Tiedonjyvä 2013/4

Jyväskylän yliopiston lehti No 4/ 2013

Vuorovaikutus ja vaikuttavuus Kutsu juhlaluennoille

yliopiston lehti nro 4 • 2013 Tiedonjyvä ilmestyy paperilehtenä neljä kertaa vuodessa.

Seuraava numero ilmestyy helmikuussa 2014.

lehTi VerkoSSa www.jyu.fi/tiedonjyva 48. VuoSikerTa Painos 4 000 kpl VaSTaaVa ToimiTTaja miikka kimari puh. 050 522 2015 miikka.kimari@jyu.fi ToimiTuSSihTeeri ja juTTuVinkiT hanna Parviainen puh. 040 805 4403 hanna.parviainen@jyu.fi ilmoiTuSmyynTi ja TilaukSeT kalevi luoma puh. 050 564 9006 kalevi.luoma@jyu.fi ToimiTuS jyväskylän yliopisto Viestintäpalvelut Pl 35

40014 jyväskylän yliopisto kuSTanTaja

jyväskylän yliopisto PainoPaikka Forssa Print SiSäinen jakelu Vahtimestarit

TiedonjyVän TilaukSeT www.jyu.fi/tiedonjyva TaPahTumakalenTeri julkaistaan vain verkossa.

kaikki tapahtumat aikataulu- ja paikkatietoineen löytyvät www.jyu.fi/kalenteri iSSn-l 0789-4805

iSSn 1798-6877 (verkkojulkaisu)

kansi

liikuntaillassa nähtiin vauhdikkaita tanssiesityksiä. kuva: Petteri kivimäki.

vuorovaikutus ja vaikuttavuus 8 Rikollisuus lisääntyy internetissä

18 Mitä luokkahuoneissa tapahtuu?

27 Museolle harvinainen lahjoitus

4 ����������������������������������lyhyet 12 ����������eCAARt Jyväskylään 14 ����������� vuokatille jatkoaikaa 15 ���������yvv-neuvoston gallup

20 ������� rehtori-instituutti 15 v.

22 ��������������������hallitus koossa 23 ������������������������ Ruusupuisto 28 ������ kapkaupunki ihastuttaa

Ja vielä lisäksi

13 8

JY VÄSKYLÄN

30

KORKEAKOULULIIKUNTA

19

PääKirjoitus

3

Jyväskylän yliopiston lehti TiedonJyvä Vuosituhannen vaihteessa alettiin puhua yh-

teiskunnallisesta vuorovaikutuksesta (YVV) yliopistojen kolmantena tehtävänä. Vuoden 1997 yliopistolaissa tehtävää ei vielä mainita,

mutta vuodesta 2010 voimassa olevassa lais- sa todetaan, että yliopistot toteuttavat koulu- tus- ja tutkimustehtäviään vuorovaikutukses- sa yhteiskunnan kanssa.

Yliopiston kaikki toiminta vaikuttaa yhteiskuntaan. Jyväskylän yliopistosta val- mistuu vuosittain noin 1400 maisteria ja 150 tohtoria, jotka omien alojensa asiantuntijoi- na rakentavat parempaa yhteiskuntaa. Maan hallituksessakin on tällä hetkellä kolme Jy- väskylän yliopistossa maisterin tutkinnon suorittanutta. Tutkimuksesta suuri osa teh- dään yhteistyössä yritysten tai julkisen sek- torin toimijoiden kanssa. Yhteiskunta on an- tanut myös perustutkimuksen yliopistojen tehtäväksi – jo perustuslaissa todetaan tutki- muksen vapaus yliopistoissa. Perustutkimus- kin on siis yhteiskunnan palvelua.

Yliopiston vaikutus Keski-Suomen alueen ja koko maan tulevaisuuteen ei rajoitu kou- lutukseen ja tutkimukseen. Lokakuun alus- sa Keski-Suomen alueen toimijat järjestivät Keski-Suomen foorumin, jossa oli yli tuhat osanottajaa maakunnasta. Jyväskylän yliopis- to oli näkyvästi mukana pohtimassa maa- kunnan strategiaa sekä käytännön toimen- piteitä alueen vetovoiman ja hyvinvoinnin edistämiseksi. Tällaisissa tapahtumissa yli- opiston osaamista ja osallistumista arvoste- taan.

Samaan aikaan lokakuun alussa ministe- rityöryhmä päätti kasvukeskussopimuksis- ta ja Innovatiiviset kaupungit INKA -ohjel- masta. Jyväskylän kaupunki on yksi kasvu-

keskuksista ja sai yksin vastattavaksi INKA- ohjelman kyberturvallisuuden teeman. Tee- man valmistelussa keskeisinä osaajina olivat Jyväskylän yliopisto ja Jyväskylän ammatti- korkeakoulu.

meidän ei tule vähätellä yliopis- ton asiantuntijoiden merkitystä kansallisissa työryhmissä, joissa luodaan eri ministeriöi- den linjauksia maan tulevaisuudelle, eikä sitä, miten tieteen popularisointi voi välittömäs- ti parantaa ihmisten hyvinvointia esimerkik- si terveystieteiden alalla.

Jyväskylän yliopis- to toimii lähes yksin- omaan verorahoil- la. Kaikki toimin- tamme on tarkoi- tettu yhteiskunnan hyväksi. Onko YVV meidän kol- mas tehtävämme vai ensimmäinen ja ainoa tehtä- vämme?

Yliopiston ensimmäinen tehtävä

MAtti MAnninen

rehtori

liikuntatieteellisen tiedekunnan järjes- tämät yliopistopäivät keräsivät 750 alumnia ja juhlavierasta Seminaarin- mäelle 10.–11. lokakuuta. yliopisto- päivät tarjosivat lukuisia mielenkiintoi- sia ilmaistapahtumia. kallis urheilu -seminaarissa pohdittiin, onko liikun- nan tasa-arvo romahtanut ja urheilu muuttunut pelkäksi viihdespektaakke- liksi. liikunta- ja terveyslaboratoriot avasivat ovensa, ja lukuisat alumnita- paamiset toivat tuttuja yhteen vuosien takaa. Vuonna 1963 aloittaneen en-

simmäisen vuosikurssin 60 opiskeli- jasta paikalla oli 28. Tiedekunnan 50-vuotisjuhlavuoden pääjuhlaan toi lisä arvokkuutta tasavallan presidentin ja liikuntatieteellisen tiedekunnan kun- niatohtorin Sauli Niinistön kirjeter- vehdys. Päivien aikana herätettiin uu- delleen henkiin liikuntailta, jossa enti- set ja nykyiset opiskelijat esittivät lii- kunta- ja tanssiesityksiä. illan lippu- tuotto, 5000 euroa, lahjoitettiin lyhen- tämättömänä keski-Suomen keskus- sairaalan lastenosaston yksikölle.

Yliopistopäivät olivat jymymenestys

Minervanpöllö (Athene noctua) kuuluu yliopiston museon kokoelma­

harvinaisuuksiin. Kuollut pöllö löydettiin Muuramen Kalalahdesta 1901, ja se oli ensimmäinen lajihavainto Suomessa. Minervanpöllö on tämän jälkeen tavattu Suomessa vain kerran, Siikajoen Tauvossa 1983. On yhä arvoitus, miten museon yksilö on päätynyt Keski­Suomeen. On jopa uumoiltu sen matkustaneen Suomeen salamatkustajana laivakyydillä. Lähteet: Nurminen, K.­M. Tuimailmeinen salamatkustaja. Tiedonjyvä 4:34. 2008 ja Törmälä, T.

Minervanpöllö tavattu Suomessa. Ornis Fennica 55:43. 1978.

yliopiston tiedemuseon näyttelykeskus Soih- dun avajaisia vietetään perjantaina 22. mar- raskuuta. Seminarium-rakennuksen näyttely- tilaan avattava Soihtu esittelee yliopistomme akateemista kulttuuriperintöä. Pysyviä näyt- telyitä ovat yliopiston tieteen, taiteen ja ym- päristön historiaa esittelevä oi kuvatuksia ja mielijuohteita -näyttelykokonaisuus sekä Tis- sarin taidekokoelma. Vaihtuvat näyttelyt ja museokauppa saavat oman tilansa, kipinän, jossa avautuu taidekasvatuksen opiskelijoi- den tekemä Seminaarinmäen arvoihin ja ko- kemuksiin liittyvä näyttely, aiSTein: Seminaa- rinmäen kohtaamisia.

yliopiston alumnien, emeritusten ja eläke- läisten muistot, kokemukset ja aineistot oli- vat merkittävänä apuna oi kuvatuksia ja mie- lijuohteita -näyttelyn käsikirjoitusvaiheessa.

myös tiedekunnat ja laitokset olivat mukana sisällöntuotannossa. näyttelyssä on yhdistetty kuvia, esineitä, tekstiä ja ääntä, joiden kautta välitetään tietoa yliopiston opetuksen ja tutki-

muksen historiasta. Tär- keässä osassa ovat kunkin temaattisen koko- naisuuden aihepiiriin liitty- vät videot, joihin on koottu esine-, kuva- ja elo- kuva-aineistoa muse- on kokoelmista. näyt- telykeskuksen rahoit- tajia ovat olleet yliopis- to ja yliopistosäätiö.

Näyttelykeskus Soihdun avajaiset 22.11. kello 12–18.

Opastetut näyttelykierrok- set kello 15, 16 ja 17.

Näyttelykeskus on auki myös lauantaina 23.11. kello 12–15 sekä Kuorolaulun vuosikymmeniä -tilaisuuden aikana maanantaina 25.11. kello 18–20.30. Vapaa pääsy.

Näyttelykeskus Soihtu avautuu Seminariumissa

petteRi kiviMäki

Lyhyet

5

Jyväskylän yliopiston lehti Tiedonjyvä Villa ranan vintiltä löytyi remontin yhteydessä kesän

lopulla pulpetti, jossa oli useita vanhoja lasinegatii- veja.

jyväskylän yliopiston museossa tunnistettiin ne- gatiivit otetuiksi Seminaarissa 1910–20-luvuilla.

osa kuvista on otettu Villa ranan sisätiloissa, joissa on esillä oppilaiden käsitöitä. kuvista voi tunnistaa Seminaarinmäen alueen lisäksi kirkkopuiston ja harjun alueet sekä Seminaarin opiskelijoita ja johta- jia.

löytö otettiin museossa innostuneena vastaan.

nykyään on jo harvinaista, että kampusalueelta tulee vastaan sata vuotta vanhoja esineitä. Vintiltä löytyi myös muun muassa seminaarin aikainen puulaatik- ko, jota on mahdollisesti käytetty oppilastöiden kul- jettamisessa ulkomaalaisiin näyttelyihin.

kaikkia kuvien henkilöitä ei ole pystytty tunnista- maan.

