View of Eräitä uuden kasvibiotekniikan keksintöjä vuosina 1979—1986 jätetyissä patenttihakemuksissa

JOURNAL OF AGRICULTURAL SCIENCEIN FINLAND

395 MaataloustieteellinenAikakauskirja

Voi. ^61;395—403. 1989

Eräitä uuden

kasvibiotekniikan keksintöjä

KIRSI POHJALAINEN,

1

1 Labsystems, Pultlilie 10, 00880 Helsinki

3 HY/BiotekniikanInstituutti, Karvaamokuja 3, 00380 Helsinki

2 AlkoLtd., Tutkimuslaboratorio, PL 350, 00101 Helsinki

4 HY7Mikrobiologian laitos, Viikki, 00701 Helsinki

Abstract. The situation of modern plant inventions ^and their patentability.Inthe past severalyearsa verylarge potentialhas developedinthe field of modern plant technologyusing the methods of genetic engineering^andthis has createdsomeproblemsfor the legal protection of innovations inplant biotechnology.The plant variety protection (the UPOV Convention, 1961,UPOV ⁼International Convention for the Protection of New Plant Varieties) effective inmost EuropeancountriesexceptFinland^has limitedmeansfor the protection requirements of modern plant technology.The protection does not extend to the saving of seed froma cur- rent crop for sowing in a laterseason nor prevent the use of the protected plant variety as a material of further variation.

The European Patent Convention (Article 53b 1973) states that ^patents shall not be granted for plant varieties^oressentially biologicalprocessesfor the production ofplants but microbiological processesor newproductsof suchprocesses maybe patented.^{At the}moment plants,ifnotdeterminedasplantvarieties,canbe protected under thepatent system.For these reasonsthere has beenadebate about definitions “essentially biological process” or“thenew productofamicrobiological process” and there isaneed for reevaluation and reinterpreta- tion for these determinations.

The purpose of thissurveywastoelucidate frompatentdocuments concerning plant molecu- lar genetics the situation of modern plant inventions and their patentability, i.e. what kind of protection was claimed for and howwerethe inventions described and exemplifiedcom- pared to claims. Thematerial comprised9US-patentsand 40 patentapplications published by the European ^PatentOffice (EP) within the years 1971and 1986.

Patent documents considered inthis study seldom described inventions achieving new, remarkable changesorcharacteristicsinplants althoughthat is particularly the aim of the new plant biotechnology. Only twodocuments ^showedinventions wherenewusefulgenes were ex- pressedin regenerated plants.Acommon feature for the verification of the inventions was that transformed plant cellsortissueswerenot regenerated towhole plants. Yetpatent protec- tionwasclaimed for these objects. On the basis of this ^surveyand the examined^patentdocu- mentsitseemsthatinplant biotechnologythe most work has been doneinimprovingmethods ofgenetransfersystem.Yet thepatentdocumentswerewithinyears1971and 1986and since

then the research has often reached the goal: wholenewplants with beneficial characteristics has been developedand asthe legal protectioninplant biotechnologyhas been insufficient clarification and improvement of the European law is desirable.

Index words: plantpatent,breeders rights

I. Johdanto

Uusi kasvibiotekniikka, etenkin geenitek- niikoiden käyttö kasvien jalostuksessa, on luonut tarpeen tähänastista parempaan kas- vien oikeudelliseen suojaan. Uudet kasvilajik- keeton useissa maissa mahdollisuus suojata niin kutsutulla UPOV-sopimuksen (UPOV⁼ Union pour la protection des obtentions ve- getales) mukaisella kasvilajikesuojalla, mut- tatätä suojaa ei pidetäriittävänä, ^{kun onky-} symys uuden biotekniikan avulla jalostetuis- ta kasveista. UPOV-sopimuksen mukainen suoja _antaa mahdollisuuden suojatun kasvi- lajikkeen lisäysmateriaalin vapaaseen käyt- töön edelleen jalostuksessa. Tämä on uutta biotekniikkaa soveltavien jalostajien kannal- ta haitallista, koska heidän täysin uudenlai- set jalostustuotteensa olisivat vapaasti kenen tahansa käytettävissä. UPOV-sopimuksen mukaisella kasvilajikesuojalla ei kaiken lisäksi voi suojata mitä tahansa lajikkeita,vaan kus- sakinmaassa ainoastaanne, jotka ko. maa on nimennyt sopimuksen mukaisiksi lajeiksi tai suvuiksi. Suomi ei ole liittynyt UPOV-sopi- mukseen.

