Vartio- ja Mellunkylän
Omakotiyhdistyksen tiedotuslehti
Kotikylä
Syyskuu 3/2017
• Jäsenet: Tervetuloa Yhdistyksen 70-vuotisjuhliin La 23.9 klo 17 alkaen
Puotinkylän-Marjaniemen Työväentalolle! s. 21-23
• Tervetuloa yhdistyksen sääntö- määräiseen syyskokoukseen
su 26.11 klo 16 Vartiokylän kirkolle, s. 7
Mikä on RTV-rahoitus?
3
Joustava rahoituspalvelu verkossa3
Kortiton rahoitus3
Ei vakuuksia eikä takaajia3
Kiinteä korko sekä kuukausierä3
Luottosummat 1 000 € – 20 000 €3
Luottoaika jopa 84 kuukautta3
Lainan voi halutessaan maksaa takaisin aikaisemminHae kätevästi verkosta!
Katso lisää RTV-rahoituksesta:
www.rtv.fi/rahoitus
Helsinki Sahaajankatu 44, p. (09) 5465 5400
* RTV-rahoituksen todellinen vuosikorko laskettuna 6000 euron käytössä olevalle luotolle on 9,79 %. Luottoaika 60 kk, luoton korko 6,95 %, perustamismaksu 50 €, käsittelykulu 6 €/kk, rahoitettava summa 6 050 €, kuukausierä 125,66 €/kk, luottokustannukset 1 539,60 €, luottohinta 7 539,60 €. Rahoitus edellyttää hyväksytyn luottopäätöksen. Palvelun tarjoaa Santander Consumer Finance Oy.
SUMMA ERÄ ALKAEN SOPIMUSAIKA
1 000 € 27 € 60 kk
2 000 € 47 € 60 kk
3 000 € 66 € 60 kk
4 000 € 86 € 60 kk
5 000 € 106 € 60 kk
6 000 €* 126 € 60 kk
7 000 € 145 € 60 kk
8 000 € 127 € 84 kk
9 000 € 142 € 84 kk
10 000 € 157 € 84 kk
11 000 € 173 € 84 kk
12 000 € 188 € 84 kk
13 000 € 203 € 84 kk
14 000 € 218 € 84 kk
15 000 € 233 € 84 kk
16 000 € 248 € 84 kk
17 000 € 263 € 84 kk
18 000 € 278 € 84 kk
19 000 € 293 € 84 kk
20 000 € 308 € 84 kk
Vartio- ja Mellunkylän Omakotiyhdistyksen Tiedotuslehti • 3/2017
Kotikylä
Julkaisija
Vartio- ja Mellunkylän Omakotiyhdistys ry.
Päätoimittaja:
Tiina Larsson Toimitussihteeri:
Heidi Tuomi-Nikula Toimituskunta:
Hallitus ISSN:
2323-6248 (Painettu) 2323-6256 (Verkkojulkaisu)
Aineistot ja kirjapaino:
PDF-originaalit suoraan painoon, TpT-Print Oy, Kiviportintie 17, 00950 Helsinki tai timo@tpt-print.fi Yhteyshenkilö:
Timo Lahtinen, p. 010 322 1140 Aikataulu
Lehti 1, ilm. maaliskuussa 2017 Lehti 2, ilm. toukokuussa 2017 Lehti 3, ilm. syyskuussa 2017 Lehti 4, ilm. marraskuussa 2017 Painos
3500 kpl, mustavalkoinen, etu- ja takakannet värilliset, vihkosidonta.
Jaetaan kaikkiin alueen omakoti-, pari-, rivi- ja pienkerrostaloihin.
Ilmoitusten yhteystieto mia.sahlberg@gmail.com Puh. 045 676 7347
Sisältö
Omakotitalkkareiden yhteystiedot... 4
Pääkirjoitus Tiina Larsson ... 5
Hiltuselta: Miten voin palvella Eero Hiltunen... 6
Kutsu Syyskokoukseen ... 7
Kyläläinen; Prisca Leclerc Mia Kavasto... 8
Avoimet puutarhat ja kasvienvaihto kesällä 2017 Inkeri Lundgren ... 10
Vielä vähän Vartiokylän nimistöhistoriaa Inkeri Lundgren... 11
Puutarhamatka Pärnuun ja Karlan kylään Inkeri Lundgren... 12
Viikinkiajan elämä houkutteli Puotilan Kartanolle tuhatpäin väkeä Elina Lehmusvuo ... 14
Ovien kunnostuksesta vanhassa kiinteistössä Tuomo Hanhivaara ... 16
Vartioharjuntien katupuuarboretum Inkeri Lundgren... 17
Pikkujouluteatterireissu 27.11.2017 maanantaina ... 20
Kutsu jäsenille VMOKY:n 70-vuotisjuhliin .... 21
Kysy juristilta... 25
Kadonneen aarteen metsästys Markku Tanttu ... 26
Helsinki-sovellus ... 27
Postilaatikkouudistus näkyy maisemassa Eero Lietola & Pentti Peltoniemi ... 28
Reseptinurkka: Mikä vain -piirakka Prisca Leclerc ... 32
Tapahtumakalenteri 2017 ... 34
Kotikylän ilmoitushinnat 2017 ... 34
Hallitus 2017 ... 35
Jäsenetuja ... 41
Liity jäseneksi ... 42 Kannen kuva:
Pihlajanmarjojen hehkua Kuva: Inkeri Lundgren
- Kaikki alueellamme asuvat omakotiyhdistyksen jäsenet, vanhusten ja huonokun- toisten lisäksi, saavat käyttää omakotitalkkaripalveluita. Kannattaa ottaa yhteys ja kertoa huolensa.
- Omakotitalkkareista on monenlaista apua. He voivat käydä asioilla, kun flunssa yllättää, avustaa lääkärissäkäynnillä, auttaa erilaisissa kotitaloustöissä ja tehdä pieniä remontteja.
- He pilkkovat polttopuita, hoitavat nurmikkoa, leikkaavat pensaita ja pensasai- toja, luovat lunta, hiekoittavat, imuroivat, siivoavat ja pesevät ikkunoita.
- Talkkareilla ei ole omia työvälineitä, joten asiakkaalla on oltava tarvittavat puhdistusaineet, siivousvälineet ja työkalut.
- Palvelun hinta on 10 euroa/tunti ja minimiveloitus on kaksi tuntia eli 20 euroa.
Maksu kelpaa kotitalousvähennykseksi.
- Tarvittaessa on esitettävä voimassa oleva jäsenmaksutosite.
Peruutukset on tehtävä viimeistään edellisenä päivänä.
Peruuttamattomasta varauksesta laskutetaan.
Vartio- ja Mellunkylän Omakotiyhdistyksen
OMAKOTITALKKARI
Osmo Saari P. 045-853 8530
Tarvitsetko apua?
Ota rohkeasti yhteys työnjohtajana toimivaan
Ahti Varikseen varsinkin silloin, kun tilaat palveluja ensimmäisen kerran.
Puhelin päivisin 050 64293.
Jouni Pehkonen
P. 045-853 8531
P Ä Ä K I R J O I T U S
Vartiokylän ja Mellunkylän alueilla on hie- not ulkoilumahdollisuudet. Rakennuskanta on pientalovaltaista, pihat ja puutarhat ovat hyvin hoidettuja, kävelyteitä ja puistoalueita on runsaasti muodostaen ulkoilijan näkökul- masta monipuolisen reittiverkoston. Erityi- sesti näin koiranomistajana voi todeta, että alue on ihanteellinen lenkkeilyä ja ulkoilua ajatellen. Mutta, mutta! Kaiken ihanuuden keskelle meille on näyttänyt pesiytyneet oi- kein toden teolla tämä ilmiömäisen nope- asti leviävä vieraslaji nimeltään Impatiens glandulifera.
Erityisesti tänä kesänä olen ollut pistä- vinäni merkille, että Impatiens glandulifera, joka myös jättipalsamin nimellä tunnetaan, on vallannut alaa omakotiyhdistyksemme alueella oikein kunnolla. Joillakin viheralu- eilla se on levinnyt niin laajasti, että alku- peräiskasvillisuutta ei juurikaan pysty enää erottamaan jättipalsamin seasta.
Mikä tämä kaiken alleen
peittävä jättipalsami oikein on?
Jättipalsami on kotoisin Himalajan vuoristo- alueilta, jossa sitä tavataan 1800 metrin kor- keudelta aina puurajalle, noin 4000 metriin saakka. Kasvi tuotiin tiettävästi Suomeen ensimmäisen kerran 1800-luvun lopulla. Jät- tipalsami on yksivuotinen mehevävartinen ruoho. Sillä on suuret, jopa 4 cm kokoiset ku- kat, jotka ovat useimmiten vaaleanpunaisia.
Kuten nimikin kertoo, jättipalsamiyksilöt voi- vat olla suuria, jopa yli kolmemetrisiä. Kasvi- en keskimitta jää kuitenkin yleensä noin 1,5 metriin. Jopa pienet, alle 10 cm korkeat yksi- löt kukkivat ja muodostavat siemeniä. Suu- rikokoisimmat kasvit ovat yleensä rehevillä ja kosteilla kasvupaikoilla, joilla jättipalsami
Impatiens glandulifera
on erittäin kilpailukykyinen ja valloittaa kas- vualaa alkuperäiseltä kasvistolta.
Jättipalsami leviää suotuisissa olosuh- teissa nopeasti, koska se tuottaa runsaasti siemeniä. Yksi yksilö voi muodostaa jopa 4000 siementä. Siemenet sinkoutuvat ym- päristöön jopa seitsemän metrin päähän al- kuperäisestä emokasvista. Monet kasvustot ovat saaneet alkunsa, kun puutarhajätteitä on kuljetettu luontoon tonttien ulkopuolelle.
Yksivuotisen jättipalsamin juuristo on hen- to, eikä se sido maata samalla tavoin kuin monivuotinen kasvillisuus - täten jättipalsa- min valtaamat jokivarsikosteikot ovat alttii- ta eroosiolle.
Jättipalsamilla ei ole Suomessa luontai- sia vihollisia. Euroopan komission rahoitta- man DAISIE-tietokannan mukaan jättipal- sami kuuluu Euroopan 100 pahimman vie- raslajin joukkoon. Jättipalsami on säädetty haitalliseksi vieraslajiksi koko EU:n tasolla, minkä johdosta sen maahantuonti, kasva- tus, myynti ja muu hallussapito sekä ympä- ristöön päästäminen on kielletty.
Olen omalta osaltani yrittänyt huolehtia siitä, että meidän pihalla ei jättipalsamilla olisi kasvumahdollisuuksia. Koska kasvi on yksivuotinen, tarjoutuu meille vuosittain uu- sia mahdollisuuksia estää sen leviäminen.
