HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE VALTION TALOUSARVIOKSI VUODELLE 2015
HELSINKI 2014
Edita Prima Oy, Helsinki 2014
että Eduskunta päättäisi hyväksyä oheen liitetyn ehdotuksen valtion talous- arvioksi vuodelle 2015.
Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 2014
Pääministeri
ALEXANDER STUBB
Valtiovarainministeri Antti Rinne
YLEISPERUSTELUT . . . . Y 7 1. Yhteenveto . . . . Y 7 2. Talouden näkymät . . . . Y 12 2.1 Suhdannenäkymät . . . . Y 13 2.2 Julkisen talouden näkymät . . . . Y 14 3. Hallituksen finanssipolitiikka. . . . Y 16 3.1 Finanssipolitiikan tavoitteet . . . . Y 17 3.2 Finanssipolitiikan toimenpiteet . . . . Y 17 4. Talousarvioesityksen tuloarviot . . . . Y 19 4.1 Keskeiset veroperustemuutokset vuonna 2015 . . . . Y 21 4.2 Veronalaisten tulojen ja muun veropohjan kehitys . . . . Y 24 4.3 Verotuloarvioiden riski- ja herkkyystarkastelu . . . . Y 24 4.4 Verotuet . . . . Y 25 4.5 Muiden tulojen arviot . . . . Y 25 5. Talousarvioesityksen määrärahat . . . . Y 27 5.1 Talousarvioesitys ja valtiontalouden kehys . . . . Y 28 5.2 Määrärahat hallinnonaloittain . . . . Y 31 5.3 Tiede-, teknologia- ja innovaatiopolitiikka . . . . Y 53 5.4 Alueiden kehittäminen ja rakennerahastot . . . . Y 55 6. Hallinnon kehittäminen . . . . Y 57 6.1 Hallinnon toimintatapojen, rakenteiden ja prosessien kehittäminen . . . . Y 58 6.2 Julkisen hallinnon ICT-toiminnan kehittäminen . . . . Y 60 6.3 Valtion työnantaja- ja henkilöstöpolitiikka . . . . Y 61 7. Kuntatalous. . . . Y 62 7.1 Kuntatalouden nykytila ja näkymät . . . . Y 62 7.2 Veroperustemuutosten vaikutus kuntatalouteen. . . . Y 64 7.3 Kuntien valtionavut . . . . Y 66 7.4 Valtion toimenpiteiden vaikutukset kuntien valtionapuihin . . . . Y 68 7.5 Maksutulot . . . . Y 71 8. Budjetin ulkopuolinen valtiontalous . . . . Y 72 8.1 Budjetin ulkopuoliset valtion rahastot . . . . Y 72 8.2 Liikelaitokset . . . . Y 78 8.3 Valtion omistajapolitiikka . . . . Y 79
YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT. . . . 26 Yleiset määräykset. . . . 26 Tuloarviot . . . . 1 35 11. Verot ja veronluonteiset tulot. . . . 1 35 12. Sekalaiset tulot . . . . 2 65 13. Korkotulot, osakkeiden myyntitulot ja voiton tuloutukset. . . . 4 94 15. Lainat . . . . 4 98 Määrärahat. . . . 6 101 21. Eduskunta. . . . 6 101 22. Tasavallan presidentti. . . . 6 109 23. Valtioneuvoston kanslia . . . . 7 114 24. Ulkoasiainministeriön hallinnonala . . . . 8 126 25. Oikeusministeriön hallinnonala . . . . 8 154 26. Sisäministeriön hallinnonala . . . . 9 198 27. Puolustusministeriön hallinnonala . . . . 10 253 28. Valtiovarainministeriön hallinnonala. . . . 11 276 29. Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala . . . . 13 368 30. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala. . . . 16 493 31. Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala. . . . 18 590 32. Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala . . . . 19 640 33. Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala . . . . 21 727 35. Ympäristöministeriön hallinnonala . . . . 24 830 36. Valtionvelan korot . . . . 25 872
Liite: Taloudellinen katsaus
YLEISPERUSTELUT
1. Yhteenveto Talouden näkymät Maailmantalouden kasvu nopeutuu erityisesti Yhdysvaltojen ja Iso-
Britannian talouksien jättäessä finanssikriisin taakseen. Toisaalta geopoliittiset jännitteet mm. Venäjällä, Irakissa ja Libyassa varjos- tavat teollisuusmaiden kasvunäkymiä. Euroalueen taantuma on päättynyt ja talous on kääntynyt hitaaseen nousuun.
Suomen bruttokansantuote ei kasva kuluvana vuonna, mutta v. 2015 kokonaistuotannon arvioidaan nousevan 1,2 % ennen kaik- kea viennin ja yksityisten investointien tukemana. Työmarkkinoi- den tilanne pysyy edelleen heikkona ja kohtaanto-ongelmat ovat merkittäviä. Työttömyysaste nousee 8,6 prosenttiin tänä vuonna ja on n. 8,5 % v. 2015.
Talouspolitiikan linja Pääministeri Stubbin hallitus jatkaa edellisen hallituksen talouspo-
liittisella linjalla, ja sen ohjelma perustuu pääministeri Kataisen hal- lituksen ohjelmaan, rakennepoliittiseen ohjelmaan ja julkisen talou- den sopeuttamista koskeviin linjauksiin. Painopistealueina ovat edelleen köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen vähentämi- nen, julkisen talouden vakauttaminen ja kestävän talouskasvun, työllisyyden ja kilpailukyvyn vahvistaminen. Pääministeri Stubbin hallituksen ohjelmaan sisältyy lisäksi uusia panostuksia kasvuun, työllisyyteen ja ostovoiman tukemiseen.
Määrärahat Talousarvioesityksen määrärahoiksi ehdotetaan 53,7 mrd. euroa,
mikä on n. 0,4 mrd. euroa vähemmän kuin vuoden 2014 varsinai- sessa talousarviossa. Hintatason nousu ja talousarvioesityksen ra- kennemuutokset huomioiden hallinnonalojen määrärahat alenevat reaalisesti n. 1½ % vuoden 2014 varsinaisen talousarvioon verrattu- na.
Määrärahatason aleneminen selittyy päätetyillä menosäästöillä, joi- den vaikutus on selvästi suurempi v. 2015 kuin kuluvana vuonna.
Menojen tasoa korottavat toisaalta päätetyt lisäpanostukset mm. te- ollisten kasvuvaiheen yritysten ja biotalousyritysten pääomasijoi- tuksiin (Teollisuussijoitus Oy), Tekesin lainoihin, uusiutuvan ener- gian tuotannon tukemiseen, asumistukiuudistukseen ja vanhuspal- veluiden kehittämiseen. Menoja lisäävät myös eräät automaattitekijät, kuten laki- ja sopimusperusteiset hinta- ja kustan- nustasotarkistukset sekä valtion eläkemenojen kasvu.
Tuloarviot Vuoden 2015 budjettitalouden tulojen (pl. nettolainanotto) arvioi-
daan olevan n. 49,2 mrd. euroa ja verotulojen n. 40,0 mrd. euroa.
Budjettitalouden tulot kasvavat n. 4 % verrattuna vuodelle 2014 budjetoituun (ml. lisätalousarvioesitykset). Valtion verotulojen kas- vuksi arvioidaan n. 2 % v. 2015. Verokertymien kasvu pohjautuu
veropohjien kasvuun sekä uusiin veroperustemuutoksiin. Koko- naistuotannon hitaan kasvun johdosta veropohjien kasvu on jäämäs- sä vaatimattomaksi.
Toimet valtiontalouden
sopeuttamiseksi Kehyskaudelle 2012—2015 kohdistuvia säästöpäätöksiä on tehty kauden jokaisen kehyspäätöksen yhteydessä. Kaikkiaan vaalikau- den aikana on päätetty valtion menoja vähentävistä ja tuloja lisää- vistä toimenpiteistä, jotka vahvistavat nettomääräisesti valtiontalo- utta n. 5,2 mrd. eurolla eli 2,5 % suhteessa kokonaistuotantoon vuo- den 2015 tasolla, kun vertauskohtana on edellisen vaalikauden viimeinen kehyspäätös.
Säästöpäätökset valtiontalouden sopeuttamiseksi hillitsevät meno- kasvua ja alentavat valtion menoja talousarviovuonna nettomääräi- sesti n. 2 mrd. eurolla vuoden 2014 säästöihin verrattuna. Näin ollen menojen vuoden 2015 kokonaissäästö nousee n. 3 mrd. euroon.
Valtiontalouden säästöjä kiristetään mm.
