• Ei tuloksia

Teräsbetoninen elementtirakenteinen laattasilta "Elsi"

N/A
N/A
Info
Lataa
Protected

Academic year: 2022

Jaa "Teräsbetoninen elementtirakenteinen laattasilta "Elsi""

Copied!
36
0
0

Kokoteksti

(1)

1981:49

TERÄSBETONINEN ELEMENTTIRAKENTEINEN

LAATTASILTA "ELSI"

(2)
(3)

V E S J II LL ITUKSI N M 0 N I S T E S 1\ 1< .J 1\

1981:49

TERÄSBETONINEN ELEMENTTIRAKENTEINEN LAATTASILTA "ELSI"

Kokkolan vesipiirin vesitoimisto

Kokkola 1981

(4)
(5)

s

2

4

6

7

SILLAN

ja virtausa SILLAN KUVAUS

.1 i t

. . 1 Perustuselementit

2

Maatukielementit

Kansielementit

3. inti

3.1. Kaiteet PER:JSTAMINEN

Sivu

5

5 6

7

7 7 7 7 7 7 7 4.1 Perustaruistyöt ja routasuojaus 8 4.2 Sillan taustojen

SUUNNITELMAN LAATIMINEN SILLAN ASENNUS

6.1 lkit

6 2 Seinät 6.3 Kansi

8 8 9

9

9

9

KUVALUETTELO JA ELEMENTTIEN PAINOT 10 set

sa sta

iot säi on

vesihallituksen kuivatus-

ssa tarvittaessa.

(6)
(7)

1

5

Y L E I S T Ä

Tämän suunnitteluohjeen esittämä elementtisilta (ELSI) on etoninen laattasilta. Si käytetään maatalouden

iltana sellaisissa pa ssa missä yleisessä käytös- sä olevat rumpuputket ovat liian pieniä tai rinnakkain asen- nettujen rumpuputkien taloudellisuus tulee kyseenalaiseksi.

Silta on suunniteltu kuormitusnormien RIL 59 L kuormituksen AII mukaan. Liikennekuorma koostuu akselista ja nauhapari-

kuormasta joiden suuruudet ovat 120 kN ja 18 kN/m. Sysäys- lisä on 40 %.

Kansilaatat on tarkistettu TVH:n kantavuustarkasteluohjeen mukaisesti myös moottoriajoneuvoasetuksen mukaiselle kuormi- tukselle. Kantavuustarkastelun perusteella sallittu akseli- kuorma on 130 kN ja telikuorma 210 kN.

2 S I L L A N K

Ä

Y T T Ö A L U E

Sillan kannen leveys on 4,0 m. Sillan pituus on porrastettu 0,5 m:n välein niin, että vapaa-aukot ovat

VA 2,0 2,5 3,0 3,5 ja 4,0 m Maatukiseinien korkeudet ovat

H 1,5 2,0 2,5 ja 3,0 m

Uoman suuntaisen siipimuurin yläpinnan kaltevuus on 1:1,3.

Elementtityyppistöllä on mahdollista rakentaa 20 erilaista siltaa. Maatukielementin korkeus ja sillan vapaa-aukko valitaan aina paikallisten olosuhteiden mukaan.

Ylin vesikorkeus uomassa saa nousta 0,3 m:n etäisyydelle laatan alapinnasta.

Kuvassa 1 on esitetty eri aukkomahdollisuudet ja kunkin aukon virtausala laskettuna siten, että luiskat rajoit-

tavat aukkoa alareunoista ja vesipinnan pienin etäisyys kan-

nen alapinnasta on 0,3 m.

(8)

Kuva

Aukkomitat a irtausalat

A 8.425

r---,

A 11.02 5

-

(9)

7

3 S I L L A N K U V A U S 3.1 ELEMENTTITYYPIT

Silta kootaan käyttäen perustuselementtejä, maatukielement- tejä ja kansielementtejä.

