Libya Syyria Shatilan vesiongelma Arabikansojen ystävyysseura ry

(1)

Arabikansojen ystävyysseura ry

Libya ^u Syyria

Shatilan vesiongelma

(2)

Arabikansojen ystävyysseura ry

AKYSPL 698 00101 Helsinki www.kaapeli.fi/akys Päätoimittaja: Ilona Junka Taitto: Asmo Koste

AKYSin logo: Kare Pohjavirta Kansikuva: Pojat Gazasta Jarkko Tiitinen

Kirjoituksissa esiintyvät mielipiteet eivät ole Arabikansojen ystävyysseuran virallisia kantoja.

AKYSin hallitus Ilona Junka, puheenjohtaja Yehia El-Sayed, varapuheenjohtaja Marjatta Laiho, sihteeri

Jäsenet: Kamal Aranki, Johan Hei- no, Katja Henttonen, Mari Hok- kanen, Sirkku Kivistö, Stig Lång, Virpi Lähteenmäki, Kare Pohja- virta, Seppo Rinne, Tuuli Siitari, Haseeb Shehadeh, Marja Winter AKYSin tukitilit

Libanonin palestiinalaispakolai- set:Kummilapsitili FI93 8000 1101 2300 02, viite 1009

Päiväkotitili FI56 8000 1700 4747 46, viite 2008

Kummivanhustili FI20 8146 9710 0461 36, viite2011

Syyriasta Libanoniin paenneiden tuki FI93 8000 1101 2300 02, viite 7744

Länsiranta:

Diabetestukitili FI95 8000 1300 9905 05, viite 3007

Gaza, katastrofitili FI14 8000 2710 0992 26, viite 3214

Keräyslupa POL-2015-8218 Arabikansojen ystävyysseuran jä- senmaksu on 19/10 euroa, Jäsenmaksutili FI 97 8000 1201 6693 56 viite 70001

AKYS-tiedote 1/2016

Pakolaisena omalla maallaan ja naapurimaissa 2 Boikotti 3

Libya umpikujassa 4

Syyrialaisilta varastettu 6

Appelsiinilehto - uutuusromaani Lähi-Idästä 8

Sahrawien mielenosoitus Las Palmasissa 9

Shatilan vesiongelma ei ole selvinnyt 10

Marja Winter AKYSin voimavara Tanskassa 12 Eurooppalaista Palestiina-solidaarisuutta 14 Jari ja Israa: Kummisuhde on etätyötä ja ilon hetkiä 16 AKYSin vaatimattomalla tuella saadaan Betlehemissä paljon aikaan 19

on tänä vuonna vielä nähtä- vissä 30.5. – 11.6.2016 Porin kaupunginkirjastossa, Gallen- Kallelankatu 12, 28100 Pori.

Lokakuussa näyttelyn siirtyy Rovaniemelle ja on siellä esil- lä 24.10.-13.11 Alvar Aallon suunnittelemassa Rovaniemen pääkirjastossa, osoite Jorma Eton tie 6, 96100 Rovaniemi

AKYSin näyttelyyn on koot- tu valokuvia eri vuosikymme- niltä niin Länsirannalta kuin Gazasta sekä kuvia Libano- nin ja Syyrian palestiinalais- pakolaisleireistä 1980-luvulta 2010-luvulle asti.

Helsingissä esillä ollut AKYSin näyttely

Pakolaisena

omalla maallaan ja naapurimaissa

Kuvaajat:

Merja Salo Libanon 1980, Leena Saraste Libanon 1980 – 1983 ja 2005 sekä Länsiranta 1999,

Laura Junka-Aikio Gaza ja Länsiranta 2000 – 2005.

Jarkko Tiitinen Länsiran- ta 2010, 2014 ja Gaza Israe- lin hyökkäyksen aikana vuonna 2012.

Tämän lehden kansikuva on Gazan Beach Campilta vuoden 2012 marraskuussa, jolloin Is- rael oli lopettanut kahdeksan vuorokautta kestäneen pom- mituksen Gazassa. Ihmisillä oli huojentunut ja helpottunut olo. Lapset uskaltautuivat ulos leikkimään.

(3)

Kuva: Toivo KoivisTo

Israelin rajut hyökkäykset palestiinalaisia kohtaan vuonna 2002 saivat akateemisen ja kult- tuurimaailman monissa maissa esittämään Isra- elin boikotointia. Boikottiliike pysyi kuitenkin hajanaisena. Vuonna 2005 yli 170 palestiinalais- järjestöä perusti BDS-liikkeen (Boycott, Divet- ment, Sanctions). BDS-liikkeellä pyritään Israe- lin akateemiseen, kulttuuriseen ja taloudelliseen boikotointiin niin Palestiinassa kuin muualla, kunnes Israel alkaa noudattaa kansainvälistä lakia ja kunnioittaa palestiinalaisten oikeuksia. Pa- lestiinan kansallinen BDS-komitea koordinoi työtä tavoitteenaan saada Israel purkamaan eris- tysmuuri, lopettamaan miehitys palestiinalais- alueilla ja Golanilla, tunnustamaan Israelin ara- bikansalaisten perusoikeudet ja täysi tasa-arvo sekä kunnioittamaan ja edistämään palestiina- laispakolaisten oikeutta palata koteihinsa YK:n päätöslauselman 194 mukaisesti.

Akateemisen maailman ohella BDS on saa- vuttanut muutamia selviä voittoja erityisesti Is- raelin laittomissa siirtokunnissa toimivien yri- tysten suhteen. Tällaisia ovat monikansallisen joukkoliikenneyritys Veolian painostaminen lopettamaan toimintansa miehitetyillä palestiina- laisalueilla vuonna 2015, israelilaisen AHAVA- kosmetiikkayhtiön kuluvan vuoden alussa an- tama ilmoitus tuotantolaitoksensa siirtämisestä pois laittomasta siirtokunnasta Kuolleen meren rannalla ja brittiläisen yli sadassa maassa toimivan turvallisuusyhtiön G4S päätös myydä Isra- elin vankiloissa ja tarkastuspisteillä toimivan ty- täryhtiönsä.

Liikkeen leviäminen ja sen vaikutuksen kasvu on herättänyt huolta Israelin johdossa, ja se on tukijoineen, kuten AIPAC ja Israel-ryhmä EU- parlamentissa, valjastanut koko koneistonsa es- tämään sen etenemisen. Tässä Israel voi valitet- tavasti luottaa USA:n ja eräiden Länsi-Euroo- pankin maiden johtavien poliitikkojen tukeen – vastaavaa etua ei Etelä-Afrikan apartheid-johdolla ollut. Yhdysvalloissa BDS-aktivismi on

Boikotti

muun muassa johtanut opiskelijoiden erottami- siin yliopistoista. EU:n ja Yhdysvaltain kesken neuvoteltavaa TTIP-sopimusta yritetään käyt- tää siirtokuntatuotteiden tuontirajoitusten ja BDS-liikkeen toiminnan estämiseen. Ranskas- sa BDS-liikettä vastaan on nostettu oikeusjuttu- ja. Iso Britanniassa puuhataan lakia, joka estäisi paikallishallintoa tekemästä Israelia boikotoivia päätöksiä.

AKYS on vuosien ajan kampanjoinut Israelin boikotoinnin puolesta. Boikotointi on gandhi- laista väkivallatonta vastarintaa. Se palestiinalai- silla on vielä käytettävissä miehittäjän ylivaltaa vastaan. Siksi on tärkeää jatkaa ja levittää tietoa Israelin boikotoinnin tarpeellisuudesta. Li- sää tietoa BDS-liikkeestä saa osoitteesta: https://

bdsmovement.net/bnc

Ilona Junka AKYSin puheenjohtaja

(4)

Viisi vuotta sitten, maalis- kuussa 2011, Nato aloitti il- maiskut Muammar Gaddafin hallintoa vastaan. Gaddafi sai surmansa ja Libya ajautui se- kasortoon. Klaanit, sotapääl- liköt ja erilaiset aseelliset ryh- mittymät kamppailevat val- lasta. Valtatyhjiö on vetänyt myös jihadistijärjestö Isisin valtaamaan alueita. Wikileak- sin vuotama dokumentti pal- jastaa EU:n sotilasoperaation laajenemisen ja uuden sotilaal- liseen intervention alkamisen.

