tieteen tori
Tausta
M
etsätalouden tilakohtainen kannattavuusseu- ranta on jäänyt maassamme suhteellisen vä- hälle huomiolle huolimatta siitä, että yksityismetsä- talous on olennainen osa kansantalouttamme. Met- sätalouden kannattavuustutkimusta on toisaalta teh- ty hyvin yksityiskohtaisella tasolla – esimerkiksi puuntuotannon panostusten erilliskannattavuuksia on tutkittu koeluontoisesti ja tietokonesimuloinneil- la – mutta metsälöä yritysnäkökulmasta tarkasteleva kannattavuustutkimus on ollut verrattain vähäistä.Yksityisellä metsänomistajalla ei ole ollut tarvet- ta eikä velvollisuutta raportoida toiminnastaan tai tuloksestaan ulkopuolisille. Metsätalouden tulove- rotuksen perustuessa pinta-alaan ja keskimääräi- seen tuottoon metsätalouden liiketapahtumia ei ole vuoteen 1993 saakka tarvinnut rekisteröidä vero- tustakaan varten, joten aineistoa kannattavuussel- vityksiin on ollut saatavissa niukasti. Alueittaisista tilastoista on voitu laskea keskimääräisiä tuloksia, mutta eri tunnusten hajonnat eivät näistä käy ilmi.
Monet merkittävät metsätieteilijät ovat ehdotta- neet metsätalouden tilakohtaisen kannattavuusseu- rannan käynnistämistä. Professori A.K. Cajander ehdotti metsätalouden kirjanpitotiloja jo ennen
maamme itsenäistymistä vuonna 1909. Kirjanpito- järjestelmä maatalouden kannattavuuden seuraami- seksi luotiin vuonna 1912. Professori Eino Saari julkaisi 1929 metsätalouden kannattavuusselvityk- siä siihen mennessä kerätyn aineiston pohjalta. Pro- fessori Antero Piha puolestaan nosti asian esille väitöskirjassaan 1940-luvulla.
Viime vuosina kannattavuusseurannan tarpeelli- suutta on korostettu mm. IUFROn ”Small-scale forestry” -työryhmässä (IUFRO... 1989). Maa- ja metsätalousministeriön asettama metsätalouden lii- ketieteen tutkimuksen kansainvälinen arviointiryh- mä esitti raportissaan maanlaajuisen kannattavuus- seurannan käynnistämistä (Evaluation of... 1991).
Ehdotus johti kolmivuotisen esitutkimushankkeen
”Yksityismetsätalouden kannattavuusseuranta” to- teuttamiseen 1.3.1992–31.12.1994. Sittemmin han- ketta jatkettiin yhdellä vuodella lisäselvitysten te- koa varten, jotta voitaisiin selvittää Suomen EU- jäsenyyden mukanaan tuomat vaikutukset, puun myyntitulojen verotusta varten kerättävien tietojen verotustietojen käyttökelpoisuus kannattavuustie- don tuottamiseen sekä otannan toteuttamismahdol- lisuudet seurantatilojen valinnassa.
Hankkeen tavoitteeksi asetettiin tuottaa ehdotus yksityismetsätalouden tilakohtaisesta kannattavuu- den seurantajärjestelmästä. Tehtävä rajattiin las- kentatoimen (tulos- ja kustannuslaskennan sekä tun- nuslukuanalyysin) kehittämiseen ja testaamiseen;
varsinaisten kannattavuustulosten tuottamiseen ei vielä pyritty.
Pentti Hyttinen, Juha Hakkarainen, Timo Kallio, Markku Penttinen, Esa Uotila ja Jari Valkonen
Yksityismetsätalouden kannattavuus- seuranta lähtee käyntiin
Pentti Hyttinen, Juha Hakkarainen ja Timo Kallio ovat tutkijoita Joensuun yliopistossa, Markku Penttinen j a Esa Uotila ovat Metsäntutkimuslaitoksen tutkijoita ja Jari Valkonen toimii tutki- jana Työtehoseurassa.
Hankkeessa
– kartoitettiin tilakohtaisen kannattavuusseuranta- tiedon käyttäjien tarpeet asiantuntijaseminaarien avulla
– luotiin ja testattiin yleisen yrityksen laskentatoimen periaatteiden mukainen tiedonkeruulomakkeisto – kehitettiin ja testattiin kerätyn aineiston analysointi-
menetelmät
– tutkittiin kassa- ja suoriteperusteisen tiedon sovel- tuvuutta käyttäjien tarpeisiin
– laadittiin vaihtoehtoisia malleja jatkuvan kannatta- vuusseurannan toteuttamiseksi
– käynnistettiin jatkuva metsätalouden kannattavuus- tiedon kerääminen eri tahoilta.
