Tiedonjyvä 2011/1

(1)

Jyväskylän yliopiston lehti No 1/2011

Yhteispelillä

innovaatioiden

kimppuun

(2)

10 Ideat synnyttävät uusia ideoita

13 Keski-Suomi brändääjän leikkauspöydällä 14 Innovaatioiden markkinapaikalla

17 Innovatiiviset oppimisen tilat ja ympäristöt

Lisäksi

4 Lyhyet 21 Tiedeosuma 22 Liikunta ja terveys 24 Väitökset

28 Tiedonnälkään 29 Professori esittelyssä

30 Herra X 31 Im Memoriam 32 Valopilkku 33 Summary 34 Osuma

46. vuosikerta Painos 5 100 kpl

Vastaava toimittaja Anu Mustonen puh. (014) 260 1054 anu.mustonen@jyu.fi Toimitussihteeri Anna-Maija Tuuliainen puh. (014) 260 1055 anna-maija.tuuliainen@jyu.fi

Ilmoitusmyynti ja tilaukset

Kalevi Luoma puh. (014) 260 1049 kalevi.luoma@jyu.fi

Toimituksen postiosoite Jyväskylän yliopisto/

viestintä PL 35

40014 Jyväskylän yliopisto

Julkaisija Jyväskylän yliopisto Forssan Kirjapaino 2011 Sisäinen jakelu Virastomestarit

Tiedonjyvän tilaukset:

www.jyu.fi/tiedonjyva Juttuvinkit toimitussihteerille Grafiikat: Pigme

Kannessa: Jarno Mäkelä, Juho Heikkinen, Niina Pit- känen ja Timo Piiparinen Kannen kuva:

Petteri Kivimäki

Seuraava numero ilmestyy 28.4.2011

ISSN-L 0789-4805 ISSN 1798-6877 (verkkojulkaisu) 18.2.2011

32 Innovaatiot käyttöön

20

31

Tiedonjyvä ilmestyy nyt paperilehtenä viisi kertaa vuodessa sekä verkossa osoitteessa www.jyu.fi/tiedonjyva

Tapahtumakalenteri julkaistaan vain verkossa. Kaikki tapahtumat aika- taulu- ja paikkatietoineen löytyvät osoitteesta www.jyu.fi/kalenteri

(3)

PÄÄKIRJOITUS

Aino Sallinen rehtori

Koulutusjärjestelmäämme pidetään innovaationa

Kuohunta useissa arabimaissa on nostanut esiin monia suotuisaan yhteiskunnalliseen kehitykseen tarvittavia tekijöitä. Niistä tärkeimpiä ovat demokratia, talouskas- vu, hyvinvointi ja koulutus. Tunisiasta alkanut kansan- nousu osoittaa, kuinka vähän koulutetut, työttömät ja ilman tulevaisuuden näköaloja harhailevat nuoret tur- hautuvat. Sosiaalisen median avulla patoutuneet pai- neet saadaan pintaan.

Koulutus on väkevimpiä voimia edistää demokrati- aa, ihmisoikeuksia ja hyvinvointia. Osaamisella on Suo- mi noussut vaurauteen, osaamisen nimeen vannotaan myös uusissa kasvutalouksissa. Yliopistoille koulutusvienti tarjoaa uudenlaisia tapoja edistää rauhanomaista kehitystä ja palvella ihmiskuntaa.

Teollisten työpaikkojen siirtyessä kiihtyvästi halvem- pien tuotantokustannusten maihin Suomen on pystyt- tävä hyödyntämään korkeaa osaamista. Koska maamme on investoinut suuria määriä koulutukseen, on myös veronmaksajien etu alkaa saada tuloja osaamisen vien- nistä.

Suomen erinomainen PISA-menestys on herättä- nyt eri puolilla maailmaa suurta kiinnostusta maamme koulutusjärjestelmää kohtaan. Suomea pidetään koulutuksen mallimaana, josta yhä useampi valtio halu- aisi ottaa oppia. Tilanne on täysin päinvastainen kuin 1860-luvulla, jolloin Uno Cygnaeus lähetti seminaa- rin lehtorit saksankielisiin maihin pedagogiikkaa opis- kelemaan.

Olemme asettaneet tavoitteeksemme olla koulu- tusviennin johtava yliopisto Suomessa. Mahdollisuu- det ovat lupaavat, sillä olemme edelleen ainoa kauppo- jen teossa onnistunut yliopisto. Lähi-idässä ensimmäi- set hankkeet ovat käynnissä Abu Dhabissa ja Saudi-Ara- biassa, ja Balkanilla perinteet ovat pitkät.

Tärkeimmät yhteistyöalueemme ovat Lähi-itä, Kiina, Chile ja Balkan. Suurin kysyntä kohdistuu opettajan- koulutukseen. Nouseva alue on rehtorikoulutus. Kaik- ki merkit viittaavat siihen, että yliopistomme paino- aloista Koulutus, oppiminen ja tulevaisuuden opetustyö on nousemassa erityisen kiinnostavaksi kansainvälisek- si osaamisalueeksi.

Lähi-idässä kasvaa tarve myös järjestelmiin liitty- vään konsultointiin. Kun ikääntyvässä Suomessa sul- jetaan kouluja, nuorekkaassa Saudi-Arabiassa avataan uusi koulu keskimäärin joka toinen päivä. Lähi-idäs- sä koulutuksen infrastruktuuri on rakennettu muuta- massa kymmenessä vuodessa. Öljytulojen rikastutta- missa maissa rakennetaan uljaita kouluja ja yliopisto- ja sekä hankitaan uusinta mahdollista opetusteknologi- aa, mutta nyt maat tarvitsevat sisällöllistä kehittämistä.

Onnistuneimmillaan koulutusvienti on syvälliseen stra- tegiseen kumppanuuteen perustuvaa toimintaa, jossa kaikki osapuolet oppivat toisiltaan ja kehittävät samalla myös omia järjestelmiään.

Tiedonjyvä

1/2011 3

(4)

Aivokuvantamisella täsmätietoa

lukemisen oppimisesta

Aivokuvantamisella saatu tieto ennustaa lukivaikeuksista kärsivien lasten oppimispotenti- aalia jopa tehokkaammin kuin perinteiset lukutaidon saavutta- mista ennustavat testit. Tämän havaitsivat Fumiko Hoeft Stan- fordin yliopistosta, Heikki Lyy- tinen Jyväskylän yliopistosta se- kä heidän kollegansa MIT:stä ja Vandebiltin yliopistosta. Ryhmä tutki 25 dyslektista ja 20 nor- maalia lasta aivokuvantamisen menetelmin ja vakiintuneilla kieltä sekä lukutaitoa kartoitta- villa testeillä.

Tutkimus sekä kaksi ja puoli vuotta myöhemmin tehty toisto- tutkimus osoittivat, etteivät perinteiset testit onnistuneet en- nustamaan tulevaa lukemisen oppimista. Aivokuvantamisella puolestaan pystyttiin rakenta- maan lukutaidon edistymisen ennuste, kun käytettiin tavan- omaisia harjoittamisen keinoja.

Dysleksialapsilla suurempi aivojen oikean puoliskon aktiivisuus ja rakenteellinen neuroverkko- jen liitettävyys tietyillä aivojen alueilla auttoivat tunnistamaan lapset, joilla käytetyt keinot tep- sivät. Lisäksi aivojen yleinen aktiivisuus ennusti lukemisen edis- tymistä enemmän kuin kumpi- kaan edellä mainittu aivotoimin- to yksinään.

Tutkijoiden mukaan aivokuva- uksesta voi kehittyä tärkeä me- netelmä valittaessa lukutaitoa vahvistavia keinoja lapsille, joiden on poikkeuksellisen vaikeaa saavuttaa lukutaito.

Tietotekniikan laitoksella alkoi tammikuussa syövän kuvantamis- menetelmiä kehittävä hanke, jonka tavoitteena on parantaa ja automa- tisoida kasvainten havainnointia ja hoidonaikaista tarkkailua.

Hankkeessa kehitettävää mene- telmää voidaan hyödyntää myös leikkauksissa: tietokone voisi auto- maattisesti tarkkailla ihmissilmälle liian pieniä kasvaimia. Tekes rahoit- taa sitä ensi vuoden loppuun saakka.

Tekes on myöntänyt rahoituksen

myös tietotekniikan laitoksen hallin- noimalle tutkimukselle, jonka tulok- sena päästään seuraamaan metsien, peltojen ja järvien biomassan muu- toksia aiempaa tarkemmin.

Kevyellä miehittämättömällä len- nokilla, pienennetyllä spektrikame- ralla ja uuden sukupolven tietojen- luokittelualgoritmeilla saadaan ny- kyistä merkittävästi parempi tapa tehdä erilaisia biomassan inventoin- teja ilmasta käsin. Menetelmää voidaan hyödyntää esimerkiksi kadon- neiden etsimiseen metsistä.

Syövän kuvantamista ja biomassan muutosten tarkkailua kehitetään

Lääkepakkausten avaaminen on monelle hankalaa. Lisäksi pakkaus- selosteiden teksti on usein niin pientä, että valmisteen turvallisesta annostelusta, vasta-aiheista ja haittavaikutuksista on vaikea saada sel- vää. Erityisesti paljon lääkkeitä käyttävien, toimintakyvyltään hei- kentyneiden sairaiden ja vanhusten on hankala avata lääkepakkauksia ja lukea ohjeita.

Helppokäyttöinen lääkepakkaus -projektissa tutkitaan avausmeka- nismiltaan erilaisten lääkepakkaus- ten käytettävyyttä. Tutkimusta ra- hoittaa Tekes, ja sen toteuttavat Teknologian tutkimuskeskus VTT, gerontologian tutkimuskeskus ja Työterveyslaitos. Projektissa kehite- tään lisäksi tutkittuun tietoon pe- rustuva helppokäyttöinen lääkepak- kaus, jonka suunnittelusta ja toteu- tuksesta vastaa Lahden muotoilui- nstituutti.

Terveydenhuollon ammattilaiset annostelevat lääkkeitä työssään päi- vittäin. Ikääntyville työntekijöille lääkkeiden turvallinen annostelu on vaativaa. Työ- ja potilasturvallisuuden kannalta on tärkeää, että lääk- keet säilytetään ja annostellaan oi- kein. Lisäksi helposti saatava tieto lääkkeiden käytön vasta-aiheista, haittavaikutuksista ja useiden lääk- keiden yhteiskäytön rajoituksista on potilasturvallisuuden kannalta välttämätöntä.

