Versio 2.0 HE 98/2002 vp
PeVL 33/2002 vp — HE 98/2002 vp
PERUSTUSLAKIVALIOKUNNAN LAUSUNTO 33/2002 vp
Hallituksen esitys laeiksi yksityishenkilön vel- kajärjestelystä annetun lain ja verotusmenette- lystä annetun lain 88 §:n muuttamisesta
Lakivaliokunnalle
JOHDANTO
Vireilletulo
Eduskunta on 4 päivänä syyskuuta 2002 lähet- täessään hallituksen esityksen laeiksi yksityis- henkilön velkajärjestelystä annetun lain ja vero- tusmenettelystä annetun lain 88 §:n muuttami- sesta (HE 98/2002 vp) valmistelevasti käsiteltä- väksi lakivaliokuntaan samalla määrännyt, että perustuslakivaliokunnan on annettava asiasta lausunto lakivaliokunnalle.
Asiantuntijat
Valiokunnassa ovat olleet kuultavina
- lainsäädäntöneuvos Liisa Lehtimäki, oikeus- ministeriö
- johtaja Erkki Kontkanen, Suomen Pankkiyh- distys
- professori Mikael Hidén
- oikeustieteen lisensiaatti Pekka Länsineva - professori Tuomas Ojanen
- professori Kaarlo Tuori
- professori Veli-Pekka Viljanen.
HALLITUKSEN ESITYS Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi yksityis-
henkilön velkajärjestelystä annettua lakia. La- kiin ehdotetaan otettavaksi aikaisempaa yksi- tyiskohtaisemmat säännökset velkajärjestelyn myöntämisedellytyksistä järjestelyn yleisistä es- teistä huolimatta. Esityksessä ehdotetaan tarkis- tettavaksi myös säännöksiä velallisen lisäsuori- tusvelvollisuudesta, maksuohjelmassa vahviste- tun maksuvelvollisuuden alentamisesta ja mah- dollisuudesta määrätä maksuohjelma raukea- maan. Laissa ehdotetaan lisäksi säädettäväksi velallisen oikeudesta lykätä maksujaan hänen maksukykynsä tilapäisesti heikentyessä. Esitys sisältää ehdotuksen myös verotusmenettelystä annetun lain muuttamiseksi.
Esitys liittyy vuoden 2003 talousarvioesityk- seen. Ehdotetut lait ovat tarkoitetut tulemaan voimaan mahdollisimman pian sen jälkeen, kun ne on hyväksytty ja vahvistettu.
Esityksen säätämisjärjestysperusteluissa eh- dotettua sääntelyä arvioidaan perustuslaissa tur- vatun omaisuuden suojan kannalta. Perustusla- kivaliokunnan lausuntokäytännön pohjalta esi- tyksessä katsotaan, että lakiehdotukset voidaan kaikilta osiltaan käsitellä tavallisen lain säätä- misjärjestyksessä. Asiaan liittyvien perus- oikeusnäkökohtien vuoksi hallitus on kuitenkin pitänyt asianmukaisena, että esityksestä hanki- taan sen eduskuntakäsittelyn aikana myös perus- tuslakivaliokunnan lausunto.
PeVL 33/2002 vp — HE 98/2002 vp
2
VALIOKUNNAN KANNANOTOT
Perustelut
Omaisuuden suoja
Yleistä. Laki yksityishenkilöiden velkajärjeste- lystä on säädetty tavallisen lain säätämisjärjes- tyksessä perustuslakivaliokunnan annettua asiasta lausunnon (PeVL 23/1992 vp). Tuolloin valiokunta katsoi sääntelyn olevan asialliselta luonteeltaan ja merkitykseltään rinnastettavissa velallisen maksukyvyttömyyteen kytkeytyvään täytäntöönpanolainsäädäntöön, ennen kaikkea konkurssi- ja ulosottolainsäädäntöön. Tällainen tavallisen lain alaan sinänsä kuuluva täytäntöön- panosääntely kajoaa väistämättä tavalla tai toi- sella velkojan asemaan velkasuhteesta johtu- vien varallisuusoikeudellisten oikeuksien halti- jana. Valiokunnan mielestä perustuslaissa turva- tun omaisuudensuojan asianmukainen huo- mioon ottaminen merkitsee tällaisen sääntelyn yhteydessä ennen muuta sitä, että velkojan ase- man heikentyminen ei saa muodostua velkojan kannalta kohtuuttomaksi. Valiokunta katsoi sääntelyn kuuluvan taannehtivanakin tavallisen lain alaan, jollei velkojan asemasta muuta joh- du. Perustuslain 15 §:n 1 momentissa nykyisin turvattuun omaisuuden suojaan puuttuvaa sään- telyä on arvioitava sen oikeasuhtaisuuden lisäk- si myös perusoikeuksien muiden yleisten rajoi- tusedellytysten kannalta (ks. esim. PeVL 5/2002 vp, s. 2/I), kuten hallituksen esityksessä on asianmukaisesti tehtykin.