Haastankin teidät kaikki mukaan jättipalsa- min hävitystalkoisiin.
Tiina Larsson (Tietolähde:
http://www.vieraslajit.fi/lajit/MX.39158/show)
- H I LT U S E LTA -
Vielä hiljattain puhuttiin, että elämme pal- veluyhteiskunnassa. Politiikan puolella on otettu käyttöön uusi termi, totuuden jälkei- nen aika. Samalla tapaa nykyaikaa voitaisiin nimittää palvelujen jälkeiseksi aikakaudek- si, koska monet palvelut pitää hoitaa itse.
Kun nuorena opiskelin taloustiedettä, opetettiin, että markkinataloudessa palve- lujentarjoajat kehittävät tuotteitaan ja palve- luitaan sen mukaan kuin kuluttajat haluavat.
Nyt tilanne on kääntynyt monessa asiassa päälaelleen, kuluttajien pitää toimia siten kuin yrittäjät omalta kannaltaan parhaak- si näkevät. Monet pankkipalvelut pitää hoi- taa itse ja eräät pankit eivät enää käsittele käteistä rahaa. Pankit tajoavat kyllä auliisti sijoituspalveluita, ihan niin kuin tavallisella ihmisellä olisi niin hirveästi sijoitettavaa. It- selläni ei ole rahojen sijoittamisessa ongel- mia, selviän siitä ilman pankin apua. Sijoitan kolikot lompakossani vetoketjulla suljetta- vaan taskuun ja muutamat setelini niille va- rattuun välikköön.
Monessa kahvilassa on astioidenkeräys- vaunu tai -pöytä ja sen vieressä kyltti, jos- sa kehotetaan palauttamaan käytetyt astiat keräyspisteeseen. Kehotuksen kohteliai- suusaste vaihtelee paikan mukaan käskys- tä vienoon pyyntöön. Kun saan tällaisessa kahvilassa sumppini juotua, niin ristiriitaiset ajatukset valtaavat mieleni. Ajattelen, että olen maksava asiakas ja minun tehtävänäni ei ole siivota kahvilassa. En tiedä johtuuko kotikasvatuksesta, mutta tunnen silti syylli- syyttä, jos en palauta astioita, ajattelen, että nyt en palvellut kahvilanpitäjää hyvin.
Kaupunki on uusimassa pysäköintimit- tareita, uusilla mittareilla ei voi enää mak- saa kolikoilla. Uudistus tavallaan helpottaa elämää, aikaisemmin piti aina miettiä, mak- saako kolikoilla vai kortilla. Päätöksenteko- tilanne aiheuttaa ihmisille stressiä, nyt tätä stressinaiheuttajaa ei enää ole. Sen sijaan stressiä pukkaa siitä, jos unohtaa lukulasit autoon ja yrittää puolisokeana tihrustaa ja näppäillä mittaria. Mittariuudistuksessa on
Miten voin palvella?
myös uusi palvelu, pysäköijän pitää näpy- tellä lappuliisaa varten mittariin autonsa re- kisteritunnus. Tällä tavoin autoilija palvelee häntä valvovaa viranomaista.
VR on myös kehittänyt palveluitaan, matkalippua ei voi enää ostaa junasta. Var- maankin moni matkustajalähetystö on käy- nyt VR:ssä vaatimassa tällaista uudistusta.
Uudistusta perustellaan kustannussääs- töillä, koska enää ei tarvitse palkata mat- kalippujen myyjiä juniin. Junissa kiertävät kuitenkin matkalippujen tarkastajat, ilmei- sesti palkatta?
Myös toinen valtion firma posti uudistaa palvelujaan. Pientaloasukkaiden on sijoitet- tava postilaatikot yhteen ryppääseen postin määräämään paikkaan tien varteen. Yllät- täen uudistus vaikuttaa myös kieleen, sana postiosoite saa uuden merkityksen. Se ei enää välttämättä tarkoitakkaan sitä osoi- tetta, jossa ihminen asuu. Onneksi posti- laatikolla ei tarvitse käydä usein, kompen- saationa pidentyneelle postinhakumatkalle postia ei jatkossa jaeta joka arkipäivä. Olen kuullut, että postin lopullisena tavoitteena on päästä kokonaan eroon inhottavasta postin jakelusta. Tarkoitus on, että tulevaisuudessa ihmiset hakevat itse postinsa postitoimipai- kasta, mikä kioski tai marketti se nyt sitten onkaan. Posti pääsee keskittymään erikois- osaamiseensa nurmikon leikkuuseen, lehti- en haravointiin ja lumenluontiin asiakkaiden pihalta. Ehkä ympyrä joskus sulkeutuu, kun joku keksii, että postimies voi siinä samalla tuoda asiakkaan postin.
Tietotekniikka auttaa meitä monissa ar- jen asioissa. Joskus tuntuu kuitenkin siltä, että näitä järjestelmiä suunnittelevat ihmi- set eivät tunne asiakkaitaan riittävän hyvin.
Nykyään monista ilmoituksista ja mainoksis- ta puuttuu jokin oleellinen tieto esimerkiksi osoite, josta palvelu on saatavissa. Kehote- taan vaan katsomaan netistä. Itse en aina- kaan viitsi joka hetki hyppiä tietokoneelle.
Meitä kaltaisiani kuudenkympin ja kuopan välissä olevia änkyröitä, jotka eivät ole oikein
Vartio- ja Mellunkylän Omakotiyhdistys ry
KUTSU SYYSKOKOUKSEEN
Vartio- ja Mellunkylän Omakotiyhdistys ry:n sääntöjen mukainen syyskokous pidetään sunnuntaina 26.11.2017 klo 16
Vartiokylän kirkolla, osoite Kiviportintie 5, Helsinki.
Klo 16.00 Kahvitarjoilu ja alustus Klo 17.00 Sääntömääräinen syyskokous 1. Kokouksen avaus
2. Laillisuuden ja päätösvaltaisuuden to- teaminen, äänivaltaiset jäsenet sekä muut
läsnäolijat, joille kokous voi myöntää puhe- ja läsnäolo-oikeuden
3. Kokouksen järjestäytyminen - valitaan kokouksen puheenjohtaja - valitaan kokouksen sihteeri
- valitaan kaksi pöytäkirjan tarkastajaa - valitaan kaksi ääntenlaskijaa 4. Hyväksytään kokouksen työjärjestys 5. Vahvistetaan toimintasuunnitelma vuo-
delle 2017
6. Vahvistetaan hallituksen, työvaliokun- nan ja toimikuntien jäsenten sekä toi- minnantarkastajien palkkiot ja muiden kustannusten korvausperusteet seu- raavaksi toimikaudeksi
7. Vahvistetaan yhdistyksen jäsenmaksu seuraavaksi toimikaudeksi
8. Vahvistetaan tulo- ja menoarvio seu- raavaksi toimikaudeksi
Tervetuloa kokoukseen osallistumaan, kysymään ja tapaamaan muita alueemme asukkaita!
Hallitus
9. Valitaan hallituksen puheenjohtaja seu- raavaksi toimikaudeksi
10. Valitaan hallituksen muut jäsenet erovuo- roisten hallituksen jäsenten tilalle 11. Valitaan kaksi tilintarkastajaa varamiehi-
neen tarkastamaan seuraavan toimintavuoden tilejä
12. Käsitellään kokoukselle tehdyt aloitteet 13. Valitaan tarvittaessa edustajat tai ehdok-
kaat Suomen Omakotiliitto ry:n piirijärjes- tön sekä Suomen Omakotiliitto ry:n vuosi- kokouksiin ja eri toimielimiin seuraavaksi toimintakaudeksi
14. Annetaan evästyksiä edustus- ja luotta- mustehtäviin valituille
15. Vahvistetaan mitä näissä säännöissä määrättyä kokouskutsujen tiedoksi saat- tamistapaa seuraavana vuonna käyte- tään ja miten muut tiedonannot jäsenille toimitetaan
16. Käsitellään muut kokouskutsussa esille tuleviksi ilmoitetut asiat
17. Kokouksen päättäminen OHJELMA
sinuja tietoteknisten laitteiden kanssa, on yhteiskunnassa vielä paljon ja pitkään. Osa ei opi käyttämään digivempaimia koskaan.
Nuorempien voi olla vaikeata ymmärtää tätä, kun itse ovat jo äidinmaitoa imiessään sa- malla näpelöineet toisella kädellä jotain tie- toteknistä laitetta. Jos jokin palvelu on pel-
kästään netitse saavutettavissa, niin se ei lisää valinnanmahdollisuuksia, vaan supis- taa niitä. Tarvitaan tarpeeksi pitkä siirtymä- vaihe, jonka aikana palvelu on saatavissa myös jollain perinteisellä tavalla.
Teksti: Eero Hiltunen
K Y L Ä L Ä I N E N
Moi Prisca! Olet kahden kirjan
julkaissut ruokakirjailija ja aikamoinen kokki. Miten olet päätynyt Vartiokylän Soraharjuntielle?
Olen syntynyt Pariisissa ja kasvanut Ullan- linnassa. Mieheni Jani on syntynyt Vantaalla ja kasvanut Kirkkonummella. Ennen tänne muuttoa meillä oli yhteinen koti Helsingin keskustassa noin 12 vuotta. Olemme nyt asuneet Vartiokylässä noin 13 vuotta.
Asuimme Iso-Roobertinkadulla ja haavei- limme omakotitalosta oman pihan ja oman rauhan vuoksi. Kävimme taloa etsiessäm- me tutustumassa Espoota myöten erilaisiin alueisiin. Tutustuimme Vartiokylään täällä asuvien ystävien kautta. Ihastuimme heti alueen tunnelmaan ja rakennuskantaan sekä sijaintiin.
Olin itse erityisen kiinnostunut rintama- miestaloista. Sinä syksynä täällä oli myyn- nissä kolme rintamamiestaloa ja niistä kaksi meni ennen ensimmäistäkään näyttöä. Tä- hän Soraharjuntien talon näyttöön ehdimme mukaan ja päätimme, että tämän otamme.
Kun astuin taloon sisään, tiesin että tämä oli nyt tässä. Astuessani sisälle taloon, portaita laskeutui pariskunta, joka pudisteli päätään muristen, että “kaikenlaisia taloja sitä myy- däänkin”. Itse ajattelin, että tämä oli meille juuri täydellinen.
Kertoisitko meille perheestäsi?
