaihdunnan häiriöitä. Käytön välttämistä suositellaan raskaana ole- ville, imettäville, haima- tai maksatu- lehduksen jälkeen sekä neuropatiaa sairastaville.
Alkoholin energiamäärät ja palamisajat
Alkoholijuomien energiamäärät vaihtelevat paljon, myös samanlai- sen tuotteen sisällä. Esimerkiksi Gol- den Cap Move light –siiderissä on hiilihydraatteja 10g/l ja Copparber- gin light päärynässä 18g/l. Joissain makealta maistuvissa tuotteissa on sokerin sijaan makeutusainetta. Kan- nattaa tutustua siis tuotetietoihin pullon kyljestä tai vaikkapa Alkon tai valmistajien nettisivuilta.
Alkoholijuomat ovat kaloripomme- ja – ne sisältävät runsaasti energiaa, vaikka hiilihydraattien määrä olisikin pieni. Yksi pullo olutta päivässä tar-
Alkoholia harkiten ja maltilla
Juoma annos kcal hiilih. g
Keskiolut 3,3 dl 130 10
Siideri, light, kuiva 3,3 dl 110 5-10
Siideri, makea 3,3 dl 200 20-30
Lonkerot 3,3 dl 180 n. 20
Punaviinit, kuiva ja puolikuiva valkoviini 12 cl 90 alle 2 Väkevät (vodka, viski, konjakki, gini jne.) 4 cl 90 0 ei puhuta koskaan ja tilanne vain
jatkuu. Ystäviä ei voi kutsua kylään ja yhdessä ei voi mennä ulos, koska alkoholi on aina kuvioissa mukana.
Pettymykset ovat suuria ja jatku- via, enää ei voi luottaa mihinkään.
Luottamus on mennyt. Väkivalta on aina mahdollinen ja perheessä se on aina tuhoa tuottavaa.
Lasten kehitys ovat erittäin vaka- vassa vaarassa tällaisessa päihdeper- heen tilanteessa.
Yrittäessämme auttaa päihdeongel- maista kuljetamme häntä pois sieltä,
missä hän on jotakin(subjekti) sinne, missä hän ei vielä ole mitään. Ei ole silloin ihme, että ihminen tässä tilan- teessa hangoittelee vastaan – etenkin, jos hänellä ei ole mitään edellytyksiä toimia subjektina uudessa päihteet- tömässä elämäntilanteessaan.
Halu olla jotakin
Muutoshalukkuuteen liittyy aina halu olla jotakin, halu olla tarvittu, tahto olla hyväksytty ja tärkeä. Ih- miselle on luotava yhteistyössä oma projekti, jossa hän on omaa toimin-
taansa ohjaava subjekti muuttuvassa tilanteessa, uudella toiminta-aree- nalla.
Työntekijän on tässä tilanteessa au- tettava ihmistä perustelemaan oma muutoksensa ja halukkuutensa sii- hen ja päästettävä asiakas subjektiksi omassa elämässään. Näin toiminta tuottaa oikeaa tulosta, sillä kukaan ei halua olla toimenpiteiden kohde, objekti.
Päihdeongelmaisen lähin hoito- paikka on oma terveysasema. A- klinikat ovat keskittyneet pelkästään
Päihdeongelma ei ole koskaan yksityisasia, se on yhteinen asia!
koittaa noin 48 000 kilokaloria vuo- dessa. Tämä energiamäärä voi tuoda vuodessa jopa 6-7 lisäkiloa.
Alkoholi poistuu elimistöstä pää- sääntöisesti maksan kautta. Tunnissa palaa gramma puhdasta alkoholia 10 painokiloa kohti. näin ollen 70kg painavalla henkilöllä pullo keskiolut- ta tai lasi viiniä (12cl) palaa noin kaksi tuntia, pullo viiniä palaa n. 14 tuntia ja pullo (0,5l) kirkasta viinaa noin 26 tuntia.
Insuliinihoitoisella diabeetikolla suurin vaara alkoholin käyttöön liittyy matalaan verensokeriin. Maksa työs- kentelee kerrallaan vain yhden asian parissa, joten kun se polttaa alkoholia, se ei vapauta varastosokeria ja korjaa matalaa verensokeria. Alkoholin vai- kutuksen alaisena hypoglykemiasta ei siis toivu kuten tavallisesti, joten siksi diabeetikon on itse oltava tark- kana. Alkoholia kannattaakin nauttia kerralla vain sen verran, että pystyy huolehtimaan itsestään.
