TIO Thorström Elina(LVM), Luotio
Aurora(LVM) 19.06.2018
JULKINEN
Asia
Valtioneuvoston selvitys: Komission tiedonanto - Kolmas toimenpidepaketti Euroopan unionin liikennejärjestelmien uudenaikaistamiseksi.
Kokous
U/E/UTP-tunnus
Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu
Komissio on 17.5.2018 antanut tiedonannon kolmannesta toimenpidepaketistaan liikennejärjestelmien uudenaikaistamiseksi: Kestävä liikkuvuus Euroopassa: turvallinen, verkottunut ja puhdas. Kolmas liikkuvuuspaketti on jatkoa kahdelle aikaisemmalle liikkuvuuspaketille, jotka komissio on antanut toukokuussa 2017 ja marraskuussa 2017. Tämä muistio koskee tiedonantoa sekä siihen liittyvää ensimmäistä liitettä (Annex 1; Strategic Action Plan on Road Safety), joka käsittelee liikenneturvallisuuden toimenpidepakettia.
Pääasiallinen sisältö
Syyskuussa 2017 Euroopan komission puheenjohtaja Juncker asetti unionin tilaa koskevassa puheessaan tavoitteeksi, että EU:sta ja sen teollisuudesta tulee maailmanlaajuinen johtaja innovaatioissa, digitalisoinnissa sekä vähähiilisissä ratkaisuissa. Saavuttaakseen tavoitteen komissio on vähäpäästöisen liikkuvuuden strategian jatkoksi hyväksynyt kaksi liikkuvuutta koskevaa pakettia, ensimmäisen toukokuussa 2017 ja toisen paketin marraskuussa 2017. Tämän kolmannen ja viimeisen toimenpidepaketin on tarkoitus saattaa loppuun liikennejärjestelmien uudenaikaistaminen. Tavoitteena on, että tulevaisuuden liikennejärjestelmät ovat turvallisia, puhtaita ja tehokkaita kaikille Euroopan unionin kansalaisille.
Turvallinen liikkuminen: turvallisuus etusijalle
Tiedonannossa katsotaan, että turvallisuus on perusta kaikille liikennejärjestelmille ja siksi sen pitää olla aina etusijalla. Lisäksi mahdollisuudet turvallisuuden parantamiseksi tulee hyödyntää. Vaikkakin EU:n tiestön turvallisuus on erittäin hyvä muuhun maailmaan verrattuna,
liikennekuolemia ja vakavia tieliikenneonnettomuuksia tapahtuu edelleen päivittäin. Vuosien 2001 ja 2010 välillä liikennekuolemien määrä EU:ssa laski 43 % ja 2010–2017 vielä 20 % lisää. Vuonna 2017 25 300 ihmistä menetti henkensä EU:n tiestöillä, mikä tarkoittaa 70 uhria päivässä. Lisäksi noin 135 000 henkeä loukkaantui vakavasti. Näistä suuri osa oli jalankulkijoita, pyöräilijöitä ja moottoripyöräilijöitä.
Liikenneonnettomuuksien määrän väheneminen EU:ssa on viime vuosina pysähtynyt ja joissakin jäsenvaltioissa niiden määrä on jopa lisääntynyt.
Rahassa mitattuna liikennekuolemien ja vakavien loukkaantumisten vuotuisten kustannusten on arvioitu olevan yli 120 miljardia euroa eli noin 1
% BKT:stä.
Komissio katsoo, että teknologinen kehitys luo uusia mahdollisuuksia inhimillisten virheiden kompensoimiseksi ja ilman kuljettajaa liikkuvien ajoneuvojen tulisi lisätä turvallisuutta pitkällä aikavälillä. Kuitenkin siirtymävaihe luo myös uusia riskejä, kuten tietoturvaan liittyviä riskejä.
Lisäksi turvallisuutta ja ympäristölle kestäviä ratkaisuja pitäisi pyrkiä kehittämään yhdessä. EU:n pitkän aikavälin tavoitteena on kuolonuhrien ja vakavien loukkaantumisten määrän vähentäminen niin lähelle nollaa kuin mahdollista vuoteen 2050 mennessä (Vision Zero -kampanja).