3.1.1 Perustuselementit

Sillan perustuselementit tulevat poikittain uomaan nähden.

Elementit ovat palkkeja, joiden päihin on tehty hahlot maatukielementtien asennusta varten. Elementtien painot ovat 1700 ... 3900 kg.

3.1.2 Maatukielementit

Maatuki koostuu levymäisistä elementeistä, jotka asennetaan pystysuoraan peruselementtien päissä oleviin hahloihin.

Pystysaumassa on pontti. Asennustyön yhteydessä käytetään myös yläosassa olevia asennusruuveja. Elementtien painot ovat 1800 ... 4050 kg.

3.1.3 Kansielementit

Kansi muodostuu neljästä laattaelementistä joiden leveys on

~

1,0 m. Elementtien alapinnassa palkkien päissä on syven- nys, jonka reunaa vasten maatukiseinät tukeutuvat. Kansi- palkit ovat "puskulla" maatukien välissä. Elementtien painot ovat 1550 ... 4000 kg.

3.1.4 Laakerointi

Pintapaineita tasaamaan käytetään peruspalkkien hahlojen pohjalla ja maatukielementtien laakeritasolla bitumimatto- kaistaleita.

3.1.5 Kaiteet

Siltaan on suunniteltu erillinen kaidepiirustus. Kaide kiinnittyy elementteihin valuun asennettujen sisäkirre- tartuntojen ja ruuvien avulla. Kaide voidaan haluttaessa jättää pois.

4 P E R U S T A M I N E N

Silta on suunniteltu perustettavaksi maanvaraisena. Paalu-

tettua perustusta voidaan käyttää erittäin huonosti kanta-

villa pohjilla erillisessä piirustuksessa esitetyllä tavalla.

(10)

4.1

Keskimääräinen seuraavaa

=

Va = m

m

8

sk sk sk sk

sillalla on vapaa-aukon mukaan

kesk

, 1 0,11 0,11 098 0,096

tai va palkin tään omaa

teräsbetonisia lyöntipaaluja sä maatukilinjalla ia ( 150) kunkin perus- Paalutetussa sillassa k

PERUSTAMI JA ROUTASUOJAUS

Sillan suunnitteluvaiheessa on selvitettävä uoman kuivautus- mahdollisuudet, koska tulee asentaa tasatulle

ja t i le alusta llisuudet ovat:

tiiviit suojaseinät

veden ohjaus kaivannossa tai putkessa Perustusten routimiseen on ki huomiota. Jos uomassa on talvella virtaavaa vettä, ei yleensä tarvita erillistä routasuojausta

Mikäli on ten alla

misen vaara on

uomat ovat talvella keutuminen tällaisissa

roudan esiintymistä tulee perustus- ä (Styrox P40). Suurin routi- 3 5 ja 4,0 m. Yleensä pienet lumen suojaamia ja roudan tun- paikoissa on vähäistä.

4.2 SILLAN TAUSTOJEN TÄYTTÖ

Maatukielementtien taustat molemmin puolin saman- aikaisesti. iaalin oltava routimatonta.

suoritetaan kerroksittain siten, että korkeusero illä saa olla korkeintaan 0,3 m.

S U G N N I T E L M A N L A A T I M N E N

Sillasta laaditaan yleissuunnitelma, jossa esitetään elementtiluettelo ja si set tiedot:

perustamistaso vapaa-aukko

amaan laatu

luettelo suunnitelmaan kuuluvista piirustuksista

Yleissuunnitelman lisäksi Jaaditaan kustannusarvio.

(11)

9

6 S I L L A N A S E N N U S

Siltapaikalle pääsy ja elementtien painot sekä asennus- nosturin nostokyky, ottamalla huomioon nostosäde, on selvitettävä ennakkoon.

