• Ei tuloksia

Uutisia näkymä

N/A
N/A
Info
Lataa
Protected

Academic year: 2022

Jaa "Uutisia näkymä"

Copied!
6
0
0

Kokoteksti

(1)

UUTISIA

Suomalaisille kirjastoalan ammattilaisille palkintoja kansainvälisestä työstä

U

seammat suomalaiset kirjastoalan ammattilai- set saivat viime vuoden aikana näyttäviä kunni- anosoituksia alan kansainvälisissä järjestöissä te- kemästään työstä.

EAHIL 2012 konferenssissa myönnettiin Ter- kon emerita-kirjastonhoitajalle Päivi Pekkarisel- le myönnettiin EAHIL Award hänen pitkäaikai- sesta työstään järjestössä ja terveysalan kirjastojen asioiden edistämiseksi. EAHIL on lääke- ja terve- ystieteiden alan kirjastoammattilaisten eurooppa- lainen yhdistys. Päivi oli EAHILin Public Health Information –työryhmän perustajajäseniä.

Päivi Pekkarinen on lisäksi toiminut aktiivises- ti IFLAn Health and Biosciences Libraries –ja-

ostossa. STKS:n kansainvälisten asioiden työryh- mässä Päivi on tullut tunnetuksi monipuolisesta osaamisestaan kansainvälisten tapahtumien jär- jestäjänä. Hän oli mukana tiiviisti myös Helsin- gin IFLA 2012-konferenssin järjestelyissä.

Kansalliskirjaston kirjastonhoitaja Eeva Murto- maa palkittiin IFLA 2012 konferenssin yhteydes- sä Helsingissä mitalilla hänen huomattavasta pa- noksestaan kuvailustandardien, luettelointisään- töjen ja auktoriteettimallien (FRBR, FRAD, FRASAR) kehittämistyössä. Malleja on kehitet- ty huomioiden erityisesti elektronisten aineisto- jen ja verkkoympäristön vaikutus luettelointiin.

Eeva Murtomaa on ollut pitkäaikaisesti muka- na IFLA:n toiminnassa sen useissa luettelointiin liitty- vissä työryhmissä. Lisäksi hän on toiminut aktiivises- ti STKS:n kansainvälisten asioiden työryhmän jäsene- nä. IFLA-myöntää tunnus- tuspalkinnon henkilölle, jo- ka on työssään merkittävällä tavalla edistänyt IFLAn tai kirjastoalan kansainvälistä toimintaa.

(2)

23

FINNA avautui – kansallisen digitaalisen kirjaston asiakasliittymä julkiseen testikäyttöön

K

ansallisen digitaalisen kirjaston (KDK) asiakas- liittymä Finna avattiin testikäyttöön 17.12.2012.

Finna on arkistojen, kirjastojen ja museoiden yh- teinen hakupalvelu, joka tarjoaa pääsyn muistior- ganisaatioiden aineistoihin ja palveluihin. Kan- salliskirjasto vastaa hakupalvelun toteuttamises- ta. Asiakasliittymää kehitetään arkistojen, kirjas- tojen ja museoiden tarpeet huomioiden tiiviissä yhteistyössä osallistujaorganisaatioiden kanssa.

Finna on rakennettu vuonna 2012 avoimen lähdekoodin ohjelmistojen pohjalta. Testikäyt- töön avatulla Finnan beta-versiolla halutaan ke- rätä palautetta ja kokemuksia käyttäjiltä palve- lun toimivuudesta. Palvelua kehitetään edelleen huomioiden käyttäjiltä saadut kokemukset ja uu- siakin toiminnallisuuksia voidaan ottaa mukaan.

Helmikuun puolivälissä on odotettavissa vielä muutoksia käyttöliittymän ulkoasuun ja laajem- paa tiedotusta käyttöliittymästä. Seuraava versio FINNAsta on julkaistaan syksyllä 22.10.2013 pi- dettävän Finna-päivän yhteydessä.

Tiedonhakua ja lisäpalveluja

Finnassa tiedonhakua tukee fasettimainen raken- ne, jossa hakutuloksia voi helposti halutessaan ra- jata esimerkiksi tekijän, julkaisujen kielen, julkai- suajan tai paikan mukaan. Lisäksi hakutulosten ajallisen jakautumisen hahmottamista helpottaa tuloksia edeltävä graafinen aikajana.

Hakupalvelujen rinnalla tarjolla on ns. integroi- tuja palveluja. Integroituja palveluita pääsee käyt- tämään sähköpostiosoitteella tai Jyväskylän yliopis- ton kirjaston kirjastokortilla kirjauduttuaan. Koko- naisuudessaan beta-version ominaisuudet löytyvät Finna-wikistä. Finna toimii myös mobiililaitteilla.

