J Y V Ä S K Y L Ä N Y L I O P I S T O N T I E D O T U S L E H T I N o 2 / 2 0 0 9
Menestyjien
jälkeläiset
TIEDOTUSLEHTI
Tiedonjyvä 2/09
Teemana evoluutio
10 Virus parantaa ja tappaa
12 Olemme kaikki menestyjien jälkeläisiä 14 Itsekkyys oli ennen yhteistyötä
16 Rutiinit vievät yrityksen evoluutiota eteenpäin
Lisäksi
4 Lyhyet
18 Hyvä opettaja tykkää opettamisesta
20 Täällä Berkeley 20 Uljas instrumentti 22 Viisaus kasvaa,
mutta pää ei 24 Liikunta ja terveys 26 Tiedonnälkään 27 Vanhat jyvät
28 Väitökset 29 Tietoniekka 30 Im memoriam
31 Metodikeskus ratkoo tutkimuksen solmuja 32 Herra X
233 Summary 34 Vitriini 35 Kalenteri
44. vuosikerta Painos 5 500 kpl Vastaava toimittaja Anu Mustonen puh. (014) 260 1054 anu.mustonen@adm.jyu.fi Toimitussihteeri Kirsi-Marja Nurminen puh. (014) 260 1055 kirsi-marja.e.nurminen
@jyu.fi
Ilmoitusmyynti ja tilaukset
Kalevi Luoma puh. (014) 260 1049 kalevi.luoma@adm.jyu.fi
Toimituksen postiosoite Jyväskylän yliopisto/
viestintä PL 35
40014 Jyväskylän yliopisto
Käyntiosoite Seminaarinkatu 15, hallintorakennus, 4. kerros Faksi (014) 260 1041
Julkaisija Jyväskylän yliopisto Forssan Kirjapaino 2009
Sisäinen jakelu:
Virastomestarit ISSN 0789-4805
Seuraava numero ilmestyy 4.5.2009
Kansi: Täpläsiilikäs, jonka väritys vaihtelee yksilöit- täin. Kelta-musta väriyh- distelmä voi toimia varoi- tussignaalina saalistajille.
Kuva: Petteri Kivimäki
Tiedonjyvän tilaukset:
www.jyu.fi/viestinta/
tiedonjyva
Juttuvinkit toimitussihteerille
Tiedonjyvä
12 20
22
PÄÄKIRJOITUS
Johanna Mappes akatemiaprofessori
Evoluutio on kaikkialla!
Tänä vuonna tulee kuluneeksi 200 vuotta luonnontie- teilijän ja luonnonvalinnan teorian isän, Charles Dar- winin syntymästä. Darwinin pääteoksen, Lajien synnyn, julkaisemisesta on niin ikään pyöreät 150 vuotta. Tus- kin kukaan muu luonnontieteilijä on vaikuttanut ih- misten käsitykseen ympäröivästä maailmasta ja ihmi- sen roolista sen osana kuin juuri Darwin. Oivallusta kaikkien eliöiden yhteisestä alkuperästä sekä luonnon- valinnasta eliöiden ominaisuuksia muokkaavana ja se- littävänä tekijänä voi syystä pitää kaikkien aikojen vai- kuttavimpana tieteellisenä läpimurtona.
Vaikka Darwinin merkitystä biologisen tutkimuk- sen jättiläisenä ei voida kiistää, valtaosa ymmärrykses- tämme evoluutiosta perustuu tutkimustuloksiin jälkeen Darwinin. Darwinilla ei ollut aavistustakaan periyty- vyydestä, DNA:n rakenteesta, kehitysbiologiasta tai edes hypoteeseihin ja kokeisiin perustuvasta tieteenteon me- netelmästä. Vielä tänäkin päivän kuulee sammakoita, kuten ”Darwinhan oli väärässä, joten evoluutioteorian- kin täytyy olla väärässä”. Darwin oli väärässä – tai tietä- mätön – monestakin asiasta, mutta niin olivat Koper- nikus, Newton tai Einsteinkin. Newtonin lakia vetovoi- masta on tarkennettu, mutta maan vetovoima on yhä luonnossa jokaisen havaittavissa oleva fakta.
Evoluutio ei tarkoita mitään yksittäistä Darwinin teoriaa tai darwinismia, vaan muutosta luonnonvalin- nan ja satunnaisprosessien tuloksena. Lukemattomissa tutkimuksissa eri biotieteiden alalla havaittu tosiasia on, että luonnossa tapahtuu evoluutiota. Evoluutiobiolo- git tutkivat evoluutiota ja eliöiden sopeutumista ympä- ristöönsä, ja tälle tutkimukselle laaja evoluutioteoreetti- nen kokonaisuus antaa viitekehyksen ja nipun hypotee- seja testattavaksi.
Evoluutiotutkimusta ei ole täysin hyödynnetty ny-
ky-yhteiskunnan ongelmien tutkimuksessa ja ratkaisus- sa. Esimerkiksi ihmisen toiminta aiheuttaa muutoksia luonnollisissa ekosysteemeissä ja eliöihin kohdistuvissa valintapaineissa aikaansaaden evoluutiota. Suuriin ko- koluokkiin kohdistuva kalastus suosii sukukypsyysko- koon perinnöllistä pienenemistä valikoidessaan isot ka- lat populaatiosta. Tämä taas on johtanut monien kala- kantojen tuottavuuden pysyvään laskuun. Lääkkeiden ja torjunta-aineiden käyttö suosii vastustuskyvyn kehitty- mistä taudinaiheuttajissa ja tuholaisissa, mistä aiheutuu ratkaisemattomia ongelmia terveydenhoidossa ja maa- taloudessa.
Ihminen vaikuttaa evoluutioon myös luomalla uusia elinympäristöjä lajeille. Esimerkiksi tuotantoeläinten ti- heät kannat mahdollistavat tautien nopean leviämisen ja taudinaiheuttajien kehittymisen entistä vaarallisem- miksi. Huonosti hoidettu eläintuotanto voi johtaa tau- tien leviämiseen lajista toiseen. Esimerkkinä tästä ovat ihmisen influenssaepidemiat, jotka ovat lähtöisin tuo- tantoeläiminä pidetyistä sioista ja linnuista.
Ympäristömuutosten ja niiden aiheuttamien evolu- tiivisten muutosten tutkiminen auttaa meitä rakenta- maan paremman teorian ympäristöstämme sekä par- haissa tapauksissa ennakoimaan muutosten seurauksia ja varautumaan niihin.
Darwinin 150 vuotta sitten esittämän teorian luon- nonvalinnasta voidaan sanoa luoneen pohjan koko bio- logialle, sillä se antaa loogisen selityksen luonnon ih- meelliselle monimuotoisuudelle. Toivottavasti lisäänty- vä ymmärryksemme ja tietomme eliöiden evoluutios- ta myös opettaa meitä arvostamaan ja suojelemaan elä- män monimuotoisuutta ja sen kauneutta. Kuinka voi- simmekaan arvostaa ja kunnioittaa sellaista, mistä em- me tiedä tai mitä emme ymmärrä?
Keskimaa vastasi ensimmäisenä yliopiston varainhankintakampanjaan ja lahjoitti juhlavuoden keräykseen 500 000 euroa. Koska valtio antaa yli- opistoille jokaisesta lahjoituksesta 2,5-kertaisen vastinrahan, tuottaa Keskimaan lahjoitus Jyväskylän yli- opistolle kaikkiaan 1,75 miljoonaa euroa. Varainhankintakampanjan ta- voite on kerätä yhteensä 10 miljoo- naa euroa yliopiston pääomaan.
– Jyväskylän yliopisto takaa maa- kunnan elinvoimaisuutta ja on alu- een varsinainen henkireikä, kuvaili Keskimaan toimitusjohtaja Kuisma Niemelä.
Keskimaa halusi olla avaamassa kampanjaa ja rohkaisemassa myös muita alueen toimijoita liittymään mukaan.
Numerola Oy osallistui varainhan- kintakampanjaan lahjoittamalla 10 000 euroa. Numerola on laskennal- lisen teknologian asiantuntijayritys.
– Me Numerolassa arvostamme yli- opistomme saavutuksia ja koemme
sen menestymisen avainasiana myös oman yrityksemme kehittymiselle, johtaja Pasi Tarvainen toteaa.
Myös Jyväskylän Messut on osal- listunut keräykseen 10 000 ja Matti- lanniemen hotelli Alba 5000 eurolla.
Vaikeasta taloustilanteesta huoli- matta on yliopiston varainhankinta- kampanja käynnistynyt hyvin.
– Yliopiston merkitys tunnustetaan, ja yritykset haluavat katsoa pitem- mälle taantuman yli. Keräyksemme tavoite, 10 miljoonaa euroa, on kor- kea, mutta sopiva. Koska kerätyt va- rat sijoitetaan yliopiston pääomaan, ei kyse ole kertaluontoisista lahjoituk- sista vaan niiden tuotoista pääsevät nauttimaan tulevatkin sukupolvet, kiitteli rehtori Aino Sallinen.
Suurlahjoittajana Keskimaa sai ensimmäisen kiinnityksen Agoran Martti Ahtisaari -saliin tuleviin lah- joittajien kunnialaattoihin. Oman laatan saavat yli 20 000 euroa lah- joittaneet henkilöt ja 100 000 euroa lahjoittaneet yritykset. -KMN
Keskimaa lahjoitti 500 000 – yliopisto saa 1,75 miljoonaa
Keskimaan toimitusjohtaja Kuisma Niemelä ja rehtori Aino Sallinen.
Yliopistossa motivoitunut henkilöstö
Viime syksynä yliopistossa to- teutetun henkilöstökyselyn tulok- set osoittavat, että yliopistossa työskentelee hyvin motivoinut henkilöstö. Työssä koettu tarmok- kuus, organisaatioon sitoutumi- nen sekä työntekijöiden itsearviot työssä suoriutumisesta ovat kaik- ki tutkimuksen mukaan korkealla tasolla. Myös työn voimavarat, ku- ten tuki työtovereilta ja esimiehel- tä sekä työn tarjoamat vaikutus- mahdollisuudet ovat kunnossa.
Työuupumusta ja stressioirei- ta tuli tutkimuksessa esiin kui- tenkin jonkin verran: työ koet- tiin kiireiseksi ja sitä on paljon.
– Kaikkiaan työn vaatimukset ja voimavarat olivat kuitenkin melko hyvin tasapainossa, tote- aa akatemiatutkija Saija Mauno.
Henkilöstökysely on osa Suo- men Akatemian rahoittamaa
”Ovatko määräaikaiset työnteki- jät huono-osaisia?”. Tutkimukses- sa selvitetään kuinka pysyvissä ja määräaikaisissa työsuhteissa olevat työntekijät kokevat työ- uransa, työnsä vaatimukset ja voimavarat sekä hyvinvointinsa.