6.1 PERUSPALKIT

6.2 SEINÄT

6.3 KANSI

Elementit nostetaan tasatun ja tiivistetyn sorakerroksen päälle. Peruspalkkien korkeusasema ja sijainti tarkistetaan.

Maatukielementtien ja peruspalkkien väliin asennetaan kaksi bitumihuopakaistaa. Elementit tuetaan teräslevykappaleilla

(t = 2 ... 5 mm) ja puukiiloilla peruselementteihin ja

väliaikaisesti vinotuilla maaperään. Seinäpuoliskot kiinni- tetään kulmaraudoilla ja pulteilla toisiinsa.

Laakeritasojen välinen etäisyys tarkistetaan.

soille asennetaan kaksi bitumihuopakaistaa.

(12)

A T

SUUNNITELMA

i1aatat 4

ementit

Maatuki

1 16 17 18 0 1

As

E

E M E N T T I E N P A I

T

SEURAAVAT KUVAT:

1kki 1kki 1kki

p

1kki 1kk

p

lkki

pp

irustus

irustus 1

a

2 2,5 3' 3 4

(paa

Paino 1550 2150 2700 3350 4000

1800 2650 2600 3400 3650 4050

1900 2400 2950 3250 3900

1700 . . . 2450

(13)

A A

[• 3x1800 •

1

I'J~I'I'~I'~91'J

"'

.

/

. ""- Ll.L~ ---~~n

rv

" "L._ _ _ _ _ r L - - ~ _

1-

2500

·1

TASOPIIRROS

rs

/lA_ _A1\

~

e.::.a

r 40oo ..

1

7 "'"-

1. ~~~LQ7L '~r

PERUSPALKIT

ELEMENTIT NOSTETAAN TASATUN JA TIIVIS- TETYN SORAKERROKSEN PÄÄLLE. PERUS- PALKKIEN KORKEUSASEMA JA SIJAINTI TAR- KISTETAAN HUOLELLISESTI.

~ElNÄT

TUKI~OHTJEN ALLE LEIKATAAN 2 BITUMI- HUOPAKAISTAA. ELEMENTIT TUETAAN TE-

RASLLVY~APPALEILLA (t = 5 MM) JA

PUU~IJLOJLLA PERUSELlMENTTEIHIN JA

VAL IAIKAISlSTI VINOTUILLA MAAPERAÄN.

SLJ~"PUOLISKOT KJINNITETAAN KULMA- RACDOILLA JA PULTEILLA TOISIINSA.

LAAKERJTASOJEN VALINEN ETAISYYS TARKISTETAAN.

f..ANSI

LAAKERITASOILLE LEVITETÄÄN 2 BITUMI- HUOPAKAISTAA.

PlRUSKUOPAN JA SEINIEN TAUSTAN TÄYTTö f..ANSIELEMENTTIEN ASENNUKSEN· JÄLKEEN TAUSTAT TAYTETAAN SAMANAIKAISESTI MO- LEMMILTA PUOLILTA ROUTIMATTOMALLA MA- TERIAAliLLA (ESIM. SORALLA. MURSKEEL- LA TAI MURSKESORALLA) 30 CM:N KERROK- SINA TARYLEVYLLA TIIVISTÄEN.

BETONI: KANSIELEMENTIT K 30-1, MAATUKIELEMENTIT K 35-1

ILMAVESISUHDE?. 0.25 PERUSPALKIT K 35-2 TERAS: A400H

ELEMENTTIEN PINTAKASITTELY:

KUVA 2

- KANSIELEMENTTIEN YLAPINTA HARJATAAN KARHEAKSI PITUUSSUUNTAAN

- SEINIEN ETUPINTA (SILTA- AUKON PUOLEINEN PINTA) HARJATAAN KARHEAKSI PYSTY- SUORAAN

YLEISPII RUSTUSMA L LI

(14)