Helppokäyttöinen lääkepakkaus

lisää potilasturvallisuutta

(5)

LYHYET

Koulutusvientiyritys EduCluster Finland (EFC) Oy laajentaa koulutus- vientiään arabimaissa.

Yhtiö oli tammi-helmikuun tait- teessa mukana opetusministeri Henna Virkkusen matkalla Saudi- Arabiassa ja Arabiemiraateissa.

Delegaatio tutustui kahteen ECF:n ja paikallisen opetusviran- omaisen ADEC:n (Abu Dhabi Educa- tional Council) yhteistyökohtee- seen. Yhtiön pyrkimyksenä on laajentaa pedagogisen kehittämisen toimintaa alueella.

EFC oli edustettuna myös ulko- maankauppaministeri Paavo Väy- rysen yritysdelegaatiossa tammi- kuun puolivälissä. Mukana oli ensi kertaa mittava joukko suomalaisia koulutusliiketoiminnan toimijoita.

Matka kohdistui Saudi-Arabiaan,

Arabiemiraatteihin ja Kuwaitiin.

Matkalta yhtiö haki uusia kauppa- mahdollisuuksia alueelle, ja neuvot- teluissa on liiketoiminnan aloittami- nen muun muassa Saudi-Arabiaan.

ECF on mukana Finpro:n Future Learning Finland 2 -ohjelmassa, joka hakee uusia liiketoimintamahdol- lisuuksia maailmalta.

EduCluster Finland aloitti uudes- sa muodossaan vuodenvaihteessa.

Tuolloin yhtiöön tuli mukaan entinen Jyväskylän yliopiston täyden- nyskoulutuskeskuksen kasvatuksen ja opetuksen kokonaisuus.

EduCluster Finland Oy on perus- tettu keväällä 2010. Yhtiön pää- omistaja on Jyväskylän yliopisto, ja sen muut omistajat ovat Jyväskylän ammattikorkeakoulu sekä Jyväsky- län koulutuskuntayhtymä.

EduCluster Finland laajentaa koulutusvientiä arabimaissa

Jyväskylän yliopiston pääoma- keräyksen tuotto oli tammikuun alussa noin 4,3 miljoonaa euroa.

Kuntoilua harrastava jyväskyläläi-

nen Voimaseniorit-ryhmä tempaisi yliopiston hyväksi liikunnallisissa merkeissä ja kasvatti summaa 1280 eurolla. Voimaseniorit kuuluvat lii-

kuntatieteellisen tiedekunnan Sarko- penia-ryhmään, jossa tutkitaan voi- maharjoittelun vaikutusta ikäänty- vän henkilöstön lihaksistoon.

– Jyväskylän yliopisto on alueelli- sesti tärkeä toimija ja sillä on suuri valtakunnallinen vastuu myös osaa- van liikuntahenkilöstön kouluttaja- na. Voimaseniorit toivovat, että hei- dän esimerkkinsä rohkaisisi myös muita eri alojen harrastajaryhmiä mukaan pääomakeräykseen, liikun- taneuvos Pekka Toivonen toteaa.

Keräyksen loppukiri jatkuu 30.6.

saakka. Jokainen siihen mennessä yksityiseltä sektorilta annettu lahjoi- tus tuo yliopistolle 2,5-kertaisesti julkista rahaa. Yksityishenkilöt saavat vuoden 2011 verotuksessa ve- rovähennyksen ansiotuloistaan yliopistoille tehdystä, vähintään 850 ja enintään 250 000 euron lahjoi- tuksesta.

Voimaseniorit tempaisivat yliopiston hyväksi

Voimaseniorit ovat harjoitelleet kolme kertaa viikossa yli kolmen vuoden ajan.

PEKKA TOIVONEN

Some-osaaminen haltuun

Monet suomalaiset yritykset ovat kansainvälisiä kilpailijoitaan jäljessä digitaalisten markkinoin- tikeinojen ja sosiaalisen median hyödyntämisessä liiketoiminnas- saan.

Jyväskylän yliopiston kauppa- korkeakoulu johtaakin nyt Teke- sin rahoittamaa miljoonan euron tutkimushanketta, jossa kehite- tään suomalaisten teollisuusyritysten digitaalisen markkinoinnin ja markkinointiviestinnän osaamista.

Hanketta johtavan professori Heikki Karjaluodon mukaan suomalaisten teollisuusyritysten luotettavuuden ja laadukkuuden pitää näkyä myös yrityksen säh- köisessä viestinnässä ja asiakas- kommunikaatiossa.

Tiedonjyvä

1/2011 5

(6)

Tiesitkö, että kun hengität ilmaa keuhkoihisi, sinne eksyy todennä- köisesti muutama happimolekyyli Julius Caesarin kuolinkorahdukses-

ta? Totuus on tunnetusti tarua ih- meellisempää. Tämä kävi jälleen kerran ilmi Jyväskylän yliopistossa joulukuussa vierailleen Heurekan Tiedesirkuksen demonstraatiossa, joka oli suunnattu erityisesti koululaisille ja opettajiksi opiskeleville.

Tiedesirkuslaisten ajatuksena ei ole vastata kysymyksiin vaan herättää kiinnostus hämmästyksen kautta.

Sirkuksen mukana kiertää laittei- ta, jotka todentavat fysiikan kaikkea muuta kuin itsestään selviä lakeja.

Jotain ihmisen aivoista kertonee se, että lopulta kiehtovinta oli kerta toisensa jälkeen seurata, kuinka pieni pallo vähitellen pyöri syvälle lieri- öön vauhtiaan kiihdyttäen. Sirkus takasi siis kaiken tietävälle aikuisel- le uuden ihmetyksen, hämmästy- neen naurun ja lopuksi rentoutta- van hypnoosin.

Vuokatin Snowpoliksessa käynnistyi vuoden alussa jo kol- mas Jyväskylän yliopiston liikuntateknologian maisteriohjelma. Lii- kuntabiologian laitoksen järjestä- mässä ohjelmassa aloittaa vuonna 2011 yhteensä 22 uutta maisteri- opiskelijaa.

Vuonna 2004 alkaneen ohjel- man aikana on valmistunut 26 liikuntateknologian maisteria ja en- simmäisen Vuokatin tohtorin odo- tellaan väittelevän tänä vuonna.

Myös liikuntateknologian tutkimus- ja tuotekehitystyö on edisty- nyt vauhdikkaasti osana Kajaanin yliopistokeskuksen toimintaa.

Liikuntateknologian opiskelijat

ovat maisteriohjelman edesautta- mina työllistyneet noin 25 työ- paikkaan, josta pääosa sijaitsee Kainuun alueella. Henkilöstöä Jy- väskylän yliopiston Vuokatin yksi- kössä on tällä hetkellä yhdeksän.

Vuokatissa tutkitaan muun muassa hiihdon mittausjärjestelmiä, biosensoreita sekä lumen ominai- suuksia mittaavia sensoreita.

– Tänä vuonna tavoitteenamme on panostaa erityisesti pohjois- maisiin hiihtolajeihin niin, että tut- kimustieto saadaan vietyä nopeal- la aikataululla myös valmennuk- sessa hyödynnettäväksi, professori Vesa Linnamo väläyttää.

Lisää liikuntateknologian maistereita Vuokatista

Keski-Suomi sai tammikuussa oman Luma-keskuksen, jonka tar- koitus on innostaa lapsia ja nuoria luonnontieteiden pariin. Keskuksen toiminta käynnistyi kansalliseen luma-neuvottelukuntaan kuuluvan professori Jan Lundellin johdolla.

LUMA-KS -keskuksen avaus viral- listi jo pitkään jatkuneen yhteistyön opettajankoulutuksen ja täydennys- koulutuksen kehittämisessä. Yhteis- työssä on mukana Jyväskylän yliopiston opettajankoulutusta antavi- en ainelaitosten, OKL:n ja Normaa- likoulun lisäksi kouluja, opettajia, yhdistyksiä ja yrityksiä.

Keskuksen toimintaan kuuluu myös alakoululaisten tutkimusvie- railuja, tiedeleiri yläkoululaisille, lu- kiolaisten laboratoriokursseja, tie- depäiviä ja abi-tapahtumia.

LUMA-KS on Jyväskylän yliopiston matemaattis-luonnontieteelli- sen tiedekunnan koordinoima hanke, joka sijaitsee hajautetusti eri puolilla yliopistoa. Tavoitteena on innostaa lapset ja nuoret näkemään matematiikan, luonnontieteiden se- kä tietotekniikan ja teknologian yleistä merkitystä modernin yhteis- kunnan taustalla ja arkielämässä.

LUMA-KS toimii läheisessä yhteis- työssä kansallisen LUMA-neuvotte- lukunnan kanssa. Valtakunnallinen Luma-keskus sijaitsee Helsingissä.

Luma-KS innostaa luonnontieteisiin Tiedesirkus saapui kaupunkiin

EMILIA MALINEN

Professori Jan Lundell.

MIA HYYTIÄ

(7)

LYHYET

Metsäteollisuus- päivä kokosi alan opiskelijat Jyväskylään

Forest Based Industries -päivä (FBI) eli Metsäteollisuus-päivä järjes- tettiin 27. tammikuuta jo kahden- nentoista kerran Jyväskylässä. Alan merkittävimpään opiskelijatapahtu- maan kokoontui noin 200 metsä- alan opiskelijaa ja teollisuuden edustajaa. Päivän aiheena oli ”Nuo- ret agendalla”.

Ohjelmassa kuultiin, millaisia osaajia metsäyhtiöt tarvitsevat tule- vaisuudessa ja miltä tulevaisuus näyttää metsäteollisuuden perspek- tiivistä. Brasiliassa harjoittelussa ol- leet kertoivat kokemuksistaan.

Puhujina toimivat muun muassa toimitusjohtaja Reima Kerttula Metso Fabrics Oy:stä ja johtaja Mi- ka Paljakka M-real Oyj:stä.

Tapahtuman järjesti Jyväskylän yliopiston soveltavan kemian aine- järjestö Fintappi ry yhdessä Paperi- insinöörit ry:n kanssa.