”Yksityismetsätalouden kannattavuusseuranta” - hanke toteutettiin maa- ja metsätalousministeriön yhteistutkimusmäärärahoin ja siihen osallistuivat tutkijoina
* Joensuun yliopistosta MMM Juha Hakkarainen, MMM Jarkko Huovinen, MMT Pentti Hyttinen (hankkeen vastuullinen johtaja), MMM Timo Kallio ja MMM Kimmo Tiilikainen
* Metsäntutkimuslaitoksesta MMM, VTK Jukka Aar- nio, MMM Matti Kinnunen, KTT Markku Penttinen ja MMM Esa Uotila
* Työtehoseurasta MMM Arto Koistinen ja MMM Jari Valkonen.
Hankkeen johtoryhmässä olivat jäseninä professori Matti Keltikangas (puheenjohtaja) Helsingin yli- opistosta, apulaisprofessori Olli Saastamoinen Jo- ensuun yliopistosta, apulaisosastopäällikkö Samp- sa Sivonen maa- ja metsätalousministeriöstä, met- säekonomisti Pekka Kallio-Mannila Maa- ja met- sätaloustuottajain keskusliitosta, osastopäällikkö Mikko Siitonen Maaseutukeskusten liitosta, toimis- tonjohtaja Juhani Ikonen Maatalouden taloudelli- sesta tutkimuslaitoksesta, johtaja Pellervo Arpo- nen (28.2.1994 saakka) ja johtaja Ilmo Kolehmai- nen Metsäkeskus Tapiosta, professori Risto Seppä- lä (1.1.1993–31.5.1994) ja tutkimuskeskuksen pääl- likkö Aarne Reunala Metsäntutkimuslaitoksesta sekä varatoimitusjohtaja Jouko Mäkelä Työteho- seurasta.
Tässä artikkelissa esitellään hankkeen keskeisim- mät aikaansaannokset ja sen tärkeimpään tavoit- teeseen eli kannattavuusseurannan käynnistämiseen johtaneet vaiheet.
Kannattavuustiedon käyttökohteet
Eri tahojen tietotarpeet kartoitettiin järjestämällä asiantuntijaseminaareja metsäalan organisaatioissa (Hyttinen 1995). Tietotarvekartoituksen mukaan metsätalouden tilakohtaisen kannattavuustiedon käyttökohteet ja -tarpeet ovat moninaiset.
Ensinnäkin tiedot palvelevat metsätalouden har- joittajia ja yksityismetsätaloutta yleisesti. Seuranta vahvistaa yksityismetsänomistuksen kehittymistä yrittäjämäiseen suuntaan. Metsänomistajat saavat vertailutietoa muista metsälöistä tarkastellessaan oman metsälönsä taloudenpidon tuloksellisuutta.
Metsätalouden kannattavuustieto siis auttaa met- sänomistajaa tilansa päätöksenteossa.
Toisaalta neuvontaorganisaatiot odottavat seu- rannan tuottavan metsänomistajien neuvontaan tu- kimateriaalia, jota voidaan käyttää opastettaessa metsänomistajia toimimaan taloudellisesti edulli- simmalla tavalla.
Kolmanneksi, koska metsäsektori on keskeinen osa kansantalouttamme, on kannattavuusseuranta tärkeää koko taloutemme tasapainoisen kehityksen kannalta. Seurannan tuottamaa tietopohjaa voidaan hyödyntää metsä- ja maaseutupoliittisten toimen- piteiden suunnittelussa ja niiden vaikuttavuuden seurannassa.
Neljänneksi rahoituslaitokset voivat käyttää kan- nattavuustietoja määrittäessään metsänomistaja-asi- akkaiden maksuvalmiutta, lainojen takaisinmaksu- aikataulua tai metsätilan arvoa lainojen vakuutena.
Lisäksi esimerkiksi maaseutuelinkeinolain mukai- sessa rahoituksessa rahoitettavan kohteen kannat- tavuus on perusedellytys rahoituksen myöntämi- selle. Edellytykset määrittää metsätalouden kan- nattavuus tiloilla, joilla metsätalouden painoarvo on suuri, ovat tähän saakka olleet puutteelliset.
Viidenneksi kannattavuusaineistolla on runsaasti käyttökohteita metsäekonomian tutkimuksessa ja metsäopetuksessa. Käyttömahdollisuuksiltaan ai- neisto on verrattavissa metsänarvioimistieteen tutki-
joiden laajalti käyttämään valtakunnan metsien in- ventointiaineistoon. Metsäekonomian tutkimusta on tähän saakka haitannut empiirisen aineiston puute.