1 1

! '1

8::::..8

J• 3x1800 ""\

TASOPIIRROS

rs

~

~

J• L.OOO

"'\

PERUSPALKIT

ELEMENTIT NOSTETAAN TASATUN JA TIIV!S- TETYN SORAKERROKSEN PAALLE. PERUS- PALKKIEN KOR~~USASEMA JA SIJAINTI TAR- KISTETAAN HUOLELLISESTI.

c L NA:

Tl' t i t. 0 h T 1 E N ALL E L E I K A T AAN 2 B 1 T UM 1 - i!UOFAKAISTAA. ELEMENTIT TUETAAN TE- RÄS! EVYKAPPALEILLA (t = 5 MM) JA

PUU~IILOILLA PERUSELEMENTTEIHIN JA

VÄLI~IKAISESTI VINOlUILLA MAAPERAAN.

SEI~APUOLISKOT KIINNITETÄÄN KULMA- RACDOILLA JA PULTEILLA TOISIINSA.

LAAKERITASOJEN VÄLINEN ETÄISYYS TARKISTETAAN.

KANSI

LAAKERITASDILLE LEVITETAAN 2 BITUMI- HUOPAKAISTAA.

PERUSKUOPAN JA SEINIEN TAUSTAN TÄYTTö '~ANSIELEMENTTIEN ASENNUKSEN JÄLKEEN

TAUSTAT TAYTETÄÄN SAMANAIKAISESTI MO- LEMMILTA PUOLILTA ROUTIMATTOMALLA MA- TERIAALILLA (ESIM. SORALLA, MURSKEEL- LA TAI MURSKESORALLA) 30 CM:N KERROK- SJNA TARYLEVYLLÄ TIIVISTÄEN.

8ETLt;J: 14t~SIELEMEr-.TIT K 30-1 :-: ~. A T U t: 1 E L 1:. ~; f 1'11 1 T K 3 5 - 1 1 Lf~A VESI S U ~DE ?: 0, 2 5 PlRUSPALKIT K 35-2 l E RAS: A400H

ELEMENTTIEN PINTAKASITTELY:

KUVA 3

- KANSIELEMENTTIEN YLAPINTA HARJATAAN KARHEAKSI PITUUSSUUNTAAN

- SEINIEN ETUPINTA (SILTA- AUKON PUOLEINEN PINTA) HARJATAAN KARHEAKSI PYSTY- SUORAAN

YLE ISPIIRUSTUSMALLI 2

N

(15)

I1A_

Raudoitus

d""U + 1

. 1

-8-250 tai

\0St1

1 + 1 1

~

2

> . / ,/\1·1~ 8·200 .. ~~~

~ ~

0 r-5d 2

;.~

T

ffi ~:;~,! ~~~~

1310

F

0)r6,~~ gcl r~ , l

--

POS % KPL L Kq !LAATU 1 12 7 2500 17 A40JH 2 10 6 2450 10 - I I - 3 8 6 2500 7 - I I -

/., 8 30 1300 17 - 1 1 - 5 6 L. 1200 5 - I I - 6 6 14 1300 20 -II- Yhteensä 76 -11-

Betoni: K 30-1, ilmavesisuhde>P: Q25 Teräs A400 H

Elementin paino 1550 Nurkat viistetään 15•15

Elementin yläpinta har jataan karheaksi p ituussuuntaan.

Teräksiä suojaavo betonikerros -yläpinnassa 35 mm

-muualla 25 mm

Valmistustoleranssi: luokka 2 (SBK)

KUVA 4

KANSI K

2~0

(16)

+

Raudoitus A-A ~

®4i6k87 (5fJ 1~~:~7 ~~~-~~ 1

our...____._ ' ~ L 1

Yhteensä

Beton i 30 -1, Teräs: A400H Elementin Nurkat viistetäc

Elementin vläointa hariataan Teräksiä suojaavo betonikerros

yläpinnassa 35mm muualla 25mm

Valmistustoleranssi: luokka 2 ( SBK l

KUVA 5

KANSI K 2 5

~

(17)

Kansi K 3.0 ~

/k_

tai vast.