Mieheni Jani on muusikko ja meillä on 3 las- ta. Wilma käy Helsingin yhteislyseon lukiota,
August käy Vartiokylän yläastetta ja Wäinö Vartiokylän ala-astetta. Wäinö pelaa Valtissa jalkapalloa ja myös August on pelannut aika- naan Valtissa monta vuotta. Olemme olleet Valtin futisvanhempia jo noin 11 vuotta. Lap- set ovat viihtyneet alueen kouluissa ja heillä onkin tiivis kaveriporukka lähialueen lapsis- ta. Mielestäni alueen yhteisöllisyys on todel- la tärkeää ja “kylä kasvattaa”-meininki on
Prisca Leclerc
s. 1972
Ruokatoimittaja ja -kirjailija
Asuu Soraharjuntiellä aviomiehensä Janin, sekä lastensa Wilman, Wäinön ja
Augustin kanssa.
K Y L Ä L Ä I N E N loistavaa. Etenkin, kun lapsista tulee teini-
ikäisiä, on älyttömän tärkeää, että vanhem- mat pitävät yhtä ja huolehtivat niin omista, kuin muidenkin lapsista tiiviinä verkostona.
Tämän turvallisempaa lapsuutta on vaikea kuvitella. Vartsika on varsinainen lintukoto.
Mitä ajatuksia sinulle nousee Vartiokylästä alueena?
Tämä on käsittämätön keidas metrotunnelin varrella Itäväylän kainalossa. Harva tietää tästä alueesta ja ne, jotka tulevat ensim- mäistä kertaa aivan äimistyvät tästä kylä- mäisyydestä ja vehreydestä.
Alue on monipuolinen asuinalue. On kiva, että taloja on kaiken ikäisiä, on vanhoja ja uusia. Kesällä ihanaa on runsas kasvillisuu- den ja pihoilta tursuilevat kukat ja pensaat.
Vartiokylässä on aito kylämäinen tunnelma.
Vanhoina keskusta-asujina myös hyvät ja nopeat liikenneyhteydet ovat tärkeä asia.
Punavuoresta muuttaminen oli pieni kult- tuurishokki. Huomaan, että on kestänyt jopa 10 vuotta tutustua ihmisiin ja vasta nyt tun- nistan sen, kuinka tiivis yhteisö tämä on.
Monet ikäiseni ovat käyneet täällä koulun.
Suurin osa tuntee toisensa. Pääkaupunki- seudulla tällainen yhteisöllisyys on uniik- kia. Me olemme perheeni kanssa viihtyneet todella hyvin ja alamme jo tuntea itsemme vartiokyläläisiksi. Lasten identiteetti onkin jo täysin vartsikalainen.
Entäs työasiat?
Tuotan ruokasisältöä lehtiin ja muihin me- dioihin. Minulta on lisäksi ilmestynyt kaksi keittokirjaa Cozy Publishingin kustantama- na. Ensimmäisenä julkaistiin Tarte tatin- kir- ja, joka sisältää klassisen ranskalaisen keit- tiön reseptiikkaa ja uudempi, tänä keväänä julkaistu Mokkapala-kirja on leivontaan kes- kittynyt reseptikokoelma arjen sankareille.
Kirja on saanut inspiraationsa Valtin futis- vanhempana toimimisesta.
Ehdottaisitko kyläläisille sopivaa reseptiä pimeneviin syysiltoihin?
Kun alueellamme on selkeästi niin paljon innokkaita pienviljelijoitä, poimin tähän uu- demmasta kirjastani Mikä vain-piirakkare- septin, jonka avulla piirakka kuin piirakkaa onnistuu leipasta helposti.
Reseptiin voit perehtyä seuraavalla si- vulla. Priscan blogiin Aurinko ja Kuu -jossa käsitellään elämää vanhassa rintamamies- talossa - voit tutustua osoitteessa aurinko- jakuu/meillakotona.fi
Teksti: Mia Kavasto Kuva: Ulla-Maija Lähteenmäki
Täyden palvelun pesula
Tehdas:
Linnanherrankuja 9, 00950 Helsinki Puh. 3434 800, fax 3434 8033
Avoinna arkisin klo 7-16
JÄSENETU
Noutoasiakkaille –15%
Vartio- ja Mellunkylän Omakotiyhdistyksen toimintaan on kuulunut jo vuosia Kasvien- vaihtopäivä keväisin. Tänä vuonna kas- vienvaihtopäivä pidettiin 17.5. Inkeri ja Jari Lundgrenin puutarhassa Mellunkylässä. Ta- pahtuman ohjelmassa oli kasvienvaihdon lisäksi myös linnunpönttöjen kokoamista Omakotiliitolta saaduista valmiista osista.
Sää ei suosinut, vaan ilma oli kylmä ja hyi- nen. Kasvit silti vaihtoivat hyvin omistajia ja moni sai tehtyä hienon linnunpöntön omal- le pihalleen. Moni koki myös silkkaa riemua, kun pääsi tekemään puutöitä mahdollises- ti ensimmäisen kerran sitten kouluvuosien.
Kiitos Keijo Ekmanille linnunpönttöpisteen onnistuneesta organisoinnista. Puutarhassa kahvittelu ei kylmässä säässä houkutellut,
Avoimet puutarhat ja
kasvienvaihtopäivä kesällä 2017
Katja Utti-Lankisen upealla kalliopihalla käyskentelemässä. Kuva: Inkeri Lundgren.
Lundgrenin pihalla kävi kova kuhina kasvienvaihdossa.
Mailis Virolaisen valloittava puutarha hurmasi kävijät.
Kuva: Heidi Tuomi-Nikula.
rinnepuutarhaansa Lankiset ovat rakenta- neet vasta kolme vuotta, mutta töitä on teh- ty valtavasti. Entinen metsikkö on muuttunut kauniiksi havu- ja kivipuutarhaksi ja metsäis- tä rinnettä täplittivät kesäkuussa kukkivat rhododendronit, lukuisat havukasvit ja luon- nonkasvit sulassa sovussa. Kahvia ja virvok- keita nautittiin leppoisasti talon terassilla.
Kesän toinen Avoin puutarha koitti elo- kuun alussa: 8.8. kesäkuulumisia vaihdettiin Mailis Virolaisen puutarhassa Kiviportintiel- lä. Mailiksen kaunis ja rehevä puutarha jää ohikulkijoilta täysin piiloon tuuhean kuusi- aidan taakse, mutta pihalla vierailijoilla riitti ihasteltavaa. Taloa ympäröi hyötytarhan ja kukkapenkkien iloinen sekoitus, jota lukui- sat kukkivat köynnökset vielä monipuolista- vat. Moni Mailiksen lukuisista perennoista on peräisin alueemme kasvienvaihdosta ja puutarhamatkoilta Virosta. Mailiksen her- kullisia leivonnaisia nautittiin puutarhassa ja kasvihuoneessa ja jälleen tuli tavattua tuttu- ja kyläläisiä ja tehtyä tuttavuutta myös uusi- en kanssa. Tapahtuma keräsi paikalle yli 30 kävijää. Suurkiitos puutarhojen avaamisesta vierailijoille! Jatketaan mukavaa perinnettä jälleen ensi kesänä! Jos haluat olla mukana ja avata puutarhasi meille muille puutarhan- hoidosta innostuneille, ota ihmeessä yhteyt- tä Inkeri Lundgreniin, yhteystiedot sivulla 36.
Teksti: Inkeri Lundgren joten kahvinjuonti siirtyi suojaisampaan kas-
vihuoneeseen. Tilaisuus onnistui mukavasti:
kasvienvaihdon ja nikkaroinnin lomassa teh- tiin tuttavuutta uusien naapureiden kanssa ja luotiin hyvää kylähenkeä.
Ensimmäistä Avoin puutarha -iltaa vietet- tiin 6.6. Katja Utti-Lankisen ja Mikko Lanki- sen luona Vehkalahdenkujalla. Kaunis, au- rinkoinen sää houkutteli paikalle paljon vä- keä, Lankisten vieraskirjan mukaan peräti 50 henkeä. Lankisten uljas, marjapuuron- punainen kivitalo seisoo Varjakanmäellä ja on kuulopuheiden mukaan Vartiokylän kor- keimmalla kohdalla sijaitseva asuinraken- nus. Ylhäältä mäeltä olikin mukava katsella näkymiä muualle Vartsikkaan. Haastavaa
Kotikylä-lehdessä 2/2017 oli kirjoittamani juttu ”Puotilan ja Vartiokylän nimistön his- toriaa”, joka perustui Helsingin kaupungin nimistönsuunnittelijan Johanna Lehtosen Puotilan Kartanolla pitämään luentoon. Sain lehden ilmestyttyä viestin Vartiokylässä ikän- sä asuneelta lukijaltamme, joka pyysi korjaa- maan tiedon Riskutien aiemmasta nimestä.
Jutussa todettiin Riskutien varhaisemman nimen olleen Pankontie, mutta lukijamme mukaan se oli Spangontie. Otin yhteyttä Johanna Lehtoseen, joka selvitti asiaa ja nimen historiaa.
Johanna Lehtonen kertoo, että ruotsiksi tien nimi oli Spangovägen. Nyt tavoitetuissa kirjallisissa lähteissä on mainittu tien suo-
Vielä vähän Vartiokylän nimistöasiaa
menkielisenä nimenä Pangontie ja Pankon- tie. On hyvin mahdollista, että Spangontie on ollut jossain vaiheessa käytössä virallisesti tai epävirallisesti nimen suomenkielisenä vastineena, mutta siitä ei valitettavasti löy- tynyt enempää tietoa. Riskutie tuli kuitenkin käyttöön 1950-luvulla.
Jos jollakulla on tallessa vanhoja Var- tiokylän karttoja tai valokuvia, joissa vanha tiennimikyltti näkyy, niin sellaista arvokasta materiaalia saa toki laittaa meille lehden toi- mitukseen tiedoksi ja nimistönsuunnittelija Johanna Lehtonen kertoo myös olevansa niistä kovin kiinnostunut.
Teksti: Inkeri Lundgren Linnunpönttötalkoissa alueen asukkaita.
Kuva: Inkeri Lundgren.
Vartio- ja Mellunkylän Omakotiyhdistyksen puutarhamatkat ovat olleet suosittu osa yh- distyksen toimintaa jo vuosia. Tänäkin vuon- na ilmoittautumisia tuli reippaaseen tahtiin keväällä Kotikylä-lehden ilmestyttyä ja ha- lukkaita matkalle olisi ollut jopa enemmän kuin mukaan mahtui.
Puutarhanhoidosta kiinnostuneille kevät on normaalisti suuren innostuksen ja odo- tuksen aikaa. Tänä vuonna kevät ei Suo- messa ottanut tullakseen sitten millään ja kylmä sää kismitti kevään vihreyttä ja kau- neutta janoavia puutarhureita. Senpä takia iloista odotusta oli ilmassa, kun matkalaiset kokoontuivat 14.5. lauantaiaamuna ani var- hain Vartiokylän kirkolle ja luvassa oli mat- ka Etelä-Viroon ja Pärnuun, johon oli luvattu +20 asteen lämpöä.
