• Ei tuloksia

Kurssinkuvaus Uusikoulukohtainensyvent¨av¨akurssijaoppikirjalukioihin Kurssinjaoppikirjanl¨aht¨okohdat

N/A
N/A
Info
Lataa
Protected

Academic year: 2022

Jaa "Kurssinkuvaus Uusikoulukohtainensyvent¨av¨akurssijaoppikirjalukioihin Kurssinjaoppikirjanl¨aht¨okohdat"

Copied!
2
0
0

Kokoteksti

(1)

Solmu 1/2010 1

Uusi koulukohtainen syvent¨ av¨ a kurssi ja oppikirja lukioihin

Sirkka-Liisa Eriksson ja Terhi Kaarakka Matematiikan laitos, Tampereen teknillinen yliopisto

Kirja: Sirkka-Liisa Eriksson, Miika Huikkola, Terhi Kaarakka, Erkki Pirttim¨aki, Risto Silvennoinen ja Las- se Vehmanen,Matematiikka tieteiden kuningatar ja palvelija, MFKA-Kustannus Oy, 2009.

Kurssin ja oppikirjan l¨ aht¨ okohdat

Kev¨a¨all¨a 2006 Tampereen teknillisen yliopiston mate- matiikan laitoksella aloitettiin yhteisty¨oss¨a lukioiden kanssa kehitell¨a lukioihin uutta syvent¨av¨a¨a kurssia ja siihen liittyv¨a¨a oppikirjaa, jonka sis¨all¨ot soveltuisivat my¨os ammattikorkeakouluihin. Yhteisty¨okouluiksi il- moittautuivat Pirkaanmaalta ja Matemaattisten Ainei- den Opettajien Liiton MAOL ry:n tilaisuuksien kaut- ta Etel¨a-Tapiolan lukio, Helsingin Suomalaisen Yhteis- koulun lukio, Hervannan lukio, Kaurialan lukio, Tam- pereen normaalikoulun lukio ja Valkeakosken lukio.

Kurssin tarkoituksena on tuoda lis¨a¨a innostusta ja mer- kityst¨a matematiikan oppimiseen lukioissa ja ammat- tikorkeakouluissa. L¨aht¨okohtana on my¨os helpottaa siirtymist¨a lukiosta matematiikan yliopisto-opintoihin.

T¨ah¨an on suuri tarve, sill¨a nykyisin matematiikkaa tar- vitsevien yliopisto- ja ammattikorkeakouluopiskelijoi- den m¨a¨ar¨a on voimakkaasti kasvanut.

Matematiikka lukiossa on muuttunut yh¨a enemm¨an erilaisten malliesimerkkien tarkasteluiksi ja laskuteht¨a- vien ratkaisemiseksi. T¨ast¨a seuraa ongelmia, kun lukio-

laiset hakeutuvat jatko-opintoihin. Matematiikka yli- opistoissa tai teknillisiss¨a yliopistoissa ei ole vain las- kuteht¨avien ratkaisemista, vaan keskeist¨a on my¨os teo- rian ja sen k¨asitteiden hyv¨a ymm¨art¨aminen ja tuloksien v¨alisien yhteyksien oivaltaminen. Teknillisiss¨a yliopis- toissa matematiikan perusvalmiudet annetaan tiiviin¨a pakettina parin ensimm¨aisen vuoden aikana, jotta am- mattiaineille saataisiin hyv¨a pohja. T¨am¨a vaatii opiske- lijoilta kyky¨a omaksua asioita nopeasti ja pohjatietojen heikkous vaikeuttaa opiskelua merkitt¨av¨asti. Monet so- vellukset pohjautuvat pitk¨allekin menev¨alle matemaat- tiselle teorialle.

Yhten¨a ratkaisuna ongelmaan on kurssi, joka toimii sil- tana korkeamman asteen opiskelun ja lukion v¨alill¨a.

Hyv¨a siltakurssi ei vain kertaa vanhaa opittua, vaan antaa suuntaa my¨os tulevista sis¨all¨oist¨a. Perusvalmiuk- sien lis¨aksi sen tarkoituksena on kasvattaa kiinnostusta matematiikkaan, jotta oppiminen onnistuisi ja opiskelu olisi mielek¨ast¨a. T¨ah¨an olemme ty¨oss¨amme pyrkineet.

