Eräiden viljeltyjen pajujen kelpaavuus peltomyyrälle (Microtus agrestis L.) ruokintakokeiden mukaan.

ODC 451.2: 238:

176.1 Salix:

149.32 Microtus agrestis

FOLIA FORESTÄLIÄ _m

METSÄNTUTKIMUSLAITOS-INSTITUTUM

^FORESTALE FENNIAE^{-HELSINKI1979}

TERTTU TEIVAINEN

ERÄIDEN

VILJELTYJEN PAJUJEN

^KELPAAVUUS PELTOMYYRÄLLE (MICROTUS ^AGRESTIS L.) RUOKINTAKOKEIDEN MUKAAN

PALATIBILITY OF SOME CULTIVATED WILLOWSTO FIELD VOLES ( MICROTUS AGRESTIS L.) ^{IN FEEDING TRIALS}

1978 No340 Laitinen, Jorma &

Takalo,

^Sauli:

Kantokäsittelylaittein varustettujen raivaussahojen

vertailua.

Comparisonof clearing saws equippedwith _stump spraying devices.

No341 Uusvaara,^Olli: Teollisuushakkeenja purun painomittaus.

Weight scaling ^{of industrial} chips ^{and sawdust.}

No342 Hakkila, Pentti:Pienpuun korjuupolttoaineeksi.

Harvesting small-sizedwood for fuel.

No 343 Paavilainen, ^Eero: PK-lannoitus

Lapin ojitetuilla

^rämeillä. Ennakkotuloksia.

PK-fertilizationondrainedpine swamps in Lapland.Preliminary results.

No344 Lehtonen, Irja, Pekkala, Osmo & Uusvaara, Olli: Tervalepän ^(Alnus

glutinosa

(L.) Gaertn.) ja^raidan (Salix caprea L.) puu- ja massateknisiä ominaisuuksia.

Technical properties ^{of black alder} (Alnus glutinosa (L.) Gaertn.) and _great sallow (Salix caprea L.) woodand pulp.

No 345 Metsätilastollinen vuosikirja ^1976.

Yearbook of Forest Statistics 1976.

No 346 Parviainen, Jari: Taimisto-ja riukuvaiheen männikönharvennus.

Durchforstung ^im Kiefernbestandinder Jungwuchs-^und

Stangenholzphase.

No 347 Vuorinen, ^Heikki: Metsätraktorin kuljettajan kuormittumisen mittausmahdollisuudet.

Possibilitiesof measuring thestrainonforest tractor drivers.

No 348 Löyttyniemi, Kari: Metsänlannoituksenvaikutuksesta ytimennävertäjiin (Tomicus spp., Col., Scolytidae).

Effectof forestfertilizationonpine shootbeetles ( Tomicus_spp., Col., Scolytidae) No 349 Metsämuuronen,Markku, Kaila, Simo &Räsänen, Pentti K.: Männyn paakkutaimien

alkukehitys

^{vuoden 1973} istutuksissa.

First-year planting ^{results with} containerized Scots pineseedlings in 1973.

No 350 Oikarinen, Matti: Viljelymetsiköiden _puuston vaihtelu ja kasvukoealojen edustavuus.

Variations in growing stock in cultivated stands and the representation ^of

growth

sample plots.

No 351 Heikkilä, Risto:

Mäntykuitupuupinojen suojaaminen

pystynävertäjän

iskeytymistä

vas taan Pohjois-Suomessa.

Protectionof pinepulpwood^stacks against^{the common}pine-shoot^{beetlein northern} Finland.

No 352 Saramäki, Jussi: Kainuunvajaapuustoistenkuusikoiden lannoitusja senkannattavuus.

Profitability

^of fertilizationin theunderstocked _spruce stands of Kainuu,^Finland.

No 353 Päivinen, Risto: Kapenemis-ja kuorimallit männylle, ^kuuselle ja^koivulle.

Taper ^{andbark thickness} models forpine, spruce andbirch.

No 354 Järveläinen, Veli-Pekka:

Yksityismetsätalouden

^seuranta. Metsälöotokseen _perustuvan tietojärjestelmän kokeilu.

Monitoring ^the

development

^{of Finnish} private

forestry.

^A test of _an information system basedon a sample of forest holdings.

No 355 Kärkkäinen, Matti& Salmi, Juhani: Tutkimuksia liaapatukkienmittauksestaja ^tekni sistä ominaisuuksista.

Studies onthe measurement and technical propertiesof _aspen logs.

No 356 Hyppönen, Mikko & Roiko-Jokela, Pentti: Koepuiden mittauksen tarkkuus

ja

^tehok kuus.

On the_accuracy and effectivity ^of measuring sample trees.

No 357 Uusitalo, ^Matti:Alueittaisetkantorahatulotvuosina 1970—75.

Regional gross stumpage earnings inFinland in 1970—75.

No 358 Mattila, ^{Eero &} Helle, ^{Timo: Keskisen} poronhoitoalueen talvilaidunten inventointi.

Inventory ^of winter ranges of semi-domestic reindeer in Finnish Central Lapland.