– useassa kuvassa esiintyy perhe, johon kuuluu mies ja nainen sekä heidän kymmenen lastaan.

joissain kuvissa mies on iäkkään pariskunnan, luul- tavasti vanhempiensa kanssa. kuvat on otettu piha- piirissä, joka ei näyttäisi olevan Seminaarinmäellä.

olen tutkinut ullakkoa jo 1980-luvulla, mutta se on

niin sokkeloinen, että sieltä saadaan vieläkin tällaisia upeita löytöjä. onneksi kukaan ei ollut heittänyt näi- tä pois, museon intendentti Pirjo Vuorinen sanoo.

ketkä esiintyvät kuvissa? miten he liittyvät Villa ranan ja Seminaarin historiaan? yliopiston museo ottaa mielellään vastaan kuviin liittyviä tietoja esi- merkiksi Facebook-sivullaan tai sähköpostitse osoit- teessa kampusmuseo@jyu.fi.

Kenen perhe kuvissa?

Jyväskylän yliopiston Museo

hakemusta jätettiin syksyn haussa

tietojärjestelmätieteen opintoihin, mikä on 20 prosenttia enemmän kuin viime syksynä.

Tietotekniikasta oli kiinnostunut 321 hakijaa.

Informaatioteknologian tiedekuntaan otetaan 50 uutta opiskelijaa.

482

rehtori Matti Manninen on ni- mennyt tekniikan lisensiaatti Ari Muhosen jyväs- kylän yliopiston kirjaston johta- jaksi 4.11.2013 alkaen. 

ari muhonen siirtyi jyväskylään helsingin yliopiston kirjaston Viikin kampuskirjaston johta- jan tehtävästä, jossa hän on toiminut vuodesta 2011. aiemmin hän on työs-

kennellyt muun muassa Teknillisen korkeakoulun ja aalto-yliopiston ylikir- jastonhoitajana sekä sivutoimisena pääsihteerinä Teknillisten Tieteiden akatemiassa. muhonen on toiminut Suomen yliopistokirjastojen neuvoston puheenjohtajana ja lukuisissa muissa luottamustehtävissä.

jyväskylän yliopiston kirjastoon kuuluu pääkirjasto ja kaksi kampuskir- jastoa. kirjastossa työskentelee noin 60 henkilöä ja se palvelee päivittäin kahta tuhatta ja vuosittain yli puolta miljoonaa asiakasta.

Vuoden alumniksi on valittu liikunta- tieteiden maisteri ja humanististen tie- teiden kandidaatti Kirsti Partanen. Suomalaisen liikuntaelämän lukuisissa johtotehtävissä vaikuttanut Partanen kuuluu maamme merkittävimpiin lii- kunta-alan johtajiin.

Vuonna 1975 päättyneiden liikunta- pedagogiikan opintojensa jälkeen Par- tanen on toiminut muun muassa lii- kuntapedagogiikan assistenttina, tut- kijana ja liikunnanopettajana. nykyään hän toimii yrittäjänä koulutus- ja kon- sultaatiopalveluja tuottavassa Partus innovations oy:ssä.

– opiskelu liikuntatieteellisessä antoi ammatin lisäksi laaja-alaisen näkemyksen liikuntakulttuurista sekä liikunnan ja urheilun merkityksestä yk- silölle, yhteisölle ja yhteiskunnalle. Sy- dämeni sykkii liikunnalle, Partanen kiitti puheessaan liikuntatieteellisen tiedekunnan 50-vuotisjuhlassa loka- kuussa.

Partanen on osallistunut aktiivisesti liikunta- ja urheilujärjestötyöhön seu- ratoiminnasta olympia- ja kansainväli- selle tasolle saakka. hän toimii järjes- telytoimikunnan puheenjohtajana vuonna 2015 järjestettävässä World Gymnaestrada -voimistelutapahtu- massa.

Vuoden alumnin valitsee jyväskylän yliopiston alumnit jykyS ry.

Kirsti Partasen sydän sykkii Liikunnalle

Ari Muhonen kirjaston johtajaksi

jyväskylän yliopisto on noussut 300 parhaan joukkoon brittiläisessä yli- opistovertailussa QS World university rankings. yliopisto sijoittui vertailussa sijalle 299 vuoden 2012 sijoituksen ollessa 309. Tieteenalavertailussa kasvatustieteet nousivat sijalle 51–

100 ja historia sijalle 151–200. Psy- kologia säilytti sijansa 101–150.

Pääsy maailman 200 parhaan jouk- koon tarkoittaa kuulumista viiden prosentin parhaimmistoon. kaikkiaan yliopiston tutkimus arvioitiin korkeim- paan luokkaan.

Bio- ja ympäristötieteiden laitos on

kirinyt sijoitustaan national Taiwan university -yliopiston Performance ranking of Scientific Papers for World universities 2013 -listauksessa. na- tional Taiwan university (nTu) listaa maailman 500 parasta yliopistoa, minkä lisäksi se tekee listauksen tut- kimusalueittain ja oppiaineittain. yli- opisto yltää sijalle 290 ympäristötie- teiden ja ekologian oppiainelistauk- sessa. Viime vuonna sijoitus oli 300.

Sijoitus heijastelee suomalaisen eko- logisen ja ympäristötieteellisen tutki- muksen korkeaa tasoa.

Yliopisto kiri paremmille sijoille ranking-listoilla

Jouko keski-säntti

studio AnRi

Lyhyet

7

Jyväskylän yliopiston lehti Tiedonjyvä yliopiston päärakennuksen (C) ja aallon kirjaston korjaus-

työt ovat alkaneet marraskuussa. korjauksen tavoitteena on poistaa rakennuksessa havaitut sisäilmaongelmat sekä ke- hittää rakennusta uudenlaisena oppimisympäristönä.

Perus korjauksen on arvioitu valmistuvan toukokuun lopussa 2015, jolloin rakennuksen juhla- ja opetustilat ovat taas käytössä. rakennuksen hallintosiipeen muuttavat rehtori, hallintojohtaja, hallintojohtajan ryhmä, strateginen kehittä- minen ja viestintäpalvelut. yliopiston kirjaamo sijoitetaan kirjastosiipeen.

Päärakennuksen peruskorjaus- työt käynnistyivät

ministeri Elisabeth Rehn vieraili jyväskylässä athenis Finlandiae -kulttuuriviikon avajaisissa 12. syyskuuta. Pitkän poliittisen uran tehnyt ja ihmisoikeustaistelijana tunnettu rehn oli lupautunut tilaisuuden suojelijaksi. rehn kehotti omassa puheenvuorossaan ihmisiä tutustumaan muiden maiden kulttuureihin avarakatseisesti ennakkoluuloja vält- täen. hän myös korosti, ettei kannata pelätä vieraan kielen käyttämistä siksi, että se ei kuulosta täydelliseltä. Suurempi merkitys on taidolla kommunikoida toisen ihmisen kanssa.

athenis Finladiae -kulttuuriviikko järjestettiin 9.–14.9. jo kuudetta kertaa. Pääteemoina olivat Saksa ja hansakau- pungit maustettuna keskiaikaisella kulttuurilla.

Ministeri Rehn kannusti avarakatseisuuteen

Ministeri Elisabeth Rehn tapasi Kiinan Suomen suurlä­

hettilään Huang Xingin ja hänen vaimonsa syyskuussa lokakuussa Jyväskylässä.

lAssi vääRänen

solJA Ryhänen

eurooppa- ja ulkomaankauppaministe- ri Alexander Stubb luennoi agorassa.

syyskuussa Suomen eu-politiikan roo- lista muuttuvassa maailmassa. Stub- bin mukaan eu:n ongelma on tällä hetkellä päätöksenteon hidas prosessi, jota tulisi nopeuttaa ja helpottaa. Po- liittisen auktoriteetin mureneminen ja päätöksenteon sirpaloituminen eu:ssa huolestuttavat häntä.

eu on hyvin kriisipitoinen organisaa- tio, mistä johtuen eu:n tavoitteet jää- vät liian vähäiselle huomiolle.

– kriisien alle jää monesti tärkeitä asioita, kuten globaalin tason vapaa- kaupan lisääminen ja sisämarkkinoi- den vapauttaminen, Stubb toteaa.

Stubb korosti Suomen sisämarkki- noiden uudistamisen tärkeyttä. hänen

mielestään Suomen on pakko kilpailu- kykyä ylläpitääkseen tehdä rakenteelli-

sia uudistuksia, kuten pidentää työuria ja tehdä maltillisia palkkaratkaisuja.

Alexander Stubb luennoi EU-politiikasta

Ministeri Stubb palkitsi Vuoden Nuoreksi Johtajaksi valitun Tampereen por­

mestarin Anna­Kaisa Ikosen. Jonne Seppä ja Janne Viinikkala (oik.) huomi­

oitiin kunnianmaininnoilla.

tAnJA ARffMAn

teemana VuoroVaikutus ja VaikuttaVuus

informaatioteknologian tiedekunnassa, jossa kyberturvallisuutta on tutkittu ja vuodesta 2007 lähtien. iNka-ohjelman kyberturvallisuus-osio pitää tutkijat kiireisinä lähivuosina.

teksti hanna parviainen, kuvitus piGMe, kuva petteri kivimäki

teemana VuoroVaikutus ja VaikuttaVuus

Jos internet kaatuisi, kaatuisi arkemmekin. Sähköpostit jäisivät lukematta ja sosiaalisen median kuviot kurkis- tamatta, mutta samalla jäisi saamatta esimerkiksi vesi ja sähkö. Aika nopeasti tyhjenisivät myös kauppojen hyllyt.

Ongelmia alkaisi tulla vastaan joka puolelta, koska yk- sinkertaisesti kaikki on nykyään verkossa. Koko arkem- me liittyy ”kyberiin” eli tietokoneisiin, tietoverkkoihin ja tietoliikenteeseen.

– Yhteiskuntamme toimintaa voi häiritä merkittävästi verkon kautta. Olemme hyvin haavoittuvaisia ja kyber- rikolliset tietävät sen, sanoo tietotekniikan laitoksen pro- jektitutkija Martti Lehto. Hän on huolissaan.

Kyberrikollisuus on jo yksi maailman suurimmista uhkista. Lehto ei rypistä otsaansa syyttä: verkkorikol- lisuutta on maailmassa jo enemmän kuin huumerikol- lisuutta. Lehdon arvion mukaan kyberrikollisuuden vo- lyymi on yli 400 miljardia dollaria vuosittain.