– Jyväskylän yliopiston kyse- lyyn vastasi 1197 henkilöä ja vastausprosentti oli 52 %. Kaikki tiedekunnat ja ammattiryhmät olivat hyvin edustettuina, joten tutkimuksen antama kuva yli- opiston tilanteesta on yleistämis- kelpoinen, kertoo Saija Mauno.
Ensi syksynä toteutetaan säh- köinen seurantakysely, jonka avulla selvitetään työurissa, työ- oloissa ja hyvinvoinnissa tapah- tuneita muutoksia.
LYHYET
Toiminta-
kertomus 2008 nyt verkossa
Ennätyksellisesti tunnustusta laadusta ja tuloksellisuudesta:
www.jyu.fi/hallinto/suunnit- telu/tilasto/toimintakertomus Jyväskylän yliopiston taloustie-
teiden tiedekunnassa markkinointia opiskeleva 25-vuotias Matti Heik- kinen yllätti hiihdon MM-kisoissa Tsekin Liberecissä ja otti pronssia miesten 15 kilometrin perinteisessä hiihdossa. Heikkinen sai kaulaansa myös toisen pronssimitalin miesten viestistä. Menestys oli yllätys mie- helle itselleenkin.
– Ennakkoon laskeskelin hyvän suorituksen riittävän 10 parhaan joukkoon. Tosin tiesin pystyväni hiihtämään jo tämän kauden aikana podiumille maailmancupissa, mutta silti mitali oli positiivinen yllätys.
Heikkisen seuraavan kauden pää- tavoite on menestyminen ensi vuo- den talviolympialaisissa Vancouve- rissa. Urheilu viekin tällä hetkellä voiton opinnoista.
– Aivan normaaliin opiskelutahtiin
en ole yrittänytkään, vaan tarkoituk- sena on ollut säilyttää tuntuma opis- keluun ja kerätä pisteitä tasaiseen tahtiin. Opiskelu on erittäin tärkeä vastapaino urheilulle. Ajatuksia on hyvä saada välillä urheilusta pois.
Heikkinen seuraa Samppa Laju- sen jalanjälkiä menestyvänä urheilija- na, joka samalla opiskelee taloustie- teitä. Löytyykö nimenomaan talous- tieteistä salainen ase myös ladulle?
– Samppa teki loistavan uran ur- heilijana ja mitä ilmeisimmin myös opiskelijana. Kisan aikana ei opinto- ja tule juuri mietittyä, mutta huo- nosti menneen kisan jälkeen opin- not alkavat usein kummasti kiinnos- taa, tunnustaa Heikkinen.
Mitalit ovat Heikkisen uran ensim- mäiset arvokisoista. Heikkinen on syntynyt Kajaanissa ja hänen seu- ransa on Vantaan hiihtoseura.
Matti Heikkiselle
kaksi pronssia Liberecistä
Kanervan retoriikan pohtijat palkittiin
Vuosittain jaettavien Koura-pal- kintojen kulttuurisarjan voitto meni tänä vuonna radio-ohjelma Aristote- leen kantapäälle jaksosta Ilkka Ka- nervan poliittisen retoriikan juuret.
Jaksossa Jyväskylän yliopiston poli- tiikan tutkija Jari Peltola ja Suo- men poliittisen historian tutkija Ti- mo Tuikka pohtivat Kanervan pu- heen sisältöjä ja sisällöttömyyttä.
Koura-palkinnot myönnetään vuosittain parhaille YLEn tai MTV3:n kanavilla esitetyille omatuotantoisil- le ohjelmille tai ohjelmasarjoille. Eh- dolla oli 62 ohjelmaa tai ohjelma- sarjaa.
Kerro kavereille!
Hae opiskelemaan -sivujen suo- sittu Pistelaskuri-testi löytyy nyt myös Facebookista. Ylioppilaan ha- kusuunnitelmia tukeva sovellus on ainoa laatuaan maassamme.
Pistelaskuri laskee todistuksista taustapisteet ja kertoo, millaiset eväät niistä saa Jyväskylän yliopis- toon pyrkimiseksi. Haku yliopistoi- hin on parhaillaan käynnissä. Haku- aika jatkuu 30.4. asti. Maan kaikkiin yliopistoihin haetaan yhteisen yli- opistohaku.fi-sivuston kautta.
Yliopisto yllätti kaupungilla
Yliopisto yllätti kaupunkilai- set ja jalkautui Jyväskylän juhlavii- kolla Jyväskeskukseen. Kaupunki- laiset pääsivät ihmettelemään fy- siikan ilmiöitä ja ikiliikkujaa sekä testaamaan muun muassa ponnis- tusvoimaansa. Tarjolla oli myös tietoa opiskelusta yliopistossa.
Kulttuuriohjelmasta vastasivat Puhkupillit ja Campuksen Koonto.
Radio Keski-Suomi lähetti tapah- tumasta suorana radiotentin, jos- sa yliopiston tutkijat pohtivat la- maa ja sen vaikutusta kansalais- ten arkeen. Lopuksi väiteltiin ai- heesta ”Onko naisista tieteeseen?”.
Fysiikan ihmeet kiinnostivat kauppakeskuksen asiakkaita.
Opetusministeri piipahti liikunnalla ja OKL:ssa
Yksi kaikille yhteinen liikunta- tunti lisää kouluihin ja lisää opiskeli- joita liikunnan opettajaksi opiskele- maan. Siinä olivat liikunta- ja terve- ystieteiden tiedekunnan teesit tuo- reelle opetusministerille Henna Virkkuselle, joka vieraili tiedekun- nassa maaliskuun alussa.
Ministeriltä tiedekunnan kannan- otot saivat ymmärrystä.
– Tiedekunta on kehittänyt an- siokkaasti pääsykoemenetelmiä. Nii- hin tullaan lähivuosina kiinnittä- mään entistä enemmän huomiota, jotta uudet ylioppilaat pääsisivät no- peammin aloittamaan opintonsa.
Samoin kansainväliseen vaihtoon lähtemistä tulisi kannustaa ja järjes- tää siihen paremmat mahdollisuu- det, kertoi Virkkunen ministeriön tu- levista linjauksista.
Tapaamisen lopuksi keskusteltiin mahdollisuuksista toteuttaa yhteis-
työssä ministeriön kanssa lasten ja nuorten hyvinvointiin liittyviä hank- keita. Yhtenä esimerkkinä mainittiin lasten fyysisen kunnon ja toiminta- kyvyn mittaamiseen liittyvä hanke.
Ministeri Virkkunen lupasi palata hankkeiden käynnistämiseen vielä kevään aikana.
Samalla vierailulla Virkkunen pii- pahti myös opettajankoulutuslaitok- sessa. Siellä ministerille esiteltiin opettajakoulutuksen tutkimuksen kehittämistä ja profiloitumista tutki- mustoimintaan. OKL:ssa keskustel- tiin myös kouluyhteisöjen kehittä- misestä ja siitä, millainen opettajan- koulutuksen ja tutkimuksen rooli voisi olla kouluhyvinvoinnin edistä- misessä.
Lisäksi ministeri tutustui viittoma- kieliseen luokanopettajakoulutuk- seen sekä viittomakielen opetuk- seen Jyväskylän yliopistossa. -KMN Opetusministeri Henna Virkkunen aikoo käynnistää lasten ja nuorten hyvinvointiin liittyviä hankkeita, joissa liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta on mukana.
Promootioon ennätysmäärä ilmoittautuneita
Jyväskylän yliopiston seitse- mänteen kaikkien tiedekuntien yhteiseen promootioon ilmoit- tautui ennätysmäärä osallistujia.
23.5. järjestettävässä promooti- ossa vihitään kaikkiaan 216 maisteria ja 145 tohtoria eli yh- teensä 361 promovendiä. Hei- dän lisäkseen Jyväskylän Pavil- jonki täyttyy yliopistoväestä ja kutsuvieraista.
Yliopistolla gratistan ja toimi- kuntien luotsaamat promootio- järjestelyt etenevät kovalla tohi- nalla. Promootiokuumetta alkaa olla jo ilmassa myös promoven- dien kodeissa, joissa pohditaan muun muassa, voiko maisterin valkoisessa juhlapuvussa olla kirjailuja, kuinka pitkä matka kulkueessa kävellään, mistä sai- si miekan lainaksi ja ehtiikö toh- torinhatun vielä tilata.
Vanhojen tanssien harjoituk- set ovat alkaneet, ja promoven- dejä askarruttaa, moniinko har- joituksiin täytyy osallistua. Tans- sien opettaja Pipsa Nieminen toivottaakin kaikki tansseista kiinnostuneet tervetulleiksi: mu- kaan ehtii vielä!
Lisätietoa tansseista ja vas- taus moniin muihin promootio- kysymyksiin löytyy promootion www-sivustolta osoitteesta www.jyu.fi/promootio ja gratista Helena Bomanilta, helena.bo- man@jyu.fi.
PROMOOTIO
LYHYET
Rehtori palkitsi tammikuun lopussa 22 ulkomaalaista tutkinto-opiskelijaa 1000 euron stipendillä. Stipendiä haki 63 opiskelijaa, mikä on ennätysmäärä. Stipendien luovutustilaisuudessa olivat läsnä takarivissä Ülle Raud (vas.), Catharine Fulton, Yang Huihan, Taisia Sokolova, Katarzyna Andrzejczyk ja Tian Meng sekä eturivissä Volodymyr Motyrov, David Nkengbeza ja Sorin Andrei Antonie. Äärimmäisenä vasemmalla opintosihteeri Elina Isännäinen ja oikealla rehtori Aino Sallinen.
Martti Ahtisaari -sali sai nimen
Martti Ahtisaari -sali sai vi- rallisesti nimensä, kun sen nimi- laatta paljastettiin informaatio- teknologian tiedekunnan 10- vuotisjuhlien yhteydessä. Jyväs- kylän yliopisto nimesi kunnia- tohtorinsa, presidentti Martti Ah- tisaaren mukaan suosituimman luentosalinsa, Agora-rakennuk- sen Auditorio 1:n.
IT-tiedekunta on alallaan Suo- men vanhin ja suurin. Tietojen- käsittelyoppia on opiskeltu Jy- väskylän yliopistossa jo vuodes- ta 1967 alkaen. Tiedekunnassa opiskelee yli 1600 perustutkin- to-opiskelijaa ja lähes 200 jatko- opiskelijaa. Henkilökuntaa on 200.
Tiedekunta on keskeinen osa Jyväskylän yliopiston teknologia- profiilia. Tiedekunnan tutkimus- toiminta on kansainvälistä kärki- kaartia.