Lauantaiaamuna kello 7.30 lähtevällä Tallink Silja -laivalla 40 hengen matkaseu- rueemme matkusti Helsingistä Tallinnaan
Puutarhamatka
Pärnuun ja Karlan kylään
ja nautti laivalla mo- nipuolisen buffet-aa- miaisen. Tallinnaan saavuttuamme aurin- ko paistoi ja lämpöä oli +17, mikä nosti matkatunnelmaa kum- masti. Vakiokuskimme Epun kuljettama linja- automme otti suun- naksi Pärnun ja Pär- nun kukkamarkkinat.
Reilun kahden tunnin matka taittui muka- vasti yhdellä pysäh- dyksellä ja aurinkoi- seen Pärnuun saa- vuttiin puolen päivän tienoilla.
Kylpylähotellimme Spa Hotel Viiking si- jaitsi aivan markkina- alueen vieressä, joten Pärnun kukkamarkkinoilla.
Kuva: Elina Lehmusvuo
Haikarapariskunta Karlan kylässä.
siirtymä hotellilta markkinoille oli helppo. Ta- kit ja pitkähihaiset paidat täytyi markkinoita kierrellessä kuoria pois, sillä saimme todel- lakin nauttia kesäisen aurinkoisesta ja yli 20-asteisesta päivästä.
Taimihankintoja Pärnun lämmössä
Pärnun kukkamarkkinoiden tarjontaan kuu- lui upeita, reheviä kesäkukkia ja amppeleita huokeaan hintaan ja perennoja, puita ja pen- saita joka lähtöön. Käsityö- ja ruokakojuja oli myös kasvien lisäksi. Hotellin kulmalle park- keerattu bussimme alkoi lupaavasti täyttyä kasveista, kun pääsimme vauhtiin ostosten kanssa. Epun auton tavaratilaan virittämät tangot tulivat hyvään käyttöön, kun amppe- leita tuli mukaan lastiin melkoinen määrä.
Upeasti ovatkin Pärnusta tuodut amppelit kukkineet, vielä syyskuussakin ovat komei- ta ja näyttäviä.
Joen vartta myötäilevät markkinat olivat avoinna iltapäivään viiteen saakka ja siihen mennessä kaikki saivat hyvin tehtyä hankin- tansa. Sitten olikin aika siirtyä illalliselle ho- tellillemme. Ilta oli kaikilla vapaata aikaa ja sen saattoi käyttää kylpylän palveluista naut- timiseen tai Pärnun keskustaan tutustuen.
Karlan kylän helmet
Sunnuntaiaamuna matkamme jatkui aa- miaisen jälkeen kohti Harjun maakuntaa ja Karlan kylää. Siellä meitä odotti kolme puutarhakohdetta. Sadeväljan tilan keskel-
Matkan viimeisiä hankintoja Tõnisen tilalla.
lä komeilee vanha puutalo, joka on joitakin vuosia sitten palkittu Viron kauneimpana kotina. Taloa ympäröi laaja ja hyvin hoidettu näytepuutarha, jota isäntäväki meille esitteli.
Myös Virossa kevät oli ollut kylmä ja kasvu- kausi myöhässä, mutta jotkut kevään kukat jo kukkivatkin. Porukalla ihastelimme hai- karapariskuntaa, joka pesi tolpan nokassa keskellä pihaa.
Sadeväljassa oli myynnissä kylän naisten tekemiä käsitöitä ja toki myös taimia, joita mukaamme tarttui jälleen useampi kassilli- nen. Mukavan kierroksen jälkeen jatkoimme kylän toiseen kohteeseen, Roogojan puutar- haan, joka on erikoistunut kärhöihin. Rooso- jan ruusutarhan taimia oli myös myytävänä hyvä valikoima. Viimeinen kohteemme oli Tõnisen puutarha, joka on erikoistunut pen- saisiin. Niitä oli myynnissä valtava valikoima.
Taimet olivat pieniä, mutta hyvin edullisia ja moni teki vielä viimeiset hankinnat omaan puutarhaansa. Lounasta söimme Viikinki- en kylässä, mistä matka jatkui Tallinnaan ja laivalla Helsinkiin ja takaisin Vartiokylään.
Matkan molempina päivinä saimme naut- tia kauniista, aurinkoisesta säästä, joka to- della lämmitti niin mieltä kuin kehoa keskellä pitkää ja kylmää kevättä. Elina Lehmusvuo toimi ansiokkaasti matkanjohtajana allekir- joittaneen avustuksella. Totesimme jälleen kerran matkan olleen onnistunut ja muka- van porukan kanssa on aina ilo olla reissus- sa. Eiköhän oteta ensi keväänä uudestaan.
Teksti: Inkeri Lundgren
Varjagi-festivaali esitteli viikinkiajan elämää Puotilan Kartanolla ja sen uimarannalla lau- antaina 12.8. Edellisen kerran viikinkejä on nähty samaisella alueella Varjagi-festivaalin merkeissä 2000-luvun taitteessa. Varjagi- festivaalin varsinainen ideoitsija ja luoja on tuolloin ollut Heikki Iihola.
Oli mukava havaita, että sama idea toimi edelleen ja viikingit kiinnostivat kaiken ikäi- siä osallistujia. Puotilan uimarannalla esitet- tiin kaksi viikinkiajan maihinnousunäytöstä historian elävöittäjien johdolla. Samalla run- sas yleisö näki viikinkien telttaelämää ja tu- tustui viikinkiajan esineisiin. Moni pikkupoika ja -tyttö tuli onnelliseksi sovittaessaan pää- hänsä kypärää tai kokeillessaan viikinkikil- peä. Miekkoja tosin sai vain katsoa.
Tapahtumapäivän aluksi uimarannalle rantautui viikinkilaiva Sotka kertomaan tari- naa menneestä ajasta. Sotka palasi ylpeänä synnyinseudulleen, jossa se on Vuosaaren telakalla rakennettu noin kahdessa vuodes- sa. Vesillelasku tapahtui vuonna 1999 Pik- ku-Kallahdessa. Nimensä laiva on saanut Kalevalan luomisrunossa esiintyneen ve- silinnun mukaan. Viikinkilaiva on rakennet- tu rekonstruktio-piirustusten pohjalta, jotka
perustuvat Vironlahden edustalta vuonna 1976 löydettyyn Lapurin hylkyyn. Mallinne- tun hylyn rakennusajankohdaksi on arvioi- tu 1200-lukua.
Viikinkialukset ovat olleet aikoinaan Suo- menlahdellakin varsin yleinen näky, sillä Idäntieksi kutsuttu viikinkien vilkas kaup- pareitti kulki Suomen rannikkoa mukaillen, mutta varsinaisesti he eivät tänne koskaan pysyvästi asettuneet. Kotiseuduillamme ei myöskään ole näkyvissä merkkejä viikinki- en ja suomalaisten välisistä suurista taiste- luista. Yksi syy voi olla se, että Suomessa kylät ovat tuolloin sijainneet sisämaassa ja näin ollen rantautuminen sekä hyökkäys olivat täällä huomattavasti vaivalloisempaa kuin esimerkiksi Britanniassa, missä ryöstet- tävät kylät sijaitsivat rannikolla. Sen sijaan suomalaiset ovat käyneet jossain määrin kauppaa viikinkien kanssa vaihtaen turkik- sia hopeakoruihin, aseisiin, astioihin ja esi- neisiin, joita Suomessa ei vielä tuolloin ollut muuten saatavilla. Niinpä yhteiselo viikinkien kanssa on vaikuttanut pääosin rauhalliselta.
Kartanon kesäteatterin ympäristössä jär- jestettiin lapsille neljä erilaista osallistavaa työpajaa, joissa lapset saivat askartelun Varjagi-festivaali veti väkeä.
Viikinkiajan elämä houkutteli Puotilan Kartanolle tuhatpäin väkeä
Viikinkiajan elämä houkutteli Puotilan Kartanolle tuhatpäin väkeä
Lapset oli hyvin huomioitu tapahtumassa.
Seppä työn touhussa kartanon pihamaalla.
kautta tutustua viikinkiajan elämänme- noon. Lapset kokivat käsillä tekemisen riemua askartelemalla mm. kahvisäkis- tä itselleen viikinkiajan asusteen. Kilpi- työpajassa riitti sutinaa; kiviä maalattiin sekä koruja askarreltiin rautakauden ja varhaiskeskiajan riimumalleja mukail- len. Toisinaan perinteinen leppäkerttu osoittautui suosituksi maalausmalliksi.
Festivaaleilla oli mahdollisuus myös herkutella varhaiskeskiaikaiseen tyyliin valmistetulla tapas-lautasella. Kartanon pihamaalla koettiin keskiaikaista mark- kinatunnelmaa, kun myytävänä oli mm.
lampaankarva-tyynyjä. Kolme taitavaa seppää esitteli takomiaan tuotteitaan ja yksi heistä taitojaan takomalla rautaa ahjolla. Raudan taonta elävöitti tapah- tumaa ja loi tunnelmaa historialliseen kartanomiljööseen.
Tapahtuma oli modernisoitunut sen verran, että paikalla oli myös Marja- niemen VPK. Lapsille paloautoon tu- tustuminen oli yksi päivän kohokoh- dista. Jopa yksi onnekas pääsi äitinsä kanssa paloauton kyydissä kartanolta uimarannalle.
Päätoteuttajana festivaalissa toimi Puotila-seura ry. Toteutuksessa muka- na olivat myös Puotilan Martat ry, Itä- Helsingin Taideseura ry, Vuosaari-seura ry, Marjaniemen VPK, Vartio- ja Mellun- kylän Omakotiyhdistys ry, Viikinkiajan laiva ry, Harmaasudet ry, Horizon Part- ners ja Puotilan Kartano. Kiitos kaikil- le yhteistyö-kumppaneille ja vapaaeh- toisille, jotka olitte mukana tekemässä Varjagi-festivaalista ikimuistoisen.
Kiitos kuuluu myös Helsingin kau- pungille, joka viime kädessä mahdollisti tapahtuman toteutuksen. Toiset asiat on vaan koettava ennen kuin niiden arvon ymmärtää.
Teksti & kuvat:
Elina Lehmusvuo
Kaikissa omakotitaloissakin on tehtäviä, joi- ta on tehtävä talon arvon ja käyttömukavuu- den ylläpitämiseksi. Ulko-oven tehtävä talos- sa on mahdollistaa luonteva käynti sisään ja ulos, pitää kylmä ulkona ja sulkea talon vaippa luvattomilta kulkijoilta. Ovien huolto on tehtävä, joka tulee tehdä pian vian tai vaurion havaitsemisen jälkeen. Vian aihe- uttama vaurio pahenee ajan kanssa. Huol- to on järkevää tehdä, vaikka näkyviä vikoja ei olisikaan.
