YHTEYSOPETTAJAN
TIETOPAKETTI
3 YHTEYSOPETTAJANA OAJ:SSÄ 4 YHTEYSOPETTAJAN TOIMENKUVA 5 TYÖKALUPAKKI YHTEYSOPETTAJA- TOIMINTAA VARTEN
OAJ – VASTUUTA TULEVAISUUDESTA 8 OAJ vaikuttaa
8 OAJ:n jäsenyys 8 OAJ:n toiminta JÄSENASIAT 9 Jäsenkelpoisuus
10 Rinnakkaisjäsenyys akavalaisissa liitoissa 10 Jäseneksi liittyminen
11 Jäsenmaksut
12 Jäsenyyden päättyminen TYÖTTÖMYYSTURVA
13 Tukea ja turvaa työttömyyskassasta 13 Työttömyysturva
13 Työttömyyspäiväraha
13 Päivärahan hakeminen ja maksaminen 13 Työmarkkinatuki
14 Työttömyyskassan vaihtaminen
TYÖMARKKINOIDEN NEUVOTTELU- JA SOPIMUSJÄRJESTELMÄT
14 Tulopoliittinen kokonaisratkaisu 14 Keskitetty työmarkkinaratkaisu 14 Liittokohtainen sopimus 15 OAJ sopimustoiminnassa
LUOTTAMUSMIESJÄRJESTELMÄ 15 Luottamusmiehen asema ja tehtävät 16 Alueasiamiehet ja alueelliset palkkasihteerit TYÖNANTAJAN JA HENKILÖSTÖN VÄLINEN
YHTEISTOIMINTA
16 Edustuksellinen ja välitön yhteistoiminta 16 Terveellinen ja turvallinen ympäristö 16 Työsuojelun yhteistoiminta
17 PALKKAERIMIELISYYKSIEN SELVITTELY OIKEUSTURVA
TYÖTAISTELUTILANNE 17 Lakko työtaistelutoimenpiteenä 18 Lakkoon osallistuminen 18 Paikallinen lakko-organisaatio
18 APUA ONGELMATILANTEESSA 20 TÄRKEITÄ YHTEYSTIETOJA 21 HYÖDYLLISIÄ LINKKEJÄ
Sisältö
Yhteysopettajana OAJ:ssä
Käsissäsi on yhteysopettajamateriaali, jonka Opetusalan Ammattijärjestö OAJ on julkaissut tukemaan arvokasta työtäsi linkkinä järjestön ja jäsenistön välillä. Tiivis yhteysopettajaverkosto on OAJ:lle ja kaikille opettajille suuri voimavara. Yhteys opettaja/ -henkilö löytyy lähes jokaisesta koulusta, päiväkodista ja oppilaitoksesta. Näin kaikilta työpaikoilta on tarvittaessa saatavissa opastusta, kun jäsenet kaipaavat tietoa ammattijärjestöstään tai etsivät vaikutuskanavia. Myös uusien jäsenten liittyminen onnistuu helposti yhteysopettajien avulla.
Yhteysopettajana nautit oppilaitoksesi/päiväkotisi opettajakunnan sekä yhdistyksesi luottamusta ja yhteystietosi ovat kaikkien ulottuvilla. Sinun tehtävänäsi on seurata säännöllisesti yhdistyksesi eri tiedotus- kanavia ja tiedottaa ajankohtaisista asioista kollegoillesi työpaikallasi. Siksi on olennaista, että pääset osallis- tumaan erilaisiin koulutuksiin, joista saamillasi eväillä pystyt pitämään itsesi tietoisena ajankohtaisista asioista.
Tehtävänkuvasi muodostuu jäsenhankinnan lisäksi mm. tiedottamisesta, raportoinnista, opastamisesta sekä kuuntelemisesta.
Yhteysopettajien avulla saadaan tarvittaessa joukkovoimaa liikkeelle. Muistathan, että OAJ:lla on yhteensä lähes 3 000 koulutettua luottamus miestä vastaamassa jäsenten kysymyksiin. OAJ-tietoa sekä materiaalia vaikutta mistyöhön löytyy runsaasti verkkosivuilta osoitteesta www.oaj.fi sekä OAJ:n jäsensivuilta. Lisätietoa ja tukea työhösi saat myös alueellisilta luottamushenkilöiltä, kuten palk kasihteereiltä, kuntakouluttajilta ja piirien YT-henkilöiltä, joiden yhteystiedot löytyvät OAJ-kalenterista. Nuoria opettajia koskevissa asioissa parhaita asiantuntijoita ovat alueelliset NOPE-kouluttajat.
OAJ auttaa sinua kaikin tavoin arvokkaassa työssäsi. OAJ on hankkinut itselleen erinomaisen aseman ja arvostuksen, jo tämä auttaa sinua jäsenhankintatyössäsi. Paras liiton tuki on hyvin hoidettu edunvalvontatyö ja tyytyväiset jäsenet, joiden lisäksi saat tietoa ja välineitä työskentelyysi. Tärkein apuvälineesi on positiivinen asenne ja oma aktiivisuutesi. Kuuntele, keskustele ja auta, niin teet suuren palveluksen monelle uudelle jäsenelle.
Menestystä tehtävässäsi!
YhteYsopettajan toimenkuva
Yhteysopettajan toimenkuva vaihtelee työpaikan/toiminta- alueen mukaan. On tärkeää selvittää heti alkuun, mitä juuri Sinun tehtävänkuvaasi kuuluu. Tärkeintä on, että yhteys- opettaja on henkilö, joka on työpaikalla helposti tavoitet- tavissa. Yhteysopettaja ei suinkaan ole henkilö, joka pystyy vastaamaan kysymykseen kuin kysymykseen ammattijärjes- töön liittyen – yhteysopettajan tulee olla valmis selvittä- mään, mistä tarvittava tieto löytyy.
Yhteysopettajan toimenkuva muodostuu mm. seuraavista tehtävistä:
»
tieDottaminen ammattiyhdistysasioista omassa oppilaitoksessa/päiväkodissa– jäsenistön henkilökohtainen informoiminen ja opastaminen
– ajankohtaisista asioista tiedottaminen
– koulutus- ja virkistystoiminnasta tiedottaminen – oppilaitoksessa/päiväkodissa esillä olevan materiaalin ajan tasalla pitäminen
Muista tiedottaessasi myös virkavapaalla/työlomalla olevat!
»
kuunteLeminen– hyvä jäsenhankkija on mainio kuuntelija.
– usein ammattijärjestöön liittymisen esteenä on ollut tiedon puute. Kun potentiaalinen jäsen pääsee keskustele- maan ajatuksistaan ja näkemyksistään henkilökohtaisesti, hänen mielikuviinsa ammattijärjestöstä on mahdollista vaikuttaa.
»
LinkkinÄ toimiminen ammattiyhdistyksen hallituksen ja jäsenten välillä– toimittaa jäsenten aloitteet yhdistyksen hallitukselle – toimii molemminpuolisen tiedonkulun välittäjänä
»
jÄsenasioista huoLehtiminen omassa oppilaitoksessa/päiväkodissa – jäsenluettelon ylläpito ja päivittäminen – uusien opettajien jäsenhankinta– opettajien osoitteen- yms. muutosilmoitukset – kerää ja ylläpitää jäsenistön sähköpostiosoitteistoa – uusien työntekijöiden järjestöasioihin perehdyttäminen
»
jÄRjestÖpÄÄtÖsten toteuttamisen vaLvominenomassa oppilaitoksessa/päiväkodissa
– tiedottaa mahdollisista laiminlyönneistä ammattiyhdis- tyksen hallitukselle
»
haLLituksen pYYtÄmien tieDusteLujensuoRittaminen oppilaitoksessaan/päiväkodissaan
»
YhDistYksen jÄRjestÄmiin kouLutuksiin osaLListuminen– osallistuu koulutuksiin tai muihin tilaisuuksiin tai ollessaan itse estynyt, huolehtii varaedustajan paikalle.
»
jÄRjestÖn vaaLitiLaisuuksien jÄRjestÄminen – osallistuu järjestön vaalitilaisuuksien järjestämiseen oppilaitoksessaan/päiväkodissaan»
uuDen YhteYsopettajan vaLinnasta huoLehtiminen ja peRehDYttÄminen– huolehtii siitä, että oppilaitoksessa/päiväkodissa valitaan yhteysopettaja ja hänelle varamies. Väistyvä yhteys- opettaja perehdyttää seuraajansa.
tYÖkaLupakki YhteYsopettaja- toimintaa vaRten
Työkalupakkiin on kerätty keskeisiä teemoja ja vinkkejä yhteysopettajan arkityön tueksi.
1. keinoja jÄsenhankintaan
Miten saada uusi työntekijä liittymään jäseneksi?
Miten vakuuttaa jääräpäinen työkaveri ammatti- yhdistyksen tarpeellisuudesta?
Järjestäytyminen on ainoa todellinen keino vaikuttaa omiin asioihin. Tämän on todennut yli 95 % kasvatus- ja
opetustyötä tekevistä liittyessään omaan ammattijärjestöönsä.
