Käytännön vinkkejä
järvikunnostuksen seurantaan
Ilkka Sammalkorpi
Suomen ympäristökeskus SYKE Vesikeskus
Vesistökunnostusverkosto
Vuosiseminaari Mikkeli 3.6.2019
Miten mallit ja seuranta auttavat
kunnostuksien suunnittelua ja toteutusta?
Saija Koljonen & Ilkka Sammalkorpi Suomen ympäristökeskus SYKE Vesikeskus
Vesistökunnostusverkosto
Vuosiseminaari Oulu 12.6.2018
3
6.6.2019 THE NAME OF THE PRESENTER, SYKE
Lähtötilan selvittäminen
Ongelman tunnistaminen toimenpiteen/-piteiden valinta ja mitoitus
1. Toimenpiteet 1. Tarkasteltavat muuttujat tai kokonaisuudet Rehevän järven
ravintoketjukunnostus
(hoitokalastus, petokalakantojen hoito; kunnostus- ja hoitovaihe)
Koeverkkokalastuksen yksikkösaalit ja lajisto, veden laatu (näkösyvyys, klorofylli –a, ravinteet, lämpötila, pH ja happi), ulkoinen / sisäinen kuormitus
Rehevän järven fosforin kemiallinen saostus (AlCl3)
Veden laatu: pH, alkaliniteetti, näkösyvyys, veden ja sedimentin fosfori- (Kok. P ja liukenevuusjakeet), rauta- ja alumiinipitoisuus, titrauskokeet ennen
käsittelyä, ulkoinen kuormitus
Hapetus
Lämpötila- ja happikerrostuneisuus (erityisesti kesällä tehty hapetus), veden laatu (pH, ravinteet, klorofylli), kalasto (talvihapetus), ulk. kuormitus Vesikasvillisuuden poistaminen
(yleensä 2-3 kertaa)
Vesikasvillisuuden pinta-ala, peittävyys ja lajisto, ulkoisen kuormituksen määrä ja kohdentuminen
Seurannan hyödyt / haitat? Investointi? Tuhlausta?
• Kohteista, joihin on kohdistunut joko velvoitetarkkailu tai ympäristö- hallinnon pitkäaikainen seuranta on usein saatu parhaat tulokset
• Hyvin suunniteltu ja toteutettu seuranta auttaa
• tunnistamaan ongelmien syyt tai huolestuttavat muutokset
• valitsemaan oikeat toimenpiteet, mitoittamaan ne oikein,
• arvioimaan saavutettua tulosta, sekä ylläpitävien tai parantavien toimenpiteiden tarvetta ja suunnittelua
• jakamaan kokemuksia hyvistä ja kartettavista käytännöistä (haaste alueellisille verkostoille)
• kehittämään toimintaa: vaikuttavuutta ja kustannustehokkuutta.
• Ilman seurantaa kokemusperäinen tieto ei kartu.
MUTTA
• Kaikki maksaa ja monilla hankkeilla niukka rahoitus rajoittaa seuranta
• Omaehtoisten hankkeiden ei tarvitse tähdätä tutkimustason seurantaan
Järven kunnostuksen ja hoidon tavoite
Hyvän ekologisen tilan saavuttaminen tai ylläpitäminen
• Järviä luokitellaan vesienhoidossa järvityypeille määritellyillä (humus, pinta- ala, syvyys, ravinnetaso) raja-arvoilla erinomaiseen, hyvään, tyydyttävään, välttävään tai huonoon tilaan.
• ”Mittareita” mm. ravinnepitoisuus, kasviplankton (klorofylli-a), kalasto
• Kun todetut pitoisuudet eivät vastaa hyvää tilaa kuvaavaa tasoa tai taso on vaarassa heikentyä, on kunnostamiselle ja hoidolle selvä ”virallinen” tarve.
Hyvän tilan arvot vaihtelevat järvityypeittäin
Vähähumuksinen järvi jää herkemmin hyvän tilan alle kuin humuspitoinen
• Järven tyyppi on tiedettävä, jos kunnostuksen tavoite liittyy ekologiseen tilaan
• Veden laatu
• ”Hyvä” veden fosforipitoisuus ei vielä takaa ettei sinileväongelmia esiinny
• Hyvän tilan raja vaihtelee eniten klorofyllillä
• Koeverkkokalastus (Nordic-verkot) yksikkösaalis/koeverkko
• Lukumääräyksikkösaaliin ja painoyksikkösaaliin keskiarvo,
• Särkikala % = särkikalojen osuus koekalastuksen painoyksikkösaaliista
• EQR-arvo
Järvityypit
Kokonaisfosfori µg/l 20 – 55
Klorofylli-a µg/l 7 – 25
Lukumäärä kpl/koeverkko 41 – 70
Biomassa g/koeverkko 1011 – 2105
Särkikala % 49 – 67
7
• Näkösyvyys liittyy levämäärään, sameuteen, ravinnepitoisuuteen … omilla mittauksilla voi paikata näytteenottopäivien välisen ajan tietoja
• Lämpötila
• Vedenpinnan korkeus
• Kasvillisuus
• Sedimentin paksuuden mittaus
• Satelliittikuvat
• Kaikki omatoiminen tieto auttaa järven hoitoa pitkällä tähtäimellä
Omatoiminen seuranta
Valuma-alue vai järvi ? Usein molemmat
SYKEn Vemala-mallilla ulkoisen kuormituksen reunaehto,
”pitäisi olla pitoisuus” on laskettu /arvioitu kaikille Suomen järville
Veden laadun seurannan analyysejä ja kustannuksia
9
● Osaa järvistä seurataan viranomaisten toimesta (Vesienhoito VHS, MaaMet-hanke, ELYn tai kuntien oma seuranta, velvoitetarkkailut)..