+ 8

N

Roudoitu§ ~

(Z)

50 1

~aq~.

13•200

!iQ;eeQ ~

~ ~

~::Sd (2)

6 ä,12 k 150 L 3550

~b . 29~; ~. )

~ != 5öo

5d

1 0)

7 lt12 211 k 1 L3600

--+ 6

.6..::.6.

,.,r 2Q ~slö

140Q

:q 0 ' f

vt..,;;vu.t. t.~• un._,,_~, 1

Teräsluettelo

POS t> KPL L KQ ~MfU

1 12 7 3600 21. ~I.OOH 2 12 6 3550 20 - I I - 3 8 6 3600 10 - I I - 4 8 40 1400 24 - I I - 5 6 1. 1300 5 - I I - 6 6 14 1450 20 - I I - Yhteesö 103 -11- Betoni: K 30-L ilmavesisuhde~ 0.25 Teräs: A400 H

Elementin paino 2700 kg Nurkat viistetään 15at15

Elementin yläpinta har jataan karheaksi pituussuuntaan.

Teräksiä suojaavo betonikerros - yläpinnassa 35 mm

-muualla 25mm

Valmistustoleranssi: luokka 2 (SBK)

KUVA 6 KANSI K 3.0

(J1

(18)

Kansi K 3.5 A-A

+ ~

/1A_

-f!

+

~

Raudoitus

POS

~

KPL L

Kq LMTl.J 1 16 7 4050 L.7 lAL.OOH 2 12 6 4100 23 - I I - 3 8 6 4200 11 - I I - 4 8 42 1400 26 - I I -

5 6 4 1400 5 -II-

6 6 14 15011 20 - I I - Yhteensä 132 - I I - Betoni: K 30-1, i lmavesisuhdez-0.25 Teräs: A 400 H

Elementin paino 3350 kg Nurkat viistetään 15 .. 15

Elementin yläpinta harjataan karheaksl p ituussuuntaan_

Teräksiä suojaavo betonikerros -ytäpinnassa 35mm

-muualla 25 mm

Valistustoleranssi: luokka 2 (SBK)

KUVA 7 KANSI K 3,5

Qi

(19)

Kansi K 4.0 ~

1280

rs

!:

6QQ •1

Jll

0 u 0

M_

. !

Reunimmaisissa elementeissä kaiteen kiinnitystä vorten sisä- tartuntakierre

, .. 600 .. ,

+

_8t\

Teräsluettelo

POS 1 16 . 7

*

KPL 4600 L Kg 53 AIDOH LAATU

2 12 6 4650 26 -II- 3 8 6 4700 12 - I I -

L. 8 50 1450 31 - K - 5 6 6 6 14 Yhteensä 4 1450 1550 147 ' - · -20 5

-·- -·-

Betoni: K30-1 / ilmavesisuhde ~ 0.25 Teräs: A 400 H

Elementin paino 4000 kg Nurkat viistetään 15 .. 15

Elementin yläpinta harjataan karhea ksi pituussuuntaan

Terä ksiä suojaavo betonikerros - yläpinnassa 35mm

-muualla 25 mm

Valmistustoleranssi: luokka 2 (SBK l

KUVA 8 KANSI K 4.0

~

(20)

Betoni

DEHA 60(X)-8-31.0 tai vast 1800

betonikerros 25mm särmissä 15x 15 Valmistustoleranssi: luokka 2 {SBK)

9

M 1.5

(21)

t =150

POS ~ KPL L Kg

1 8 22 2220 ... 4120 30

2 8 8 4310 15

3 10 28 1.~ 36_

4 10 32 380 ... 2050 26

5 8 2 3000 3

6 8 2 950 1

7 6 75 450 9

Yhteensä.

