• Ei tuloksia

Tuotantotalous pohjoismaisissa yliopistoissa Miia Martinsuo 2019,

N/A
N/A
Info
Lataa
Protected

Academic year: 2022

Jaa "Tuotantotalous pohjoismaisissa yliopistoissa Miia Martinsuo 2019,"

Copied!
2
0
0

Kokoteksti

(1)

STO tutkii

Tuotantotalous pohjoismaisissa yliopistoissa

Miia Martinsuo

2019, Stoori (Suomen Tuotannonohjausyhdistys ry:n jäsenlehti) (4) 45-47.

Tuotantotoiminnan ja tuotannonohjauksen koulutus ja tutkimus sijoittuu mielenkiintoiseen rajapintaan tekniikan ja talouden välimaastossa. Perinteisesti tuotantotoiminta on kytketty konetekniikkaan etenkin tuotantotekniikan ja tuotantojärjestelmän ohjauksen osalta (production engineering, production control, manufacturing systems). Nykyisen digitalisaatiomurroksen myötä tuotannonohjaus voidaan yhtä hyvin kytkeä tietotekniikkaan tai yleisempään tekniikkaan ja sen ohjaukseen (industrial management, engineering management, management engineering).

Tuotantotalous tieteenalana eroaakin perinteisestä tuotantotekniikasta ja voi kattaa

tuotannonohjauksen ja tuotannon johtamisen lisäksi innovaatioihin, teknologiaan, kehittämiseen, palveluihin, investointeihin, organisaatiokäyttäytymiseen, yrittäjyyteen ja strategiseen johtamiseen liittyviä ilmiöitä. Pohjoismaissa on nyt tehty selvitys siitä, millaisena tuotantotalous näyttäytyy yleisemmin yliopistojen koulutustarjonnassa. Myös suomalainen tuotantotalouden koulutus on hyvin edustettuna.

Scandinavian Academy of Industrial Engineering and Management (ScAIEM, http://www.scaiem.org/

) on järjestö, joka toimii Pohjoismaiden yliopistojen tuotantotalouden alan keskeisenä yhteistyön verkostona ja moottorina. Järjestö haluaa vahvistaa tuotantotalouden asemaa yliopistoissa ja edistää alan akateemista tutkimusta ja koulutusta Tanskassa, Suomessa, Islannissa, Norjassa ja Ruotsissa. Järjestöön kuuluu kaikki tekniikkaan kytketyt tuotantotalouden yksiköt Pohjoismaissa – yhteensä 25 yksikköä, jotka edustavat yli 600 henkilön henkilökuntaa ja tohtorikoulutettavaa.

Suomen yliopistojen tekniikkaan kytketyt tuotantotalouden osastot ovat järjestössä aktiivisesti mukana.

ScAIEM kartoitti Pohjoismaiden yliopistojen tuotantotalouden alan tutkinto-ohjelmat viime vuonna, ja tohtoriohjelmien kartoitus on käynnistymässä. Tuotantotalouden sijainti tiedekunnissa vaihtelee yliopistojen laajuudesta, rakenteesta ja historiasta riippuen, mutta on yleensä osana teknisiä tiedekuntia ja niiden tutkinto-ohjelmia. Tekniikkaan kytkeytyviä tuotantotalouden tutkinto-ohjelmia on käynnissä 89. Tämä luku sisältää yliopistojen kandidaatinohjelmat, DI-ohjelmat ja kansainväliset maisteriohjelmat. Pohjoismaiden tuotantotalouden alan koulutustarjontaan voit tutustua täällä:

https://www.scaiemprogram.org/

Verkkosivusto tarjoaa mahdollisuuden selata tutkinto-ohjelmia maittain, koulutustasoittain (kandidaatinohjelmat, DI-ohjelmat, kansainväliset maisteriohjelmat), yliopistoittain ja

sisältötyypeittäin. Tuotantotalouden sisältöprofiili vaihtelee jossain määrin yliopistojen välillä. Tämä tutkinto-ohjelmien selvitys paljasti, että osalla yliopistoja painottuu yleinen tuotantotalous, toisilla taas tuotannon ja toimitusketjun hallinta, eräillä korostuu innovaatio- ja teknologiajohtamisen ja yrittäjyyden suuntaus, ja tapauskohtaisesti voi olla joku muukin mahdollinen painotus (projektit, palvelut, logistiikka, systeemisuunnittelu, strategia, analytiikka, vienti, rahoitustekniikka…). On ilmeistä, että Pohjoismaiden yliopistoissa käsitys tuotantotaloudesta on laajentunut valmistavaa tuotantoa laajemmalle alueelle ja koskee nykyisin myös immateriaalisen arvontuoton prosesseja, liiketoiminnan tuloksellista johtamista ja uuden yritystoiminnan aktivointia.