Heikki Pola soitti fanfaarin ja Auditorio 1:stä tuli Martti Ahtisaari -sali.
Kansalaisyhteiskunnan asian- tuntijuuden maisteriohjelmassa kokeiltiin sosiaalisen median käyt- töä opiskelussa. Hyötyjä olivat muun muassa yhteistyön tuottama tehokkaampi oppiminen muilta se- kä ajansäästö uusien toimintatapo- jen myötä.
Sosiaalisella medialla tarkoitetaan internetin pääsääntöisesti maksut- tomia palveluita ja sovelluksia, joi- den käyttö on yleensä helposti omaksuttavissa ja jotka tukevat ryh- mätyöskentelyä sekä yhteistoimin- nallista informaationtuotantoa. Näi- tä ovat esimerkiksi wiki-tekniikat, blogit eli verkkopäiväkirjat, sosiaali- set verkostopalvelut kuten Face- book tai sisältöjenjakopalvelut, ku- ten YouTube ja Flickr.
– Opiskelijat oppivat ryhmän si- säiseen julkisuuteen, eivätkä he kurssin lopussa enää olleet epävar- moja esittämään omia näkökanto- jaan, toteaa maisteriohjelman johta-
ja, professori Esa Konttinen.
Sosiaalisen median käyttö edisti selvästi keskustelua opiskelijoiden kesken sekä opiskelijoiden ja opet- tajan välillä.
– Siinä syntyy opiskelijoiden oma- ehtoinen oppimisprosessi, jossa opettajan rooli on ohjaava eikä tie- don välittäjä. Yliopistossa ei pitäisi jakaa yksisuuntaisesti tietoa opiske- lijoille vaan opiskelijoiden pitäisi it- se aktiivisesti etsiä ja muokata sitä.
Sosiaalinen media on erinomainen väline päästä tähän tavoitteeseen, sanoo maisteriohjelman lehtori Pertti Lappalainen.
Kokeilun vetäjä, verkkotutkija Ka- ri A. Hintikka ihmetteleekin, mik- sei sosiaalista mediaa hyödynnetä organisaatioissa enemmän.
– Esimerkiksi wiki-dokumenttien työstäminen yhdessä tuottaa huo- mattavaa ajansäästöä sähköpostin liitetiedostoihin verrattuna, hän muistuttaa.
Blogit ja wikit hyötykäyttöön
TARJA VÄNSKÄ-KAUHANEN
ERKKA PIIRAINEN
Pienoismaailmassa evoluution avaimet
Pienoismaailmassa evoluution avaimet
Tutkija Ville Friman esittelee mikrokosmosta. Friman viljelee saalisbakteeri Serratia marcescensia ja alkueläin
Tetrahymena thermopilaa kasvipohjaisessa heinäuutteessa.
Hänen väitöskirjansa käsittelee ympäristön merkitystä peto- saalissuhteessa.
TEKSTI Kirsi-Marja Nurminen
KUVAT Matti Jalasvuori (piirros) ja David Stuart
E
lämän puun juuret ulottuvat lähes maapallon syn- tyajoille, noin 4 miljardin vuoden päähän. Jossa- kin vaiheessa, jo ennen ensimmäisiä soluja, syntyi- vät virukset.– Solujen kantaisää kutsutaan LUCAksi. Nimi tulee sa- noista Last Universal Common Ancestor. LUCAsta eliöt lähtivät kehittymään bakteereiksi, arkeiksi ja eukaryoo- teiksi. Bakteerit ja arkit ovat alkeellisia, tumakalvottomia eliöitä. Ihminen ja muut monimutkaisemmat eliöt ovat eukaryootteja. Koska hämmästyttävän samankaltaisia vi- ruksia löytyy näistä kaikista ryhmistä, voidaan päätellä niiden olleen olemassa jo ennen ryhmien eriytymistä, se- littää professori Jaana Bamford.
Jyväskylän yliopiston virustutkijat ovat selvittäneet, et- tä viruksen rakenteen perusteella voidaan jäljittää sen su- kulaisia aina maailman alkuaikoihin saakka niin sanottu- ja viruslinjoja pitkin.
– Perinteisesti virusten sukulaisuutta on mitattu nii- den nukleotidisekvenssin eli DNA:n tai RNA:n saman- kaltaisuuden perusteella. Olemme kuitenkin osoittaneet, että vaikka sekvenssit olisivat erilaiset, voi viruksen ra- kenne olla siitä huolimatta samanlainen.
Virusten historian tutkiminen auttaa myös selvittä- mään solujen syntyä.
– Virus lisääntyy soluissa, joten miten se on voinut li- sääntyä, kun soluja ei vielä ollut? Mitä tapahtui ennen so- luja, pohtii tohtorikoulutettava Matti Jalasvuori.
Mallivirus tutkimuksen apuna
Tutkimuksessa käytetään malliviruksia, jotka ovat sukua muun muassa adenoviruksille.
– Malliviruksen rakenne tunnetaan hyvin. Virus on siitä mielenkiintoinen tutkimuskohde, että se on riittävän pieni, jotta sen rakenteen voi selvittää läpikotaisin, sanoo Bamford.
Viruksen rakenne paljastuu röntgenkristallografian avulla.
– Tutkimillamme viruksilla on proteiinikuori, jon- ka sisällä on biologinen kalvo. Nämä virukset koostuvat
Virus parantaa ja tappaa
Viruksen rakenteen tutkimus johtaa elämän syntyaikoihin saakka
BAKTEERIT ARKIT
ARKKIEN VIRUKSET
AITOTUMALLISET (EUKARYOOTIT)
EUKARYOOTTIEN VIRUKSET
SOLUJEN KANTAISÄ
AIKA
ELÄMÄN SYNTY VIRUSTEN SYNTY ESISOLULLINEN MAAILMA BAKTEERIEN
VIRUKSET
proteiineista, DNA:sta ja lipideistä – samoista elemen- teistä kuin solut, Bamford kertoo.
Koska viruksen rakenne on yksinkertainen, on sitä tut- kimalla mahdollisuus päästä kiinni elämän syntyä ajalli- sesti lähellä tapahtuviin prosesseihin. Näin on mahdol- lista tutkia elämän ensiaskelten evoluutiota.
– Vielä ei ole kovin hyvin selvitetty, millaisessa maa- ilmassa ja millaisiin olosuhteisiin ensimmäiset virukset syntyivät. Nykyinen tutkimus edistyy kuitenkin nopeasti, kun käytössä olevat rakennusmallit ja laskentaohjelmat kehittyvät, sanovat Bamford ja Jalasvuori.
Kaljapullo kestää kuumaa
Jalasvuorta ovat askarruttaneet arkkien monimuotoi- set virukset. Kun virukset tavallisesti ovat pallomaisia, monikulmaisia tai pitkulaisia, tietystä arkkiryhmästä, Crenarchaeotasta, löytyy niin kaljapullon kuin sitruu- nankin muotoisia viruksia.
– Tällaisia viruksia löytyy maapallon kuumimmista elinympäristöistä, kuten kuumista lähteistä. On mielen- kiintoista, ettei niitä löydy muista eliöhaaroista. Arvioni on, että nämä ”krenarkit” ovat selvinneet maapallon al- kuaikojen vaihtelevista olosuhteista – kuten meteoriitti- iskujen aiheuttamista lämpötilojen nousuista – parem- min kuin muut eliöt. Siksi nämä alkumaailmasta peräi- sin olevat virukset ovat säilyneet niin monimuotoisina tähän päivään saakka. Ne voivat olla eläviä jäänteitä ajal- ta ennen soluja, kertoo Jalasvuori, joka on lähdössä elo- kuussa Hiroshiman yliopistoon opettaja- ja tutkijavierai- lulle kertomaan muun muassa tästä aiheesta.
Virus on täsmäase
Lääkäreille virukset ovat taudinaiheuttajia, joita syntyy ko- ko ajan uusia. Virustutkijalle virukset muodostavat linjoja.
– Virukset ovat myös hyödyllisiä. Virukset siirtävät ge- neettistä perimää isännästä toiseen ja osittain huolehtivat luonnon monimuotoisuudesta, muistuttaa Bamford.
Virustutkimuksen sovellukset auttavatkin tulevaisuu- dessa parantamaan tauteja.
– Bakteeriviruksia käyttävää hoitomuotoa kutsutaan faagiterapiaksi. Kun antibioottien teho koko ajan heikke- nee bakteerien vastustuskyvyn parantuessa, voisivat vi- rukset olla uusi täsmäase. Esimerkiksi ruokamyrkytyksiä aiheuttavaan listeriaan tällainen virusase on jo kehitetty.
Meillä tutkitaan lohikuolemia aiheuttavaa flavobakteeria ja sen virulenssia eli kykyä aiheuttaa tautia. Etsimme vi- rusta, joka voisi estää bakteeria tappamasta kaloja, ker- tovat Jalasvuori ja Bamford.
Jyväskylän yliopiston virustutkimuksen huipputut- kimusyksikkö tekee yhteistyötä evoluutiotutkimuksen huippuyksikön kanssa.
– Siellä on luotu mikrokosmoksia, joissa kasvatetaan bakteereja. Tällaisessa ympäristössä voidaan seurata evo-
luutiota useiden sukupolvien ajan. Näihin mikrokos- moksiin voidaan myös lisätä viruksia ja siten tutkia vi- rusten vaikutusta esimerkiksi bakteerien taudinaiheutta- miskykyyn, Bamford huomauttaa.
Virukset ovat myös nanotutkimuksen apuna.
– Ne ovat mainioita nanokoneita, koska virukset osaa- vat rakentua itsekseen. Nanotutkimushan juuri pyrkii luomaan hallitusti organisoituvia, käyttökelpoisia ra- kenteita, lisää Jalasvuori.
EUKARYOOTTIEN VIRUKSET
Röntgenkristallografian paljastama bakteeria infektoivan viruksen rakenne.
TEKSTI Kirsi-Marja Nurminen KUVA J. Cameron (1869)
Janne S. Kotiaho,
evoluutioekologian professori Evoluutiota ei pitäisi oikeastaan ni- mittää teoriaksi, koska se on muu- tosta, jota on osoitettu tapahtuvan.
Koska tutkin evoluutioon johtavia mekanismeja, kuten luonnonvalin- taa, seksuaalivalintaa ja satunnaista ajautumista, niin kirjaimellinen vas- taus olisi, että ilman evoluutiota ei olisi myöskään minun tutkimustani.
Luonnonvalinta on yksi keskei- simmistä evoluutiota aiheuttavista mekanismeista: jonkin tietyn omi- naisuuden omaavat yksilöt selviyty- vät paremmin lisääntymisikään kuin jonkin toisen ominaisuuden omaa- vat yksilöt, ja populaatiotasolla eli- öissä tapahtuu muutoksia, koska paremmin selviytyvillä yksilöillä on seuraavassa sukupolvessa suhtees- sa enemmän jälkeläisiä.