Tohtoriennätys rikki

Jyväskylän yliopistosta valmis- tui 140 tohtorintutkintoa vuonna 2010, mikä on uusi ennätys. Vuo- den 2009 ennätys oli 136 tohtoria.

Maistereita valmistui 1239. Mais- terien määrään vaikuttaa tutkinnon- uudistus, joka kiritti suuret joukot valmistumaan toissa vuonna, mikä näkyy uusien maisterien määrän notkahduksena parin vuoden ajan.

Jyväskylän yliopiston tutkintota- voitteet ovat vuosille 2010–2012 keskimäärin 1 455 maisteria ja 132 tohtoria vuodessa.

Jyväskylän yliopiston pu- heviestinnän professori Maa- rit Valo on valittu Pro- fessoriliiton uu- deksi puheen- johtajaksi kau- delle 2011–2012. Valo on Professo- riliiton ensimmäinen naispuheen- johtaja.

Valo haluaa tulevaan hallitusoh- jelmaan selkeät kannanotot yliopis-

tojen kehittämisestä ja perustutkimuksen aseman vahvistamisesta.

– Tieto, osaaminen ja tieteellinen tutkimustyö ovat perusta Suomen menestykselle. Niistä ei saa leikata tulevina taloudellisesti tiukkoina ai- koina, hän tähdentää.

Hänen mukaansa professoreille pitää saada säännölliset tutkimus- kaudet, jolloin he voisivat keskittyä tutkimus- ja kirjoitustyöhön.

– Yliopisto menestyy, jos sen pro- fessorit menestyvät tutkimustyös- sään uuden tiedon tuottajina.

Jyväskylän yliopiston historian ja etnologian laitoksen ja Hämeen- linnassa toimivan Media Current -yrityksen yhteistyössä tuottama virtuaalimalli tarjoaa nykyihmiselle käsityksen siitä, millaista oli asua maalaiskylässä ja miltä maalaismai- semat näyttivät 1700-luvun alussa.

Virtuaalikylään on mallinnettu Toivolan kylä, joka sijaitsee Hollo- lassa. Nyky-Toivolan talot ovat ha- jautuneet laajalle alueelle, mutta 1700-luvulla kaikki tilat pihapiirei- neen sijaitsivat tiiviinä ryhmäkylänä kylämäellä.

Vieras voi tulla kylään virtuaalista kylänraittia pitkin ja kurkistaa piha- piireihin sekä taivaltaa kylään ja sieltä pois johtavilla metsäteillä.

Virtuaalikylä on paitsi osa maise- mien muutosta tarkastelevaa moni- tieteistä tutkimushanketta myös tapa osallistua kulttuuriympäristöjen teemavuoteen. Historian ja etnologian laitoksessa tutkitaan paljon uuden ajan alun historiaa, myös kart- ta-aineistoja hyödyntäen ja kartallis- taen.

http://virtuaalitoivola.jyu.fi

Tervetuloa virtuaaliseen 1700-luvun kylämaisemaan

Maarit Valosta Professoriliiton puheenjohtaja

MARIKA MÄKELÄ

Tiedonjyvä

1/2011 7

(8)

Innovaatiot ulos tutkijankammioista

Agora Centerissä rakennetaan Keski-Suomen Innovaatio- keskittymää. Ideoiden ja niiden toteutuksen välimatkaa lyhennetään ison työryhmän voimin.

TEKSTI Anna-Maija Tuuliainen ja Janiika Vilkuna KUVAT Petteri Kivimäki

(9)

Agora Centerin Innovaatiokeskittymä -työryhmän jäsenet vasemmalta oikealle: Kaisa Oksanen, Anu Varila, Sari-Minna Havimäki, Jarkko Könönen, Antti Hautamäki, Niina Pitkänen, Mikko Pitkänen, Katriina Lahtinen, Juho Heikkinen, Seppo Risku ja Timo Piiparinen.

(10)

I

nnovaatio on taikasana, jonka uskotaan vievän Suo- mea kohti uutta kukoistusta, kohti uusia nokioita.

Agora Centerissä tutkitaan, miten innovaatiot voitaisiin ottaa tehokkaammin käyttöön.

– Meillä on esimerkiksi kehitetty arjen mobiilipalvelu- ja, uusia toiminta- ja oppimismalleja kouluihin ja opti- mointimalleja liikenteenohjaukseen, Agora Centerin johtaja ja innovaatiotoiminnan, erityisesti palveluinnovaati- oiden tutkimusprofessori Antti Hautamäki kertoo.

Yliopiston pitää Hautamäen mielestä olla mukana alueen innovaatiotoiminnassa luomassa uusia tuotteita, pal- veluita ja sitä kautta liikeideoitakin. Yliopiston Innovaa- tiokeskittymä -työryhmä onkin mukana muodostamas- sa Keski-Suomen Innovaatiokeskittymää yhdessä alueen julkisorganisaatioiden ja yritysten kanssa. Hankkeen taustalla ovat lama ja rakennemuutos, joiden seuraukse- na maakunnasta katosi arviolta tuhat työpaikkaa ja yli miljardi euroa. Tavoitteena on globaalisti kilpailukykyi- nen Jyväskylän seutu.

Innovaatiokeskittymän tulevaisuustyöskentely alkoi 24. tammikuuta pidetyllä Suuri Risteys -tulevaisuusfoo- rumilla. Kolmiosaisen tulevaisuustyöskentelyn aikana et- sitään lupaavimmat vaihtoehdot Keski-Suomen menes- tyksen kärjiksi. Syksyllä kokeillaan parhaiksi valittuja ideoita käytännössä.

Suuri Risteys tuotti muun muassa puhtaan veden hyö-

dyntämiseen, kestävään hyvinvointiin ja onnellisuuteen, koulutuksen ja kasvatuksen osaamiskeskittymään ja jopa avaruusteknologiaan liittyviä ideoita. Työn toivotaan johtavan Innovaatiokeskittymään vuonna 2015.

Innovaatiokeskittymän projektipäällikkö Seppo Ris- ku pitää tärkeimpänä tehtävänään eräänlaisen toimija- kartan luomista.

Riskun mukaan tärkeintä olisi, että alan eri hanketoi- mijat tuntisivat toisensa paremmin.

- Näin vältyttäisiin päällekkäisyyksiltä ja voitaisiin jopa täydentää toisten toimintoja ja luoda kokonaisuuk- sia, jolloin bisnes olisi alueella kannattavampaa kaikille, Risku arvioi.

Tutkimustulokset maailmalle

Riskun mukaan yrittäjät tunnistavat mahdollisuudet, jos vain saavat käyttöönsä arvokasta tutkimustietoa.

– Monen tutkijan mielestä olisi mukavaa nähdä tutki- mustulostensa tuottavan ja elävän eteenpäin myös muu- alla kuin tiedemaailmassa.

Tutkijoilla taas ei välttämättä ole tietoa siitä, millaisia vaiheita tuotteen, palvelun tai toimintamallin käyttöön- ottoon kuuluu. Innovaatiokeskittymässä pureudutaan tähän kehittämisvaiheeseen.

– Haluamme toimia siltana tuottavan ja laadukkaan monitieteisen perustutkimuksen ja käytännön sovellus- ten ja niiden käyttöönoton välillä, Hautamäki visioi.

Agora Centerin Service Sciences Laboratory -yksikös- sä toimii Agora X -ryhmä, joka puurtaa Keski-Suomen Innovaatiokeskittymää tukevat keihäänkärkihankkeet -projektin parissa. Ryhmään kuuluvat projektipäällikkö Seppo Risku, projektitutkijat Katriina Lahtinen ja Jark- ko Könönen, tutkimusavustaja Sari-Minna Havimäki ja tutkimuskoordinaattori Kaisa Oksanen.

Palvelumuotoilun, koulutus- ja tutkimusympäristö- jen sekä luovuutta edistävien ympäristöjen potentiaalia ja merkitystä halutaan viedä eteenpäin, mutta myös arvioida niitä kriittisesti.

– On tärkeää, että kaikki toimijat näkevät itsensä osana yhteistä hyvää ja suurempaa Keski-Suomen elinvoi- maisuutta edistävää kokonaisuutta. Keski-Suomen yhtei- sö luodaan yhdessä ja näin taataan myös alueen ja jokai- sen osallisen toiminnan jatkuvuus, Hautamäki summaa.

Ideat synnyttävät uusia ideoita

Monitieteinen Agora Center

Agora Center on monitieteinen tutkimusyksikkö ja eril- lislaitos Jyväskylän yliopistossa. Yksikössä eri tieteenalojen osaajat kohtaavat yhdistäen teknologiaa ihmiskes- keisiin ratkaisuihin ja kehittäen erilaisia tuotteita ja pal- veluja. Perustutkimuksen tuloksia työstetään ja viedään eteenpäin eri tieteenalojen yhteistyössä.

Neljä professuuria: Antti Hautamäen tutkimusprofes- suuri innovaatiotoiminnassa, Marja Kankaanrannan innovatiivisten oppimisympäristöjen, erityisesti ihmislä- heisen teknologian opetuskäytön tutkimusprofessuuri, Ulla Richardsonin teknologia-avusteisen kielenoppi- misen professuuri ja Mikael Sallisen tieliikenteen, eri- tyisesti liikenneturvallisuuden tutkimusprofessuuri, joka on jaettu Työterveyslaitoksen kanssa.

(11)

Tuotteiden tai palvelujen muotoilu vaatii aiempaa ko- konaisvaltaisempaa ajattelua, asioiden hallintaa ja ratkaisuja. Muotoilua ja suunnittelua määrittelee yhä enem- män tuottajan ja asiakkaan välinen suhde, projektitutkija ja muotoilija Katriina Lahtinen kertoo.

Lahtinen näkeekin mahdollisuuksia myös yliopiston osaamisen ”paketointiin” tuoteperheeksi niin, että raja- pintaa elinkeinoelämän ja muiden toimijoiden kanssa löydettäisiin palvelumuotoilun avulla.

Usein käy niin, että ideointiprosessin aikana syntyy varsinaisen lähtöongelman kannalta yllättäviä sivutuot-

teita: uusia ongelmia ja niiden pohjalta uusia ideoita. Ide- oita kyllä keksitään, mutta haasteena on, kuinka ne voidaan ilmaista mahdollisimman kuvaavasti muille, jotta ideaa voitaisiin kehitellä ketterästi eteenpäin.