Laskentatoimen ratkaisut
Kirjanpitomenetelmä kehitettiin siten, että sen poh- jalta pystytään laskemaan Yritystutkimusneuvotte- lukunnan (1990) suositusten mukainen oikaistu ti- linpäätös, joka sisältää tuloslaskelman ja taseen.
Niiden avulla voidaan puolestaan laskea kaikki metsätalouden kannattavuutta, rahoitusasemaa ja vakavaraisuutta kuvaavat tunnusluvut, joista sopi- vimmat valittiin kannattavuusanalyysin pohjaksi.
Lisäksi tilakohtaisiin laskelmiin sisällytettiin puus- to-omaisuuden kasvusta johtuva realisoitumaton puuston arvonmuutos, jotta saataisiin selville met- sätalouden erityispiirteisiin kuuluva kasvun aiheut- tama arvonlisä omaisuuteen (Hyttinen 1995).
Menetelmää testattiin subjektiivisesti valitussa metsänomistajajoukossa tilikauden 1.7.1993–30.6.
1994 aikana (Hyttinen 1995). Kokeilussa oli mu- kana yhteensä 113 metsänomistajaa eri puolilta maata. Testaus osoitti, että kehitetty menetelmä soveltuu metsätalouden tilakohtaiseen suoriteperus- teiseen kannattavuuden arviointiin, joskin tiedon- keruumenetelmässä oli vielä kehittämistarvetta.
Työkirjanpitolomakkeet osoittautuivat hieman lii- an vaativiksi kuviokohtaisten tietojen osalta, min- kä vuoksi työn suoriteperusteista arvoa ei pystytty määrittämään yksiselitteisesti. Vastaavasti myös kustannuslaskentatieto jäi puutteelliseksi. Sen si- jaan suoriteperusteiset kannattavuuslaskelmat voi- tiin laskea riittävällä tarkkuudella metsätalouden kirjanpidosta. Niinikään kassatulojen ja -menojen pohjalta pystyttiin laskemaan erilaisia virtalaskel- mia.
Ehdotus kannattavuusseurannan järjestämiseksi
Kesällä 1995 julkaistussa raportissa (Hyttinen 1995) esitetty ehdotus yksityismetsätalouden kannatta- vuusseurannan järjestämisestä sisältää kirjanpito- ja tuloksenlaskentamenetelmän sekä pohdintoja ti- laverkon hankinnasta ja ehdotuksen pysyvän kan-
nattavuusseurannan organisoinnista. Metsätalouden tilakohtainen seurantatieto näyttäisi olevan tarkoi- tuksenmukaisinta kerätä kaksivaiheisesti:
1. Tekemällä otanta puunmyyntitulojen verotustiedois- ta, joista saadaan metsätalouden vuosituloja ja -me- noja, toteutettuja investointeja sekä hankintahakkuita kuvaavia kassavirtapohjaisia tunnuslukuja alueittain ja metsänomistajatyypeittäin.
2. Hankkimalla lisäksi joukko seurantatiloja, joilta ke- rätään yksityiskohtaisempi kirjanpitomateriaali täy- dentämään verotietoihin perustuvaa kassaperusteis- ta kirjanpitoa. Seurantatiloille laaditaan kirjanpidon pohjalta tuloslaskelma ja tase. Tilinpäätös sisältää tiedot myös metsätalouden omaisuudesta ja sen muu- toksista, omatoimisen työn määrästä ja tuottavuu- desta sekä kustannuskehityksestä ja kustannusten jakautumisesta eri käyttötarkoituksiin. Seurantatila- verkko voi olla joko tilastollisesti edustava otos tai subjektiivinen näyte riippuen siitä, millaisiin johto- päätöksiin jatkotutkimuksissa päädytään.
Tietojen saatavuus
Vuoden 1995 aikana jatkettiin selvityksiä pysyvän kannattavuusseurantatiedon tuottamiseen liittyvis- tä käytännön tekijöistä.
Seurantatilojen valintaan kehitettiin otantamene- telmä, jonka avulla saataisiin tilastollisesti edusta- vaa tietoa metsätalouden tilakohtaisesta kannatta- vuudesta. Menetelmä perustuu ositettuun ryväsotan- taan, jossa ositteina ovat metsälautakunta-alueet ja rypäinä metsänhoitoyhdistykset, joista seurantati- lat valitaan. Mahdollisuutta otantamenetelmän käyt- töön testattiin maatilarekisteristä tehdyllä satunnais- otantaan perustuvalla kyselytutkimuksella. Vain 8,6 prosenttia 1000 maatilan otoksesta oli kiinnostunut metsätalouden kirjanpidosta. Tutkimus osoitti, että kirjanpitotilaverkon perustaminen otantapohjalta on käytännössä mahdotonta. Lisäksi vastaajakato tuli- si mitä todennäköisimmin olemaan merkittävä myös mukaanlähteneiden joukossa.