Auttaakseen näiden tavoitteiden saavuttamista komissio ehdottaa kaudelle 2021–2030 yhteisiä tieliikenneturvallisuuden puitteita, joihin sisältyy toimintasuunnitelma (liite 1). Liikenneturvallisuusstrategiassa tulisi hyödyntää Maailman terveysjärjestön suosittelemaa ”Safe System” – lähestymistapaa.
Verkottunut ja automatisoitu liikkuvuus
Komission mukaan itseohjautuvien ajoneuvojen ja teknologisten ratkaisujen, kuten kehittyneiden verkostointijärjestelmien, tulisi parantaa ajoneuvojen turvallisuutta, helpottaa niiden jakamista ja avata mobiilipalveluja useammille käyttäjille. Tutkimuksen mukaan yli 90 % onnettomuuksista johtuu inhimillisestä virheestä. Näin ollen automaattiset kulkuneuvot voisivat huomattavasti parantaa teiden turvallisuutta. Lisäksi verkottuneet ja automatisoidut kulkuneuvot voivat vähentää ruuhkia, kun kulkuneuvojen yhteiskäyttö on helpompaa ja samalla edistää uusien yritysmallien kehittymistä. Vastauksena tähän haasteeseen ja hyödyntääkseen uudet mahdollisuudet komissio ehdottaa EU:lle lähestymistapaa, joka perustuu kolmeen toisiinsa liittyvään strategiseen tavoitteeseen:
• avainteknologioiden ja infrastruktuurin kehittäminen EU:n kilpailukyvyn vahvistamiseksi
• verkottuneen ja automatisoidun ajamisen turvallisen ja varman käyttöönoton varmistaminen
• puuttuminen itseohjautuvan liikkuvuuden sosioekonomisiin vaikutuksiin.
Komission mukaan EU voi edistää verkottunutta ja automatisoitua liikkumista luomalla yhteisen näkemyksen alan tulevaisuuden kehityksestä ja pitää huolta siitä, että EU:n oikeudellisen ja poliittiset puitteet, koskien
mm. teiden turvallisuutta ja kyberturvallisuutta, ovat valmiita markkinoiden kehitykselle ja uusille palveluille.
Kolmas liikkuvuuspaketti sisältää myös kaksi ehdotusta, joiden tavoitteena on luoda täysin digitaalinen ja yhdenmukaistettu ympäristö liikenteenharjoittajien ja viranomaisten välistä tiedonvaihtoa varten (asetusehdotukset eurooppalaisen merenkulkualan keskitetystä palvelupisteestä ja sähköisistä tavaraliikennetiedoista). Pyrkimyksenä on vähentää byrokratiaa ja helpottaa digitaalisen tiedon virtoja logistiikkatoiminnassa yhdistämällä paremmin eri liikennemuotoja ja edistäen siten multimodaalisia ratkaisuja.
Puhdas liikkuvuus
Akkujen valmistaminen ja kehittäminen on strategisesti välttämätöntä Euroopalle siirryttäessä puhtaaseen energiaan ja tärkeä osa autoteollisuuden kilpailukykyä. Täten se on myös olennainen osa uudessa teollisuuspolitiikan strategiassa vahvistettua komission tavoitetta, jonka mukaan EU tavoittelee johtoasemaa innovaatioiden, digitalisoinnin ja vähähiilisten ratkaisujen kehittäjänä. Haasteena on luoda Eurooppaan kilpailukykyinen ja kestävä akkutuotantoteollisuus mahdollisimman nopeasti, jotta merkittävä teknologiariippuvuus kilpailijoista voidaan välttää ja jotta akkutuotantoteollisuuden tarjoamat valtavat työpaikka-, kasvu- ja investointimahdollisuudet voidaan hyödyntää.
Kolmannella liikkuvuuspaketilla komissio saattaa päätökseen vähäpäästöistä liikkuvuutta koskevan eurooppalaisen strategiansa esittämällä ensimmäistä kertaa sääntelyä koskien raskaiden ajoneuvojen hiilidioksidipäästöjä. Raskaat ajoneuvot tuottavat noin neljänneksen tieliikenteen päästöistä ja päästöt todennäköisesti vain kasvavat tulevaisuudessa. Kasvihuonekaasujen alentamiseksi asetettuja päämääriä ei ole mahdollista saavuttaa ilman raskaiden ajoneuvojen osallistumista.