Haaveissa idealaboratorio

Lahtisen haaveissa onkin saada Jyväskylän yliopistoon idealaboratorio, jossa yritykset voisivat tunnistaa ja ke- hittää omia ideoitaan yhteistyössä yliopiston kanssa.

Professori Antti Hautamäki (vas.), projektipäällikkö Olli Hietanen, projektitutkija Katriina Lahtinen ja projektipäällikkö Seppo Risku kuuluvat Agora Centerin Innovaatiokeskittymä -työryhmään.

Tiedonjyvä

1/2011 11

(12)

Myös Antti Hautamäki on visioinut kehittämislabo- ratoriota, joka noudattaisi innovation & design -näkö- kulmaa.

– Näin syntyy uutta toimintaa, kuten Nokian tapauk- sessa kumisaappaiden valmistamisen kehittyminen kän- nyköiden valmistamiseen, projektipäällikkö Olli Hieta- nen komppaa.

Olli Hietanen mainitsee esimerkkinä asiakaslähtöisyy- destä Stora Enson tulevaisuusverstaan, jonne ei päästetty ollenkaan paperi-insinöörejä.

– Otimme teemaksi kauneuden ja kutsuimme paikalle esimerkiksi muotilehtien toimittajia, kosmetologeja ja plastiikkakirurgeja. Heidän kanssaan teimme tulevai- suuskuvia henkisestä ja fyysisestä kauneudesta. Vasta tä- män jälkeen veimme luomamme tulevaisuuskuvat Stora Enson insinööreille ja kysyimme, että jos kauneus on tä- tä, niin mistä se valmistetaan ja miten se pakataan? Tu- lokset olivat aivan eri näköisiä kuin jos olisimme suoraan lähteneet liikkeelle pahvista ja paperista.

Muutosvauhti toi perhostalouden

Suomessa eletään intensiivisen talouskasvun aikaa. Tä- mä tarkoittaa Olli Hietasen mukaan sitä, että tuotan- non määrä ja taloudellinen tulos kasvavat, vaikka työn määrä vähenee ja entistä vähemmällä tuotetaan entistä enemmän.

Muutosvauhdin kiihtymistä Hietanen kutsuu perhos- taloudeksi.

– Nykyään tuotteiden ja kokonaisten toimialojen elinkaari on yhä lyhyempi, ja ne elävät koreasti ja lyhyen aikaa kuin perhoset.

Luovuus ja muutoskyky ovatkin Hietasen mielestä tär- keimpiä kilpailukykytekijöitä toimialasta riippumatta.

– Mitä tahansa sitten valmistamme tai teemmekin, karkaavat kilpailukyky ja työllistävyys alta pois koko ajan

nopeammin. Siksi menestymisemme perustuu koko ajan enemmän siihen, miten nopeasti kykenemme keksimään uutta. Uudenlainen toimintaympäristö selittää myös sen, miksi tarvitaan elinikäistä oppimista, Hietanen perustelee.

Muutoksen haaste on Hietasen mukaan ennen kaikkea mielen sisällä.

– Uudet ideat ovat olemassa koko ajan, muttet näe nii- tä, ellet tarkastele vanhaa liiketoimintaasi jonkin uuden alan tai rinnakkaistoimialan kautta.

Hietanen ottaa esimerkiksi pokeripelin, jossa pelaajal- la on kädessään todella huonot kortit. Pelaaja saa idean ja kysyy muilta, josko peli vaihdettaisiinkin Mustaan Maijaan.

– Huonot kortit muuttuvatkin hyviksi. Tärkeä huo- mio on se, että maailma ei muuttunut lainkaan – ainoa muutos tapahtui pelaajan mielessä, kun hän suh- tautuikin niihin yksiin ja samoihin kortteihin eri taval- la. Näitä siirtymiä voidaan edesauttaa törmäyttämäl- lä kärkitoimialoja innovaatiorajapintoihin – eli täysin toisenlaisiin toimialoihin, hän kertoo.

Keski-Suomen on Hietasen mukaan on tunnistettava perinteiset vahvuutensa, mutta myös luotava uusia vah- vuuksia ja otettava käyttöön uusia toimintamalleja kai- kessa tekemisessä.

– Jos tähän pystymme, nostamme Keski-Suomen in- novaatiokeskittymän maailman kärkikastiin, Hietanen lupaa.

ICT-innovaatioillekin keskittymä

Keski-Suomelle on laadittu maakunnallinen ICT-strate- gia tietotekniikan laitoksella tehdyn strategiatyön pohjalta. Strategiassa ehdotetaan, että yritysten, oppilaitosten ja seudun yhteistyö systematisoidaan ICT-alueen liiketoiminnan vahvistamiseksi. ICT nostetaan Keski- Suomen kärkiklusteriksi ja maakuntaan muodoste- taan ICT-innovaatiokeskittymä. Laajakaista kaikille 2015 -hankkeella varmistetaan ICT-palvelujen tasa- puolinen saatavuus maakunnassa.

Kunnalliset ICT-palvelut halutaan valtakunnan käyttäjäystävällisimmiksi ja kustannustehokkaim- miksi. Tämä voidaan saavuttaa yhtenäistämällä eri- kois- ja perussairaanhoidon, sosiaalitoimen, talous- ja henkilöstöhallinnon sekä palvelimien ja käyttötu- en järjestelmiä. Kaikilla koulutusasteilla huomioi- daan 21. vuosisadan tietoyhteiskunnan tarpeet pe- rustamalla sivistystoimen osaamiskeskus.

Nykyään tuotteiden

ja kokonaisten toi-

mialojen elinkaari on yhä

lyhyempi, ja ne elävät

koreasti ja lyhyen aikaa

kuin perhoset.

(13)

P

alkittu brändiasiantuntija Jarkko Könönen teki tärkeän päätök- sen sapattivapaallaan Pyreneillä uuden vuoden iltana 2009. Hän päätti perheensä kanssa muuttaa Suomeen paikkakunnalle, jota he eivät ennestään tunne.

Könönen halusi testata, mitä hän voisi tehdä nostaakseen jonkin paikkakunnan maailmankartalle arkkitehtuuria ja brändi- ajattelua yhdistämällä. Paikaksi valikoitui Jyväskylä, koska se oli perheelle Suomen kasvukeskuksista kaikkein tuntematto- min.

Arkkitehti Könönen on toiminut pitkään Helsingissä digitaalisen muotoilun ja markkinointiviestinnän parissa. Jy- väskylään muutettuaan hän marssi kaupunginarkkitehti Ilk- ka Halisen puheille ja sai tehtäväkseen valmistella Jyväskylän seuraavaa arkkitehtuuripoliittista ohjelmaa.

Könönen tutustui monien alueellisten tahojen edustajiin ja virkamiehiin, lopulta myös innovaatioprofessori Antti Hau- tamäkeen. Nyt Könönen työskentelee Jyväskylän yliopistos- sa projektitutkijana.

– Huomasimme ajavamme samansuuntaisia asioita, Hau- tamäki akateemisesta, minä enemmän käytännönläheisestä näkökulmasta. Innovaatiokeskittymä -projektissa tehtävä- ni on ensisijaisesti miettiä, millä toimenpiteillä kasvate- taan dramaattisesti seudun kykyä tuottaa paljon hyviä ideoita.

Rohkeita siirtoja tarvittaisiin

Könösen mukaan idearikkaus tarvitsee kokeilua sallivan ja ideoita synnyttävän ilmapiirin lisäksi yhteisöllisyyttä, joka rohkaisee erilaistumaan, tukee kompastuksissa ja iloitsee onnistumisissa.

Lisäksi tarvitaan koulutusta ideointiin, oppia ongelmien erot- tamiseen ja ratkaisemiseen, oppia divergenttiin ajatteluun.

– Usein ratkaisut ovat käsittämättömän yksinkertaisia, jopa lapsellisen helppoja, kun löydetään ongelman ydin. Innovaa- tioraakileita ideoista alkaa syntyä, kun idean osaa paketoi- da kiinnostavaan muotoon ja uskaltaa sen arvioitavaksi.

Jyväskylä on pärjännyt hyvin kansallisissa imago- tutkimuksissa, mutta se ei riitä Könöselle. Seudulla tarvittaisiin rohkeita siirtoja, mutta niitä ei uskalle- ta tehdä.

TEKSTI Anna-Maija Tuuliainen ja Janiika Vilkuna KUVA Petteri Kivimäki

Keski-Suomi

brändiasiantuntijan leikkauspöydällä

Tiedonjyvä

1/2011 13

(14)

– Imago on mielikuva, joka ei välttämättä vastaa to- dellisuutta. Tunnelma seudulla on jotenkin jännitteinen, pelätään mokaamista ja varmistellaan saavutettuja etu- ja. Viestitään siitä, kuinka hyvin ja valmiita monet asiat ovat, mutta samalla tullaan välittäneeksi tunne pysähty- neisyydestä. Se voi olla tietysti vastareaktio dynaamisuu- delle, jonka saavat aikaan pääasiassa nuoret opiskelijat ja alati muuntuva viestintäteknologia.

Könönen pitää Jyväskylän suurimpana ongelmana sitä, että ikäjakaumansa perusteella Jyväskylä on nuorten kaupunki, mutta se ei tule kunnolla esille. Jyväskylän identiteetin tuunauksen kannalta opiskelijat ovat kuitenkin avainasemassa.

Keski-Suomi on nimenä heikko

Könösen mielestä seutujen brändäys on kaksipiippui- nen juttu. Kun korostetaan seutua, kuten Keski-Suo- mea, kaupunkien ja kuntien identiteetti ei välttämättä vahvistu. Kaupunkeja ja kuntia korostamalla taas myös seudun merkitys kasvaa. Könönen keskittyykin tarkas- telemaan koko Keski-Suomen sijaan kaupunkiseutua.

– Keski-Suomi on nimenä heikko brändäyksen poh- jaksi, koska se ei ole erisnimi vaan hallinnollinen termi, johon on vaikea liittää mielikuvia ja merkityksiä. Roh- kaisen suosimaan viestinnässä Keski-Suomen sijaan Jy- väskylää ja Jyväskylän seutua. Jyväskylä on hauska ja kan- sainvälisesti tarkasteltuna huomionarvoinen nimi, mutta Keski-Suomesta puhuvat lähinnä keskisuomalaiset.