Ovi on kiinnitettynä talon runkoon karmis- ta saranoilla ja ne ovat kuluvaa tavaraa. Sa- ranoiden päällä on koko oven paino. Saran- oiden kuluessa ovi alkaa roikkua ja pantata kynnykseen ja karmin yläosaan. Koska sa- rana on kääntyvä osa, niin sitä pitää rasvata öljyllä tai vaseliinilla. Saranan kannatus voi kuluttaa saranan alaosaa. Sen voi korjata liukulevyillä, joita saa ostaa rautakaupas- ta. Liukulevy laitetaan paikoilleen ottamalla ovi saranoilta ensin pois,jonka jälkeen sa- ranatappiin laitetaan liukulevy tai useampi ja ovi nostetaan takaisin paikoilleen. Ovi nousee liukulevyn vahvuuden verran ylös- päin ja panttaaminen kynnykseen loppuu.
Roikkuminen voi johtua myös saranoiden kiinnitysruuvausten löystymisestä. Uusissa ovissa ruuvausten kiristäminen toimii, mutta vanhemmissa ovissa ruuvit kannattaa vaih- taa yhtä milliä paksumpiin ja noin 15 mm pidempiin ruuveihin. Kun roikkuminen joh- tuu saranatapin kulumisesta, niin sarana on syytä uusia kokonaan. Kuluminen käy ilmi, kun ovea nostaa kahvapuolelta oven olles- sa auki. Saranan yläosa liikahtaa tapin väl- jyyden verran.
Ovi voi roikkua myös siksi, että sen run- korakenne on antanut periksi. Oven pintara- kenne on vanhemmissa ovissa purettavissa ja rakennetta voi kiristää liimaten, ruuvaten ja jäykistelevyjä oveen lisäten. Tämä on kui- tenkin kotikonstein hiukan työlästä ja suosit- telen oven korjauttamista puusepällä.
Ovissa on tiivisteet oltava kunnossa ja uudemmissa ovissa on yleensä kaksi tiivis- tettä. Tiivisteitä on useita malleja ja korjaus
on mallikohtaista. Kun tiiviste on kapeaan koloon painettavaa mallia niin sen tulisi myös pysyä kolossaan, koska se yleensä vaurioituu kolosta noustessaan. Kolosta pullahtanut tiiviste on painettavissa takai- sin esim tylpällä litteällä veitsellä. Ei siis te- rävällä veitsellä. Vanhemmat tiivisteet ko- vettuvat ja niille ei ole muuta korjaustapaa kuin vaihtaa uudeksi. Tarvittavan tiivisteen paksuuden voi mitata esim sinitarralla. Si- nitarraa laitetaan pallo siihen kohtaan mihin tiivistekin kuuluu. Kun ovi vedetään kiinni, niin sinitarra litistyy raon vahvuuteen. Tii- visteen pitää olla pari milliä paksumpi kuin litistynyt sinitarra. Jotta sinitarran saisi ehy- enä ja mittauskelpoisena siitä raosta pois, niin tarran voi painaa paperiin kiinni ennen oven vetämistä kiinni.
Ovissa on myös lukkolaitteita ja niiden kiinnitykset pitää olla kireällä koko ajan. Kun ruuvit eivät pidä, niin ne vaihdetaan hiukan isompiin. Lukkoja vaivaa monesti kuivumi- nen, joka estää lukon osien helpon liukumi- sen. Seurauksena on ovien tarpeeton pais- kominen oven kiinni saamiseksi. Lukkoja öl- jytään sisältä suihkauttamalla kielen raosta öljyä molemmille puolille kieltä.
Ulko-ovia rasittaa myös sää ja siihen on ovissa varauduttu hyvillä pintakäsittelyai- neilla. Lakatuissa pinnoissa käytetään ku- lutusta kestävää venelakkaa ja sen pinnan halkeillessa olisi oikea aika korjaamiselle.
Pinta hiotaan kevyesti ja puhdistetaan. Lak- kaus uusitaan. Uusissa maalatuissa ovissa tulee yleensä huoltomaalausohjeet mukana ja niiden mukaan toimiessa oven pinta pysyy uuden veroisena kauan. Potkulevyjen tarkoi- tus on suojata oven herkemmin vaurioituvaa alaosaa. Levyillä on myös ovea jäykistävä toiminto ja sen johdosta levyn pitää olla tiu- kasti kiinni oven rungossa. Kun näitä levy- jen kiinnityksiä kiristetään, niin oven ristimit- ta pitää olla kohdallaan. Ristimitta on oltava kulmasta kulmaan sama mitta. Talon sisä- oviin pätee samat ohjeet hiukan soveltaen.
Teksti: Tuomo Hanhivaara
Ovien kunnostuksesta
vanhassa kiinteistössä
Tiesitkö, että Vartioharjuntiellä on katupuu- arboretum? Tiesitkö, että se on ainoa laa- tuaan Helsingissä?
Varmasti moni, joka asuu lähellä Vartio- harjuntietä, on tietoinen kadun puulajiko- keilusta, mutta jos tie ei osu oman arkireitin varrelle, on tämä kenties aivan uutta tietoa.
Mikä siis on Vartioharjuntien katupuuarbo- retum?
Se on Helsingin kaupungin puulajikokei- lu, jonka avulla kaupunki varautuu ilmas- tonmuutokseen. Vartioharjuntien varteen istutettiin vuoden 2012 keväällä 48 puuta.
Tiesitkö, että se on ainoa laatuaan Helsin-
Ainoa laatuaan
- Vartioharjuntien katupuuarboretum
gissä? Kaikki kokeilun puut ovat uusia lajik- keita, joita ei ole aikaisemmin käytetty katu- puina Helsingissä.
Vartioharjuntien puulajikokeilu toteuttaa Helsingin rakennettujen viheralueiden kas- vien käytön linjausta. Yksi linjauksen tavoit- teista on Helsingin puulajivalikoiman moni- puolistaminen. Runsaalla lajivalikoimalla on monta etua. Kaupunkiluonnon monimuotoi- suus ja ekologinen kestävyys paranevat ja kaupunkilaiset saavat uusia kasvielämyk- siä. Puulajivalikoiman monipuolistaminen ei onnistu hetkessä. On varmistuttava siitä, että lajit menestyvät Helsingin kasvuvyöhyk- keellä ja kaikissa sääoloissa. Kokeilulajien menestymistä seurataan. Seurattavia asioi- ta ovat mm. elinvoima, taudit ja tuholaiset, kukinta, syysväritys sekä keväinen kasvuun lähtö ja talveen valmistautuminen. Koke- muksia kokeilupuista hyödynnetään tulevi- en puurivien lajivalikoimaa suunniteltaessa sekä vanhojen puurivien ja kujanteiden uu- distamisessa.
Uudistustarve valikoi kohteen
Puulajikokeilun aloittamisesta on nyt rei- lut viisi vuotta. Viisi vuotta ei ole pitkä aika puun elämässä, mutta monia havaintoja sii- nä ajassa ehtii kuitenkin tehdä. Suunnitte- luasiantuntija Satu Tegel Helsingin kaupun- gilta (Kaupunkiympäristön toimiala) kertoo, millaisia tuloksia kokeilussa on viidessä vuodessa saatu.
Ensinnäkin syy, miksi Helsingin kaupun- gin ensimmäinen ja toistaiseksi ainoa katu- puuarboretum perustettiin Vartioharjuntielle, oli se, että kadun varrella kasvoi huonokun- toisia makedonianmäntyjä, jotka piti joka tapauksessa poistaa. Katu kaipasi huoltoa kasvillisuuden osalta ja kokeilualue oli help- po toteuttaa juuri Vartioharjuntielle. Kohta kaupunginosamme katupuuarboretum ei ole enää ainoa Helsingissä, sillä paraikaa Laajasaloon on suunnitteilla uusi vastaa- va hanke kadulle, joka niin ikään on puiden vaihdon tarpeessa.
Taimet tuotiin Ruotsista
Katupuukokeilussa on mukana 12 eri puu- lajia. Helsingin kaupungin suunnitteluasian- tuntija Satu Tegel teki valinnat, mutta taus- talla oli pieni työryhmä, jossa projektia oli
suunniteltu. Kokeiluun oli saatu oppia muis- ta Pohjoismaista ja kuunneltu suosituksia hyvistä katupuista, jotka ovat menestyneet esimerkiksi Ruotsissa. Vartioharjuntielle is- tutetuista 48 puusta 44 tulikin Ruotsista kah- delta luotettavalta taimistolta ja 4 pihlajaa tilattiin Suomesta.
Puita hoidettiin istutuksen jälkeen ihan samaan tapaan kuin mitä tahansa Helsin- gin kaupungin istutuksia. Niitä kasteltiin kol- me vuotta istutuksen jälkeen. Muu seuranta onkin ollut poikkeuksellisen tiuhaa. Puiden rungon kasvua on mitattu, niiden vesihuollon toteutumista on seurattu, on tutkittu pakkas- ja tuholaisvaurioita ja otettu monenmoisia näytteitä. Tutkimuksia on tehty yhteistyössä Helsingin yliopiston metsätieteiden laitoksen kanssa ja onpa kokeilun puista valmistunut kaksi Pro gradu -tutkielmaakin.
Haastajia lehmukselle
Puulajeja valitessa Satu Tegel kiinnitti huo- Otatammi saa
kauniin syysvärin.
Eksoottinen neidonhiuspuu ei kestä hyvin Suomen talvea.
miota muun muassa siihen, että valitut puut ovat erityyppisiä hahmoltaan ja lehdistöl- tään. Monenlaista kokoa ja näköä puissa tosiaan onkin. Valitut lajikkeet ovat kauka- siansiipipähkinä, turkinpähkinä, pylväspih- laja, hopeapihlaja, tylppäorapihlaja, kartio- marjaomenapuu, imeläkirsikka, otatammi, neidonhiuspuu ja kartiovalkopyökki. Ko- keilun alkaessa ja tänäkin päivänä Helsin- gin katujen ja puistojen yleisin istutettu puu on lehmus ja sen perässä tulevat koivu ja vaahtera.