Sinulla yhteysopettajana, jäsenhankkijana, on ratkaiseva rooli tunnistaa potentiaaliset uudet jäsenet. Tehtävänäsi on vakuuttaa heidät siitä, että OAJ:n jäsenyys on hyödyllinen juuri heidän näkökulmastaan. Suurin este ammattiliittoon liittymiselle on tiedon puute, siksi roolisi ammattijärjestön viestinviejänä on korvaamaton.
Tuloksellinen jäsenhankintatyö edellyttää innostusta ja asiantuntemusta. Ennen varsinaista rekrytointia on hyvä selvittää, mitä ja kenelle on tarjoamassa. Ammattijärjestön jäsenyys on kuin tuote, joka hankitaan parantamaan elämän- laatua. Tämän vuoksi sinun on tärkeää olla tietoinen siitä, mihin esimerkiksi uusi opettaja tarvitsee ammattijärjestöä.
Tämän tiedon saamiseksi erinomainen keino on keskustelu;
kysele ja haastattele henkilöä työelämään sekä mielipiteisiin liittyvissä asioissa ja löydä sitä kautta syy sille, miksi henkilön on järkevää liittyä ammattijärjestöön. Tällöin sinun on tärkeää hallita OAJ:n taustatiedot. Hyvää informaatiota löydät www- sivujen lisäksi esimerkiksi OAJ:n ja SOOLin yhteistyössä työs- tämästä Uuden opettajan oppaasta.
Konkreettisia keinoja jäsenhankintaan:
➥ info-tilaisuus
Mikäli työpaikallanne aloittaa yhtä aikaa useampi uusi hen- kilö, heille voisi järjestää yhteisen info-tilaisuuden tai jonkin muun toimintaan tutustuttamistilaisuuden ilman velvoitteita.
Tilaisuudesta voi halutessaan tehdä myös laajemman ja pai-
kalle voi pyytää esimerkiksi paikallisyhdistyksen toimijoita luennoimaan. Ihanteellista kyseisten tilaisuuksien järjestämi- nen olisi yhteistyössä useamman oppilaitoksen tai päiväkodin kesken.
➥ henkilökohtainen kontakti
Jäsenhankintatyö on henkilökohtaista vaikuttamista toiseen ihmiseen. Uusien opettajien kohdalla henkilökohtainen kon- takti ja ammattiyhdistysasioista kertominen on tehokas ja mielekäs tapa tutustua ja tutustuttaa omaan ammattijär- jestöön.
➥ www-sivut
Kerro uudelle/ potentiaaliselle jäsenelle, mistä hän löytää OAJ:n ja oman yhdistyksen sivut. Yhdistyksen toimijoiden kanssa kannattaa huolehtia, että omat www-sivut ovat aina ajan tasalla. Helppolukuiset ja ajan tasalla olevat nettisivut houkuttavat tutustumaan ja antavat positiivisen kuvan ammattiyhdistyksen toiminnasta. Toimivat linkit ovat myös tärkeä tekijä positiivisen mielikuvan luomisessa.
➥ työympäristön myönteinen suhtautuminen ammattijärjestöön
Kuten työmotivaatioon ja työssä jaksamiseen muutoinkin, työpaikan ilmapiiri vaikuttaa myös yhteysopettajan toimin- nan mielekkyyteen. Myönteisen ilmapiirin luomiseen ja sen ylläpitämiseen kannattaa nähdä vaivaa. Ammattiyhdistys- asioista kertominen, keskusteleminen ja niistä tiedottaminen on mielekkäämpää kaikille, kun se ei ole pakkopullaa, joka on vain hoidettava. Uusi työntekijä aistii nopeasti, mikäli ilmapiiri työpaikalla ei ole myönteinen ammattiyhdistystä kohtaan. Kenenkään ei ole syytä antaa muiden kielteisiä ennakkokäsityksiä valmiina uudelle kollegalle. Keskustele esimiehesi kanssa ay-asioista ja sovi, miten, milloin ja missä voit niistä tiedottaa (esim. opettajankokoukset).
➥ henkilökohtaisten kontaktien hyödyntäminen Lähipiirissä, harrastuksissa tai työyhteisössä kannattaa hyödyntää henkilökohtaisia kontakteja. Jäsenyydestä ja sen eduista puhuminen vapaamuotoisesti eri tilanteissa on järkevää ja usein tehokasta jäsenrekrytointia.
➥ konkreettiset esimerkit ja kytkökset
Potentiaaliselle jäsenelle kannattaa antaa konkreettisia ja tuoreita esimerkkejä siitä, mitä ammattijärjestö on tehnyt.
Kun ammattijärjestön saa esiteltyä jäsenyyttä pohtivalle henkilölle mahdollisimman läheisenä, hänet on helpoin saada kokemaan ammattijärjestö omakseen.
2. YhteYsopettajan YhteistYÖtahot
Ammattiyhdistystoiminnassa kukaan ei ole yksin. Kenen kaik- kien kanssa yhteysopettaja on tehtävänsä kautta yhteyksissä?
Keneltä voi tiukan paikan tullen kysyä apua?
1. Muut yhteysopettajat 2. Paikallisyhdistyksen hallitus 3. Luottamusmiehet, alueasiamiehet
4. Palkkasihteeri sekä muut alueelliset OAJ-toimijat 5. Rehtori
6. Potentiaaliset jäsenet/ jäsenet 7. Muu henkilökunta työpaikalla 3. tieDottaminen
Järjestötoiminnassa yksi tärkeimmistä osa-alueista on tiedot- taminen. Kun tiedotus toimii tehokkaasti, toimijoiden työ- taakka kevenee huomattavasti. Mikä olisikaan mukavampi tapa ottaa uusi työntekijä vastaan työpaikalla, kuin järjestää ammattiyhdistyksen tervetulotoivotus heti alkuun!
Tehokkaita tiedotuskanavia ovat mm.
– yhdistyksen nettisivut – sähköpostilista
– mahdollinen keskustelupalsta
– opettajankokoukset, esimerkiksi 5 minuuttia ammattiyhdistysasiaa
– henkilökohtainen tiedottaminen
4. miten aktivoiDa uusia toimijoita mukaan jÄRjestÖtoimintaan?
Järjestöissä aktiiviset toimijat ovat yleensä pitkään toimin- nassa mukana olleita henkilöitä. Uusien innokkaiden löytä- minen ei aina ole helppoa. Tämän vuoksi pitkäjänteinen työ ammattiyhdistystoiminnan positiivisen mielikuvan luomiseksi on tärkeää.
Uuden jäsenen aktivoinnissa hyväksi havaittuja keinoja ovat mm. seuraavat:
1. henkilökohtainen pyytäminen/ innostaminen johonkin selkeään ja konkreettiseen tehtävään
2. epävirallisten tapahtumien järjestäminen 3. erilaiset tapahtumat ja tilaisuudet 4. toiminnan mielekäs esittely
5. oikeasta narusta oikeaan aikaan vetäminen
iLmoitustauLuLLa on sYYtÄ aina oLLa nÄkYviLLÄ seuRaavat asiat:
Yhteysopettajan yhteystiedot
Työsuojelu- ja yhteistoiminta- organisaationne
Luottamusmiesverkosto paikka- kunnallanne yhteystietoineen ja mahdollisesti luottamusmiesten
välinen työnjako alueittain tai
aihepiireittäin Oman yhdistyksesi
hallituksen toimihenkilöt
ja heidän vastuualueensa
Oman yhdistyksesi kotisivujen osoite
Monet nuoret opettajat ovat saaneet kipinän järjestö- toimintaan OAJ:n Nuori Opettaja -koulutuksessa.
Markkinoi Nope-koulutuksia nuorille jäsenille!
5. kYsYmYksiÄ, joihin on hYvÄ vaLmistautua vastaamaan
Yhteysopettaja kohtaa työssään lukuisia erilaisia kysymyksiä, joihin on etsittävä jäsenelle sopiva vastaus. Yhteysopettajan työtä tehneiden mukaan matkalla tulee vastaan mm.
seuraavanlaisia kysymyksiä:
1. Mitä hyötyä jäsenyydestä on?
2. Mitä työttömyysturva tarkoittaa?
3. Milloin voin saada ansiosidonnaista päivärahaa?
4. Vaikuttaako jäseneksi liittyminen palkkaan?
5. Mihin jäsenmaksuni paikallisyhdistyksessä käytetään?
6. Mitä ammattijärjestö tekee?
Etsi yhdessä yhdistyksesi tai muiden yhteysopettajien kanssa vastaukset näihin kysymyksiin!
6. onGeLmia, joihin kannattaa vaRautua Yhteysopettajana toimiminen on antoisaa ja mielekästä puuhaa. Välillä eteen tulee kuitenkin asioita, joista selviy- tyminen vaatii kärsivällisyyttä ja monenlaista tietotaitoa.