Suomen upein keskustabiitsi

Arkkitehti Könösen mukaan villejäkin ideoita tarvitaan, jotta Jyväskylästä kehittyisi kansainvälisesti vakavasti otettava ja omaleimainen kaupunki. Kaupungin keskus- taa pitäisi tiivistää reilusti, ja julkiseen liikenteeseen ja käveltävyyteen olisi satsattava. Lisäksi Jyväskylä tarvit- sisi useita ns. kolmansia tiloja: paikkoja työn ja kodin välissä, joissa ihmiset voivat kohdata ja kasvattaa yhtei- söllisyyttä. Pelkät baarit eivät riitä.

– Jyväskylässä hieno ranta-alue on jätetty ratapihan varjoon, se on kuin keskustan käyttämätön takapiha.

Ratapiha tulisi kattaa rantaan johtavalla kannella, jonka päälle saisi asuntoja, toimistoja, kaupallista tilaa ja puis- ton. Rannassa kulkisi nykyistä leveämpi ja viihtyisäm- pi puistomainen maisemareitti monine kahviloineen ja muine kohtaamispaikkoineen. Satama siirrettäisiin vä- hän sivummalle, ja nykyiselle paikalle tulisi esimerkiksi Suomen upein keskustabiitsi, Könönen visioi.

Innovaatiomarkkinapaikka saattaa

pk-yritykset ja oppilaitosten osaajat yhteen

TEKSTI Anna-Maija Tuuliainen ja Janiika Vilkuna KUVA Petteri Kivimäki

A

gora Centerissä toimiva Keski-Suomen Innovaa- tiomarkkinapaikka saattaa yhteen pk-yrityksiä ja oppilaitosten osaajia. Hankkeelle on ollut tar- vetta, koska pk-yritykset eivät vielä tunne kovin hyvin yliopistojen, ammattikorkeakoulujen ja ammattioppi- laitosten tarjoamia mahdollisuuksia. Tutkimustietoa ei osata hyödyntää riittävän tehokkaasti yritystoiminnan kehittämisessä, ja usein myös kynnys yhteydenottoon on korkea. Toisaalta oppilaitoksissa ei tunneta pk-yritysten tarpeita.

Keski-Suomen Innovaatiomarkkinapaikassa tiedon tuottajien ja tarvitsijoiden välille luodaan uudenlainen kohtaamismahdollisuus.

(15)

– Tehtävämme on innostaa, tehostaa ja aktivoida alueen pk-yritysten ja oppilaitosten välistä yhteistyötä, kertovat Keski-Suomen Innovaatiomarkkinapaikan projek- tipäällikkö Juho Heikkinen ja projektitutkija Niina Pit- känen.

Yrityksen tarpeesta riippuen paras tutkimus- tai kehit- tämistyön toteuttaja etsitään joko yliopistolta, ammat- tikorkeakoulusta tai ammattiopistosta. Tavoitteena on tarjota pk-yrityksille mahdollisuus viimeisimmän tutki- mustiedon ja oppilaitosten asiantuntijoiden hyödyntä- miseen yritystoiminnan kehittämiseksi ja kilpailukyvyn parantamiseksi.

Kehittämisprojekteja suunniteltaessa otetaan huomi-

oon yrityksen intressit ja resurssit.

– Voimme tehdä kaikenlaista oppilaitosyhteistyötä aina pienistä täydennyskoulutuksista, tutkimuksista tai sel- vityksistä laajoihin kehitys- ja tutkimushankkeisiin saakka, Pitkänen listaa.

Saariston Helmi ja yli 50 muuta

Keski-Suomen Innovaatiomarkkinapaikka tekee yhteis- työn yli 50 yrityksen kanssa. Samalla noin 160 opiskelijaa on päässyt hankkeen kautta tekemään yhteistyö- yritysten kanssa erilaisia kurssi- ja opinnäytetöitä sekä tutkimusprojekteja.

Yksi yhteistyöyrityksistä on jyväskyläläinen Onnen- helmi Oy. Onnenhelmen yrittäjät Jarno Mäkelä ja Sanna Hartikainen pyörittävät Säynätsalossa sijaitsevaa Saaris- ton Helmeä, joka on ollut mukana Innovaatiomarkkina- paikassa noin vuoden ajan.

Opiskelijat ovat tehneet Saariston Helmelle rekrytoin- tiin ja markkinointiin liittyviä harjoitustöitä. Kun paik- ka avattiin, opiskelijat toteuttivat asiakaskyselyn, jonka avulla saatiin asiakkailta toiveita ja kehittämisehdotuk- sia. Jarno Mäkelän mukaan asiakkaat antoivat palautet- ta mielellään.

Nyt opiskelijat aloittelevat viestintästrategian laadintaa.

– Lisäksi olemme miettineet, tulisiko joku opiskelija suorittamaan meille työharjoittelua mahdollisesti vies- tintä- ja markkinointitehtäviin, Hartikainen kertoo.

Mäkelän mukaan yhteistyö yliopiston kanssa kiinnos- taa, ja toimintaa voisikin kehittää puolin ja toisin.

– Yritykset haluavat, että yhteistyöstä on myös liiketa- loudellista hyötyä, hän muistuttaa.

Mäkelä toivookin, että yhä useampi yritys kiinnostuisi lähtemään mukaan Innovaatiomarkkinapaikkaan, koska kaikki saisivat siitä synergiaetuja.

Innovaatiomarkkinapaikka saattaa

pk-yritykset ja oppilaitosten osaajat yhteen

Yrittäjä Jarno Mäkelä Saariston Helmen kokous- ja saunatiloissa Säynätsalossa.

Tiedonjyvä

1/2011 15

(16)

Mäkelä on antanut opiskelijoille tehtäväksi myös mää- ritellä Saariston Helmi yhdellä sanalla, mutta sellaista ei vielä ole löytynyt. Vanhan huoltoaseman paikalle perus- tetussa Saariston Helmessä on kylmäasema, asiamies- posti, pieni myymälä, kahvila ja veikkauspiste, kokous- ja saunatilat, ruokaravintola ja oma satama tankkauspis- teineen.

Ennakkoluulot rikki

Tieto ei siirry helposti yliopistosta liike-elämään. Varsin- kin pienemmät toimijat kokevat Niina Pitkäsen ja Juho Heikkisen mukaan olevansa kaukana huippututkimuk- sen kentästä. Usein ajatellaan, ettei tieteestä löydy ratkaisuja yrittäjien arkeen.

– Pk-yrityskentässä yliopiston koetaan usein ole- van hyvin kaukainen vaihtoehto yhteistyökumppaniksi, Heikkinen sanoo.

– Rikomme näitä ennakkoluuloja, ja myös mikroyri- tykset ovat saaneet erittäin positiivisia kokemuksia yh- teistyöstä oppilaitosten kanssa, Pitkänen täydentää.

Innovaatiomarkkinapaikan henkilöstö on monitieteis- tä, mikä auttaa tunnistamaan yritysten kehittämisaluei- ta monesta näkökulmasta. Yritysten kanssa on jo tehty esimerkiksi liiketoiminta- ja kansainvälistymissuun- nitelmia, selvityksiä asiakkaiden ostokäyttäytymisestä, viestintästrategioita, työhyvinvointitutkimuksia, brän- di-suunnitelmia, nanotieteen täydennyskoulutusta, teol- lisuushallin ilmastoinnin suunnittelua ja tuulivoimalan tuotekehityksen tukemista.

Heikkisen mukaan hanke voi välittää yrityksille osaamista viestinnän ja markkinoinnin asiantuntijuudesta matemaattisten ongelmien ratkaisemiseen.

– Etsimme oikeat osaajat oppilaitoksista toteuttamaan yrityskumppaneidemme tarpeiden pohjalta suunniteltu- ja projekteja ja tuemme yhteistyötä projektien edetessä, hän selventää.

Kehittämiskohteeksi voi valikoitua mikä tahansa liiketoiminnan osa-alue, ei ainoastaan yrityksen oma ydin- osaamisalue. Innovaatiomarkkinapaikasta voi hakea apua esimerkiksi koulutuksen, viestinnän, markkinoinnin ja henkilöstön työhyvinvoinnin kehittämiseen. Ke- hittämistyöhön voi myös hakea tukirahoitusta esimerkiksi ELY-keskukselta.

Täysin yrityslähtöistä

Perinteisesti tutkimusaiheita ideoidaan tiedeyhteisön si- sällä, ja valmiiksi suunniteltuihin tutkimushankkeisiin lähdetään myöhemmin etsimään yhteistyökumppanei- ta. Innovaatiomarkkinapaikan toiminta on kuitenkin täysin yrityslähtöistä. Yritykseen tutustumisen jälkeen hankkeen henkilökunta miettii, millaista kehittämispro- jektia yritys todella tarvitsee. Kehittämisprojektin aikana yrittäjä saa keskittyä omaan liiketoimintaansa hanke- ryhmän huolehtiessa projektin suunnittelusta ja koor- dinoinnista.

Keskisuomalaisista oppilaitoksista löytyy paljon potentiaalia yritysyhteistyöhön. Opiskelijat toivovat kurs- seiltaan käytännönläheisyyttä ja kytköksiä työelämään.

– Opiskelijat saavat kehittämisprojekteista opintopis- teitä ja kontakteja työelämään. Tästä työelämälähtöisyy- destä on tullut opiskelijoilta paljon kiitosta, Pitkänen iloitsee.

Tutustu Keski-Suomen Innovaatiomarkkinapaikan

toimintaan osoitteessa www.ks-inno.fi

Opiskelijat saavat

kehittämisprojek-

teista opintopisteitä ja

kontakteja työelämään.

(17)

KOLUMNI

Innovatiivisten oppimisympäristöjen kehittäminen he- rättää sekä kansallista että kansainvälistä kiinnostusta. Kansainvälisissä tutkimushankkeissa odotetaan op- pimisvertailuissa menestyneiltä mailta, kuten Suomelta, suuntaviivoja innovatiivisten oppimisympäristöjen ra- kentamiseen kehittämiseen. Osa maista jopa perustelee päätöksentekijöille ja rahoitustahoille tutkimushankkeisiin osallistumisen tärkeyttä Suomen osallistumisel- la. Monet globaalit yritykset ovat heränneet yhteiskun- tavastuuseen ja ovat mukana luomassa mahdollisuuksia tutkimusperustaiseen oppimisen ja opetuksen kehittä- miseen.