Puun myyntitulojen verojärjestelmästä saatavien tietojen tilastointi on mahdollista Tilastokeskuk- sessa. Lähteenä olisivat Maatalouden yrittäjätuloti- lastoa (MYTT) varten kerättävät 15 000 maatilan
verolomaketiedot. Peruspopulaationa käytettäisiin maatilarekisteriä, jolloin tiedon tuottaminen voitai- siin sisällyttää Tilastokeskusken normaaliin toimin- taan ilman lisäresurssitarvetta. Haluttaessa metsä- tilat mukaan seurantaan uuden kattavan rekisterin hankinta aiheuttaisi ulkopuolista rahoitustarvetta.
Verotietojen perusteella voidaan laskea tilan tuloi- hin ja menoihin perustuvaa kannattavuustietoa. Tie- dot puusto-omaisuudesta ja metsätalouden työn tuot- tavuudesta jäävät kuitenkin vajavaisiksi.
Uudistettavassa maatalouden kannattavuuskirjan- pidossa ryhdytään keräämään entistä enemmän tie- toa myös metsätalouden toiminnasta, jolloin pysty- tään tuottamaan tarkempaa tietoa myös metsätalo- uden kannattavuudesta maatalouden kirjanpitoti- loilla. Hankkeen tutkijat ovat olleet yhteistyössä MTTL:n kanssa, jotta sekä maa- että metsätalou- den kannattavuusseuranta olisivat koordinaatiossa keskenään. EU-jäsenyyden aiheuttamat kansainvä- liset kannattavuusseurannan koordinointi- ja tieto- tarpeet eivät aiheuta toimenpiteitä metsätalouden osalta ainakaan toistaiseksi. EU:n FADN-järjestel- mään (Farm Accountancy Data Network) ei sisäl- lytettäne metsätaloutta, koska Suomen lisäksi vain Ruotsi ja Itävalta pystyisivät tuottamaan tietoa vaa- ditulla tarkkuustasolla metsätalouden kannattavuu- desta.
Kannattavuusseuranta alkuun
Selvitysten pohjalta päädyttiin ratkaisuun, jossa Metsäntutkimuslaitos ottaa vastuulleen kannatta- vuusseurannan aloittamisen. Kannattavuusseuran- nan aloittamisesta vastaa ”Yksityismetsätalouden kannattavuusdatat” -hanke Metlan Helsingin tutki- muskeskuksessa. Käytössä olevien resurssien vä- hyyden takia seuranta perustuu pääosin eri organi- saatioissa kerättävään yksityismetsätalouden kan- nattavuustietoon. Vaikka tiedon keruu tapahtuukin eri tavalla kuin ”Yksityismetsätalouden kannatta- vuusseuranta” -hankkeessa alunperin suunniteltiin, on hankkeessa kerätyn tiedon ja kokemuksen osuus ratkaiseva nyt aloitettavan kannattavuusseurannan onnistumisessa.
Talouteen liittyvän tiedon saaminen yksityismet- sälöistä on nykyään huomattavasti helpompaa kuin 1990-luvun alussa. Vielä nykyiseenkin selvää pa-
I = Maatilat, joilla puun myyntitulojen verotus:
maatalouden kannattavuuskirjanpito + verotiedot
II = Maatilat, joilla pinta-alaverotus: maatalouden kannattavuuskirjanpito III = Metsätilat, joilla puun myyntitulojen verotus: verotiedot
I
V = Metsätilat, joilla pinta-alaverotus: ei kannattavuustietoja
* = Tapaustutkimustiloja: kannattavuustietoja vaihtelevalla tarkkuustasolla
rantumista on odotettavissa, kun verohallitus kehit- tää omaa metsäverotietojen keruu- ja tallennusjär- jestelmäänsä. Tärkeimmät tilakohtaisen tiedon läh- teet ovat tällä hetkellä Tilastokeskus (MYTT-otos verohallituksen metsäverotustiedoista) ja Maatalou- den taloudellisen tutkimuslaitos (maatalouden kir- janpitotilat). Lisäksi käytetään mahdollisuuksien mukaan eri tutkimuksissa kerättävää tilakohtaista dataa ja yhteismetsien kirjanpitoaineistoja. Varsi- naista tilakohtaista kirjanpitodataa kerätään tällä hetkellä mm. MATEUS-tutkimusohjelman (Suo- men maa- ja puutarhatalouden EU-sopeutuminen) osahankkeessa ”Metsätalous monitoimimaatilan ta- lousseurannassa”. Metsätalouden kehittämiskeskus Tapiosta saadaan aggregoituja tietoja metsänhoito- ja perusparannustöiden suoritteista sekä kustannuk- sista. Metsäntutkimuslaitoksessa saadaan puusto-, puukauppa- ja hintatiedot. Tiedot yhdistetään tieto- kannaksi ja tietojen perusteella tehdään alustavat kannattavuusraportoinnit. Jatkotutkimukset tehdään Kuva 1. Metsätalouden tilakohtaisen kannattavuusseurannan kattavuus nykyisistä tietolähteistä.