._1:20

Betoni: K35-1, ilmavesisuhde~0.25

Teräs A400H

Nostotopit: DEHA 6000-15-500 tai vast.(2 Elementin paino 2650

Teräksiä suojaavo betonikerros 25 mm Viisteet näkyvissä särmissä 15 x15 Valmistustoleranssi: luokka 2 ( SBK)

10

M 2

Laatu AL.OOH

- I I - - I I - -11- -11- - I I - - I I - - I I -

CO

(22)

Yhteensä.

Elementin suojaavo

Viisteet näkyvissä särmissä 15 .. 15

istusioleranssi: luokka 2 SBK

KU 11

U 1 M 2 5 a

(23)

Maatuki M25b

Teräsluettelo POS

~ KPL L

1 10 20 2950 2 12 13 2950 3 10 13 2950 1. 16 20 2450 5 6 86 500 Yhteensä

DEHA

t= 180

Kg LAATU 39 AL.OOH

36 - I I -

26 - I I - 80 - I I -

11 - I I -

192 - I I -

Raudoitus

700

Betoni: K 35-1, ilmavesisuhde ~ 0.25 Teräs: AL.OO H

Nostotopit: DEHA 6000-16-500 tai vast.! 2 kpl) Elementin paino 3400 kg

Teräksiä suojaavo betonikerros 25mm Viisteet näkyvissä särmissä 15x15 Valmistustoleranssi: luokka 2 (SBK)

N

KUVA 12

MAATUKI M 2.5 b

(24)

Betoni; 35-1, ilmavesisuhde ~ 0.25 AL.OOH

tai betonikerros 25mm

15,.15 (SBKJ

M 1 3.

(25)

700

l\

1

Teräs luettelo

POS ~ KPL L 1 10 24 2950 2 12 16 2950 3 10 16 2950 4 16 40 2950

5 6 96 500

Yhteensä

DEHA

t=180

3000

Kg l.AATLJ 47 AL.C01 44 - I I - 31 -II- 193 -II- 12 - I I - 327 -11-

J1

700

~ ~

J

Betoni: K35-1, ilmavesisuhde::: 0.25 Teräs: A 400 H

Elementin paino: 4050 kg

Nostotopit DEHA 6000-16-500 tai vast.( 2 Teräksiä suojaavo betonikerros 25mm Viisteet näkyvissä särmissä 15•15 Va lmistustoleranssi: luokka 2 ( SB K)

KUVA 14

MAATUKI M 3.0 b

(26)

~

©h% 12

L1950

PerusQglkki P 2.0

~

,. 950

•1

,..-+

E

+ ~

g

DEHA-ankkuri 6000-8-250 ta

Raudoitus

A-A

=;:z=::===:=o

ja kolomuotti(l. koi)

Haat ~ 2 X 20~ 6 k 100

.,j

.. (2)

4~

8 L 2850

1900

140 190

~

24.0 360

~

~

540

0 U) U")

Teräsluettelo

'

POS ~ KPL L (mm) KG LAATU 1 12 8 3200 24 A400H 2 8 4 2ffi0 5 -11-

3 6 40 1400 15 -11- 4 12 8 1950 15 - N - 5 12 8 2100 16 -lt'- 6 10 8 1600 9 - I I -

Yhteensä 84 - I I -

Elementin paino 1900 kg Betoni: K 35-2

Teräs: A 400H~~

Teräksiä suojaavo betonikerros 30mm Valmistustoleranssi: luokka 2 ( SBK)

Suluissa olevat luvut koskevat maatukielementin korkeuksia 1.5m ja 2.0 m

KUVA 15

PERUSPALKKI P 2.0

N .$!'

