Suomen pintavesien seuranta ja

Suomen pintavesien seuranta ja luokittelu 2. vesienhoitokaudella

Kansallinen seurantaohjelma ja päivitetty ekologisen tilan

luokittelu

Seurannan laatutekijät

 Biologia: Levästö, Vesikasvit, kalat, Pohjaeläimistö

 Vedenlaatu: Ravinteet ja pH

 Haitalliset aineet: EU:n prioriteettiaineet, Kansalliset haitalliset aineet

 Hydro-morfologiset muutokset: Säännöstelyn aiheuttama virtaamarytmin ja vedenkorkeuden

vaihtelu, Rantojen ja jokiuomien muuttuneisuus ja

Luokittelun ja seurannan päivitys 2012-2013

 Luokittelun päivitys 2. vesienhoitokaudelle

– Uusia laatumuuttujia ja tilaindeksejä

– Biomaantieteellinen jako (Pohjois-Suomi, Etelä- Suomi)

– Tarkistetut vertailuarvot ja luokkarajat

 Kansallinen seurantaohjelma tarkistetaan vuoden 2013 loppuun mennessä

– Paineita seurantakulujen karsintaan

Laatumuuttujat: Levästö

 Järvet: Planktonlevät (UUSI: Ranta-alueen pohjalevät)

 Joet: Pohjalevät (Piilevät) koskialueilla

 Rannikko: Planktonlevät, Rakkoleväkasvuston

esiintyminen (Ei Pohjanlahdella)

Laatumuuttujat: Levästö: Indikaattorit (1)

 Planktonlevät: Uudet vertailuarvot ja luokkarajat, uusia indeksejä järville

– Klorofylli-α pitoisuus

– TPI (Trophic plankton-index) – Kokonaisbiomassa

– Sinilevien osuus kokonaisbiomassasta

 Makrolevät (Rakkolevä)

– Rakkoleväkasvuston esiintyminen ja kasvusyvyys – Rakkolevä ei esiinny luontaisesti Pohjanlahdella

13.12.2012

Lapin ELY-keskus, Ympäristö ja luonnonvarat, Petri Liljaniemi 5

Laatumuuttujat: Levästö: Indikaattorit (2)

 Pohjalevät (Piilevät)

– Aiemmin käytetty IPS-indeksi hylätty

– Jokivesillä Pohjois- ja Etelä-Suomelle omat vertailuarvot ja luokkarajat

– Joet & Järvet:

 Tyyppilajien määrä (TT ₄₀ )

 Prosenttinen mallinkaltaisuus (PMA)

Laatumuuttujat: Vesikasvit

 Järvillä, jokivesille kehitteillä

 Pohjois- ja Etelä-Suomelle omat luokittelurajat

 Indikaattorit:

– Tyyppilajien osuus kokonaislajimäärästä – PMA (Prosenttinen

mallinkaltaisuus)

– Rehevöitymis-Indeksi

– UUTTA: Luokkarajat myös

luontaisesti reheville järville

Laatumuuttujat: Pohjaeläimistö

 Järvet: Syvänne (UUSI: Kivikkorannat)

 Joet: Koskialueet

 Rannikko: pehmeät pohjat

Laatumuuttujat: Pohjaeläimistö, Indikaattorit (1)

 Joet and järvien ranta-alueet: Uudet vertailuarvot ja luokkarajat Pohjois- ja Etelä-Suomelle

 ^Joet:

– Tyyppilajien lukumäärä

– Herkkien tyyppilajien lukumäärä (EPT-lajit) – PMA (Prosenttinen mallinkaltaisuus)

 ^Järvet:

– Tyyppilajien lukumäärä (TT)

– PMA (Prosenttinen mallinkaltaisuus)

Laatumuuttujat: Pohjaeläimistö, indikaattorit (2)

 Järvisyvänteet:

– BQI (Benthic Quality Index) hylätty

– Profundal Invertebrate Community Metric (PICM), syvännepohjaeläinyhteisön indikaattori

– PMA (Prosenttinen mallinkaltaisuus) päivitetty

 ^Rannikko:

Laatumuuttujat: Kalat

 Järvet: Koekalastus NORDIC-verkkosarjoilla

 Joet: Koskialueiden sähkökalastus

– Päivitetyt vertailuarvot ja luokkarajat

Laatumuuttujat: Kalat, indikaattorit

 Järvet: kala-indeksi, sisältää:

– Kokonaisbiomassa, Kokonaisyksilömäärä – Särkikalojen osuus kokonaisbiomassasta – Indikaattorilajien luontainen esiintyminen

 Joet: FiFi-indeksi, sisältää:

– Lajimäärä

– Herkkien lajien osuus

– Kestävien lajien osuus

Vedenlaatuluokituksen päivitykset

 Jokien pH: Luokittelujakson vuosittaisten pH-minimien

keskiarvo (suositus luokittelujaksoksi 2006-2012). Aiemmin tarkasteltiin luokittelujakson minimi-pH-arvoa

 ^Järvet:

– Vertailuarvot klorofylli-α:n and ravinnepitoisuuksien (kokonais-P and Kok. N) välisen suhteen perusteella.

– Uudet vertailuarvot ja luokkarajat matalien humusjärvien fosfori- ja typpipitoisuuksille

 Rannikko:

– Talven kokonaisravinteiden sijaan luokitteluun käytetään kesän kokonaisravinnepitoisuuksia.

– Uudet luokkarajat näkösyvyydelle and syvän alueen

happipitoisuudelle.

Hydro-Morfologia ja Kemiallinen tila

 Hydro-Morfologisen muuttuneisuuden arviointiin käytetyt muuttujat ja niiden pisteytys ovat ennallaan (esim.

säännöstelyn voimakkuus, rakennetun rantaviivan/muutetun uoman osuus).

 Kemiallinen tila määritetään EU:n prioriteettiaineille asetettujen pitoisuusrajojen perusteella (Hyvä tai Hyvää huonompi tila).

– Ahvenen lihaksesta mitatun elohopean pitoisuusraja tiukentuu huomattavasti.

 Kansalliset pitoisuusrajat otetaan huomioon ekologisen tilan

arvioinnissa.

Sininen: Perusseuranta Punainen: Toiminnallinen seuranta

Vihreä: Perus & Toiminnallinen seuranta

Kolmiot: Järvet Ympyrät: Joet

Seuranta

Lapissa

Kansallinen seuranta Lapissa

VHA VHA 4 VHA 5 VHA 6 VHA 7

Joki 1 37 24 26

Järvi 6 42 24 20

Rannikko 6 4

Yhteensä 7 85 52 46

-Biologista seurantaa suurimmalla osalla näytepisteistä

-EU:n vesipuitedirektiivin velvoitteet luovat paineita seurannan laajentamiseen eritoten pienempiin vesiin.

Resurssien väheneminen taas luo paineita nykyisen

seurannan karsintaan…

Kiitos!