Gaddafin kuoleman jälkeen Li- byan väliaikaishallinto pyrki rauhoittamaan maan aloitta- malla demokratiaohjelman, jota tuettiin öljyvaroin laajamit- taisella jälleenrakennusproses- silla. Siirtymäajan kansallinen neuvosto koottiin Gaddafia vastaan taistelleista kapinallisis- ta, ja kesäkuussa 2012 sen valta siirtyi vaaleilla valitulle perus- tuslakia uudistamaan kootulle parlamentille.

Taistelut kuitenkin jatkui- vat eikä hallinto onnistunut kontrolloimaan erilaisia aseel- lisia ryhmittymiä. Myös Gad- dafin lojalistit aloittivat iskut.

USA:n Libyan suurlähettiläs J.

Christopher Stevens surmat- tiin konsulaatissa Bengasissa.

Pääministeri Ali Zeidan sie- pattiin. Itäinen Libya julisti it- sehallintoalue Barcan hallitse- miensa öljykenttien ympärille.

Heimot ottivat yhteen ympäri maata. Malissa toimineet ääri- islamilaiset ryhmittymät pake-

Libya umpikujassa

nivat Ranskan hyökkäystä Li- byan eteläosiin, jossa Saharan keskiosissa Tibestivuoristossa ja lähialueilla asuvat tubut olivat ottaneet alueita hallintaansa.

Yksi Afrikan korkeatasoisim- mista terveydenhuoltojärjestel- mistä romahti.

Konfliktin monet osapuolet

Libyan nykykonflikti on moni- tasoinen paikallinen ja alueellinen ongelmavyyhti. Vastak- kain eivät ole maallinen hallinto ja islamistit. Pelkästään islamistit voidaan yleistäen ja- kaa muslimiveljeskuntaan ja salafisteihin. Salafistit puolestaan jakaantuvat ainakin jiha- disteihin, perustuslaillisiin ja herännäisjohtajiin. Lisäksi Li- bya koostuu alueellisista ja pai- kallisista aseellisista joukois- ta, jotka hallitsevat kaupunke- ja, kaupinginosia ja alueita et- nisten tai ideologisten erojen pohjalta. Virallisesti maata johtaa kaksi ”hallitusta”: Tobrukin parlamentti ja Tripolin kansan- kongressi. Neuvotteluyrityksis- tä huolimatta osapuolet eivät pääse sopuun siitä, kuka maata hallitsee.

Osapuolilla on omat ulko- puoliset tukijansa. Saudi-Ara- bia, Arabiemiraatit ja Egypti tukevat muslimiveljeskunnan vastaisia voimia ja Tobrukin parlamenttia. Qatar, Turkki ja Sudan ovat puolestaan tuke- neet Tripolin kansankongres- sia sekä eri islamistiryhmitty-

miä, kuten Libyan muslimivel- jeskuntaa, jihadistista Wafaa- blokkia ja Libyan kansallista pelastusrintamaa. EU on pyr- kinyt neuvottelemaan yhden virallisen hallituksen puolesta.

Monet uskovat, että EU tavoit- telee Libyan virallista kutsua sotilaallista väliintuloa varten.

Saatana saapuu Sirteen Vuosi sitten äärijärjestö Isisin joukot muodostivat Dernan kaupunkiin ensimmäisen tuki- alueensa. Paikalliset aseryh- mät onnistuivat kuitenkin Sau- di-Arabian tukeman kenraa- li Khalifa Haftarin tuella aja- maan Isisin joukot Dernasta.

Yhteenotot Isisin joukkoja vastaan ovat jatkuneet Bengazissa, jossa myös muut sisällissodan osapuolet taistelevat toisiaan vastaan. Gaddafin synnyinkau- punki Sirte onkin lopulta jää- nyt ainoaksi kaupungiksi, mis- sä Isis on pystynyt säilyttämään tukevan jalansijan. Sirte oli ai- emmin entisen johtajan kes- keinen tukialue, jota piiritet- tiin Gaddafin kuolemaan asti.

”Libyan Dresdeniksi” kutsuttu Sirte on jäänyt paitsioon niin sanotun ”uuden Libyan” ke- hityksestä, mikä on tarjonnut Isisille tilaisuuden säilyttää tu- keva linnake tuhottuun kaupunkiin syntyneen valtatyhjiön vanavedessä. Sirtea kutsutaan- kin joskus ”Libyan Raqqaksi”, viitaten syyrialaiseen Raqqan kaupunkiin, jota pidetään isla- milaisen kalifaatin pääkaupun-

(5)

Libya.

kina Lähi-idässä.

Isisin riveihin on liittynyt ul- komaisia taistelijoita Somalias- ta, Tunisiasta, Algeriasta, Mau- ritaniasta, Malista ja Egyptis- tä. Isisin väitetään myös aloit- taneen rekrytointikampanjan tuaregien keskuudessa Libyan eteläosissa. Kaikesta huolimatta Isisin kyky toimia Libyas- sa on osoittautunut monel- la tapaa rajalliseksi. Isisin ri- veissä arvioidaan taistelevan vain noin 3500 sotilasta. Hel- mikuussa Yhdysvallat teki is- kun Isisin tukikohtaan Sabrat- han kaupungissa, jota pidetään merkittävänä salakuljetusrei- tin solmukohtana. Iskussa sai surmansa yli 40 ihmistä; hei- dän joukossaan tunisialainen Noureddine Chouchane, jota epäillään Isisin iskuista Tunisi- an lomakohteisiin viime vuonna. USA:n, Britannian ja Rans- kan sanotaankin lisänneen tie- dustelutoimintaa maassa viime kuukausien aikana.

Uutta sotilaallista väliintuloa odotellessa Helmikuussa vuotaneen EU- dokumentin mukaan Euroo- pan Unioni olisi lähiaikoina aloittamassa uuden sotilaalli- sen intervention Libyaan. Wi- kileaksin vuotaman dokumentin perään ranskalaises- sa Le Monde -sanomalehdessä (24.2.2016) julkaistiin artikke- li, jossa väitetään Ranskan eri- koisjoukkojen käyneen ”salais- ta sotaa” Libyassa jo vuoden verran. Ranska, Britannia, Ita- lia (entinen siirtomaavalta) ja USA:n neokonservatiivit ovat jo parin viime vuoden ajan suunnitelleet sotilaallista vä- liintuloa Libyaan.

Useat asiantuntijat ovat kuitenkin varoittaneet, että uusi sotilaallinen seikkailu Libyassa pikemminkin syventäisi kriisiä kuin ratkaisisi mitään. Myös Libyan naapurivaltiot Algeria, Tunisia ja Egypti ovat ilmais- seet kielteisen kantansa uuden

väliintulon toteutumiselle. Al- gerian ulkoministeri Ramtane Lamamra sanoi, että ”uusi ul- komainen sotilaallinen interven- tio Libyassa vain loisi lisää jän- nitteitä ja tuhoa”. Egyptin pre- sidentti Abdel Fattah al-Sissi on vaatinut intervention suo- rittamista YK:n ja Arabiliiton mandaatilla ja muistuttanut Afganistanin ja Somalian kon- flikteista: ”Historian opetukset ovat selviä”.

Myös interventiota suunnit- televien maiden liittolaissuh- de näyttää rakoilevan. Italia on alkanut empiä operaation mielekkyyttä, ja maan media on nostanut Italian ja Rans- kan erimielisyydet tapetille:

Ranskan epäillään olevan kiin- nostuneempi turvaamaan pikemminkin Libyan öljykent- tiä kuin maan siviilejä. Italian Matteo Renzin hallinnolle ai- heuttaa sisäpoliittisia paineita mielipidetutkimus, jonka mukaan 80 prosenttia italialaisis- ta vastustaa maan sotilaallista

Kuva Hussein suleiman

(6)

puuttumista Libyan konflik- tiin. Pääministeri Renzi syyttää Libyan nykytilanteesta Rans- kan aloittamaa interventiota, jossa ei otettu huomioon soti- laallisen väliintulon seurauksia.

Italia haluaisi USA:n johta- maan operaatiota. Maaliskuus- sa presidentti Barack Obama kuitenkin väitti oppineensa Li- byasta sen, että Pohjois-Afrikan ja Lähi-idän hallintoihin on pa- ras olla sekaantumatta. Lisäksi Obama sivalsi Ranskan Libya- operaation aikaista president- tiä Nicolas Sarkozya: ”Sarkozy halusi ylpeillä ilmaoperaatioon osallistuneilla koneilla, vaikka tosiasiassa olimme pyyhkineet Li- byan ilmatorjunnan olematto- miin ja käytännössä loimme koko infrastruktuurin”. Obama myös totesi, että ”luotin siihen, että Euroopan maat, jotka ovat lä- hempänä Libyaa, satsaisivat jäl- kihoitoon”. Yhdysvallat on kyl- lästynyt pitämään eurooppalai- sia liittolaisiaan kädestä kiinni.