— kuntien peruspalveluiden valtionosuudessa,
— siirtämällä työmarkkinatuen rahoitusta ja aktivointia kunnille,
— kehitysyhteistyömenoissa,
— lapsilisissä,
— puolustusvoimien toimintamenoissa ja materiaalihankinnoissa, Budjettitalouden tuloarviot, määrärahat ja tasapaino, milj. euroa
tilinpäätös2013
varsinainen2014
talousarvio 2015
esitys Muutos, % 2014—2015
Ansio- ja pääomatuloverot 7 848 8 676 8 877 2
Yhteisövero 3 227 2 477 2 532 2
Arvonlisävero 16 434 17 030 16 932 -1
Muut verot 11 231 11 610 11 702 1
Muut tulot 7 432 7 142 9 194 29
Yhteensä 46 172 46 935 49 237 5
Nettolainanotto ja velanhallinta1) 6 420 7 129 4 468 -37
Tuloarviot yhteensä 52 591 54 064 53 705 -1
Kulutusmenot 13 991 14 099 13 796 -2
Siirtomenot 36 321 36 774 36 729 -0
Sijoitusmenot 2 503 1 358 1 379 2
Muut menot 1 772 1 833 1 801 -2
Määrärahat yhteensä 54 587 54 064 53 705 -1
Tilinpäätösalijäämä (ml. edelliset vuodet) -3 617
1) Sisältää nettoutettuna velanhallinnan menoja -4 milj. euroa v. 2013, -50 milj. euroa v. 2014 ja -50 milj. euroa v. 2015.
— sairausvakuutuslaista johtuvissa menoissa,
— maa- ja puutarhatalouden kansallisessa tuessa,
— julkisissa työvoima- ja yrityspalveluissa,
— työttömyysturvamenoissa,
— valtionhallinnon toimintamenoissa, ja
— kriisinhallintamenoissa.
Vuoden 2015 talousarvioesitys pohjautuu edellä mainittuihin aiem- min tehtyihin säästöpäätöksiin. Valmistelun yhteydessä on kuiten- kin tehty pieniä tarkistuksia mm. eräiden säästöjen ajoittumiseen ja kertaluonteisesti myös mittaluokkaan, minkä lisäksi päätettiin uu- sista kertaluonteisista 40 milj. euron säästöistä vuodelle 2015.
Veroperustemuutokset Merkittävimmät veromuutokset koskevat valmisteveroja ja muita
välillisiä veroja. Tupakkaveron, makeisveron sekä energiaverojen korotusten arvioidaan lisäävän valtion verotuloja yhteensä 372 milj.
euroa. Ajoneuvoveroa korotetaan 180 milj. euroa.
Verotuksen oikeudenmukaisuuden edistämiseksi hallitus esittää pääomatuloverotuksen ylemmän veroprosentin korottamista 32 prosentista 33 prosenttiin ja pääomatuloverotuksen progressiorajan alentamista 40 000 eurosta 30 000 euroon. Progressiivisen tulove- roasteikon määräaikaisen ylimmän tuloluokan alarajaa alennetaan 100 000 eurosta 90 000 euroon, ja tuloluokan voimassaoloaikaa jat- ketaan vuoden 2018 loppuun saakka. Perintö- ja lahjaveroasteikko- jen veroprosentteja korotetaan yhdellä prosenttiyksiköllä v. 2015.
Ansiotuloverotukseen tehdään inflaatiota vastaava tarkistus tulove- roasteikon kolmeen alimpaan tulorajaan v. 2015.
Veropohjaa laajennetaan rajoittamalla asuntolainan korkomenojen vähennyskelpoisuutta edelleen ansio- ja pääomatuloverotuksessa sekä supistamalla matkakuluvähennystä. Opintovelan korkovähen- nys poistetaan. Veropohjaa laajennetaan myös yrityksille suunnat- tuja verotukia poistamalla ja rajoittamalla.
Verotuloja vähentää työn tarjonnan kannustimia lisäävän työtulovä- hennyksen korottaminen pieni- ja keskituloisilla. Hallitus ottaa käyttöön myös lapsiperhevähennyksen ja palauttaa yritysten edus- tuskulut osittain vähennyskelpoisiksi elinkeinotulon verotuksessa.
Lisäksi kunnallisverotuksen eläketulovähennystä korotetaan. Vuo- den 2014 alusta voimaantullut voimalaitosvero perutaan. Pankkive- ro korvataan luottolaitosten vakausmaksulla.
Vuonna 2015 toteutettavien verotoimenpiteiden nettovaikutuksen arvioidaan lisäävän valtion verotuloja n. 0,3 mrd. euroa. Kataisen ja Stubbin hallitusten tekemät sopeutustoimet ovat valtiontalouden tu- lopuolella kaikkiaan n. 1,9 mrd. euroa vuoden 2015 tasolla.
Toimenpiteet
työllisyyden ja kasvun tukemiseksi
Valtion varallisuutta ohjataan nykyistä tuottavampaan käyttöön.
Valtion kiinteistövarallisuutta myydään ja mm. eräiden rahastojen tuloutusta valtiolle lisätään. Toimenpiteiden aiheuttama lisätuloutus on vuosina 2014—2015 n. 1,9 mrd. euroa. Pääosa lisätuloutuksesta ohjataan valtionvelan lyhentämiseen. Osana valtion varallisuuden uudelleenkohdentamista tehdään kuitenkin merkittäviä kasvupa- nostuksia, joiden määrä vuosina 2014—2015 on yhteensä n. 460 milj. euroa. Tästä 240 milj. euroa kohdistuu vuoteen 2015. Keskei- simmät panostukset liittyvät uutta kasvua luoviin osaamis- ja inno- vaatioinvestointeihin sekä nopeasti työllistäviin liikenne- ja raken- tamishankkeisiin.
Kevään 2014 julkisen talouden suunnitelmassa päätettiin panostuk- sista mm. kasvuyritysten pääomasijoituksiin Teollisuussijoituksen ja Tekesin kautta, Team Finland -toimintaan ja Finpron avustuksiin.
Tekesin lainavaltuuksia korotetaan kohdennettavaksi cleantech- ja biotaloussektorin hankkeisiin ja digitaaliseen arvonluontiin perus- tuvaan liiketoimintaan. Yliopistoja varaudutaan pääomittamaan kolminkertaisesti yliopistojen keräämään yksityiseen pääomaan nähden, ja aikuisten osaamisperustaa vahvistetaan osoittamalla vuosina 2014—2015 kohdennettuun aikuiskoulutukseen 20 milj.
euroa. Helsingin Olympiastadionin perusparannukseen myönnetään 40 milj. euroa v. 2015. Valtion asuntorahastosta kohdennetaan kor- jausavustuksiin yhteensä 35 milj. euroa vuodelle 2015.
Pääministeri Stubbin
hallituksen kasvutoimet Finnveran mahdollisuuksia rahoittaa keskisuurten yritysten kasvua ja kansainvälistymistä laajennetaan. Hallitus käynnistää asunto- ja infrastruktuurirakentamista koskevan toimenpideohjelman. Vuo- den 2015 alusta otetaan käyttöön uusi 20-vuotinen korkotukimalli.
Pääkaupunkiseudulle kohdennetaan enintään 2 milj. euroa määräai- kaisiin käyttötarkoituksen muutosavustuksiin, joilla pyritään edistä- mään toimisto- ja teollisuusrakennusten muuttamista vuokra-asun- tokäyttöön. Valtion ja Helsingin seudun kuntien välillä on saavutet- tu alustava sopimus siitä, että Helsingin seudun kuntien kaavoitustavoitetta nostetaan 25 % voimassa olevaan maankäytön, asumisen ja liikenteen aiesopimukseen verrattuna. Sopimusluon- noksen mukaan vastavuoroisesti valtio tukee Pisara-rataa ja länsi- metron jatketta Kivenlahteen saakka. Lisäksi valtio osallistuu Tam- pereen kaupunkiraitiotiehankkeen suunnittelukustannuksiin.
Talousarvioesitykseen sisältyy 30 milj. euron lisäpanostus perus- väylänpitoon ja 33 milj. euroa uusiin väylähankkeisiin. TE-toimis- tojen palvelukykyä pyritään parantamaan osoittamalla 5 milj. euroa vuodelle 2015 sadan henkilötyövuoden palkkaamiseen. Ehdotukset osittain vähentävät määrärahoihin aiemmin päätettyjä säästöjä.
Kuntatalous Kuntien valtionavut ovat v. 2015 yhteensä n. 9,9 mrd. euroa. Las-
kennallisiin valtionosuuksiin ehdotetaan yhteensä n. 9,0 mrd. euroa.
Valtionavut vähenevät 5 % vuodesta 2014. Suurimmat valtionapuja vähentävät tekijät ovat peruspalvelujen valtionosuuden 188 milj.
euron leikkaus ja ammattikorkeakoulujen rahoitusuudistukseen liit- tyvät siirrot, 455 milj. euroa.
Valtion toimenpiteiden arvioidaan menojen, tulojen ja veroperuste- muutosten kokonaisvaikutuksena heikentävän kuntatalouden rahoi- tusasemaa v. 2015 nettomääräisesti 218 milj. eurolla.
Kuntatalous pysyy kansantalouden tilinpidon käsittein selvästi ali- jäämäisenä.
Vaalikauden kehys ja jakamaton varaus Vaalikauden kehys vuodelle 2015 on 42 142 milj. euroa. Talousar-
vioesityksen kehykseen luettaviksi määrärahoiksi ehdotetaan 41 863 milj. euroa. Näin ollen vuodelle 2015 jää 79,7 milj. euron ja- kamaton varaus 200 milj. euron lisätalousarviovarauksen ohella.