Yhteysopettajana työskennelleet ovat listanneet ongelma- tilanteiksi seuraavanlaisia asioita, joiden ilmenemiseen kan- nattaa varautua jo etukäteen:
1. Sähköpostilistat eivät ole ajan tasalla ja niiden ylläpito aiheuttaa kohtuutonta vaivaa
2. Yhteyshenkilö sairastuu tilanteessa, jolloin häntä kipeimmin tarvitaan
3. Yhteysopettajan toiminta-alueella on etäjäseniä, jotka työskentelevät fyysisesti eri paikassa
4. Toimintamahdollisuudet ovat rajalliset, esimerkiksi epäsuotuisan työympäristön vuoksi
5. Työpaikalla on ammattiyhdistykseen kielteisesti
suhtautuva henkilö, joka kylvää ympärilleen ay-vastaista henkeä
6. Työtaistelutilanteen epäselvä työnjako, toiminta ja yhteydenpito
Miksi liittyä jäseneksi?
oman alan ammattijärjestöön kuulumista voi perustella esimerkiksi seuraavin tavoin:
• OAJ on ainoa ammattijärjestö, joka valvoo kasvatus- ja opetustyötä tekevien etuja
• Ammattijärjestön kautta pääsee halutessaan vaikuttamaan omaa ammattikuntaa koskeviin asioihin
• Oman ammattijärjestön kautta saa ajankohtaista ja tärkeää tietoa mm. omaan ammattiin ja työ- suhteeseen liittyvistä asioista
• Oman ammattijärjestön tarjoama oikeusturva ja lakipalvelut voivat osoittautua tarpeen tullen korvaamattomiksi
• Ammattijärjestöön kuuluminen vahvistaa omaa ammatti-identiteettiä ja yhteenkuuluvaisuuden ja yhteisöllisyyden tunnetta
• Oma yhdistys tarjoaa monipuolista toimintaa (mm. virkistystä ja koulutusta)
• Mitä enemmän OAJ:llä on joukkovoimaa, sitä enemmän on vaikutusvaltaa, esimerkiksi neuvottelupöydässä
• OAJ tarjoaa jäsenilleen turvaa mm. työttömyyden, työtaistelun tai palvelussuhdeongelmien varalta
• OAJ:n kouluttama luottamusmies on lähellä jokaista opettajaa
• Laadukkaat jäsenedut
(Opettaja-lehti, vakuutusedut ym.)
oaj – vastuuta tuLevaisuuDesta
Opetusalan Ammattijärjestö OAJ on työmarkkinajärjestö, joka toimii kasvatus- ja opetusalalla työskentelevän jäsenkuntansa etujärjestönä. OAJ:n tärkein tehtävä on parantaa ja kehittää jäsenkuntansa palvelussuhteen ehtoja ja työolosuhteita sekä turvata jäsenkuntansa oikeudellinen asema. Tämän lisäksi OAJ:n tehtävänä on parantaa opettajan ammatin ja opettajien arvostusta.
oaj vaikuttaa
OAJ on vahva ja arvostettu järjestö, jota kuunnellaan ja jolta pyydetään näkemyksiä. OAJ on ainoa ammattijärjestö, joka neuvottelee opettajien palvelussuhteen ehdoista ja valvoo niiden noudattamista. OAJ on myös jäsentensä ammatillinen edunvalvoja, keskeinen koulutuspoliittinen vaikuttaja sekä koulutuksen ja kasva tuksen puolestapuhuja.
OAJ:llä on varsinaisia jäseniä 92 703. OAJ:hin kuuluu varsinaisten jäsenten lisäksi myös opiskelijajäseniä Suomen Opettajaksi Opiskelevien Liitto SOOL ry:n kautta sekä eläk- keelle jääneitä opettajia Opetusalan Seniorijärjestö OSJ:n kautta.
oaj:n jäsenyys
OAJ:ssä järjestäytyminen on ammattikuntapohjaista. Toisin sanoen jäsenyyden edellytyksenä on työskentely opetus- tai kasvatusalalla palkansaaja-asemassa. OAJ:n jäseneksi liitytään paikallisyhdistyksen tai jonkin sen jäsenyhdistyksen kautta. Yli 95 % opetus- ja kasvatusalalla toimivista palkansaajista on OAJ:n jäseniä.
jäsenet ja yhdistykset
OAJ:n jäsenet toimivat varhaiskasvatuksessa, esiopetuksessa, perus- ja lukio-opetuksessa, ammatillisessa koulutuksessa, taiteen perusopetuksessa, yleissivistävässä ja ammatillisessa aikuiskoulutuksessa, vapaassa sivistystyössä, ammattikorkea- kouluissa ja yli opistoissa sekä opetustoimen hallinnossa.
Jäsenistöön kuuluu myös opettajaksi opiskelevia ja seniori- opettajia.
oaj:n toiminta
OAJ:llä on 295 paikallisyhdistystä ja 460 opettajaryhmä- tai oppilaitoskohtaista yhdistystä. Henkilöjäseniä OAJ:ssä on jäsenyhdistysten kautta lähes 118 000. Lisäksi OAJ:n ulkojäsenyhdistyksinä on lukuisia opettajien itsenäisiä pedagogisia yhdistyksiä ja liittoja.
oaj:n paikallinen toiminta
Paikallisen tason edunvalvonnasta ja järjestötoiminnasta sekä neuvottelu- ja sopimustoiminnasta vastaavat alue- ja paikallisyhdistykset sekä niiden jäsen yhdistykset. Tämä takaa sen, että paikalliset olosuhteet tulevat kaikessa toimin nassa huomioiduiksi. Sinun tehtäväsi kannalta tärkein taho on oma yhdistyksesi, jonka toiminnasta sinun tulee olla tietoinen.
alueellinen toiminta
OAJ:n eri jäsenryhmät tekevät alueellista yhteistyötä ja vai- kuttavat maakunnissa toimivissa asiantuntijaverkostoissa.
Kaikkien opettajaryhmien yhteisiä alueyhdistyksiä on jo usealla alueella ja muutamassa yhdistyksessä on käynnistynyt alueasiamiestoiminta. OAJ:ssä on 11 aluetoimistoa ympäri maata palvelemassa jäsenistöä, luottamusmiehiä ja jäsen- yhdistyksiä.
OAJ:n jäsenjakauma 1.1.2009
OAO 23 %
LTOL 14 % OAJ-YSI
61 %
YLL 2 % Opsia 0,06 %
valtakunnallinen toiminta
Jäsenistö valitsee yleisillä vaaleilla joka neljäs vuosi
150-jäsenisen valtuuston, joka määrittelee OAJ:n toiminnan ja talouden suuntaviivat. Valtuusto puolestaan valit see OAJ:n puheenjohtajan 4-vuotiskaudeksi sekä hallituksen jäsenet ja valtuuston puheenjohtajat 2-vuotiskaudeksi. Hallitus nimeää tarvittavan määrän jäsenistöstä koostuvia toimikuntia hoita- maan ja valmistelemaan eri toiminta-alueiden asioita.
Puheenjohtaja johtaa yhdessä hallituksen kanssa järjestön toimintaa. Kes kustoimisto vastaa päätösten valmistelusta ja täytäntöönpanosta puheenjohtajan johdolla.
kansainvälinen toiminta
OAJ on jäsenenä maailman opettajajärjestössä Education Internationalissa, joka on maailman suurin alakohtainen ay- järjestö. Euroopan unionissa opetusalan sihteeristö ETUCE on virallinen neuvotteluosapuoli. OAJ toimii aktiivisesti myös Pohjolan opetusalan järjestö NLS:ssa. Lisäksi OAJ:llä on yhteistyöhankkeita mm. Itämeren maissa ja Afrikassa.
HYvä TIETää!
☛
Oman yhdistyksesi hallituksen toi mihenkilöt ja heidän vastuualueensa☛
Yhdis tyksesi kotisivujen osoitejÄsenasiat
jäsenkelpoisuus
OAJ:hin järjestäytyminen on ammattikuntapohjaista. Jäse- neksi voivat liittyä kaikki opetus- ja kasvatustyötä tekevät koulutuksesta tai opettajanimikkeestä riippumatta. Jäsen- kelpoisia ovat tavanomaisten lastentarhanopettaja-, opettaja-, rehtori- ja johtajatehtäviä hoitavien lisäksi myös muita ope- tustoimeen liittyviä tehtäviä hoitavat (esim. hallinto, suun- nittelu ja tutkimus), varsinkin jos heillä on opettajakelpoisuus ja/ tai opettajatausta.
Kuka ja miten voi liittyä OAJ:n jäseneksi?