Keskeisenä tavoitteena pidetään oppijoiden 2000-luvun taitojen edistämistä. Haasteelliseksi on osoittautunut määrittely siitä, millaista osaamista jokaisella kou- lunsa päättävällä nuorella tulisi olla. Usein viitataan ns.

pehmeämpiin taitoalueisiin, jotka vanhastaan eivät ole opetussuunnitelmissa juuri näyttäytyneet. Tällaisia uuden ajan kansalaistaitoja ovat muun muassa yhteistoi- minta, tiedonrakentelu, ongelmanratkaisu, itsesäätely, taitava kommunikointi sekä tieto- ja viestintätekninen lukutaito. Tällaisten taitoalueiden oppiminen edellyttää opetukselta innovatiivisuutta. Innovatiivisilla opetus- käytänteillä tarkoitetaan etenkin oppijalähtöistä pedagogiikkaa, oppimisen laajentamista oppilaitoksen ulko- puolelle sekä tieto- ja viestintätekniikan käyttöä oppimisen edistämisessä. Teknologia on integroituneena arjen käytänteisiin ja toimiin.

Innovatiivisuuden perusrakennusaineet ja haasteet ovat yllättävän samankaltaisia hyvinkin erilaisissa kou- lujärjestelmissä. Opetuksen uudistajat ja teknologian hyödyntäjät ovat vielä tyypillisimmin yksittäisiä opettajia tai pieniä opettajaryhmiä. Innovaattoriopettajien keksinnöt ja uudenlaiset opetuskäytänteet eivät ole le- vinneet laajasti oppilaitosten sisällä eivätkä toisiin oppi- laitoksiin. Erittäin tärkeäksi opetusarjen innovaatioissa on osoittautunut rehtorien tuki opettajille ja opetuksen kehittämiselle. Kaiken kaikkiaan suomalaiset oppijat

ovat vielä epätasa-arvoisessa tilanteessa. Meillä on huip- pukouluja mutta myös kouluja, joissa tieto- ja viestintä- tekniikan mahdollisuuksia ei ole juuri hyödynnetty.

Suomessa on lähdetty laajalla rintamalla etsimään toimintamalleja ja ratkaisuja oppimisympäristöjen uu- distamiseen. Kansallisissa hankkeissa on ketterästi py- ritty ja pystyttykin tarjoamaan impulsseja strategis- ten linjausten ja päätöksenteon perustaksi, esimerkkinä joulukuussa 2010 julkistettu Kansallinen tieto- ja vies- tintätekniikan opetuskäytön suunnitelma. Innovatiivi- suus tieto- ja viestintäteknisten ratkaisujen kehittämi- sessä ja hyödyntämisessä näkyy myös Valtioneuvoston tuoreessa selonteossa Tuottava ja uudistuva Suomi – Digitaalinen agenda vuosille 2011-2020.

Opetushallinnossa halutaan vahvistaa innovatiivisten toimintatapojen kehittämistä ja leviämistä. Ope- tushallinnossa on myös vahvasti tiedostettu, että uuden ajan kansalaistaidot täytyy nivoa olennaiseksi osak- si kaikkien oppijoiden opinpolkuja. Yritykset pyrkivät yhdessä koulujen ja tutkimuslaitosten kanssa kehittä- mään uudenlaisia verkostomaisia yhteistoimintamalle- ja. Myös oppimisympäristötutkimusta rahoittavat tahot ovat monipuolistuneet. Esimerkkeinä tästä ovat par- haillaan valmisteilla olevat Tekesin Oppimisratkaisut- tutkimusohjelma ja rakennetun ympäristön strategisen huippuosaamisen keskittymä, jonka yhtenä osa-alueena on oppimisen tilat.

Jyväskylän yliopistossa olemme osana Student life -konseptia rakentamassa Agoraan 2000-luvun oppimis- tilaa. Sen suunnitteluun toivomme mukaan mahdollisimman monia näkökulmia, jotta saisimme aikaan in- novatiivisen ja samalla oppimiseen inspiroivan ja in- nostavan tilan, joka yhdistää fyysisiä, virtuaalisia, henki- lökohtaisia ja sosiaalisia elementtejä.

Marja Kankaanranta Tutkimusprofessori

Agora Center ja Koulutuksen tutkimuslaitos

Innovatiiviset oppimisen

tilat ja ympäristöt

Tiedonjyvä

1/2011 17

(18)

Taide ja arki

klo 11 – 13, Seminaarinmäki, Vanha juhlasali S 212 Rakennettu ympäristö arjen osana • Onko musiikista hyötyä?

• Taiteen sukulaiset

Nanoteknologia tekee arjesta erilaista

klo 13 – 15, Mattilanniemi, luentosali MaD 202 Nanoteknologia ja arjen elektroniikka • Nano ja bio • Ohjelmoitavat materiaalit • Nano ja uudet energiaratkaisut

Maaseudun arki ennen ja nyt

klo 15 – 17, Mattilanniemi, luentosali MaA 103

Hyvinvointi ja arki tämän päivän suomalaisella maaseudulla • EU-jäsenyyden tuoma muutos maaseudun arjessa • Virtuaali-Toivola ja maaseudun muuttuvat panoraamat • Lasten nimien valinta maaseudun perheissä

Menneisyyden rakentajat – kuka historiaa hallitsee?

Puna-valkoinen opiskelijaradikalismi • Holokaustin muistot ja historian politiikka • Neuvostoliitto: kenen historia?

Tiistai 15.3.2011

Seminaarinmäki ja Mattilanniemen kampus

Vaatteet ja niiden merkitykset

klo 11 – 13, Agora, Gamma-sali

Naiset ja housut – kuinka housuista tuli hyväksytty vaate naisille • Saamelaispuku • Sikhi-turbaani ja sen merkitykset

Tunteet arjen vuorovaikutuksessa

klo 13 – 15, Agora, Auditorio 3

Aivojen tutkiminen arkisissa olosuhteissa

• Arjen tunteet aivoissa ja kehossa • Musiikki ja tunteet

Ruoka ja arkipäivän kemia

klo 15 – 17, Agora, Martti Ahtisaari -sali Kemisti keittiössä – ruoka on myös kemiaa

• Luonto kemistinä – luomun kemiaa

• Geenit ja ruoka – miten geenimuunneltu ruoka eroaa perinteisesti tuotetusta

Monikielinen arki

klo 17 – 19, Agora, Martti Ahtisaari -sali

Paikannimien monet kerrokset • Englanti suomalais- nuorten arjessa • Monikieliset perheet Jyväskylässä

• Videopelit ja nuorten kieli • Miltä monikielisyys näyttää: lasten kuvia kielistä

Eläimellistä menoa luontomuseossa

Luontomuseo Harjun Vesilinnassa

Arjen arvoitus – toiminnallista saksan ja ranskan kielisuihkuttelua

Seminaarinmäki, X-rakennus, P-rakennus, Lyhty, Puutarhurintalo (J )

Teknologia tutuksi – tiedettä, temppuja ja toimintaa!

Mattilanniemi, Agoran oppimistila

Lasten taidetyöpajat Juomatehtaalla

Juomatehtaan studio (JT ), Vapaudenkatu 25

Kemiaa eskareille

Mattilanniemi, MaB 131, MaA 217, MaA 104

Keskiviikko 16.3.2011

Agora, Mattilanniemi Lasten yliopisto

15. – 16.3.2011

Tieteen päivät tarjoavat tietoa,

elämyksiä ja uusia oivalluksia tieteestä ja tutkimuksesta kaikenikäisille.

Maamme eturivin asiantuntijat Jyväskylästä ja muualta Suomesta kertovat arkeen liittyvistä aiheista eri tieteenalojen näkökulmista.

TIETEEN PÄIVÄT

ARJEN ARVOITUS

15.–16.3.2011 Jyväskylän yliopistossa

• Kysy proffalta –

suora lähetys Radio Keski-Suomessa.

• PISA-paja: Testaa osaamisesi – pärjäätkö peruskoululaisille? • Avoin yliopisto: uudelle uralle?

• Näyttelyitä ja tiedekustantajien uutuuskirjat.

(19)

Taide ja arki

klo 11 – 13, Seminaarinmäki, Vanha juhlasali S 212 Rakennettu ympäristö arjen osana • Onko musiikista hyötyä?

• Taiteen sukulaiset

Nanoteknologia tekee arjesta erilaista

klo 13 – 15, Mattilanniemi, luentosali MaD 202 Nanoteknologia ja arjen elektroniikka • Nano ja bio • Ohjelmoitavat materiaalit • Nano ja uudet energiaratkaisut

Maaseudun arki ennen ja nyt

Hyvinvointi ja arki tämän päivän suomalaisella maaseudulla • EU-jäsenyyden tuoma muutos maaseudun arjessa • Virtuaali-Toivola ja maaseudun muuttuvat panoraamat • Lasten nimien valinta maaseudun perheissä

Menneisyyden rakentajat – kuka historiaa hallitsee?

Puna-valkoinen opiskelijaradikalismi • Holokaustin muistot ja historian politiikka • Neuvostoliitto: kenen historia?

Tiistai 15.3.2011

Seminaarinmäki ja Mattilanniemen kampus

Vaatteet ja niiden merkitykset

klo 11 – 13, Agora, Gamma-sali

Naiset ja housut – kuinka housuista tuli hyväksytty vaate naisille • Saamelaispuku • Sikhi-turbaani ja sen merkitykset

Tunteet arjen vuorovaikutuksessa

klo 13 – 15, Agora, Auditorio 3

Aivojen tutkiminen arkisissa olosuhteissa

• Arjen tunteet aivoissa ja kehossa • Musiikki ja tunteet

Ruoka ja arkipäivän kemia

klo 15 – 17, Agora, Martti Ahtisaari -sali Kemisti keittiössä – ruoka on myös kemiaa

• Luonto kemistinä – luomun kemiaa

• Geenit ja ruoka – miten geenimuunneltu ruoka eroaa perinteisesti tuotetusta

Monikielinen arki

klo 17 – 19, Agora, Martti Ahtisaari -sali

Paikannimien monet kerrokset • Englanti suomalais- nuorten arjessa • Monikieliset perheet Jyväskylässä

• Videopelit ja nuorten kieli • Miltä monikielisyys näyttää: lasten kuvia kielistä

Eläimellistä menoa luontomuseossa

Luontomuseo Harjun Vesilinnassa

Arjen arvoitus – toiminnallista saksan ja ranskan kielisuihkuttelua

Seminaarinmäki, X-rakennus, P-rakennus, Lyhty, Puutarhurintalo (J )

Teknologia tutuksi – tiedettä, temppuja ja toimintaa!