Baanalle!?
Alkoholia juodessa täytyy huolehtia riittävästä ruokailusta, eli hiilihyd- raattien saannista. Sitä saa sokerisis- ta juomista, mutta turvallisinta on
hetkellisesti verensokerin nousua, mutta myöhemmin verensokeri las- kee. Tanssiminen ja muu runsaampi liikunta laskevat verensokeria myös.
Ateriainsuliinia pistetään vain ruuan hiilihydraateille, juomien hiilareille ei pistetä. Jos juhlimista on tarkoitus jatkaa myöhään, voi harkita ateriain- suliinin vähentämistä.
Riennoissa kannattaa olla mukana verensokerin mittausvälineiden ja in- suliinin lisäksi varaevästä ja diabetes- tunnus. Seurueessa on hyvä olla ih- misiä, jotka tietävät diabeteksesta ja auttavat tarpeen tullen. Kotiutuessa on hyvä syödä ylimääräinen yöpala ja mitata verensokeri. nukkumaan men- nessä verensokerin tulee olla noin 10.
Jos verensokeri on korkeampi, sitä ei korjata, mutta matalampi arvo edel- lyttää syömistä, koska verensokeri alkaa laskea usein aamuyöstä ja aa- mulla.
Seuraavana aamuna verensokeri mitataan ja insuliini pistetään vas- ta aterioinnin jälkeen, kun nähdään miten ruoka maistui. Usein insuliini- tarve on normaalia pienempi, joten ateriainsuliinin lisäksi voi pohtia aa- mulla pistettävän perusinsuliinin an- noslaskua. Verensokeria tulee seurata
on oikein paha, on pahoinvointia eikä ruoka tai juoma pysy sisällä, pitää ot- taa yhteys sairaalaan.
nuorten kannattaa olla erityisen varovaisia alkoholin suhteen, ennen kuin oppii, miten keho reagoi siihen.
Matalan verensokerin tuntemukset voivat sekoittua humalatuntemuk- siin. Myös seuralaisten on hyvä tietää, että esimerkiksi tokkuraisuus tai sam- maltava puhe voi johtua myös mata- lasta verensokerista.
Tablettihoito ja alkoholi
Kohtuullinen alkoholimäärä ei aiheu- ta ongelmia tablettihoitoiselle dia- beetikolle. On hyvä kuitenkin tietää, että verensokeri voi mennä myös liian matalaksi, erityisesti insuliinine- ritystä lisäävien lääkkeiden kanssa.
Silloin täytyy juomisen yhteydessä pitää huolta syömisestä ja hiilihyd- raattien saamisesta. Jos tablettihoi- toinen diabeetikko menee sokkiin, hänet pitää toimittaa sairaalaan.
Tablettien vaikutus on usein pitkäai- kainen, joten hypoglykemia voi kes- tää pitkään.
Lähde: Diabetes ja alkoholi, Diabe- tesliiton julkaisu.
päihdeongelmaisten ja heidän läheis- tensä auttamiseen.
Omaiset (puoliso, lapset, muut lä- heiset) tarvitsevat yhtä lailla tukea ja apua kuin itse päihdeongelmainen, joka voi olla viimeinen hoitoon läh- tijä perheessä.
Katkaisuhoitoasemat auttavat päihdekierteen katkaisussa. Lai- toshoidot ovat pitkäaikaisempia (kuukaudesta kolmeen kuukau- teen) hoitopaikkoja, jolloin elä- mää pyritään saamaan normaaliin suuntaan.
Yksityiset lääkäriasemat tarjoavat myös palveluitaan. AA on oma-apu- ryhmä, josta monet saavat apua it- selleen. Allekirjoittanut on toiminut päihdetyössä 15 vuoden ajan ja tot- tunut käsittelemään päihdeongelmia niin päihdeongelmaisen itsensä kuin puolison kanssa tai pariterapiassa.
Kokeile olla ilman
Jokainen voi pitää silmällä omaa päihdekäyttöön olemalla ilman päihdettä yhden päivän viikossa, yhden viikon kuukaudessa ja yhden
kuukauden vuodessa. Jos tämä tuot- taa vaikeuksia, on syytä pysähtyä ja miettiä, mitä pitää tehdä ja hakea tukea itselleen monista eri vaihtoeh- doista, joita on tarjolla meille kaikil- le. Näin me osoitamme välittävämme itsestämme ja myös toisistamme.