No 359 Hannelius,Simo: Istutuskuusikon tiheys ^—tuotoksen ja edullisuuden tarkastelua.

Initialtree spacing ⁱⁿ Norway spruce timber growing^{— an} appraisal ^of yield ^and profitability.

No 360 Jakkila, Jouko & Pohtila, Eljas: Perkauksen vaikutus taimistonkehitykseen Lapissa.

Effectof cleaning ^on development of sapling ^{stands in} Lapland.

No 361 Kyttälä, Timo:

Työn

organisointimahdollisuudetpuunkorjuussa.

Aspects ^{of work} organizing in logging.

No 362 Kukkola, Mikko: Lannoituksenvaikutus eri latvuskerrosten puiden kasvuun mustikka tyypin kuusikossa.

Effect of fertilization_on the growth ^{of different} tree classes in _{a spruce} stand _on Myrtillus-site.

No 363 Mielikäinen, Kari: Puunkasvun ennustettavuus.

Predictability ^{of tree} growth.

No 364 Koski, ^{Veikko &} Tallqvist, ^{Raili: Tuloksia} monivuotisistakukinnan ja siemensadon määrän mittauksista metsäpuilla.

Results of long-time measurements of the quantity of

flowering

^{and seed} crop of forest _trees.

No 365 Tervo,^Mikko: Metsänomistajaryhmittäiset ^hakkuut ja niiden

suhdanneherkkyys

Etelä ja

Pohjois-Suomessa

^vuosina 1955—1975.

Thecut of roundwood and itsbusiness cycles in Southernand Northern Finland by forest ownership groups, 1955—1975.

No 366 Ryynänen, ^Leena: Kotimaisten lehtipuiden siitepölyn laadunmäärityksestä.

Determinationof quality of pollen fromFinnishdeciduous tree species.

Luettelo jatkuu ^3.kansisivulla

FOLIA FORESTALIA 415

Metsäntutkimuslaitos. Institutum Forestale Fenniae. Helsinki 1979

Terttu Teivainen

ERÄIDEN VILJELTYJEN PAJUJEN KELPAAVUUS PELTOMYYRÄLLE {MICROTUS ^ÄGRESTIS L.)

RUOKINTAKOKEIDEN MUKAAN

Palatibility ^of

^some

^{cultivated willows}

^to

^{field voles (Microtus}

agrestis L.) ⁱⁿ feeding ^trials

TEIVAINEN, T. 1979. Eräiden viljeltyjen pajujen kelpaavuus peltomyyrälle (Microtus agrestis L.) ruokintakokeiden mukaan. Abstract: Palatibility of some cultivated willows to field voles (Microtus agrestis ^{L.)in feedingtrials. Folia For.}

415:1-7.

Häkkiolosuhteissa suoritettujen ruokintakokeiden avulla selvitettiin kahdeksan viljellyn pajukloonin ^Salix aquatica ^E4856,S. capreaE6759, S. dacyclados P 6012, ^{S. smithiana} Q 670, ^{S. triandra P} 6010, ^{S. viminalis S} 15111, ^{S. viminalis} PA 77 Nov. ja ^S. sp. PA 75 kelpaavuutta peltomyyrälle. Peltomyyrä söi kaikkia tarjottuja ^klooneja halukkaasti. Mikäli oksissa oli lehtiä, ne syötiin ^ensimmäi seksi. Lehdettömistäoksista kelpasi latvapuoli paremminkuin tyvi, mutta tyvi osakin kuorittiin tarkkaan ja pelkän puuaineksen syöntiä jatkettiin, ^kunnes jäljellä ^{oli kova} ydinpuu. ^Eri pajujen ^{välillä ei todettu} merkitseviäeroja. Koe tilanteessa, joka ^{kesti kolme} päivää, myyrille ^oli pajunoksien ^{lisäksi koko} ajan tarjolla vettä ja kauranjyviä.

The palatibility ^ofeightcultivated willow clones(Salixaquatica ^E4856,S. caprea E6759,S. dacyclados ^P6012,S.smithianaQ 670,S.triandra P6010,S. viminalis S 15111, S. viminalis PA 77 Nov. and Salix sp. PA 75) to field voies was

investigated ⁱⁿ feeding experiments ^{carried out under} cage conditions. The field voles ate all the clones offered without showing any particular preference ^{for a} specific ^{one.The leaves onbranches with leaves still attached} wereeaten first.

The apical part ^{of leafless was} preferred to the basal part, ^{but even the basal} part was completely ^{debarked and the} underlying ^{wood gnawedright down to} the hard central pith. ^No significant differences _were found between different willow clones. During thecourse ofthe experiment, ^{which lastedfor three} days, thevoles_were continously supplied withwaterandoatseeds.