Toinen tärkeä evoluution aiheuttaja
on seksuaalivalinta. Käytännössä sek- suaalivalinta suosii mitä tahansa omi- naisuutta, joka parantaa yksilön mah- dollisuuksia menestyä kilpailussa vas- takkaisen sukupuolen sukusoluista tai niiden hedelmöittämisestä.
Yksi oman tutkimusryhmäni kiin- nostuksen kohteita on lisääntymis- kumppanin valinta, joka on osa sek- suaalivalintaa. Kun lisääntymis- kumppanin valinnasta on kustan- nuksia, mutta ei suoria materiaalisia hyötyjä, ajatellaan, että kustannuk- set katetaan geneettisillä hyödyillä ja jälkeläisten paremmalla lisäänty- misarvolla. Tämä tarkoittaa sitä, et- tä valinnan kohteena olevilla yksi- löillä on sellaisia perinnöllisiä omi- naisuuksia, joita valitsija haluaa jäl- keläisilleen. Korostan, että haluami- nen ei ole tietoista, vaan luonnonva- linnan tuottamaa käyttäytymistä.
Ongelmalliseksi ajatuksen geneet- tisistä hyödyistä tekee se, että valin-
nan ajatellaan pienentävän ominai- suuksien periytyvyysastetta, jolloin myös valinnasta koituvat hyödyt pienenevät. On kuitenkin havaittu, että ominaisuuksien periytyvyysas- te säilyy populaatioissa valinnasta huolimatta. Yksi tämänhetkisistä haasteistamme onkin pyrkiä ym- märtämään, mitkä mekanismit salli- vat periytyvyysasteen säilymisen.
Anneli Hoikkala,
evoluutiogenetiikan professori Evoluutioteorialla on keskeinen merki- tys kaikessa biologisessa tutkimukses- sa. Tämän lisäksi sitä on ryhdytty hyö- dyntämään myös monilla muilla tie- teenaloilla, esimerkiksi psykologiassa ja taloustieteissä. Tiedettä voi tehdä myös ilman teorioita, mutta hyvä teo- ria antaa raamit hypoteesien teolle, ko- keiden suunnittelulle ja tulosten tes-
Olemme kaikki menestyjien jälkeläisiä
C
harles Darwinista ja evoluutiosta puhuminen nostattaa vieläkin tunteita, vaikka Darwinin La- jien synty -teoksen ilmestymisestä on kulunut ai- kaa jo 150 vuotta.– Joskus tuntuu siltä, että jotkut kuvittelevat evoluuti- on tutkijoiden vain pyrkivän todistamaan, ettei Jumalaa ole olemassa. Motivaatiomme on ymmärtää luontoa, ei tarjota uskonnolle vaihtoehtoa, puuskahtaa akatemiapro- fessori Johanna Mappes.
Darwinin suuri oivallus oli, että kaikki maapallon nykyiset lajit ovat kehittyneet aiemmin eläneistä lajeis- ta. Tämän kehityksen eli evoluution mekanismeja ovat luonnonvalinta, perinnöllisyys ja muuntelu.
Lajien synty -teoksen julkaiseminen oli Darwinille it- selleenkin vaikea paikka.
– Hän hautoi sitä 25 vuotta, koska pelkäsi kirjasta syn-
Mikä on evoluutioteorian merkitys omassa tutkimuksessasi?
Charles Darwin (1809–1882)
tyvää sotaa eikä halunnut loukata uskovia ihmisiä. Tutki- joille Darwinin kirjassaan esittelemä teoria ei sen sijaan tullut täysin uutena. Samanlaisia ajatuksia oli esitetty jo aikaisemminkin.
Kipupiste Darwinin aikalaisille oli se, että lajit eivät ol- leetkaan muuttumattomia eikä ihmisellä ollut eläinkun- nassa erityisasemaa.
– Biologille ymmärrys siitä, että kaikilla eliöillä on sama alkuperä, lisää arvostusta koko eliökuntaa ja erilaisuutta kohtaan. Kukaan meistä ei ole epäonnistunut, vaan olem- me kaikki menestyjien jälkeläisiä, Mappes naurahtaa.
Evoluutio ei ole loppunut
Evoluutio on moneen kertaan tieteellisesti todistettu, ja evoluutioteoria ainoa tällä hetkellä tunnettu looginen
taamiselle. Se luo myös hyvät edelly- tykset tutkimustulosten vertailulle ja teorian edelleen kehittämiselle.
Oma tutkimukseni kuuluu evoluu- tiogenetiikan tieteenalaan, jossa evolutiivisiin muutoksiin törmää kaikkialla. On hienoa huomata, kuin- ka nämä muutokset voidaan yhdis- tää geenien rakenteessa ja/tai toi- minnassa tapahtuneisiin muutok- siin. Evoluutiotekijöiden vaikutuksia tutkitaan luonnossa muun muassa populaatiotutkimusten, valintako- keiden ja klassisten risteytysten avulla. Evoluutioteorian perusteella on myös kehitetty testejä, joiden avulla eri valintatyyppien jälkiä voi- daan seurata DNA-tasolla.
Leena Lindström, tutkija
Evoluutiota, muutosta, tapahtuu ympärillämme, kaikkialla ja kaiken
aikaa. Evoluutioteoria antaa selityk- sen, mekanismin, tälle muutokselle ja se on oman tutkimukseni lähtö- kohta. Haluan ymmärtää, miten voimme soveltaa evolutiivista ym- märrystämme yksilöiden välisistä eroista, ominaisuuksien periytyvyy- destä ja tietyistä muutospaineista ja kuinka nämä eri tekijät edesauttavat esimerkiksi vieraslajeja sopeutu- maan Suomen olosuhteisiin. Tutki- musryhmämme pyrkii selvittämään, voiko koloradonkuoriainen levitä Suomeen eli pystyykö se tarvittaes- sa sopeutumaan Suomen olosuhtei- siin.
Kysymyksen voi esittää myös toi- sinpäin: miksei koloradonkuorianen ole vielä levinnyt Suomeen, vaikka ensimmäiset suomenkieliset lento- lehtiset varoittivat kansaa siitä jo 1800 -luvun loppupuolella. Vastaus on osin se, että tiedotus haitallisista lajeista on usein hyvinkin enna-
koivaa ja nopeaa – huonot uutiset leviävät nopeasti. Kun kuoriainen 1800-luvun loppupuolella marssi lä- pi koko Pohjois-Amerikan syöden tonneittain perunanlehtiä ja aikaan- saaden satotappioita, se herätti pel- koa myös perunanviljelijöissä ympä- ri Eurooppaa, ja kansalaisia kehotet- tiin kiinnittämään Suomessakin huo- miota perunantuhoajaan.
Tiedotus kulki jo tuolloin nope- ammin kuin itse kuoriainen, joka valloitti Euroopan pysyvästi vasta 1920-luvulla. Sen leviäminen pohjoi- seen on kuitenkin hidastunut ja ha- luamme ymmärtää miksi. Johtuuko se kenties talven pituudesta, kesä- lämpötiloista vai kesän pitkistä va- loisista päivistä? Laji on kotoisin Meksikosta ja sopeutunut siten ly- hyempään päivään ja lyhyempään talveen.
Olemme kaikki menestyjien jälkeläisiä
selitys elämän monimuotoisuudelle.
– Teoria selittää luonnonvalinnan mekanismeja, muuntelua ja muutosta. Ja evoluutio jatkuu yhä, muis- tuttaa Mappes.
Jyväskylän yliopiston evoluutiotutkimuksen huippu- yksikössä tutkitaan evoluutiota monella tasolla.
– Tutkimme muun muassa, miten tietyt geenit autta- vat sopeutumaan muutokseen tai miten pienet geneetti- set muutokset saavat eliössä aikaan isoja muutoksia. Tut- kimusryhmät selvittävät valintamekanismien eroja ja si- tä, mikä pitää yllä suunnatonta vaihtelua.
Jos Darwin eläisi nyt, mikä evoluutiotutkimuksessa häntä kiinnostaisi eniten?
– Vaikea kysymys. Luulisin, että hän voisi olla kiinnos- tunut modernista genetiikasta, koska sitä tietoa ei ollut olemassa Darwinin aikaan, Mappes veikkaa.
M
uurahaiset ovat hyvä esimerkki yhteistyötä te- kevästä eläimestä. Yksissä tuumin ne raahaavat pesäänsä monta kertaa itsensä kokoisia raken- nusaineita. Myös mehiläiset toimivat yhdessä saadakseen yhteisönsä kukoistamaan.Eläinkunnan toisesta ääripäästä löytyy karhu, joka elää yksin. Ihminen puolestaan on välimuoto, joka tilan- teen mukaan lyöttäytyy yhteen lajitovereidensa kanssa tai huolehtii vain omasta hyvinvoinnistaan.
Tutkija Mikael Puurtinen ja akatemiatutkija Tapio Mappes halusivat selvittää ihmisen ryhmäkäyttäytymis- tä evoluution näkökulmasta.
– Yhteistyötä tekevät eläimet ovat yleensä sukua toisil- leen. Ihminen on ainutlaatuinen eläin juuri siksi, että se on valmis tekemään yhteistyötä myös muiden kuin su- kulaistensa kanssa, kertoo Puurtinen.
– Esimerkiksi myyrillä yhteistyö on todella vähäistä, ja ne lähinnä kilpailevat keskenään, Mappes lisää.
Yhteistyöhön liittyy olennaisesti konfliktin uhka, joka pakottaa eläimet toimimaan yhdessä.
– Fiktiivinen esimerkki tästä on Independence day - Maailmojen sota -elokuva, jossa muuten niin riitaisa maailma yhdistää voimansa ulkoavaruudesta tulevaa val-
loittajaa vastaan. Nykymaailmassa konfliktit muun mu- assa eri etnisten ryhmien välillä ovat valitettavan totta, ja niissä ihmisen yhteisöllisyys ilmenee organisoituina väki- valtana toisia ryhmiä kohtaan, muistuttaa Puurtinen.
Kilpailu lisää yhteistyötä
Mappes ja Puurtinen tekivät testin, jossa kaikkiaan 192 henkilöä pelasi ryhmissä tietokonepeliä. Pelin tarkoituk- sena oli sijoittaa rahaa, ja riippuen siitä, paljonko kukin pelaaja sijoitti, jokainen sai takaisin tietyn summan.
– Klassinen ongelma on, että yksikössä, jossa on vain keskinäistä kilpailua, itsekkyys lisääntyy. Ajatuksenam- me oli testata hypoteesia, jonka mukaan itsekkyys vähe- nee, kun ryhmät asetetaan kilpailemaan toisiaan vastaan, Mappes selventää.