• OAJ:n jäseneksi voi liittyä opetus- ja kasvatus- työtä tekevä henkilö
• Järjestäytyminen OAJ:ssä on ammattikunta- pohjaista:
– opettajakelpoisuusehdot täyttävällä tulee olla jäsenyyden hakemishetkellä voimassa oleva työsuhde
– opettajakelpoisuutta vailla olevalla tulee olla vähintään lukukauden mittainen sijaisuus tai toimi
• OAJ:n jäsen voi olla alennetulla jäsenmaksulla rinnakkaisjäsenenä koulutuksensa/tutkintonsa perusteella toisessa akavalaisessa järjestössä
• Jäseneksi liitytään joko sähköisellä tai perinteisellä jäseneksiliittymislomakkeella
• Samalla lomakkeella liitytään myös Opettajien työttömyyskassan jäseneksi
• Jäsenmaksuvelvoite alkaa liittymistä seuraavan kuukauden palkanmaksun yhteydessä
• Jäsenmaksut ovat verovähennyskelpoisia
Opettajan kelpoisuusehdot täyttävällä jäsenyyteen riittää voimassa oleva työsuhde jäsenyyden hakemishetkellä. Täyden opettajakelpoisuuden puuttuminen ei ole jäsenyyden este, jos toimi tai sijaisuus on vähintään lukukauden mittainen.
Opettajan jäsenyys yhdistyksessä määräytyy sen oppilaitoksen mukaan, jossa hänellä on virka tai toimi tai keskimäärin eniten opetustunteja. Jäseneksi hyväksymisestä päättää yhdistyksen hallitus.
Rinnakkaisjäsenyys akavalaisissa liitoissa
AKAVAssa sovittujen periaatteiden mukaisesti jäsenyys aka- valaiseen liittoon määräytyy sen mukaan, mikä järjestö hoitaa alan edunvalvontaa. Näin opetus- ja kasvatusalalla toimivien ensisijainen ammattiliitto ja jäsenyyspaikka on OAJ, joka hoitaa alan edunvalvontaa ja jonka jäsenyyteen sisältyvät keskus- ja neuvottelujärjestöjen (AKAVA, JUKO) jäsenmaksut sekä työttömyysturva ja monet muut jäsenedut. Tämän ohella OAJ:n jäsen voi olla rinnakkaisjäsenenä koulutuksensa/
tutkintonsa mukaisesti toisessa akavalaisessa ammattiliitossa.
Rinnakkaisjärjestäytymistilanteessa ensisijaisen järjestön jäsenmaksu on täysimääräinen, mutta rinnakkaisjärjestön jäsenmaksu on alennettu. Lisätietoja alennetuista rinnakkais- jäsenmaksuista kannattaa tiedustella ko. liittojen toimistoista ja verkkosivuilta. OAJ:n yhdistyssivuilta löytyy ajantasaiset tiedot niistä akavalaisista liitoista, joiden kanssa OAJ:llä on oma erillinen sopimuksensa.
jäseneksi liittyminen
Jäsenasiat on syytä hoitaa kuntoon heti lukuvuoden alussa varsinkin uusien opettajien osalta. Uusia opettajia on neu- vottava hakemaan jäsenyyttä heti palvelussuhteen alussa, jotta jäsenyyteen liittyvän ansiosidonnaisen työttömyysturvan edellyttämä kymmenen kuukauden (43 viikkoa) jäsenyysaika ehtii täyttyä lukuvuoden aikana. Työssäoloehdon täyttyminen edellyttää lisäksi vähintään kahdeksan (8) tuntia viikoittaista opetustyöaikaa (varhaiskasvatuksessa tai muussa kuin ope- tustyössä vähintään 18 tuntia). Jäsenhakemukset päivätään hakemispäivämäärälle, josta alkaen yhdistys voi hyväksyä jäsenyyden. Jäsenyys voi kuitenkin alkaa aikaisintaan työ- suhteen alkupäivämäärästä.
Jäseneksi liitytään oman kunnan alueella toimivan paikallisyhdistyksen tai jonkin sen jäsenyhdistyksen kautta.
Liittyminen tapahtuu täyttämällä sähköinen jäsenhakemus OAJ:n kotisivuilla (www.oaj.fi). Liittyessään OAJ:n jäseneksi verkossa, liittyjä saa jäsenedut käyttöönsä heti, kun liittymis- lomake on tarkistettu OAJ:ssä. Näin viiveitä esimerkiksi kassajäsenyyden suhteen ei pääse syntymään.
Jäseneksi hakeva voi käyttää myös paperista jäsenhake- muslomaketta, joka on samalla jäsenmaksun perintävaltakirja.
Sähköinen tai paperinen jäsenhakemuslomake tulee täyttää aina, kun jäsen liittyy yhdistykseen tai vaihtaa työnantajaa.
Pidä huoli siitä, että sinulla on aina jäseneksiliittymislomak- keita saatavillasi ja pyydä tarvittaessa lisää yhdistyksestäsi.
Jäseneksi liittyvälle tai liittymistä harkitsevalle on hyvä antaa liittymislomakkeen lisäksi esimerkiksi OAJ fakta ja jäsenetuesite luettavaksi. Lisäksi kannattaa mainita OAJ:n internet-sivujen osoite (www.oaj.fi) sekä kertoa erityisesti jäsensivuista, jotta potentiaalinen tai uusi jäsen voi tutustua järjestöön liittymishetkellä. OAJ-esitteitä saat omalta yhdistykseltäsi.
Jäsenyyttä hakeva jättää paperisen jäsenhakemuksensa ja siihen liittyvän perintävaltakirjan yhteysopettajalle tai yhdis- tyksen jollekin muulle toimihenkilölle. Yhdistyksen edustaja merkitsee välittömästi hakemukseen sen vastaanottopäivä- määrän ja nimensä. Hyväksyessään liittymisen ehdot hakija liittyy samalla myös Opettajien Työttömyyskassan jäseneksi ja antaa työnantajalle valtuutuksen jäsenmaksujen perintään.
Yhdistys toimittaa hakijalle tiedon yhdistyksen ja työttömyys- kassan jäseneksi hyväksymisestä.
Uudet jäsenet saavat uuden jäsenen materiaalipaketin, joka sisältää mm. yleistietoa OAJ:stä, taskukalenterin, jäsenkortin sekä jäsenyystietojen muutoksiin liittyviä toimintaohjeita.
Monet työnsä aloittavat uudet opettajat ovat opiskelu- aikanaan olleet Suomen Opettajaksi Opiskelevien Liitto SOOL ry:n jäseniä. Kun he liittyvät paikallisyhdistyksen jäseniksi, heidän jäsenyytensä SOOLissa päättyy automaattisesti ja mahdollinen työttömyyskassajäsenyys jatkuu keskeytyksettä.
Täyttäessään OAJ:n jäsenyyskriteerit, opiskelija tulee ohjata liittymään välittömästi OAJ:n jäseneksi, vaikka hän tekisikin työn ohessa vielä opintoja.
HYvä TIETää!
☛
Oppilaitoksesi/päiväkotisi jäsenten ajantasaiset yhteystiedot☛
Sähköpostilista, jolle kuuluvat kaikki oppilaitoksesi/päiväkotisi OAJ:n jäsenet. Muista, että tarvitset uusilta jäseniltä luvan liittää heidät sähköpostilistallesi
jäsenmaksut
Jäsenmaksuvelvoite alkaa jäseneksi liittymistä seuraavan kalenterikuukauden alusta lukien ja päättyy jäsenyydestä eroamista seuraavan kalenterikuukauden päättyessä. Eläk- keelle jäätäessä jäsenmaksun perintävaltakirja on syytä pyy- tää työnantajalta pois. OAJ:n jäsenmaksu on 0,95 % enna- konpidätyksen alaisista kokonaisansioista. Jäseniltä perittävä jäsenmaksuprosentti on kuitenkin suurempi, koska jäsenet ovat velvollisia suorittamaan myös valtakunnallisten yhdis- tysten tai opettajien ammattiyhdistyspiirien sekä paikallis- yhdistysten ja niiden jäsenyhdistysten jäsenmaksut. Lopulli- nen jäsenmaksuprosentti riippuu järjestäytymistavasta ja vaihtelee yhdistyksittäin.
Ammattijärjestön jäsenmaksut ovat verovähennyskelpoi-
sia. OAJ toimittaa tiedon saamistaan jäsenkohtaisista jäsen- maksuista suoraan verottajalle. Veroilmoituksesta kannattaa tarkistaa, että verottaja on ottanut ne verotuksessa huomioon.
Yhteisten opettajien jäsenmaksut
Eri oppilaitosten yhteisenä opettajana tai tuntiopettajana toimivat ovat jäsenmaksuvelvollisia kaikesta eri oppilaitok- sissa tehdystä opetustyöstä maksetuista kokonaisansioista.
Nämä jäsenmaksut voi maksaa itse pyytämällä tätä varten viitesiirtolistan jäsenrekisteristä.
Jos jäsen haluaa nämä jäsenmaksut työnantajaperintään, tulee hänen jättää erillinen jäsenmaksuvaltakirja kaikkiin niihin oppilaitoksiin, joissa hänellä on opetustyötä. Erillisistä valtakirjoista on toimitettava kopiot OAJ:n jäsenrekisteriin.
Jäsen maksaa jäsenmaksua sen prosentin mukaan, jonka hänen yhdistyksensä on päättänyt.
poikkeavat jäsenmaksut
Opettajanvirasta tai -toimesta virkavapaalla/työlomalla oleva ja tänä aikana muussa kuin opettajantyössä toimiva suorittaa jäsenmaksut muun työn palkkauksen perusteella, kuitenkin enintään sen mukaan, mitä hän olisi velvollinen suorittaman opettajanvirkansa tai -toimensa mukaisesta palkasta.