Yhteisiä ja organisaatiokohtaisia näkymiä

Kansallisen digitaalisen kirjaston (KDK) asia- kasliittymien ydinpalveluna on tiedon tuottaji- en, arkistojen, kirjastojen ja museoiden yhteinen näkymä, joka löytyy osoitteesta finna.fi. Näiden rinnalla voi olla erillisiä organisaatioiden yhtei-

siä, alueellisia tai or- ganisaatiokohtaisia näkymiä. Organisaa- tiot hallinnoivat it- se omaa näkymään- sä ja valitsevat siinä näytettävät aineistot ja näkymään liitetyt palvelut.

Joulukuussa tes- tikäyttöön avattiin myös Jyväskylän yli- opiston kirjaston nä- kymä. Museoiden nä- kymä on tulossa käyt- töön toukokuussa 2013, jolloin se jul- kistetaan Museopäi- villä. Lisäksi Kansal-

(3)

24

Lindasta tuli Melinda - meidän Linda

Y

liopistokirjastojen yhteistietokanta, LINDA, nimettiin vuodenvaihteessa Melindaksi. Nimen- muutokseen päädyttiin kansallisen hankkeen ta- kia, jonka myötä LINDA laajenee suomalaisten kirjastojen yhteiseksi metatietovarannoksi.

Melinda osoittautui luontevaksi nimeksi mo- nesta syystä. Nimen alkuosa ”me” viittaa meta- tietovarantoon, mutta myös yhteiseen luetteloin-

tityöhön. Melindan tiedontuottajien odotetaan myös laajentuvan ammattikorkeakoulukirjasto- jen ja yleisten kirjastojen piiriin kuluvan vuoden aikana. Kummallakin kirjastosektorilla ovat pilo- toinnit parhaillaan käynnissä.

Nimenmuutokseen liittyy myös toimenpiteitä palvelimella. Kansalliskirjaston uusi palveluosoite melinda-posti (at) helsinki.fi on jo käytössä. Kir-

jastoille on lähetetty pyyntö, jossa Lindaan viittaavat lin- kit ja tekstit on pyydetty päi- vittämään.

Lisätietoja

Lisätietoja nimenmuutokses- ta ja Melindaan liittyvistä asi- oista voi kysyä osoitteesta me- linda-posti (at) helsinki.fi.

liskirjastolle ja arkistoille on tulossa oma näky- mänsä, joka julkaistaan myöhemmin.

Finnan alkuvaiheen aineistot ja palvelut

Testiversiossa ovat aluksi mukana seuraavat or- ganisaatiot aineistoineen ja palveluineen: Arkis- tolaitos, Jyväskylän yliopiston kirjasto, Kansallis- kirjasto, Lusto – Suomen metsämuseo ja muut nk. Kantapuu-museot, Suomen metsästysmuseo, Tuusulan taidemuseo ja Valtion taidemuseo. Ylei- set kirjastot eivät toistaiseksi ole mukana, mutta heidän kanssaan neuvotellaan parhaillaan mah- dollisista sopimuksista.

Finnasta on haettavissa esimerkiksi Ateneumin

taidemuseon ja Sinebrychoffin taidemuseon ko- koelmista yli 11 000 teoksen tiedot ja kuvat. Val- tion taidemuseon aineisto sisältää pääasiassa maa- lauksia, piirustuksia, grafiikkaa, veistoksia ja va- lokuvia. Arkistoaineisto kattaa tiedot kansallisen menneisyytemme keskeisestä asiakirja-aineistos- ta keskiajalta näihin päiviin saakka, ja osaan ai- neistosta voi tutustua digitaalisten kuvien avulla.

Linkit

Finna-hakupalvelu, kansallinen näkymä: finna.fi Jyväskylän yliopiston kirjaston Finna: jyu.finna.fi Finnan beta-version ominaisuudet: www.kiwi.fi/

display/finna/Finnan+ominaisuudet

Kansallinen digitaalinen kirjasto -hanke: kdk.fi

(4)

25

Kirjastojen yhteisten palvelujen ohjausta uudistettiin K

ansalliskirjaston tarjoamien kirjaston yhteisten

palveluiden asiakasohjausta kehitettiin vuoden 2012 aikana. Muutoksella pyrittiin mm. selkeyt- tämään päätöksentekoa ja koordinointia.