– Laitteet ovat monipuolistuneet ja niiden hinnat las- keneet. Monenlainen pahuuden tekeminen ja rikollisuus ovat siirtyneet verkkoon. Yritysten, virastojen ja valtioi- den kyykyttäminen on paljon helpompaa kuin ennen.

Rikollisuus kehittyy huimaa vauhtia yhä monimuotoi- semmaksi sekä vaikeammaksi ja hitaammaksi tutkia, Keski-Suomen poliisilaitoksen ylikonstaapeli Ari Kars- tinen sanoo.

Verkkorikollisuutta on monenlaista: yksityisiin ihmi- siin tai yrityksiin kohdistuvasta haitanteosta koko yh- teiskuntaa sääteleviin tekijöihin kohdistuvaan vakoi- luun, terrorismiin ja sodankäyntiin. Virukset eivät ole

enää harrastelijoiden näper- ryksiä vaan jopa valtioiden

käyttämiä aseita osana so- dankäyntiä.

Massiivista, laajalle alu- eelle ulottuvaa kyberis- kua ei ole onneksi teh- ty, mutta isoja hyök- käyksiä kyllä esimer- kiksi eri viranomais- ten nettipalvelimille.

Pelkona on isku, joka olisi Yhdysvaltojen syyskuun 11.

päivän terrori-iskua vastaava, mutta tehtäisiin verkossa.

Isku lamaannuttaisi hetkessä kaiken.

– Rikollisuus verkossa on helppoa, koska rikolliset voi- vat peittää jälkensä. Jos jää kiinni maassa, joka ei luovuta rikollisia, ei jää oikeasti kiinni, Lehto sanoo.

Ensimmäinen selkeästi koko maailmaa vavahduttanut virus oli vuonna 2003 Slammer-niminen mato, joka saas- tutti 15 minuutissa 90 prosenttia kohteistaan. Nopeasti 30 prosenttia internetliikenteestä oli pilalla.

– Kohtalaisen pieni joukko ihmisiä voi saada paljon vahinkoa aikaan. He ovat osaavia, koulutettuja ihmisiä, joilla on taloudelliset resurssit tehdä rikoksia verkossa. Se on pelottava totuus, varoittaa Karstinen.

Lehdon mukaan yksi kyberrikollisuuden mahdollis- tavista tekijöistä on USB-tikkujen käyttäminen. Oman tikun lainaaminen tai toisen tikun käyttäminen omassa koneessa voi mahdollistaa haittaohjelmien siirtymisen omalle koneelle tai arkaluonteisten tietojen joutumisen vääriin käsiin.

Nettirikollisuuden kasvu on otettu vakavasti. Loka- kuun alussa kansainvälinen rikospoliisijärjestö Inter- pol ja EU-maiden poliisiorganisaatioiden yhteenliitty- mä Europol vahvistivat nettirikollisuuden asiantunti- juuttaan suomalaisella osaamisella. Europolin kyberri- kollisuuden torjuntayksikköön valittiin asiantuntijak- si vanhempi rikos konstaapeli Sami Harmoinen Oulun poliisilaitokselta ja Interpolin kyberrikollisuuden torjun- tatehtäviin rikostarkastaja Kimmo Ulkuniemi Keskus- rikospoliisista.

Silmien väri: sininen

Sekä Lehto että Karstinen myöntävät, että kansalaiset ovat internetissä liian sinisilmäisiä. Maalaisjärki unoh- tuu koneen ääreen istuutuessa.

– Suurin osa ihmisistä ei lähtisi pimeän aikaan vaaral- liselle kadunpätkälle. Verkossa tulee valheellinen turval- lisuudentunne, kun istuu kotona. Kuitenkin kotikonees- ta voi puuttua kaikki tietoturva, kuten viruksentorjunta- ohjelmat ja palomuuri. Mitä tahansa sivustoja ei kanna- ta avata eikä viesteihin vastailla, Karstinen muistuttaa.

Ystäväkirjat ovat siirtyneet pulpeteista sosiaaliseen mediaan ja imaisseet kaiken ikäiset mukaansa. Valo- kuvien sekä osoite- ja työpaikkatietojen lisäksi netissä

jaetaan hyvinkin henkilökohtaista tietoa. Moni ei tie- dä, että kerran nettiin ladatut kuvat tai muut yksityi- set tiedot ovat siellä aina, vaikka ne itse poistaisikin.

Tutkija Martti Lehto on huolissaan kansalaisten tavasta paljastaa internetissä mitä vain.

– Älä kerro sitä internetissä, mitä et kertoisi tunte­

mattomalle pimeällä kadulla, hän suosittelee.

11

Jyväskylän yliopiston lehti TiedonJyvä – Yhteiskunnan kannalta katsottuna omien tietojen ja-

kaminen netissä ei ole suuri uhka, mutta yksilön kannal- ta riskit ovat olemassa. Hoida asiasi netissä fiksusti, älä- kä kerro kotiosoitettasi, tilinumeroasi ja henkilötunnus- tasi. Rikollisuuden uhka on aina olemassa, Lehto neuvoo.

Klikkaa Aapisen sivua 5

Vanhemmat ja koulut eivät ole helpon asian edessä poh- tiessaan lasten internetin ja eri laitteiden käyttöön liitty- viä rajoituksia ja tapoja. On kaksi eri asiaa miettiä, min- kä ikäiselle lapselle voi ostaa esimerkiksi älypuhelimen ja minkä ikäinen lapsi sitä tarvitsee.

– Emme voi palata vanhaan aikaan, eikä lapselta tar- vitse kieltää kaikkea. Jos lapselle päätetään hankkia äly- puhelin, on tärkeintä asettaa siihen estot, rakentaa laite lapselle sopivaksi sekä opastaa sen käytössä. Älypuheli- messa on paljon hyviä ominaisuuksia, joista oikein käy- tettynä lapsi hyötyy.

Lehdon mukaan internetin käyttöohjausta tulisi olla ehdottomasti nykyistä enemmän saatavilla aina esikou- luiästä seniori-ikään asti. Vuonna 2020 saattavat Aapiset olla jo hävinneet ja tabletit arjen työvälineitä joka lap- sen repussa.

– Peruskoulun opettajat tarvitsevat tietoa siitä, miten lapset voivat käyttää turvallisesti uusia laitteita, palvelui- ta ja verkkoa. Opetus tulisi sisällyttää opetussuunnitel- maan, hän ehdottaa.

Lehto vertaa internetiä autoon. Ensin tehtiin auto ja sitten opeteltiin ajamaan sillä. Kun oli ajettu jo kauan, huomattiin, että olisi hyvä olla jonkinlaiset liikennesään- nöt ja koulu, jossa opetettaisiin säännöt ja autolla ajami- nen. Tämän jälkeen alettiin valvoa, että sääntöjä myös noudatetaan.

– Internetin käyttöönkin olisi tarvittu oma koulu ja ko- keet. Ei olisi saanut rynnätä suin päin tuntemattoman.

Vanhakin koira voi kuitenkin vielä oppia käyttäyty- mään, jopa internetissä.

teemana VuoroVaikutus ja VaikuttaVuus

jyväskylä on valittu vastaamaan valta- kunnallisen innovatiiviset kaupungit in- ka -ohjelman kyberturvallisuuden osasta. Vuoden 2014 alussa käynnis- tyvän ohjelman tavoitteena on vahvis- taa kansainvälisesti vetovoimaisten in- novaatiokeskittymien syntymistä Suo- meen.

kyberteeman visiona on luoda Suo- mesta kansainvälisesti tunnustettu ky- berturvallisuuden liiketoiminnan ja osaamisen sekä sen uhkiin varautumi- sen edelläkävijä. Tavoitteena on kehit- tää kyberturvallisuusliiketoimintaa, luo- da uusia alan yrityksiä ja saada ulko- maisia yrityksiä sijoittumaan Suomeen.

jyväskylän yliopistolla on merkittävä

rooli hankkeen toteutumisessa. ensim- mäisessä vaiheessa (2014–2017) or- ganisoidaan hanke kansalliseksi, luo- daan strateginen tutkimusohjelma, koordinoidaan käynnissä olevia liiketoi- mintahankkeita ja käynnistetään uusia hankkeita. Tuolloin alkaa myös Cyber Science Parkin ja kankaan kyberturval- lisen kaupunkiympäristön rakennus.

Toisessa vaiheessa (2018–2020) syvennetään ja laajennetaan liiketoi- minta- ja tutkimushankkeita ja osaa- misvientiä sekä Cyber Science Parkin ja kankaan toimintaa.

Tietotekniikan ja tietojenkäsittelytie- teen laitokset ja kauppakorkeakoulu ovat tutkineet kyberturvallisuutta vuo-

desta 2007. osaamista on kehitetty myös yhteistyössä kotimaisten ja ulko- maisten yliopistojen kanssa.

Tutkimusaloina ovat ollut muun mu- assa suurten kriittisen infrastruktuurin suojaaminen, turvallisuusjohtaminen, ja tieto- ja kyberturvallisuusstrategian kehitysmenetelmät. muita tutkimusai- heita ovat esimerkiksi kyberturvallisuu- den suunnittelu ja johtaminen käyttäy- tymis- ja kognitiotieteellisestä sekä liikkeenjohdollisesta näkökulmasta.

– uudet kyberturvallisuuteen liittyvät maisteriohjelmat ja alan tutkimushank- keet luovat yliopistostamme vahvan ky- berturvallisuuden ja iCT-painoalojen osaamiskeskittymän. meidän kannat- taa kehittää vahvasta osaamisestam- me nokian kaltainen osaamisvienti, tutkija Martti Lehto ehdottaa.

• informaatioteknologian tiedekunnan ainelaitosten yhteinen.

• Tarkoitettu informaatioturvallisuudesta kiinnostuneille mais- teriopiskelijoille, jatkotutkintoa tekeville sekä jo työelämäs- sä oleville täydennyskoulutusta haluaville.

• Pakollisiin opintoihin (25 op.) kuuluvat kurssit Future inter- net, yhteiskunta ja informaatioturvallisuus, kybermaailma ja turvallisuus, informaatioturvallisuuden strateginen johta- minen ja Tietoturva.

• Valinnaisiksi opinnoiksi voi valita kursseja usean eri kurs- sin joukosta, esimerkiksi aiheista Cyber Security Technolo- gy, System Security ja Cyber Conflict.

• maisteriohjelmasta valmistuneet voivat työllistyä esimerkik- si tietoturvapäälliköiksi ja -johtajiksi.