Rauhanneuvottelut ovat epä- onnistuneet eivätkä ulkovallat ole onnistuneet luomaan Liby- aan yhtenäistä hallintoa. Nyky- tilanne ei voi jatkua. On silti vaikea kuvitella, miten uudella sotilasoperaatiolla voidaan rat- kaista Libyan kriisi. Afganista- nin ja Irakin sodat ovat anta- neet aihetta epäilylle. Silti monet uskovat, että kyse ei ole niinkään siitä, toteutuuko uusi Libyan sotilaallinen interven- tio, vaan siitä, milloin se toteu- tuu.

Karim Maiche 31.3.2016

Olin etuoikeutettu asuessani Damaskoksessa vuoden 2011 alusta. Se antoi näköalapaikan seurata Syyrian kansannou- sun kääntymistä sisällissodak- si tavalla, jota vielä tuolloin oli vaikea kuvitella. Pahimmasta kuviteltavissa olevasta tilan- teesta tuli totta, syyrialaisten toiveet tilanteen paranemises- ta musertuivat kerta toisensa jälkeen. Toivonsäteet ovat nyt pilkahtaneet tulitauon, vaik- kakin vaillinaisena, kestäes- sä. Hallinnon ja oppositioiden edustajat ovat koolla Geneves- sä YK:n johdolla. Ensimmäi- sen kerran, ja silloin kun rat- kaisu jo olisi pitänyt saavuttaa, toivoa herätti YK:n ja arabilii- ton erityisedustajan Kofi An- nanin neuvottelema tulitau- ko ja kuusikohtainen rauhan- suunnitelma keväällä 2012.

Tuolloin kuolonuhreja oli vas- ta muutama tuhat, nyt niitä on jo noin 300 000 pakolaisten määrän noustessa miljooniin.

Nyt muutamaa vuotta myö- hemmin asuessani Kabulissa ja selaillessani kirjana julkaistuja Walla-blogini kirjoituksia, aja- tukset palautuvat kansannou- sun vuosiin. En voinut olla ih- mettelemättä, etteikö sota olisi ollut estettävissä seuratessani sodan pyörteen voimistumis- ta ja sen vastustamatonta tapaa vetää kaikki mukaansa. Tavalli- set syyrialaiset, kulttuurihisto- riallisesti äärimmäisen rikkaan maan kansalaiset, olivat sodan

Syyrialaisilta varastettu

uhreja. He olivat niitä, joiden ääntä olisi pitänyt kuunnella, erityisesti Syyrian ulkopuolel- la, mutta joiden ääni vaikeni sodan melskeisiin. Syyrialaiset eivät halunneet sotaa. Muistan keskusteluni damaskoslaisten kanssa, joissa he kerta toisensa jälkeen ottivat esille Irakia koh- danneen katastrofin vuoden 2003 intervention jälkeen. He eivät halunneet saman toistu- van Syyriassa. Irakin sekasorto oli kohdannut Syyriaa läheises- ti, olihan rajan yli tullut lähes miljoona irakilaista etsimään turvapaikkaa Syyriasta.

Syyrialaisilta on varastettu mahdollisuus parempaan elä- mään monta kertaa, ennen kansannousua ja sen kuluessa.

Kaikki asiat eivät olleet huonos- ti ennen sotaa. Tämä unohtuu sotauutisia seuratessa. Maassa oli, ja on edelleen, autoritaari- nen hallinto, jonka harjoittama poliittisten vapauksien kahlinta ei ole hyväksyttävää. Se ei täs- sä suhteessa poikennut kuitenkaan Saudi-Arabiasta, Egyptistä tai Persianlahden pikkukunin- gaskunnista. Joiltakin osin se oli edistyneempi. Sukupuolten välinen tasa-arvo oli lailla sää- detty ja vaikka sen toteutumi- nen ei aina kotiin asti yltänyt- kään, se oli hallinnon viralli- nen politiikka. Naisilla oli työ- elämässä samat mahdollisuudet kuin miehillä. Uskonto ja politiikka oli myös erotettu toisis- taan, vaikka islamia arvostettiin osana arabikulttuuriperintöä ja

(7)

presidentin oli ainakin nimelli- sesti oltava muslimi.

Presidentti Bashar al-Assa- dilla oli tilaisuus uudistuksiin 2000-luvun alussa, mutta hän oli siihen liian heikko ja ko- kematon. Turvallisuuspalve- lut varmistivat omat aseman- sa ja etunsa Hafez al-Assadin kuoleman jälkeen ja valjasti- vat Basharin toteuttamaan politiikkaa, joka ei uhannut tur- vallisuuspalvelujen saavutettuja etuja. Niistä tärkeimpiä olivat valta ja rikastuminen. Talou- delliset uudistukset sallittiin, poliittisia ei. Taloudelliset uudistukset yksityistämisiin varmistivat valtaeliitin rikastumi- sen moninkertaistumisen taval- listen syyrialaisten hyvinvoin- nin kustannuksella. Syyriasta tuli turvallisuuseliitin johtama varkaiden valtakunta, jossa joka tasolla kukoistava korrup- tio oli hallitsemisen väline. Ta- valliset syyrialaiset olivat tämän var kau den uhreja. Syyrialaisen ahdinko syveni kuivuuden ai- heuttamien katovuosien ansi- osta. Se pakotti monet viljelijät

hylkäämään kylänsä ja muut- tamaan suurkaupunkien lähiö- slummeihin. Sosioekonominen räjähdys oli sytytystä vaille val- mis. Tilanteen vakavuus oli saa- tettu presidentin tietoon vuonna 2010 laaditussa muistiossa, mutta korjaavia toimenpiteitä ei tehty. Tämä oli yksi hallinnon tunnusmerkeistä: mitään ratkaisevia, politiikkaa muutta- via päätöksiä ei joko kyetty, haluttu tai uskallettu tehdä. Asi- oiden toivottiin selviävän ajan kuluessa, ja kansa pidettiin ai- soissa turvallisuuspalveluiden luoman pelon avulla. Hamas- sa verisesti kukistettu muslimiveljeskunnan kapina 1982 oli malli hallinnolle: mahdolliset levottomuudet kyetään muser- tamaan voimatoimin.

Tunisian, Libyan ja Egyptin esimerkkien innoittamana kansalaiset mursivat tuon pelon.

Luodit eivät pysäyttäneet vyö- ryen kasvavaa kansannousua.

Yhdeksi suurimmaksi kansan- nousun sisällissotaan vieneis- tä syistä, joka on vaikeuttanut myös sen ratkaisua, muodos-

tui alueellisten valtioiden ryn- tääminen tukemaan ja kan- nustamaan aseisiin tarttuneita mielenosoittajia. Saudi Arabia, Qatar ja Turkki ottivat tähtäi- mekseen, Yhdysvaltojen myö- tämielisellä tuella, al Assadin kaatamisen - tavallisista syyria- laisista ja siitä, että se politiikka johti sotaan, välittämättä. Tut- kimukset ovat osoittaneet, et- tä väkivallaton kansalaistottele- mattomuus tuottaa kestäväm- piä tuloksia kuin väkivaltai- nen. Tämä unohtui, tai sitä ei haluttu muistaa. Väkivaltainen kansannousu oli myös syyrialaisilta varastamista, varkau den kohteena joko henki tai pako- laisuus, omaisuudesta puhumattakaan.

Kofi Annan ymmärsi sodan alueellisen ulottuvuuden ja läh- ti keväällä 2012 etsimään ratkaisua, joka perustui multila- teraalisuuteen. Eri osapuolia tukevat valtiot oli saatava tukemaan YK:n turvallisuusneu- voston päätöslauselmaa tulitauosta ja rauhanprosessista.

Annanilta vedettiin matto jal- kojen alta näiden samojen valtioiden jatkaessa aseellista tukea eri osapuolille samalla kun New Yorkissa hyväksyttiin pää- töslauselma tulitauosta. Ensim- mäinen hyvä mahdollisuus rau- haan varastettiin. Annanin luo- mat ratkaisun elementit eivät ole vuosien saatossa hävinneet.

Näiden varaan myös tällä het- kellä käytävät Geneven neuvottelut rakentuvat. Alueellinen yhteisymmärrys sodan päättä- misestä on edellytys tulitauon jatkumiselle ja yhteiskunnan jälleenrakentamiselle. Syyria ei Ari Kerkkänen.