Pelaajat eivät tienneet toistensa toiminnasta, ja kans- sapelurit vaihtuivat joka pelin jälkeen. Näin sosiaalinen paine ei päässyt vaikuttamaan tilanteeseen.
– Tästä huolimatta pelaajat tunsivat suuttumusta toisia pelaajia kohtaan. Kyllähän se ottaa päähän, jos itse sijoit- taa yhteiseen pottiin ja muut eivät. Enemmistö pelaajista yritti maksimoida oman tienestinsä. Mutta oli niitäkin, TEKSTI Kirsi-Marja Nurminen
KUVA Petteri Kivimäki
Itsekkyys oli ennen yhteistyötä
Konfliktin uhka lisää yhteisöllisyyttä
jotka aina panivat kaiken likoon yhteiseksi hyväksi, vaik- keivät silloin itse voittaneetkaan, Puurtinen kertoo.
Testin merkittävimpiä tuloksia oli se, että yhteistyö ja ryhmien tienestit lisääntyivät toisia ryhmiä vastaan pela- tessa. Tämä tulos oli selkeä, vaikkei ryhmillä ei ollut mah- dollisuutta rankaista ryhmäkurista livenneitä pelaajia.
– Kilpailutilanne tekee ihmisistä yhteistyökykyisempiä.
Se on meillä geeneissä. Toisaalta yhteisöllisyyteen liittyvät myös sotaisuus ja väkivaltaisuus. Tämä osoittaa ihmisen biologisuuden. Luonnonvalinta toimii aina jollakin tasol- la, eikä ihminenkään voi siltä täysin ”suojautua”. Ihminen on kuitenkin ainoa laji, joka voi ymmärtää luonnonvalin- nan mekanismeja ja toimia tietoisesti niitä vastaan. Jokai- nen yksilö voi siten tehdä päätöksen pidättäytyä väkivallas- ta tai olla lähtemättä sotaan, kärjistää Mappes.
Sotaisuus ihmiselle ominaista
Puurtisen mukaan urheilujoukkueiden fanittaminen on yksi esimerkki ihmisellä ilmenevästä tarpeesta kuulua johonkin joukkoon.
– Oman joukkueen kannustaminen toista joukkuet- ta vastaan on penkkiurheilijalle tärkeää, vaikka oman
joukkueen pärjäämisellä tai häviöllä ei ole minkäänlais- ta konkreettista vaikutusta fanin elämään, toteaa Puur- tinen.
Historia on osoittanut, että jos yhteisö on niin iso, et- tei sille löydy ulkoista uhkaa, alkavat sisäiset ristiriidat hajottaa sitä.
– Joskus tätä ihmisten taipumusta käytetään hyväksi ja tietoisesti järjestetään konflikteja. Tähän ovat syyllis- tyneet monet diktatuurit ja ääriuskonnolliset ryhmitty- mät, Mappes sanoo.
Evoluution näkökulmasta nämä ihmisen ominaisuu- det ovat syntyneet satoja tuhansia vuosia sitten – jo en- nen ihmislajin syntyä, sillä simpansseilla tavataan vastaa- vaa käyttäytymistä.
– Ihmisen historiaan on aina kuulunut paitsi yhtei- söllisyys myös sotaisuus. Arkeologiset tutkimukset ovat osoittaneet, että ihmisten toisilleen aiheuttamat vammat ovat olleet hyvin yleinen kuolinsyy eräissä esihistorialli- sissa kulttuureissa, kertoo Puurtinen.
– Itsekkyys on yhteistyötä vanhempaa perua. Yhteistyö on saanut alkunsa ehkä oman suvun kesken, ja ryhmien välinen kilpailu on suosinut sen yleistymistä myös mui- den kuin sukulaisten välillä, miettii Mappes.
Urheilujoukkueiden fanittaminen on yksi esimerkki ihmisellä ilmenevästä tarpeesta kuulua johonkin joukkoon. Oman joukkueen kannustaminen on tärkeää, vaikkei joukkueen pärjäämisellä tai häviöllä olisikaan konkreettista vaikutusta fanin elämään.
M
ammutit katosivat mystisesti Pohjois-Ameri- kasta 13 000 vuotta sitten. Tutkijat arvelevat, et- tä mammuttien tuhon syy oli avaruudesta maa- han syöksynyt meteoriitti tai asteroidi. Jo itse törmäys ja sen aiheuttama luonnonkatastrofi surmasi mammutteja,mutta suurin syy lajin totaaliseen katoamiseen oli törmä- yksen synnyttämä ilmastonmuutos.
Perheyrityksiä tutkinut professori Juha Kansikas in- nostuu esimerkistä.
– Mitä jos Nokia olisi evoluutioteorian mammutti tai TEKSTI Kirsi-Marja Nurminen
PIIRROS Jonna Markkula
Rutiinit vievät yrityksen evoluutiota eteenpäin
Työpaikoilla pitäisi antaa kaikkien kukkien kukkia
dinosaurus? Jos se menisi konkurssiin, häviäisivät vali- tettavasti samalla monet muutkin lajin yksilöt, kuten sen alihankkijat. Osa niistä selviäisi, jos ne löytäisivät uusia yhteistyökumppaneita vaikkapa eri toimialoilta tai No- kian kilpailijoista.
Kansikas tutkii yhdessä Tuomas Kuhmosen kanssa perheyritysten taloutta evoluution näkökulmasta.
– Tutkimme, mitkä yritykset selviävät sukupolvesta toiseen kilpailusta ja toimintaympäristön muutoksista huolimatta. Elämme parhaillaan kriittistä taantuman ai- kaa – miten toiset yritykset pystyvät jatkamaan taantu- masta huolimatta, kun osa päätyy konkurssiin?
– Taloustieteissä tarkastellaan yleensä vain voiton maksimointia. Kilpailukykyä ja menestystä tutkittaessa evolutionäärinen taloustiede on parempi viitekehys niin tutkijalle kuin yrittäjällekin, uskoo Kuhmonen.
Evolutionäärisessä taloustieteessä vilisee tuttuja Dar- winin termejä, kuten valinta, variaatio, periytyminen, sel- viytyminen ja mutaatiot.
– Tämän näkemyksen mukaan uudet innovaatiot ovat mutaatioita. Mutaation voivat aiheuttaa vaikkapa känny- köihin tulleet multimediaominaisuudet, kertoo Kansikas.
– Perinteinen taloustiede pystyy heikosti selittämään innovaatioiden tai markkinoiden syntyä. Evolutionääri- nen taloustiede antaa mahdollisuuksia ymmärtää niitä voimia, jotka ylläpitävät muutosta. Perinteinen taloustie- de ei ota huomioon sattuman merkitystä, ja sillehän elävä elämä kuitenkin perustuu, pohtii Kuhmonen.
Jatkajan valinta kriittinen
Perheyrityksen selviytymisen kannalta merkittäviä teki- jöitä ovat sukupolvenvaihdokset ja johtaminen.
– Yrityksen perustajasukupolvi edustaa usein karis- maattista johtaja-yrittäjä-tyyppiä. Olennaista on, miten yritys varautuu uhkiin ajoissa ja onnistuuko johtaja kuu- lemaan ympäristön signaaleja. Myös jatkajan valinta on kriittinen. Sukupolvenvaihdos on merkittävä voima, jo- ka muokkaa yritystä. Jatkajien koulutustausta voi esimer- kiksi olla täysin erilainen kuin perustajilla.
Perheyritysten selviytymisvoima muodostuu kilpailu- kyvystä ja ydinosaamisesta.
– Perheyritykset pitävät kiinni henkilöstöstään, ja niil- lä on usein merkittävä paikallinen rooli. Niissä on enem- män luotettavuutta eli vastuullista johtamista, korostaa Kansikas.
Kansikas on ylpeä suomalaisista perheyrityksistä, joi- den merkitystä kansantaloudelle hän pitää isoja toimi- joita suurempana.
– Niiden takana ovat kaikessa yksinkertaisuudessaan yritteliäät ja aktiiviset perheet, joka tuovat liiketoimin- taan monia uusia asioita omistajina ja yrittäjinä.
Rutiinit ovat yrityksen geenejä
Päivittäiset rutiinit ovat perheyrityksen evoluution kan- nalta tärkeitä. Niitä pidetään usein yrityksen ”geeneinä”, jatkuvuuden ja periytymisen välikappaleina.
– Mitkä rutiinit ja tavat toimia ovat parhaita ja miten ne siirtyvät sukupolvelta toiselle?
Nykyisin puhutaan paljon hiljaisesta tiedosta ja siitä, miten se saadaan siirrettyä työntekijöiltä toisille suurten ikäluokkien eläköityessä.
– Onkin kiinnostavaa pohtia, millaiset evolutionää- riset voimat liittyvät työyhteisöihin ja organisaatioihin.
Millaiset työntekijät osaavat ja haluavat siirtää osaamis- taan muille ja sparrata nuorempiaan? Työnkuvat ovat usein yhä itsenäisempiä, mikä on tällaisen evoluution kannalta haastavaa, Kansikas toteaa.
Työpaikalta löytyy evoluution kannalta hyödyllisiä ih- misiä.
– He ovat niitä, jotka tuottavat uusia ajatuksia ja toi- saalta uusia rutiineja – eräänlaisia ideasampoja. Jos ver- rataan luontoon, niin he ovat kuin kukkia ja puita, jotka tuottavat uusia mutaatioita.
Yliopisto on Kansikkaan mielestä hyvä esimerkki luo- vasta työyhteisöstä.
– Tutkimusryhmissä tuetaan ja sparrataan toisiaan ja annetaan kaikkien ajatuskukkien kukkia. Julkaisuja ja ar- tikkeleita kirjoitetaan yhdessä, jolloin syntyy uusia, rik- kaita alueita. Esimerkiksi Tuomas Kuhmosen ja minun artikkelini evolutionäärisestä taloustieteestä syntyi evo- luution tuloksena siten, että kahvilassa juteltiin tutki- muksistamme ja mitä voisimme yhdessä tutkia.
TEKSTI Liisa Harjula KUVA Petteri Kivimäki
H
enna Mikkonen ei näytä ikälopulta opettajalta.Silti opetuskokemusta on kertynyt jo puolitoista vuosikymmentä. Kun aloittaa 15-vuotiaana, ku- ten Mikkonen pianonsoiton opettamisen, ehtii paljon.
– Leikin jo lapsena opettajaa ja tein opetusmateriaalia itselleni, Henna Mikkonen naurahtaa.
Ylioppilaskunta palkitsi opettajankoulutuslaitoksen musiikin didaktiikan lehtorin Hyvän opettajan palkin- nolla. Mikkonen kelpaa koko yliopistolle esimerkiksi pa- lautteen ja vuorovaikutuksen huomioimisesta opetukses- sa, JYYn perusteluissa sanottiin.