● Järviveden analyysit/analyysikerta
• A: Kokonaistyppi ja fosfori, klorofylli, sameus, väri, ph, johtokyky, rauta, klorofylli (kesällä) 80 – 90 €
• B: edellisten lisäksi liukoiset ravinteet (DIN, DIP) + n. 20 €
● Näytteenotto
• Koulutettu näytteenottaja (kunta / ELY / konsultti)
• Matka- ja työaikakustannus > analyysit €€€
• Oma näytteenotto ei ensisijainen mutta mahdollinen (ohjaus)
● Lausunto tai raportointi asiantuntijalta €
Ravinneanalyysit: kokonaispitoisuudet ja/tai epäorgaaniset / liuenneet ?
10
● Kokonaistyppi ja -fosfori
• Ekologisen tilan luokittelu
Kok N : Kok P suuntaa-antava ravinnerajoitus
• Klorofylli/fosfori-suhde: hoitokalastuksen tarve
• Fosforilla karkea saalistavoite hoitokalastukselle
● Liuenneet / epäorgaaniset
• Hajakuormituksen vaikutus järveen kevään tai suojakausien huuhtoutumahuippujen aikaan
• DIN:DIP typpi:fosfori-suhde, minimiravinne – sinileväkukinnat
• Ravinteiden kierto (eläinplankton, mikrobit) kesällä nopeaa pitoisuudet matalimmillaan leväbiomassan aikaan, vaikea tulkita
● Lausunto tai raportointi asiantuntijalta
Seurannan vaihtoehtoja I 1+3
II 1+1
11
● Näytteenottokustannuksien takia yhteistyö kunnan, muiden yhdistyksien ja osakaskuntien tai uusien
kalatalousalueiden kanssa kannattavaa / kannatettavaa
● 1+1 Talvi ja keski-loppukesä
• Analyysit ja lausunto ≈ > 200 € ±
• Lisäksi näytteenotto
● 1+3 Talvi + kolme kasvukauden näytettä
• Analyysit ja lausunto ≈ 400 € ±
• Lisäksi näytteenotto
•
0 20 40 60 80 100 120
1.3. 1.4. 1.5. 1.6. 1.7. 1.8. 1.9. 1.10. 1.11.
Kokonaisfosfori µg/l
Fosforipitoisuuden vuodenaikaisvaihtelu
(Vihdin Kotojärvi, kesänäyte viikottain; Knuuttila ym. 1994)
1. Talvi
2. Kevään huuhtoutuman vaikutus
3. Kevätkukinnan ja
kiintoaineen sedimentaatio 4. Hellejaksolla voimakas
sisäinen kuormitus
5. Syksyn loppulasku (kun ei ole syyssateita)
12
1 2
3 4 5
0 20 40 60 80 100 120
1.3. 1.4. 1.5. 1.6. 1.7. 1.8. 1.9. 1.10. 1.11.
Kokonaisfosfori µg/l
Fosforipitoisuuden vuodenaikaisvaihtelu 1+3
● A1a: Talvi, yhä useammin
suojakelejä, happipitoisuuskin voi vaihdella
● A1b: Kevään huuhtoutuman vaikutus tulee yhä
aikaisemmin
● A2-4 Kesän kolmella
näytteellä voi saada hyvää tietoa järven tilasta
13
A1a A1b
A2 A3
A4
0 20 40 60 80 100 120
1.3. 1.4. 1.5. 1.6. 1.7. 1.8. 1.9. 1.10. 1.11.
Kokonaisfosfori µg/l
Fosforipitoisuuden vuodenaikaisvaihtelu 1+1
● B1a-b onko happikatoa, tuoko suojasää ravinteita järveen?