Osana pakettia komissio antaa myös täytäntöönpanoasetuksen vaihtoehtoisten polttoaineiden yksikköhintavertailua koskevasta menetelmästä. Menetelmä mahdollistaa liikenteen eri käyttövoimien hintojen vertailun mahdollisimman selkeällä ja helppotajuisella tavalla.
Uuden menettelyn avulla eri käyttövoimien hinnat (esim. €/l, €/kg, €/kWh) muutettaisiin yksikköön €/100 km. Laskennassa otettaisiin siten huomioon paitsi kunkin polttoaineen energiasisältö, myös ajoneuvon energiatehokkuus. Menetelmän käyttöönotto lisäisi kuluttajien tietoisuutta eri käyttövoimavaihtoehdoista ja vastaisi EU:n yleisiin tavoitteisiin edistää energianlähteiden monipuolistamista liikenteessä ja vähentää hiilidioksidipäästöjä ja muita epäpuhtauspäästöjä tällä alalla.
Polttoainetehokkuuteen pyritään myös EU:n rengasmerkintäasetuksella.
Komission ehdotuksen tavoitteena on vahvistaa ja tehostaa asetusta.
Renkaat voivat tehdä 20-30 % vaikutuksen ajoneuvon polttoainekulutukseen, jolloin renkaiden paremmalla merkitsemisellä ja kuluttajien tietoisuudella voidaan osaltaan vaikuttaa ajoneuvojen polttoainekulutukseen.
Komissio arvio myös uudelleen rekkojen painolle ja mitoille asetettuja vaatimuksia mahdollistaakseen niiden aerodynaamisemman muotoilun.
Pyrkimyksenä on vähentää raskaiden ajoneuvojen hiilidioksidipäästöjä, parantaa muiden tienkäyttäjien turvallisuutta ja kuljettajien mukavuutta helpottaen samalla jatkuvasti intermodaalikuljetuksia.
Vaikka tämä säädöspaketti ei sisällä energianverotusdirektiivin kattavaa uudistusta, komissio aikoo edelleen tutkia mahdollisuuksia edistää sähköistä liikkuvuutta direktiivin tulevan tarkistamisen yhteydessä. Lisäksi kolmas liikkuvuuspaketti sisältää ehdotuksen asetukseksi, jolla pyritään helpottamaan Euroopan laajuisen liikenneverkon ydinverkon täytäntöönpanoa ja edistämään multimodaalisuutta.
Pakettia tuetaan Verkkojen Eurooppa –välineeseen kuuluvalla ehdotuspyynnöllä. EU:n 450 miljoonan euron suuruiset avustukset ovat käytettävissä sellaisten hankkeiden investointeihin, joilla edistetään suoraan liikenneturvallisuutta, digitalisointia ja liikennealan multimodaalisuutta.
Liitteen I pääasiallinen sisältö: Liikenneturvallisuutta koskeva strateginen toimintasuunnitelma
Jotta EU:n pitkän aikavälin tavoite kuolonuhrien ja vakavien loukkaantumisten määrän vähentämiseksi niin lähelle nollaa kuin mahdollista vuoteen 2050 mennessä saavutetaan (”Vision Zero”), uusi lähestymistapa on välttämätön. EU:n liikenneturvallisuuspolitiikan reunaehtojen tulee vuonna 2021–2030 perustua Safe System – lähestymistapaan. Tähän sisältyy selkeiden tavoitteiden asettaminen seurantaprosessin avulla, joka sisältää joukon keskeisiä tulosindikaattoreita, jotka liittyvät suoraan kaikkien tienkäyttäjien kuolemien ja vakavien loukkaantumisten ehkäisemiseen. Tämä edellyttää kaikilta sektoreilta koordinoituja toimenpiteitä, jotka kohdistuvat kaikkiin tienkäyttäjiin.
Tavoitteiden saavuttamiseksi komissio aikoo julkaista periaatteet EU:n liikenneturvallisuuden reunaehdoiksi 2021–2030.
Yleistä
• Komissio muodostaa listan suorituskykyindikaattoreista, jotka kytkeytyvät asetettuihin tavoitteisiin: indikaattorit luodaan läheisessä yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa.
• Komissio vahvistaa liikenneturvallisuutta käsittelevän korkean tason työryhmän mandaattia ja roolia strategisen ohjauksessa ja valvonnassa.