Helsinki 1979. ^Valtion painatuskeskus ODC451.2:238:176.1 Salix: 149.32Microtus agrestis ISBN 951-40-0423-X

ISSN 0015-5543

3

SISÄLLYS

1. JOHDANTO 4

2. AINEISTOJA MENETELMÄ 4

3. TULOKSET 5

4. TARKASTELU 5

KIRJALLISUUSLUETTELO 7

1. JOHDANTO

Maapallon öljyvarantojen

uhkaavan

ehty

misen myötäon alettu

yhä

^{enemmänkiinnit} tää huomiota uusiintuvien

luonnonvarojen käyttömahdollisuuksiin energialähteenä.

Suo

messa puuta^on

käytetty lämmitystarkoituk

siin

ja

monen teknokemiallisen raaka-aineen

lähteenä

jo

vanhastaan.

Nopeasti

kasvavina

ja

^{samalla runsaasti}

energiaa

^sitovina

lajeina

ovat

poppelit ja pajut

^sekäeräät muut

lajit

tulleet vilkkaan tutkimuksen kohteiksi suun

niteltaessa

erityisiä puupeltoja, joista

^kasvi

massan kokoaminen kävisi

päinsä

vuosittain tai muutamanvuodenvälein

(Siren

_ym.

1974,

¹⁹⁷⁶ a, 1976

b,

^Hakkila ym.

1978).

Tiheiksi

suunniteltuina,

mahdollisesti

samaa

alkuperää olevina, taajoina

^kasvustoi

na

viljelmät

^{kuitenkin ovat ilmeisen alttiita} monien

eläinlajien (Teivainen 1978, Löyttyniemi ja

^Rousi

1979) ja

^kas

vitautien,

^{varsinkin sienien tuhoille}

(H

ak ^-

ki 1_a ym.

1978).

Tutkimus

korjuumenetelmien

^kehittämi seksi

(Hakkila 1978) ja

^{Suomen oloihin} soveltuvien

lajien löytämiseksi

aloitettiin vuonna 1975 Suomen

Itsenäisyyden

^Juhla vuoden 1967 Rahaston

ja

Metsäntutkimus laitoksen

yhteisprojektina (Hakkila

^ym.

1978).

^Sitä

jatkettiin laajennettuna

^Metsän tutkimuslaitoksen eri

osastojen

^{sekä laitoksen}

ulkopuolisten tutkijoiden ja tutkijaryhmien yhteisprojektina

^"Puu

energian

raaka-ainee na"

(PERÄ)

^Maa-

ja

metsätalousministeriön rahoituksen turvin.

Tässä tutkimuksessa esitellään häkkiolo suhteissa

saatuja

^{tuloksia eräiden}

viljeltyjen pajujen

alttiudesta

peltomyyrätuhoille.

^Tutki

mus on

tehty

Metsäntutkimuslaitoksen

Oja joen

koeasemalla. Koemateriaali on saatu Kannuksen

ja Suonenjoen

koeasemien

paju

kasvatuksista.

2. AINEISTO JA

MENETELMÄ

Tutkimusaineisto koostui Metsäntutkimuslaitoksen Kannuksen ja Suonenjoen ^koeasemien kasvatusten _par haiten menestyneistäpajuista (Pelkonen ja ^Poh jola, suull.).Taimet nostettiin juurineenjakuljetet tiin Kannuksesta ja Suonenjoelta Ojajoen koeasemalle ja istutettiinvälittömästi peltoon.

Kokeita varten taimista leikattiin oksia, jotkapilkot tiin 30—40 cm:n pätkiksi. ^{Kussakin kokeessa} tarjottiin viisi oksan kappaletta,keskimäärin 180 cm/koe. Oksat kiinnitettiin lasiterraarion (100x60x80 cm)keskelle si

joitettuun ^lankkuun pystyasentoon. ^Terraarion pohjalla oli 25 cm:n vahvuinen turvekerros. Kuhunkin terraa rioon laitettiin kolme peltomyyrää. Havainnot syönnök sistä tehtiin päivittäin. Koe lopetettiin ^kolmantena päi vänä, jolloin ^kaikki jäljelle jääneet oksankappaleet etsittiin turpeen^seasta ja ^{mitattiin. Jokaisesta kokeesta} tehtiin kuusi toistoa. Kokeen aikana myyrille oli jatku vasti tarjolla vettä ja kauranjyviä.

Koemateriaali koostui seuraavista pajuklooneista:

laji »ji klooni kasvatus A =avomaa

M ⁼ muovihuone

koeaika rekisteri

Mixaquatica i.caprea

>. dacyclados

i. smithiana

>. triandra

>. viminalis

>. viminalis

>. sp.

E 4856 E 6759 P 6012 Q 670 P 6010 S 15111 PA 77 Nov.

PA 75

Suonenjoki A Kannus M Kannus M Suonenjoki A Kannus M Kannus A Suonenjoki A Suonenjoki A

26.—29.10.1979 18.-21.10.1979 15.—18.10.1979 29.10.—1.11.1979 11.—14.10.1979 11.—14.10.1979 3.—6.11.1979 1.—3.11.1979

Metsäntutkimuslaitos Metsäntutkimuslaitos Metsäntutkimuslaitos Ruotsi, NE-proj.