OAJ:n jäsenmaksu on työttömänä, palkattomalla virka- vapaalla tai työlomalla vailla ansiotuloja oleville 6 euroa kalenterikuukautta kohden. Tämän lisäksi tulevat mahdolliset valtakunnallisten yhdistysten omat vähimmäisjäsenmaksut.
Opettaja, joka on tilapäisesti lyhyen ajan – esimerkiksi kesällä – työttömänä opettajan tehtävistään (ei siis virasta/
toimesta) ja on tänä aikana muussa kuin opettajan työssä, maksaa jäsenmaksua vähintään 6 euroa/kk (maksu vaihtelee jäsenryhmittäin). Jäsenmaksu on työssäkäyvien osalta vuoden 2010 alusta lukien aina vähintään 6 euroa kuukaudessa.
Näissä tapauksissa jäsenen tulee pyytää jäsenrekisteristä viitelista jäsenmaksujen hoitamista varten.
Jäsenen on itse ilmoitettava OAJ:n jäsenrekisteriin työttö- myyden, palkattoman opiskelu- tai hoitovapaan tai muun palkattoman virkavapaan/työloman alkamisesta. Jäsenrekis- teristä hänelle lähetetään viitesiirtolista jäsenmaksun maksamista varten. Jäsenmaksuvelvollisuus koskee myös
Jäsenen oikeudet ja velvollisuudet
Jäsenen oikeudet• oikeus saada yhdistyksen ja järjestön tarjoamat jäsenedut
• oikeus osallistua yhdistyksen ja järjestön tarjoamaan koulutukseen
• oikeus osallistua yhdistyksen kokouksiin ja toimintaan
• oikeus tutustua yhdistyksen pöytäkirjoihin, suunnitelmiin ja tilinpäätökseen
• oikeus erota yhdistyksen ja OAJ:n jäsenyydestä Jäsenen velvollisuudet
• jäsenmaksujen suorittaminen
• järjestövelvoitteiden noudattaminen
vuorotteluvapaalla olevia. Jäsenen on huolehdittava vastaa- vien ilmoitusten tekemisestä myös omalle yhdistykselleen.
Sairasloman tai määräaikaisen työkyvyttömyyden ajan jäsenyys jatkuu normaalisti. Jäsenmaksu on entinen ajalta, jolloin työnantaja maksaa sairaus- tai työkyvyttömyysajan palkkaa. Jäsenen siirtyessä KELAn tai eläkelaitoksen maksa- malle päivärahalle tai eläkkeelle, jäsenmaksu muuttuu 6 euroon/kk (maksu vaihtelee jäsenryhmittäin). Mikäli määrä- aikainen työkyvyttömyys johtaa pysyvään työkyvyttömyyteen, jäsen siirretään Opetusalan Seniorijärjestön jäsenyyteen.
Virkavapaudesta/työlomasta ja sen mukaisesta jäsen- maksuperusteen muutoksesta jäsenen tulee ilmoittaa OAJ:n jäsenrekisteriin, josta hänelle lähetetään viitesiirtolista jäsenmaksun maksamista varten.
itsemaksavat jäsenet
Joissakin erityistapauksissa myös työssäkäyvät maksavat itse jäsenmaksunsa. Tällöin jäsen maksaa jäsenmaksua sen prosentin mukaan, jonka hänen jäsenyhdistyksensä on päät- tänyt. Jäsenrekisteri lähettää myös tässä tapauksessa jäse- nelle viitesiirtolistan, jonka mukaan jäsen maksaa jäsenmak- sunsa kuukausittain.
jäsenyyden päättyminen
Halutessaan erota yhdistyksestä tulee jäsenen ilmoittaa eroa- misestaan kirjallisesti yhdistyksen hallitukselle tai puheenjoh- tajalle tai suullisesti yhdistyksen yleisessä kokouksessa. Myös OAJ:n jäsenrekisteri ottaa vastaan (vain kirjallisia) eroilmoi- tuksia ja välittää tiedot edelleen jäsenen omalle yhdistykselle.
Eläkkeelle siirtyvien tulee itse toimittaa joko yhdistykselle tai suoraan OAJ:n jäsenrekisteriin tieto eläkkeelle jäämisestä.
Ilmoitus tehdään muutosilmoituslomakkeella. Jäsenrekisteri siirtää eläkkeelle jääneen jäsenen Opetusalan Seniorijärjestö OSJ:n jäseneksi. OAJ maksaa jäsenmaksun liittymisvuodelta.
Tämän jälkeen senioriopettaja vastaa itse jäsenmaksusta. OSJ:n jäsenenä jäsen säilyttää osan jäseneduista, joiden ehdot tosin poikkeavat varsinaisten jäsenten eduista. OAJ:n ottamat varsi- naisen jäsenen jäsenmaksuun sisältyvät kollektiiviset vakuutuk- set päättyvät jäsenen jäädessä eläkkeelle viimeisenä työpäivänä.
Yhdistyksen hallitus voi erottaa jäsenen seuraavilla perusteilla:
Jäsenmaksujen laiminlyönti
Jäsenrekisteri valvoo jäsenmaksun suorittamista. Mikäli jäsen- maksuihin syntyy aukkoja, jäsenrekisteri lähettää jäsenelle tiedustelukirjeen maksamattomista jäsenmaksuista ja selvittää syyn jäsenmaksurästeihin ja antaa jäsenelle mahdollisuuden hoitaa maksut kuntoon ja siten säilyttää jäsenyyden. Maksa- mattomuuden syyt saattavat joskus olla esim. teknisiä tiedonkulun katkoksia. Mikäli jäsen ei hoida kehotuksista huolimatta jäsenmaksujaan kuntoon, viime kädessä jäsen- rekisteri katsoo jäsenen eronneeksi jäsenmaksujen maksa- mattomuuden vuoksi.
Jäsenyyden ehtojen raukeaminen
Mikäli jäsenen opettajantyö on pysyvästi päättynyt yhdistyksen toimialueella, eivät myöskään ko. yhdistyksen jäsenyyden ehdot enää täyty. Työttömäksi jääminen ei kuitenkaan katkaise jäsenyyttä. Mikäli jäsen siirtyy opettajaksi toisen yhdistyksen toimialueelle, tulee hänen itse huolehtia jäsenyyden vaihta- misesta uuteen yhdistykseen ja entisen yhdistyksen huolehtia jäsenen poistamisesta. Työttömänä ollessaan jäsenen ei ole mahdollista vaihtaa yhdistystä.
Jäsen on toiminut yhdistyksen tarkoitusta vastaan Mikäli jäsen toimii järjestön tarkoitusta vastaan, eikä saamas- taan huomautuksesta huolimatta täytä järjestön määräämiä velvollisuuksia (yhdistyksen sääntöjen 9 §), hänet voidaan erottaa jäsenyydestä. Erottamispäätöksestä on ehdottomasti ilmoitettava jäsenelle aina henkilökohtaisesti ja kerrottava hänen oikeuksistaan. Jäsenellä on mahdollisuus valittaa erottamispäätöksestä 30 vuorokauden kuluessa päätöksen tiedoksisaannista yhdistyksen varsinaiselle kokoukselle osoitetulla valituskirjelmällä jättämällä kirjelmä mainitussa ajassa hallitukselle. Mikäli erotettu jäsen haluaa jatkaa Opettajien Työttömyyskassan jäsenyyttä, tulee hänen selvittää asia erikseen kassan kanssa.
tYÖttÖmYYstuRva
tukea ja turvaa työttömyyskassasta
Opetusalan Ammattijärjestö OAJ:n jäsenet on vakuutettu työttömyyden varalta. Liittyessään OAJ:n jäseneksi opettaja liittyy samalla Opettajien Työttömyyskassaan. Koska ansio- sidonnainen päiväraha edellyttää 10 kuukauden jäsenyyttä ja 43 viikkoa työtä, on erittäin tärkeää, että jäsenyyttä hae- taan jo työsuhteen ensimmäisestä päivästä lukien. Kassan jäsenmaksu sisältyy OAJ:n jäsenmaksuun.
työttömyysturva
Jos henkilö hakee työttömyysturvaa työttömyyden tai lomau- tuksen takia, hänen tulee ilmoittautua työvoimatoimistoon työnhakijaksi. Työvoimatoimistosta saa ohjeet ja lomakkeet päivärahahakemuksen vireillepanemiseksi. OAJ:n jäsenet saa- vat neuvoja myös Opettajien Työttömyyskassasta. Opettajien Työttömyyskas sa julkaisee vuosittain OAJ:n kalenterin välissä lisäliitteenä jaettavan Opettajien Työttömyyskassa - jäsenyys ja etuudet -vihkosen, jossa on tarkkaa tietoa mahdol lisen työttömyyden varalta. Ohjeita löytyy myös Työttömyyskas- sojen Yhteisjärjes tön (TYJ) www-sivuilta.