(2)

Tuotantotalouden arvostus Pohjoismaissa on kautta linjan korkea. Samoin kuin Suomessa, myös muissa Pohjoismaissa tuotantotalouden tutkinto-ohjelmat ovat menestyviä, opiskelija-aines on usein yliopistojen parasta, valmistuvien opiskelijoiden työllistymisaste on korkea, ja opetus perustuu laadukkaaseen ja kansainvälisesti arvostettuun tutkimukseen. ScAIEM-verkoston konferenssissa lokakuussa kävi ilmi, että useat pohjoismaiset professorit toimivat kansainvälisten tiedelehtien toimituskunnissa ja vaikuttavat tämän kautta suoraan siihen, millaista tutkimusta kansainvälisesti julkaistaan. Tuotantotalouden koulutuksella on näin ollen vahva, kansainvälisen tason osaamisen varaan rakentuva perusta.

Keski-Euroopassa tuotantotalous mielletään hyvin usein vielä konetekniikan jatkeeksi tai osaksi.

Pohjoismainen laajempi ja rohkeampi ajattelu haastaa tätä traditiota ja toivon mukaan mahdollistaa myös alan uudistamista tulevaisuudessa. Tämän vuoksi verkostoituminen yli maarajojen on hyödyksi ja lisää mahdollisuuksia vaikuttaa laajemmalla kentällä. Teollisessa yritystoiminnassa ja sen eri tasoilla tarvitaan jatkossakin monipuolista tuotantotalouden osaamista niin suunnittelu-, analyysi- ja kehittämistehtävissä kuin johtamisessa.

Kuva: Tukholman Kungliga Tekniska Högskolanin tuotantotalouden professori Mats Engwall avasi ScAIEM-konferenssin 14.10.2019 ja korosti puheenvuorossaan teollisuuden muutosten ajankohtaisia ilmiöitä.

Miia Martinsuo on teollisuustalouden professori ja Projekti- ja palveluliiketoiminnan

tutkimusryhmän (CROPS, https://research.tuni.fi/crops) johtaja Tampereen yliopistossa. Hänen tutkimus- ja opetusalansa on teollinen projekti- ja palveluliiketoiminta. Hän on viime vuosina tutkimusryhmänsä kanssa tutkinut erityisesti valmistavien yritysten palvelullistumista, teollisia palveluoperaatioita ja -innovaatioita, projektimaisen toiminnan ohjausta ja organisointia sekä tuotantoinnovaatioiden alkupäätä ja ohjausta. Hän toimii myös ScAIEM-järjestön johtoryhmän jäsenenä. Yhteystiedot: e-mail miia.martinsuo@tuni.fi.

Viittaukset

LIITTYVÄT TIEDOSTOT

maassa: Vertaileva tutkimus aikuiskasvatuksen tutkimustoiminnan yleisistä lä.htökohdista ja tehdystä tutkimuksesta Saksan liittotasavallassa, Suomessa ja muissa

Aikuiskasvatuksen tutkimus- ja kehittämistoiminnan näkymiä Suomessa ja muissa Pohjoismaissa..

Muissa pohjoismaissa terveydenhuollon osuus bruttokansantuotteesta sensijaan on 1980-luvulla lisääntynyt nopeasti, esimerkiksi Suomessa 6.5 %:sta vuonna 1980 7.4

Suomen teollisuutta koskevat tutkimustulok- set viittaavat vuorostaan siihen, että palkkaerot ja palkkahajonta ovat pysyneet lähestulkoon muuttumattomina ajanjaksolla

Vieraskieliset koulutusohjelmat ovat yksi keino kansainvälistää koulutusta, mutta ohjelmat ovat kansainvälisiä vain jos niihin rekrytoidaan myös ulkomaalaisia

Ennen kokeilua kieli- ja viestintäopinnot toteutettiin JAMKissa siten, että ammattikorkeakoulun eri yksiköiden tutkinto-ohjelmat tilasivat kielikeskukselta kerran vuodessa

Esimerkiksi vieraiden kielten opiskelijoiden − filologien[i] − ja käännöstieteen opiskelijoiden opintopolut ovat nykyään alkupäässä yhteiset kaikissa niissä yliopistoissa,

Esimerkiksi kun vuonna 2014 kaikki sairausvakuutuksen maksamat matkakorvaukset yhteensä olivat noin 305 miljoonaa euroa, niistä yöpymiskorvauk­.. sia oli vain noin