Metsäntutkimuslaitos Metsäntutkimuslaitos Metsänjalostussäätiö Metsänjalostussäätiö

5 3. TULOKSET

Salix_capreaE

6759,

^S.

dacyclados

^P

6012,

S. triandra ^P 6010

ja

S. ^{viminalis S 15111-} klooneissa oli vielä ^kokeen aikana lehtiä.

Muut olivat lehdettömiä. Yleensä myyrät katkoivat

jo

heti ensimmäisenä

koepäivänä

kaikki oksat lankun reunan

kohdalta, pidik

keen

yläpuolelta

^tai

nyhtivät

^{ne irti. Mikäli} oksissa oli ^lehtiäne kaikki irroitettiin ensim mäiseksi. Niitä myös

syötiin

^{selvästi haluk} kaammin kuin oksia. Lehdettömistä oksista

kelpasivat

ensimmäiseksi ^oksan

latvapuoli, joka syötiin

^kokonaan.

Myös

suhteellisen

tasapaksuista

oksien

tyviosista

myyrät kalusi vat ensin

yläpäätä.

^{Paksuista oksista}

jyrsit

tiin ensimmäiseksi kuori. Kun kaikki kuori oli

syöty jatkettiin puhtaan puuaineksen

kaluamista kunnes

jäljellä

^oli kaikkein

pak suimpien

^oksien

ydinpuun kappaleita.

Eri

pajukloonien kelpaavuudessa

ei voitu havaita

eroja (kuva 1).

Ensimmäisen vuoro

kauden kuluessa lähes kaikkien

pajujen

^ok sista

syötiin yli

75 %. Kuitenkin Salix ^vimi naliksen S 15111 oksista

syötiin

^vain 30%.

Tämä ilmeisesti

johtui siitä,

^että

tarjotut

oksat olivat erittäin runsaslehtisiä

(584

leh

teä) ja

myyrät söivät niistä itsensä

kylläisiksi

ensimmäisenä

päivänä.

^Jotoisena

ja

^kolman tena

päivänä

^oksat

kelpasivat hyvin. Myös

Salix smithianan ensimmäisen vuorokauden

syönnösprosentti jäi

^muita alhaisemmaksi

(68 %).

^{Kuitenkin lähes kaikki oksat kalut} tiin kuorettomiksi. Eron ei siis vielä tämän

perusteella

^voi varmuudella tulkita

johtuvan

Salix smithianan

paremmasta

^tuhonkestä

vyydestä peltomyyrän

vikuutuksille.

Kolme vuorokautta kestäneen kokeen

jäl

keen kaikkien

pajukloonien

^{oksat oli syöty} tai kaluttu kuorettomiksi

ja pätkitty

^vähin tään90 %:sesti

(kuva 1,

taulukko

1).

4. TARKASTELU

Kaikki tässä

koesarjassa peltomyyrille

^tar

jotut pajut

^olivat kohtalaisen

voimaperäi

sellä lannoituksella

nopeasti kasvatettuja.

Syönnöksen

keskiarvo

yhtä myyrää ja päivää

kohti näillä ^klooneilla oli ¹⁸ cm eli kuusin kertainen aikaisemmassa

koesarjassa

^Metsän tutkimuslaitoksen

Ojajoen

koeaseman

pellon ojassa,

luonnonvaraisena kasvaneen

pajun (Salix phylicifolia) syönnösten

^{määrään ver}

rattuna (Teivainen

1978).

^Microtus-

ja Clethrionomys-hjQista, jotka sisältyivät

^näi hin

aikaisempiin ruokintakokeisiin, Pohjois

suomessa

esiintyvä harmaakuvemyyrä

söi

pajua

^vieläkin halukkaammin kuin

pelto

myyrä,

ja lapinmyyrälle

^tämä

paju kelpasi

lähes

yhtä hyvin.

On siis ilmeistä, että luonnonvaraisina kasvavissa

pajuissa

^esim.

Lapissa

^kesällä

1978

havaittujen, jokseenkin

^runsaiden

jyr

sintävahinkojen

määrä ei vielä ilmaise sitä

tuhoriskiä,

^{mikä on} odotettavissa intensiivi sessä

viljelyssä

kasvatetuilla

pajuilla. Myyrien

tuhoille näinalttiiden

lajien viljely edellyttää

erityisesti viljelymenetelmien ja

tuotosmallin tarkkaa suunnittelua sekä

myyrätuhorytmin

ja

-riskin alueittaisten

erojen

huomioonotta mista

(Teivainen 1979,

^Teivainen ym.

1979), jotta

^{tuhoriskiä voidaanennakoi} vasti

pienentää.

6

Kuva 1.Eri pajukloonien ^syönnösten prosenttinen osuus tarjotusta ^kolmena peräkkäisenä koepäivänä peltomyyrällä tehdyissäruokintakokeissa.a =pätkitty, ^{b =}pätkitty ^{jakuorittu,c =}syöty^kokonaan.