• Komissio perustaa Euroopan liikenneturvallisuuslähettilään tehtävän koordinoimaan liikenneturvallisuustyötä jäsenvaltioiden kanssa sekä jakamaan hyviä käytäntöjä sekä EU:ssa että kansainvälisellä tasolla.
Rahoitus Komissio:
• kannustaa EU: n rakennerahasto- ja sijoitusrahastojen rahoitustuen käyttöä infrastruktuurin turvallisuuden parantamiseksi etenkin
jäsenvaltioissa, joilla on suhteellisen huono liikenneturvallisuustaso, ja kannustaa Verkkojen Eurooppa –välineen käyttöä;
• selventää ja vahvistaa liikenneturvallisuustoimien rahoitustukea seuraavassa monivuotisessa rahoituskehyksessä ottaen huomioon eri rahoitusvälineiden täydentyvyyden;
• tutkii, miten liikenneturvallisuustoimia voidaan rahoittaa seuraavista monivuotisista rahoituskehyksistä, kuten poliisiorganisaatioiden yhteistyössä järjestettäviin yhteisiin rajat ylittäviin tieliikenteen valvontatoimiin;
• tutkii mahdollisuuksia taloudelliseen tukeen jäsenvaltioissa, esimerkiksi turvallisten järjestelmien strategioiden osalta.
Turvallisemmat tiet ja tieympäristö:
• Komissio perustaa asiantuntijaryhmän, jonka tehtävänä on kehittää tieluokittelun viitekehys, joka vastaa paremmin tiestön
nopeusrajoitustasoon ja tiestön ominaisuuksiin Safe System -
lähestymistavan mukaisesti; ja helpottaa kokemusten vaihtoa Safe System -menetelmästä toimijoiden kesken.
• Komissio helpottaa käyttökokemusten jakamista eri toimijoiden välillä liittyen Safe System –metodeihin (esimerkiksi eurooppalaisten
tieturvallisuusvalvojien foorumi).
• Viitekehystä luodessa komissio pyrkii tunnistamaan muita tarvittavia toimia, kuten tarkkojen turvatavoitteiden määrittämistä Euroopan tieverkostolle.
Turvalliset ajoneuvot
• Komissio arvioi, onko olemassa oleviin ajoneuvoihin (erityisesti linja- autoihin ja rekka-autoihin) mahdollista jälkikäteen asentaa
edistyneitä kuljettajia avustavia järjestelmiä kustannustehokkaasti.
• Komissio kannustaa jäsenvaltioita, kuitenkin säilyttäen kilpailun
sisämarkkinoilla, harkitsemaan kansallisia kannustimia nopeuttamaan testattujen teknologioiden käyttöä erilaisilla toimilla kuten
hankinnoilla, turvallista matkustamista koskevan politiikan ja vero- ja vakuutuskannustimien avulla, säilyttäen samalla kilpailun
sisämarkkinoilla.
Teiden turvallinen käyttö Komissio aikoo:
• arvioida vaihtoehtoja rajat ylittävää tiedonvaihtoa koskevan direktiivin tehokkuuden parantamiseksi vuonna 2016 toteutetun arvioinnin perusteella;
• käynnistää selvityksen ajokieltorikkomuksien vastavuoroisesta tunnustamisesta mahdollisesti tehtävän lainsäädäntöaloitteen toteuttamiskelpoisuudesta;
• ehdottaa käyttöönotettavaksi Yhdistyneiden kansakuntien Euroopan talouskomission sääntelyä tehden turvavyöhuomautuksista pakollisia kaikille istuimille;
• työskennellä yhteistyössä jäsenmaiden kanssa ohitettavissa olevan älykkään nopeusavustimen vaatimien toimintaolosuhteiden
mahdollistamiseksi (mukaan lukien digitaaliset nopeusrajoitukset) ja tarkastelee ei ohitettavissa olevan älykkään nopeusavustimen
toteutettavuutta ja hyväksyttävyyttä tulevaisuudessa;
• arvioida, kuinka lujitetaan EU:n suositusta sallittuun veren
alkoholipitoisuuteen liittyen, esimerkiksi suosittelemalla tiukempia rajoja ammattikuljettajille ja/tai uusille kuljettajille ja antamalla ohjeistusta alkolukkojen käytöstä.