Euroopan patenttisopimuksen jamyösSuo- menpatenttilain (the European Patent Con- vention, Article 53b ja PATENTTILAKI 1^§) mukaan kasvilajikkeet ja olennaisesti biolo- giset menetelmät kasvien jalostamiseksi eivät ole patentoitavissa. Sen sijaan mikrobiologi- setmenetelmät ja tällaisilla menetelmilläsaa- dut tuotteet ovatpatentoitavissa. Euroopan patenttivirasto tulkitsee jo tällä hetkellä kä- sitteet kasvi ja kasvilajike erillisiksi siten, ^et-

tä kasvi voi olla patentoitavissa, jos sitä ei määritellä kasvilajikkeena. Samalla tavoin

muut käsitteet ’’olennaisesti biologinenmene- telmä” ja ’’mikrobiologisella menetelmällä saatutuote”ovatuudelleenarvioinnin ja -tul- kinnan kohteina (WIPOn asiakirjat BIOT/

CE/111/2 ja BIOT/CE/111/3).

Tämän kirjoituksen tarkoituksena oli sel- vittää patenttijulkaisuja tutkimalla, ^minkä- laisiauuttabiotekniikkaa soveltavia kasvialan keksintöjä onpyritty tai onnistuttu patentoi- maan, miten keksintö on toteutettupatentti- julkaisun selitysosassaannetun kuvauksen ^ja esimerkkien perusteella ja mitä vaatimuksilla on pyritty suojaamaan. Koska kasvibiotek- niikkaon uusi ala myös useimmille biologi- senkoulutuksensaaneille, on seuraavassa esi-

tetty lyhyt katsaus uuden kasvibiotekniikan käyttämiin menetelmiin.

2. Geeninsiirto kasveilla

Geeniteknologianja molekyylibiologian no- peakehitys viime vuosinaon tarjonnut mah- dollisuuden kasvien geneettisen muuntelun luomiseen perinteisen ja hitaan risteytys- ja valintajalostuksen rinnalle. Uusilla geenin- siirtotekniikoilla voidaan helpottaa nykyisiä jalostusohjelmia. Geenien siirtämiseksi kas- veihin on kehitetty useita menetelmiä ku- ten agrobakteerien Ti-plasmidien tai kasvi- virusten käyttö vektoreina ja protoplastitek- niikka.

Maaperässä elävä agrobakteeri (Agrobac- terium tumefaciens) aiheuttaa kaksisirkkaisil- la kasveilla kasvaimia infektoidessaan kas- vien haavakohtia. Infektiossa agro-bakteerin Ti-plasmidista (= tumor inducing) siirtyy

T-DNA ⁽⁼ transfer DNA) kasvin genomiin.

DNA:n siirtoon tarvitaan Ti-plasmidin viru- lenssigeenit (v/>-geenit) sekä T-DNA:n päissä olevat reuna-alueet. T-DNA:sta voidaan pois- taakasvaimia aiheuttavat geenit vaikuttamat- ta silti itse geeninsiirtotapahtumaan ja sijoit- taa tähän haluttu DNA-jakso kasviin siirtoa varten.

Kasvivirusten (DNA tai RNA) etuna Ti- plasmidiin verrattunaon,että: 1)kasvi-viruk- set pystyvät infektoimaanmyösyksisirkkai- sia kasveja, joihin tärkeimmät viljelykasvit kuuluvat ja2)kasvigenomiin integroitumisen sijaan virukset replikoituvat itsenäisesti ja yleensä ne leviävät läpi koko kasvin. Virus- tenkäyttöäkasvivektoreina rajoittavat kuiten- kin eräät seikat. Kukkakaalin mosaiikkiviruk- senDNArhan_onvaikea kloonata vieraita gee- nejä menettämättä viruksen infektiivisyyttä.

Lisäksi ainoa valikoiva tekijä, jota voidaan hyödyntää infektion jälkeen,ovatvirusinfek- tion oireet kasvissa. Kaksosvirusten (gemini- viruses) käyttökelpoisuutta vektorina haittaa se, että virukset lisääntyvät infektoidussa kas- vissa pääasiassa johtojänteissä (Old ja Prim- rose 1985).RNA-virusten kohdalla ongelma-

na onniiden infektiivisyyden menetys,kun ne kloonaustavarten muutetaanDNA-muotoon ja myöhemmin kasviin siirtoavartentakaisin RNA-muotoon.