Informaatioturvallisuuden maisterikoulutus (120 op.)

Jyväskylälle INKAn kyberturvallisuus

teksti hanna parviainen, kuva Jukka salmi

Jyväskylässä järjestetään kesällä 2016 hiukkaskiihdyttimillä teh- tävään soveltavaan tutkimukseen liittyvä kansainvälinen ECAART- kongressi. Kahden–kolmen vuo- den välein järjestettävä kongres- si on pidetty aikaisemmin Kes- ki- ja Etelä-Euroopan kaupun- geissa, kuten esimerkiksi Atee- nassa, Frankfurtissa, Pariisissa ja Lontoossa.  Kongressia ei ole jär- jestetty koskaan Skandinaviassa, vaikka kiihdytinala on täällä ak- tiivinen.

–Aloimme keväällä fysiikan laitoksessa ajatella, että olisi hie- noa saada alan tutkimuksellem- me lisää näkyvyyttä kotimaas- sa ja kansainvälisesti, ja päätim- me hakea tapahtuman järjestely- vastuuta, yliopistonlehtori Timo Sajavaara kertoo.  

Laitos pyysi hakuprojektiin apua Jyväskylä Convention Bu-

reausta (JCB), joka tarjoaa tapahtumahakuun asiantun- tija-apua. Yhdessä JCB:n kanssa syntyi englanninkieli- nen esittelymateriaali, johon koottiin tietoja yliopistos- ta, hiukkaskiihdyttimellä tehtävästä tutkimuksesta ja Jy- väskylän kaupungista sekä kirjattiin ehdotus majoitus- ja tapahtumapaikoista.

Sajavaara esitteli suunnitelman syyskuussa Belgiassa kansainväliselle komitealle, joka hyväksyi ehdotuksen yksimielisesti. Hyvä etukäteissuunnittelu, yliopiston si- jainti, tutkimus ja kaunis ympäristö saivat kehuja.

Agorassa järjestettävään kongressiin osallistunee 100–200 alan ammattilaista jopa 30 eri maasta aina Ete- lä-Amerikkaa ja Uutta-Seelantia myöten. Tapahtuman suunnittelu alkaa reilun vuoden kuluttua tilojen ja pu- hujien varauksella sekä kongressitoimistojen kilpailu- tuksella.

–Suomi on eksoottinen, turvallinen ja puhdas, ja maamme kiinnostaakin paljon esimerkiksi kiinalaisia ja

japanilaisia. Kongressi on upea ti- laisuus kiihdytinalan jatko-opis- kelijoillemme esitellä omia tutki- muksiaan ja itse rakentamia lait- teistojaan. Päivien aikana tulee olemaan esillä hyvin vahva tie- teellinen panos sekä meiltä että muista kansainvälisistä huippu- laboratorioista.  

 

Apua kongressin hakuun

JCB syntyi vuonna 1986 Jyväsky- län yliopiston Täydennyskoulu- tuskeskuksessa. Nykyään sen ra- hoittajina toimivat yliopisto, Jy- kes, Jyväskylän ammattikorkea- koulu, Jyväskylän kaupunki ja lu- kuisat yritykset.

Toiminnan ajatuksena on tu- kea kansainvälisten kokousten ja kongressien kutsumista ja suun- nittelua Jyväskylään. JCB tarjoaa maksutonta suunnittelu- ja hakuapua, kaupunkitietoa ja valokuvia sekä materiaalin taiton.

Jyväskylä on Suomen viidenneksi vilkkain kongres- sikaupunki. Hyvää sijoitusta edesauttavat esimerkiksi lyhyet välimatkat kaupungin sisällä ja kongressin vahva näkyminen katukuvassa.

Yrityksen asiakkaista reilu 80 prosenttia tulee Jyväs- kylän yliopistosta.

–Olemme olleet mukana hakemassa kongressia jokai- selle tiedekunnalle. Oman tutkimusalan kansainvälinen noteeraaminen on yksi ammattitaidon osa-alueista, joten kongressin järjestäminen kannattaa aina, JCB:n markki- nointipäällikkö Jaana Ruponen vakuuttaa.

jCB:n kongressiaamiainen kongressin järjestämisestä kiinnostuneille kahvila musicassa 10.12. klo 8.30–10. Vapaa pääsy. lisätietoja www.jcb.fi 

Kansainvälinen kiihdytin- kongressi Agoraan

Agorassa järjestetään vuosittain useita kongresseja ja muita tapahtumia.

13

Jyväskylän yliopiston lehti TiedonJyvä

teemana VuoroVaikutus ja VaikuttaVuus

Jyväskylän yliopisto ja Keski-Suomen sairaanhoitopiiri yhdistävät kudos- ja solunäytekokoelmiaan ensi vuonna avattavaksi suunniteltuun biopankkiin. Kummankin ta- lon tutkijat voivat hakea tutkimuslupaa biopankkiin ke- rätyille näytteille.

Yliopiston kokoelmassa on yhteensä 2000 – 3000 veri-, virtsa- ja kudosnäytettä. Näytteet on saatu tutkimuksiin osallistuneilta vapaaehtoisilta opiskelijoilta ja kaupunki- laisilta sekä tiettyihin ikä- tai sairausryhmiin kuuluvilta esimerkiksi lehti-ilmoitusten kautta tai väestörekisteris- tä satunnaisotannalla.

– Näytteitä on saatu tutkimustarkoituksiin aina ilah- duttavan hyvin. Tutkittavat saavat samalla tärkeää tietoa terveydentilastaan, kuten verenkuvan, luuntiheyden ja kehon koostumuksen tietoja tai kolesteroli- ja sokeriar- voja, laboratoriopäällikkö Vuokko Kovanen terveystietei- den laitoksesta sanoo.

Terveystieteiden ja liikuntabiologian laitosten tutki- muksissa käytetään veri- ja virtsanäytteiden lisäksi myös näytteenantajan etureidestä biopsianeulalla otettuja lihas kudosnäytteitä ja vyötärön alueen ihonalaiskudok- sen rasvanäytteitä.

Satojatuhansia näytteitä

Ajatus kokoelmien yhdistämisestä lähti sairaanhoitopiiristä.

 – Biopankki tulee tarpeeseen kau- pungissa, jossa on sairaalan lisäksi iso yliopisto. Yhteistyöstä on kaikil- le hyötyä, Keski-Suomen biopankki- hankkeen projektipäällikkö, sairaala- solubiologi Marjukka Friman sanoo.

Sairaanhoitopiirissä kudosnäyt- teet kerätään ensisijaisesti potilaan diagnostiikkaa ja hoidon kehittämis- tä varten. Parafiiniin valettuja kudos- näytteitä on kerätty vuodesta 1964 al- kaen satojatuhansia. Vuosittain uusia kudosnäytteitä tulee noin 25 000.

– Käytämme näytteitä erityisen paljon syöpätutkimuksessa. Syöpä- solujen geeneistä halutaan nyt pal- jon tietoja, patologian yksikön osas- tonylilääkäri Markku Kallajoki sanoo.

Kallajoki iloitsee tulevasta yhteistyöstä myös yliopiston kannalta: hän työskentelee myös bio- ja ympäristötietei- den laitoksen solu- ja molekyylipatologian professorina.

Professuuri on Jyväskylän yliopiston ja sairaanhoitopii- rin yhteinen.

Biopankkilaki odotettu muutos

Syyskuussa voimaan tullut biopankkilaki tuo kauan odo- tetun parannuksen kudosnäytteiden tutkimuskäyttöön.

Aiemmin näytteet ovat olleet käytettävissä vain siinä tut- kimuksessa, johon eettisen toimikunnan ja tarvittaessa VALVIRAn lupa on haettu. Tutkimuksen päätyttyä jäl- jelle jäänyt näyte on kuulunut hävittää.

– Hyvä, että arvokkaita näytteitä on mahdollista säi- lyttää alkuperäisen tutkimuksen loputtua. Aiemminkin vanhojen näytteiden käyttäminen uusiin tutkimuksiin on ollut mahdollista, mutta se on edellyttänyt uusien tutki- muslupien anomista, Kovanen sanoo.

Biopankki käynnistyy vuonna 2014, mikäli hanke saa myönteisen lausunnon tutkimuseettiseltä lääketieteelli- seltä toimikunnalta TUKIJAlta ja mikäli Sosiaali- ja ter- veysalan lupa- ja valvontavirasto VALVIRA hyväksyy sen valtakunnalliseen biopankkirekisteriin. Biopankkia ol- laan perustamassa myös Turkuun ja Helsinkiin.

teksti ja kuva hanna parviainen

Yliopiston ja sairaalan

kudosnäytteet biopankiksi

Sekä Keski­Suomen sairaanhoitopiirissä että yliopistossa työskentelevä pro­

fessori Markku Kallajoki (vas.), ylilääkäri Teijo Kuopio ja sairaalasolubiologi Marjukka Friman iloitsevat kudosnäytteiden kokoelmien yhdistämisestä.

teksti Miikka kimari, kuva petteri kivimäki

Maisteri- ja tohtorikoulutus jatkuu 1.1.2014 alkaen Vuo- katin Snowpoliksessa myös seuraavat viisi vuotta. Jyväs- kylän yliopisto ja Sotkamon kunta allekirjoittivat yhteis- työ- ja rahoitussopimuksen Vuokatin Urheiluopistossa syyskuussa pidetyssä juhlaseminaarissa.

Liikuntabiologian laitoksen liikuntateknologian yk- sikkö aloitti toimintansa Vuokatissa kymmenen vuotta sitten. Maisteri- ja tohtorikoulutuksen ohella yksikkö on suuntautunut tutkimaan etenkin pohjoismaisia hiihtola- jeja. Yksikkö pyrkii tuottamaan Kainuun ja Oulun alu- eelle ammattitaitoista liikuntateknologista osaamista, ke- hittämään liikuntateknologista yrityslähtöistä tutkimus- ta ja synnyttämään alueelle pysyvää kansainvälistä tut- kimusta.

Liikuntateknologian yksikön johtaja, professori Vesa Linnamo on tyytyväinen Vuokatin tarjoamiin mahdol- lisuuksiin.

– Talvilajien tutkimustyötä varten olosuhteet ovat ihanteelliset. Vuokatin hiihtotunneli on mahdollistanut hiihtotutkimuksen laboratorio-olosuhteissa. Kehittyneet mittausmenetelmät ja olosuhteet ovat puolestaan houku- telleet myös kansainvälisiä tutkimuskumppaneita Vuo- kattiin.