Vuonna 2015 on tarkoitus perustaa uusi rahoitusvakausrahasto, jon- ne ehdotetaan siirrettäväksi 166 milj. euroa. Rahastoon tehtävä siir- to budjetoidaan kehyksen ulkopuolisena menona, mikä on poikkeus kehyssääntöön nähden.
Valtiontalouden tasa- paino ja velka Valtion talousarvioesitys vuodelle 2015 on 4,5 mrd. euroa alijää-
mäinen, mikä katetaan ottamalla lisää velkaa. Alijäämä alenee lähes 3 mrd. eurolla verrattuna vuodelle 2014 budjetoituun (ml. lisätalo- usarvioesitykset). Kansantalouden tilinpidon käsittein valtiontalou- den alijäämän arvioidaan olevan v. 2015 n. 2,6 % suhteessa brutto- kansantuotteeseen.
Vuoden 2015 lopussa valtionvelan (ml. rahastotalouden velan) arvi- oidaan olevan n. 102 mrd. euroa, mikä on n. 48½ % suhteessa brut- tokansantuotteeseen. Valtionvelan korkomenoiksi arvioidaan n. 1,8 mrd. euroa, mikä on lähes vuoden 2014 tasoa.
Kuvio 1. Valtionvelan kehitys, mrd. euroa ja suhteessa BKT:hen
Julkinen talous Julkinen talous on pysynyt alijäämäisenä pitkään jatkuneen heikon suhdannetilanteen vuoksi, vaikka sopeutustoimet ovat osaltaan hil- linneet alijäämän kasvua. Vuonna 2015 julkisen talouden alijäämä on kansantalouden tilinpidon käsittein n. 2,4 % suhteessa brutto- kansantuotteeseen. Heikentyneen taloustilanteen vuoksi Suomi ei ole saavuttamassa julkisen talouden rakenteelliselle jäämälle asetet- tua keskipitkän aikavälin tavoitetta.
Myös julkisen velan suhde kokonaistuotantoon on ylittämässä 60 prosentin rajan v. 2015. Velkakriteerin ylitys ei kuitenkaan johtane liiallisen alijäämän prosessin käynnistämiseen, sillä sen taustalla ovat euroalueen maiden tukemiseen liittyvät solidaarisuusoperaati- ot ja epäsuotuisten suhdanteiden vaikutus.
2. Talouden näkymät Tässä luvussa esitellään tiiviisti valtiovarainministeriön kokonaista- loudellinen ennuste, johon hallituksen talousarvioesitys pohjautuu.
Valtiovarainministeriön kokonaistaloudellinen ennuste laaditaan ministeriön kansantalousosastolla riippumattomasti. Talouden nä- kymät kuvataan kattavasti valtiovarainministeriön Taloudellisessa katsauksessa, joka annetaan eduskunnalle talousarvioesityksen liit- teenä.
2.1. Suhdannenäkymät Maailmantalouden kasvu nopeutuu erityisesti Yhdysvaltojen ja Iso-
Britannian talouksien jättäessä finanssikriisin taakseen. Geopoliitti- set jännitteet mm. Venäjällä, Irakissa ja Libyassa varjostavat teolli- suusmaiden kasvunäkymiä. Venäjän talouskasvu hidastui kuitenkin jo ennen Ukrainan kriisiä. Euroalueen taantuma on päättynyt, ja ta- lous on kääntynyt hitaaseen nousuun. Hauraan kasvun taustalla on toipuminen velkakriisin vaikutuksista. Kasvua hidastavat useiden jäsenvaltioiden heikko kilpailukyky, joka vaimentaa tarjonnan mahdollisuuksia, sekä yksityisen sektorin velkojen sopeutus, joka rajoittaa yksityisen kulutuksen ja investointien kasvua.
Suomen bruttokansantuote ei kasva v. 2014. Talouden ennustetaan pääsevän hitaaseen nousuun vuoden loppupuolella. Vuonna 2015 kokonaistuotanto lisääntyy 1,2 % ennen kaikkea viennin ja yksityis- ten investointien tukemana. Maailmankaupan virkoamisen vanave- dessä vienti kasvaa 4 %. Yksityisten investointien kasvu nopeutuu sekä rakennus- että koneinvestointien lisääntyessä. Vuoden 2016 talouskasvuksi ennustetaan 1,4 %, ja kasvu on laajapohjaista. Täl- löin kokonaistuotanto kasvaa talouden potentiaalista tuotantoa no- peammin, vaikka kasvuvauhti on hidasta historiaan nähden. Talou- den kasvupotentiaali on alhainen, sillä työikäinen väestö ei kasva, rakennemuutos on tuhonnut olemassa olevaa tuotantokapasiteettia ja tuottavuuden kasvu on merkittävästi hidastunut.
Työmarkkinoiden tilanne pysyy edelleen heikkona. Työttömyysas- te nousee 8,6 prosenttiin tänä vuonna ja on n. 8,5 % v. 2015. Työ- markkinoiden kohtaanto-ongelmat ovat edelleen merkittävät ja ra- kenteellisen työttömyyden taso korkea.
Vaimea kotimainen talouskehitys on hidastanut kuluttajahintojen nousua. Myös hintapaineet kansainvälisiltä raaka-ainemarkkinoilta ovat vähäiset. Kuluttajahintojen nousu hidastuu 1,1 prosenttiin tänä vuonna ja nopeutuu 1,5 prosenttiin v. 2015. Molempina vuosina vä- lillisen verotuksen kiristäminen nostaa hintoja 0,5 prosenttiyksik- köä.
Kansantalouden kehitys
2011 2012* 2013* 2014** 2015** 2016**
BKT käyvin hinnoin, mrd. euroa 197 199 201 204 209 216
BKT, määrän muutos, % 2,6 -1,5 -1,2 0,0 1,2 1,4
Työttömyysaste, % 7,8 7,7 8,2 8,6 8,5 8,2
Työllisyysaste, % 68,6 69,0 68,5 68,5 68,9 69,5
Kuluttajahintaindeksi, % 3,4 2,8 1,5 1,1 1,5 1,8
Pitkät korot (valtion obligaatiot 10 v.), % 3,0 1,9 1,9 1,5 1,6 2,2
Kuvio 2. BKT ja työttömyysaste 1990—2015
2.2. Julkisen talouden
näkymät Julkinen talous on pysynyt alijäämäisenä pitkään jatkuneen heikon suhdannetilanteen vuoksi, vaikka sopeutustoimet ovat osaltaan hil- linneet alijäämän kasvua. Matalasuhdanne heijastuu selvimmin val- tiontalouteen, joka pysyy selvästi alijäämäisenä, mutta myös kunta- sektori on alijäämäinen vaimean verotulokehityksen ja väestön ikääntymisestä aiheutuvien menojen kasvun vuoksi. Työeläkelai- tosten ylijäämää heikentää kasvavat eläkemenot. Muiden sosiaali- turvarahastojen odotetaan pysyvän lähellä tasapainoa.
Julkisyhteisöjen menojen samoin kuin niiden saamien verojen suh- de kokonaistuotantoon nousee edelleen v. 2014. Sopeutustoimet ja viriävä talouskasvu kääntävät menoasteen laskuun v. 2015. Julkisen velan suhde kokonaistuotantoon on ylittämässä 60 prosentin rajan v. 2015.
Keskeiset muutokset suhteessa kevään julkisen talouden suunnitelmaan Suurimmat erot kevään 2014 julkisen talouden suunnitelmaan tule-
vat muuttuneesta tilastopohjasta ja makrokuvasta. Päätösperäisissä toimenpiteissä on otettu huomioon pääministeri Stubbin hallitusoh- jelman mukaisia muutoksia sekä eräitä talousarvioesityksessä pää- tettyjä uudelleenkohdennuksia.
Makroennusteen muutokset ovat heikentäneet valtion rahoitusase- maa, mutta toisaalta päivittynyt tilastopohja on parantanut sitä. Pai- kallishallinnon ennusteen muutokset ovat kokonaisuutena pieniä kevääseen 2014 verrattuna, ja ennusteessa on rahoitusasemaan vas- takkaisiin suuntiin vaikuttavia tekijöitä. Työeläkelaitoksissa isoh- kot muutokset tulevat pitkälti muuttuneesta tilastopohjasta sekä makrokuvan muuttumisesta. Alentunut korkotaso pienentää työelä- kelaitosten omaisuustuloja, ja palkkasumman hidas kasvu vaimen- taa maksutulojen kehitystä, mitkä näkyvät heikentävinä tekijöinä työeläkelaitosten nettoluotonannossa.