Mattilanniemi, Agoran oppimistila

Lasten taidetyöpajat Juomatehtaalla

Juomatehtaan studio (JT ), Vapaudenkatu 25

Kemiaa eskareille

Mattilanniemi, MaB 131, MaA 217, MaA 104

Keskiviikko 16.3.2011

Agora, Mattilanniemi Lasten yliopisto

15. – 16.3.2011

Tieteen päivät tarjoavat tietoa,

elämyksiä ja uusia oivalluksia tieteestä ja tutkimuksesta kaikenikäisille.

Maamme eturivin asiantuntijat Jyväskylästä ja muualta Suomesta kertovat arkeen liittyvistä aiheista eri tieteenalojen näkökulmista.

TIETEEN PÄIVÄT

ARJEN ARVOITUS

15.–16.3.2011 Jyväskylän yliopistossa

www.jyu.fi/tieteenpaivat

• Kysy proffalta –

suora lähetys Radio Keski-Suomessa.

• PISA-paja: Testaa osaamisesi – pärjäätkö peruskoululaisille? • Avoin yliopisto: uudelle uralle?

• Näyttelyitä ja tiedekustantajien uutuuskirjat.

(20)

Guadalupen neitsyt on Meksikon kansallispyhimys: ensimmäinen nainen ja kaikkialla näkyvä isän- maan symboli. La Morenan eli tum- man neitsyen päivää vietetään 12.

joulukuuta. Silloin pääkaupunki Méxicon kadut täyttyvät yli 5 mil- joonasta pyhiinvaeltajasta, jotka suuntaavat neitsyen ilmestyspaikal- le rakennettuun basilikaan, La basí- lico de Santa María de Guadalupe.

Guadalupea pidetään Meksikos- sa myös tasa-arvon symbolina, sillä hän ilmestyi joulukuussa 1531 köy- hälle intiaanille Juan Diegolle. Tästä tapahtumasta rakennettiin meksi- kolaisille oma Marian ilmestysker- tomus, joka on toiminut vuosisatoja siltana vanhan intiaaniuskon ja ka- tolisuuden välissä. Varsinkin Meksi-

kon itsenäistymisen (1810) jälkeen kertomuksia Guadalupen ilmestyk- sistä on käytetty hyväksi aina silloin, kun vallanpitäjillä on ollut tarve oh- jata heterogeenista kansaa.

Tavalliset meksikolaiset suhtau- tuvat Guadalupeen kuin lempe- ään äitiin. Jokaisella guadalupaa- nolla – intiaanilla, mestitsolla ja es- panjalaisella – on tarinansa kerrot- tavanaan. Tein kahden valokuvaa- jan kanssa kuusi viikkoa kenttätöitä Meksikossa vuodenvaihteessa. Ke- räsimme arkisia tarinoita Guadalu- pesta kaikkialla siellä, missä neitsyt meille ulkopuolisille näyttäytyi:

kaduilla, kirkoissa, parkkihalleissa, kaupoissa, vaatepesuloissa ja kahvi- loissa. Kyynisyyteen kasvaneelle ih- miselle katolinen neitsytkultti ei äk- kiseltään aukea, ja siihen kytkeyty- vä värikäs esillepano näyttää lähin- nä kitschiltä. Guadalupen ilmestyk- sistä ja ihmeistä kuitenkin kerrottiin meille auliisti. Guadalupe on mek- sikolaisille paitsi Maria ja Jumalan synnyttäjä myös läheinen oman elä- män suojelija.

Oaxaca ja Chiapas ovat Meksi- kon köyhimmät maakunnat, joissa asuu runsaasti oikeuksiensa puo- lesta taistelevia intiaaniryhmiä. Oa- xacassa alkuperäisväestön oikeuk- sista käytävä kamppailu konkreti- soitui huhtikuussa 2010, kun inti- aaniväestön autonomiseksi julis- tamaan San Juan Copalan kylään matkalla ollut kansainvälinen tark- kailuryhmä joutui puolisotilaallis- ten Ubisor-joukkojen tulitukseen.

Suomalainen ihmisoikeusaktivis- ti Jyri Jaakkola sai iskussa surman- sa, minkä jälkeen myös Oaxacan in- tiaanit pääsivät hetkeksi kansainvä- lisen median valokeilaan. Oaxacan katukuvassa taistelun jäljet näkyvät enää graffiteissa ja mielenosoituk- sissa. Méxicon Zocalossa intiaanien

banderollit ovat massiivisessa polii- sivalvonnassa.

Myös Guagalupen Neitsyt osal- listuu intiaanien ihmisoikeustaiste- luun. Tapasimme Oaxacassa taitei- lijaryhmän, joka tukee toiminnal- laan alkuperäiskansojen pyrkimyk- siä. Kuvasimme taiteilija Francisco Orozcon vuonna 2009 maalaaman taulun, joka on ilmaisultaan läpeen- sä poliittinen: Guadalupe on valjas- tettu mukaan taisteluun, sillä hän kantaa asetta ja panosvyötä; tum- mat kasvot on verhottu liinalla. Sa- malla Guadalupen kädet ovat ru- kouksessa, sillä hän seisoo maape- rällä, joka kätkee kymmenien intiaanien ruumiit. Meksikon intiaa- neille ja mestitsoille Guadalupen suurin ihmeteko on edeleen se, et- tä hän ilmestyi ensimmäisen kerran intiaani Juan Diegolle. Siksi hän on myös zapatisteille tärkeä suojelija ja tiennäyttäjä. Oaxacan taiteili- joille Guadalupe ei kuitenkaan ollut aseellinen taistelija vaan ihmisoike- ustaistelussa hyödynnetty ikoni.

Marian ilmestyksiin liittyvä neitsytkultti on kiinteä osa meksiko- laisuutta, ja usko Guadalupeen on elävintä koskaan kohtaamaani ka- tolisuutta. Kultin arkinen voima on huikea. Vasta kymmeniä neitsytta- rinoita kuultuani ymmärrän, miksi kirjailija Octavio Paz väittää mek- sikolaisen voivan menettää uskon- sa kaikkeen muuhun paitsi kansalliseen lottoon ja Guadalupeen. Mek- sikolaiset uskovat Guadalupen ih- meitä tekevään voimaan riippumatta siitä, ovatko he uskovia vai eivät.

Tarinoita Guadalupen neitsyestä

Oaxalaisen taiteilijan Francisco Orozcon vuonna 2009 maalaama Guadalupen Neitsyt. Kuva: Matleena Jänis, 2011

Outi Fingerroos etnologian dosentti, yliopistotutkija Monikulttuurisuus ja vuoro-

vaikutus -osaamiskeskus

(21)

Tanssi saa meidät helposti pauloihinsa, ja jokainen osaa tanssia. Joku meistä tanssii sulavasti liikehtien, joku toinen kömpelösti keinahdellen, jokainen tyylillään.

Suomen Akatemian akatemiatutkija Geoff Luck kol- legoineen Jyväskylän yliopiston monitieteisen musiikin- tutkimuksen huippuyksiköstä tutki, miten tanssiliikkeet heijastavat tanssijan persoonallisuutta. Tulokset levisivät maailmalle kulovalkean tavoin. Mikä tanssityylien tark- kailussa vetoaa?

– Tanssi on osa ihmisten elämää, olkoon se sitten pyö- rähtelyä kotiparketilla, jammailua yökerhossa tai tans- siohjelman katselua televisiosta. Ihmiset myös haluavat ymmärtää ja arvioida toisia ihmisiä. Tanssiliikkeiden tar- kastelu voi auttaa löytämään samanhenkistä seuraa, ar- velee Luck.

Median kiinnostus pyörähti liikkeelle brittiläisen The Telegraph -lehden yhteydenotosta. Juttu kiisi verkkosi- vuja myöten vauhdikkaasti ympäri maailman, ja pian tanssityylien yhteydestä persoonallisuuteen saatiin lukea paitsi englanniksi, saksaksi, ranskaksi ja espanjaksi myös romaniaksi, latviaksi, kiinaksi, koreaksi, thaiksi, hindik- si… Luck oli kysyttyä juttuseuraa.

– Minuun ottivat yhteyttä esimerkiksi sveitsiläinen sa- nomalehti Le Matin Dimanche, miamilainen radiokana-

va Caracol ja terveys- ja sosiaalialan ammattijärjestö Te- hy. Mutta on vain mukavaa, että työmme huomataan ja sillä on merkitystä muillekin, iloitsee Luck.

Oudoiltakaan palautteilta Luck ei välttynyt.

– Jos en tanssi, eikö minulla ole persoonallisuutta? on yksi kummallisimmista kommenteista. Minua on myös pyydetty tulkitsemaan julkkisten persoonallisuutta.

Voisihan vaikkapa Madonnan arviointi olla hauskaa, mutta hänen tanssinsa perustuu koreografiaan tai aina- kin tyyli on ennalta määritelty. Tutkimus keskittyi vapaa- seen liikehdintään musiikin tahdissa, eivätkä tanssijat ol- leet ammattilaisia.

Kriittisimmät kommentoijat pitävät Luckin ja kolle- goiden tutkimusta turhan yleisluonteisena. Luck myön- tääkin auliisti, että yhdellä tutkimuksella on mahdoton- ta kattaa kaikkea, ja tosielämä poikkeaa aina laborato- rion olosuhteista. Tanssin tutkiminen kuitenkin jatkuu.

– Perehdymme tarkemmin siihen, mitä tanssiliikkeet voivat ihmisestä kertoa ja paikkaamme samalla aiemman tutkimuksen jättämiä aukkoja. Uusi tutkimus on entis- täkin kiinnostavampi ja paljastaa lisää ihmisten käyttäy- tymisestä, lupaa Luck.