Protoplastitekniikassa kasvisolut, ^joiden soluseinäonpoistettu,pystyvätfuusioitumaan keskenään tai ottamaan sisäänsä mm. viher- hiukkasia, ^eristettyäDNA:ta, bakteereita ja viruksia. Kasvisolun totipotenttisuuteen pe- rustuen myösprotoplastit kykenevät periaat- teessaregeneroitumaan kokonaisiksi kasveik- si. Protoplastitekniikan ongelmana on kui- tenkin monien kasvien kohdalla protoplas- tien säilyminen stabiilina sekä niiden regene- rointi kasviksi. Lisäksi menetelmä ei toistai- seksi sovellu yksisirkkaisille ja näistä etenkin Graminae-heimon kasveille. Vaikeutenaonni- menomaan protoplastien regenerointi takai- sin kasviksi (Honkanen ja^Ryöppy 1986).

2.1 Yhteenveto eri geeninsiirtotekniikoiden tärkeimmistä ominaisuuksista

Seuraavassa taulukossaonesitetty yhteen- vetoeri geeninsiirtotekniikoiden hyödyistä ja haitoista.

Taulukko I. Erigeeninsiirtotekniikoiden hyödyt ja ^haitat.

Table I. Some importantcharacteristics of^{three main gene}transfer^{systemsto plants.}

Geeninsiirtosysteemi Edut Haitat

Genetransfer^{system Advantages} Disadvantages

Ti-plasmidivektori Siirtääsuuria DNA-jaksoja Rajoitettukasvivalikoima

Ti-plasmid Transferslarge DNA-segments Limited hostrange

Eivaikuta olennaisesti kasvin regenerointikykyyn (vain 2-sirkkaiset kasvit) Notmuch effect^onplants regenerative capacity (only dicotyledonous plants)

Kasvivirusvektorit Leviää koko kasviin Voidaan siirtää vain lyhyitä

Plant^virus vectors Disseminates throughout the plant DNA-jaksoja

Replikoitua itsenäisesti Onlysmallgenescanbe

High levelof^expression accommodated

Infektoi myös 1-sirkkaisia kasveja Infektiivisyydenmenetys Also monocolyledonous plants ^Loss ofinfectivity

Selektio Selectivity

Protoplastitekniikka Suora geeninsiirto ilman biologisia vektoreita Regenerointi vaikeaa Protoplast technique Directtransferof^agene without Regeneration

the^useofbiological vectors difficult

Fuusio (uudet ominaisuudet) Stabiilisuus-

Fusion (new characteristics) Stability

3. Kasvibiotekniset keksinnöt patenttijulkaisuissa

3.1 Materiaali

Tutkimuksessa käsiteltiin yhteensä 49 pa- tenttijulkaisua, jotka koostuivat 9 US-paten- tista ja 40 EP-patenttihakemuksesta. Aineis-

tokerättiin maaliskuussa 1987 IPC-patentti- luokista AOIH 5/10, ^AOIH 17/00,CI2N 5/00 ja CI2N 15/00 (IPC ⁼ International Patent Classification 1984,4th edition). EP-patent- tihakemukset olivat prioriteettipäivämäärän mukaan vuosilta 1980—1986 ja US-patentit myöntämispäivämäärän mukaan vuosilta 1971—1983. Keräysajankohtaan mennessä Suomen patenttivirastoon ei oltu jätetty yllä- mainittuihin IPC-luokkiin yhtään alkuperäl- tään suomalaista patenttihakemusta.

Julkaisut voitiin jaotellakeksinnön aiheen mukaan seuraavaan neljään ryhmään:

1. Ti-plasmidit 2. Kasvivirusvektorit 3. Protoplastitekniikka 4. Muut

Suurinosaryhmän4 patenttijulkaisuista liit- tyi kasvien solu- tai solukkoviljelytekniikkaan.

Taulukossa2 näkyy julkaisujen jakaantu- minen maittain ja aiheryhmittäin.

Patenttijulkaisuista selvitettiin selitysosas- saesitetyn keksinnön kuvauksen ja esimerk- kien perusteella, mikä oli julkaisun varsinai- nenkeksintö sekä miten keksintö oli käytän- nössätoteutettu. Vaatimusosassa määritellyn patenttisuojan laajuutta verrattiin selitysosan kuvaukseen ja esimerkkeihin.