(8)

palaa entiselleen, mutta syyrialaiset ansaitsevat rauhan ja pa- remman elämän siinä valtiossa, joka nykyisille raunioille raken- tuu. Uudessa Syyriassa turvalli- suuden on rakennuttava inhi- milliseen turvallisuuteen, jos- ta jokainen syyrialainen nauttii uskontoon ja etnisyyteen kat- somatta. Sen peruselementtejä ovat vapaus pelosta ja puuttees- ta, joka puolestaan edellyttää edustuksellista hallintoa ja työl- lisyyttä. Sen on merkittävä lop- pua syyrialaisilta varastamiselle, olipa varkaina sitten oma hallinto, turvallisuuspalvelut, eliit- ti tai alueellinen valtataistelu.

Sodan haavat ovat syvät, nii- den parantumiseen menee su- kupolvia. Maailma tulee vie- lä hämmästymään Syyrian jäl- leenrakennuksen nopeutta, kun

siihen päästään. Suurin osa mil- joonista pakolaisista palaa ra- kentamaan kotejaan ja uutta yhteiskuntaa. Ajattelutavan arabimaailmassa, ei ainoastaan Syyriassa, on muututtava. Mut- ta sen on muututtava myös län- simaissa suhteessa arabimaail- maan: öljyn saannin turvaami- nen ja mittavat asekaupat eivät voi enää ohjata Lähi-idän politiikkaa. Turvallisuutta ei pidä rakentaa aseiden varaan, alueellisen valtataistelun ja interven- tioiden pohjalle: sen tuloksia mitataan Euroopassa todiste- tun terrorismin uhreissa. Syyri- an onnistunut jälleenrakennus on myös yksi parhaista keinois- ta hävittää terrorismi.

Ari Kerkkänen 26.3.2016

FT Ari Kerkkänen toimi Suomen Lähi-idän instituutin johtajana vuosina 2011-2014 ja työskentee nyt YK:n palveluksessa Afganistanissa.

Kerkkäsen kirja “ Syyria ja Lähi-itä.

Havaintoja nykypäivästä ja heijastuksia historiasta” (Pystykorva 2015) ilmestyi viime vuonna.

Palestiinan kysymyksiin toimit- tajan työssään perehtynyt Mar- jut Helminen on julkaissut esi- koisromaanin Appelsiinilehto (Minerva 2016). Osallistuin julkistamistilaisuuteen Arabi- kansojen ystävyysseuran edus- tajana. Tilaisuudessa oli muka- va tunnelma ja arabialaista mu- siikkia. Tarjolla oli myös arabia- laisia ruokia ja leivonnaisia.

Puheessaan Marjut kiitti hän- tä hankkeen aikana tukeneita henkilöitä ja kustantajaa, joka auttoi muokkaustyössä. Appel- siinilehto-kirja vie lukijan suomalaisen erityissairaanhoitaja

Appelsiinilehto -

uutuusromaani Lähi-idästä

Sinin mukana konfliktialueille Gazaan ja Libanoniin. Kirjassa sukelletaan arkeen sodan olois- sa, myös pakolaisuuden tuntoi- hin, haluun auttaa ja autetun kokemukseen. Kirja kertoo ihmisten kyvystä selviytyä ja antaa anteeksi.

Yehia El Sayed

Marjut Helminen, Yehia El-Sayed ja uusi kirja. Kirjassa kerrotaan sodan raskaudesta niin auttajan kuin autettavan näkökulmasta.

(9)

Keväällä 2015 kävin Las Pal- masissa (de Gran Canaria) ta- paamassa siellä asuvaa ystävää- ni. Kanariansaaret ovat länteen Marokon ja Länsi-Saharan ra- jasta. Lähin saari Fuerteventu- ra on runsaan 100 kilometrin etäisyydellä Marokosta, ja Gran Canaria yli 200 kilometrin.

Astoria-hotellini takakulmas- sa oli kadulla majoittuneena länsisaharalaisia. Lämpötila oli päivällä yli 20 astetta eikä yö- kään ollut paljon kylmempi.

He osoittivat mieltään kadun vastapäätä olevalle Marokon konsulaatille. Heidän paperila- puissaan luki muun muas sa, et- tä marokkolaiset olivat tappa- neet sahrawinaisen pojan. Pojan äiti, joka oli paennut Kanarial- le, osallistui mielenosoitukseen

Sahrawien mielenosoitus Las Palmasissa

ja oli ryhtynyt nälkälakkoon tavoitteenaan tappajien saaminen tuomiolle.

Paikalla kävi eräänä päivä- nä ambulanssi, joka vei sahrawinaisen sairaalaan. Poliisit vierailivat silloin tällöin tapaa- massa kadulle majoittuneita ja keskustelivat heidän kanssaan.

Poliisit olivat asiallisia eivät- kä provosoineet länsisaharalai- sia tai olleet aggressiivisia heitä kohtaan.

Espanjan televisio 24 uutisoi mielenosoituksesta samoin kuin Kanariansaarten TV ja heistä tehtiin hotellin nurkal- la ohjelmaa. Kanariansaarilla saarten omaa juhla-aikaa vie- tettiin 15. – 31.5. Tapahtuma huipentui 30.5. Kaupungilla käveli aikuisia ja lapsia kansal-

lispuvuissa. Runsas länsisaha- ralaisten joukko alkoi puolelta päivin huutaa iskulauseita Ma- rokon konsulaattiin päin. Puoli yhdeltä he lähtivät marssimaan.

Kotiinpaluuni jälkeen Es- panjan päätelevisio uutisoi, että Espanja ja Marokko neuvotteli- vat ministeritasolla mielenosoituksesta. Neuvottelun sisällöstä ei ole tietoa. Länsisaharalaiset jatkoivat leiriytymistään Juhan- nuksen tienoille asti. Huo- mio mielenosoittajia kohtaan tai neuvottelut eivät näytä tai- vuttaneen Marokkoa. Sahra- wien toiveet taisivat jälleen va- lua hiekkaan.

Hannu Kautto Sahrawi-naisia Länsi-Saharassa.

Kuva anTTi KurKo.

(10)

Shatilan pakolaisleiriin Beiru- tissa on rakennettu jo vuosia sitten juomavettä varten vesitorni, kaksi vesilaitosrakennus- ta ja putkistot. Vettä vain ei tu- le. Putkenpäät törröttävät leirin kujilla vuodesta toiseen. Vesi- laitosrakennuksen viereen nuoret miehet ovat perustaneet ve- denmyyntibisneksen, joka kul- jettaa Etelä-Beirutin alueelta noudettua vettä mopoilla asiak- kaille. Paikalliset asukkaat pu- huvat, että EU olisi syytänyt vesihankkeeseen rahaa, mutta raha on hävinnyt jonnekin ja työ jäänyt kesken. “Emme tie-

Shatilan vesiongelma ei ole selvinnyt

dä, ketkä ovat vastuullisia”, vas- tataan asiasta kysyvälle.

Shatilan leirissä hanoista tu- leva vesi on suolaantunutta ja huonoa talousvetenäkin. Kasvit kuolevat. Pyykki jää harmaaksi, jos sitä ei huuhtele ostovedel- lä. Vesijohdot ruostuvat, pesu- koneet kestävät vain noin kolme vuotta. Hampaita harjatessa tuntuu kuin huuhtoisi suutaan merivedellä. Juomavesi on os- tettava pulloissa. Köyhimmillä on varaa yhteen 20 litran vesi- kanisteriin päivässä, mikä maksaa 1000 LL (n. 80 senttiä) Isommissa perheissä tarvitaan

päivittäin kolme kanisteria. Jos vettä ei tarvitsisi ostaa, rahaa säästyisi muuhun elämiseen.

Keskenjäänyt vesirakentami- nen on haitallinen myös pa- lestiinalaisyhteisön ilmapiirin kannalta. Toimimattomat ra- kenteet muistuttavat asukkaita joka päivä välinpitämättömyy- destä. Yhteisöä masentavien ympäristötekijöiden selvittämi- nen ja korjaaminen olisi tärke- ää. Koska asia vaikeuttaa paikal- listen elämää erittäin paljon, yritimme hankekäynneillä sel- vittää, mistä asiassa on kysy-

Poikien vesibisnes.

Kuva agneTa KallsTröm

(11)

Shatilan kuiva vesitorni.