Työttömäksi työnhakijaksi täytyy ilmoittautua viimeistään ensimmäisenä työttömyyspäivänä. Työttömyyskassa voi mak- saa päivärahaa ainoastaan ajalta, jona työnhaku on voimassa.
Työttömyyspäivärahaa on haettava viimeistään kolmen kuu- kauden kuluessa siitä päiväs tä, josta sitä halutaan maksetta- vaksi. Pidemmältä kuin kolmen kuukauden ajalta takautuvasti lähetetty hakemus katsotaan vanhentuneeksi.
työttömyyspäiväraha
Työttömälle työnhakijalle voidaan maksaa työttömyyspäivä- raha joko peruspäivä rahana tai ansioon suhteutettuna päi- värahana. Työttömyyspäivärahaan on oikeus työvoimatoimis- toon ilmoittautuneella, kokoaikatyötä hakevalla, työkykyisellä työttömällä henkilöllä, joka on työmarkkinoiden käytettävissä ja täyttää työssä oloehdon. Työssäoloehto täyttyy, kun henkilö on työttömyyttä edeltäneiden 28 kuukau den aikana ollut 43 kalenteriviikkoa työssäoloehdon täyttävässä työssä. Mikäli henkilö on saanut työttömyyspäivärahaa 1.1.1997 jälkeen,
työssäoloehto on vastaavassa työssä 34 viikkoa 24 kuukauden aikana. Tarkastelujaksoa pidentä vät esim. asevelvollisuus, äitiys- ja vanhempainrahakaudet tai muu näihin verrat tava hyväksyttävä syy, kuitenkin enintään seitsemän vuotta.
Työssäoloehdon täyttäväksi työviikoksi lasketaan opetus- alalla viikko, jolloin työaika on ollut vähintään puolet ko.
opetusalan päätoimisen tuntiopettajan alim masta viikoittai- sesta tuntimäärästä. Esimerkiksi peruskoulussa ja lukiossa kah deksan tunnin viikoittainen työaika täyttää ehdon.
Yliopistonlehtoreilla työajan täyttää seitsemän tunnin viikoit- tainen työaika. Opetusalalla, jolla ei ole päätoimi sia tunti- opettajia, viikoittaisen työajan vähimmäismääränä pidetään kahdeksaa tuntia.
päivärahan hakeminen ja maksaminen
Ansioon suhteutettua päivärahaa haetaan työttömyyskas- sasta. Siihen on oikeus työttömyyskassan jäsenellä, joka on ollut vakuutettuna vähintään 10 edellistä kuukautta ja joka kassassa vakuu tettuna ollessaan on täyttänyt työssäoloehdon.
Lisäksi edellytetään, että henkilö on maksanut jäsenmaksunsa koko jäsenyysajalta. Ansiosidonnaisen päivärahan suuruus määräytyy hakijan työttömyyttä edeltäneen vakiintuneen palkan pohjalta. Tällä tarkoitetaan palkkaa siltä työttömyyttä välittömästi edel täneeltä ajanjaksolta, jona henkilö on täyttä- nyt työssäoloehdon eli työttömyyttä edeltäneiden vähintään 10 kuukauden (43 työssäoloviikon) ansioita.
Arvioidun päivärahan suuruuden voi laskea Työttömyys- kassojen yhteisjärjestön www-sivuilla.
työmarkkinatuki
Henkilölle, joka ei täytä työssäoloehtoa tai jonka ansiosidon- naisen päivärahan enimmäisaika on täyttynyt, voidaan mak- saa työmarkkinatukea. Työmarkkinatuki on yleensä tarvehar- kintainen. Työmarkkinatukea haetaan Kansaneläkelaitokselta.
Lisätietoja työmarkkinatuesta, sen suuruudesta ja maksami- sesta, saa Kansaneläke laitoksen www-sivuilta.
työttömyyskassan vaihtaminen
Siirtyminen toisesta kassasta Opettajien Työttömyyskassan jäseneksi on mahdollista, kun jäsenyysehdot täyttyvät. Kaikki
saavutetut edut säilyvät, kun eroaminen vanhasta kassasta ja liittyminen uuteen kassaan tapahtuu kuukauden sisällä.
Kahdessa kassassa ei voi olla yhtä aikaa jäsenenä.
tYÖmaRkkinoiDen neuvotteLu- ja sopimusjÄRjesteLmÄt
Tärkeimmät palvelussuhteen ehdot, kuten palkkaus ja työ- aika määritellään virka- ja työehtosopimuksissa. Eri opettaja- ryhmiä koskevia virka- ja työehtosopimuksia on useita.
tulopoliittinen kokonaisratkaisu
Tulopoliittinen kokonaisratkaisu eli TUPO-sopimus on ollut työmarkkinakeskusjär jestöjen ja muiden keskeisten etujärjes- töjen sekä valtiovallan sopimus talous-, tulo- ja palkkapoli- tiikassa sekä muissa työ- tai palvelussuhteen ehdoissa noudatettavista perusteista tietyksi sopimuskaudeksi. Se on ollut raamisopimus, jossa on sovittu esim. palkantarkistusten tasosta, verotuksesta, maataloustulosta ja sosiaa lisista ratkaisuista. TUPO-ratkaisuihin on liittynyt usein myös työelämän kehittä miseen liittyviä yleisiä kysymyksiä.
TUPO-ratkaisuun osallistuneet ovat tehneet sitovat alakohtaiset sopimukset yhteisesti sovitun raamin puitteissa.
Näitä ovat esimerkiksi metallin tai tekstiilin sopimukset tai kunnalliset virka- ja työehtosopimukset. Erityisesti yksityissektorilta on esitetty näkemyksiä, että TUPOjen aika on ohi.
keskitetty työmarkkinaratkaisu
Keskitetty ratkaisu on palkansaaja- ja työnantajakeskusjär- jestöjen välinen valta kunnallinen raamisopimus palkka- ja muista palvelussuhteen ehdoista tietyksi sopimuskaudeksi.
Mikäli ratkaisuun päädytään, se muodostaa alakohtaisten virka- ja työehtosopimusten perustan. Tässä ratkaisussa ei valtiovalta ole mukana.
Liittokohtainen sopimus
Liittokohtaisella sopimuksella yhden toimialan työnantaja- ja palkansaajajärjestöt sopivat yksityiskohtaisesti palkkauksesta ja muista palvelussuhteen ehdoista.
Mikäli maahan on aiemmin saatu aikaan TUPO- tai keski- tetty kokonaisratkaisu, tehdään liittokohtaiset sopimukset sen mukaisesti. Ellei yhteistä raamia ole saatu sovituksi, laaditaan liittokohtaiset sopimukset kunkin alan edellytysten pohjalta.
oaj sopimustoiminnassa
Akava edustaa OAJ:n jäsenistöä valtiovallan ja keskusjärjes- töjen välisissä neuvotteluissa. Kunnan ja valtion sopimukset tehdään pääsopijajärjestön, Julkisalan koulutettujen neuvot- telujärjestö JUKO:n nimissä. Yksityissektorin työehtosopi- mukset OAJ tekee liittona.
Ansiopäivärahan saamisen yleiset edellytykset:
• hakija on työtön
• työttömyyskassan jäsenyys on jatkunut 10 kuukautta
• hakija on jäsenyyden aikana täyttänyt työssäoloehdon
• hakija on ilmoittautunut työvoima- toimistoon työttömäksi työnhakijaksi
OAJ:n edustaman opetusalan opettajat työnantajittain
KvTES 9 %
• Lastentarhanopettajat
Kunta, OvTES 79 %
Yksityinen opetusala (YOL) 7 %
• Yksityinen opetusala
• Yksityiset ammatilliset aikuiskoulutuskeskukset
• Yksityiset päiväkodit
valtio 4 %
• OPH/kielikoulut, erityiskoulut
• OPM/yliopistolehtorit, harjoittelukoulut
• STAKES/koulukodit
• SM/pelastusopisto
• PM/maanpuolustus- korkeakoulu, maasotakoulu
• RISE/vankeinhoidon koulutuskeskukset
PTY 2 %
• Opetusala
• Päiväkodit
LuottamusmiesjÄRjesteLmÄ
Luottamusmiesjärjestelmä on työnantaja- ja sopijajärjestö- kohtainen. Toiminnan tarkoituksena on edistää sopimusten noudattamista, erimielisyyksien selvittämistä sekä työrauhan ylläpitämistä. Järjestelmä on erilainen riippuen siitä, toimi- taanko yksityisellä vai julkisella sektorilla. JUKO voi asettaa kuntaan/kuntayhtymään ja valtion virastoihin pääluotta mus- ja luottamusmiehiä. Paikallisesti valituista luottamismie histä ilmoitetaan JUKOlle, josta toimitetaan vahvistus sekä luotta- musmiehelle että työnantajalle. Sen jälkeen luottamusmies edustaa sopijajärjestöä. Luottamusmiesten työnjaosta sovi- taan paikallisesti.