3.2 Tulokset ja tulosten tarkastelu

Taulukon 2 ryhmien 1,2 ja 3 patenttijul- kaisut (yhteensä 34 kpl) valittiin lähempään tarkasteluun. Näistä patenttijulkaisuista koo- tuttutkimustuloksetonesitetty kolmessa_osas- sa: 1)keksinnöt, 2) keksintöjen kuvaus ^sekä 3)kasvia koskevat patenttivaatimukset.

3.2.1 Keksinnöt

Suurimmassa osassa patenttijulkaisuista keksinnön kohteena oli joko varsinaisen gee- ninsiirtomenetelmän parantaminen ja yksin- kertaistaminen tai vieraiden geenien säätely kasvissa tai kasvisolussa. Taulukosta 3 näkyy EP-patenttihakemusten ja US-patenttien kek- sintöjen kohteet eri pääryhmien sisällä(mu- kaan ei ole otettu niitä US-patentteja, joista onjätetty hakemusmyösEuroopan patentti- virastoon). Ryhmäjako ei kaikkien hakemus- ten kohdalla ollut yksiselitteinen. Joissakin geeninsäätelyä ja geeninsiirtomenetelmän pa- rannusta koskevissa hakemuksissa keksintö oli toteutettu siirtämällä kasviin joko merk- kigeeni tai vieraita kasvigeenejä.

3.2.1.1 Ti-plasmidiryhmä

Geeninsäätelyynliittyneet keksinnöt kuului- vatlähinnä Ti-plasmidiryhmään.Kasvien ^gee- ninsiirrossa on tarkoituksenmukaista paitsi saada geeni yleensä toimimaan kasvissa myös löytää säätelyalueita, jotka toimivat kasvissa vainsilloin,^kunse ontoivottua (esim.valon, lämpötilan tai tietyn kemiallisen aineen vai-

Taulukko 2. Patenttijulkaisujenmäärä ryhmittäin.

Table2. The amountof^patentdocuments indifferent^groups.

Alkuperä ryhmä 1 ryhmä 2 ryhmä 3 ryhmä4 ^S

Origin groupI group2 group3 group 4

Ti-plasmidit kasvivirusvektorit protoplastitekniikka muut Ti-plasmid Plant virus vectors Protoplast technique Others

EP 16 7 7 10 40

US 2 1 1 59

S 18 8 8 15 49

(EP ⁼ EuroopanPatenttitoimisto, EuropeanPatent Office, US ⁼Amerikan Yhdysvallat, United States)

kutuksesta), tai jotka toimivat vain tietys- sä solukossa kuten juuressa tai lehdissä. Noin puolessa geeninsäätelyyn liittyvistä hakemuk- sista keksinnön päämääränä oli saada vieras geeni yleensä toimimaan kasvissa (esim. T- DNA:n säätelyalueidenavulla, EP-A-145 338).

Esimerkkeinä toisenlaisesta geeninsäätelystä olivat lehdelle spesifisen säätelyalueen (EP- A-189 707) ja lämpötilavaikutteisen geenin hyödyntäminen (EP-A-159 884). Geeninsiirto- menetelmän parannuksia koskevista hake- muksistamonet liittyivät pieniin mutta usein siirron parannuksen kannalta oleellisiin me-

netelmämuutoksiin. Esimerkkinä tällaisesta oli EP-hakemus 120 516, jossa havaittiin Ti- plasmidin siirron kasvisoluun onnistuvan, vaikka T-DNA ja v/r-geenit sijaitsivat eri plasmideissa.

Näissä EP-patenttihakemuksissa osoitettiin geeninsiirron onnistuminen siirtämällä lähin-

nä antibioottigeenejä kasvisoluun. Vain kah- dessa hakemuksessa kuvattiin geeninsiirtoa, jossa oli siirretty uusia ominaisuuksia kasviin.

Toisessa oli kasvin tuumoreihin saatu mm.

runsaasti varastoproteiinia (EP-A-126 546) ja toisessa geeninsiirron avulla onnistuttu valmis- tamaan hyönteisille resistenttejä tupakkakas- veja (EP-A-142 924).

3.2.1.2 Kasvivirusryhmä

Kasvivirusryhmän hakemuksissa keksinnöt koskivat sekä RNA- että CaMV-viruksia. Tut- kituissa patenttijulkaisuissa esitetyissä keksin- nöissä ei virusvektorin avulla oltu vieläsaatu uusia ominaisuuksia kasviin. Keksinnöt koh- distuivat joko itse virusvektorin rakentami- seen (EP-A-136 521, 67 553, 153 154)tai yri- telmiin siirtää lyhyitä DNA-jaksoja (usein antibioottiresistenssigeenejä) viruksen muka- nakasviin (US-A-4 407 956).