Julkisen talouden keskeisiä tunnuslukuja kansantalouden tilinpidon mukaan
2011 2012* 2013* 2014** 2015** 2016**
Suhteutettuna bruttokansantuotteeseen, %
Verot ja sosiaaliturvamaksut 42,1 42,9 44,0 44,4 44,3 44,5
Julkisyhteisöjen menot 54,4 56,3 57,8 58,5 58,2 57,9
Nettoluotonanto -1,0 -2,1 -2,3 -2,7 -2,4 -1,7
Valtionhallinto -3,2 -3,7 -3,5 -3,4 -2,6 -2,3
Paikallishallinto -0,5 -1,1 -0,8 -0,8 -1,1 -1,1
Työeläkelaitokset 2,7 2,4 1,9 1,7 1,5 1,8
Muut sosiaaliturvalaitokset 0,0 0,2 0,0 -0,2 -0,2 0,0
Perusjäämä -1,0 -1,9 -2,3 -2,4 -2,2 -1,6
Rakenteellinen jäämä -1,0 -1,2 -0,8 -1,2 -1,3 -1,2
Julkisyhteisöjen velka 48,5 53,0 55,9 59,6 61,2 62,1
Valtionvelka 40,5 42,2 44,6 47,6 48,5 49,0
Julkisen talouden rahoitusasemaan vaikuttavat muutokset suhteessa kevään 2014 julkisen talouden suunnitelmaan
Kansantalouden tilinpidon mukaan, % BKT:sta 2014 2015
Julkisen talouden tasapaino, huhtikuu 2014 -2,4 -1,4
Valtio:
Muuttuneen tilastolähtökohdan vaikutus tulo- ja menoarvioon 0,3 0,3 Muuttuneen makroennusteen vaikutus tulo- ja menoarvioon -0,1 -0,2 Päätösperäisten toimenpiteiden vaikutus tulo- ja menoarvioon 0,0 -0,1
Muutos korkomenoarviossa 0,0 0,0
Muiden tekijöiden vaikutus 0,0 0,0
Paikallishallinto:
Muuttuneen tilastolähtökohdan vaikutus tulo- ja menoarvioon 0,0 0,0
Muuttuneen makroennusteen vaikutus tulo- ja menoarvioon 0,0 0,0
3. Hallituksen finanssi-
politiikka Suomen julkisen talouden tila on heikko ja näkymät vaisut. Taantu- ma käänsi julkisen talouden rahoitusaseman selvästi alijäämäiseksi.
Vaikka kasvu elpyy ja talouden tuotanto vähitellen saavuttaa tarjol- la olevan työn määrän ja pääoman sekä tuottavuuden määrittämän potentiaalisen tason, kasvu jää vaisuksi. Vähäiset investoinnit ja teollisuuden rakennemuutos heikentävät tuottavuuden kasvua talo- udessa. Ikärakenteen muutos pienentää taloudessa tarjolla olevaa työn määrää ja kasvattaa ikäsidonnaisia julkisia eläke-, hoito- ja hoivamenoja erityisen nopeasti seuraavan parin vuosikymmenen ai- kana.
Ikäsidonnaisten menojen kasvu heikentää julkisen talouden suhdan- netilanteesta riippumatonta rakenteellista rahoitusasemaa niin, että vallitsevalla veroasteella muodostuvat julkisen talouden tulot eivät riitä kattamaan julkisen talouden menoja talouden nähtävissä ole- van normaalin kehityksen puitteissa. Ilman korjaavia toimenpiteitä julkinen velka uhkaa kasvaa hallitsemattomasti suhteessa kokonais- tuotantoon. Julkisen talouden rahoitus ei ole kestävällä pohjalla pit- källä aikavälillä.
Pääministeri Stubbin hallitus jatkaa edellisen hallituksen talouspo- liittisella linjalla, ja sen ohjelma perustuu pääministeri Kataisen hal- lituksen ohjelmaan, rakennepoliittiseen ohjelmaan ja julkisen talou- den sopeuttamista koskeviin linjauksiin. Painopistealueina ovat edelleen köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen vähentämi- nen, julkisen talouden vakauttaminen ja kestävän talouskasvun, työllisyyden ja kilpailukyvyn vahvistaminen. Pääministeri Stubbin hallituksen ohjelmaan sisältyy lisäksi uusia panostuksia kasvuun, työllisyyteen ja ostovoiman tukemiseen.
Päätösperäisten toimenpiteiden vaikutus tulo- ja menoarvioon 0,0 0,0
Muiden tekijöiden vaikutus 0,0 0,0
Työeläkerahastot:
Muuttuneen tilastolähtökohdan vaikutus tulo- ja menoarvioon -0,2 -0,2 Muuttuneen makroennusteen vaikutus tulo- ja menoarvioon -0,3 -0,3 Päätösperäisten toimenpiteiden vaikutus tulo- ja menoarvioon 0,1 -0,1
Muiden tekijöiden vaikutus 0,0 0,0
Muut sosiaaliturvarahastot:
Muuttuneen tilastolähtökohdan vaikutus tulo- ja menoarvioon 0,0 0,0 Muuttuneen makroennusteen vaikutus tulo- ja menoarvioon -0,1 -0,2 Päätösperäisten toimenpiteiden vaikutus tulo- ja menoarvioon 0,0 0,0
Muiden tekijöiden vaikutus 0,0 0,0
Julkisen talouden tasapaino, syyskuu 2014 -2,7 -2,4
Julkisen talouden rahoitusasemaan vaikuttavat muutokset suhteessa kevään 2014 julkisen talouden suunnitelmaan
Kansantalouden tilinpidon mukaan, % BKT:sta 2014 2015
3.1. Finanssipolitiikan tavoitteet
Pääministeri Stubbin hallituksen finanssi- ja talouspolitiikkaa oh- jaavat pääministeri Kataisen hallitukselta periytyneet konkreettiset tavoitteet pienentää valtiontalouden alijäämä korkeintaan yhteen prosenttiin ja kääntää valtion velka laskuun suhteessa kokonaistuo- tantoon vaalikauden loppuun mennessä.
Hallituksen politiikkaa ohjaa myös koko julkisen talouden raken- teelliselle rahoitusasemalle asetettu tavoite korkeintaan 0,5 prosen- tin suuruisesta alijäämästä suhteessa kokonaistuotantoon keskipit- källä aikavälillä sekä EU:n perussopimuksessa määritetyt julkisen talouden alijäämän ja velan enimmäisviitearvot.
Finanssi- ja talouspolitiikan avulla pyritään täyttämään julkisen ta- louden kestävyysvaje. Kestävyysvajeen umpeen kuromiseksi ra- kennepoliittisen ohjelman toteutuminen varmistetaan.
Lisäksi kasvun ja työllisyyden edellytyksiä vahvistetaan, ja valtion- taloutta sopeutetaan julkisen talouden suunnitelmassa keväällä 2014 ja hallitusohjelmassa kesäkuussa 2014 tehtyjen päätösten mu- kaisesti.
3.2. Finanssipolitiikan toimenpiteet
Julkisyhteisöjen rakenteellisen rahoitusaseman koheneminen vaatii toimia, jotka lisäävät julkisyhteisöjen tuloja ja vähentävät julkisyh- teisöjen menoja. Toimet voivat olla tuloihin ja menoihin kohdistu- via välittömiä sopeutustoimia tai toimia, jotka kohentavat talouden kasvun edellytyksiä.
Toimenpiteet finanssi- politiikan tavoitteiden saavuttamiseksi Finanssipolitiikan tavoitteiden saavuttamiseksi vaalikauden aikana
on päätetty valtion menoja vähentävistä ja tuloja lisäävistä toimista, jotka ovat nettomääräisesti n. 6,4 mrd. euroa vuoden 2018 tasolla, eli 2,8 % suhteessa kokonaistuotantoon, kun vertailukohtana on edellisen vaalikauden viimeinen valtiontalouden kehyspäätös. So- peutustoimet kohoavat koko julkisen talouden tasolla valtion sopeu- tustoimia suuremmiksi, vuoden 2018 tasolla 3,3 prosenttiin suhtees- sa kokonaistuotantoon. Tämä johtuu etenkin sosiaaliturvamaksujen korotuksista.
Kasvua ja työllisyyttä tuetaan heikossa taloudellisessa tilanteessa määräaikaisilla, kohdennetuilla toimenpiteillä erityisesti vuosina 2014—2015. Osana kevään 2014 julkisen talouden suunnitelmaa päätettiin valtion varallisuuden ohjaamisesta tuottavampaa käyt- töön ja vuosina 2014—2015 lähes 0,5 mrd. euroon kohoavista mää- räaikaisista kasvutoimista. Edelleen uusista työllisyyttä ja kasvua tukevista toimenpiteistä päätettiin Stubbin hallituksen ohjelmassa.
Näitä päätöksiä toimeenpannaan tässä talousarvioesityksessä.
Hallituksen rakennepoliittinen ohjelma sisältää keskeiset elementit talouden rakenteiden uudistamiseksi talouden kasvua ja julkisen ta- louden kestävyyttä tukevalla tavalla: kuntatalouden tasapainottami- sen käyttöön otettavan rahoituskehyksen ja valtion ja kuntien mui-
den yhteisten toimien avulla, palvelutuotannon tuottavuuden kohot- tamisen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelu- ja rahoitus- rakenneuudistuksen avulla sekä työurien pidentämisen eläkeuudis- tuksen ja muiden työuran alkuun ja katkoksiin kohdistuvien toimien avulla. Ohjelma sisältää myös lukuisia toimia rakenteellisen työttö- myyden alentamiseksi ja asuntomarkkinoiden toiminnan tehostami- seksi. Hallituksen päätöksessä rakennepoliittisen ohjelman toi- meenpanon vahvistamisesta (28.8.2014) päätetään mm. valmistella pikaisesti julkisten sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannusten hal- linnan toteuttava budjettikehysjärjestelmä.