Nopea ja tehokas reagointi hätätilanteisiin Komissio aikoo:
• arvioida eCall-hätäviestipalvelun vaikutuksia ja sen mahdollista laajentamista muihin ajoneuvoluokkiin, kuten raskaisiin hyötyajoneuvoihin, linja-autoihin, moottoripyöriin sekä maataloustraktoreihin;
• auttaa lähentämään liikenneturvallisuusviranomaisten ja
terveydenhoitoalan välisiä yhteyksiä arvioidakseen uusia käytännön ja tutkimustason tarpeita (esimerkiksi kuinka varmistetaan, että loukkaantunut saa pätevää hoitoa soveltuvassa hoitolaitoksessa).
Pitkäkestoinen liikenneturvallisuus Komissio aikoo:
• hyväksyä vuorovaikutteisia älykkäitä liikennejärjestelmiä koskevat eritelmät (älykkäitä liikennejärjestelmiä koskevan direktiivin
mukainen delegoitu säädös), mukaan lukien ajoneuvojen välinen viestintä ja ajoneuvon ja infrastruktuurin välinen viestintä;
• työskennellä tiiviisti sidosryhmien kanssa luodakseen
käytännesäännöt, jotka käsittelisivät turvallista siirtymää kohti korkeamman tason automaatioota. Tavoitteena on varmistaa myös, että tieturvallisuuden näkökohdat otetaan huomioon. Erityisesti on varmistettava yhteneväisyys kansallisissa liikennesäännöissä ja välttää ristiriitoja EU:n ajoneuvosääntelyn kanssa;
• aloittaa Turvallinen kaupunki –haasteen tai palkinnon.
EU:n maailmanlaajuinen rooli: liikenneturvallisuus vientituotteena
• Komissio aikoo kehittää liikenneturvallisuusyhteistyötä EU:n
naapurimaiden, erityisesti Länsi-Balkanin maiden kanssa ja itäisen kumppanuuden maiden, kanssa.
• Komissio lisäksi arvioi, miten voidaan vahvistaa liikennesääntöjen koordinointia eri maiden kesken (YK:n Geneven ja Wienin
yleissopimukset) mukaan lukien EU:n tasolla siten, että liikennesäännöt voidaan mukauttaa yhteistoiminnalliseen,
yhtenäiseen ja itsenäiseen liikkuvuuteen harmonisoidulla tavalla.
• Komissio myös selvittää, kuinka toimia yhteistyössä kansainvälisten rahoitusaloitteiden, kuten YK:n liikenneturvallisuuden erityisrahaston, kanssa.
EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely
Kyseessä on komission tiedonanto. Tiedonannossa esiteltävät ehdotukset käsitellään niiden luonteen mukaisessa menettelyssä.
Käsittely Euroopan parlamentissa
Vielä ei ole tietoa, kuinka parlamentti aikoo käsitellä tiedonantoa.
Kansallinen valmistelu
Tiedonantoa koskeva E-kirje on valmisteltu virkatyönä liikenne- ja viestintäministeriössä. Tiedonantoon liittyvät EU:n säädösaloitteet käsitellään erikseen.
Eduskuntakäsittely
-
Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema
Tiedonanto ei suoraan sisällä säädösehdotuksia. Ahvenenmaan toimivalta selvitetään erikseen lainsäädäntöaloitteiden valmistelun yhteydessä.
Taloudelliset vaikutukset
Kolmanteen liikkuvuuspakettiin kuuluvat lainsäädäntöaloitteet sisältävät kukin erikseen omat vaikutusarvionsa.
Muut asian käsittelyyn vaikuttavat tekijät
- Asiakirjat
Komission tiedonanto COM(2018) 293 final ja sitä koskeva liite (Annex 1) Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot
Elina Thorström, liikenne- ja viestintäministeriö, p. 029 5342 393 Aurora Luotio, liikenne ja viestintäministeriö, p. 029 5342 109 EUTORI-tunnus
EU/2018/1072
Liitteet
Viite EU/2018/1072
Asiasanat EU:n tulevaisuus, henkilöliikenne, liikenne, liikennepolitiikka, liikenneturvallisuus, tieliikenne, tietoliikenne, tietoliikenneverkot, älyliikenne, päästöt
Hoitaa LVM
Tiedoksi ALR, EUE, LIIK, MMM, OKM, OM, PLM, SM, STM, TEM, TRAFI, TULLI, UM, VM, VNK, VTV, YM