Taulukko 3. Keksintöjenkohteet pääryhmittäin.

Table3. The subjects ofthe inventionsamongthe threegenetransfer^systems.

Ryhmä Keksinnön kohde EP-hakemus- US-patenttien

määrä määrä

Group Subjectofthe invention Numberof ^Numberof

EPapplication USpatents

Ti-plasmidit Geeninsiirtomenetelmä 6kpl 2^kpl

Ti-plasmid Genetransfer^method

Geeninsäätely, Gene regulation ⁵

Transformoitujen kasvisolujen valikointi

Selection of transformed^plantcells 2 Vieraan geenin toiminta kasvissa

Expressionof^foreigngenesinplants 2 1-sirkkaisten kasvien transformointi

Transformationof^{monocol.plants 1}

Kasvivirusvektorit Geeninsiirtomenetelmä 3 1

Plant ^virusvectors Genetransfermethod

Virusvektorin kloonaus 4

Cloningof^a virus vector

Protoplastitekniikka Fuusio: Fusion vht. 3

Protoplast technique Menetelmän ^parannus

Improving the technique 1

Lajien välinen fuusio 2

Fusion of^plant vanities

Protoplastien transformointi: vht. 4 Transformation ofprotoplasts

Vieraan geenin siirto 1

Transformation ofaforeigngene

Menetelmän parannus 2 1

Improving the technique

Mikroinjektio, Microinjection 1

399

3.2.1.3 Protoplastitekniikka

NiissäEP-patenttihakemuksissa, joissa oli käytetty hyväksi protoplastitekniikkaa, oli suurimmassa osassa parannettu protoplas- tien transformointiatai elinvoimaisuutta. Pro- toplastit oli yleensä kasvatettu kasvisoluiksi.

Vain yhdessä hakemuksessa (EP-A-192²⁷⁰⁾ kuvattiinkahden eri kasvilajin protoplastifuu- sio, jossa toiseenkasviin siirrettiin uusi hyö- dyllinen ominaisuus. Kyseessä oli Solarium nigrum -kasvin kloroplastin herbisidiresistens- sin siirto perunaan (Solanum ^tuberosum)fuu- sioimalla lehtien protoplastit. Protoplasteis- taregeneroidut kasvit olivat resistenttejätut- kitulle herbisidille.

3.2.2 Keksintöjen kuvaus jatoteutus Eräs keskeisimpiä ja merkittävimpiä vaihei- ta kasvien uutta biotekniikkaa soveltavissa

jalostusmenetelmissäonkasvisolujen tai-so- lukkojen regeneraatio. Kasvisoluista tai pro- toplasteista kasvatetaan ensin erilaistumatonta kasvusolukkoa ja tästä eteenpäin erilaistumis- taversoksi, juuriksi ja lehdiksi ohjataan hor- monisäätelyn avulla. Joillakin kasvilajeilla _re- generointivaihe hallitaan aina protoplastista kasviksi saakka reitillä protoplast! solusei- nän muodostuminen solun jakautuminen

verson ja juuren muodostuminen (Honka- nen ja ^Ryöppy 1986). Jalostettaessa ^geenin- siirron avulla uusia, entistä parempia kasve- ja on tarkoituksenmukaista testata siirretyn vieraan geenin toiminta ja ilmentyminen re- generoidussa kasvissa.

Tämän tutkimuksen patenttihakemuksista hyvin harvoissa osoitettiin kasvienregeneroin- ti (EP-A-142 924, EP-A-164 575, EP-A-186425 ja EP-A-192 270). Vaikka hakemusten jou- kossa oli sellaisiakin, joissa ei kuvattu kasvi- solujen regenerointia, yleensä keksinnöt kui- tenkin toteutettiin kasvisoluissa ^{tai suoraan} kasvissa tutkimalla esim. kasvannaissolukois- taantibioottiresistenssi(EP-A-116718). Gee- ninsiirron onnistuminen saatettiin osoittaa myöskasvannaisten muodostumisella^kasviin (EP-A-159 418 ja EP-A-176 112). Tällaisella

toteutuksella pyrittiin osoittamaan varsinaisen keksinnön toiminta. Viidessä hakemuksessa (EP-A-67553, EP-A-145 338, EP-A-153 154, EP-A-159884 ja EP-A-176 112), kuvattiin yleisesti kavien transformointia tai regeneroin- tia (lähinnä menetelmiä), muttakäytännössä kasvikokeista ei ollut selvää osoitusta.