Aiemmat päätökset alentaa yhteisöverokantaa, uudistaa osinkove- rojärjestelmää ja edistää erityisesti nuorten työllistymistä vahvista- vat ohjelmaa ja nivoutuvat luontevaksi osaksi uudistuskokonaisuut- ta.
Näkymät tavoitteiden
saavuttamiseksi Kun talouden kasvu ja työllisyys ovat jääneet ennakoitua heikom- miksi ja myös kasvunäkymä on vaisu, valtiontaloudelle asetetut ta- voitteet ovat karanneet kuluvalla vaalikaudella.
Sopeutustoimista huolimatta valtiontalouden alijäämät säilyvät suu- rina. Valtion velan kasvun kuitenkin arvioidaan pysähtyvän suh- teessa kokonaistuotantoon kehyskauden aikana.
Julkisen talouden rakenteellinen rahoitusasema uhkaa poiketa ta- voitteestaan merkittävästi. Merkittävän poikkeaman riski merkit- see, että asia nousee keskusteluun paitsi EU-tasolla myös kansalli- sesti, sillä kansallinen ns. finanssipoliittinen laki1) edellyttää valtio- neuvoston ryhtyvän tarpeellisiksi katsomiinsa korjaaviin toimenpiteisiin merkittävän poikkeaman uhkan havaitessaan.
Julkisen talouden velka jatkaa kasvuaan ja ylittää 60 % suhteessa kokonaistuotantoon v. 2015. Velkakriteerin ylitys ei kuitenkaan johtane liiallisen alijäämän prosessin käynnistämiseen, sillä sen taustalla ovat euroalueen maiden tukemiseen liittyvät solidaarisuus- operaatiot ja epäsuotuisten suhdanteiden vaikutus.
Toimenpiteet mahdollisten merkittävien poikkeamien eliminoimiseksi
Heikentyneen taloustilanteen vuoksi Suomi ei ole saavuttamassa keskipitkän ajan tavoitetta. Rakenteellinen alijäämä on muodostu- massa suuremmaksi kuin keväällä 2014 Suomen vakausohjelmas- sa2) arvioitiin.
1) Laki talous- ja rahaliiton vakaudesta, yhteensovittamisesta sekä ohjauksesta ja hallinnasta tehdyn sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaan- saattamisesta ja sopimuksen soveltamisesta sekä julkisen talouden monivuotisia kehyksiä koskevista vaatimuksista, 869/2012
2) Suomen vakausohjelma 2014, Valtiovarainministeriö, Taloudelliset ja talouspoliittiset katsaukset, 17a/2014.
Poikkeamien eliminoimiseksi hallitus varautuu arvioimaan tarpeen uusille tarvittaville toimenpiteille valtiovarainministeriön tuoreim- paan kokonaistaloudelliseen ennusteeseen perustuvan arvion perus- teella.
Lisäksi pääministeri Stubbin hallitus on sitoutunut panemaan raken- nepoliittisen ohjelman toimeen ja vahvisti ohjelmaa vuoden 2015 talousarvioesityksestä päättäessään siten, että ohjelma voi toteutua aiemmin sovitun mukaisesti.
4. Talousarvioesityksen tuloarviot
Valtion budjettitalouden tuloiksi ilman nettolainanottoa arvioidaan 49,2 mrd. euroa v. 2015. Tuloista 40,0 mrd. euroa (81 %) on veroja ja veronluonteisia tuloja. Vaisu talouskasvu rajoittaa veropohjien kasvua edelleen v. 2015. Valtion verotulojen kasvuksi arvioidaan n.
2 % v. 2015, eli n. 0,8 mrd. euroa vuodelle 2014 budjetoituun ver- rattuna (talousarvio ml. lisätalousarvioesitykset).
Suomen talous ei ole juuri kasvanut vuoden 2012 jälkeen. Valtiova- rainministeriön talousennusteessa oletetaan, että talouskehityksessä koetaan käänne parempaan v. 2015. Kansainvälinen talous sekä Suomen kansantalous ovat kuitenkin yhä alttiita negatiivisille sho- keille, mistä syntyy epävarmuutta myös verotuloarvioihin. Suomen talouskasvua koskeva epävarmuus kohdistuu ensisijaisesti siihen, kuinka nopeasti ja voimakkaasti reaalitalous reagoi kansainvälisen kysynnän kohenemiseen. Talouskehityksen ja verotuloja koskevien ennusteiden osuvuuteen liittyvät riskit kasvavat juuri suhdanne- käänteiden yhteydessä.
Yleinen talousluottamus on heikentynyt v. 2014 myös Suomessa, ja kuluttajien sekä teollisuuden luottamus on selvästi alle pidemmän aikavälin keskiarvon. Kuluttajien luottamuksen oletetaan vahvistu- van, minkä seurauksena kotitalouksien säästämisasteen odotetaan alenevan edelleen. Kotitalouksien käytettävissä olevien reaalitulo- jen kehitys jää vaatimattomaksi v. 2015, mihin vaikuttaa osaltaan päätökset kiristää välillistä verotusta. Kotitalouksien velkaantumis- asteen ennakoidaan pysyvän korkealla tasolla v. 2015, noin 120 prosentissa käytettävissä olevista tuloista.
Vuoden 2014 varsinaiseen talousarvioon verrattuna verotulojen ar- vioidaan kasvavan n. 250 milj. euroa ja budjettitalouden varsinais- ten tulojen n. 2,3 mrd. euroa. Talousarvioesityksen mukainen netto- lainanoton tarve on n. 4,5 mrd. euroa.
Vuoden 2014 varsinaisten tulojen (tuloarviot pl. nettolainanotto ja velanhallinta) arviota korotettiin vuoden 2014 ensimmäisessä lisä- talousarviossa nettomääräisesti yhteensä 544 milj. eurolla. Arvion korottaminen aiheutui pääosin hallituksen keväällä 2014 julkisen talouden suunnitelman 2015—2018 yhteydessä tekemästä päätök- sestä lisätä tuloutuksia liikelaitoksilta sekä valtion osakemyynneis- tä. Vuoden 2014 toisessa lisätalousarvioesityksessä alennettiin ve- rotuloja koskevaa arviota 360 milj. euroa johtuen pääasiassa hei- kentyneestä taloustilanteesta. Arviota valtiolle takaisin maksettavista lainoista korotettiin 127 milj. euroa aiheutuen Islan- nin ennenaikaisesti takaisin maksamasta lainasta. Vuodelle 2014 budjetoituun, eli lisätalousarvioilla täydennettyyn talousarvioon, verrattuna varsinaisten tulojen arvioidaan kasvavan v. 2015 runsaat 4 % eli n. 2,0 mrd. euroa.
Tuloarviot osastoittain vuosina 2013—20151) v. 2013 tilinpäätös
v. 2014 varsinainen
talousarvio v. 2015
esitys Muutos 2014—2015
Tunnus Osasto milj. € milj. € milj. € milj. € %
11. Verot ja veronluonteiset tulot 38 740 39 793 40 043 251 1
12. Sekalaiset tulot 5 137 4 745 5 997 1 251 26
13. Korkotulot, osakkeiden myynti-
tulot ja voiton tuloutukset 2 030 1 995 2 783 788 39
15. Lainat, pl. nettolainanotto ja
velanhallinta 264 402 415 13 3
Yhteensä 46 172 46 935 49 237 2 303 5
15.03.01Nettolainanotto ja velanhallinta 6 420 7 129 4 468 -2 661 -37
Yhteensä 52 591 54 064 53 705 -359 -1
1) Jokainen luku on pyöristetty erikseen tarkasta arvosta, joten laskutoimitukset eivät kaikilta osin täsmää.
Kuvio 3. Valtion verotulot verolajeittain vuosina 2002—2015 (milj. euroa)
Kuviossa yleisradiovero on huomioitu "muut verot" -erässä.
Kuviossa 3 on esitetty valtion verotulojen kehitys verolajeittain vuosina 2002—2015. Talouden kokonaistuotannon kehitys on ollut tarkastelujaksolla vaihtelevaa. Vuoteen 2008 saakka talouskasvu oli kohtuullisen nopeaa, mutta vuosina 2008—2009 koettu finanssi- kriisi aiheutti merkittävän kokonaistuotannon pienenemisen (n. 8 % v. 2009). Tämän jälkeen kokonaistuotannon kasvu on jäänyt vaati- mattomaksi. Verokertymien kasvu finanssikriisin jälkeen onkin seurausta suureksi osaksi verotuksen kiristämisestä. Veronkiristyk- set on kohdistettu pääasiassa välilliseen verotukseen, tärkeimpänä arvonlisäveroon sekä energiaveroon. Ansiotulo- ja pääomatulove- ron tuotto ei ole juuri kasvanut, kun verotuotossa ei oteta huomioon v. 2013 käyttöön otettua yleisradioveroa. Yhteisöverotuoton pie- nenemiseen on syynä yritysten heikon tuloskehityksen lisäksi yhtei- söverokannan alentaminen sekä Suomen talouden tuotantoraken- teen muutos.