Fig. ^1.Percentageof^branchesofdifferent^willowcloneseaten^onsuccessivedaysbyfield^volesinthefeedingexperiments,

a = gnawed ^into pieces, ^b= gnawed intopieces^andbarked, c= eatencompletely.

7 Taulukko 1. Ruokintakokeiden tulosten yhdistelmä viljellyillä pajuilla. ^{Jokainen koe} (kolme myyrää) ^kesti

kolme päivää. Toistoja ^{tehtiinkuusi.}

Table I. Summaryof^results offeedingexperimentsshowingpalatibility ofdifferent^{willow clones to}field ^voles.

Eachexperiment(3voles)^lastedfor^threedays. Sixreplicationsof^each werecarriedout.

KIRJALLISUUSLUETTELO

HAKKILA, P. 1978. Pienpuun korjuu polttoaineeksi.

Summary: Harvesting small-sized wood for fuel.

Folia For. 342: I—3B.

— ,LEIKOLA, ^M.&SALAKARI, M. 1978. Pienpuun kasvatus, talteenotto ja käyttö. Lyhytkiertopuun kasvatus- ja käyttöprojektin loppuraportti. ^Suomen Itsenäisyyden Juhlavuoden 1967 rahasto. Sarja B, 46:1—159.

LöYTTYNIEMI, K& RÖUSI, ^{M. 1979.} Lehtipuutai mistojen hyönteistuhoista. Summary: ^{On insect} damage in young deciduous stands. Folia For.

384: 1—12.

SIREN, G., ^{LAMPA, L.&}SIVERTSSON, E. 1974.

Trädformade Salix-arters produktion. Pilotstudie.

Institutionen för Skogsföryngring. Department of Reforestation Rapporter och Uppsatser/Research Notes 51: 1—29.

—&SIVERTSSON, E. 1976. Vegetativ förmering av norrländska Stf/ix-hybrider. Institutionenför Skogs föryngring. ^DepartmentofReforestation. Rapporter och Uppsatser/Research ^{Notes80: 1 —29.}

—&SIVERTSSON, E. 1976. Överlevelse och pro- duktion hossnabbväxandc Salix^-och Populus-kkme:

för skogsindustri och energiproduktion. Pilotstudie.

Summary: Survival and dry matter production of somehigh-yieldclones ofSalix and Populus ^selected for forest industry and energy production. Pilot study. Institutionen för Skogsföryngring. Department ofReforestation. Rapporter ^och Uppsatser/Research Notes 83: I—2B.

TEIVAINEN, ^{T. 1978.} Eräiden poppelikloonien myy rätuhoalttius ruokintakokeiden mukaan. Summary:

Resistance ofsome poplar ^{clones to vole damage} through feeding experiments. FoliaFor. 339: I—l2.

— 1979. Metsäpuiden ^taimien myyrätuhot metsän uudistusaloilla ja metsitetyillä ^{pelloilla Suomessa} vuosina 1973—76. Summary: ^Vole damage ^toforest

tree seedlings ^{in reforested} areas and fields in Finland in the years 1973—76. Folia For. 387:

1-23.

—

, JUKOLA, E-L., KAIKUSALO, A.&KORHO NEN, K. 1979. Vesimyyrän, Arvicola terrestris (L.),aiheuttamat metsäpuiden ^taimien juuristotuhot

vv. 1973 —76 Suomessa. Summary:Rootdamage^of forest tree seedlings caused by water vole, Arvicola terrestris (L.), in the years 1973—76 in Finland.

Folia For. 388: I—2B.

Pajulaji ja klooni Willowspeciesandclone

Tarjottu yhteensä Offered oksia lehtiä branches leaves cm kpl-wo.

Syöty yhteensä Eaten oksia lehtiä branches leaves cm kpl/70.

Jäljellä jyrsittyjä oksankappaleita

Gnawed pieces remain

cm

Syöty tarjotuista oksista Amount of branches eaten

%

S.aquatica E4856 6'. caprea E6759 S. dacydados P6012 S.smithiana Q ⁶⁷⁰ S. triandra P6010 S. viminalis S 15)11 S. viminalis PA 77 Nov

S. sp. PA75

1 164 ^—

1002 37 810 183

1050 -

1117 134 1 138 584

1 149 ^—

! 157 ^—

1079 -

977 37

792 183

786 —

1117 134 1058 584

1039 -

1 036 ^-

85 25 18 264 0 80 110 121

93 98 98 75 100 93 90 90

ODC

451.2:238:176.1

Salix:

149.32

Microtus

agrestis

ODC

451.2:238:176.1

Salix:\49.32

Microtus

agrestis

ISBN

951-40-0423-X

"

ISBN

951-40-0423-X

ISSN

00

15-5543

ISSN

00

15-5543

TEIVAINEN,

T.

1979.

Eräiden

viljeltyjen

pajujen

kelpaavuus

peltomyyrälle

TEIVAINEN,

T.

1979.

Eräiden

viljeltyjen

pajujen

kelpaavuus

peltomyyrälle

(Microtus

agrestis

L.)

ruokintakokeiden

mukaan.