Uusi toimintamalli koostuu kolmesta ohjausryh- mästä: verkkoaineiston hankinta, tiedonhallinta ja Kansallinen digitaalinen kirjasto (KDK) sekä asiantuntijaryhmistä. Verkkoaineistojen hankin- taa koordinoi tulevaisuudessa FinElib-ohjausryh- mä, nykyisten kahden ryhmän asemesta. KDK- asiakasliittymää ohjaava konsortioryhmä nimet- tiin virallisesti syyskuussa 2012. Ryhmä on muo- dostettu ja aloittanut toimintansa epävirallises- ti jo vuonna 2011. Voyagerin –kirjastojärjestel- män ohjausryhmät (Linnea2 ja ammattikorkea- koulukirjastojen Voyager-ohjausryhmä) jatkavat toimintaansa Voyagerin elinkaaren ajan.

Suurin muutos entiseen on tiedonhallinnan oh-

jausryhmän perustaminen. Uuden ryhmän teh- tävänä on ohjata kansallisen metatietovarannon, Melindan, sekä Nelli-portaalin ja julkaisuarkis- ton kehittämistä.

Tiedonhallinnan ohjausryhmä käynnisti toimin- tansa marraskuussa 2012. Ryhmässä on edustus kaikilta kirjastosektoreilta sekä ryhmän toimin- ta-alueeseen liittyvistä intressiryhmistä (OKM, CSC ja IT-johtajat).

Ohjausryhmien tehtävänä on palvelujen strate- ginen kehittäminen ja linjaaminen sekä tulevi- en palvelutarpeiden ja kirjastosektorien erityis- tarpeiden ennakointi. Ryhmien tehtäviin kuu- luu myös hankkeiden ja palveluiden toiminnan seuranta ja hankkeiden koordinointi ja yhteen- sovittaminen kirjasto- ja tietopalvelualan eri sek- toreiden ja toimijoiden välillä.

STKS:n kunniajäsenyys Tuula Ruhaselle

P

itkäaikaiselle STKS:n puheenjohtajalle, Signumin toimituksen jäsenelle ja Helsingin yliopiston käyttäytymistieteellisen tiedekunnan kirjaston kirjastonjohtaja emeritalle, Tuula Ruhaselle, myön- nettiin Suomen tieteellisen kirjastoseuran kunniajäsenyys seuran syyskokouksessa.

(5)

26

Valmisteluraportti kokoaa uuden kirjastojärjestelmän (UKJ) kehittämisen suunnat

U

uden kirjastojärjestelmän suunnittelu sai al- kunsa Voyager-kirjastojen toiveesta käynnistää hanke vuoden 2011 lopulla. Hanke edistyi, kun AMKIT-ja Linnea2-konsortioille tehtiin esitys valmisteluryhmän perustamiseksi ja ryhmän laa- jentamiseksi siten, että siihen kutsuttaisiin mu- kaan myös Yleisten kirjastojen ja Erikoiskirjas- tojen neuvostot. Valmistelutyöryhmä käynnis- ti toimintansa kesällä 2011, jolloin siihen osal- listuivat esityksen mukaisesti AMKIT-konsortio, Erikoiskirjastojen neuvosto, LINNEA2-konsor- tio ja Yleisten kirjastojen neuvosto.

Valmistelutyöryhmän tavoitteena pidettiin kai- kille kirjastosektoreille soveltuvan kirjastojärjes- telmän määrittelyä. Valmisteluraportti saatiin valmiiksi vuoden 2013 loppuun mennessä.

Valmistelu jakautui edelleen 7 työryhmälle, jotka koostuivat eri kirjastosektoreilta kootuista asian- tuntijoista. Työryhmien suunnitelmia oli mahdol- lista myös seurata UKJ-Wikin kautta, mikä antoi mahdollisuuden kaikille kiinnostuneille kehittä- mistyöhön osallistumiseen ja sen kommentointiin.

UKJ-hankkeessa on huomioitu myös 2011 voi- maan tullut laki julkisen hallinnon tietohallin- non ohjauksesta. Tietohallintolaki velvoittaa laa- jasti tietojärjestelmien yhteentoimivuuteen ja ole- massa olevan tiedon hyödyntämiseen. Kun hank- keen tavoitteena on ollut järjestelmä, joka sovel- tuu hyvin erilaisille kirjastoille erilaisiin ympäris- töihin, modulaarinen ratkaisu toimii joustavana ratkaisuna eri osapuolille. Uusi kirjastojärjestel- mä tukeutuu rakenteilla oleviin Kansallisen digi- taalisen kirjaston asiakasliittymä Finnaan ja kir- jastojen kansalliseen metatietovaranto Melindaan ja täydentää ne kirjastojen yhteiseksi palveluko- konaisuudeksi. Finnan ansiosta kirjastojärjestel- mään ei tarvita omaa asiakaskäyttöliittymää. Nä- mä kehykset helpottavat myös kirjastojärjestel- män kehitystyötä, mutta tukevat myös yhtenäi-

sen kokonaisuuden muodostumista.