Velkajärjestelyn myöntäminen ja maksuohjel- man muuttaminen. Lakiehdotuksen 10 a §:ssä ehdotetaan säädettäväksi nykyistä täsmällisem- min edellytyksistä, joiden vallitessa velkajärjes- tely voidaan myöntää lain 10 §:n mukaisista vel- kajärjestelyn yleisistä esteistä huolimatta. Ehdo- tus on luonteeltaan lähinnä nykyistä oikeustilaa selventävä, koska laissa säädetyt velkajärjeste- lyn yleiset esteet voidaan voimassa olevan lain- kin nojalla sivuuttaa, jos tähän on erityisiä vas- tasyitä. Velkajärjestely voidaan ehdotuksen mu- kaan myöntää säännöksessä tarkoitetuissa tilan- teissa, jos siihen on painavia syitä. Lisäksi ehdo-
tus sisältää säännökset seikoista, jotka on erityi- sesti otettava painavien syiden perustetta arvioi- taessa huomioon.
Nykyistä sääntelyä täsmentävänä on pidettä- vä myös ehdotusta 44 §:n 1 momentin 1 kohdan tarkistamiseksi. Ehdotetusta säännöksestä ilme- nevät nykyistä selvemmin seikat, joiden perus- teella velallisen maksukyvyn heikentymistä on pidettävä maksuohjelmaa vahvistettaessa val- linneiden olosuhteiden niin olennaisena muutok- sena, että maksuohjelmaa voidaan muuttaa.
Säännökset velkajärjestelyn myöntämisestä ja maksuohjelman muuttamisesta eivät vaikuta la- kiehdotuksen käsittelyjärjestykseen.
Lisäsuoritusvelvollisuus. Lain 35 a §:ssä ehdo- tetaan tarkistettavaksi säännöksiä velallisen vel- vollisuudesta maksaa lisäsuorituksia velkojil- leen maksuohjelman aikana saamistaan tuloista ja varoista. Uusia säännöksiä lisäsuoritusvelvol- lisuudesta sovelletaan voimaantulosäännösten mukaan myös ennen lain voimaantuloa vahvis- tettuihin maksuohjelmiin.
Velalliselle aiheutuu 2 momentin mukaan li- säsuoritusvelvollisuus, jos hän maksuohjelman aikana saa perinnön, lahjan tai muun kertaluon- teisen suorituksen, jonka määrä yksin tai yhdes- sä muiden vastaavien suoritusten kanssa ylittää 1 000 euroa. Lisäsuoritusvelvollisuus rajoittuu 1 000 euroa ylittävään osuuteen, kun velallinen nykyisin on velvollinen suorittamaan saamansa varat velkojille kokonaisuudessaan.
Pykälän 3 momentissa on kysymys tilantees- ta, jossa velallisen tulot kasvavat maksuohjel- maan merkittyihin verrattuna kalenterivuoden aikana vähintään 800 euroa. Velallisen on ehdo- tuksen mukaan käytettävä velkojensa suorituk- seksi kaksi kolmasosaa 800 euroa ylittävästä osasta, ei kuitenkaan sitä määrää, jonka velalli- nen on välttämättä tarvinnut tulojen hankkimi- sesta aiheutuneisiin tai muihin menoihinsa. Ny- kyisin lisäsuoritusvelvollisuuden edellytyksenä on velallisen tulojen kasvaminen kalenterivuo- den aikana vähintään 610 eurolla, jolloin hän on
PeVL 33/2002 vp — HE 98/2002 vp
3 velvollinen suorittamaan velkojilleen kolme nel-
jäsosaa näistä tuloista.
Lisäsuoritusvelvollisuuden muutosten tarkoi- tuksena on parantaa maksuohjelmaa noudatta- van velallisen asemaa silloin, kun velallisen maksukyky kohentuu. Sääntely edistää myös velkajärjestelyn yleistä tavoitetta uuden alun to- teutumisesta velalliselle kohtuullisessa ajassa.
Velallisten selviytymismahdollisuuksien edistä- minen samoin kuin pyrkimys turvata ihmisarvoi- sen elämän edellytyksiä ylivelkaantuneille ja heidän perheenjäsenilleen ovat perusoikeusjär- jestelmän kannalta hyväksyttäviä perusteita puuttua velkojan varallisuusarvoisiin oikeuksiin (ks. myös PeVL 5/2002 vp, s. 2/II, PeVL 12/2002 vp, s. 2/II).