Tyhjänpäiväisiä vesiputkia on leirin kujien joka kulmalla.

mys. Netistä ei löydy doku- mentteja, jotka suoraan kertoi- sivat rakentamiseen käytetyistä rahoista. Palestiinalaisten avus- tusjärjestö UNRWA:n paikal- listoimiston johtaja Mohamed Khaled viittaa moneen suun- taan: asia kuuluu valtiolliselle Lebanese-Palestinian Dialogue Committeelle ja Shatilan Popu- lar Committeelle. “Vesirakenta- jia ovat sveitsiläiset, tornin ovat rakentaneet italialaiset ja kai- ken kaikkiaan leirin infrastruk- tuurihanketta rahoittavat EU ja amerikkalaiset”, kertoo Khaled.

Shatilan Popular Committeen mukaan viemärit on saatu kun- toon, mutta juomaveden saan- tia ei. Heidän mukaansa Shati- laan olisi porattu liian monia ja

liian syviä reikiä ja vesi on pi- laantunut. Vesiasioissa on ollut myös keskinäisiä ristiriito- ja. Löytyisikö tietoa EU:n Bei-

rutin paikallistoimistosta? Toi- misto ei vastaa sähköposteihin eikä puheluihin, eikä toimis- toon käymään pyrkivää pääste- tä ulkoeteistä pitemmälle.

Ei ole oikein, jos epäonnistu- nut projekti jää arvoitukseksi.

Suomea kehutaan vesiosaami- sesta kehitysyhteistyöhankkeis- sa. Se velvoittaa, että myös han- kalimmat ja poliittisesti epä- suotuisassa ympäristössä toteu- tetut epäonnistuneet hankkeet selvitetään. Mepeille on kerrot- tu asiasta ja muuan heistä yrit- ti ottaakin selvää. Mutta kun he eivät saaneet tietää suoraa EU:n rahoitusmomenttia, eivät he voi toimia sen enempää. Jos asukkaat EU:n rahoja hyödyn- tävinä ja me EU-kansalaiset ra- hoittajina saisimme selvityksen, miksi asiat ovat rempallaan, se vähentäisi ainakin kaikenlais- ten huhujen kierrättämistä.

On kiinnostavaa seurata, koska Shatilan asukkaat saavat putkis- taan makeaa vettä.

Sirkku Kivistö

Kuva: sirKKu KivisTö Kuva: sirKKu KivisTö

(12)

Tapasin helmikuussa Kööpen- haminassa AKYSin hallituksen uuden jäsenen, Marja Win- terin. Olimme sopineet tref- fit Nörreportin juna-asemal- la, jonne Marja saapui paikal- liseen tapaan polkupyörällä.

Löysimme pienen ravintolan.

Siellä Marja kertoi elämäs- tään:

”Olen syntynyt ja käynyt kou- lua Helsingissä. Tulin vuonna 1999 ylioppilaaksi ja pyrin opis- kelemaan yliopiston valtiotieteel- liseen tiedekuntaan, mutta kun en päässyt sinne, hakeuduin sai- raanhoitajakouluun. Myöhem- min erikoistuin kriisi- ja poik- keusolojen hoitotyöhön. Vuon- na 2001 pääsin vaihto-oppi- laaksi Itä-Afrikan Malawiin ja kiinnostuin toden teolla köyhien maiden asioista”.

Marja valmistui sairaanhoi- tajaksi vuonna 2002, ja aloitti myös opinnot Helsingin valtio- tieteellisen tiedekunnan avoi- messa yliopistossa. Samalla hän teki töitä yöhoitajana Meilah- den sairaalan sydänkirurgisel- la teho-osastolla. Ahkeruus toi tulosta, parin vuoden kuluttua aukeni tie Turun valtiotieteelli- seen tiedekuntaan.

Opiskelu sujui etäopiskeluna Helsingissä asuen ja töitä jatka-

Marja Winter,

AKYSin voimavara Tanskassa

en. Kaverin häissä 2007 Marja tutustui Anna Palmeniin, joka oli lähdössä EAPPI-vapaaeh- toistyöntekijäksi Länsirannalle.

Tämä kiinnosti. Kun Anna pa- lasi komennukseltaan ja kertoi palestiinalaisten olojen ahdis- tavuudesta, mutta myös omas- ta työstään ja sen tärkeydestä, päätti Marjakin hakea EAPPI- töihin. Samaan aikaan Marja löysi tulevan miehensä, toimit- tajana työskentelevän tanska- laisen Lassen. Marja oli juuri muuttamassa Tanskaan vuonna 2008, kun hän sai kuulla, että hänet on valittu mukaan EAP- PI-työhön. Tuntui hankalal- ta, mitä mies sanoisi ja kuinka parisuhteen kävisi? Mutta Las- se kannusti Marjaa lähtemään matkaan.

EAPPI-työ

Ecumenical Accompaniment Programme In Palestine and Is- rael on vuonna 2002 käynnis- tetty kansainvälinen kumppa- nuusohjelma. Suomesta EAP- PI-ohjelmaan osallistuu Kir- kon Ulkomaanapu. Ohjelman vapaaehtoiset sijoittuvat Länsi- rannalle tai itä-Jerusalemiin ja työskentelevät yhteistyössä israelilaisten ja palestiinalaisten kansalaisjärjestöjen ja kirkkojen

kanssa. Kirkon ulkomaanavun mukaan tehtävät vaihtelevat si- joituspaikasta riippuen. Tehtä- viin kuuluu suojeleva läsnäolo ihmisten arjessa: tarkastuspis- teiden, mielenosoitusten ja lasten koulumatkojen valvontaa, verkostoitumista ja tiedotus- työtä sekä sijoistuspisteessä et- tä kotiinpaluun jälkeen. (Katso www.eappi.fi, EAPPI Faceboo- kissa ja EAPPI Twitterissä @ EAPPIFinland).

Marja lähetettiin Betlehe- miin, missä hän toimi kolmen kuukauden ajan yhteistyössä ruotsalaisen, norjalaisen ja puo- lalaisen EAPPIn kanssa. Nuoret aloittivat aamuneljältä päivän- sä tarkistuspisteellä, jossa pa- lestiinalaiset työntekijät jonot- tivat päästäkseen Israelin puo- lelle töihin. Jonottajista monet olivat tulleet jo kolmelta.

EAPPIT seurasivat avautuvat- ko portit määräaikaan ja koh- dellaanko jonottajia oikeuden- mukaisesti. ”Sairaustapauksissa soitimme Punaisen Ristin dele- gaatiolle. Meillä oli myös puhe- linnumero israelilaiseen turvalli- suuspalveluun. Siihen soitimme, jos ihmiset eivät päässeet porteis- ta läpi. Tarkastuspisteen toisella puolen samaa työtä teki israeli- laisnaisten pieni rauhanjärjestö.

Soitot auttoivat jonkin verran,

(13)

mutta suurempi tuki oli läsnä- ololla” kuvaili Marja. Tarkkai- lijoiden läsnäolo hillitsi väki- valtaisuuksia, mutta ei estänyt erilaista pelottelua ja uhkailua.

Myös Marja joutui kokemaan, miltä tuntuu kun sotilas osoittaa kivääri laukaisuvalmiina suoraan kohti.

Päivisin EAPPIT vierailivat järjestöissä ja raportoivat ta- pahtumista YK:lle, Punaiselle Ristille sekä monille pienem- mille paikallisille, kansainväli- sille ja israelilaisille rauhanjär- jestöille. He vierailivat myös perheiden luona, erityisesti ko- deissa, joissa oli erityisongel- mia, kuten purku-uhka siirto- kunnan rakentamisen vuoksi.

AKYS

Palattuaan Palestiinasta Tans-

kaan Marja liittyi AKYSiin ja ryhtyi päiväkotikummiksi. 2012 Marja valmistui valtiotieteen maisteriksi ja avioitui. AKYS ei unohtunut. Marja kirjoitti AKY- Sin kummivastaavalle Sirkku Kivistölle ja tarjoutui Tanskasta käsin auttamaan. Sirkku lähet- ti paluupostissa Marjalle nipun sosiaalityöntekijöiden raportte- ja, joista piti koota yhteenveto.

Nyt Marjan ja Sirkun yhteistyö on jatkunut hedelmällisenä jo reilut kaksi vuotta. Viime vuonna Marja lähti Sirkun mukana Libanoniin ja motivaatio tehdä työtä palestiinalaisten puolesta kasvoi yhä. Raporttiyhteenveto- jen laatimisen ohella Marja on aktiivisesti mukana Sirkun pe- rustamassa Libanonin hankkeen seurantaryhmässä ja on osallistu- nut AKYSin nettisivujen uudis- tamiseen.