UKJ-hankkeen strategisiin perusvalintoihin kuu- lui myös nojautuminen avoimen lähdekoodin käyttöön ja rakenteellinen modulaarisuus. Järjes- telmä muodostuu itsenäisistä toiminnallisista ko- konaisuuksista, joita voidaan yhdistää rajapinto- jen kautta. Rakenne helpottaa myös järjestelmän myöhempää kehittämistä, jota voidaan uusia halu- tuin osin. Lisäksi kehitystyötä voidaan hajauttaa eri osapuolille. Modulaarisuus antaa käyttäjäorgani- saatioille myös mahdollisuuden valita ne osat kir- jastojärjestelmästä, jotka he katsovat tarvitsevansa.

Kirjastojärjestelmän ylimmän tason modulit muodostuvat aineiston kuvailun ja käytön ym- pärille, johon kuuluvat kirjastotyön keskeiset alu- eet, kuten lainaus, kaukopalvelu ja hankinta sekä rajapinnat hallinnollisiin ja muihin järjestelmiin.

Kirjastojärjestelmän anatomia tulee muuttumaan myös metatietoformaattien ja luetteloinnin ja si- sällönkuvailun osalta. Kansainvälisessä yhteis- työssä metatietojen kuvailua ollaan uudistamassa funktionaalisen tietomallin suuntaan, johon kuu- luvat FRBR-malli ja RDA-kuvailusäännöt. Näi- hin tullaan siirtymään suunnitelmien mukaises- ti vuosina 2014-2015. Myös tallennusformaatti on muuttumassa. Tulevina vuosina on siis odo- tettavissa suuria muutoksia metatiedon muotoon ja rakenteeseen. Julkaisijoiden, tutkijoiden ja kir- jastojen lisääntyvä yhteistyö metatiedon linkittä- misessä ja hyödyntämisessä voi tuoda myös ko- konaan uusia näkökulmia tietoon.

UKJ:n yhteentoimivuuden kannalta keskeisiä muita järjestelmiä ovat FINNA ja Melinda, mut- ta rajapintoja suunnitellaan myös moniin mui- hin järjestelmiin, kuten käyttäjiä tunnistaviin jär- jestelmiin, taloushallintoon, tilastointiin, ope- tuksen ja tutkimuksen järjestelmiin ja sosiaali- seen mediaan.

UKJ:n ensimmäinen suunnitteluvaihe vuosina

(6)

27

2011-2012 on edennyt kirjastojen välisenä yh- teistyöhankkeena ilman erillisrahoitusta. Vuo- den 2013 aikana on kuitenkin tarkoitus työstää järjestelmän vaatimusmäärittely, toteutuksen vai- heistus ja aikataulu. Kansalliskirjasto on hakenut ja saanut tähän suunnitteluvaiheeseen rahoitusta, joka kattaa 5 henkilötyövuoden panoksen hank- keessa. UKJ:n kehitystyön vaatimat paikat pyri- tään täyttämään maaliskuun kuluessa.

UKJ-hankkeen perusajatus on jaettu vastuu osal- listujakirjastojen kesken. Valmisteluvaiheessa aja- tus on jo toteutunut hankkeen alkuvuosina. Sa- malla toimintamallilla on tarkoitus jatkaa hank- keessa ja sen toteutuksessa sen koko järjestelmän

elinkaaren ajan. Hankkeen kaikkien vaiheiden hallintomallien suunnitellaan johdonmukaises- ti tukevan tätä toimintatapaa. UKJ-suunnitte- luprojektia johtaa 16 henkilön johtoryhmä, jos- sa on edustus kansalliskirjastosta, kaikilta kirjas- tosektoreilta ja lisäksi sektoreiden IT-johtajien edustajat. Kansalliskirjasto on kutsumassa joh- toryhmän järjestäytymiskokousta koolle helmi- kuun alkupuolella.