Kurssin kuvaus

Matematiikka tieteiden kuningatar ja palvelija on lukion loppuvaiheen opiskelijoille suunnattu kurssi.

Kurssin tavoitteena on lis¨at¨a innostusta matematiik- kaan esitt¨am¨all¨a matematiikan ajankohtaisia sovellus- esimerkkej¨a nuoria kiinnostavista asioista ja parantaa

(2)

2 Solmu 1/2010

heid¨an perustaitojaan yliopistojen ja teknillisten yli- opistojen opintoihin. Samalla kurssi t¨aydent¨a¨a ja sy- vent¨a¨a aiemmilla kursseilla opittuja asioita. Kurssil- la esitell¨a¨an sovelluksiin liittyv¨a¨a matematiikkaa ja niiden teoreettisia taustoja, mm. Googlen toiminta- periaate, GPS-paikannus, tietokonegrafiikka ja MP3- pakkaustekniikka.

Kirjan kirjoittamisesta ja kurssin sis¨all¨oist¨a vastaavat matematiikan peruskursseja luennoineet henkil¨ot pro- fessori Sirkka-Liisa Eriksson (projektin johtaja), DI Miika Huikkola, lehtori Terhi Kaarakka, pt. tuntiopet- taja Erkki Pirttim¨aki, lehtori Risto Silvennoinen ja leh- tori Lasse Vehmanen. Kirjan kirjoittajien lis¨aksi kurs- sin tekemisess¨a ja kommentoimisessa ovat aktiivisesti olleet mukana opettajat Sarpa Heino (Hervannan lu- kio), Ville Hyn¨onen (Helsingin Suomalaisen Yhteiskou- lun lukio), Sinikka J¨arvi (Valkeakosken lukio), Jukka M¨annist¨o (Tampereen normaalikoulun lukio), Sakari Salonen (Kaurialan lukio), Ulla Sorri (Hervannan lu- kio) ja Marja Voipio (Etel¨a-Tapiolan lukio). Projekti- tutkijoina mukana ovat olleet Virve Pihlava-Lahtinen ja Lauri Judin sek¨a sihteerin¨a Tiina S¨avilahti.

Kurssia ja oppikirjaa on kokeiltu 2008–2009 yhteis- ty¨okouluissa. Projektin rahoitti Teknologiateollisuuden 100-vuotiss¨a¨ati¨o ja projekti on mukana opetushallituk- sen Tiede- ja teknologiahankkeessa.

Kurssin aiheita ovat:

• Differentiaalilaskenta ty¨okaluna

derivaatta, differentiaaliyht¨al¨ot, mallinnusta

• Matematiikan perusteista

lause, todistaminen, induktio, joukkojen mahtavuus

• Kompleksilukujen joukko

laskutoimitukset, geometriset ominaisuudet, ekspo- nenttiesitys

• Matriisilaskentaa

laskutoimitukset, lineaariset yht¨al¨oryhm¨at, ominais- arvot, tekniikan sovelluksia

Ensimm¨ainen aihe kertaa differentiaalilaskentaa ja sen lis¨aksi se antaa teoreettisia perusteita esimerkiksi seu- raaville malleille: populaation ”luonnollinen” kasvu, Englannin Stonehenge-monumentin luota l¨oytyneiden puuesineiden ik¨a, korkoa korolle jatkuvana prosessina.

Toisessa aiheessa kuvataan matematiikkaa tieteen¨a ja esitell¨a¨an matemaattisia perusk¨asitteit¨a ja selvitet¨a¨an muun muassa, mit¨a reaaliluvut ovat ja miten ne eroa- vat rationaaliluvuista. Kompleksilukujen joukko on ta- son pistejoukko, joka laajentaa reaalilukujen lukujouk- koa tason geometristen ominaisuuksien avulla. T¨am¨a aihe n¨aytt¨a¨a, kuinka tarkasti jo t¨all¨a tasolla pystymme luomaan matemaattista teoriaa. Matriisilaskenta antaa keinoja k¨asitell¨a useiden rivien ja sarakkeiden muodos- tamia taulukkoja, joita tarvitaan esimerkiksi mallin- nettaessa internet-hakukoneita, GPS-paikannusta, tie- tokonegrafiikkaa ja MP3-pakkaustekniikkaa.