Ennaltaehkäisy ja varhainen puut- tuminen on välittämistä, josta me kaikki olemme vastuussa. Se on yh- teisön toimintaa, jossa jokainen vä- littää toinen toisistaan.
Riitta Rauhala Erityistason psykoterapeutti
N
europatia eli ääreishermo- jen sairaus on diabeteksen tavallinen, hankala lisäsai- raus. Se on vaikea todeta, eikä hoi- don valintakaan ole helppoa. Neu- ropatiaa ehkäistään verensokerin ja muiden riskitekijöiden hyvällä hal- linnalla sekä välttämällä hermostoa vaurioittavia tekijöitä. Hyvään diabe- teksen hoitoon kuuluu mahdollisen neuropatian etsiminen määräajoin, neuvonta ja tarvittaessa hoito sovel- tuvilla kipulääkkeillä.Neuropatia määritellään tilaksi, jossa oireet, löydökset tai molem- mat yhdessä viittaavat ääreisher- moston tai autonomisen hermoston toimintahäiriöön. Muut tilanteen mahdollisesti aiheuttavat tekijät tuli- si sulkea ensin pois (1). Neuropatia on diabeteksen yleisin mikrovasku-
laarinen, eli pienten verisuonien li- säsairaus (2). Pitkäkestoinen korkea verensokeripitoisuus, (3), poikkeavat rasva-arvot, korkea verenpaine ja tu- pakointi lisäävät neuropatian synty- misen vaaraa (4). Hermostoa vauri- oittavat lisäksi alkoholi ja neurotok- siset lääkkeet, ja ne myös jouduttavat neuropatian etenemistä.
Neuropatia voi olla tyypin 2 diabe- teksen ensimmäinen oire. Lääkärin vastaanotolle saatetaan hakeutua
jalkaterien puutuneisuuden, pis- telyn, tunnottomuuden tai kivun vuoksi. Oireet voivat esiintyä erilai- sina yhdistelminä. Tutkimuksissa to- detaan tuntopoikkeavuutta, kenties akillesrefleksien vaimentumista ja
Diabeettinen neuropatia
Diabeettisen neuropatian muotoja
i Polyneuropatiat
• distaalinen sensomotorinen neuropatia
• akuutti sensorinen polyneuro- patia
• puhdas ohuiden säikeiden neu- ropatia
ii Fokaaliset ja multifokaaliset neuropatiat
• kraniaaliset mononeuropatiat
• muut mononeuropatiat
• pinneneuropatiat
• trunkaalinen radikuloneuropatia
• proksimaalinen motorinen neu- ropatia (diabeettinen amyotrofia) iii autonomiset neuropatiat
KUVA KARI KORTELAInEn
neuropatian syytä selvittävissä labo- ratoriokokeissa todetaan diabetes.
Neuropatian luokittelu ja diagnostiikka
Diabeettinen neuropatia voi olla joko oireeton tai oireinen. Oireinen puolestaan jakautuu kivuttomaan ja kivuliaaseen neuropatiaan. Kivulias neuropatia on selvästi harvinaisem- pi kuin kivuton. On epäselvää, miksi neuropatia on toisilla kivulias ja toi-
silla ei (5). Anatomisesti neuropatiat jaetaan polyneuropatiaan eli moni- hermosairauteen, mononeuropati- aan eli yhden hermon sairauteen, ja autonomiseen neuropatiaan.
Somaattinen (siis muu kuin auto- nominen) neuropatia voidaan jakaa myös säikeiden vaurioitumisen pe- rusteella sensorisiin (vain tuntoher- mosäikeiden vaurio), motorisiin (vain liikehermosäikeiden vaurio) ja senso- motorisiin (sekä tunto- että liikeher-
mosäikeiden vaurio) muotoihin. Sen- soriset neuropatiat jakautuvat paksuja ja ohuita säikeitä vaurioittaviin ja puhtaisiin ohutsäieneuropatioihin.
Kun potilaan ihotunto tutkitaan neuropatiaa epäiltäessä, tutkimus kohdistetaan paljaaseen ihoon. Po- lyneuropatiaa epäiltäessä jalat tutki- taan niin, että ihon kunto, jalkaterien lämpötila sekä kosketus-, terävä-, vä- rinä-, kylmä- ja lämpötunto tarkas- tetaan.