Lajiston monipuolistaminen on tärkeää varautumista puita ja kasvillisuutta tuhoavia tauteja vastaan. Satu Tegel kertoo esimer- kin jalavataudista, joka rantautui Yhdysval- loista Eurooppaan ja on tappanut miljoonia puita Keski-Euroopassa. Jalavatautia ei ole vielä havaittu Suomessa, vaikka sitä esiin- tyy naapurimaissamme Ruotsissa, Virossa ja Venäjällä. Jos vastaava tauti iskisi leh- muksiin, tauti voisi viedä puolet Helsingin katupuista - niin yleinen lehmus kaupungis- samme on. Tämän takia kokeilulla saadaan tärkeää tietoa lajeista, jotka oloissamme me- nestyvät ja joilla kaupunkiluontoa voidaan monipuolistaa.
Seuranta tuo arvokasta tietoa
Kun uusia puulajeja istutettiin Vartioharjun- tielle, suunnitteluryhmällä oli omat arvelun- sa siitä, mitkä menestyvät ja mitkä eivät.
Osa arvioista osoittautui oikeiksi, osa puis- ta yllätti. Huomionarvoista on se, että viiden vuoden aikana vain yksi puu on kokonaan kuollut ja se on vaihdettu uuteen – kyseessä oli marjaomenapuu. Kaikki muut ovat vielä hengissä, mutta pahimpia pakkasvaurioita ovat kärsineet neidonhiuspuu, kaukasian- siipipähkinä ja hopeapihlaja.
Japanista kotoisin oleva neidonhiuspuu on istutetuista puista eksoottisin ja oletus- arvo olikin, ettei se kestä hyvin Suomen talvia. Tämä osoittautui oikeaksi, mikä on harmi, sillä puussa on harvinaisen kaunis lehti. Kaukasiansiipipähkinä puolestaan oli puu, jota ruotsalaiset olivat meille kovasti suositelleet, mutta nykyään hekin tilaavat Mustilan Arboretumista Suomesta japanin- siipipähkinää, jonka kestävyydestä on Suo- messa saatu hyviä kokemuksia. Hopeapih- laja, johon Satu Tegel on erityisen mieltynyt,
on kokenut talvivaurioita, mutta puun kes- tävyyttä seurataan edelleen ja Satu Tegel toivoo sen sopeutuvan sääoloihimme ajan saatossa.
Parhaiten kokeilussa ovat menestyneet kaunislehtinen ja komean syysvärin saava otatammi, kartiovalkopyökki, pylväspihlaja, tylppäorapihlaja, marjaomenapuu ja turkin- pähkinä. Joitakin pahimpia runkovaurioita saaneita puita tullaan vaihtamaan uusiin, mutta muuten istutetut puut saavat kasvaa Vartioharjuntiellä ja niiden seurantaa jatke- taan tulevinakin vuosina.
Vartioharjuntiellä on kaksi opastaulua, joista selviää katupuuarboretumin sisältä- mät puut ja niiden kasvupaikat. Sama tieto löytyy myös osoitteesta: http://www.vihreat- sylit.fi/?p=943. Kun seuraavan kerran lähdet kävelylle Vartioharjuntien suuntaan, voit ihan uusin silmin ihailla tätä kaupunginosamme harvinaista ja kiinnostavaa kokeilukohdetta.
Teksti: Inkeri Lundgren
Tervetuloa mukaan yhdistyksen pikkujouluiselle teatterireissulle maanantaina 27.11.2017! Tällä kertaa matkamme suuntautuu kotikaupunkimme Studio Pasilaan, jossa esitetään Otto Kanervan ohjaama komedia Saikkua, kiitos!
Helsingin kaupunginteatterin Studio Pasila:
Saikkua kiitos!
Glögihetki Studio Pasilan lämpiön kahvilassa kello 18 (omakustanteinen) Hinta 35 €
Ilmoittautuessasi ilmoita myös halukkuutesi kulkea kimppakyydillä teatterille, niin kartoitamme autoilijoiden ja mahdollisten tilataksien tarpeen.
Maksullinen kyyditys hinnoitellaan erikseen osallistujien kesken, lähtö Vartiokylän kirkolta klo 17.30.
Tarkemmat yksityiskohdat tiedotetaan myöhemmin.
Ilmoittaudu osoitteeseen mia.kavasto@gmail.com alustavasti.
Sitovat ilmoittautumiset yksityiskohtien ja lopullisen hinnan (siis hinnan mahdollisine kyydityksineen) selvittyä 15.10.2017 mennessä. Paikkoja esitykseen on varattu 35 kappaletta ja ne jaetaan ilmoittautumisjärjestyksessä.
Helsingin kaupunginteatteri kertoo esityksestä näin: ”Stand-up koomikko Ismo Leikolan ja näyttelijä Kalle Pylvänäisen kirjoittama riemastuttava esitys, joka irvailee lähes kaikelle mitä lääkärin ja potilaan välillä voi tapahtua.
Illan aikana selviää voittaako terveyskeskuslääkäri lääkäreiden suomenmesta- ruuskilpailut vai korjaako potin Eiran yksityinen plastiikkatohtori.
Piipahdamme luomulääkärin vastaanotolla ja kuulemme valepotilaana aktiivisesti toimivan Olavin viimeiset kuulumiset. Sairaalan ylilääkäri ja hänen
orkesterinsa Duo Aspirin antaa kaikessa karuudessaan oman mausteensa esitykseen, tulkiten Ismo Leikolan jäljittelemättömällä tyylillä tehtyjä lauluja.”
Pääosissa: Mikko Kivinen, Ville Keskilä, Kalle Pylvänäinen Sovitus ja ohjaus: Otto Kanerva
Käsikirjoitus: Ismo Leikola, Kalle Pylvänäinen
Yhdistyksen
pikkujouluteatterireissu
maanantaina 27.11.2017
Kutsu
jäsenille!
Hyvä Jäsen
17:00 T ervetuliaispuhe: puheenjohtaja Tiina Larsson ja malja 70-vuotiaalle yhdistykselle 17:20 Juhlapuhe: Omakotiasukas Eero Heinäluoma 17:35 Omakotiliiton tervehdys ja kunniakirjat ja muistamiset 17:50 Paneelikeskustelu: aiheena omakotitaloasuminen 18:10 Kahvitarjoilu: suolaista ja makeaa Muistoja menneiltä vuosilta Lauantaitanssit orkesterin tahdissa (orkesteri, Nuottikriisi) Lämpimästi tervetuloa! Vartio- ja Mellunkylän Omakotiyhdistyksen hallitus ja juhlatoimikunta
Puotinkylän-Marjaniemen T yöväentalolla lauantaina 23.9.2017 klo 17 alkaen
Vartio- ja Mellunkylän omakotiyhdistyksen 70-vuotisjuhlat jäsenille
17:00 T ervetuliaispuhe: puheenjohtaja Tiina Larsson ja malja 70-vuotiaalle yhdistykselle 17:20 Juhlapuhe: Omakotiasukas Eero Heinäluoma 17:35 Omakotiliiton tervehdys ja kunniakirjat ja muistamiset 17:50 Paneelikeskustelu: aiheena omakotitaloasuminen 18:10 Kahvitarjoilu: suolaista ja makeaa Muistoja menneiltä vuosilta Lauantaitanssit orkesterin tahdissa (orkesteri, Nuottikriisi) Lämpimästi tervetuloa! Vartio- ja Mellunkylän Omakotiyhdistyksen hallitus ja juhlatoimikunta
24
Syyskampanjan aikana 1.9.-31.12.2017 jäseneksi voi liittyä maksutta, ja pääset heti hyödyntämään etuja veloituksetta!
Jäsenmaksu on muutenkin maltillinen 20-30 € vuodessa riippuen paikallisyhdistyksestä.
Omakotiliitto ja omakotiyhdistykset toimivat asumisen puolesta koko Suomessa! Olemme omakotitalon / paritalon / kesämökin / rivitalo- tai kerrostalo-osakkeen / omistajien / vuokralaisten (tai rakentajien) järjestö.
Viimeaikaisia yhteisiä saavutuksiamme ovat muun muassa jätevesilainsäädännön uudistus, kotitalousvähennyksen laajeneminen, sähkön siirtomaksujen korotuskatto ja työ energiatodistuksen järkevöittämiseksi.
Liity jäseneksi –
Ota edut itsellesi!
1. Lakineuvonta 2. Rakennusneuvonta 3. Energianeuvonta4. Piha- ja puutarhaneuvonta 5. Talon huoltokirja
6. Omakotilehti
7. Alennukset jäsenkortilla 8. Piirin ja yhdistyksen jäsenedut,
tapahtumat & retket
9. Vahva valtakunnallinen järjestö puolustaa ja valvoo etujasi
9 hyvää syytä liittyä:
Etu- ja sukunimi* Syntymäaika (pp.kk.vvvv)
Lähiosoite*
Postinumero- ja toimipaikka*
Sähköposti Puhelin*
Paikallisyhdistys (täytä, mikäli tiedät) Jäsenhankkijan numero (täytä, mikäli tiedät) Täytä ainakin tähdellä * merkityt kohdat
Tunnus 5005655 00003 VASTAUSLÄHETYS
Omakoti- liitto maksaa postimak-
sun
LIITTYMISLOMAKE – POSTITA JO TÄNÄÄN JA OTA EDUT ITSELLESI!
Kyllä! Haluan liittyä Suomen Omakotiliiton paikalliseen omakotiyhdistykseen.
Liittyminen käy kätevästi verkossa www.omakotiliitto.fitai alla olevalla lomakkeella, jonka postimaksu on maksettu puolestasi!
Kysy juristilta
Kaksi vartiokyläläistä asianajajaa, Ukkonen ja Kavasto aloittavat vastauspals- tansa marraskuun Kotikylä-lehdessä. Kysymyksiä asianajajille voi lähettää yh- distyksen nettisivujen kautta. Asianajajat valitsevat kysymyksistä polttavimman ja ruotivat siihen yhdessä sivistyneehkön vastauksen.
AA Ukkonen
AA Ukkonen on koulutukseltaan oikeustieteen kandidaatti ja varatuomari ja ammatiltaan asi- anajaja. Ukkonen on asunut Vartsikassa vuo- desta 1994. Juristina Ukkonen on sovitteleva ja tasapainoinen.