Ei-kaupallisia tietokoneohjelmia SciLab tai Octave tai vastaavia kaupallisia ohjelmia, kuten MatLab ja Maple, voidaan k¨aytt¨a¨a kirjan ohessa ja osassa esimerkeist¨a on annettu ohjeita t¨ah¨an. Maolilta voi saada kirjaan liitty- v¨an¨a oheismateriaalina SciLab-ohjelman k¨aytt¨ooppaan ja harjoitusteht¨avien ratkaisuja.

Kokeilukouluissa tehtiin kurssiin osallistuneille kurssi- kysely. Vastanneita oli 45. Asteikolla 1–5 kurssista pi- dettiin keskiarvolla 3,8. Pohjatiedot koettiin riitt¨aviksi (ka. n. 3,7) ja ty¨om¨a¨ar¨a sopivaksi (ka. n. 3,9). Opiske- lijoiden mielest¨a kurssilla opituista asioista tulee ole- maan hy¨oty¨a jatkossa (ka. n. 3,9). Kurssi valittiin ma- tematiikan taitojen parantamiseksi (ka. n. 4,1).

Kirjaan on tehty korjauksia ja muutoksia kyselyn j¨ar- jest¨amisen j¨alkeen. Teht¨avi¨a on lis¨atty ja joitakin teh- t¨avi¨a muokattu. Asiasis¨alt¨oj¨a on paranneltu ja t¨ayden- netty. Tietokone-esimerkkej¨a on lis¨atty ja tietokoneella suoritettavien teht¨avien m¨a¨ar¨a¨a on lis¨atty.

Viittaukset

LIITTYVÄT TIEDOSTOT

Pelk¨ast¨a¨an viljelytiedon saatavuus ei kuitenkaan ole riitt¨av¨a edellytys t¨alle automa- tisoinnille, vaan lis¨aksi tarvitaan ulkoista paikkatietoa,

Lis¨ aksi molem- mat ratkaisut ovat saman hintaisia, joten kysymys on approksimointisuhteen s¨ ailytt¨ av¨ ast¨ a palautuksesta solmupeiteongelmasta monileikkausongelmaan.. Jos

Alkutestin keskiarvot tietotekniikan ja elek- troniikan koulutusohjelmien osalta niin, ett¨ a mukana ovat vain lukion matematiikan suorittaneet opiskelijat.. Taulukossa 4 on

Kirjan parillisnumeroisissa luvuissa puhutaan enem- m¨an ihmisist¨a ja historiasta: Bernhard Riemannista itsest¨a¨an ja h¨anen edelt¨ajist¨a¨an Eulerista, Gaussista

Ma- temaattisten aineiden opettajaksi valmistuvat opis- kelevat p¨a¨aaineensa lis¨aksi sivuaineenaan tavallisesti yht¨a tai kahta matemaattis-luonnontieteellist¨a ainet-

Kuvassa 1 on tyypillinen, lukum¨a¨ari¨a esitt¨av¨a pylv¨askuva. Prosenttiosuudet on lis¨aksi ilmaistu lukui- na pylv¨aiden p¨aiss¨a ja kokonaism¨a¨ar¨a kerrottu kuvan

Ihmisill¨a on mie- likuva, ett¨a suuret pakkauksen ovat halvempia kuin pie- net ja laskeminen j¨a¨a puolitiehen: 4 · 20 on 80, joten 60 sentti¨a luvun lopussa antaa kuvan,

Lis¨aksi teht¨av¨a¨an si- s¨altyy ajatus siit¨a, ett¨a narun muoto voidaan esitt¨a¨a jonkin funktion kuvaajana; jos narussa olisi silmukoita tai se asettuisi osittain v¨alin [x 1