Tutkimuksessa käsitellyt 4 US-patenttia (taulukon2 ryhmät 1, 2 ja 3) poikkesivat to- teutuksen suhteen EP-hakemuksista siinä, että niissä oli suoritettu kasvikokeita joko kasvi- soluilla tai kasvien protoplasteilla. Yhteisenä piirteenä EP-hakemusten kanssavoidaan ^pi-

tääsitä, ettei missään patentissa kuvattu kas- vien regenerointia.

3.2.3 Kasvia koskevat patenttivaatimukset EUROOPAN PATENTTISOPIMUKSEN artiklan83 ja Suomen PATENTTILAIN 8 ^§ mukaan patenttihakemuksen selityksen täytyy tukea patenttihakemuksen vaatimuksia. Seu- raavassatarkastellaan patenttijulkaisujen kas- viin kohdistuvia patenttivaatimuksia selitys- osaanjatoisaaltakasvien patentointiakoske- vaantämänhetkiseen lainsäädäntöön nähden.

3.2.3.1 EP-patenttihakemukset

Tämän tutkimuksen perusteella näyttääsil- tä, että kasveja koskevissa patenttihakemuk- sissa vaatimukset ulotettiin usein geneettises- ti muunneltuun kasviin asti ja vain harvoin vaatimus rajattiin koskemaan transformoituja kasvisoluja. Näin etenkin Ti-plasmidiryhmän ja protoplastitekniikan hakemuksissa. Sen si- jaan kasvivirusryhmän hakemuksista vain yh- dessä oli haettu suojaa kasville (EP-A-201 904) ja siinäkin keksintö koski myösTi-plasmidia, koska kyseessä oli virus-DNA:n ja T-DNA:n vektoriyhdistelmä.

Tutkimuksen 30 EP-patenttihakemuksesta kaikkiaan 14 hakemuksessa ei haettu lainkaan patenttisuojaa kasville tai kasvisolulle. Näis- täuseimmissa oli kuitenkin kerrottu kasvien transformointimenetelmiä. Tyypillistä tälle ryhmälleolise,että kasvikokeita ei välttämät-

tä^toteutettukäytännössä, mikä selittänee kas- vivaatimusten puuttumisen.

Hakemuksissa, joissa patenttisuojaa oli haettukasville, keksinnön yleinen kuvaus ja käytännöntoteutusvaihteli suuresti hakemus- tenvälillä. Yleinen vaikutelma olise,etä kas- ville haettu patenttisuoja oli varsin laaja kek- sinnöntoteutukseen ^{ja useinmyöshakemuk-} sen selitysosassaannettuun yleiseen kuvauk- seen nähden.

Vain muutamissa hakemuksissa kasville haettu suoja vastasi sikälitoteutusta, että kek- sintö oli testattu regeneroiduissa kasveissa (EP-A-142 924 ja EP-A-192 279). Useimmiten keksintö olitoteutettukasvisoluissa, ^eikäesi- merkeissä osoitettu kasvien regeneroimia (EP- A-126546, ^EP-A-140556, ^{EP-A-159779 ja} EP-A-164 575). Vaikka yleisessä kuvaukses- sasaatettiin selostaa kasvien regenerointi, esi- merkkien avulla ei selvästi osoitettukavien ^re- generoimia tai keksinnön toimintaa käytän- nössä, esimerkiksivieraangeenin ilmentymistä regeneroidussa kasvissa (EP-A-145 338, EP- A-174 166 jaEP-A-203 790).

Koska monetgeeninsiirtotekniikat soveltu- vat usein laajalle kasviryhmälle (esim. Ti- plasmidien käyttö 2-sirkkaisille kasveille), pa- tenttisuojan kohteeksi esitetty kasvi määritel- tiinhyvin yleisesti. Poikkeuksena tästä oli pro- toplastitekniikkaan kuuluva EP-hakemus

192 279(“Method of producing herbicidere- sistant plant varieties and plants produced thereby”), jossa patenttisuojaa haettiin tar- kasti rajatulle kasvilajille. Vaatimukset kuu- luivat:

12. A triazine resistant Solarium tuberosum cv.Mirka plantlet produced by the meth- od of claim 11.

13. Thestemexplant of the atrazine resistant explant derivative of Solarium tuberosum cv. Mirka, ATCC 40164.

Euroopan patenttisopimus (artikla 53 b) jasen kanssa harmonisoidut useiden Euroo- pan maiden, myös Pohjoismaiden patentti- lait, ^eivätanna patenttisuojaa kasvilajikkeil- le. Euroopan patenttiviraston valitusosasto (Boardof Appeals of the European Patent Of-

fice) on päätöksessään PROPAGATING MATERIAL/CIBA-GEIGY (1983) erottanut

toisistaan käsitteet kasvi ja kasvilajike ja myöntänyt patenttisuojan kemiallisesti kä- sitellylle kasvin lisäysmateriaalille. Lehtitie- tojen mukaan Euroopan patenttivirasto on nyt ^myösvalmismyöntämäänpatentin Agri- genetics Research Associates -biotekniikka- yritykselle USA:sta (Boulder Colorado) tek- niikkaan, jolla saadaan lisättyärehukasvien, kuten sinimailasen,proteiinipitoisuutta (EP- A-122 791). Patenttivaatimukset kohdistuvat paitsimenetelmään, ^myöskasveihin, ^jotkaon tuotettu kyseisellä tekniikalla(Anon 1988).

Sveitsin patenttivirastoonuusimmissatul-

kintaohjeissaan (vuodelta 1986) tulkinnut pa- tenttilakia samalla tavalla kuin Euroopan pa- tenttivirasto jatodennut,että kasveja koske- vista keksinnöistä vain kasvilajikkeet jäävät patenttisuojan ulkopuolelle. Sen sijaan koko- naisetkasvit, siemenet, kasvinosat jne. ovat patentoitavissa edellyttäen, ettei niitä ole mää- ritelty tiettyyn lajikkeeseen kuuluviksi (eli niis- sä on ominaisuuksia useammastakasvilajik- keesta) (Straus 1987).

Myös WIPOn asiantuntijatyöryhmän ehdo- tuksen mukaan (WIPO BIOT/CE/111/3) kas- vien patenttisuojan tulisi olla mahdollinen ai- nakin silloin kun ei ole kysymys tietystä lajik- keesta.

Kasvit voisivat saada epäsuorasti suojan myösmenetelmäsuojan kautta. Euroopan pa- tenttisopimuksen artiklan 53 b mukaan pa- tenttisuojan voi myöntää mikrobiologiseen menetelmään ja tällaisella menetelmälläsaa- tuuntuotteeseen, muttaei oleellisesti biologi- seenmenetelmään kasvien tai eläintentuotta- miseksi. Euroopan patenttisopimuksen artik- lan 64 mukaan menetelmäsuoja ulottuuepä- suorasti kyseessä olevalla menetelmälläsuo- raan saatuihintuotteisiin. Geenitekniset_me- netelmät, joita uusia kasvejakin kehiteltäes- sä käytetään, katsotaan voitavan lukea mik- robiologisiin menetelmiin (Anon 1986). Mut- tamikäongeeniteknisellä menetelmälläsaatu tuote: onkosekasvisolukko vai solukostare- generoitu kasvi ja onko solujen regenerointi kasviksi ’’oleellisesti biologinen menetelmä”?

Jos patenttisuoja ulottuu vain geeninsiirros- sakäytettyihinvektoreihintai muunneltuihin kasvisoluihin, solulinjoihin tai kasvisoluk- koon, patenttisuojaa ei useinkaan pidetä riit- tävänä (Straus 1987).

3.2.3.2 US-patentit

Tämän tutkimuksen 4 US-patenttia poikke- sivat EP-patenttihakemuksistasikäli,että mis- sään patentissa vaatimukset eivät kohdistuneet kasviin ja vain yhdessä nekohdistuivat kas- visoluun (US-A-4 407 956). Tosin keksintöjen toimivuutta ei oltu tutkittu regeneroiduissa kasveissa, joten siinä suhteessa vaatimukset vastasivat keksinnön toteutusta.

USA:ssaon paremmat mahdollisuudet kas- vikeksintöjen suojaamiseen kuin muissa mais- sa: laki kasvipatenteista (Plant Patent Act)^su- vuttomasti lisättäviä kasveja varten ja kasvi- lajikesuoja (Plant Variety Protection Act)su- vullisesti lisättäviä kasvejavarten. HlBBERD- oikeustapauksen (1985) jälkeenontullut mah- dolliseksi myöntää kasveille USA:ssa myös teollisiapatentteja (utility patent). Tapaukses- saHIBBERD oli kysymys tryptofaani-amino- happoa suuria määriätuottavanmaissinsuo- jaamisesta patentilla. Vaatimusten kohdista- minen kasveihin ei siis ole ongelma USA:ssa.