Monipuolista tutkimustyötä

Tammikuussa 2004 alkaneesta liikuntateknologian muuntokoulutuksesta on valmistunut 41 liikuntatekno-

logian maisteria ja yksi liikuntatieteiden tohtori. Pohja- koulutukseksi vaaditaan vähintään 180 opintopistettä tai vastaavat opinnot tekniikan tai informaatioteknologian koulutusaloilta yliopistossa tai ammattikorkeakoulussa.

– Vuokatissa on tehty erittäin monipuolisia tutkimus- projekteja, joihin tekniikkataustaiset opiskelijat ovat tuo- neet omaa osaamistaan. Mieliinpainuvimpia projekteja ovat olleet muun muassa suksen liikutuslaitteen ja dy- naamisen tasapainolaitteen kehitystyö, unohtamatta tie- tenkään Vuokatin ensimmäistä tohtorinväitöstilaisuutta, Linnamo kertoo.

Hänen mukaansa Kainuun alueen rahoitusmahdolli- suudet ja tiivis yritysyhteistyö ovat tuoneet paljon lisäar- voa tutkimukselle. Kaikkiaan yhteistyötä on tehty 50 yri- tyksen ja organisaation kanssa, ja opiskelijoille on tilas- toitu 43 työpaikkaa, joista 26 Kainuun alueella.

– Alueen tarjoamat rahoitusmahdollisuudet ovat edesauttaneet kansainvälisen tason tutkimuslaboratori- oiden luomisessa, ja ne puolestaan mahdollistavat huip- putason tutkimuksen teon.

Yksi näkyvä osa Vuokatin yksikön toimintaa ovat kan- sainväliset tieteelliset kongressit ja symposiumit. Vuoka- tissa on järjestetty vuosina 2006 ja 2012 International Congress on Science & Nordic Skiing -kongressi. Vuon- na 2012 kongressi veti paikalle yli 150 osallistujaa 13 eri maasta ja siellä pidettiin 78 tieteellistä esitystä. Seuraavan kerran kongressi järjestetään alkukesällä 2015.

Liikuntateknologiakoulutus jatkuu Vuokatissa

Liikuntabiologian laitos jatkaa tutkimuksia maailman ensimmäisessä hiihtotunnelissa seuraavat myös viisi vuotta.

15

Jyväskylän yliopiston lehti TiedonJyvä

teemana VuoroVaikutus ja VaikuttaVuus

Asiantuntemus halutaan yritysten käyttöön

teksti hanna parviainen, kuvat petteri kivimäki

1

Mitä yhteistyötä organisaatiosi/yrityksesi tekee jyväskylän yliopiston kanssa?

2

Millaisena näet jyväskylän yliopiston yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen?

3

Minkälaista uskot sen yhteiskunnallisen roolin ja vuorovaikutuksen olevan kymmenen vuoden kuluttua?

1

Kansakoulunopettajaseminaarilla oli ratkaiseva mer- kitys kaupungin kasvulle. Ilman yliopistoa ei olisi kau- punkia eikä ilman kaupunkia yliopistoa. Kaupungilla ja yliopistolla on paljon erilaisia yhteistyömuotoja ja kans- sakäymistä arjessa ja juhlassa. Hyviä esimerkkejä ovat Suomalainen musiikkikampus ja valtion kehittämisoh- jelma INKA. Lukiolaiset tekevät ison ratkaisun päättäes- sään, mihin kaupunkiin lähtevät opiskelemaan. Kaupun- ki ja yliopisto rakentavat yhdessä alueen viihtyvyyttä ja mainetta. Haluamme panostaa kaupungin 30 000 opiske- lijan kulttuuriin ja viihtyvyyteen ja toivomme, että heistä moni haluaisi rakentaa elämänsä Jyväskylään. Sekä meil- tä valmistuneet että kansainväliset opiskelijat ovat tär- keitä kaupungin ja koulutuksen lähettiläitä maailmalla.

2

Aiemmin yliopisto oli sulkeutuneempi. Nykyään yhteistyö kaupungin, yritysten ja organisaatioiden kans- sa on arkipäivää. Vaikea kansantaloudellinen tilanne ja nuorten työllistyminen ovat isoja haasteita. Yrittäjät, yli- opisto ja kaupunki voisivat miettiä yhdessä keinoja tilan- teeseen kaupungissa, jossa valmistuu vuosittain 10000 nuorta eri oppilaitoksista.

3

Jyväskylä on rankattu Kehä kolmosen ulkopuolella olevien kolmen parhaan kaupungin kastiin. Tavoitteena on olla kymmenen vuoden kuluttua samassa tilanteessa.

Siinä pysymisessä yliopistolla on merkittävä rooli.

1

Toimin yrittäjänä ja asiantuntijana useassa yritykses- sä, muun muassa HRD Osaamiskehitys Oy:ssä ja Ener- giakolmio Oy:ssä, jotka tekevät monenlaista yhteistyötä yliopiston kanssa. Henkilöstöämme on kouluttautunut muun muassa MBA-täydennyskoulutusohjelmassa. Ha- luaisimme laajentaa yhteistyötä tarjoamalla alkaville ja kasvaville yrityksille asiantuntija- ja Coaching-palvelui- ta osaamiskehityksen puitteissa.

2

Jokainen yliopiston henkilöstöön kuuluva tekee vuo- rovaikutuksellista työtä omalta osaltaan. Millaista työ on? Miten tulisi hoitaa yliopiston ”yhteistä” näkyvyyttä?

Edustamilleni yrityksille yliopisto on kohtuullisen näky- mätön. Yliopistossa on erinomaista osaamista, jota voisi hyödyntää enemmän.

3

Tulisiko yliopiston keskittyä ensisijaisesti tieteeseen ja tutkimukseen? Miten paljon yliopiston tulisi palvella käytännön työelämää? Toki tieteen, tutkimuksen ja työ- elämän yhteistyötä voidaan toteuttaa tuloksellisesti. Toi- voisin, että yliopisto olisi voimakkaammin mukana yri- tystoiminnassa aktiivisen yhteistyön kautta.

Kaupunginjohtaja

Markku Andersson , Jyväskylä

Sarjayrittäjä Jukka Muilu ^,

HRD Osaamiskehitys Oy

1

Edesmennyt päätoimittaja Erkki Laatikainen oli vahvasti vaikuttamassa Tampereen yliopiston toimit- tajatutkinnon ”vastavoiman” saamiseen Jyväskylään 1980-luvun lopulla. Iso osa Jyväskylän journalistiikan opiskelijoista on harjoitellut Keskisuomalaisessa, ja ai- ka moni on päätynyt meille myös vakinaiseen työsuh- teeseen. Ensimmäisen vuosikurssin uutistyön harjoitte- lupäivät ovat jo perinne. Informaatioteknologian Profit- hankkeesta olemme saaneet mahtavaa apua digitaali- seen tuotekehitykseen. Yliopiston juhlavuosi näkyy vii- koittain tutkijoiden ja muiden asiantuntijoiden kolum- neina sekä toimituksen juttuina yliopistoelämästä his- toriasta nykypäivään. 

2

Arvostan yliopiston muutosta avoimempaan suun- taan. Yliopistoväki ei halua vain käpertyä tutkijan kam- mioihin vaan vaikuttaa yhteiskunnassa aidossa vuoro- vaikutuksessa oppilaitosten, elinkeinoelämän ja kansa- laisjärjestöjen kanssa. Ammattikorkeakoulun ja yliopis- ton yhteistyö on tärkeää koko maakunnan kehitykselle.

Yliopisto voisi entistä selkeämmin tiedottaa pk-yrityk- sille, millaisissa asioissa nämä voisivat saada apua yli- opistolta. Toivon avoimempaa ja näkyvämpää markki- nointia omista vahvuuksista.

3

Toivon, että kymmenen vuoden kuluttua nykyis- täkin useammalla keskisuomalaisella on henkilökoh- tainen suhde yliopistoomme opiskelijana, työntekijänä tai yhteistyökumppanina. Uskon, että yliopiston ja am- mattikorkeakoulun opiskelijoiden joukosta nousee glo- baaleja kasvuyrityksiä, joista koko Suomi saa olla ylpeä.

1

Siparila on mukana yliopiston ja ammattikorkea- koulun hallinnoimassa Dimark-hankkeessa, jossa kehi- tetään yritysten digitaalisen markkinoinnin osaamista.

Siparilaan on tehty markkinoinnin kurssien harjoitus- töitä ja kandidaatintutkielmia ja olemme pitäneet luen- toja pyydetyistä aiheista.

2

Arvostan avoimen yliopiston opintotarjontaa ja nä- kyvyyttä seudulla. Työelämän muuttuvissa haasteissa avoin yliopisto tarjoaa helpon ja joustavan tavan päivit- tää osaamista. Yliopisto näkyy mukavasti Keski-Suomen seudun yhteiskunnallisessa keskustelussa. Muutosta toi- von erityisesti liiketoimintalähtöiseen yliopiston palve- luista viestimiseen. Usein ei ole riittävästi aikaa etsiä so- pivaa palvelua yliopistolta, joten helposti tulee käännyt- tyä konsulttitoimistojen puoleen. Poikkitieteellisyyt- tä voisi hyödyntää tehokkaammin, esimerkiksi moniin markkinoinnin haasteisiin olisi mielenkiintoista sisällyt- tää psykologian tai käyttäytymistieteen osaamista.

3

Muutokset vaativat jatkuvaa oppimista ja moni- alaista osaamista. Resurssien niukkuus ajaa yritykset et- simään kustannustehokkaita tapoja ratkaista liike-elä- män haasteita. Tämä mahdollistaa yhä tiiviimmän yh- teistyön yrityselämän mukana olosta opetuksessa case- yrityksinä ja ”oppimisalustoina”. Uskon, että teorialäh- töisen opetuksen rinnalle nousee kokemuksellinen ta- pa oppia.

Varapäätoimittaja

Inkeri Pasanen , Keskisuomalainen

Markkinointijohtaja

Laura Sojakka , Siparila Oy

Lue haastattelujen pitemmät versiot osoitteesta www.jyu.fi/tiedonjyva

17

Jyväskylän yliopiston lehti TiedonJyvä

teemana VuoroVaikutus ja VaikuttaVuus

1

Ylioppilaskuntaa ei olisi ilman yliopistoa, eikä yli- opistoa ilman ylioppilaskuntaa. Ylioppilaskunnan hal- litus tapaa säännöllisesti yliopiston rehtoria, hallintoa ja hallitusta ja osallistuu yliopiston kehittämiseen monin tavoin. Yhteistyö on erittäin tiivistä, edustajamme ovat mukana muun muassa yliopiston hallintoelimissä.