4.1. Keskeiset vero- perustemuutokset vuonna 2015 Pääministeri Stubbin hallituksen veropolitiikka pohjautuu päämi-
nisteri Kataisen hallituksen veropoliittiseen linjaan. Hallituksen ve- ropolitiikalla pyritään turvaamaan hyvinvointipalveluiden rahoituk- sen kestävyys, tukemaan talouskasvua ja työllisyyttä, huolehtimaan yhteiskunnallisesta oikeudenmukaisuudesta sekä ohjaamaan tuo- tantoa ja kulutusta ympäristön kannalta kestävämpään suuntaan.
Hallitus toteuttaa v. 2015 julkisen talouden tasapainoa vahvistavia
veropoliittisia toimenpiteitä, jotka jatkavat verotuksen painopisteen siirtymistä talouskasvun kannalta haitallisemmasta työn ja yrittämi- sen verotuksesta kohti ympäristö- ja terveysperusteista verotusta.
Vuonna 2015 voimaan tulevat veropoliittiset sopeutustoimenpiteet koostuvat pääosin valmisteverojen (sähkövero, tupakkavero, ma- keisvero, polttoaineverot) sekä muiden välillisten verojen korotuk- sista.
Verotuksen oikeudenmukaisuutta hallitus pyrkii tukemaan keventä- mällä pienituloisten verotusta työtulovähennystä ja eläketulovähen- nystä korottamalla sekä ottamalla käyttöön lapsiperhevähennyksen.
Progressiivisen tuloveroasteikon määräaikaisen ylimmän tulo- luokan euromääräistä alarajaa alennetaan ja pääomatuloverotuksen progressiota lisätään. Ansiotuloverotukseen tehdään inflaatiota vas- taavat tarkistukset progressiivisen tuloveroasteikon kolmen alim- man tuloluokan osalta. Pääomatuloverotuksen ylempää veropro- senttia korotetaan yhdellä prosenttiyksiköllä. Myös perintö- ja lah- javeroasteikkojen veroprosentteja korotetaan yhdellä prosentti- yksiköllä.
Jäteveroa korotetaan ja aiemmin päätetty, vuodelle 2015 ajoitettu turpeen veronkorotus jätetään tekemättä. Ajoneuvoveroa korote- taan. Pankkivero korvataan luottolaitosten vakausmaksulla v. 2015.
Myös useisiin verotuloja vähentäviin verotukiin ehdotetaan muu- toksia. Ansio- ja pääomaverotuksessa tehtävää asuntolainan korko- menojen vähennyskelpoisuutta alennetaan edelleen 5 prosenttiyksi- köllä jo aiemmin päätetyn 5 prosenttiyksikön alentamisen lisäksi.
Asuntolainan koroista olisi v. 2015 vähennyskelpoista enää 65 %.
Työmatkavähennystä supistetaan sen omavastuuosuutta korotta- malla. Lisäksi aiemmin päätetty opintolainan korkovähennyksen poistaminen lisää ansio- ja pääomatuloveroja. Veropohjaa laajenne- taan myös yrityksille suunnattuja verotukia poistamalla ja rajoitta- malla. Taksien ja muuttoautojen verotuet poistetaan ja elokuvatuot- tajien tuotantotuki säädetään veronalaiseksi. Myös kaivosteollisuus poistetaan alemman sähköverokannan piiristä. Aiemmin päätetyn mukaisesti maakaasun verotukea pienennetään. Lisäksi määräai- kaista tutkimus- ja kehittämistoiminnan verokannustinta sekä teol- lisuuden tuotannollisten investointien korotettua poisto-oikeutta ei enää sovelleta v. 2015 aiemmin päätetyn mukaisesti. Yritysten edustuskulut puolestaan palautetaan osittain vähennyskelpoisiksi elinkeinotulon verotuksessa.
Aiemmin päätetyn mukaisesti kuntien yhteisövero-osuus makse- taan 5 prosenttiyksiköllä korotettuna ja seurakuntien yhteisövero- osuus 0,4 prosenttiyksiköllä korotettuna vielä v. 2015. Lisäksi työ- markkinatuen rahoitusvastuun kunnille siirtämisen kompensoimi- seksi kuntien jako-osuutta kasvatetaan 75 milj. euroa ja valtion osuutta pienennetään vastaavasti. Veroperustemuutoksista kuntien
tuloihin heijastuvat muutokset kompensoidaan täysimääräisesti.
Veroperustemuutosten vaikutuksia kuntatalouteen käsitellään yksi- tyiskohtaisemmin luvussa 7.2.
Vuonna 2015 toteutettavien veroperustemuutosten arvioidaan lisää- vän valtion verotuloja nettomääräisesti n. 0,3 mrd. euroa vuositasol- la. Veroperustemuutoksia ja muutosten vaikutuksia verotuottoon käsitellään yksityiskohtaisemmin talousarvion verotuloja käsittele- vässä osiossa (osasto 11).
Verotuksen kokonaistasoon vaikuttavat valtion päätösten lisäksi kunnallisverotuksen ja sosiaalivakuutusmaksujen taso. Kokonais- veroaste aleni 2000-luvun ensimmäisen vuosikymmenen aikana, mitä selittää myös kohtuullisen nopea talouskasvu. Vuonna 2010 Suomen veroaste oli 40,8 % suhteessa kokonaistuotantoon. Suomen veroaste oli tuolloin n. 9 prosenttiyksikköä korkeampi kuin OECD- maiden keskiarvo. Tämän jälkeen veroaste on edelleen noussut ve- rotuksen kiristämisen sekä hitaan talouskasvun johdosta. Vuonna 2015 veroasteen arviodaan olevan karkeasti vuoden 2014 tasolla eli runsaassa 44 prosentissa suhteessa kokonaistuotantoon.
Kuvio 4. Julkisyhteisöjen verotulot sektoreittain suhteessa kokonaistuotantoon v. 1980—
2015 (kokonaisveroaste)
4.2. Veronalaisten tulojen ja muun veropohjan kehitys
Verokertymiin vaikuttaa veroperustemuutosten ohella veropohjan kehitys, joka on puolestaan riippuvainen kansantalouden ja sen eri osien kehityksestä. Tuloarvioiden perustana käytetyt veropohjan kehitysarviot (oheinen taulukko) on johdettu talousarvioesityksen liitteenä olevan Taloudellisen katsauksen arvioista ja ennusteista.
4.3. Verotuloarvioiden riski- ja herkkyys- tarkastelu
Talousarvioesityksen verotuloarvio pohjautuu valtiovarainministe- riön Taloudellisen katsauksen mukaiseen talousennusteeseen ja ve- ropohjien kehitykseen. Peruslaskelmasta poikkeavan talouskehityk- sen vaikutukset kokonaisverokertymään riippuvat siitä, minkä ta- louden kysyntäerien ja tekijöiden osalta talousennuste poikkeaa aiemmin arvioidusta. Esimerkiksi muutokset kotimaisessa kysyn- nässä vaikuttavat verotulokertymään voimakkaammin kuin ulkoi- sen kysynnän kautta tulleet muutokset. Historiatietojen perusteella talouden kasvun hidastuminen prosenttiyksiköllä heikentäisi keski- määrin valtion rahoitusasemaa 0,2—0,3 prosenttiyksikköä suhtees- sa kokonaistuotantoon. Tästä valtaosa perustuu verotulojen heikke- nemiseen. Vuoden 2015 kokonaistuotannon tasoon suhteutettuna prosenttiyksikön muutos talouskasvussa heijastuisi valtion rahoi- tusasemaan 0,5 mrd. euron vaikutuksena.
Oheisessa taulukossa on esitetty arvioita eräiden verolajien tuoton herkkyydestä veropohjassa tapahtuviin muutoksiin.
Eräiden veronalaisiin tuloihin ja veropohjaan vaikuttavien tulo- ja kysyntäerien kehitys- arviot
2012 2013 2014 2015
vuosimuutos, %
Veronalaiset ansio- ja pääomatulot 3 3 2½ 2
— palkkatulot 4 1 1 2
— eläkkeet ja muut sosiaalietuudet 6 6½ 5 2½
— pääomatulot -15 10 2½ 3
Ansiotasoindeksi 3,2 2,2 1,4 1,2
Toimintaylijäämä -1,0 0 -½ 4
Kotitalouksien kulutusmenojen arvo 3½ 2 1½ 2
Arvonlisäveron pohja 3 1 1 2
Bensiinin kulutus -3½ -2 -2½ -2
Dieselöljyn kulutus -½ -1 -½ 1
Sähkön kulutus -1 -5 4 1½
Verollisen alkoholin kulutus -2 -4½ -2 -2
Verotettavat uudet henkilöautot (kpl) 108 000 100 000 102 000 106 000
Kuluttajahintaindeksi 2,8 1,5 1,1 1,5
Verotuloarvioihin liittyviä riskejä ja herkkyyttä käsitellään yksityis- kohtaisemmin talousarvioesityksen tulomomenttien perusteluissa sekä valtiovarainministeriön tuloarvioiden laatimista koskevassa menetelmäkuvauksessa ( www.vm.fi) .