• Vaikea havaita molempia
• Vaihtelua vuosien välillä
14
B1a B1b
B2a
B2b
● B2a-c tavoite havaita B2c
tilanteen pysyvyys tai
huononeminen. Aikaisinn ja myöhäisin näyte B2a/B2c antavat liian hyvän kuvan tilanteesta
● Yhden vuoden 1+1 näyte voi kuvata ongelman laajuutta
Fosforipitoisuuden pitkäaikaisvaihtelu 1+1
● Jatkuvana seurantana 1+1 näytteet antavat kuvaa siitä, mihin järven tila kehittyy
15
● Kirkkonummella tehty seuranta 2 vuoden rotaatiollakin antaa
tietoa pitkäaikaiskehityksestä
Tampaja sisäinen kuormitus lievää
https://www.vesientila.fi/fi/kunnat/kirkkonummi
Fosforipitoisuuden pitkäaikaisvaihtelu 1+1
● Jatkuvana seurantana 1+1 näytteet antavat kuvaa siitä, mihin järven tila kehittyy
16
● Kirkkonummella tehty seuranta 2 vuoden rotaatiollakin antaa
tietoa pitkäaikaiskehityksestä
Lapinkylänjärvi, jatkuvasti voimakas sisäinen kuormitus, kokonaisfosfori talvella 40, kesällä 8-120 µg/l
https://www.vesientila.fi/fi/kunnat/kirkkonummi
Alueellinen yhteisseuranta ??
● Keskitetty näytteenotto
pienentää osanottajakohtaisia kustannuksia
17
● Alueellinen yhteistyö!
• Alueelliset verkostot, naapuriyhteistyö
• Kalatalousalueet
Esimerkki Kirkkonummen kunnan teettämästä seurannasta
https://www.vesientila.fi/fi/kunnat/kirkkonummi
Koekalastus ja muu kalaston seuranta
18
● Koeverkkokalastuksella hyvä kuva järven kalakannan rakenteesta
• Yhteydet: ELY-keskus ja LUKE/VHS
• Oikea ajoitus, mukaan päästelemään!
(ohjattuna oma toteutus)
• Lahna (isojen lahnojen määrä)
• Kuore (kaikuluotaus?)
● Kalastajien saaliskirjanpidot
• Saaliiden muuttuminen, ison ahvenen saaliit
● Hoitokalastuksen saaliiden seuranta
• Kokonaissaaliit, lajisuhteet otannalla
• Pituusjakautumat ja keskipainot
Kangasalan Kirkkojärvi
19
● Kalakuoleman jälkeen 2006 – 2007 erittäin
vahva petoahvenkanta, ei pahoja leväkukintoja
● 2010-luvulla vahvat särkikalakannat ja
leväkukinnat palasivat
● Lahnan yksikkösaaliit pienenivät 2010-luvulla, epäily koeverkkotuloksen aliarviosta
Ari Westermark Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys KVVY
Lahna
Hoitokalastus 2017 --
● Nuottasaaliin valtalaji lahna, > 1 kg, 45 – 55 cm
0 1000 2000 3000 4000
Lahna Särki Ahven Kiiski 25.-29.9.
15.-19.11
0 5 10 15 20 25 30 35 40
36 37 38 39 40 41 42 43 44 45 46 47 48 49 50 51 52 53 54 55 56 57 58
%
pituusluokka cm Nuotta 28.9.
Nuotta 18.11.
21
0 1 000 2 000 3 000 4 000 5 000 6 000 7 000 8 000
0 10 000 20 000 30 000 40 000 50 000 60 000 70 000 80 000
3 4 5 6 7 8 9 101112131415161718
Ahventen määrä
Lajin lukumäärä pituusluokassa
Pituus cm
Lahna Särki Ahven
● Keskipaino kesän vanhojen 3-6 cm
särkikalojen määrät suuria
• Yksi apaja 399 624 kpl
• Koko syksyn arvio yli 10 000 kpl/ha
• Ei toivoa vesikirpuille
● Poikastuotannon
voimistuminen tyypillinen ilmiö hoitokalastuksen alettua
● Edellyttää pitkäjänteistä hoitokalastusta
Voimakas lahnan ja särjen lisääntyminen v. 2018
22
● ”Normaalivuosina” (leväkukintoja) kalaa syövä isokoskelo syksyllä linnuston valtalaji
● Kirkas, petoahvenvaltainen vaihe kalakuoleman jälkeen 2005-2007:
isokoskelon määrät romahtivat ja pohjaeläinravintoa käyttävien, tukka- ja punasotkien määrät moninkertaistuivat
● Telkkä ja tukkasotka telkkä hyvän tilan merkki, isokoskeloparvit ja silkkiuikut saattavat viitata
kalaston vinoutumaan
Kirkkojärven vesilinnut
Yhteenvetoa
23
● Seuranta maksaa vaivan – ja euroja
● Yhteistyöllä paikallisella tasolla,
viranomaisten ja konsulttien kanssa voi räätälöidä hankkeen tavoitteisiin ja budjettiin sopivan seurannan
● Jatkuva omaehtoinen seuranta täydentää veden laadun seurantaa
Kiitos mielenkiinnosta
24
Kiitoksia kommenteista ja tiedoista:
Jorma Nordlund KVVY, Katja Pellikka LUVY,
Jermi Tertsunen POPELY
25