2

YVV-neuvoston nimeäminen on osoitus siitä, että yliopisto tunnustaa yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen olennaiseksi tehtäväkseen. Toivon petrausta tutkimuk- sen popularisointiin. Meillä tehdään monipuolista tut- kimusta, jonka tuloksista pitäisi kertoa myös tavalliselle kaduntallaajalle. Siten yliopisto voisi olla läsnä kansalais- ten elämässä ja tehtävänsä mukaisesti edistää sivistystä.

3

Yliopistojen merkitys työurien pidentämisessä ja te- hostamisessa kasvaa lähivuosina. On suuri haaste, kuin- ka yliopistot kykenevät havaitsemaan yhteiskunnan kou- lutustarpeita ja reagoimaan niiden muutokseen. Ei ole järkeä kouluttaa akateemisia ammattilaisia, jos koulu- tusalalta ei työllisty. Toki pallo on myös valtion johdol- la, jonka pitäisi ohjata yliopistoja kouluttamaan ihmisiä yhteiskunnan tarpeita vastaavasti. Keskeistä on tasapai- noilu yhteiskunnan tarpeiden ja yliopiston sivistystehtä- vän välillä. Yliopiston pitää tutkia tuntematonta ja olla edelläkävijä. Tämä tarkoittaa välillä epäonnistumisia ja jopa resurssien hukkaamista, mutta välillä myös merkit- täviä innovaatiota.

1

Yli 4000 asiantuntijan sairaanhoitopiiri tekee Jyväs- kylän yliopiston kanssa monentasoista yhteistyötä. Mo- ni työntekijöistämme on yliopistomme perus-, erikois- ja jatkokouluttama. Meillä on käynnissä lukuisia yhteis- projekteja, kuten esimerkiksi biopankkitoiminnan käyn- nistäminen, ICT-järjestelmien kehittämistyö, fysiotera- pian alueen kehittäminen sekä geriatriaan liittyvät pro- jektit. Tutkimuksemme pääpaino on lääketieteen ja ter- veystieteiden tutkimuksessa, joissa yhteistyökumppanit ovat usein yliopistot ja teollisuus.

2

Monitieteisyys, laaja-alaisuus ja maailmanluokan asiantuntemus ovat yliopiston kiistaton valtti. Yhteis- kunnallinen merkitys syntyy koulutusfunktion kautta.

Lähes puolet valmistuneista jää alueelle työelämään. Yli- opisto tutkimusinstituutiona saa paljon julkista ja yksi- tyistä, kotimaista ja kansainvälistä tutkimusrahoitusta ja luo uusia korkean osaamisen työpaikkoja. Tutkimustoi- minnalla ja yhteistyöllä yritysten ja julkisen sektorin toi- mijoiden kanssa syntyy merkittäviä innovaatioita. Ter- veystieteiden alojen vahvistuminen vahvistaisi myös sai- raanhoitopiirin toiminnan kehittämistä. Yhteistyötä voi- si kehittää taloustieteen, luonnontieteen, johtamisen ja aivotutkimuksen saroilla.

3

Näen Jyväskylän, Jyväskylän yliopiston, vientiin suuntautuvan elinkeinoelämän  ja Keski-Suomen sai- raanhoitopiirin muodostavan merkittävän vetovoiman myös tulevaisuudessa. 

Yhteiskunnallisen vuoro vaikutuksen neuvosto

• edistää ja ylläpitää yliopiston hallituksen, rehtoreiden, tie- dekuntien ja laitosten tukena yliopiston yhteiskunnallisia vuorovaikutussuhteita. Se arvioi yliopiston opetus- ja tut- kimustoiminnan yhteiskunnallista vaikuttavuutta osana yliopiston toiminnan laadun arviointia.

• neuvostoon kuuluu puheenjohtaja, rehtori matti manni- sen lisäksi 17 jäsentä, jotka työskentelevät jyväskylän yliopistossa, yrityksissä tai organisaatioissa. kaksivuoti- nen toimikausi päättyy vuoden 2014 lopussa.

Pääsihteeri Sami Tuori ,

Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta

Johtaja Juha Kinnunen , Keski-Suomen sairaanhoitopiiri

pietA hAAtAinen

Miten lapsi oivaltaa lukemisen salat? Koska oppilaan kes- kittyminen herpaantuu? Miksi kaikki eivät opi samalla tavoin? Psykologian laitos ja opettajankoulutuslaitos ovat pohtineet näitä asioita jo kauan, mutta haasteena on ol- lut reaaliaikaisen, oppimisprosessiin ja luokkahuonevuo- rovaikutukseen keskittyvän tutkimuksen toteuttaminen.

 – Perinteisesti käyttäytymistä ja oppimista on tutkit- tu laboratorioon järjestetyissä tilanteissa, jotka eivät ole piuhoineen ja erilaisine mittavälineineen aitoja. Aloim- me pohtia, voisiko systemaattisia mittauksia tehdä au- tenttisissa tilanteissa uuden teknologian avulla, psykolo- gian professori Jari-Erik Nurmi kertoo.

 Yhteiskuntatieteellisen, kasvatustieteellisen ja infor- maatioteknologian tiedekunnan yhteistyönä syntyi InSi- tu-luokkahuonetutkimus, jossa opettajan ja oppilaiden työskentelystä saadaan reaaliaikaista tietoa oppimisti- lanteessa tai sen jälkeen. Tietotekniikan laitoksen lehto- ri Vesa Lappalainen oli jo aiemmin kehittänyt mobii- lisovelluksen reaaliaikaiseen palautteeseen luennoille, mihin perustuvaa ideaa sovellettiin luokkahuoneeseen sopivaksi.

Prosessilaboratoriotunneilla tunnit videoidaan ja op- pilaat käyttävät Välkky-kännykkälomaketta. Oppilaat vastaavat esimerkiksi oppituntien kiinnostavuutta ja omaa keskittymistään koskeviin kysymyksiin kasvoku- vista muodostuvilla arviointiasteikoilla tai monivalinta- vastauksilla.

Jyväskylän Normaalikoulussa ja Ylöjärven yhtenäis- koulussa toteutettu kokeilu on otettu hyvin vastaan.

Oman työn videointi vaatii opettajalta rohkeutta, mutta useimmiten kamera unohtuu nopeasti eikä juuri vaikuta opetustilanteen kulkuun.

– Välkky antaa opettajalle välitöntä palautetta ja tär- keää tietoa siitä, missä asioissa oppilaat tarvitsevat apua, koska väsyneitä tai milloin erityisen kiinnostuneita, sa- noo opettajankoulutuslaitoksen yliopistotutkija Marja- Kristiina Lerkkanen.

Kirjoitusharjoitusta iPadilla

Normaalikoulun ensimmäisillä luokilla sekä Joutsassa ja Kuopiossa on aloitettu parikirjoittamisen kokeilu, jossa välineenä käytetään iPadia ja Välkyn motivaatiomittaa.

– Oppilaat ja opettajat ovat olleet innostuneita. Saam- me entistä paremmin tietoa siitä, mitä kirjoittamispro- sessin aikana tapahtuu, ja miten lapset rakentavat teks-

tiä yhdessä, vastuullinen tutkija Marja Hannula kertoo.

Prosessilaboratorion toisen välineen, Noldusin Obser- ver XT-koodausohjelman avulla voi analysoida joko vi- deolta tai reaaliaikaisesti luokkahuoneessa tapahtumia ja niiden kestoja millisekunnin tarkkuudella. Ohjelmalla voi analysoida samaa toimintaa ensin opettajan ja sitten oppilaan näkökulmasta sekä tutkia samalla rinnakkain esimerkiksi Välkky-lomakkeen tietoja.

Liikuteltava prosessilaboratorio on sijoitettu psykolo- gian laitokseen, mutta tarkoitus on, että laitteita ja oh- jelmia voi jatkossa hyödyntää laajasti yliopiston tarpei- siin. Erilaiset koulut, yritykset ja kunnat voisivat tulevai- suudessa hankkia vastaavia teknologiavälineitä yhdessä.

Hanke jatkuu keväällä 2014 yläkoululaisten motivaa- tion vaihtelun tutkimuksella.

teksti hanna parviainen, kuva Marie holmstedt

Väsyttää! Onko pakko?

Normaalikoulun 1a­luokan oppilaat harjoittelivat kirjoitta­

mista iPadeilla lokakuun lopussa.

Välkky-kännykkälomake tulkitsee oppilaiden tuntityöskentelyä.

19

Jyväskylän yliopiston lehti TiedonJyvä

teksti hanna parviainen, kuva karri-pekka kauppinen

teemana VuoroVaikutus ja VaikuttaVuus

Psykologian laitoksen oppimis- ja lukivaikeuksia 1990-luvulla tutkineessa pitkittäistutkimuksessa havait- tiin oppimisvaikeuksia voitavan tunnistaa jo varhain.

Vastauksena tähän syntyi lukemaan oppimista tukeva Ekapeli, Graphogame.

Verkossa ja erityisesti tableteissa toimiva peli on opet- tanut satoja tuhansia lapsia lukemaan jo yli 20 maassa.

Pelissä lapsi oppii yhdistämään kuulemansa äänteen oi- keaan kirjaimeen ja etenemään seuraaviin lukutaidon vaiheisiin.

– Kun lapsi oppii, että puheen ääni on jaettavissa osiin, jotka on yhdistettävä vastineisiinsa kirjoituksessa ja oi- valtaa, että näiden osien peräkkäin asettelu avaa kirjoi- tuksen salat, on lukemisen periaate valjennut. Tämän tu- eksi Graphogame syntyi, pelin suunnittelija, psykologian professori Heikki Lyytinen kertoo.

Aikakauslehden haastattelussa viitattu peli sai nope- asti tuhansia pelaajia. Suomalaislapset innostuivat, mut- ta samaan aikaan tutkijat ymmärsivät, että pelin avulla voisi auttaa lapsia, joille ei ole riittävää opetusta tarjolla.

Yliopiston ja alusta asti mukana olleen Niilo Mäki -instituutin tutkijat saivat tukea hankkeeseen Suomen Akatemiasta, Tekesistä, opetus- ja kulttuuriministeriös- tä ja ulkoministeriöstä. Vuosien työhön lähti mukaan sa- toja tutkijoita useista maista. Pelin soveltaminen eri kie- lille sopivaksi vaati tarkkaa kielikohtaista fonologian tut- kimusta sekä puhutun ja kirjoitetun kielen suhteiden täy- dellistä hallintaa.