Abstract:

Palatibility

of

some

(Microtus

agrestis

L.)

ruokintakokeiden

mukaan.

Abstract:

Palatibility

of

some

cultivated

willows

to

field voles

(

Microtus

agrestis

L.)

in

feeding

trials.

Folia

For.

cultivated

willows

to

field

voles

(

Microtus

agrestis

L.)

in

feeding

trials.

Folia

For.

415:1—7.

415:1—7.

The

palatibility

of

eight

cultivated

willow clones

to

field voles

was

investigated

The

palatibility

of

eight

cultivated

willow clones

to

field voles

was

investigated

in

feeding

experiments

carried

out

under

cage

conditions.

The field voles

ate

in

feeding

experiments

carried

out

under

cage

conditions.

The field voles

ate

willingly

all

the

clones

offered without

showing

any

particular

preference

for

willingly

all

the

clones

offered without showing

any

particular

preference

for

the

specific variety.

the

specific variety.

Author's

address:

The

Finnisch

Forest

Research Institute.

Unioninkatu

40 A,

Author's

address:

The

Finnish

Forest

Research Institute.

Unioninkatu

40 A,

SF-00170

Helsinki

17.

Finland.

SF-00170

Helsinki

17.

Finland.

ODC

451.2:238:176.1

5at0:149.32

Microtus

agrestis

ODC

451.2:238:176.1

sa/«:149.32

Microtus

agrestis

ISBN

95

1

-40-0423-X

ISBN

95

1

-40-0423-X

ISSN

00

15-5543

ISSN

00

15-5543

TEIVAINEN,

T.

1979.

Eräiden

viljeltyjen

pajujen

kelpaavuus

peltomyyrälle

TEIVAINEN,

T.

1979.

Eräiden

viljeltyjen

pajujen

kelpaavuus

peltomyyrälle

(.Microtus

agrestis

L.)

ruokintakokeiden

mukaan.

Abstract:

Palatibility

of

some

(Microtus

agrestis

L.)

ruokintakokeiden

mukaan.

Abstract:

Palatibility

of

some

cultivated

willows

to

field voles

(

Microtus

agrestis

L.|

in

feeding

trials.

Folia

For.

cultivated

willows

to

field voles

(

Microtus

agrestis

L.) in

feeding

trials.

Folia

For.

415:1-7.

415:1-7.

The

palatibility

of

eight

cultivated

willow clones

to

field voles

was

investigated

The

palatibility

of

eight

cultivated

willow clones

to

field voles

was

investigated

in

feeding

experiments

carried

out

under

cage

conditions.

The field voles

ate

in

feeding

experiments

carried

out

under

cage

conditions.

The field voles

ate

willingly

all

the

clones

offered without showing

any

particular preference

for

willingly

all

the

clones

offered without showing

any

particular

preference

for

the

specific variety.

the

specific variety.

Author's

address:

The

Finnish

Forest

Research Institute.

Unioninkatu

40 A,

Author's

address:

The

Finnish

Forest

Research Institute.

Unioninkatu

40 A,

SF-00170

Helsinki

17.

Finland.

SF-00170

Helsinki

17.

Finland.

1979

No 367 Uusitalo, Matti: Suomen metsätalous

MERA-ohjelmakaudella

^1965—75. Tilastoihin perustuva tarkastelu.

Finnish

forestry

during ^{the MERA}

Programme period

1965—75. A review based _on statistics.

No 368 Kärkkäinen,,^Matti: Käytännön ^tuloksia koivuviilunsaannosta.

Empirical results onbirch veneer yield.

No 369 Laitinen, Jorma: Raivaussahojen kantokäsittelylaitteiden vertailu

filmianalyysillä.

Comparing clearing ^saw sprayers with film analysis.

No 370 Kärldcäinen, ^{Matti: Pienten} kuusitukkien mittaus.

Measurement of small spruce logs.

No 371 Jalkanen, ^Risto: Maanpinnan^{rikkomisen vaikutus} korvasienen satoisuuteen.

Effect of breaking ^{soil surface onthe} yield ^of Gyromitra ^esculenta.

No 372 Laitinen, Jorma: Kuormatraktorintekninen käyttöaste.

Mechanical availability of forwarders.

No 373 Petäistö, Raija-Liisa: ^Phlebia gigantea ja Heterobasidion_annosum männyn ^kannoissa hakkuualoilla Suomenniemen ja Savitaipaleen kunnissa.

Phlebia gigantea ^and Heterobasidion _annosum in pine stumps on cutting ^{areas in} Suomenniemiand Savitaipale.

No 374 Kalaja, Hannu:Pienpuun korjuuTT 1000 F

palstahakkurilla.

Harvesting small-sized trees with terrain chipper TT 1000F.

No 375 Metsätilastollinen

vuosikirja

^1977—1978.

Yearbook of Forest Statistics 1977—1978.

No 376 Huttunen, Terho: Suomen puunkäyttö, poistuma ja metsätase 1976—78.

Wood consumption, ^{totaldrain and forestbalance in} Finland, ^1976—78.