AA Kavasto
Kavasto on koulutukseltaan oikeustieteen mais- teri ja ammatiltaan asianajaja. Kavasto on Vart- sikassa suhteellisen paljaisjalkaista alkuperäis- kansaa. Juristina Kavasto on kiihkeä ja nopea- tempoinen.
jos olet kiinnostunut jakamaan Kotikylä-lehteä, niin ota yhteyttä heidi.tuominikula@gmail.com
Alue 15
kaipaisi jakajaa,
Vartiokylän yläasteella kierteli 2016 touko- kuussa koulun 1960-luvun oppilaita ja opet- tajia laajennetun luokkakokouksen merkeis- sä. Huomattiin eräs seikka, jonka Tarja-Lee- na Odelma puki sanoiksi: ’Missäs palkin- not?’. Vartiokylän yläasteen ja sitä ennen Vartiokylän Yhteiskoulun käytävällä, opetta- jainhuoneen kohdalla on nimittäin aina ollut palkintokaappi, nyt se oli poissa. Selvisi että palkintokaappi oli poistettu muutama vuosi sitten koulun peruskorjauksen alta. Perus- tettiin Sporttiseniorit-niminen ryhmä metsäs- tämään kadonnutta aarretta ja saattamaan se uudelleen päivänvaloon, esille; ryhmään liittyivät Kalevi Salo, koulun ex-rehtori ja ex- voimistelunopettaja, Hannu Ahonen, urhei- lun lähes-ammattilainen, Marja Salo, Aaton tyttö, Marita Ruohonen, Suomen Mielenter- veysseuran ex-toiminnanjohtaja, Timo Raja- tammi, vuoromestari ja Markku Tanttu, ex-ur- heilijanuorukainen. Hankkeen aatteellisena peruskivenä oli edistää nuorten liikuntahar- rastuksia ja vaalia koulun upeaa liikunta- ja urheiluperinnettä sekä saavutuksia. Niitä saavutuksia kun on paljon: kori- ja lentopal- lossa, jalka- ja pesäpallossa, voimistelussa, hiihdossa, jääkiekossa, yleisurheilussa jne,
Kadonneen aarteen metsästys
ennen kaikkea joukkueurheilulajeissa.
Sporttisenioreiden metsästys tuotti tulos- ta – koulun vararehtori Marja Rikaniemen avustuksella löydettiin aarre koulun pom- marista. Yli 70 pokaalia, mitalia, palkintolu- sikkaa, ystävyyslaattoja myös ulkomaisilta joukkueilta. Kaikkia koulun saavuttamia pal- kintoja ei löytynyt mutta metsästyssaaliina oli arvokas kokoelma. Ryhdyttiin suunnit- telemaan ja toteuttamaan arvokasta han- ketta. Ihan ensiksi näytti koulun johtokunta vihreää valoa palkintojen sijoittamiselle uu- delleen koulun käytävätiloihin sekä hyvälle pesämunalle hankkeen rahoitukseen. Ihan toiseksi mietittiin mitä ja miten laitettaisiin esille, nähtäville, päädyttiin siihen että han- kitaan arvokkaalle kokoelmalle sen arvoi- nen täyslasivitriinikaappi. Arvokkaaksi se osoittautuikin, siis kalliiksi. Lisäksi päätettiin hankkia iso taulu, johon sijoitettaisiin koulun urheilusaavutuksista kertovia autenttisia leh- tileikkeitä ja valokuvia. Suuri osa leikkeistä ja valokuvista saatiin Hannu ’Nunna’ Ahosen ansiokkaasta leikekirjasta, osa koulun vuo- sikertomuksista ja osa koulun entisiltä oppi- lailta. Voi vaan sanoa, että tavallinen homma valita sopivimmat artikkelit ja valokuvat sekä Palkintokaapin vihkimistilaisuudessa oli Kalevi Salon puhetta kuuntelemassa iso joukko juhlavä- keä, kuvassa oikealta vasemmalle Astrid Tanninen,
Marja Salo, Kari Haapajoki, Tarja-Leena Odelma, Marita Ruohonen ja Kari Salo.
Kuva: Markku Tanttu
Kaupunki kaipaa helpompaa keinoa olla yh- teydessä kaupunkilaisiin, kun taas kaupun- kilaiset haluavat vinkkejä kiinnostavista ta- pahtumista ja tietoa itseä koskettavista kau- pungin päätöksistä. Kaupungissa vierailevat saisivat omien kiinnostuksen kohteidensa mukaan räätälöityä ohjelmaa.
Helsinki-sovellus tuo helsinkiläisille uu- denlaisia mahdollisuuksia lähettää kau- pungille viestejä. Mobiiliapplikaatiolla teh- dään palautteen antaminen tosi helpoksi.
Voit ottaa kuvan kännykällä ja lähettää sen kaupungille. Sen jälkeen voit sovelluksen kautta seurata, miten ongelmaa korjataan.
Tulevaisuudessa Helsinki-sovellus on kaikkia palveleva mobiilialusta, jota kehi- tetään jatkuvasti. Ensimmäinen versio so-
Entä jos tulevaisuudessa puhelimesi ilmoittaisi vastaan tulevista tietöistä, vapaista lääkäriajoista tai juuri sinua kiinnostavista tapahtumista?
Helsinki-sovellus
velluksesta tuli käyttäjien testattavaksi jou- lukuussa. Testausvaiheessa toiminnot ovat rajattuja, mutta sovellus elää koko ajan:
se hyödyntää avointa lähdekoodia, jolloin käyttäjät voivat myös kehittää ja ehdottaa parannuksia.
Lataa ja kokeile:
Helsinki-sovelluksen beta-versio Play-kaupassa.
Android-laitteille.
Helsinki-sovelluksen beta-versio App Storessa.
iOS-laitteille.
suunnitella niiden lay-out. Kustannusten ja rahoituksen kanssa painittiin kuin supisuo- malaiset ennen vanhaan karhunmetsästyk- sessä. Onnistuttiin tinkimään kustannuksista mutta ei laadusta ja lopulta rahoituskin jär- jestyi koulun avustuksen lisäksi Puotilan, Vartiokylän ja Helsinki-Itä Lions-klubeilta, alueen yrityksiltä ja yksityishenkilöiltä.
Loppu hyvin kaikki hyvin, paitsi että kaikki ei vielä ollut valmista. Lasivitriini saapui kou- lulle jumalattoman isolla Kiitolinjan rekalla, Taulu puolestaan Marita ’Sametti’ Ruoho- sen Passatilla. Palkintoihin jätettiin vuosien arvokkaat patinat, muutoin ne puhdistettiin ja sijoiteltiin huolellisesti vitriiniin. Nyt hanke oli valmis kuin urheilijanuorukainen peliken- tälle. Paitsi että arvokas vihkimistilaisuus oli vielä edessä.
Palkintovitriini ja Taulu vihittiin käyttöön
31.5.2017, läsnä olivat koulun rehtori Pert- ti Purhonen, vararehtori Marja Rikaniemi, muita koulun edustajia, hankkeen tukijoita sekä koko joukko koulun entisiä oppilaita ja opettajia. Vitriini ja Taulu on sijoitettu koulun käytävätilaan, jumppasalin oven viereen, siellä niitä voi käydä katsomassa ja ihaste- lemassa ja siinä sivussa vaikkapa muistel- la menneitä tai vielä paremmin miettiä mitä kaikkea ihan itse voisi nuorisoliikunnan edis- tämisen hyväksi tehdä.
Isot kiitokset myös näillä sivuilla kaikil- le hankkeen toteuttamiseen osallistuneille.
Sporttisenioreiden puolesta Markku Tanttu
Sporttiseniorit Mens sana in corpore sano
Äänestyksen tulos:
jaa 97, ei 79; poissa 23.
Alle puolet kansanedustajista hyväksyi 21.6.2017 Postilain tämänkertaisen muu- toksen kakkosvaiheen. Asian esitteli yrittä- jäministeri Anne Berner (kesk.), ja puolesta äänestivät vanhat hallituspuolueet sekä Uusi vaihtoehto –ryhmä.
Jos uudistuksen tarkoituksena on lisätä tehokkuutta, nostaa palvelun laatua, sääs- tää ja ”avata” tilaa markkinavoimille, niin ainakin yksi ehdoista toteutuu. Onko se sit- ten se, jota asiakkaat korostavat, on aivan toinen juttu.
Katukuvassa ja jakelunopeudessa muu- tos on helposti havaittavissa.
Lakimuutoksen jälkeen kaikki on harvi- naisen selvää – suorastaan väljää: riittää kun ”palveluntarjoaja” tuo kirjeen perille noin viikossa. Tietenkin aikaisemminkin saa tuo- da. Uusitun lain 19 §:n mukaan kotimaan kirjelähetykset, joista on maksettu voimas- sa oleva maksu, on jaettava siten, että vä- hintään 50 prosenttia on perillä viimeistään neljäntenä arkipäivänä ja vähintään 97 pro- senttia viimeistään viidentenä arkipäivänä jättöpäivästä.
Lisäksi palveluntarjoaja – yksityiset ja- kelufirmat ja meidän kaikkien toistaiseksi edelleen omistama Posti – tuo kirjeet koh- tuullisen matkan päähän.
Postilain 43 §:n mukaan pientaloihin jaet- tavat kirjelähetykset on kannettava ”kohtuul-
Postilaatikkouudistus näkyy maisemassa
Anekauppaa, eriarvoa, sitomista
Posti ohjaa, kuluttajat toimivat, yrittäjä kiittää.
lisen matkan päässä postin saajan osoite- paikasta” sijaitsevaan postilaatikkoon.
Anekauppaa?
Kohtuullisuutta voi edistää maksamalla pien- talovaltaisella alueella noin 150-200 euron vuosimaksun sekä 15 euron ”perustamis- maksun”. Sosiaalisuutta korostaa, että so- keat (omin pistekirjoitusvarauksin), liikun- tavammaiset ja 75 vuotta täyttäneet voivat edelleen itse päättää postilaatikkonsa si- jainnista – edellyttäen, että he asuvat yksin tai kaikki taloudessa asuvat ovat iältään tai vammaltaan ns. ilmaispalveluun oikeutta- via. Elleivät ole, niin samassa osoitteessa asuva, ikärajaan yltämätön, ns. vammaton tai muu kykenevä on käytännössä sidottu huolehtimaan kirjeen loppumetrit kadun- varsilaatikosta asuntoon. Postimaksu, kai- keti yleisimmin postimerkki tai frankeeraus, ei siten enää merkitse sitä, että taajama- alueiden pientaloalueilla posti kannettaisiin kirjeessä olevaan osoitteeseen.
Edistääkö anekauppa säästötavoitetta, palvelun parantamista tai tasa-arvoa?
Toimivalta ei riitä
- VMOKY:n puheenjohtaja Tiina Larsson, ovatko yhdistyksen jäsenet reagoineet postilaatikkoruljanssiin ottamalla sinuun yhteyttä?
”Kyllä ovat olleet yhteydessä puhelimit- se sekä sähköpostilla ja asiaa on käsi- telty myös yhdistyksen hallituksen ko- kouksessa.”
- Omakotiliiton kanta vaikuttaa aika lieväl- tä. Onko VMOKY:n hallitus ottanut kantaa ja ollut yhteydessä esim. Posti Oyj:hin?
”Hallitus on käsitellyt asiaa, mutta to- dennut, ettei sen toimivalta riitä laissa kirjoitetun yli. Keskustelua käytiin asias- ta pitkään.”