– Palaute ja vuorovaikutus kuuluvat kiinteänä osana opettamiseen. Oppimista ei tapahdu ilman niitä. Opis- kelija on omien opintojensa paras asiantuntija, ja hänel- lä on oltava mahdollisuus vaikuttaa opetukseen. Ope- tusta voidaan räätälöidä opiskelijoiden mukaan, viimei- nen sana säilyy tietysti opettajalla, Mikkonen määrit- telee.
Persoonallisuus on tärkeää
Hyväksi opettajaksi tulemiseen Hennalla ei ole ihmere- septiä.
– Opettamisesta pitää tykätä oikeasti. Pitää myös us- kaltaa laittaa oma persoona likoon. Loistavaa, kun yli- opistossa on opettajina erilaisia persoonallisuuksia.
Mikkosen mukaan opettaminen on luovaa työtä, jossa oppii itsekin koko ajan. Kiireestä hän ei pidä.
– Tiukasta aikataulusta huolimatta pitäisi olla aikaa vuorovaikutukselle. Avoimuus uusille asioille on tärke- ää.
Välillä pitää olla myös tilaa improvisaatiolle. Kun opis- kelijoilla oli huono päivä ja tunnista ei tahtonut tulla mi- tään, Mikkonen kanavoi kurjuuden valituskuoroksi.
– Jokainen valitti vuorollaan ja kuoro komppasi. Paha olo saatiin pois, mutta tämä oli kertakokeilu, keikalle em- me lähde ruikuttamaan. Ainakaan vielä.
Hyvä opettaja tykkää
opettamisesta
Vuosijuhlaa vietettiin 17.3. jos mahdollista vielä juhlalli- simmissa merkeissä kuin tavallisesti – viettäähän yli- opisto tänä vuonna 75-vuotisjuhliaan. Jyväskylän yli- opistosäätiö palkitsi juhlassa eri tavoin ansioituneita yli- opistolaisia.
Kulttuuripalkinto myönnettiin liikuntapedagogiikan professori Lauri Laaksolle, joka tunnetaan myös näyt- telijänä ja joka on työssään puhunut erityisesti suvaitse- vaisuuden ja liikunnan moniarvoisuuden puolesta. Hyvä väitöskirja -palkinnon sai liikuntatieteiden tohtori Riik- ka Kivelä. Hänen liikuntafysiologian alan väitöskirjansa käsitteli uraauurtavasti liikunnan ja diabeteksen vaiku- tuksia lihaksen veri- ja imusuonistoon.
Tieteellisen tiedon julkistamispalkinto myönnettiin fy- sikaalisen kemian professori Jouko Korppi-Tommolal- le. Professori Korppi-Tommola on edistänyt uusiutuvaan energiaan ja nanoteknologiaan liittyvän tieteellisen tie- don viemistä kansalaisille, kuntiin, maakuntiin, päättäjil- le ja yritysmaailmaan.
Hyvä esimies -palkinnon sai fysiikan laitoksen johta- ja, professori Jukka Maalampi. Maalampea luonnehdi- taan johtajaksi, joka perehtyy asioihin, perustelee, toi- mii vuorovaikutteisesti ja ymmärtää huumorin. Hän joh- taa yksikköä avoimesti ja asianmukaisesti sekä vastuuta kantaen ja jakaen.
Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta valitsi vuoden 2009 Hyväksi opettajaksi opettajankoulutuslaitoksen musiikin didaktiikan lehtorin, FM, musiikkipedagogi (amk) Henna Mikkosen.
Filosofian kunniatohtorin Pekka Salojärven 100 000 euron lahjoituksesta Jyväskylän yliopistosäätiölle rahoi- tetaan suomalaisen kaunokirjallisuuden tutkimusta Jy- väskylän yliopistossa. Tänä vuonna apuraha jaettiin kahden kirjallisuuden opiskelijan kesken pro gradu -tut- kielmien viimeistelyyn. Outi Kaikkosen kirjoittamisen maisteriopintojen tutkielma käsittelee runon kirjoitta- misprosessin luonnetta, kun sen lähtökohtana on kuva.
Timo Kestin tutkielman aiheena on Aaro Hellaakosken romaani Suljettujen ovien takana.
Mitali Lasse Kankaalle
Jyväskylän yliopiston mitali myönnettiin vuosijuhlassa filosofian tohtori Lasse Kankaalle hänen yliopiston hyväksi tekemästään pitkäaikaisesta työstä.
Lasse Kangas on toiminut Jyväskylän Yliopistoyhdis- tyksen, sittemmin Jyväskylän yliopistosäätiön sihteerinä kahden vuosikymmenen ajan eli vuosina 1988–2008.
Tuona aikana yliopistosäätiö laajensi välittäjän rooliaan
yliopiston ja elinkeinoelämän välillä. Lasse Kangas on perehtynyt yliopiston historiaan väitöskirjassaan. Työs- sään sanomalehti Keskisuomalaisessa hän on edistänyt monipuolisesti yliopiston ja maakunnan yhteistyötä.
Vuosijuhlan palkintosateessa eri alojen osaajia
Michael Coleman on yksinkertaisesti paras
Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan kansainvälis- ten asioiden valiokunnan järjestämässä kilpailussa et- sittiin Jyväskylän yliopiston parasta vieraalla kielellä opettavaa opettajaa. Kilpailun voitti tänä vuonna pro- fessori Michael Coleman, jonka Jyväskylän yliopis- tosäätiö vuosi sitten palkitsi parhaana opettajana.
Colemania kiitetään siitä, että hän todella keskittyy opiskelijoihin ja osaa tehdä luennoista kiinnostavia.
Coleman on ”täynnä energiaa ja intohimoa” ja ”yksin- kertaisesti paras”. Coleman työskentelee historian ja etnologian laitoksen dosenttina sekä englannin kie- len lehtorina kielten laitoksella.
Kilpailun avulla ylioppilaskunta haluaa kiinnittää huomiota yliopiston vieraskielisen opetuksen laa- tuun. Tavoitteena on kannustaa opettajia kehittä- mään osaamistaan ja muistuttaa, ettei opetuksen ta- son tulisi olla kiinni opetuskielestä.
Kuvassa vuosijuhlassa palkitut Riikka Kivelä (vas.) ja Henna Mikkonen sekä takarivissä vasemmalta Jukka Maalampi, Lasse Kangas, Lauri Laakso ja Jouko Korppi-Tommola.
KIRSI-MARJA NURMINEN
Joulukuu ja tammikuu täällä huokailtiin, kun ei saa- tu riittävästi sadetta, ja vesivarastot alkoivat olla jo tyh- jillään. Nyt huokaillaan, että sadetta saadaan liikaa, ja maanvyörymät ja liikenneonnettomuudet lisääntyvät.
Autokolareista sain osani myös minä, kun joku tör- mäsi autoni kylkeen stop-merkin takaa - lieneekö syy- nä ollut sade vai ei. Onneksi ei käynyt kohonnutta ve- renpainetta ja hinauskuntoon mennyttä autoa pahem- min. Tosin jos verenpaine ei olisi kohonnut itse kolaris- sa, niin viimeistään vakuutusyhtiön ja korjaamon toi- minnan sekä loputtoman byrokratian seurauksena se olisi taatusti noussut.
Menin hakemaan autoa, kun korjaamosta soitettiin sen olevan valmiina. Paikalle päästyäni korjausmies to- tesi, etteivät tätä kyllä raskaana olevat pysty ajamaan, koska ohjaustehostin ei toimi. Sillä tiellä auto on edel- leen, kun ihmetellään, kenen vastuulla auton korjaa- minen valmiiksi saakka on. Toisinaan tuntuu siltä, että käytännön asiat eivät suju ihan yhtä mallikkaasti kuin koti-Suomessa - tosin kaukaa katsottuna monet asiat taitavat muistua mieleen parempina kuin ovatkaan.
Reilun vuoden työrupeama täällä UC Berkeleys- sä alkaa tältä erää kohdaltani olla ohitse. Vuoden aika- na olen saanut oman tutkimukseni kannalta arvokkai- ta uusia kontakteja sekä suuren määrän näkemystä ja kokemusta, joista on varmasti hyötyä tulevaisuudes- sa. Vastaanotto yliopistolla on kaikkialla ollut ystävällis- tä ja avuliasta, ja siten on ollut helppo päästä tekemään juuri niitä asioita, joiden vuoksi tänne alun perin tulin- kin. Mukavaa on myös, että biojalostamo-hankkeemme loppuraportti tuloksineen on herättänyt mielenkiintoa niin täällä kuin Suomessakin.
Tärkeää vierailun onnistumisen kannalta on ollut myös kannustus ja tuki omasta tiedekunnasta - etenkin oman väitöskirjatyöni ohjaajan taholta. Yliopiston hallin- nosta saamani tieto vierailuvuoden kuvioiden hoitamisek- si ei kuitenkaan ole kaikilta osin ollut ajantasaista ja oike- aa, mikä on aiheuttanut turhaa päänvaivaa. Tutkijavierai- lun järjestelyjä helpottaisi tiivistetty tietopaketti. Sen voisi koota esimerkiksi kansainvälisten asioiden yksikkö.
4-vuotias Aava-tyttäreni totesi hiljattain, että uuden vauvan myötä ”meidän maailma ei ole varmaan enää kos- kaan normaali”. Mielenkiinnolla odotan, kuinka sujuvasti siirryn työelämästä toivottavasti ei niin kovin ”desperaten housewifen” rooliin. Ainakin alkuun taidan viettää päivän tai pari ihan vain ihailemalla vihreitä takapihan maisemia.
Annukka Näyhä
Kirjoittaja oli vierailevana tutkijana Kalifornian yliopistossa Berkeleyssä
Tutkimus eteni ja perhe kasvaa
J
yväskyläläinen mieskuoro Sirkat juhlii tänä vuon- na 110-vuotissyntymäpäiviään. Vuonna 1899 Jy- väskylässä oli pari tuhatta asukasta ja vilkas mu- siikkielämä. Kuoron perusti Jyväskylän seminaarin musiikinopettaja P.J. Hannikainen, joka oli opiskelu- aikoinaan Helsingissä ehtinyt jo perustaa Ylioppilas- kunnan laulajat. Sirkkojen laulajat olivat alun perin vähän paremmista piireistä – esimerkiksi opettajia on aina ollut mukana Sirkoissa. Liekö näissä perinteissä syy siihen, että yliopistolaiset ovat edelleenkin kuo- rossa hyvin edustettuina.– Kuorolla on vahvat perinteet, ja on hienoa ol- la mukana tällaisessa jatkumossa. Pitkä historia luo tietynlaista arvokkuutta. Kvartaaliyhteiskunnassa Sir- kat edustavat pysyvyyttä, pohtii kuoron johtaja Nik- ke Isomöttönen.