Tanska

Tanska on monien muiden Eu- roopan maiden lailla tiukenta- nut suhtautumistaan turvapaikanhakijoihin. Kysyn Marjal- ta tanskalaisten suhtautumi- sesta turvapaikanhakijoihin.

”Tanskalaiset suhtautuvat suo- malaisia neutraalimmin maa- hanmuuttoon” totesi Marja.

”Maahanmuuttajia ja turvapai- kanhakijoita on Tanskassa ollut jo pitkään niin paljon, etteivät he herätä täällä sellaisia tunne- kuohuja kuin Suomessa. Täällä ei liiku ulkomaalaisia kohtaan vihamielisiä yksityisiä katupar- tioita, kuten Suomessa on alka- nut liikkua. Asukasyhdistykset eri puolilla auttavat turvapai- kanhakijoita. Itse olen mukana oman alueeni Amagerin ryhmäs- sä ’Venligboerne amager.’ Mer-

Marja Winter kertoo käynnistä Libanonissa ja Beit Atfal Assumoudin työstä kummien ystävyyspäivätapaamisessa 14.2.2015 Helsingissä, Kirjasto10:ssä. kuvaaja Sirkku Kivistö.

(14)

Eurooppalaisten Palestiina-so- lidarisuusjärjestöjen yhteistyö- verkosto European Coordinati- on of Committees and Asso- ciations for Palestine (ECCP) on Brysselissä toimiva vuonna 1986 perustettu Palestiinan kansan vapauden, oikeuksien ja tasa-arvon puolesta toimiva organisaatio, johon kuuluu 50 kansalaisjärjestöä 22 Eu- roopan maasta. AKYS on ollut ECCP:n jäsen vuodesta 2012 lähtien.

ECCP:n ehkä tärkeimpänä tehtävänä on vaikuttaa Euroo- pan unionin Palestiinaa ja sen miehittäjävaltiota Israelia kos- kevaan politiikkaan. Tässä käy- tetään erilaisia kanavia, jollaisia ovat suorat yhteydenotot EU:n komissioon ja ulkopoliittiseen johtoon ja kyselyt EU:n joh- tohenkilöille EU:n tekemisis- tä tai tekemättä jättämistä sen politiikassa miehityksen ja Isra- elin suhteen. ECCP myös val- mistaa materiaaleja ja kokoaa myötämielisiä EU-kansanedus- tajia aloitteiden ja vetoomusten taakse EU-parlamentissa sekä organisoi Euroopan laajuisia kampanjoita. ECCP:n kautta jäsenjärjestöt saavat sellaista tietoa muista maista ja Palestii- nan/Israelin alueelta, jota ei aina ole kansallisissa tiedotusvä- lineissä.

Eurooppalaista Palestiina-

solidaarisuutta

ECCP myös reagoi yksittäi- siin Palestiinaan ja sen asukkai- siin kohdistuviin hyökkäyksiin ja rikoksiin ja kampanjoi nii- den uhrien puolesta. Tällaisia ovat tietysti Gazan tuhojen kal- taiset massiiviset sotarikokset, mutta myös yksittäisten miehityksen vastustajien vangitsemi- set ja surmat ja muut Israelin valtion ja siirtokuntalaisten pa- lestiinalaisiin kohdistamat lait- tomuudet ja väkivallanteot.

Ilman kansalaisjärjestöjen painostusta valtiolliset päättä- jät unohtavat hyvin helposti epämukavat periaatteet ja vel- vollisuudet erityisesti Palestii- nan/Israelin tapaisessa vaikeas- sa konfliktissa, missä yhdellä osapuolella on pitkälle kehit- tynyt vaikutuskoneisto ja voi- makas tukija. Yhdellä kansalli- sella järjestöllä on hyvin vähän vaikutusvaltaa oman maansa, puhumattakaan Euroopan, Pa- les tiina-politiikkaan. Kokoa- malla useita maita ja järjestö- jä voidaan vaikuttaa sellaisella tasolla, jolla on oikeasti vaikutusvaltaa maailmanpolitiikassa.

Toimimalla EU:ssa ECCP voi ottaa ohjelmaansa sellaisia koh- teita, joilla todella on merki- tystä. ”Kierrättämällä” vaikut- tamista EU:n kautta voidaan vaikuttaa enemmän myös kan- sallisen tason politiikkaan. Esi- kittävää valtakunnallista myö-

tätuntokampanjaa ei kuiten- kaan näy. Maahanmuuttajien edellytetään sopeutuvan kulttuu- riin.”

Marja kuvasi myös Tanskan avointa keskustelukulttuuria, jota suomalaisen on joskus vaikea ymmärtää. Englantilaiseen tyyliin tanskalaiset ovat innok- kaita keskustelemaan ja val- miita heittämään ilmaan mo- nenlaisia mielipiteitä. Keskus- telutyylin avoimuuteen liittyy sekin, että kaiken saa sanoa.

Oikeutta piirtää loukkaavia Mohammed-kuvia pidetään mielipiteenvapauteen kuuluva- na asiana eikä ymmärretä, että joku voi sellaisesta loukkaan- tua. Monet suomalaiset näke- vät asian toisin, eivätkä samas- sa määrin hyväksy ihmisten us- konnollisten tunteiden louk- kaamista.

”Merkittävä syy haluuni osal- listua AKYSin toimintaan oli se, että olen joutunut Tanskaan so- peutuakseni keskittymään elä- män rakentamiseen täällä ja siirtämään haaveitani työsken- nellä kehitysyhteistyön parissa.

Tanskassa työllisyystilanne on hyvä, ja nykyinen työni suures- sa lääketieteellisessä yrityksessä asiakaspalvelun esimiehenä on mielenkiintoista, mutta ei riitä täyttämään sisäistä tarvetta aut- taa hädänalaisia. AKYSin kaut- ta voin konkreettisesti olla mu- kana helpottamassa moninker- taisten pakolaisten elämää” tii- vistää Marja.

Haastattelu: Ilona Junka

(15)

[1] Suomen varoitus, sen sijaan että se olisi pantu pysyvästi

Ulkoministeriön Israelia koskeville maasivuille, julkaistiin pelkkänä uutisena EU:n päätöksestä, niin että nykyisin sitä on enää käytännössä mahdotonta löytää muiden uutisten joukosta. Kiinnostuneet voivat lukea sen

osoitteesta http://formin.finland.fi/public/default.aspx?contentid=309085

&nodeid=15145&contentlan=1&culture=fi-FI

merkiksi Suomen valtio tukee periaatteessa Palestiinan konfliktissa YK:n päätöksiä ja kan- sainvälisen oikeuden vaatimuk- sia, mutta Suomi ei kuitenkaan tee koskaan oma-aloitteisesti mitään konkreettisia aloitteita tai toimia, vaan seuraa EU:n päätöksiä ja ohjeita.

Viime vuosina EU on edisty- nyt joissakin ECCP:n agendal- la olleissa asioissa, vaikka enim- mäkseen sen toimia voidaan pitää enemmän tai vähemmän symbolisina ja puolitiehen jä- tettyinä. Yksi tällainen on EU:n kehotus jäsenmaille julkaista varoitus siirtokuntien kanssa käytävistä liiketoimista, minkä seurauksena Suomikin julkaisi varoituksen omalla tavallaan.¹ Viime vuonna unioni antoi asetuksen, jonka mukaan mi- kään siirtokunnissa toimiva yritys tai muu yhteisö ei voi osal- listua EU:n ja Israelin yhteisiin hankkeisiin eikä voi saada ra- hoitustukea. Lisäksi on annettu jäsenvaltioille ohjeet vaatia Isra- elin ja Palestiinan alueilta tuo- taviin tuotteisiin merkintä siitä, onko tuote Israelista, siirtokun- nista vai Palestiinasta. ECCP:n mukaan siirtokuntatuotteiden tuonti olisi kansainvälisen lain vastaisena yksiselitteisesti kiel- lettävä.

Viime aikoina ECCP:n kes-

keinen kampanjointikohde on ollut Israelin ja erityisesti israelilaisten, kansainväli- sen lain rikkomiseen osallistu- neiden aseteollisuusyritysten osallistuminen EU:n Horizon 2020-kehitysohjelmaan ja sen antamaan rahoitukseen. Näis- sä merkeissä pidettiin EU-parlamentissa maaliskuussa kes- kustelutilaisuus, johon osallistui asiantuntijoita ja edustajia keskeisistä poliittisista ryhmis- tä. ECCP on myös vaatinut jo pitkään EU:n ja Israelin asso- siaatiosopimukseen sisältyvien demokratia- ja ihmisoikeuspy- kälien edellyttämän ehdollisuu- den mukaista sopimuksen jää- dyttämistä. On myös osallistut- tu kampanjoihin siirtokunnissa toimivien ja miehityksestä hyö-

tyvien eurooppalaisten yritys- ten boikotoimiseksi. Kampan- jat ovat tuottaneet tuloksiakin esimerkiksi Veolia- ja G4S-yh- tiöiden vetäytymisenä Israelin markkinoilta. Ajankohtaista on myös toiminta joissakin maissa ilmenneitä boikottiliikkeen kieltämiseen pyrkiviä poliittisia aloitteita vastaan sekä yhteis- työn tiivistäminen eurooppalaisten ammattiliittojen kanssa.