- Toimit myös kunnallisena päättäjänä.
Kuka tai mikä instanssi olisi se, jolle asia (vaikkapa kaupunkikuvallisesti) Helsin- gissä kuuluu?
”Oma osaamiseni liittyy enemmänkin kasvatuksen ja koulutuksen sektorille, mutta kaupunkisuunnittelu voisi olla oi- kea osoite.”
Kaukana mistään, orpo? Aidanpätkä, tehokkuus, kaupunkikuva, kilpailuetu…
Joku on eksyksissä
Omakotitaloalueemme on saanut kokea jälleen yhden uudistuksen, jonka järke- vyys edellyttää optiotason palkkaluokkia ja ymmärrystä. Asian voi kärjistää: pos- teljooni voi kyllä tuoda ruoka-annoksen ovelle tai leikata nurmikon, ehkä tulevana talvena, kelien niin vaatiessa, hiekoittaa jäisen pihan, ettei asiakas liukastu lähti- essään noutamaan postia tien tai kadun poskesta. Yli 300 vuotta sujui hyvin, kun Ruotsi-Suomen, Suurruhtinaskunta Suo- men tai itsenäisen Suomen postilaitos huolehti postinkannosta. Posti- ja tele- laitos oli valtion virasto. Postin tiskin ta- kana ollut henkilöstö toimi virkavastuulla.
Sittemmin postin toimintaa on urakalla kehitetty:
• vuoden 1977 alussa lauantaikanto päättyi lopullisesti (paitsi pikakirjeet).
• Pekka Vennamon johtama Posti- ja telelai- tos kevensi palveluverkostoaan. Esimer-
kiksi Puotilaan jaettu kirje kertoi, että tei- dän ”postitoimipaikkanne säilyy”... mutta Puotilan posti sulki ovensa.
• Esko Ahon hallituksen alkumetreillä 1992 pientaloalueiden luukkukanto päättyi.
• Vaikeasti ymmärrettävää Posti-nimi vaih- tui Itellaksi (2007).
• Ja kehittäminen jatkuu: 2015 vaihtui suun- ta, kun Itellasta palattiin vanhaan ja vai- keasti ymmärrettävään Posti-nimeen.
Ja aina on lohduttavana viestinä ollut, että asiakkaat ovat etusijalla eikä heidän tar- vitse tehdä mitään. Asiakaspalautteen ovat joutuneet kestämään posteljoonit ja posti- toimistovirkailijat. ja jälleen heidän korkean palkkansa takia nurkan takana odottavat seuraavat säästöt ja uudistukset.
Teksti ja kuvat:
Eero Lietola & Pentti Peltoniemi Valinnanvapaus – vielä? Nostalgiaa, säästämistä, kokemusta.
Ylväänä palvelemassa kuin Tuntemattoman Lehto ja toverit.
Oma koti kullan kallis
Vaan kuinka kallis? Soita meille 09 321 6464 Kerromme sen ilmaiseksi yli 3000 onnistuneen asuntokaupan kokemuksella
info@estacon.com www.estacon.com ESTACON Oy LKV
Kiviportintie 37, 00950 Helsinki puh. (09) 321 6464
Kotia kohti!
Kevät tulee ja pientalojen asuntokauppa vilkastuu. Kutsu meidät kylään, niin saat alueen oikean ammattilaisen tekemän arvion kodistasi.
Muistathan, että Suomen Omakotiliiton jäsenenä saat 25% alennuksen uusista toimeksiannoista.
Yhdistyksemme 60 v. historiikki,
1947 – 2007, jonka on kirjoittanut Pertti Lampi on vielä saatavilla hintaan 5 euroa.
Julkaisussa kerrotaan sanoin ja kuvin kylämme kehityksestä sodan jälkeisistä vuosista 2000-luvul- le. Siitä voit löytää mielenkiintoisia yksityiskohtia vaikkapa omasta lähiympäristöstäsi.
Vielä muutama kappale saatavilla.
Historiikkia myy:
Tuomo Hanhivaara puh. 0400 391838
tuomo.hanhivaara@kolumbus.fi
TARJOUS:
60 v. historiikki nyt 5 euroa.
60 v. historiikki
R E S E P T I N U R K K A
Ranskalaisesta quichesta inspiraation saa- nut piiras on helppo valmistaa.
Tämä perusresepti on muunneltavissa saatavilla olevien raaka-aineiden mukaan.
Täytteen joukkoon voi lisätä juustoja, ke- säkurpitsaa, sieniä, sipulia tai pekonia.
Ihan mitä vain, kunhan niistä ei irtoa ko- vasti nestettä. Siinä tapauksessa voi resep- tiin lisätä vielä yhden munan. Ja aina voi oi- kaista pakastetaikinalla.
Annoskoko: 8–10 palaa
Valmistusaika: 15 min. + 25 min.
Vuoka, halkaisijaltaan 24 cm Pohja
150 g voita 2 dl vehnäjauhoja 1 dl grahamajauhoja 1 tl suolaa
1 kananmuna Perustäyte
300 g crème fraîchea 2 kananmunaa
1 valkosipulinkynsi murskattuna mustapippuria myllystä
150 g emmental-juustoraastetta
Mittaa voi ajoissa huoneenlämpöön. Laita uuni lämpenemään 200 asteeseen. Mittaa kulhoon jauhot ja suola ja lisää pehmeä voi nokareina joukkoon. Nypi taikina sormin ta- saisen ryynimäiseksi seokseksi.
Mikä vain -piirakka
Lisää joukkoon kananmuna ja sekoita voimakkaasti puuhaarukalla tasaiseksi taiki- naksi. Voitele piirakkavuoka ja painele pohja vuokaan. Tee täyte. Sekoita kaikki ainekset keskenään (lisää myös haluamasi täyte- vaihtoehto), lisää viimeisenä juustoraaste.
Kaada täyte vuokaan ja laita piirakka uuniin noin 25 minuutiksi, kunnes täyte on kauniin kullanruskea.
Resepti: Prisca Leclerc Kuva: Viola Virtamo / Cozy Publishing
33
ITÄ-HELSINGIN KODINTEKNIIKKA
ILMALÄMPÖPUMPUT • ILMA-VESI LÄMPÖPUMPUT M Y Y N T I - A S E N N U S - H U O LT O
Kysy jäsen- alennusta!
remontit ja sähkötyöt, LVI-sähkö suunnittelu ILMALÄMPÖPUMPUT
VESI-ILMALÄMPÖPUMPUT
www.ita-helsinginkodintekniikka.fi ITÄ-HELSINGIN KODINTEKNIIKKA
Puh. 050 2933 ja 045 121 8417 MYYNTI-ASENNUS-HUOLTO MYYNTI-ASENNUS-HUOLTO
ILMALÄMPÖPUMPUT VESI-ILMALÄMPÖPUMPUT
www.ita-helsinginkodintekniikka.fi ITÄ-HELSINGIN KODINTEKNIIKKA
Puh. 050 2933 ja 045 121 8417 MYYNTI-ASENNUS-HUOLTO MYYNTI-ASENNUS-HUOLTO
ILMALÄMPÖPUMPUT VESI-ILMALÄMPÖPUMPUT
www.ita-helsinginkodintekniikka.fi ITÄ-HELSINGIN KODINTEKNIIKKA
Puh. 050 2933 ja 045 121 8417 MYYNTI-ASENNUS-HUOLTO MYYNTI-ASENNUS-HUOLTO
ITÄ-HELSINGIN KODINTEKNIIKKA
ILMALÄMPÖPUMPUT • ILMA-VESI LÄMPÖPUMPUT M Y Y N T I - A S E N N U S - H U O LT O
Kysy jäsen- alennusta!
remontit ja sähkötyöt, LVI-sähkö suunnittelu ILMALÄMPÖPUMPUT
VESI-ILMALÄMPÖPUMPUT
www.ita-helsinginkodintekniikka.fi ITÄ-HELSINGIN KODINTEKNIIKKA
Puh. 050 2933 ja 045 121 8417 MYYNTI-ASENNUS-HUOLTO MYYNTI-ASENNUS-HUOLTO ILMALÄMPÖPUMPUT VESI-ILMALÄMPÖPUMPUT
www.ita-helsinginkodintekniikka.fi ITÄ-HELSINGIN KODINTEKNIIKKA
Puh. 050 2933 ja 045 121 8417 MYYNTI-ASENNUS-HUOLTO MYYNTI-ASENNUS-HUOLTO
ILMALÄMPÖPUMPUT VESI-ILMALÄMPÖPUMPUT
www.ita-helsinginkodintekniikka.fi ITÄ-HELSINGIN KODINTEKNIIKKA
Puh. 050 2933 ja 045 121 8417 MYYNTI-ASENNUS-HUOLTO MYYNTI-ASENNUS-HUOLTO
Muista vuosihuolto!
Muista vuosihuolto!
Muista puhdistus- ja vuosihuolto!
Uusi jäsen, tutustu sinäkin yhteiseen
kylähistoriaan ja hanki itsellesi tai anna lahjaksi Pertti Lammen
toimittama teos Toteutunut Unelma.
TOTEUTUNUT UNELMA -teoksessa Vartiokylän ja Mellunkylän asukkaat kertovat elämisestä ja asumisestaan.
Kirja maksaa 15 euroa.
Yhteydenotot:
tuomo.hanhivaara@kolumbus.fi tai 0400 391 838
Toteutunut unelma
TARJOUS:
Toteutunut unelma nyt 15 euroa.
info@taksipalvelusimonen.net
Syyskuu Kotikylä 3/2017 ilmestyy
Su 3.9.2017 Sadonkorjuujuhlat Puotilan kartanolla klo 11-15 La 23.9.2017 Yhdistyksen 70-vuotisjuhlat Puotinkylän-Marjaniemen Työväentalolla osoitteessa Rusthollarinkuja 3. Tervetuloa!
Lokakuu
Marraskuu Teatteriretki Studio Pasilaan, s. 20
Sääntömääräinen syyskokous su 26.11 klo 16 Vartiokylän kirkolla
Kotikylä 4/2017 ilmestyy
Tapahtumakalenteri
Yksi ilmoitus Toisto Vuosi
Koko sivu (148 x 210) 162 146 520
Puoli sivua 116 105 382
1/3 sivu 81 74 266
1/4 sivu 69 64 231
Takakansi värillinen 300 272 1034
Värillinen koko sivu 231 208 785
Värillinen puoli sivua 162 146 554
Värillinen 1/3 sivua 116 105 393
Värillinen 1/4 sivua 99 88 336
Kotikylän ilmoitushinnat 2017
Maksuehto: 14 pv netto, yhdistys laskuttaa lehden ilmestyttyä.