Ursula Kaari

TIEDEOSUMA

Media tanssin pyörteissä

PETTErI KIvIMÄKI

Tiedonjyvä

1/2011 21

(22)

TEKSTI Liisa Harjula

Urheilumenestyksen saavuttaminen vaatii valmentajil- ta yhä enemmän osaamista ja sen jatkuvaa kehittämis- tä niin valmennustyön sisältöjen kuin toimintatapojen osalta.

Tulevaisuuden huippu-urheilija tarvitsee ammattimaisesti toteutettua ja kokonaisvaltaista valmennusta uransa alkuvaiheista alkaen.

Jyväskylän yliopiston liikunta- ja terveystieteiden tiedekunnan Viveca-yksikkö on käynnistänyt uudenlaisen, käytännön valmennustyössä työskenteleville suunnatun täydennyskoulutuksen.

– Valmentajakoulutuksen sisällöt on määritelty yhdes- sä eri lajeissa työskentelevien valmentajien kanssa. Kou- lutuksen eräänä päämääränä on käytännön valmennuk- sen osaamisen ja kokemuksen jakaminen opiskelijoiden kesken, kertoo projektipäällikkö Reijo Bottas.

Vuoden kestävä koulutusohjelma sisältää kymmenen lähiopetusjaksoa. Koulutuksessa on oleellista kehittää käytännön valmennusosaamista ja hyödyntää uusinta tutkimustietoa kriittisesti arvioiden.

Tiedon soveltaminen käytäntöön vaatii liikuntabiolo- gista ja pedagogista osaamista sekä käytännön viestintää ja vuorovaikutustaitoja.

– Suomalainen huippu-urheilu on isojen haasteiden edessä. Liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta haluaa olla kehittämässä huippu-urheiluun liittyvää osaamista. Käytännön valmennustyön rinnalla tapahtuva kou- luttautuminen sopii erinomaisesti valmentajan amma- tissa kehittymiseen, kertoo Viveca-yksikön kehittämis- päällikkö Aki Karjalainen.

Koulutusta työn ohessa omien tarpeiden mukaan

– Osaamista ja taitoja kehitetään henkilökohtaisten tarpeiden mukaan. Valmentajien koulutus on suunniteltu työn ohessa tapahtuvaksi, nykyaikaisia ja toimiviksi to- dettuja aikuisoppimisen menetelmiä hyödyntäväksi ko-

konaisuudeksi, Bottas täydentää.

Opintokokonaisuuksien sisältö, laajuus ja toteutusta- pa määritellään ja tarkennetaan jokaiselle koulutettavalle yksilöllisesti sen mukaan, millaista valmennuskokemus- ta, edeltäviä opintoja ja tutkintoja hänellä on.

Vuorovaikutteiset alustukset, keskustelut sekä ryh-

Huippu-urheilu vaatii kokonaisvaltaisuutta

Jaakko Kailajärvi ja Jenni Puputti Kuortaneen voimavalmennusseminaarissa 2010.

KIHU

(23)

mä- ja yksilötehtävät siirtävät opi- tun käytäntöön.

Koulutus toteutetaan yhteistyös- sä Jyväskylän yliopiston aikuiskou- lutusverkoston kanssa.

Olympiakomiteakin kehittää valmennusta

Viveca on käynnistänyt myös Olympiakomitean kanssa yhtei- sen projektin, jonka tavoitteena on valmentajien ammatillisen koulutuksen kehittäminen yhteistyössä ammatillista koulutusta järjestävien tahojen ja lajiliittojen kanssa. Pro- jektipäällikkönä toimii ja toteutuk- sesta vastaa monissa vaativissa val- mennuksen asiantuntijatehtävissä työskennellyt painin entinen pää- valmentaja Pasi Sarkkinen.

– Tulevaisuuden huippu-urheilija tarvitsee ammattimaisesti toteutettua ja kokonaisvaltaista valmennusta uran alkuvaiheista alkaen. Huip- puosaamisen saavuttaminen vaatii jatkuvaa kehitystyötä myös valmentajakoulutuksen sisältöjen sekä toimintatapojen osalta, hän kertoo.

– Lähtökohtaisesti Suomessa ovat olemassa ne rakenteet, joita huip- putasoinen valmentajien osaamisen kehittäminen vaatii. Tarvitaan ny- kyistä tiiviimpää yhteistyötä koulutusta järjestävien tahojen ja lajiliittojen kanssa.

Projektin ensimmäinen vaihe päättyy vuoden 2011 lopussa.

Uusi tutkimus paljastaa huonon työkyvyn keski-iässä lisäävän mo- ninkertaisesti vanhuuden toimintakyvyn heikkenemisen riskiä. Huo- no työkyky ennustaa myös varhai- sempaa kuolemaa. Omasta työky- vystä kannattaa siis huolehtia, jos haaveissa ovat touhukkaat van- huudenpäivät.

– Etenkin miehillä huono työky- ky johtaa menehtymiseen ikätove- reita aiemmin ja naisilla puolestaan heikompaan toimintakykyyn, kertoo Jyväskylän yliopiston tutki- ja Mikaela von Bonsdorff.

Työkyvyn yhteys vanhuuden hyvinvointiin on uusi tutkimusaihe.

Työelämän vaikutusten tutkiminen päättyy usein eläkeiän alkaessa, joten aiempaa tietoa työn ja työ- uran vaikutuksista vanhuuteen ei juuri ole.

Tulokset ovat merkittäviä, koska väestörakenteemme vanhenee ko- vaa vauhtia.

– Työkyvyn heikkeneminen keski-iässä antaa aikaisen varoituksen vanhuuden toimintakyvyn vaike- uksista, toteaa Mikaela von Bons- dorff.

Työkyvyn yhteys vanhuuden toimintakykyyn on looginen.

Molemmissa on kyse ihmisten voimavarojen ja ympä- ristön asettamien vaati- musten suhteesta.

– Esimerkiksi ympäris- tön vaatimukset huomioi- malla voidaan toimintavai- keuksiin vaikuttaa niin työ- iässä kuin vanhuudessakin, sanoo tutkijaryhmän jäsen, Mikaela von Bonsdorffin kak-

sossisko Monika von Bonsdorff.

Tutkimus perustuu Työterveys- laitoksen 28 vuoden seuranta-ai- neistoon, jossa oli mukana lähes 6000 kunta-alan työntekijää ja toi- mihenkilöä. Laaja tutkimusjoukko mahdollisti eri ammattiryhmien välisen tarkastelun.

riskit toimintakyvyn heikkene- miseen olivat suurin piirtein sa- mansuuruiset työntekijöillä ja toi- mihenkilöillä. varhaisempi kuollei- suus oli 28 vuoden seurantajak- sossa kuitenkin suurempi työnte- kijöillä kuin toimihenkilöillä.

Tutkijaryhmä koostuu gerontologian tutkimuskeskuksen ja Työ- terveyslaitoksen lisäksi Tampereen yliopiston tutkijoista.

Suomen Akatemian rahoittaman tutkimuksen tulokset julkaistiin Canadian Medical Association Jour- nalissa 31. tammikuuta.

Työkunnossa keski-iässä, vireä vanhana:

Keski-iän työkyky ennakoi vanhuuden toimintakykyä

terveysvinkki

PIIrrOS: JONNA MArKKULA

Tiedonjyvä

1/2011 23

(24)

25.11.2010 TtM Petri Salo, fysioterapia, Assessing physical capacity, disability, and health-related quality of life in neck pain.

26.11.2010 KTL Pekka Nokso- Koivisto, yrittäjyys, verkostoaktivaatto- rien roolit yritysten verkostoituessa.

26.11.2010 FM Paula Ronkai- nen, gerontologia ja kansanterveys, Towards Powerful Old Age – Associa- tion between Hor- mone replacement Therapy and Skele- tal Muscle.

26.11.2010 TT Hanna Salomä- ki, sosiologia, Herätysliikkeisiin si- toutuminen ja osal- listuminen.

27.11.2010 YTL Arja Hemmin- ki, sosiologia, Kertomuksia avio- erosta ja parisuh- teen päättymisestä – Suomalainen ero- puhe pohjalaisten kirjoituksissa ja naistenlehdissä.

27.11.2010 FM Heli Kaarina Kananen, Suomen historia, Kontrolloitu sopeu- tuminen – ortodok- sinen siirtoväki soti- en jälkeisessä Ylä- Savossa (1946–

1959).

27.11.2010 FM Pekka Postila, solu- ja molekyyli- biologia, Dynamics of the Li- gand-Binding Do- mains of Ionotropic Glutamate recep- tors.

3.12.2010 KTM Heli Aalto- nen, markkinoiti, Co-creation of value in Advertising – an Interpretive Study from the Consum- ers’ Perspective.

3.12.2010 M.Sc. Steffen Ket- elhut, fysiikka, rotational structure and High-K isomer- ism in 248Fm and 250Fm.

3.12.2010 THM Sinikka Kilpikoski, liikuntalääketiede, The McKenzie method in assessing, classifying and treating non-specif- ic low back pain in adults with special reference to the centralization phenomenon.

3.12.2010 PsM Jaana Vilja- ranta, psykologia, The development and role of task mo- tivation and task values during differ- ent phases of the school career.

4.12.2010

PsM Petri Koivisto, psykologia, Preparing for working life: Effects of group counseling on adolescents´ career development and mental health.

4.12.2010 FM Niina Lilja, suomen kieli, Ongelmista oppimiseen. Toisen aloitta- mat korjausjaksot kakkoskielisessä keskustelussa.

8.12.2010 KM Ritva Keto- nen, psykologia, Dysleksiariski oppimisen haasteena:

fonologisen tietoi- suuden interventio ja lukemaan oppiminen.

10.12.2010 Musiikin maisteri István Adrovicz, musiikkitiede, Az ember gitárja.

A mindent túlelö hangszer (Men- schengitarre. Das alles Überlebende Instrument).

10.12.2010 FM Topi Kähärä, teoreettinen fysiikka,

Thermodynamics of two-flavor QCD from chiral models with Polyakov loop.

10.12.2010 FM Reet Mam- mon, psykologia, Kolmen etnisen ryh- män kotoutumis- prosessi Suomessa.

10.12.2010 FM Mika Pekkola, yleinen historia, Prophet of radical- ism. Erich Fromm and the Figurative Constitution of the Crisis of Modernity.