Poliittisen vaikuttamisen ka- navana ja toiminnan vaikut- tavuuden kannalta ECCP on korvaamaton. Sen toiminnan jatkuvuus on riippuvainen jä- senjärjestöjen antamasta tuesta.

Vain pitämällä oman toimin- takykynsä ja taloutensa (muis- takaa jäsenmaksut) kunnossa AKYSkin voi antaa panoksensa ECCP:n työlle palestiinalaisten oikeuksien pitämiseksi esillä maailmanpolitiikan pöydissä.

ECCP:n nettisivut löytyvät osoitteesta www.eccpalestine.org.

Seppo Rinne

(16)

Kuntoutuskummi kiinnostuu ja saa apua Aamupäivä on hämärä Bourj El-Baranjehin slummimaisessa pakolaisleirissä Beirutissa. Ku- jalla etenee reipas palestiinalai- nen sosiaalityöntekijä Fadja pe- rässään kaksi pälyilevää suoma- laismiestä. Jari Markwort on menossa tapaamaan kuntoutus- kummilasta, ja minut on otettu mukaan havainnoijaksi. Jaria jännittää.

Tarina alkoi tammikuussa 2015, jolloin Psykologien So- siaalinen Vastuu järjesti eloku- vaillan Rikhardinkadun kirjastossa Helsingissä. Syyriasta pa- kenevien palestiinalaisten koh- talot vaikuttivat Jariin siten, että hän ilmoittautui AKYSil- le kummiehdokkaaksi. Hän- tä kiinnosti nimenomaan van- huksen kummina toimiminen, koska hän oli omassa suvussaan tottunut ikäihmisten kunni- oittamiseen ja heistä huolehti- miseen. Kummisuhde syntyi- kin, mutta pian Jarille tarjot- tiin myös kuntoutuskummin roolia, sillä erään palestiinalais- tytön suomalainen kummi oli kuollut.

Jari hyväksyi tarjouksen ja alkoi tutustua vaikeasta autismista kärsivän 14-vuotiaan Is- raan tilanteeseen. Hän sai lu- ettavakseen yhteenvedon, joka kertoi perheen kaikkien lasten

Jari ja Israa: Kummisuhde on etätyötä ja ilon hetkiä

(myös 15- ja 13-v poikien) olevan autistisia. ”Voi hyvänen ai- ka”, tuumasi Jari, ”miten tämä on mahdollista, miten vanhemmat jaksavat?”

Ensimmäisessä kirjeessään Israalle Jari kertoi itsestään ja Suomesta. Hän liimasi kirjee- seen kimalteella koristeltuja sy- dämiä.

Jarilla ei ollut aiempaa tietoa Libanonin pakolaisleirien olois- ta. Sosiaaliturvan asiantuntija- na hän alkoi pohtia, miten ne poikkeavat suomalaisesta yh- teiskunnasta ja millaista erityis- lapsen elämä on leirissä.

Autismikin oli Jarille outo asia. Hän päätti ottaa selvää, mitä autistisen lapsen kans-

sa eläminen tarkoittaa. Miten kummilasta voi auttaa? Voiko tehdä muuta kuin lähettää 30 euroa kuukaudessa?

Jari alkoi kysellä. Väestöliiton monikulttuurisuuden asiantun- tijalta hän kuuli vertaisryhmäs- tä, johon kuuluu ulkomailta Suomeen muuttaneita autistilasten vanhempia. He kokoon- tuvat Töölön seurakunnan ti- loissa Temppelikadulla, ja lap- senvahdit huolehtivat mukana olevista lapsista. Jari kävi ryhmässä useamman kerran.

Hänelle oli valaisevaa seurata enimmillään 14 lapsen vaihte- levan vauhdikasta puuhailua ja todeta, että ”autistilapset” ovat yksilöitä, eivät samasta puusta

Matkalla perheeseen Jari sai väistellä johtoviidakkoa.

Kuva JaaKKo raiTTila

(17)

veistettyjä.

Kun Jari kertoi vertaisryh- mälle Israan perheestä, ryh- mästä alkoi sadella kysymyksiä.

Erityisesti haluttiin tietää, mil- lainen autismi on kyseessä. Ja- rin oli pakko hankkia lisätietoa Libanonista. Sieltä informoitiin Israan ja tämän veljien käyttäy- tymistavoista, joihin kuuluu mm. huonekalujen särkemi- nen. Lasten vaippojen tarve on taloudellinen ongelma: se on perheen suurin kustannuserä.

Vertaisryhmä korosti, et- tä myös Suomessa autistilasten perheiden ongelmat ovat kipei- tä. Häpeä lapsen käyttäytymi- sestä johtaa siihen, ettei hänen kanssaan uskalleta mennä ulos.

Vertaistukipalaveri on monelle vanhemmalle ”ainoa ilon hetki”. Toisaalta ryhmä on kehit- tänyt luovan ratkaisun ongel- matilanteisiin, joihin he joutu- vat ulkomaailmassa. He jakavat esitteitä, joissa selvitetään autismi-ilmiötä ja sen vaikutusta

lapsen käyttäytymiseen.

Jari lähetti Fadjalle, Israan syntymästä asti tunteneelle Beit Atfal Assumoudin sosiaalityön- tekijälle, yhä uusia suomalais- ten vanhempien kysymyksiä.

Fadja vastasi, että kysymykset ovat mielenkiintoisia, hyvä et- tä kysytään. Hän kertoi, että Is- raa pomppii (ja särkee helposti sänkynsä). Tähän vanhemmat Suomessa heti totesivat, että tarvitaan jumppapallo. Muita- kin ”työkaluja” ehdotettiin, ja aikanaan niitä tuli Jarin mat- kalaukussa Libanoniin. Vertais- ryhmäläisten vastaus Israasta saatuihin tietoihin alkoi usein sanoilla: ”Joo, tämä on sitä…”

Fadja kertoi kirjeessään, et- tä hän on kyllä lukenut jotakin autismista mutta ei ole kuullut apuvälineistä.

Vertaisryhmässä oli arabi- aa puhuva henkilö, joka tarjo- si apuaan yhteydenpitoon. Li- säksi Autismi- ja Aspergerliiton järjestösuunnittelija kiinnostui

Jarin hankkeesta ja lupasi asian- tuntijapalveluita.

Nousi kysymys, onko Israan vanhemmilla vertaiskontakteja.

Saatiin tieto, että ainakin Tyy- roksessa on viritelty autistilasten vanhempien ryhmää. Voi- siko Israan perhe luoda yhte- yksiä sinne? Joka tapauksessa vanhemmilla on paljon tiedon tarvetta.

Israa on käynyt UNRWAn rahoittamaa erityiskoulua 10-vuotiaaksi. Sen jälkeen on käytettävissä vain yksityiskou- lu, joka maksaa 5000 dollaria vuodessa. Se on perheelle mah- dottomuus.

Perhe kärsii eristyneisyydestä.

Isä käy satunnaisesti työssä, äiti on kotona. Veljet eivät koskaan mene ulos. Israalla on yksi ystä- vä, 8-vuotias, jonka luona hän käy leikkimässä.

Ennen syyskuista matkaa Ja- ri sai Fadjan kirjeessä lahjan, Palestiina-aiheisen avaimenpe- rän. Tehtyään matkavarauksen Jari oli Fadjan kautta ehdotta- nut käyntiä Israan perheessä ja kysynyt, miten perhe mahtaisi suhtautua siihen. Fadja oli lu- vannut pohjustaa asiaa.

Yhteistyön tuloksena hyvä kohtaaminen

Tällaisten valmistelujen jälkeen saavuimme syyskuun 14. päivä- nä vaatimattoman leiriasunnon ovelle. Meidät ohjattiin mut- kattomasti olohuoneeseen, jossa oli sohvat vastakkaisilla sei- nustoilla ja televisio kolman- nella. Mitään muuta kalustusta ei ollut. Istuuduimme, ja meitä vastapäätä asettuivat vähitellen Jumppapallo oli oikeaan osunut lahja.