4.4. Verotuet Verotuet ovat verolainsäädännössä tukemistarkoituksessa määritel-
tyjä poikkeuksia verotuksen normaalista perusrakenteesta. Verotu- kia on n. 180 kappaletta, joista kaikkien euromääräistä arvoa ei ole mahdollista arvioida. Verotukien arvioidaan alentavan verotuottoja n. 24,5 mrd. eurolla v. 2015. Valtion verotuottoihin tästä kohdistuu n. 16,2 mrd. euroa. Verotukien kokonaismäärää arvioitaessa on otettava huomioon, että osa tuista on päällekkäisiä eikä verotuen poistaminen välttämättä lisää verotuloja vastaavalla määrällä, koska tuet vaikuttavat hintoihin ja käyttäytymiseen. Verotukia ja niiden vaikutuksia verotuottoihin on käsitelty verolajeittain tuloarviomo- menttien selvitysosassa.
Eräitä verotukia ehdotetaan muutettavaksi v. 2015 (ks. luku 4.1).
Vuotta 2015 koskevien veroperustemuutosten arvioidaan kasvatta- van verotukien määrää nettomääräisesti n. 0,1 mrd. euroa.
4.5. Muiden tulojen arviot Hallitus päätti osana julkisen talouden suunnitelmaa 2015—2018
toimista, joilla ohjataan valtion varallisuutta tuottavampaan käyt- töön. Vuosina 2014—2015 toteutettavilla toimilla pyritään tuloutta- maan valtiolle n. 1,9 mrd. euroa enemmän kuin aiemmin oli tavoi- teltu. Päätöksen mukaisesti v. 2015 valtiontalouteen tuloutetaan 500 milj. euroa aiemmin suunniteltua enemmän valtion eläkerahastosta.
Lisäksi tuloutuksia valtiolle lisätään 640 milj. euroa valtion yhtiö- omistusjärjestelyillä sekä 125 milj. euroa lisätuloutuksilla valtion liikelaitoksilta.
Eräiden veropohjaerien muutoksen vaikutus valtion verotuottoon
Verolaji Veropohja / kysyntäerä Muutos Verotuoton muutos, milj. euroa
Ansiotuloverot Palkkatulot 1%-yks. 379 (ml. maksut), josta valtio 127
Eläketulot 1%-yks. 116, josta valtio 29
Pääomatulovero Pääomatulot 1%-yks. 29
Yhteisövero Toimintaylijäämä 1%-yks. 40, josta valtio 25
ALV Yksityisen kulutuksen arvo 1%-yks. 121
Autovero Uusien henkilöautojen myynti, kpl 1 000 kpl 8
Energiavero Sähkön I kulutus 1 % 10
Bensiinin kulutus 1 % 13
Dieselin kulutus 1 % 14
Alkoholijuomavero Alkoholin kulutus 1 % 14
Tupakkavero Savukkeiden kulutus 1 % 7
Valtion sekalaisiksi tuloiksi v. 2015 arvioidaan 5 997 milj. euroa eli 1 107 milj. euroa enemmän kuin on budjetoitu vuodelle 2014.
EU:lta saatavien tulojen arvioidaan kasvavan 336 milj. euroa vuo- teen 2014 nähden. Euroopan unionilta saatavista tuloista merkittä- vimmät erät koostuvat maatalouden ja maaseudun kehittämisen tuista sekä rakennepoliittisesta tuesta. Valtion eläkerahastosta tu- loutetaan valtion budjettitalouteen arvion mukaan 2 275 milj. euroa.
Pankkiveron tuoton käyttöön tarkoitetun määrärahan peruminen li- sää sekalaisia tuloja 266 milj. euroa v. 2015.
Korkotuloja ja voitontuloutuksia arvioidaan kertyvän 2 783 milj.
euroa, mikä on 198 milj. euroa enemmän kuin vuodelle 2014 bud- jetoitu. Korkotuloiksi arvioidaan n. 138 milj. euroa, n. 7 % vähem- män kuin on budjetoitu vuodelle 2014. Valtion korkotulot kertyvät valtion myöntämistä pitkäaikaisten lainojen sekä päivittäisen tar- peen ylittävien kassareservien sijoitustoiminnan koroista. Korkotu- lojen väheneminen aiheutuu pääasiassa Senaatti-kiinteistöille myönnetyistä valtion lainoista kertyvien korkotulojen ennakoidusta alenemisesta sekä pienenevistä korkotuloista valtion talletuksista.
Valtion kassareservien arvioidaan olevan 6½ mrd. euroa ja keski- tuoton poikkeuksellisen alhainen, 0,1 %.
Osinkotuloiksi ja osakkeiden myyntituloiksi arvioidaan 2 149 milj.
euroa. Suomen Pankista annetun lain mukaan Suomen Pankki tulo- uttaa valtiolle 50 % edellisen vuoden tuloksestaan. Pankkivaltuusto voi päättää tätä suuremman osuuden tulouttamisesta. Vaikka viime vuosina Suomen Pankki on tulouttanut pääsäännön mukaista mää- rää suurempia osuuksia valtiolle, vuodelle 2015 on oletettu saman- suuruista tuloutusta kuin vuoden 2014 varsinaisessa talousarviossa, 150 milj. euroa. Valtion liikelaitosten voiton tuloutuksiksi arvioi- daan 345 milj. euroa, josta Senaatti-kiinteistöjen osuus on 210 milj.
euroa ja Metsähallituksen 135 milj. euroa.
2013 tilinpäätös 2014 arvio 2015
esitys 2014—2015 muutos, %
Sekalaiset tulot, milj. euroa 5 137 4 890 5 997 23
— siirto valtion eläkerahastosta 1 678 1 732 2 275 31
— EU-tulot 1 209 909 1 245 37
— valtion osuus veikkauksen ja raha-
arpajaisten voittovaroista 535 541 541 0
— Raha-automaattiyhdistyksen tuotto 413 422 426 1
— siirto valtion asuntorahastosta 117 90 66 -27
— muut 1 184 1 196 1 444 21
5. Talousarvioesityksen määrärahat
Talousarvioesityksen määrärahoiksi ehdotetaan 53,7 mrd. euroa, mikä on n. 0,4 mrd. euroa vähemmän kuin vuoden 2014 varsinai- sessa talousarviossa ja n. 1 mrd. euroa vähemmän kuin vuodelle 2014 on budjetoitu mainitun vuoden lisätalousarvioesitykset mu- kaan lukien. Hintatason nousu ja talousarvioesityksen rakennemuu- tokset huomioiden hallinnonalojen määrärahat alenevat reaalisesti n. 1½ % vuoden 2014 varsinaiseen talousarvioon verrattuna ja n. 2,2 % vuodelle 2014 budjetoidusta.
Menokasvua hillitsevät valtiontalouden sopeuttamiseksi tehdyt säästöpäätökset. Toisaalta määrärahatasoa korottavat päätetyt lisä- panostukset mm. teollisten kasvuvaiheen yritysten ja biotalousyri- tysten pääomasijoituksiin (Teollisuussijoitus Oy), Tekesin lainoi- hin, uusiutuvan energian tuotannon tukemiseen, asumistukiuudis- tukseen ja vanhuspalveluiden kehittämiseen. Menoja lisäävät myös eräät automaattitekijät, kuten laki- ja sopimusperusteiset hinta- ja kustannustasotarkistukset sekä ikäsidonnaisten valtion eläkemeno- jen ja kuntien valtionosuuksien kasvu.
2013 tilinpäätös 2014
arvio 2015 esitys 2014—2015 muutos, %
Korkotulot ja voiton tuloutukset, milj. euroa 2 030 2 585 2 783 8
— korkotulot 148 150 138 -7
— osinkotulot ja osakkeiden myyntitulot 1 416 1 985 2 149 8
— osuus Suomen Pankin voitosta 227 180 150 -17
— valtion liikelaitosten voiton tuloutukset 240 270 345 28
Määrärahat pääluokittain vuosina 2013—20151) v. 2013 tilinpäätös
v. 2014 varsinainen
talousarvio v. 2015
esitys Muutos 2014—2015
Tunnus Pääluokka milj. € milj. € milj. € milj. € %
21. Eduskunta 171 158 164 7 4
22. Tasavallan presidentti 36 38 19 -19 -49
23. Valtioneuvoston kanslia 199 90 91 0 0
24. Ulkoasiainministeriön
hallinnonala 1 339 1 296 1 224 -71 -5
25. Oikeusministeriön
hallinnonala 884 900 901 1 0
26. Sisäministeriön hallinnonala 1 355 1 266 1 219 -47 -4
27. Puolustusministeriön
hallinnonala 2 852 2 750 2 687 -63 -2
28. Valtiovarainministeriön
hallinnonala 16 991 17 013 16 950 -63 -0
29. Opetus- ja kulttuuri-
ministeriön hallinnonala 6 605 6 584 6 769 186 3
5.1. Talousarvioesitys ja
valtiontalouden kehys Pääministeri Stubbin hallitus noudattaa pääministeri Kataisen halli- tuksen ohjelmassa asetettua kehyssääntöä ja vaalikauden kehystä.