No 377 Kärkkäinen, ^Matti: Koivutukkien tarkistusmittauksia.

Controlmeasurements of birch

logs.

No 378 Mäkelä, ^{Markku: Tilasto-} ja aikatutkimustuotostenvertailuaainespuun

korjuussa.

Output ⁱⁿharvesting^{of industrialwood based} onstatistical data or time studies.

No379 Veiling, Pirkko: Erilaisten rauduskoivuprovenienssien alkukehityksestä taimitarhalla ja kenttäkokeissa.

Initial development ^{of different Betula} pendula ^Roth provenances in the seedling nursery and in field trials.

No380 Kuusela, ^{Kullervo &} Salminen, ^{Sakari: Suomenmetsävarat} lääneittäin1971—1976.

Forest resources inFinland 1971—1976 by ^counties.

No381 Hyppönen, Mikko & Norokorpi, Yrjö: Lahoisuuden vaikutus puutavaran ^saantoon ja

arvoon Peräpohjolan vanhoissa kuusikoissa.

The effectof decay on timber yield ^{and value of the old} Norway spruce stands in northern Finland.

No382 Paavilainen, Eero & Virtanen, Jaakko: Metsänlannoituksen vaikutuksen riippuvuus levitysmenetelmästä turvemaalla.

Effectof spreading^{method onforest} fertilizationresults onpeatlands.

No383 Siren, Matti, Vuorinen, Heikki & Sauvala, Kari: Pientraktorienheilunta.

Low-frequency

vibration in small tractors.

No384 Löyttyniemi, ^Kari & Rousi, ^Matti: Lehtipuutaimistojen

hyönteistuhoista.

On insect damage in_young deciduous stands.

No385 Hytönen-Kemiläinen, Riitta: Suomen sahatavaramarkkinat

Länsi-Euroopassa

^vuosina

1950—1975 ja ^alueen sahatavaran kulutuksen ennustaminen.

Finland's West-European sawnwood markets 1950—1975,with an econometric model for forecasting the area's sawnwood consumption.

No 386 Parviainen, Jari: Istuttamalla_perustetun männikön,kuusikon, siperialaisen ^lehtikuusi kon ja rauduskoivikon

alkukehitys.

Early development of Scots pine,

Norway

spruce, Siberian larch and silver birch plantations.

No 387 Teivainen, ^Terttu: Metsäpuiden ^taimien myyrätuhot metsänuudistusaloillaja ^metsite tyillä pelloilla Suomessa vuosina 1973—76

Vole damageto foresttree seedlings inreforested areas and fields in Finland in the years 1973—76.

No 388 Teivainen, Terttu, Jukola, Eeva-Liisa, Kaikusalo, ^Asko & Korhonen,

Kyllikki:

^Vesi myyrän, Arvicola terrestris (L.), aiheuttamat metsäpuiden taimien juuristotuhot w.

1973—76 Suomessa.

Root damage ^{of forest} tree seedlings ^caused by water vole, ^Arvicola terrestris (L.), in the_years 1973—76 in Finland.

No 389 Kolari, Kimmo K.: Hivenravinteidenpuute

metsäpuilla

ja männyn kasvuhäiriöilmiö Suomessa. Kirjallisuuskatsaus.

Micro-nutrient deficiency ^onforesttrees and diebackof Scots pine ⁱⁿFinland.Areview.

No 390 Kaunisto, Seppo & Metsänen, Rauni: Turpeen muokkauksen ja lannoitteiden sijoit tamisen vaikutus männyn taimien juuriston kehitykseen tupasvillanevalla.

Effectsof soil preparation ^{and fertilizer} placement on theroot development ^{of Scots} pine ^on deep peat.

No391 Valtonen, ^Kari: Loppukäyttötiedot ^saha- ja puulevyteollisuuden markkinoinnissa.

End-use informationfor marketing ^{in sawmill and wood-based}panel industries.

No392 Isomäki, ^Antti: Kuusialikasvoksen vaikutus männikönkasvuun, tuotokseenja tuottoon.

Theeffect of _spruce undergrowthontheincrement, yield andreturns of a pinestand.

Luettelo jatkuu 4. kansisivulla

No 393 Kurkela, ^Timo: Lophodermium ^{seditiosumMinter}etai. -sienen esiintyminen männyn karisteen

yhteydessä.

Association of Lophodermium ^{seditiosum Minter etai. with a needlecast} epidemic

on Scots pine.

No 394 Rikala, Risto: Lannoitteiden levitystavan vaikutus koulittujen männyn ja kuusen taimien kehittymiseen taimitarhalla.

The effect of fertilizer spreading ^methods on the development ^of pine ^and spruce transplants ⁱⁿ the _nursery.

No 395 Löyttyniemi, Kari, Austarä,

Oystein,

Bejer, ^{Broder &} Ehnström, Bengt: Insect pests in forests of the Nordic Countries 1972—1976.

Tuhohyönteisten esiintyminen Pohjoismaiden metsissä 1972—1976.

No 396 Silfverberg,^Klaus: Männyn kasvuhäiriön ajoittuminen ja alkukehitys turvemaan boo rinpuutosalueella.