Perinteitä ylläpitäen kuoro elää myös tässä ajassa.
50 laulajan ikähaitari on laaja, 30:sta 70 vuoteen.
– Laulajat ovat innostuneita ja omistautuneita, mi- kä on mielestäni kuorotoiminnan edellytyskin. Leveä ikähaitari on rikkaus, vaikka toki koko ajan etsimme uusia laulajia mukaan.
Sirkkojen ohjelmiston peruskivi muodostuu suo- malaisesta mieskuoromusiikista, Madetojan, Sibe-
TEKSTI Kirsi-Marja Nurminen KUVA Petteri Kivimäki
110-vuotias mieskuoro Sirkat on
liuksen, Kuulan ja Palmgrenin tuotannosta.
– Heidän säveltämänsä teokset ovat luoneet suoma- laiset mieskuorot ja kuorot ovat oleellinen instrumentti heidän musiikilleen. Tämän peruskiven lisäksi laulamme milloin mitäkin, tilausteoksista kansanlauluihin ja draa- mallisiin kokonaisuuksiin.
Nikke Isomöttönen on johtanut Sirkkoja vuodesta 2004 lähtien.
– Olemme tänä aikana tehneet töitä etenkin laatuasioiden kanssa eli kiinnittäneet erityistä huomiota tekniikkaan, ää- nen vireyteen ja saundiin. Samoin olemme esityksissämme halunneet välttää pönötystä, vaikka lavalla frakit päällä ol- laankin. Juhlavuonna haemme uutta visuaalisuutta esityk- siin valojen ja videoiden avulla, paljastaa Isomöttönen.
Hannikaisen kuorot kohtaavat
Yksi Sirkkojen juhlavuoden huipentumista on kahden Han- nikaisen perustaman kuoron kohtaaminen marraskuussa.
– Esiinnyimme Ylioppilaskunnan laulajien kanssa yh- dessä jo 100-vuotisjuhlissamme ja halusimme tehdä täs- tä perinteen. Ohjelmassa tulee näkymään kuorojen his- toria, lupaa Isomöttönen.
Millainen kuoro Sirkat on 100 vuoden päästä?
– Toivon, että se on samanlainen kuin nytkin: perinteensä tunnustava ja niitä vaaliva, mutta vahvasti omassa ajassaan elävä. Toivottavasti kaikki kuorot saavat osansa meneillään olevasta kuorobuumista ja tietoisuus kuoroista lisääntyisi.
Kuorossa sattuu ja tapahtuu
Opiskelija Mikko Hakala on ehtinyt olla mukana Sir- koissa jo 11 vuoden ajan.
– Liityin kuoroon heti armeijasta päästyäni. Velipoika houkutteli mukaan. En tiennyt kuorosta paljoa ja vähän mietin, miten minut otetaan vastaan. Mutta se oli kuin olisi kotiinsa tullut, muistelee Hakala.
Hakala myöntää, että sekakuoroissa on omat hyvät puolensa, mutta mieskuorossa on jotain uljasta.
– Meillä on Sirkkojen sisällä myös oma lauluyhtye Ka- ruSointi.
Vuosien varrella on ehtinyt sattua ja tapahtua.
– Vuonna 2000 olin jäädä bussista Riiassa, kun en mei- nannut löytää yökerhosta ajoissa hotelliin. Myös kuoron 100-vuotisjuhlat ovat jääneet mieleen – silloin pidettiin frakkia monta päivää, naurahtaa Hakala.
Lisätietoja juhlavuodesta osoitteesta www.sirkat.fi
Uljas instrumentti
110-vuotias mieskuoro Sirkat on
muodosta riippumatta samankokoiset. Aivojen kykyä huijata ihmistä ihmeteltiin kuvilla, jotka näyttivät ole- van liikkeessä, vaikka niiden kaikki osaset pysyivät pai- kallaan. Luennon päätteeksi Juha Hakala opasti nuoria oppilaitaan opiskelutaidoissa.
– Jotta oppisi hyvin, pitää syödä ja levätä riittävästi ja pitää myös olla kiinnostunut opiskeltavista asioista.
Omia kykyjään mahdollisesti epäileviä lapsia hän va- listi sanomalla, että kaikki ovat hyviä jossakin, ja antoi jo- kaiselle tehtäväksi miettiä, missä asiassa on hyvä.
Suosio yllätti
Kokkolan yliopistokeskus Chydeniuksessa järjestetyt lasten yliopisto -luennot ovat houkutelleet jopa odotet- tua suuremman osallistujamäärän. Yliopistokeskuksen Ulappa-saliin on onnistuttu ahtamaan toista sataa istu- mapaikkaa, mutta kaikki tieteestä kiinnostuneet lapset eivät pettymyksekseen ole silti mahtuneet mukaan.
Lasten yliopisto syntyi Kokkolaan erityisopettaja Sari Puution aloitteesta.
– Löysin idean Saksasta, jossa sanomalehtiopetukseen liittyy yliopiston ja sanomalehden yhteistyössä järjestä-
Lasten yliopistossa Kokkolassa
Viisaus kasvaa, mutta pää ei
K
eski-Pohjanmaan lasten yliopiston luennolla kas- vatustieteen professori Juha Hakala tarjosi lasten pohdittavaksi kysymyksen kasvaako pääni, kun opin. Lapsen arvasivat aivan oikein, että pää ei kasva.Uteliaat oppilaat pommittivat professoria visaisemmil- la kysymyksillä.
– Näkeekö ihminen omat aivonsa, jos hänen silmänsä muljahtavat nurin?
– Mitä tapahtuu, jos ihmiselle vaihdetaan koiran aivot, alkaako ihminen haukkua?
– Onko ihmisen aivoissa sähköä?
Aivoja ja oppimista käsitelleellä luennolla lapset kuu- livat esimerkiksi, että aivot ovat kaikilla ihmisillä pään
miä tiedeluentoja lapsille, kertoo Puutio.
Aivan uutta lasten yliopisto ei ole Suomessakaan, sillä si- tä on kokeiltu myös Turussa. Kun Puutio ehdotti Kokko- lan yliopistokeskukselle ja Keskipohjanmaa-lehdelle lasten yliopiston perustamista, molemmissa organisaatioissa in- nostuttiin ideasta. Lapsille sopivia luentoaiheita on kehi- telty yhteisessä työryhmässä. Yliopistokeskus huolehtii oh- jelmasta, lehti tapahtuman markkinoinnista.
– Lasten yliopisto tähtää tieteen popularisointiin. Pyrki- myksenämme on puhua vaikeista tieteen tutkimuskohteis- ta ja tuloksista voimakkaasti yksinkertaistaen, mutta vää- ristämättä. Juuri tämä on hyvin vaativaa. Samalla pyrimme avaamaan yliopiston ovia uusille ihmisryhmille. Yliopisto on monille ihmisille salattu saareke, jonka olemassaolo tie- detään, mutta ei tiedetä, mitä siellä tehdään, sanoo opinah- jon epäviralliseksi rehtoriksi nimitetty Juha Hakala.
Kemiasta tietotekniikkaan
Lasten yliopiston luentojen aiheet on poimittu yliopis- tokeskuksessa edustettuina olevilta tieteenaloilta. Ensim- mäisellä luennolla professori Ulla Lassi johdatteli viiden assistenttinsa avustuksella kuulijoitaan kemian ihmeelli- seen maailmaan. Juha Hakalan kasvatustieteellisen luen- non jälkeen jatketaan maantieteellä ja tietotekniikalla.
Luentojen sisältöihin voi palata lasten yliopiston www- sivuilla, jotka ovat osa Keskipohjanmaa-lehden lapsille suunnattuja Gepardi-sivuja. Esimerkiksi Ulla Lassin tut- kimusryhmineen esittelemiä kemiallisia taikatemppuja voi kokeilla myös kotona, sillä luennoilla tehdyt kokeet ohjei- neen on julkaistu www-sivuilla. Gepardi tiedottaa myös kunkin luentokerran vanhempien parkin ohjelmasta. Kos- ka vanhemmat eivät pääse seuraamaan vain 7–12-vuoti- aille lapsille tarkoitettuja luentoja, heille kerrotaan parkissa lyhyin tietoiskuin yliopisto-opiskelusta ja tutkimuksesta.
Kokkolan yliopistokeskus Chydenius on Jyväskylän yliopiston erillislaitos.
Keski-Pohjanmaan Lasten yliopiston loppukevään ohjelma:
4.4. Maapallo – ihmisen koti, tutkija Ilkka Luoto 9.5. Miten kännykällä voi soittaa halki ilman?
Erikoissuunnittelija Pentti Impiö
Luennot alkavat kello 12 ja ne pidetään yliopisto- keskus Chydeniuksessa Kokkolassa.
Lasten yliopiston ensimmäisellä luennolla perehdyttiin kemian taikamaailmaan. Lapset voivat kokeilla näitä temppuja myös kotona, sillä ohjeet niihin löytyvät Keskipohjanmaa-lehden nettisivuilta.
TEKSTI Kirsi-Marja Nurminen PIIRROS Jonna Markkula
Ä
skettäin valmistunut korkeakouluopiskelijoiden terveystutkimus kertoo sen, mikä on tuttua juttua suomalaisten terveydestä muutenkin: ylipainoi- suus ja alkoholin käyttö lisääntyvät. Muutoin opiskelijoi- den terveydentilassa ei edelliseen, vuonna 2004 tehtyyn selvitykseen nähden ole suuria muutoksia tapahtunut.Opiskelijat pitävät terveydentilaansa hyvänä, vaik- ka naisista lähes puolet ja miehistäkin melkein kolman- nes oireilee päivittäin. Tyypillisiä oireita ovat niska-har- tiaseudun vaivat, vatsavaivat, uniongelmat ja väsymys.
Jyväskylän Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön Jyväsky- län ylilääkäri Pirjo Paajanen tutkii selvityksen oirekoh- dat tarkkaan.
– Oireet eivät kuitenkaan aina ole merkki sairaudesta, vaan niiden takaa löytyy myös muita syitä, kuten stressi.
Opiskeluun liittyvät ongelmat ovat merkittävä stres- sin aiheuttaja.
– Yliopiston pitäisi kehittää opinto-ohjausta nykyises- tä. Opintopsykologin palkkaaminen olisi hieno juttu, yli- oppilaskunnan sosiaalisihteeri Heli Viinikainen lähettää terveisiä yliopiston johdolle.
Myös YTHS:n kanta on jo pitkään ollut se, että yliopis- tossa pitäisi olla opintopsykologi.