Kuva Jari marKworT

(18)

äiti, Israa ja isä. Sosiaalityönte- kijä Fadja liikkui huoneessa tilannetta ohjaten. Hänellä tuntui olevan hyvä kontakti koko perheeseen. Hän huomautti, että saamme kysyä mitä vain.

Kyselimme Israan tilanteesta ja perheen saamasta tuesta. Pa- lestiinalaisorganisaatio Beit At- fal Assumoud on ainoa järjestö, joka heitä auttaa. Muuten yh- teyksiä on niukasti. Sukulaisten kanssa ei voi keskustella autismin ongelmista. Ystävällisyyttä on osoittanut Israan 8-vuotiaan leikkikaverin äiti. Hän on otta- nut Israan joskus mukaan vaa- tekauppaan.

Suosittelimme, että vanhemmat yhdessä Fadjan kanssa vielä tutkisivat kaikki mahdollisuudet saada vertaistukea tai mitä tahansa tilaisuuksia keskustella ulkopuolisten aikuisten kanssa.

Vierailumme lopuksi Jari nosteli kassistaan tuliaiset: lan- kaan pujotettavat puurenkaat,

Isä, Fadja, Israa, äiti ja Jari.

venyvän kuminauhan, leik- kuuveistä ja elintarvikkeita jäl- jittelevän lelusetin sekä sinisen jumppapallon. Näillä kaikilla on motoriikkaan, hahmotta- miseen ja kontakteihin liitty- vä tarkoitus, ja ne oli hankittu suomalaisen vertaisryhmän oh- jeiden mukaan. Fadjan kevyes- ti auttamana Israa oivalsi nope- asti esineiden ”jujun”, ilahtui, hymyili, oli onnellinen. Huo- neessa vaeltavien velipoikien hän antoi ymmärtää, että lahjat kuuluvat hänelle.

Poistuimme helpottuneina ja tyytyväisinä. Fadja totesi ha- vaintonaan, että kukaan ei ollut pelännyt meitä, mikä ei täs- sä perheessä ole itsestään selvää.

Itse arvioin, että Jari oli onnistunut olemaan tuppautumatta ja antanut Israalle ja vanhem- mille tilaa. Se näkyi tyyneytenä ja iloisuutena heidän kasvois- saan.

Pois kävellessämme Fad-

ja kertoi, että kummin kirjeet ovat tärkeitä. Vanhemmat ovat kiinnostuneempia kirjeestä kuin rahasta.

Jari mietti jo jatkoa. Hän oli selvittänyt, että pomppimi- sen kestävä sänky maksaa 150 dollaria ja aikoi lähettää tämän summan perheelle. Myös yh- teistyön suomalaisen vertais- ryhmän, järjestöjen ja Israan paikallisen tukisysteemin välil- lä on määrä jatkua. Nyt Jarin on entistä helpompi kuvailla Israan tilannetta suomalaisille etäystäville.

Jokainen kuntoutuskummi toimii tietenkin tilanteen- sa ja resurssiensa rajoissa. Jarin kokemus osoittaa, että aktii- vinen lisätiedon hankkiminen on antoisaa. Se voi olla kum- mille myös välttämätöntä, sillä esimerkiksi autismin moninai- suuden ymmärtäminen vaatii erityistä perehtymistä. Työstä palkkana on oppimisen ja ihmisten kohtaamisen ilo.

Jaakko Raittila Linkki Autismi- ja Aspergerliittoon:

www.autismiliitto.fi

Kuva JaaKKo raiTTila

(19)

Ulkoministeriön hanketuki AKYSin diabetestyölle Betlehe- missä loppui vuoden 2015 alussa kestettyään yhdeksän vuotta (2006–14). Tuen tarve ei lop- punut.

Viime vuoden alussa monet AKYSin jäsenet osallistuivat talkoisiin, joilla autettiin bet- lehemiläisiä toiminnan hallit- tuun alasajoon. Senkin jälkeen, tukirenkaan avulla, AKYS on voinut jatkaa säännöllistä kuu- kausittaista muutaman sadan euron pienimuotosta apua Bet- lehemiin

Vähistä rahoista huolimatta, laajan yhteistyöverkoston avulla, Betlehemissä saavutet- tiin monia asioita, joita voi vain ihailla. Toiminnasta vastaa Suo- messakin vieraillut Amal Had- weh, jonka johtama Amjaad- järjestö panostaa diabeetikko- jen omahoidon tukemiseen neuvomalla viikoittain perus- asioita yksittäisille diabeeti- koille ja ryhmille. Käytännön toimia hoitaa kokenut sosiaa- lityöntekijä Jamila al Shami, joka organisoi virkistysmah- dollisuuksia, kuten retkiä, joiden yhteydessä diabeetikot saavat vertaistukea. Amjaad jatkaa myös yleistä valistustyötä ter- veellisestä elämäntavasta tyypin 2 diabeteksen leviämisen eh- käisemiseksi. Viralliselta Pales- tiinalta ei löydy tukea diabeeti- koiden neuvontaan tai terveys- valistukseen.

AKYSin vaatimattomalla tuella

saadaan Betlehemissä paljon aikaan

Vuoden 2015 kohokohtia oli lasten ja nuorten kesäleiri, jonka Amjaad järjesti yhteis- työssä muiden alueen toimijoi- den kanssa, joten kustannuk- set Amjaadille pysyivät koh- tuullisena. Näyttävin tapahtuma oli alueella tunnetun Al Harar-teatterin esityksen jär- jestäminen Betlehemin naapu- rikylässä Al Doh´issa. Teatteria mahtui katsomaan 400 henkeä.

Esitys oli väkeä hyvin viihdyt- tänyt komedia, mutta sen mukana katsojien tajuntaan solahti terveysvalistusta, joka teatterin keinoin meni hyvin perille.

Terveysvalistusta jaetaan har- tiavoimin myös Kansainväli- senä naisten päivänä 8.3. se- kä Maailman Diabetespäivänä 14.11. jolloin Amjaad organisoi vapaaehtoisia pitämään ter- veysaiheisia luentoja ja keskus- teluja. Amjaadin väellä on laa- ja kokemus Betlehemin ja sen

lähialueiden asukkaiden elä- mästä, koska he toimivat ruo- honjuuritasolla. Amal kertoo 70-vuotiaasta Laila Zeidanísta, jolla oli jalka- ja iho-ongelmia, mutta joka ei suostunut mene- mään lääkäriin. Jamila al Shami sai hänet mukaan naisten voi- maantumisryhmään, jonne Ja- mila kutsui lääkärin puhumaan diabeteksesta. Siinä vaiheessa Laila ymmärsi, että hänen on- gelmansa johtuivat siitä, et- tä hän sairastaa diabetesta, sal- li viimein lääkärintarkastuksen ja hänet pystyttiin ohjaamaan hoitoon.

Diabetestuen tilinumero ja viitenumero ovat FI95 8000 1300 9905 05, viite 3007. Li- sää tietoa asiasta AKYSin säh- köpostista akys@kaapeli.fi tai Ilona Junka: ilonajunka@hot- mail.com, puh: 044 300 2039.

Ilona Junka

(20)

8 annosta AINEKSET

400 g broilerin fileesuikaleita 5 sipulia

8 vehnätortillaa oliiviöljyä paistamiseen Mausteet:

runsaasti sumac-maustetta (sumakkia) (kanelia)

maustepippuria mustapippuria suolaa

VALMISTUSOHJEET

Lämmitä uuni 175 asteeseen. Suikaloi sipulit.

Kuumenna öljy pannulla ja lisää broilersuikaleet ja sipulit. Lisää mausteet lihan kypsentyessä. Le- vitä seos uunipellille ja lisää hieman öljyä sekä sumakkia väriä antamaan. Paahda uunissa noin 15 minuuttia. Suikaleita voi tämän jälkeen vielä hienontaa veitsellä.

Jaa seos tortillojen päälle ja rullaa ne kiinni.

Rullia voi vielä paahtaa hetken uunissa.

Sumac on pensaskasvi, joka kasvaa villinä oliivi- puiden alla. Sen happaman makuisista kuivatuis- ta marjoista jauhettua maustetta käytetään moneen perinteiseen palestiinalaisruokaan. Saatavil- la Lähi-itä-kaupoista.

Reseptin ja kuvat tarjoili Haitham Hanna

Ainekset koossa.

Valmiiit kääryleet.

Broileri ja sipulit tortillan päällä.