4. Yhteenveto

Tämän tutkimuksen patenttijulkaisuaineis- to kuvasi harvoin keksintöjä, joilla olisi saa- tuaikaan merkittäviä muutoksia kasvien omi- naisuuksissa, vaikkasejuurion uuden kasvi-

biotekniikan tavoite. Vain kaksi hakemusta kuvasi selvästi uusia, ominaisuuksiltaan pa- rempia kasveja. Toisessa oli Ti-plasmidivek- torin avullatuotettu hyönteisille resistenttejä kasveja (EP-A-142 924) ja toisessa protoplas- tifuusion avulla saatu herbisidille resistentti perunalajike (EP-A-192 279).

Keksintöjen toteutukselle yhteisenä piirtee- nä oli se, että transformoidusta kasvisolusta tai geeninsiirron tuloksena muodostuneista kasvusolukoista ei yleensä regeneroitu kasve-

ja. Patenttijulkaisujen selitysosissa oli kuvattu enemmänkasvikokeita, kasvien regeneroimia tai vieraiden geenien siirtoakasviin,kuin mi- tä esimerkkien perusteella käytännössä oli^to- tetettu.Tämä ontoisaalta juurise tapa, jolla laajat patenttivaatimukset pyritään perustele- maan. Vaikka kaikkia keksinnön yleisessä ku- vauksessa esitettyjä sovelluksia ei olisi ^toteu- tettukäytännössä, sovellustentäytyykuiten- kin olla toteutettavissa.Keksinnön ^täytyytoi- mia siinä laajuudessa kuin patenttivaatimuk- sissaonmääritelty,muutenpatenttivaatimuk- set eivät ole hyväksyttävissä.

Tässä tutkimuksessa läpikäydyn patenttijul- kaisuaineiston perusteella kasvibiotekniikka on vieläsuuressamäärin menetelmänkehitte- lyasteella. Tosin tutkimusaineiston keräys- ajankohdan jälkeen ala on mennyt huomat- tavasti eteenpäin ja yhä useammin päästään tavoitteeseen asti eli saadaan kehitettyä koko- naan uudentyyppisiä kasveja, joiden uusista ominaisuuksista on hyötyä viljelijälle. Kas- vienoikeudellisensuojan ongelma on jokata- pauksessa todellinen ja odottaa ratkaisua eri maissa.

Kirjallisuusviitteet

Anon. 1986. Industrial propertyprotectionof biotech- nological inventions. Ind. Prop.25(6), 253 —274.

Anon. 1988.Europegrantsfirstpatentonplants. Science 240(4856), 1142.

Crespi,R.S. 1987.Innovation inplant biotechnology:

problem ^&prospects. Presented at BIOTECH87:On- linePublications, Pinner, UK. pgs 99—102.

EuropeanPatentConvention. 1981.EuropeanPatent Office.2nd Ed. Wila Verlag, Wilhelm Lampi.Miin- chen. 383pgs.

Hibberd. 1985.USA, Board of Appeals and Interfer- encesof^theUnited StatesPatent and Trademark Of- fice.227USPQ^(UnitedStates PatentsQuarterly),443.

Honkanen, J. ja Ryöppy, ^P, 1986.Protoplastitekniikas- ta.Luonnon Tutkija.90, 17—20.

Oi.o, R. ja Primrose, S. 1985. Principles of Gene Manipulation. Blackwell Scientific Publications.^Ox- ford. 409pgs.

Palva, E.T., Franck, M., Heino, P., Kurkela, S., Lang, S., Teeri, T. 1986. Geenisiirrot kasveihin.

Luonnon Tutkija. 90, 34—37.

Patenttilaki550/67, 653/67, 575/71,407/80ja387/85.

Propagating Material ^/ Ciba-Geioy. 1983. Board of Appealof the European Patent Office. Off. J. Eur.

Pat. Off. 1984, 112—117.

Straus, ^J.1987.The RelationshipBetweenPlant Varie- tyProtection and ^PatentProtection for Biotechno- logicalInventions from anInternational Viewpoint.

lIC, 18, 723—737.

World Intellectual ^Property Organization. 1987.

CommitteeofExpertsonbiotechnological Inventions and industrial Property. Reports BIOT/CE/111/2 and BIOT/CE/11/3.

Ms received March20, 1989

403