Opettajan hyväksyntä tärkeintä

Lyytinen järkyttyi amerikkalaistutkimuksen tuloksesta, jonka mukaan juuri kukaan Afrikan Sambian kolmas- luokkalainen ei osaa lukea. Graphogame on ollut tutki- muskäytössä Sambiassa nyt jo useita vuosia. Pelin käyt- tö perustuu mobiiliyhteyksiin, joista jopa 4G toimii jo suurimmissa Afrikan kaupungeissa.

Kouluille tarjotaan 5–10 tabletin paketti, jo- ka on käytössä kussakin luokassa noin kuu- kauden. Aika on riittävä, mikäli kaikki ensimmäisen luokan oppilaat saavat käyttää tuona aikana peliä yhteen-

sä 4–6 tuntia kymmenen minuutin jaksoissa.

– Lapset oppivat nopeasti käyttämään tabletteja sekä lukemaan puhumaansa kieltä, kun saavat siihen mah- dollisuuden. Iso ongelma ovat kuitenkin opettajat. Moni opettaja on alikoulutettu ja noudattaa virheellisiä opetus- tapoja. Kaikki opettajatkaan eivät osaa lukea eivätkä kaikki arvosta lukutaitoa riittävästi, Lyytinen sanoo.

Tulokset ovat olleet erinomaisia niissä luokissa, joissa opettaja on omaksunut pelin opetustavan välttäen näin ristiriitaisen opetuksen, kuten paikalliskielen opetuk- sen englannin opein. Opettajien mukaansaamiseksi on suunnitteilla lukutaidon opetustaidon sertifikaatti, jon- ka eri asteita opettajat voivat suorittaa Graphogamella ja saada suorituksista merkinnän ansioluetteloonsa.

Graphogamen chileläisen version käytöstä on saa- tu juuri alustavia tuloksia, joiden mukaan peliä pelan- neiden lasten lukemiseen liittyvät perustaidot paranivat merkittävästi verrattuna lapsiin, jotka eivät

pelanneet peliä.

– Työ maailmalla on äärim- mäisen kiinnostavaa ja in- nostavaa. Erityisen upeaa on näh- dä, miten lap- set iloitsevat oppimastaan, Lyytinen rie- muitsee.

Graphogame tuo lukemisen

riemun Afrikkaan

Lähes tuhat ympäri maailman sijoittunutta rehtoria ja koulutusjohtajaa, reilu sata vuosittaista läsnäolevaa ja kansainvälisen maisteriohjelman virtuaaliopintoja te- kevää opiskelijaa, yli 30 eri maata. Yli 700 nauhoitettua luen toa ja satoja mieleenpainuvia kohtaamisia, kokouk- sia ja seminaareja.

Ensi vuonna 15 vuotta täyttävä Rehtori-instituutti on kulkenut upean matkan Opetushallinnon ja johtamisen koulutusohjelma -nimellä kulkeneesta 20 opintoviikon koulutuksesta tämän päivän instituutiksi. Perusopin- noista on edetty maisterikoulutukseen ja siitä jatkokou- lutukseen asti. Ensimmäinen instituutin koko kansain- välisen opintopolun kulkenut opiskelija, David Nkeng- beza, väittelee joulukuussa. Kotimaisia tohtoreita on jo kymmenkunta.

Toiminta on laajentunut rehtorien kouluttamisesta myös muiden johtajien kouluttamiseksi, mikä on tuonut ajatuksen nimenmuutoksesta.

– Koulutuksen käyneistä osa toimii sivistysjohtajina ja julkisen ja yksityisen johtajuuden asiantuntijoina. Tä- män vuoksi kauan hyvältä tuntunut nimi on syytä vaih- taa. Vahva ehdotus on Koulutusjohtamisen instituutti, syyskuussa Rehtori-instituutin johtajana aloittanut Mi- ka Risku kertoo.

Johtajien yliopistotasoiseen koulutustarpeeseen on nyt selkeästi herätty: instituutti on saanut yhteydenotto- ja monelta eri alalta, viimeksi terveydenhuollosta.

– On paljon johtajia, jotka eivät saa mitään tukea. Kou- lutus antaa tarvittavaa tukea, jotta työnteko on sujuvaa ja kivaa. Hienoa, että johtajuutta arvostetaan.

Useita kansainvälisiä tutkimuksia

Suomen ainoa koulutusjohtamiseen keskittyvä instituut- ti osallistuu merkittävällä tavalla kansainväliseen kou- lutusjohtamisen tutkimukseen. Tutkimusaiheet kulkevat Keski-Suomen koulutuksen kehittämisestä aina laajoihin kansainvälisiin aiheisiin asti.

Opetusministeriön kanssa tehtyjen hankkeiden ja muiden kotimaisten hankkeiden lisäksi käynnissä on parhaillaan noin kymmenen kansainvälistä tutkimusta muun muassa pohjoismaiden, Etelä-Afrikan ja Yhdys- valtojen yliopistojen kanssa.

– Opiskelijamme uskaltavat oppia tuntemaan itsensä, organisaationsa, johtamisen ja lainsäädännön. He halua- vat tehdä tutkimuksia koulutyön parantamiseksi kaik- kialla maailmassa, Risku selvittää. 

Yksi tärkeimmistä instituutin rehtoreille antamista eväistä on usko tulevaisuuteen. Vaikeassa taloustilan- teessa on tärkeää, että arki rullaa.

– Opettajat ja rehtorit ovat tärkeässä asemassa näyttä- mässä, että kaikesta selvitään. Hyvinvointivaltio raken- tuu vahvasti koulutuksen kautta, ja koulutuksen paris- sa toimivilla on oltava aktiivinen ote tulevaisuuden te- kemiseen.

Riskusta on hienoa kehittää koulutusta maassa, jos- sa kaikilla on lähtökohtaisesti samat edellytykset hyvään elämään. Kun jokainen lapsi käy koulua, näkyvät Riskun mukaan koulun arjessa selkeästi kaikki yhteiskunnan epäkohdat. Koulu pitää tukea tarvitsevat perheet lähellä.

– Koulutyö ja koulutus elävät jatkuvassa muutokses- sa, jossa keskeistä on yhdessä muodostettu tieto. Opet- taja toimii mentorina, joka tukee oppimista yhteistyöllä ja dialogilla. Monille tämä tarkoittaa omalta mukavuus- alueelta poistumista.

Alusta asti instituutin toiminnassa mukana ollut Risku on työskennellyt aiemmin opettajana ja rehtorina Tikka- koskella yli 20 vuoden ajan.

Rehtori uskoo tulevaan

Rehtori-instituutti on monipuolinen koulutusjohtamisen instituutti.

Kansainvälisen maisteriohjelman opiskelijoita vuosi- kursseilta 2010 ja 2011 sekä maisteriohjelman vetäjä Lea Kuusilehto-Awale. Ylhäällä keskellä  Rehtori-insti- tuutin jatko-opiskelija Meng Tian.

kolumni

21

Jyväskylän yliopiston lehti Tiedonjyvä

”Sosiaaliset verkostot ovat arvokkain pääoma, jonka te tulette yliopistosta saamaan”, kerrottiin kuulemma yliopiston ensimmäisellä luennolla.

Tämä tuntemattoman professorin suusta kuul- tu lentävä lause kiersi tänä syksynä sosiaalises- sa mediassa. Pitipä tarina täysin paikkansa tai ei, se on paljon sanottu ja vielä enemmän kärjistetty.

Se on kuitenkin yksi oiva näkökulma opiskelija- elämään yliopistossa.

Lauseen merkitys korostui, kun Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellinen tiedekunta jär- jesti lokakuussa Yliopistopäivät ja juhli samalla 50-vuotista taivaltaan. Maam-

me ainoa liikuntatieteellinen yhdistää ihmisiä vielä vuosi- en jälkeen. Vastaremontoidun Liikunta-rakennuksen liepeil- lä riitti kuhinaa, kun paikal- le saapui mojova määrä alum- neja eri puolilta Suomea juh- listamaan tiedekuntaa, tapaa- maan toisiaan ja muistele- maan menneitä.

Aikoinaan Liikunnan mustissa takeissa kam- puksella viilettäneet opiskelijat työskentelevät ny- kyään muun muassa suomalaisen urheilusekto- rin eri tehtävissä. Suomen kokoisessa maassa po- lut risteävät usein myös työelämässä. Pelkkään yhteiseen historiaan ei työelämän eri tilanteissa voi ripustautua, mutta kotiyliopisto antaa aina- kin smalltalkin aiheen palaverin kärkeen tai sen jälkeen kahvipöytään. Rentukat, Ilokivet, Loz- zit, Kortepohjat, legendaariset opettajat ja monet muistelut toistuvat iloisesti puheenparsissa, kun Jyväskylä-aikoja muistellaan. Samalla tullaan tu- tuiksi ja levitetään yliopiston ilosanomaa muil- lekin.

Alumnien tarinat, yhteiset kokemukset ja muistelot ovat oma osansa yliopiston yhteiskun- nallista vuorovaikutusta aivan samalla tavalla kuin opetus- ja tutkimustehtävätkin. Sukupolvel-

ta toiselle toistuvat tarinat tuo- vat esiin konkreettisia asioita yli- opistoelämästä.

Liikunnan kaltaiset riemuk- kaat tarinat pätevät tietysti muil- lekin tieteenaloille. Vuosituhan- nen vaihteessa yhteisöviestintää Jyväskylässä opiskelleet muista- vat varmasti professori Jaakko Lehtosen kriisiviestintäluennot ja klassisen esimerkin hirviväistökokeessa kaatu- neesta A-sarjan Mersusta. Pikku-Mersun kaatoa ja siitä seurannutta kriisiviestintätapausta puitiin aikoinaan luentosalissa ja illanistujaisissa. Mi- tä siitä opimme? Ainakin armottomalle automie- helle tuollainen esimerkki jäi hyvin mieleen ja antoi valmiuksia kriisiviestintään. Ennen kaikkea se aiheutti kuitenkin sen, että aina pikku-Mersun liikenteessä nähdessäni mietin, kuinka helpos- ti se kaatuu. Samalla minulle tulee myös mieleen joku toinen tarina opiskeluajoilta. Ja ne ovat kes- kimäärin hyviä tarinoita.

Miikka Kimari viestintä- ja markkinointipäällikkö

Sun, mun,

meidän yliopisto

Legendaariset

opettajat ja

muut muistelut

toistuvat iloisesti

puheenparsissa.

Uusi hallitus arvostaa laatua ja liikettä

Fysiikan professori Rauno Julin

Kansainvälinen eturinta- ma tutkimuksessa ja kou- lutuksessa voidaan saa- vuttaa suhteellisen vaati- mattominkin resurssein.