Yksityisissä oppilaitoksissa ja päiväkodeissa luottamusmies edustaa OAJ:tä. Valituista luottamusmiehistä ilmoitetaan OAJ:lle, josta toimitetaan vahvistus sekä luottamusmiehelle että työnantajalle. Sen jälkeen luottamusmies edustaa sopijajärjestöä paikallisesti.
Kunta/kuntayhtymä – Kunnallinen opetushenkilöstön virka- ja työehtosopimus OVTES – Kunnallinen yleinen virka- ja työehtosopimus KVTES
Valtio – Valtion yleinen virka- ja työehtosopimus ja oppilaitoskohtaiset tarkentavat virkaehtosopimukset
Yksityinen oppilaitos – Yksityistä opetusalaa koskeva työehtosopimus ja sen oppilaitoskohtaiset määräykset (EK, yleissitova)
– Ammatillisten aikuiskoulutuskeskusten työehtosopimus (EK, yleissitova) – Palvelulaitosten työnantajayhdistyksen (PTY) opetusalan työehtosopimus
Yksityinen päiväkoti – Yksityisen sosiaalipalvelualan työehtosopimus (EK, yleissitova) – Palvelulaitosten työnantajayhdistyksen (PTY) työehtosopimus
oaj on mukana sopimassa seuraavia opetus- ja varhaiskasvatushenkilöstöä koskevia virka- ja työehtosopimuksia:
Luottamusmiehen asema ja tehtävät
• Luottamusmies on linkki työnantajan ja työntekijän välillä
• Luottamusmiehet käyvät paikallisia virka- ja työehtosopimuksia koskevia neuvotteluja, valvovat sopimusten noudattamista ja ratkovat erimielisyyksiä
• Luottamusmiehet neuvot televat myös
henkilöstöhallintoon ja henkilöstön työelämän laatuun liittyvistä kysymyksistä yhteistoiminta- lakien mukaisissa asioissa
• Luotta musmies tuntee sopimukset, säädökset ja määräykset sekä paikallisen toimin taympäristön
• Luottamusmies on aina vaitiolovelvollinen
alueasiamiehet ja alueelliset palkkasihteerit
Alueasiamiehet ja alueelliset palkkasihteerit toimivat yleis- sivistävän ja ammatillisen koulutuksen sekä varhaiskasvatuk- sen saralla. He antavat mm. neuvoja OAJ:n jäsenten palk- kaukseen ja palvelussuhteen ehtoihin liittyvissä kysymyksissä.
He toimivat luottamusmiesten ja pääluottamusmiesten tukena ja kouluttajina. Yhteydenotoissa on hyvä edetä niin, että ensin otetaan yhteyttä omaan luottamusmieheen, sen jälkeen pääluottamusmieheen ja tarvittaessa alueelliseen palkkasihteeriin tai alueasiamieheen.
HYvä TIETää!
☛
Oma luottamusmiesverkostosi ja luottamusmiesten mahdollinen tehtävänjako alueittain tai aihepiireittäintYÖnantajan ja henkiLÖstÖn vÄLinen Yhteistoiminta
Yhteistoimintalakeihin ja niitä täydentäviin sopimuksiin perustuvan menettelyn tarkoituksena on toiminnan ja työ- olosuhteiden kehittäminen sekä tuloksellisuuden edistäminen.
Neuvoteltavia asioita ovat mm. töiden tai työtilojen järjes- telyt, henkilöstö- ja koulutussuunnitelmat, sisäinen tiedotus ja virkistystoiminta. Erityinen neuvotteluvelvoite on henkilös- tön vähentämistilanteessa. Neuvotteluissa käsitellään asian perusteet, vaikutukset ja vaihtoehdot. Näin työnantaja saa päätöksenteon tueksi henkilöstöllä olevan asiantuntemuksen ja käytännön tiedon. Henkilöstölle turvataan mahdollisuus parantaa työelämän laatua vaikuttamalla omaa työtään ja työyhteisöään koskevien asioiden käsittelyyn ja päätöksen- teon valmisteluun.
Yhteistoimintaa tapahtuu myös virallisen menettelyn ulkopuolella. Näitä ovat esimerkiksi työnantajan ja pääluotta- mus miesten kuukausitapaamiset tai yhdistysten järjestämät viranhaltija- ja päättäjätilaisuudet.
edustuksellinen ja välitön yhteistoiminta
Edustuksellinen yhteistoiminta toteutuu yhteistoimintaorga- nisaatiossa (YT-toimikunta) tai työnantajan ja henkilöstön
edustajien (pääluottamusmiehet ja luottamusmiehet) väli- sissä koko henkilöstöä koskevissa neuvotteluissa. Edustuk- sellista yhteistoimintaa on myös työnantajan ja henkilöstön edustajien välinen neuvottelu yhtä hallintokuntaa, yksikköä, työpaikkaa tai ammattiryhmää koske vassa asiassa. Jos yksit- täistä henkilöä koskevalla asialla on periaatteellista luonnetta, asia voidaan hänen pyynnöstään käsitellä YT-elimessä.
Työpaikkatason välitöntä yhteistoimintaa toteutetaan mm. työpaikkakokouk sissa, tiimeissä, työpaikkaneuvotteluissa ja tiedottamisessa. Näihin neuvotteluihin voidaan pyytää mukaan henkilöstön edustaja, joka on yleensä pääluottamus- tai luottamusmies.
terveellinen ja turvallinen työympäristö
Työturvallisuuslain mukaan työnantajan on huolehdittava siitä, ettei työntekijän turvallisuudelle ja terveydelle aiheudu työssä vaaraa. Joka työpaikalla on tehtävä vaarojen selvittä- minen ja riskien arviointi. Lakia sovelletaan myös oppilaan ja opiskelijan työhön koulutuksen yhteydessä. Muilta osin oppilaisiin sovelletaan koulutusta koskevaa lainsäädäntöä.
Työnantajalla on velvollisuus jär jestää lakisääteinen työter- veyshuolto.
Työntekijän tulee noudattaa annettuja ohjeita ja huoleh- tia niiden mukaisesti omasta ja muiden turvallisuudesta.
Työympäristöön ja työhyvinvointiin liittyvissä ongelmissa (esim. työn kuormittavuus, kiire, häirintä ja väkivalta, melu ja hälinä, ergonomia, sisäilma-asiat ja tartunnan vaara) otetaan ensin yhteys lähimpään esimieheen, joka ryhtyy toimenpitei- siin linjaorganisaatiossa tilanteen korjaamiseksi. Vastuuta ei voi siirtää työsuojeluorganisaatiolle, jonka tehtävänä on toimia asiantuntijana ja huolehtia yhteistyöstä työnantajan, työterveyshuollon ja työntekijäpuolen välillä.
työsuojelun yhteistoiminta
Työsuojelun yhteistoiminnan tavoitteena on kehittää suunni- telmallisesti työympäristöä ja parantaa työntekijöiden hen- kistä hyvinvointia sekä työn turvallisuutta ja terveelli syyttä.
Samalla edistetään tuloksellisuutta ja parannetaan työelämän laatua, henkilöstöpolitiikkaa ja johtamiskäytäntöjä. Yhteis- toiminnasta säädetään laissa työsuojelun valvonnasta ja
työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta. Sen lisäksi on eri sopimusaloille laadittu täsmentäviä työsuojelu- ja työympä- ristösopimuksia.
Laissa määritellään mm. työsuojelupäällikön, työsuojelu- val tuutettujen ja työsuojelutoimikunnan tehtävät. Turvalli- suuteen ja terveyteen liittyvät yhteistoiminta-asiat käsitel- lään työpaikalla esimiehen ja alaisen tai alaisten kesken. Työ- suojeluvaltuutetulla on oikeus osallistua asian käsittelyyn pyynnöstä tai muutoinkin tarvittaessa.
Laajakantoiset organisaatiota tai työpaikkaa yleisesti koskevat asiat tulevat työsuojelutoimikunnan käsittelyyn.
Toimikunnan jäsenillä on oikeus tehdä esityksiä yhteistoi- minnan kehittämisestä ja käsiteltävistä asioista sekä saada niistä palautetta.
HYvä TIETää!
☛
Millainen on oman organisaation / työpaikan työsuojelu- ja yhteistoimintaorganisaatio ja ketkä ovat henkilöstön edustajia?paLkkaeRimieLisYYksien seLvitteLY
OAJ:n edunvalvontaan kuuluu olennaisena osana virka- ja työehtosopimusten soveltamisesta ja tulkinnasta syntyvien erimielisyyksien selvittely. OAJ käy sopimusten tulkintaeri- mielisyyksissä tarvittaessa paikallis- ja keskusneuvottelut sekä saattaa asiat viime kädessä työtuomioistuimen ratkaistavaksi.
Jos palkka-asioissa on ongelmia, jotka eivät ratkea esimiehesi kanssa, ota yhteyttä omaan luottamusmieheesi.
oikeustuRva
OAJ:llä on laajaa sopimuksiin, lainsäädäntöön ja oikeudelli- seen asemaan liittyvää neuvontapalvelua ja oikeusapua.