Lisäsuoritusjärjestelmän rahamäärien muu- tokset eivät heikennä velkojan asemaa kohtuut- tomasti, vaikka muutosten voidaankin arvioida vähentävän velkojien lisäsuorituksina saamaa kertymää jonkin verran nykyisestä. On toisaalta huomattava, että lisäsuoritusvelvollisuuden pe- rusteena oleva velalliselle tuleva kertaluontei- nen suoritus on sinänsä sattumanvarainen. Ve- lallisen tulojen kasvu taas riippuu osin hänen omista toimistaan, ja ehdotettu sääntely on omiaan motivoimaan velallista tällaisiin toi- miin.
Uusien lisäsuoritusvelvollisuutta koskevien säännösten soveltaminen myös jo vahvistettui- hin maksuohjelmiin ei edellä esitetyn perusteel- la merkitse velkojan oikeuksien ja voimassa ole- vaan lakiin perustuvien oikeutettujen odotusten kohtuutonta heikentämistä. Sääntelyn taannehti- va soveltaminen on perusteltua myös velkaantu- neiden yhdenvertaisen kohtelun kannalta.
Lisäsuoritusvelvollisuutta ja sen taannehti- vaa soveltamista koskevat säännökset eivät vai- kuta lakiehdotuksen käsittelyjärjestykseen.
Maksuohjelman noudattaminen. Lakiehdotuk- sen 41 §:n 2 momentin mukaan velallisella on hänen maksukykynsä heikentyessä oikeus lykä- tä maksuohjelman mukaisen maksun suoritta- mista enintään kolmen kuukauden maksuvelvol- lisuutta vastaavalla määrällä ilmoittamalla vel-
kojalle lykkäyksestä ja sen syystä. Säännöstä on ehdotettu sovellettavaksi myös ennen lain voi- maantuloa vahvistettuun maksuohjelmaan. Ly- kätty maksu erääntyy maksettavaksi maksu- ohjelman päättyessä. Ehdotus ei siten merkitse velallisen suoritusvelvollisuuden poistamista.
Sääntely ei muodostu velkojan kannalta kohtuut- tomaksi eikä vaikuta lakiehdotuksen käsittely- järjestykseen.
Esityksen perustelujen mukaan kolmen kuu- kauden maksuvelvollisuutta vastaava määrä on tarkoitettu koskemaan kullekin velkojalle suori- tettavien maksujen lykkäysten yhteismäärää.
Tämä ei käy selvästi ilmi ehdotetun säännöksen tekstistä. Säännöksen sanamuotoa on tältä osin syytä täsmentää.
Muita seikkoja
Velallisen maksukyvyn arvioinnin perusteista säädetään lakiehdotuksen 4 §:n 2 momentin mu- kaan tarkemmin oikeusministeriön asetuksella.
Perussäännökset velallisen maksukykyä arvioi- taessa huomioon otettavista seikoista sisältyvät pykälän 1 momenttiin. Sen vuoksi maksukyvyn arvioinnin perusteista säätämiseen viittaava val- tuussäännöksen sanamuoto ei ole onnistunut.
Valtuussäännöksen sanamuoto on ongelmalli- nen myös perustuslain 80 §:n 1 momenttiin sisäl- tyvän lain alaa koskevan säännöksen kannalta.
Sen mukaan mm. yksilön oikeuksien ja velvolli- suuksien perusteista on säädettävä lailla. Velka- järjestelyssä velallisen maksukyvyn arviointi vaikuttaa keskeisesti yksilön oikeuksiin ja vel- vollisuuksiin, eikä arvioinnin perusteista siten voida säätää ministeriön asetuksella. Tätä ei kui- tenkaan esityksessä ole tarkoitettu.
Valtuussäännöksen sanamuotoa on välttämät- tä tarkistettava sen tarkoitusta paremmin vastaa- vaksi.
Lausunto
Lausuntonaan perustuslakivaliokunta kunnioit- tavasti esittää,
että lakiehdotukset voidaan käsitellä ta- vallisen lain säätämisjärjestyksessä.
PeVL 33/2002 vp — HE 98/2002 vp
4
Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 2002
Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa pj. Paula Kokkonen /kok
jäs. Klaus Hellberg /sd Gunnar Jansson /r Jouko Jääskeläinen /kd Saara Karhu /sd Jouni Lehtimäki /kok
Pekka Nousiainen /kesk Heli Paasio /sd
Osmo Puhakka /kesk Pekka Ravi /kok Ilkka Taipale /sd vjäs. Veijo Puhjo /vas.
Valiokunnan sihteerinä on toiminut
valiokuntaneuvos Sami Manninen.