– Yhteiskunnan varoja menee hukkaan opiskelijoiden miettiessä, ovatko he oikealla alalla. Me täällä YTHS:ssä emme osaa hoitaa opiskelutekniikkaan tai ohjaukseen liittyviä ongelmia, sanoo Paajanen.
JYYn edunvalvontaan kuuluvat opintoasioiden lisäk-
si myös neuvonta opiskelijoiden asunto- ja opintotuki- asioissa. Ajankohtaisella tiedotuksella pystytään osaltaan vähentämään opiskelijoiden stressiä.
– On hienoa pystyä auttamaan muita opiskelijoita, Vii- nikainen sanoo.
Yhteistyöllä ongelmien kimppuun
Heli Viinikaisen mielestä opiskelijoiden ylipainon ja al- koholinkäytön lisääntyminen kertovat elämäntapojen muutoksesta.
– Opiskelu on yhä enemmän ympärivuorokautista, jolloin ei ehdi liikkua tarpeeksi. Olemmekin tutoreiden kanssa etsineet vaihtoehtoisia ajanviettotapoja, joihin ei liity alkoholinkäyttöä. Samoin tutorit tutustuttavat opis- kelijat monipuoliseen yliopistoliikunnan tarjontaan, ker- too Viinikainen.
YTHS:n tiskillä alkoholin lisääntyneeseen käyttöön liittyvät ongelmat eivät vielä näy.
– Viikonloppuisin sattuvat tapaturmat kun hoidetaan sairaalassa tai terveyskeskuksen päivystyksessä. Toki al- koholi on yksi syy ylipainon lisääntymiseen, muistuttaa Paajanen.
Paajanen ihmettelee, miten nuoret eivät enää tiedä suurkulutuksen rajoja.
– Terve järki on hukassa.
Ylioppilaskunta on kampanjoinut alkoholin käytön vä- hentämiseksi. YTHS:n kanssa tehdään paljon yhteistyötä.
Alkoholi ja ylipaino
opiskelijoidenkin riesana
Opintopsykologi lisäisi opiskelijoiden hyvinvointia
– Syksyllä järjestään muun muassa hyvinvointiviikko.
Pidämme ennaltaehkäisevää työtä tärkeänä, Viinikainen korostaa.
YTHS:n, ylioppilaskunnan, yliopiston ja seurakunnan edustajat muodostavat terveystyöryhmän, jossa pohdi- taan keinoja opiskelijoiden terveyden ja hyvinvoinnin lisäämiseksi. YTHS on mukana myös yliopiston hyvin- vointityöryhmässä.
– Hyvinvointiviikko on merkittävä yhteistyön tulos.
Samoin YTHS tekee atk-luokkien ergonomiatarkastuksia yhdessä ylioppilaskunnan kanssa. Myös laitokset voivat pyytää ammattilaisiamme keskustelemaan heitä kiinnos- tavista aiheista. Esimerkiksi yliopistoliikunnassa olemme käyneet keskustelemassa anoreksiasta. Yritämme puuttua riskeihin jo ensimmäisen opiskeluvuoden terveystarkas- tuksissa, muistuttaa Paajanen.
- Yliopisto on tehnyt joitakin korjauksia näiden tar- kastusten tulosten pohjalta, mutta tekemistä riittää vie- lä, lisää Viinikainen.
Maailma pienenee
Jyväskylän YTHS:llä on asiakkaanaan noin 11 200 opis- kelijaa. Työntekijöitä on kaikkiaan reilut 40. Tulevaisuu- dessa Paajanen uskoo sähköisen asioinnin lisääntyvän.
– Samoin maailman pieneneminen näkyy meillä esi- merkiksi eksoottisempina sairauksina. Myös kansainvä- liset opiskelijat käyttävät paljon meidän palveluita. Välil- lä erilaiset hoitokulttuurit törmäävät.
Lisätietoja terveystutkimuksesta:
www.yths.fi
Anna Rönkä, Kaisa Malinen & Tiina Lämsä (toim.) (2009) Perhe-elämän paletti. Vanhempana ja puolisona vaihtelevassa arjessa. PS-kustan- nus, Juva.
Perheiden arkeen ja vanhempien jaksamiseen vaikuttavat monet yh- teiskunnalliset ratkaisut, kuten työ- ajat ja päivähoidon riittävyys. Jyväs- kylän yliopiston Perhetutkimuskes- kuksen erikoistutkija Anna Rön- gän, tutkija Kaisa Malisen ja tutki- ja Tiina Lämsän toimittamasta teoksesta käy ilmi, että työn ja per- heen yhteensovittaminen sujuu sitä helpommin ja vanhemmuus aiheut- taa sitä vähemmän stressiä mitä pa- remmin työajat sopivat päivähoidon aikatauluihin ja mitä tyytyväisempiä
vanhemmat ovat päivähoitoon.
Vanhempien työpäivän pidentyes-
sä lisääntyvät myös vaikeudet työn ja perheen yhteensovittamisessa ja puolisoiden välisessä työnjaossa.
Lapsiperheiden vanhempien mu- kaan työn vaikutukset perhe-elä- mään ovat kuitenkin pikemmin myönteisiä kuin kielteisiä. Työssä onnistuminen heijastuu kotiin hy- väntuulisuutena ja rentoutena.
Päiväkirjamenetelmällä toteutet- tuun Suomen Akatemian Paletti-tut- kimukseen pohjautuva kirja tarjoaa sekä laajan tietopaketin suomalais- ten lapsiperheiden arjesta että pe- rehdytyksen päiväkirjamenetelmän käyttöön tutkimuksessa ja asiakas- työssä. Elämänmakuiset aineistolai- naukset ja käytännölliset teemat tuovat myös helpottavia oivalluksia lapsiperheiden arkeen. -AG
Rakas päiväkirja – ikkuna lapsiperheen arkeen
Pirjo Korkiakangas, Tiina-Riitta Lap- pi & Heli Niskanen (toim.) (2008) Touching Things. Ethnological As- pects of Modern Material Culture.
Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki.
Aineellinen kulttuuri on jotain, jota voimme koskettaa ja joka koskettaa meitä. Ympärillämme olevat esineet eivät ole vain konkreettisia ja koske- teltavia kohteita, vaan myös osa iden- titeettiämme. Rakennamme ja ilmai- semme itseämme esimerkiksi vaattei- den ja asusteiden kautta. Aineellinen kulttuuri on pitkään ollut myös kes- keinen etnologian tutkimuskohde.
Jyväskylän yliopiston etnologian professori Pirjo Korkiakankaan, koordinaattori Tiina-Riitta Lapin ja tohtorikoulutettava Heli Niska-
sen toimittamassa teoksessa unka- rilaiset ja suomalaiset etnologit avaavat oven tavaroiden taikamaail- maan tarkastelemalla aineellisen kulttuurimme monimuotoisuutta ja itsestäänselvyyksinä pidettyjen esi- neiden maailmaa.
Teos luo silmäyksiä aineelliseen kulttuuriin muun muassa museoi- den, jokapäiväisen elämän ja kulut- tamisen näkökulmista. Ovatko tava- ratalot esinenäyttelyjä museoiden tapaan? Onko museoissa vain van- hoja esineitä? Millaisia esineitä py- hiinvaeltajat tuovat kotiin matkal- taan? Millaiset esineet liittyvät yh- teiskunnan marginaalissa elämi- seen, niukkuuteen ja pärjäämiseen?
Entä miten yltäkylläinen postmoder- ni kuluttaminen jäsentyy esineiden maailmassa?
Totuus tavaroiden taikamaailmasta
Teoksen artikkelit perustuvat Jy- väskylän yliopistossa vuonna 2006 järjestetyn yhdeksännen suomalais- unkarilaisen etnologiasymposiumin esitelmiin. -AG
Metsäpelto, Riitta-Leena & Feldt, Ta- ru (2009) (toim.) Meitä on moneksi.
Persoonallisuuden psykologiset pe- rusteet. PS-Kustannus.
Persoonallisuuspsykologia tutkii tapaamme ajatella, tuntea ja käyt- täytyä: millaisia ovat ihmisten väli- set erot ja yhtäläisyydet, niiden ke- hitys sekä vaikutus elämäämme?
Persoonallisuudella on biologinen ulottuvuutensa, temperamentti, samoin kuin sosiaaliset sekä koke- mukselliset, esimerkiksi elämänta- rinoina näyttäytyvät puolensa. Per- soonallisuutta koskevalla tiedolla on sovellusmahdollisuuksia kaikil- la elämänalueilla, eikä vähiten kas- vatuksessa, perhesuhteissa ja työ- elämässä.
Meitä on moneksi -teos on yksi suomalaisen psykologisen tutkimus- kirjallisuuden merkkitapauksista.
Kansainvälisen kärkikaartin tutkijat palvelevat esimerkillisesti myös
kansallista lukijakuntaa: nykyisiä ja tulevia opiskelija- ja tutkijasukupol- via sekä suurta yleisöä, jolla on kiin- nostusta psykologiaan.
Erityistä painoarvoa teokseen tuo se, että useiden tutkijoiden työ pe- rustuu alan kuninkuuslajiin, pitkit- täistutkimukseen, jossa seurataan samojen ihmisten kehitystä. Teos esittelee myös persoonallisuuspsy- kologisia erityiskysymyksiä, kuten persoonallisuuden ja terveyden suh- detta, persoonallisuuden kauniste- lua psykologisissa itsearvioinneissa sekä geneettisten ja ympäristöteki- jöiden vaikutuksia persoonallisuu- teen.
Kirjoittajiin lukeutuvat Jyväskylän yliopiston tutkijoiden, kuten Jari- Erik Nurmen ja Katariina Salme- la-Aron lisäksi muun muassa Liisa Keltikangas-Järvinen ja Katri Räikkönen Helsingin yliopistosta sekä Tampereen ja Lapin yliopisto- jen sekä työterveyslaitoksen useat
persoonallisuustutkijat.
Täysinpalvelleet professorit Isto Ruoppila ja Lea Pulkkinen lataa- vat finaaliin viisautta mittavan tutki- januransa kaikupohjalla. Ruoppila pohtii luovuutta ja viisautta, Pulkki- nen valottaa kehityksellistä ja yh- teiskunnallista näkökulmaa persoo- nallisuuteen ja päätyy ehdottamaan vanhemmille koulutusta ihmisen ke- hityksestä, parisuhteesta ja lasten kasvuedellytyksistä. -AM
VANHAT JYVÄT
Tanakkaa tutkimustietoa
persoonallisuuspsykologiasta
Tietokoneen tulosta yliopistolle kerrottiin yliopiston tiedotusleh- dessä numero 6/1977. Olihan mokoma kapine saatava tänne Jy- väskyläänkin, jos kerran Tampe- reella ja Oulussakin sellainen jo oli...