OAJ:n lakimiehet hoitavat järjestölle merkittävät hallinto- tuomioistuinprosessit, kuten esim. lomautusten riitauttami- set, laittomat määräaikaisuudet sekä irtisanomiset. Lisäksi OAJ on ottanut jäsentensä turvaksi vastuu- ja oikeusturva- vakuutuksen opetusalan ammatissa aiheutuvien vahinkojen ja oikeudenkäyntien varalta. Jos tarvitset oikeusturvaa, ota yhteyttä OAJ:n toimiston lakimieheen.
tYÖtaisteLutiLanne
OAJ sopii jäsenkuntansa palvelus suhteen ehdoista ensisijai- sesti neuvottelemalla. Uskottava ja vaikuttava neuvottelu- toiminta edellyttää tuekseen valmiutta järjestöllisiin toimen- piteisiin. Perusvalmiutta tarvitaan aina, mutta erityisesti ennen sopimuskauden päättymistä valmiutta on tehostettava ja valmis teltava toimenpiteitä lakkouhan ja mahdollisen lakon varalta. Järjestön johto antaa erikseen neuvottelutilanteen, lakkouhan ja lakon alkamisen edellyttämiä toimin taohjeita ja -käskyjä.
Lakko työtaistelutoimenpiteenä
Lakko on työtaistelutoimenpide, jonka tarkoituksena on työnantajan painostaminen keskeyttämällä kaikki työtehtävät.
Sopimuksen voimassaolon päätyttyä lakko-oikeutta voidaan
Työsuojelu-/yhteistoiminta-asioita voivat olla esimerkiksi seuraavat:
• Henkinen ja fyysinen väkivalta
• Melu ja hälinä
• Työn kuormittavuus
• Sisäilma-asiat
• Tartuntataudit
• Vaarojen selvittäminen ja riskien arviointi
käyttää laillisesti. Lakkovaroituksessa järjestö ilmoittaa lakon syyt, lakkorajat ja lakon alkamisajan. Lakko voi alkaa aikai- sintaan kahden viikon kuluttua siitä, kun lakkovaroitus on annettu. Järjestön päätöksellä toteutettava lakko on jäsenen kannalta laillinen työtaistelu, josta vastuu on järjestöllä.
Työsulku on vastaava työnantajan toimenpide, jolla keskeytetään palkanmaksu ja työntekijän työskentely.
Lakkoon osallistuminen
Kun järjestö on tehnyt päätöksen lakkouhasta ja sen mukai- sesta lakosta, jokai nen lakon piiriin kuuluva on velvollinen noudattamaan tehtyä päätöstä.
• Lakkoon osallistuvat myös viransijaiset ja muut väliaikaiset viran- ja toimenhaltijat.
• Laillisessa työtaistelussa ovat mukana myös pääluotta- musmiehet ja luottamusmiehet sekä työsuojeluvaltuutetut.
• Lakkoon ei saa ryhtyä muutoin kuin siitä päättäneen järjestön päätöksen perusteella.
• Virka- ja työsuhde säilyvät lakon aikana.
• Lakolla on kuitenkin vaikutusta esim. palkkaukseen ja vuosiloman kertymiseen, sillä palveluajaksi ei lueta aikaa, jonka on ollut lakossa.
Lakon vaikutuksista palvelussuhteen ehtoihin annetaan erikseen ohjeita ja selvi tyksiä lakkotilanteen uhatessa. Järjestö vastaa lakosta, ei yksittäinen jäsen. Lakko ei kohdistu paikalli- seen työnantajaan eikä työantaja voi rajoittaa lakkoon osallistumista.
paikallinen lakko-organisaatio
Jokaisen jäsenen on jo työtaistelun uhatessa oltava selvillä paikallisesta lakko-organisaatiosta. Sieltä saa tiedot järjestön päätöksistä ja toimenpiteistä sekä toi mintakäskyjä lakon aikana.
OAJ:n paikallisyhdistyksen hallitus toimii lakon paikallis- johtona yhdessä johtoryhmän kanssa. Paikallisyhdistys ja johtoryhmä vastaavat valmiuden ylläpidosta ja kohottami- sesta, suunnittelevat ja päättävät lakkovartioinnista, tiedo- tuksesta, sisäisestä yhteydenpidosta, mielenilmaisuista,
tapahtumista ja näiden taloudesta. Tiedotusmateriaali, paikalliset tiedotus- ym. tilaisuudet, nettisivut ja tiedotus- verkostot ovat parhaita välineitä jäsenistön informoimiseksi.
Järjestön lehdestä, tiedotteista sekä internet- ja jäsensivuilta saa oikeaa ja tuoretta tietoa jäsenis tölle välitettäväksi.
apua onGeLmatiLanteessa
Koska olet oppilaitoksesi tai päiväkotisi yhteysopettaja, muut opettajat tulevat usein kysymään sinulta neuvoa ongelma- tilanteissa. Seuraava vinkkilista auttaa sinua selvittämään, kenen puoleen erilaisissa ongelmatilanteissa kannattaa kääntyä. Voit vaikkapa kopioida viereisen sivun oppilaitoksesi tai päiväkotisi ilmoitustaululle.
Luottamusmiehen, työsuojeluvaltuutetun ja yhdistyksesi yhteystiedot löydät työpaikkasi ilmoitustaululta sekä OAJ:n jäsensivuilta. Muut yhteystiedot löydät OAJ:n kalenterista ja OAJ:n www-sivuilta.
ongelma/selvitettävä asia?
Yritä selvittää asia lähimmän esimiehen (yhdistysasioissa yhteysopettajan)
kanssa
kiteytä ongelmakohdat ja ota yhteyttä
Luottamusmies
• palkkaukseen ja palve- lussuhteen ehtoihin liittyvät asiat
• henkilöstöhallintoon ja johtamiseen liittyvät asiat
• olennaiset muutokset työtehtävissä, töiden ja työtilojen järjestelyissä
• määräaikaisuudet, varoitukset, irtisano- miset
oaj:n aLueeLLinen paLkkasihteeRi
• palkkaukseen ja palve- lussuhteen ehtoihin liittyvät asiat
tYÖsuojeLu- vaLtuutettu
• työturvallisuuteen tai -terveyteen liittyvät epäkohdat ja aloitteet
• työterveyshuolto
oaj:n toimiston Lakimiehet
• vastuu- ja oikeusturva- vakuutuksen käyttö
oaj:n
paikaLLisYhDistYs
• kasvatuksen ja koulu- tuksen resurssit
• alueelliset ja kunta- tason koulutuksen strategiat ja niiden toteuttaminen
• aloitteet toiminnan kehittämiseksi
• yhdistystoiminta
• jäsenyysasiat
YHTEYSOPETTAJAn YHTEYSTIEdOT
Nimi
Sähköposti Puhelinnumero
YHdISTYKSEn HALLITUS
Yhdistyksen kotisivut
Puheenjohtaja Sähköposti
Jäsenasioidenhoitaja/sihteeri Sähköposti
Puhelinnumero
LUOTTAMUSMIESvERKOSTO
Luottamusmies Yhteystiedot Pääluottamusmies Yhteystiedot
TYöSUOJELU- JA YHTEISTOIMInTA
Työsuojeluvaltuutettu Yhteystiedot
MUUTA TäRKEää TIETOA
Tärkeitä yhteystietoja
tarkista löytyykö kysymykseesi vastaus osoitteesta www.oaj.fi.
seuraa myös oman yhdistyksesi nettisivuja ja opettaja-lehteä.
Akava www.akava.fi
Elinkeinoelämän Keskusliitto EK www.ek.fi
Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry www.juko.fi Kansaneläkelaitos www.kela.fi
Kunnallinen työmarkkinalaitos (KT) www.kuntatyonantajat.fi Kuntien eläkevakuutus www.keva.fi
Lastentarhanopettajaliitto www.lastentarha.fi OAJ:n ammatilliset opettajat - OAO ry www.oao.fi Opettajien Työttömyyskassa www.opetk.fi
Opetusalan Ammattijärjestö OAJ www.oaj.fi -> jäsensivut Opetusalan Seniorijärjestö OSJ ry www.veteraaniopettajat.fi Opetushallitus www.oph.fi
Opetusministeriö www.minedu.fi
Opetus- ja sivistystoimen asiantuntijat ry Opsia www.opsia.org Palvelulaitosten työnantajayhdistys ry (PTY) www.ptyry.fi Sosiaali- ja terveysministeriö www.stm.fi
Suomen Opettajaksi Opiskelevien Liitto SOOL ry www.sool.fi Työ- ja elinkeinoministeriö www.tem.fi
Työttömyyskassojen yhteisjärjestö (TYJ) www.tyj.fi
Valtiokonttori www.valtiokonttori.fi -> valtion eläkkeet www.vael.fi Valtion työmarkkinalaitos (VTML) www.vm.fi
Yliopistonlehtorien liitto www.yll.fi
Hyödyllisiä linkkejä
Muistiinpanoja
juLkaisija: Opetusalan Ammattijärjestö OAJ LaYout: Anne Lehtinen
Forssan kirjapaino
Forssan Kirjapaino 08/2009