Kehyssäännöllä varmistetaan valtiontalouden vastuullinen, pitkä- jänteinen ja taloudellista vakautta edistävä menopolitiikka.
Kehyskaudella 2012—2015 on useaan otteeseen sovittu uusista so- peutustoimista, joiden myötä vaalikauden kehystasoa on alennettu.
Huhtikuun 2014 julkisen talouden suunnitelmassa kehystaso vuo- delle 2015 oli 41 884 milj. euroa. Vuoden 2015 jakamaton varaus oli teknisesti negatiivinen (-65,8 milj. euroa), mutta tavoitteena oli, että kun vuodelle 2014 suunnitellut osakemyynnit tuloutetaan, vuo- den 2015 jakamaton varaus olisi vastannut tosiasiallisesti n. 84 milj.
euroa.
Huhtikuun julkisen talouden suunnitelmassa vuosien 2015—2018 kehys muutettiin vuoden 2015 hinta- ja kustannustasoon. Hinta- ja kustannusarviot ovat muuttuneet vain vähän kevään 2014 arviosta.
Vuoden 2015 hinta- ja kustannustasoon siirtymisen kokonaiskus- tannus on n. 330 milj. euroa. Ilman säästötoimenpiteinä päätettyjä indeksijäädytyksiä (lapsilisät ja puolustusvoimien materiaalihan- kinnat) sekä tavanomaista alempina toteutettavia indeksitarkistuk- sia (KEL- ja TyEL-sidonnaiset etuudet sekä yliopistojen ja ammat- tikorkeakoulujen valtionrahoitus) hinta- ja kustannustasotarkistus olisi ollut yhteensä n. 490 milj. euroa.
30. Maa- ja metsätalous-
ministeriön hallinnonala 2 641 2 659 2 661 2 0
31. Liikenne- ja viestintä-
ministeriön hallinnonala 3 182 2 970 2 854 -116 -4
32. Työ- ja elinkeinoministeriön
hallinnonala 3 799 3 376 3 439 63 2
33. Sosiaali- ja terveys-
ministeriön hallinnonala 12 498 12 880 12 756 -124 -1
35. Ympäristöministeriön
hallinnonala 299 271 204 -68 -25
36. Valtionvelan korot 1 737 1 814 1 766 -47 -3
Yhteensä 54 587 54 064 53 705 -359 -1
1) Jokainen luku on pyöristetty erikseen tarkasta arvosta, joten laskutoimitukset eivät kaikilta osin täsmää.
Määrärahat pääluokittain vuosina 2013—20151)
Vuoden 2015 kehystasossa otetaan lisäksi huomioon kehyksen ra- kenteellisia muutoksia yhteensä n. 263 milj. eurolla. Rakennemuu- tokset on eritelty tarkemmin seuraavassa taulukossa.
Kehystasossa on otettu huomioon kevään 2014 julkisen talouden suunnitelmassa päätetyt ja v. 2014 toteutuneet osakemyyntitulot sekä kehyssääntö, jonka mukaan myyntituloista yli 400 milj. euroa vuodessa ylittävästä osasta voidaan käyttää enintään 150 milj. euroa kertaluonteisiin, kestävää kasvua tukeviin infra- ja osaamisinves- tointeihin. Tällaisista menoista on päätetty sekä julkisen talouden suunnitelmassa keväällä 2014 että hallitusohjelmassa kesäkuussa 2014.
Kehyksen hinta- ja kustannustasotarkistukset, milj. euroa
2015
Tarkistus kehystasoon verrattuna kevääseen 2014:
Lakisääteisesti indeksisidonnaiset menot (eläkkeet, kuntien valtionosuudet sekä muut laki-
sääteisesti indeksoitavat valtionavut, EU-jäsenmaksu) 4,7
Muut kehykseen kuuluvat menot 4,9
Yhteensä 9,6
Kehyksen rakennemuutokset, milj. euroa
Momentti Asia 2014 2015
Vuonna 2014 on kertynyt osakkeiden myyntituloja yli 550 milj. eurolla, jolloin kehyssäännön mukaan 150 milj.
euroa voidaan käyttää kertaluonteisiin, kestävää kasvua tukeviin infra- ja osaamisinvestointeihin (toteutetaan
teknisesti kehystasoa korottamalla). 150
24.01.01 Siirtyminen viisumitulojen bruttobudjetointiin. 43
24.30.66 Yhteistoiminnassa muiden maiden kanssa toteutettavien hankkeiden menoja. Menoja vastaavat tulot ovat
momentilla 12.24.99. 13
26.20.70 Ulkovartiolaivan hankinnan LTA 2014:ssa peruutetun
määrärahan uudelleenbudjetointi vuodelle 2015. 3
28.91.41 Verottomasta käytöstä johtuvat palautukset sekä alus- liikenteen palautukset, yht 42 milj. euroa, on siirretty vähennettäviksi momentilta 11.08.07 (VTV:n tarkastus- raportin huomio). Kyse verotukijärjestelmän
muutoksesta: menotuesta siirrytään valtion tulon
vähennykseen. -42
29.40.55 Ammattikorkeakoulujen alv-siirron tarkennus. 3
31.30.63 Joukkoliikenteen järjestämistavat muuttuvat 1.7.2014 alkaen asteittain 2.12.2019 mennessä. Jatkossa valtio korvaa ostoja pääsääntöisesti liikenteenharjoittajille suoraan eikä enää avusta kuntia. Valtio saa lipputuloja,
jotka budjetoidaan momentille 12.31.10. 2 2
Jakamaton varaus Ottaen huomioon edellä mainitut kehystason tarkistukset vuoden 2015 kehystaso on 42 142 milj. euroa.
Talousarvioesityksen kehykseen luettaviksi määrärahoiksi ehdote- taan 41 863 milj. euroa. Näin ollen vuoden 2015 jakamaton varaus on 79,7 milj. euroa 200 milj. euron lisätalousarviovarauksen ohella.
Kehyksen ulkopuoliset
menot Valtiontalouden kehyksen ulkopuolella ovat ennen kaikkea suhdan- teiden ja rahoitusautomatiikan mukaisesti muuttuvat menot, kuten työttömyysturvamenot, palkkaturva, asumistuki, sekä valtion osuus toimeentulotukimenoista. Mainitut menot luetaan kuitenkin kehyk- sen piiriin niiden perusteisiin tehtyjen muutosten menovaikutusten osalta. Lisäksi kehyksen ulkopuolelle jäävät mm. valtionvelan kor- komenot, arvonlisäveromenot, finanssisijoitukset sekä menot, jois- sa valtio toimii teknisenä ulkopuoliselta saatavan rahoitusosuuden välittäjänä.
Kehyksen ulkopuolisiksi menoiksi ehdotetaan 11,8 mrd. euroa, mikä on samaa tasoa kuin mitä vuodelle 2014 on budjetoitu (ml. li- sätalousarvioesitykset). Varsinaiseen talousarvioon verrattuna ke- hyksen ulkopuoliset menot kasvavat kuitenkin n. 230 milj. eurolla.
Niin vuoden 2015 talousarvioesityksessä kuin vuoden 2014 lisäta- lousarvioissa on budjetoitu hallituksen päättämiä finanssisijoitus- luonteisia kasvupanostuksia vuosittain n. 100 milj. eurolla.
Vuoteen 2014 verrattuna suhdanneluonteiset menot kasvavat, kuten myös kunnille maksettavat verotulomenetysten kompensaatiot.
Kompensaatioiden kasvua selittää mm. kunnallisverotuksen eläke- 32.01.29 Arvonlisäveromenot alenevat ja vastaavasti MEK:n ja
VTT:n menot kasvavat uudessa järjestelyssä (tekninen
siirto kehyksen ulkopuolelta kehykseen). 20
32.30.51 Palkkatukien ja starttirahan perustuen siirto STM:stä momentilta 33.20.52 (tekninen siirto kehyksen ulko-
puolelta kehykseen). 125
33.20.52 Valtion säästön aleneminen liittyen työmarkkinatuen rahoitusvastuun siirtoon kunnille johtuen kuntien lisääntyvästä aktivoinnista. Kyse kehyksen ulko- puolisesta momentista, joten kehystasoa korjataan
teknisesti alaspäin. -15
33.20.52 Kertaluonteinen maksuvalmiusraha. Tarkoittaa valtion säästön alenemista v. 2015 osalta liittyen työmarkkina- tuen rahoitusvastuun siirtoon kunnille. Kyse kehyksen ulkopuolisesta momentista, joten kehystasoa korjataan
teknisesti alaspäin. -15
35.20.55 Korjausavustusten siirto Valtion asuntorahaston
maksettavaksi (kehystasoa korjataan teknisesti alaspäin). -25
Yhteensä 2 263
Kehyksen rakennemuutokset, milj. euroa
Momentti Asia 2014 2015