erillisissä hankkeissa Metlassa ja muissa tutkimus- organisaatioissa.
Tuotettava tieto jää hajanaisemmaksi kuin alku- peräisenä tavoitteena olleesta kirjanpitotilaverkos- tosta olisi saatu. Suoriteperusteiseen kirjanpitoon päästään vain eri tutkimushankkeiden kokeilutilo- ilta kerättävällä aineistolla. Suurimmat puutteet ovat näillä näkymin tilakohtaisissa puustotiedoissa ja metsänomistajan oman työn tiedoissa. Verotuksen kautta kerättävistä tiedoista nämä puuttuvat koko- naan hankintahakkuumääriä lukuunottamatta. Maa- talouden kirjanpitotiloilta ei ole tällä hetkellä saa- tavissa puustotietoja. Nyt käytössä olevilla aineis- toilla ei saada mitään tietoja metsänomistajista, jot- ka ovat valinneet pinta-alaverotuksen, mutta eivät harjoita maataloutta. Puutteita paikataan tarpeen mukaan erillisillä lisärahoituksella tehtävillä selvi- tyksillä (kuva 1).
Tiedon julkaiseminen sujuu hitaammin käytettä- essä muissa organisaatioissa kerättävää tietoa kuin suoraan tiloilta kerättävää tietoa. Viive tulee ole- maan runsas vuosi, eli vuoden 1995 tiedot ovat käytettävissä alkuvuodesta 1997. Puutteistaan huo- limatta muissa organisaatioissa jo kerättäviin ai- neistoihin perustuva yksityismetsätalouden kannat- tavuusseuranta parantaa huomattavasti yksityismet- sätalouden liiketieteen käytössä olevien aineistojen määrää ja laatua. Näin toteutettuna kannattavuus- seuranta on lisäksi kustannuksiltaan edullinen.
Kannattavuusseuranta-aineistojen aikasarjat ”pa- ranevat vanhetessaan”. Jo vuoden tai parin aineisto
voi auttaa akuuteissa päätöksentekotilanteissa, mutta tutkimustyössä päästään täysipainoiseen kannatta- vuusaineiston hyödyntämiseen vasta, kun käytössä on useamman vuoden aikasarja. Aikasarjojen puut- tumista yritetään lieventää hankkimalla tutkimus- käyttöön metsänomistajien oma-aloitteisesti pitä- miä yksityismetsätalouden kirjanpitoaineistoja.
Metlassa tehtävään tutkimukseen on saatu määrä- raha Maa- ja metsätalousministeriöstä. Tavoitteena on 30 yli 10 vuoden kirjanpitoaineistoa. Nyt aloi- tettavan kannattavuusseuranta-aineiston keruun to- dellinen hyöty ja käyttökelpoisuus tulevatkin esille vasta ensi vuosituhannella.
Kirjallisuus
A. Viitattu kirjallisuus
Evaluation of research in business economics of forestry in Finland 1991. Maa- ja metsätalousministeriö. Työ- ryhmämuistio MMM 1991:4. Helsinki. 77 s.
Hyttinen, P. (toim.) 1995. Yksityismetsätalouden kan- nattavuusseuranta – laskentatoimen empiirinen ko- keilu. Joensuun yliopisto, metsätieteellinen tiedekun- ta. Tiedonantoja 35. 132 s.
IUFRO. 1989. Profitability of private forestry. Work- shop meeting, Helsinki 2.–4.8.1989. International Union of Forestry Research Organisations. IUFRO. P 3.04-00. Wien.
Yritystutkimusneuvottelukunta. 1990. Yritystutkimuk- sen tilinpäätösanalyysi. Painokaari Oy. Helsinki. 75 s.