(27)

Peruspalkki P 2. 5

Raudoitus

Haat

-1

.. 2x9~ 800 6k100

.-1

2x 3~6 800 • • k200

1

2x9~6k100 800

.1

2) 4%8 L 3350

~ ~

Teräsluettelo

POS ~ KPL (mm) L KG LAATU 1 16 5 3650 30 A400H 2 8 4 3350 6 - 1 1 -

3 6 42 1500 16 - I I -

4 5 12 12 8 8 2050 16 2250 17

-··-

- 1 1 -

6 10 8 1700 9 - I I - Yhteensä ~

-1·-

Elementin paino 2400 kg Betoni: K35-2

Teräs: A 400H ~ ~

Teräksiä suojaavo betonikerros 30mm DEHA-ankkurit 6000-B- 250 tai vust. (L.kpl) ja kolomuotit. Ankkurien paikat kuten peruspalkissa P 2.0.

Valmistustoleranssi: luokka 2 (SBK l

Suluissa olevat luvut koskevut maatukiele- mentin korkeuksia l5m ja 2.0 m

KUVA 16

PERUSPALKKI P 2.5

N (J1

(28)

PerusRalkki P 3.0

Raudoitus 98" ~

140 190

~ A-A

98°

0 lO lO

540

Teräsluettelo

POS ~ KPL L

(mm} KG LAATU 1 h6 6 4150 41 A400H 2 8 4 3850 7 - I I - 3 6 48 1650 20 - I I - 4 12 8 2150 16 - I I - 5 12 8 2350 18 - I I - 6 10 8 1800 10 - I I - Yhteensä n12 - I I -

- -

Elementin paino 2950 kg Betoni: K 35-2

Teräs: A

400H~ *

Teräksiä suojaavo betonikerros 30rrm DEHA- ankkurit 6000-16-340 tai vasU L.kpl) ja kolomuotit. Ankkurien paikat kuten peruspalkissa P 2.0.

Valmistustoleranssi: luokka 2 { SBK)

Suluissa olevat luvut koskevat maatukiele- mentin korkeuksia 1.5m ja 2.0m

KUVA 17

PERUSPALKKI P 3.0

N 0)

(29)

PerusQalkki P 3. 5

Roudoitus

20 L 4650 98°

4270

~

540

Teräsluettelo

POS ~ KPL l(rkml KG LAATU 1 20 5 4650 60 A400H 2 8 4 4350 8 - I I -

3 6 52 1600 21 - I I - 4 12 8 2150 16 -11- 1 5 12 8 2350 18

-"-

6 10 8 1800 10 -11- 1

Yhteensä 133 -11- 1

Elementin paino 3250 kg Betoni: K 35-2

Teräs : A 400 H ~

*

Teräksiä suojaavo betonikerros 30mm DEHA- ankkurit 6000-16-340 tai 'yUst.{4kpl) ja kolomuotit. Ankkurien paikat kuten peruspalkissa P 2.0.

Valmistustoleranssi: luokka 2 {SBK) Suluissa olevat luvut koskevat maatuki- elementin korkeuksia 1.5 m ja 2.0 m

KUVA 18

PERUSPALKKI P 3. 5

N ....:a

(30)

PerusP-Qlkki P 4.0

Raudoitus

r

Hoot

~

=

A-A

1L.O 190

Teräsluettelo

POS

~

KPL (mm) L KG LAATU 1 20 6 5150 79 A400H 2 8 4 4850 9 - I I - 3 6 58 1750 25 -n- 4 12 8 2250 17 - I I - 5 12 8 2500 19 - I I - 6 10 8 1900 10 -11- Yhteensä 159 - I I - Elementin paino 3900 kg Betoni: K 35-2

Teräs: A 400H ~ ~

Teräksiä suojaavo betonikerros 30mm OEHA-ankkurit 6000-16- 340 tai vasH4kpl)1 ja kolomuotit.

Ankkurien paikat kuten perus- palkissa P 2.0.

Valmistustoleranssi: luokka 2 ( SBK) Suluissa olevat luvut koskevat maatuki- elementin korkeuksia 1.5 m ja 2.0m

KUVA 19

PERUSPALKKI P 4.0

N (X)

(31)

pp

1270 ... 3270

~~-·k~lo~Öfti'

-

•v-.