Phenology and initial development of a growth disorder in Scots pine on boron deficient peatland.

No397 Talkamo, ^Tero: Markkinapuunalueittaiset hankintamäärätja kulkuvirrat _vuonna 1976 (1964—1973).

Removal and flow of commercial roundwoodin Finland during 1976 (1964—1973) by ^districts.

No398 Lehto, Jaakko: ^{Metsäalan koulutus metsäalan}organisaatioiden arvioimana.

Forest educationevaluated by

forestry

organizations.

No399 Jokinen, ^Katriina & Tamminen,^Pekka: Tyvilahoistenkuusikoiden jälkeen istutetuissa männyn taimistoissaesiintyvät ^sienituhot Keski-Satakunnassa.

Fungal damage ⁱⁿ young Scots pine stands replacing ^buttrot-infected

Norway

spruce stands in SW Finland.

No400 Metsänlannoitustutkimuksentuloksia ja ^tehtäviä. Metsäntutkimuslaitoksenmetsänlan noitustutkimuksen seminaari 15.2.1979.

Results and tasks in forest fertilization research. Proceedings of the Finnish Forest Research Institute symposium ^{on forest}fertilization research 15.2.1979.

No 401 Mielikäinen, Kari: Alaharvennusten_vaikutus männikön tuotokseen ja arvoon.

The influenceof low thinnings ^on the wood productionand value of a pine stand.

No 402 Sepponen,Pentti, Lähde,^Erkki & Roiko-Jokela, ^Pentti: Metsäkasvillisuuden ja maan

fysikaalisten ominaisuuksien välisestä suhteesta Lapissa.

On the relationship of the forest vegetation and the soil physical properties in Finnish Lapland.

No 403 Kanninen,Kaija, Uusvaara, ^Olli & Valonen, ^Paavo:

Kokopuuraaka-aineen

^mittaus ja ominaisuudet.

Measuring ^andproperties ^{of whole tree} raw-material.

No 404 Kaunisto, Seppo: ^{Alustavia tuloksia}

palaturpeen

kuivatuskentän ja suonpohjan metsi tyksestä.

Preliminary results onafforestation of sod peat drying fields and peat cut-over areas.

No 405 Sepponen, ^{Pentti &} Haapala, ^Heikki:

Ojituksen

vaikutuksesta turpeen kemiallisiin ominaisuuksiin.

On theeffectof

drainage

^{onthe chemicalproperties of peat.}

No 406 Elovirta, Pertti:

Metsätyövoiman

alallapysyvyys 1969—1977.

Permanence of forest labour in Finland 1969—1977.

No 407 Tiihonen, ^{Paavo: Kasvun vaihtelu} valtakunnan metsien 6. inventoinnin aineiston perusteella.

Variationin tree growth ^{in Finlandbasedonthe6th NationalForest} Inventory.

No 408

Lilja,

Arja: ^{Koivun siemenensienet} ja ^niidenpatogeenisuus.

Fungi ^onbirch seeds and their pathogenicity.

No409 Kallio,Tauno& Häkkinen, Risto: Juurikäävän (Heterobasidionannosum (Fr.) Bref.) ja ^Phlebia gigantean (Fr.) ^{Donk vaikutus} pellolle istutettujen kuusen, männyn, terva

lepän ja rauduskoivun taimien pituuskasvuun ja elossapysymiseen.

Effectof Heterobasidionannosumand Phlebia gigantea infectiononthe height growth and survival rate of Picea abies, Pinus sylvestris, Alnus glutinosa and Betula pendula seedlings planted on old fields.

No410 Kärkkäinen, ^Matti: Kuitupuun kiintomittaus kourakasoissa.

Measurementof solid volume of pulpwood grapple heaps.

No411 Huttunen,^{Terho: Suomen}puunkäyttö,poistuma ja ^{metsätase 1977—79.}

Woodconsumption,totaldrain and forest balance inFinland, 1977—79.

No412 Raitio, Hannu: Boorin _puutteesta aiheutuva männyn kasvuhäiriö

metsitetyllä

^suo pellolla. ^{Oireiden kuvaus} ja ^tulkinta.

Growth disturbances of Scots pine ^caused

by

^boron deficiency ^{on an afforested} abandoned peatland field. Description and interpretation of symptoms.

No413 Kellomäki, Seppo & Salmi, Juhani: Koivuvaneritukkienkuorenmäärä.

Bark quantity ^{of birch}

logs.

No 414 Paavilainen, ^Eero: Jatkolannoitus runsastyppisillä ^rämeillä.Ennakkotuloksia.

Refertilizationon nitrogen-rich pine swamps. Preliminary results.

Myynti ^{— Available for sale} at: Vakion painatuskeskus, ^{Annankatu 44, 00100 Helsinki} 10, p. 17341 Merkintä ODC tarkoittaa metsäkirjallisuuden kansainvälistä

Oxford-luokitusjärjestelmää.

ISBN 951-40-0423-X

127903106 M ISSN