Tähän tarvitaan jousta- va, avoimuuteen ja luot- tamukseen perustuva or- ganisaatio, jossa opiskeli- joilla on merkittävä roo- li. Tutkimus- ja koulutus- resursseja pystytään edel- leen lisäämään keventä- mällä yliopiston hallin- nollisia järjestelmiä.

Ranskan kielen lehtori Auli Poutanen

Strategiaamme myötäil- len: sisällöllisesti ja peda- gogisesti korkeatasoisella ja tutkimukseen perustu- valla koulutuksella, joka antaa myös hyvät valmi- udet kansainvälistyvään työelämään ja elinikäiseen oppimiseen. Tutkimus- edellytyksiä parantamalla sekä vahvistamalla yliopis- tomme asemaa kansainvä- lisessä tiedeyhteisössä kes- tävien strategisten kump- panuuksien avulla.

Psykologian professori Timo Ahonen

Keskeisten vahvuuksiem- me tunnistaminen ja nii- hin panostaminen sekä ih- mis- että luonnontieteis- sämme ja niiden perus- tutkimuksessa. Samalla entistä voimallisempi pyr- kimys tieteidenväliseen ja monitieteiseen vuorovai- kutukseen ja yhdessä te- kemiseen ja uusien ava- uksien ennakkoluulotto- maan etsimiseen tieteiden rajapinnoilta.

Markkinoinnin opiskelija Kalle Jokinen

Jyväskylän yliopisto saa- daan kukoistamaan en- nakkoluulottomalla asen- teella uusia avauk sia ja ide- oita kohtaan sekä kaikki yliopistoyhteisön jäsenet osallistavalla yhteistyöllä ja avoimella keskustelulla.

Yhdessä tekemällä saam- me enemmän aikaan.

Yliopiston hallituksen jäsenet kaudeksi 2014–2017 va- littiin useassa erässä. Henkilökunta äänesti lokakuus- sa professorikunnan edustajiksi Timo Ahosen ja Rau- no Julinin sekä opetus- ja tutkimushenkilöstön ja muun henkilöstön edustajaksi lehtori Auli Poutasen. Ylioppi- laskunta puolestaan nimesi opiskelijajäseneksi kaudelle 2014–2015 Kalle Jokisen.

Jo keväällä hallitukseen valittiin Keskimaan toimi-

tusjohtaja Antti Määttä, Tiedekeskus Heurekan toimin- nanjohtaja Anneli Pauli ja Teknologian tutkimuskeskus VTT:n tieteellinen johtaja Anne-Christine Ritschkoff.

Tiedonjyvä pyysi vastavalittuja hallituksen jäseniä vas- taamaan kysymykseen ”Miten voimme auttaa Jyväskylän yliopistoa kukoistamaan?” Vastauksissaan moni piti ny- kyistä strategiaa ”Laatua ja liikettä” hyvänä lähtökohtana kehittämistyölle.

23

Jyväskylän yliopiston lehti Tiedonjyvä

teksti Miikka Kimari, kuva Petteri Kivimäki

Kulttuurihistoriallisen Seminaarinmäen rinteeseen, Jy- väskylän keskustan eteläisen sisääntuloväylän varteen nouseva uudisrakennus nimetään Ruusupuistoksi. Ra- kennus tulee kasvatustieteiden tiedekunnan ja Koulu- tuksen tutkimuslaitoksen käyttöön ja sinne muuttaa noin 300 työntekijää ja 1000 opiskelijaa.

Rakennustyöt käynnistyivät juhlallisesti Ruusupuiston alkupamaus -tilaisuudessa 16. lokakuuta.

– On hienoa, että vihdoinkin saadaan koottua yhteen kasvatustieteen osaajat sekä tiedekunnasta että Kou- lutuksen tutkimuslaitoksesta. Yhteiset tilat antavat uu- det mahdollisuudet tutkimukselle ja opetukselle, rehtori Matti Manninen totesi juhlapuheessaan.

Kasvatustieteiden tiedekunnan dekaani Marjatta Lai- rio muisteli yhteisistä tiedekunnan tiloista puhutun jo 20 vuotta. Pahimmillaan tiedekunnan toiminnot ovat olleet hajautettuna yli kymmeneen toimipisteeseen eri kam- puksilla, joten muuttoa odotetaan innokkaasti.

– Saman katon alle pääseminen lisää tiedekunnan yh- tenäisyyttä, yhteisöllisyyttä ja strategian mukaisten ta- voitteiden täysipainoista toteuttamista käytännön tasol- la, Lairio iloitsi.

Tulevaisuus tilasuunnittelun keskiössä

Tulevat käyttäjät pääsevät vaikuttamaan tilojen suunnit- teluun työryhmissä. Ruusupuiston tilasuunnittelussa kat- sotaan kauas tulevaisuuteen, sillä rakennuksesta tulee tu- levien opettajien, rehtorien ja muiden kasvatusalan am- mattilaisten oppimisympäristö.

– Tulevaisuuden oppimista ja työtä leimaa yhä vah- vemmin aika- ja paikkariippumattomuus. Tekniikka ei enää sido työn tekemistä yhteen paikkaan. Toiveenam- me ovat sellaiset tilat, jotka toimivat hyvin tässä päiväs- sä, mutta erityisen hyvin tulevaisuudessa. Tilojen helppo muokattavuus on ehdoton edellytys, Lairio kuvaa.

Rakennuksen suunnittelussa on siis oiva mahdollisuus vaikuttaa siihen, miten jatkossa luodaan uutta tietoa, opi- taan ja tehdään työtä.

– Usein parhaat ideat syntyvät ihmisten epämuodol- lisissa ja satunnaisissakin kohtaamissa, joten meillä tu- lee olla tiloja, jotka mahdollistavat kohtaamisen, yhtei-

sen tiedonmuodostuksen, yhteisen innostumisen ja tois- ten innostamisen – opiskelijat huomioiden, Lairio sanoo.

Ruusupuisto valmistuu kesällä 2015, ja se otetaan käyt- töön lukukauden alkaessa syyskuussa. Uudisrakennuk- sen on suunnitellut arkkitehti Sarlotta Narjus, ja sen ra- kennuttaa yliopiston käyttöön Suomen Yliopistokiinteis- töt Oy.

Ruusupuiston perustuksiin sijoitettavaan aikakautta kuvaavaan lieriöön talletettiin muassa Alkupamauksen päivämäärän Keskisuomalainen ja tuorein Tiedonjyvä- lehti. Lieriössä olevan tekstin voi lukea Jyväskylän yli- opiston Rakentaminen-sivustolla www.jyu.fi/rakentami- nen/ruusupuisto.

Ruusupuistosta uuden ajan oppimisympäristö

Panostaja Sami Pynnönen näytti hallituksen

varapuheenjohtaja Merja Haveriselle ja puheenjohtaja Jorma Rantaselle, missä sementistä, kalkista ja väriaineesta tehty seos, rakennustyön alkua kuvaava alkupamaus, oli pian räjähtämässä.

Täydelliset väitöstiedot, vastaväittäjät ja kustokset:

www.jyu.fi/vaitokset

Väitelleet 22.8.– 30.10.2013

22.8.2013 M.Sc., MBA Daniel Jesenský, yrittä- jyys, Creating Entre- preneurial Opportu- nities: Interpretative Research about Role of POP Advertising Displays in Custom- er Purchase Decision Making.

24.8.2013 FM Salla Virtanen, solu- ja molekyyli- biologia, Virtual screening: Develop- ment of a novel structure-based method.

30.8.2013 PsL Päivi Frantsi, johtaminen, Johta- juutta etsimässä.

Naislähijohtajan identiteettitarinan rakentuminen sii- voustoimialalla.

31.8.2013 LitM Ritva Taipale, valmennus- ja tes- tausoppi, Acute neuromuscular, car- diorespiratory and endocrine respons- es and chronic ad- aptations to com- bined strength and endurance training in recreationally endurance trained men and women.

13.9.2013 FM Philipp Leh- mann, ekologia ja evoluutiobiologia, Eco-physiological aspects of adapta- tion to seasonal en- vironments: the lati- tudinal range ex- pansion of the Colorado potato beetle across Europe.

13.9.2013 FM Vince Róbert Nagy, Suomen his- toria, Fogalmak szü- letésénél. Yrjö-Kos- kinen 1850–80 kö- zötti munkásságá- nak elemzése.

19.9.2013, M.Sc. Norbert Novitzky, fysiikka, Study of the Neutral Pion and Direct Photon Production in Au+Au Collisions at √sNN = 39 - 200 GeV.

19.9.2013, KTL Jenni Torikka, yrittä- jyys, Choosing One’s Way: A Co-Star or A Lonestar? Longitudinal Study on the Entrepreneurial Processes of Fran- chisees and Self-employed in Stand- alone Businesses.

20.9.2013 FM Liisa Antila, fysikaalinen kemia, Spectroscopic stud- ies of electron trans- fer reactions at the photoactive elec- trode of dye-sensi- tized solar cells.

20.9.2013 KTL Markku Haa- pakoski, yrittäjyys, Resurssiperustainen yritysyhteistyö pien- ten palveluyritysten verkostossa. Tapaus- tutkimus matkailu- alan verkostosta.

20.9.2013 FM Seija Koskela, kasvatustieteet,

“Mie teen vaan oman työni.” Toi- mintatutkimus mo- niammatillisen yh- teistyön ja ohjaus- osaamisen kehittä- misestä osana opintojen keskeyttämi- sen ehkäisyä.

21.9.2013 FM Eeva Kemp- painen, orgaaninen kemia, Mukaiyama–

Michael Reactions with α-Substituted Acroleins – A Useful Tool for the Synthesis of the Pectenotoxins and Other Natural Product Targets.

21.9.2013 FM Tarja Leblay, soveltava kielitiede, Voi ei, nää on tosi hyviä verrattuna muhun!” – uuden- laisen arviointime- netelmän toimivuus ranskan suullisen kielitaidon itsearvioinnissa.

27.9.2013 MMM Mari Sep- pälä, ympäristötie- de ja -teknologia, Biogas production from high-yielding energy crops in bo- real conditions.

30.9.2013 FM Rebekah Rou- si, kognitiotiede, From cute to con- tent – User experi- ence from a cogni- tive semiotic per- spective.

4.10.2013 PsM Riikka Hirvo- nen, psykologia, Children’s achieve- ment behaviors in relation to their skill development and temperament.

4.10.2013, LitM Tomi Vänttinen, val- mennus- ja testausoppi, Growth-asso- ciated variation in body size, hormonal status, physical performance charac- teristics and perceptual-motor skills in Finnish young soccer players – a two- year follow-up study in the U11, U13 and U15 age groups.