-

-~

1

- d__

....,

---

-@--

L

...,

- - - · -

"" ....,

... ' · · - .. ~

M_~i

Raudoitus A-A

$t !4) 16

k100 L450

·-

~

0 r..D lJ")

51.0

~

Betoni: K35-2 Teräs= A 400 H

Elementin paino: 1700. 2450 kg

Teräksiä suojaavo betonikerros 30mm Valmistustoleranssi: luokka 2 ( SBK)

KUVA 20

PERUSPALKKI PP (paalutettu)

N (0

(32)

Heijastinlevy.!_

kaidejuoksun P.

Si

Kaide

r3oo. ~

1

18oo • 1• 18oo 1 1aoo

1

.3oo.l

QlhlrW

1

-t-L

- --

: 1 1 1

li_L

1 1 r -~ r---

j_J .

r -r -r -r---

A-A

ierre d• 20

~

n:o 1074 A

Puutavara painekyllästettyä Kuusioruuvit M20 sinkittyjä Sisätartuntakierteet asennetaan valun yhteydessä reunimmai- siin kansielementteihin

~ r,_

r;J, 125JC125

1

r~

• ft •

L IJ +

Kaidepy\vään kohdalla eb 25 •125 L 500

-

'IT ... ll

1f u

+

~

-- ~

1 1

1 1

r-- 1 1

~ 1 1

~

11 - t:::= '-· _.___ . L--l

KUVA 21

KAIDEPIIRUSTUS

1

1

1 1

+ w

0

(33)

Cl

Elementtien asennus

Kulmateräs

1 50 "1 50

"1

-$-

! !

r-1

~

Elementtien liitos

Liitoksen teräsosat sink itty

Liitoksia 2 kpl/ sauma, etäisyys elementin ylä- ja alapinnasta 500 mm, yläpäässä taka- pinnassa, alapäässä sisäpinnassa.

KUVA 22

ASE NNUSPIIRUSTUS

w

(34)
(35)
(36)

Viittaukset

LIITTYVÄT TIEDOSTOT

Työssä on oletettu, että kiinteistösähkön kulutus on pysynyt rakennuksessa vakiona ennen hybridijärjestelmän asennetusta ja asennuksen jälkeen.. Sähköenergian kulutus

Myös tässä tapauksessa avai- men oikean asennon tunnistaminen tapahtuu mekaanisesti tunnisteen kohdalta, avaimen lehdestä.. Koodijyrsintäautomaatti (Vesa

Sen jälkeen opiskelija voi hakea graduate schooliin MA-ohjel- maan valitsemalleen laitokselle, ja esimerkiksi Comparative Studies -laitoksella MA- ohjelma kestää noin kaksi

taloudellisen kasvun edistäminen korostui laman aikana ja sen jälkeen talouspolitiikan tärkeimpänä tavoitteena.

Työnjohtajan tehtäviin kuuluu projektin alkuvaiheessa tiedottaa työntekijöille mitä, koska ja miten tehdään sekä huolehtia että kaikki työntekijät saavat

Yritysten tulee myös tulevaisuudessa segmentoida asiakkaitaan erilaisiin ryhmiin, siten, että yksi asiakas voidaan lokeroida mo- neen ryhmään samanaikaisesti.. Ryhmien rajat

Elokuussa 2005 tehdyn lisätutkimuksen yhteydessä kohteelle asennettiin 4 pohjaveden tarkkailu ja näytteenottoputkea (MW1-MW4).. Putket vaaittiin asennuksen jälkeen ja niis-

Harrastuskalastukseen kohdistuvia vaikutuksia arvioidaan asiantuntija-arviona perustuen muista isoista ruoppaushankkeesta saatuun seurantatietoon sekä Finnoonsataman edustan