UKJ-valmisteluraportti, UKJ-valmisteluryh- mä ja -työryhmät, 3.12.2012

https://wiki.helsinki.fi/display/UKJValmistelu/

Projektisuunnitelma

Kustaa III kirjeitä ja aineistoa valtionrajoihin liittyvistä neuvotteluista Kansallisarkistoon

K

ansallisarkistoon on ostettu Ruotsista arvokas yksityisarkisto, johon sisältyy Suomen histori- an kannalta merkittävää aineistoa. Von Stedingk -suvun yksityisarkiston kiinnostavimpia aineisto- ja ovat Ruotsin viimeiselle sotamarsalkalle, krei- vi Curt von Stedingkille (1746-1837) kuuluneet asiakirjat. Hän oli aikansa tunnetuimpia ruotsa- laisia ja lukeutui kuningas Kustaa III:n lähimpään ystäväpiiriin. Arkistoon sisältyy yli sata yksityistä kirjettä Kustaa III:lta.

Erityisen kiinnostavia arkistossa ovat Anjalan- liiton kannattajiin lukeutuneen Savon Prikaatin edellisen komentajan, everstiluutnantti Berndt Johan Hastferin asiakirjat. Hastfer kävi sodan ai- kana salaisia neuvotteluja G.M. Sprengtportenin ja venäläisten kanssa. Sen vuoksi Kustaa III käski von Stedingkin vangitsemaan hänet ja takavari- koimaan Hastferin hallussa olleet asiakirjat, jot- ka kuuluvat nyt hankittuun arkistoon.

Sotilasuran lisäksi Curt von Stedingk ansioitui diplomaattina. Hän oli toinen Suomen sodan päätyttyä solmitun Haminan rauhansopimuksen (1809) ruotsalaisista allekirjoittajista. Hän toimi

Ruotsin edustajana myös Venäjän kanssa käydyis- sä rajaneuvotteluissa, joissa vahvistettiin Ruotsin ja Suomen välinen nykyinen valtakunnanraja.

Arkistoon sisältyvät kaikki hänen neuvotte- luissa käyttämänsä aineistot, muun muassa tär- keä suunnitelma rajan vetämisestä Tornionjo- elle. Neuvotteluasiakirjoissa on runsaasti von Stedingkin tekemiä merkintöjä, jotka valaise- vat valtakunnanrajan syntyprosessia. Curt von Stedingkin poikkeuksellisen kirjavista elämän- vaiheista voi lukea arkistolaitoksen kotisivuilta osoitteessa http://www.arkisto.fi/fi/palvelut/vies- tinta/stedingk/.

Ruotsin valtionarkisto digitoi koko aineiston.

Sen jälkeen alkuperäisaineisto siirretään Suomen Kansallisarkistoon kesällä 2013. Digitoituna aineis- to tulee olemaan verkon kautta vapaasti saatavilla.

Lisätietoja

Pääjohtaja Jussi Nuorteva, Kansallisarkisto, puh. +358 40 592 5131 Tutkija Pertti Hakala, Kansallisarkisto, puh. (09) 228 52 380 sähköpos- tit muotoa etunimi.sukunimi@narc.fi

Viittaukset

LIITTYVÄT TIEDOSTOT

Jos atk-kirjastojärjestelmien perustamiskus- tannuksista Suomessa haluaa esittää jonkin arvion, niin edellisen taulukon keskiarvolukujen mukaan voi tehdä sen johtopäätöksen,

Myllysen kysymykseen vastaa myös teoksen rakenne, koska kirjastojen tulevaisuudesta on va- littu kirjoittamaan sekä yleisten että tieteellisten... 116 Kirjallisuutta Kirjastotiede

Anderson, Margaret, Suullinen muistitieto yleisten kirjastojen kehityshisto- rian tietopohjan täydentäjänä (Using the methodology of oral history to expand the knowledge we have of

Vuoden 1961 kirjastolain voimassaolon aika- na kirjastonhoitaj uus ammatillistui voimakkaasti niin yleisten kuin tieteellisten kirjastojen sekto- reilla.. Teollistumisen

Väestön ikärakenteen ennustetaan siis muutaman vuosikymmenen kuluessa muuttu- van siten, että vanhempien ikäluokkien abso- luuttinen ja suhteellinen määrä kasvaa nuo-

Korkeakoulu- kirjastojen sosiaalista ulottuvuutta ei ole kuitenkaan juuri tutkittu, toisin kuin yleisten kirjastojen merkitystä oman yhteisön sosiaalisena kohtaamis- ja

Tehostettu logistiikka voisi olla yksi porkka- na alueellisiin kokoelmien yhteiskäyttömallei- hin, joissa mukana ovat yleisten kirjastojen lisäk- si myös alueen korkeakoulu-

Anonyymiys mahdollistaa kritiikin Kuluvan vuoden aikana tullut julkisuuteen mo- nia tapauksia, jotka antavat ristiriitaisia aineksia sananvapauskeskusteluihin.. WikiLeaksin