276
K a n s a n t a l o u d e l l i n e n a i k a k a u s k i r j a – 1 0 4 . v s k . – 3 / 2 0 0 8
Talousennustajien näkemykset talouskasvusta vuosina 2009–2028
Ari Hyytinen Professori
jyväskylän yliopisto
o
n luontevaa ajatella, että kotitaloudet, yritykset ja julkisen sektorin toimijat tekevät mo
nia tärkeitä ja kauaskantoisia päätöksiä ainakin osin sen perusteella, mikä näkemys pitkän ai
kavälin – eli kymmenien tai jopa satojen vuo
sien kuluessa tapahtuvasta – talouskasvusta kulloinkin vallitsee. esimerkiksi pitkän asunto
lainan nostamista, kone ja laiteinvestointeja tai infrastruktuuriinvestointeja koskevia päätök
siä ei useimmiten ole perusteltua tehdä lyhyen aikavälin suhdannenäkymien pohjalta.
Vaikka talouskasvun lähteitä on viime vuo
sina pohdittu jonkin verran (ks. mm. hyytinen ja rouvinen 2005, Maliranta ja yläanttila 2007), pitkän aikavälin kasvuennusteita ei ole järjestelmällisesti saatavilla. ennusteista ei myöskään käydä kovin aktiivista keskustelua.
jukka jalavan ja Matti Pohjolan vuonna 2004 tässä aikakauskirjassa julkaisema artikkeli
”työn tuottavuus suomessa vuosina 1900–2003 ja sen kasvuprojektioita vuosille 2004–2030”
on tässä suhteessa tervetullut avaus. nämä kas
vuprojektiot saivat jatkoa, kun talousennustei
ta säännöllisesti laativat tutkimuslaitokset (elinkeinoelämän tutkimuslaitos, Palkansaajien tutkimuslaitos, Pellervon taloudellinen tutki
muslaitos ja Valtiovarainministeriön kansanta
lousosasto) julkistivat kesäkuussa 2008 jyväs
kylässä järjestetyssä taloustutkijoiden XXV seminaarissa pitkänaikavälin kasvuennusteensa suomen taloudelle.
kesäseminaarissa julkistetut ennusteet oli laadittu jyväskylän yliopiston taloustieteiden tiedekunnan aloitteesta: kutakin makroennus
teita laativaa tutkimuslaitosta pyydettiin laati
maan pitkän aikavälin kasvuennuste seuraaval
le kahdelle vuosikymmenelle (2009–2018 ja 2019–2028). jotta ennusteet olisivat yhteismi
tallisia ja vertailukelpoisia, pyysimme kvantita
tiivista vastausta (erikseen molemmille ajanjak
soille) seuraaviin kysymyksiin:
1. kuinka nopeasti henkeä kohden laskettu bruttokansantuote (Bkt) kasvaa reaalisesti keskimäärin ao. ajanjaksoina?
2. kuinka nopeasti työn tuottavuus (Bkt/työ
tunti) kasvaa keskimäärin ao. ajanjaksoina?
3. kuinka paljon suomessa tehdään tutkimus
ja kehitystyötä (t&k) keskimäärin suhtees
sa Bkt:hen ao. ajanjaksoina?
kesäkuussa julkistettujen ennusteiden perus
teella lasketun keskiarvoennusteen mukaan
277 Ari Hyytinen
7RWHXWXQXW ² (QQXVWH ² (QQXVWH ²
%.7+/g NDVYX
Kuvio 1. BK�/henkilö�� konsensus-ennuste (keskiarvo)
² ²
.HVNLDUYR
7 .%.7 NHVNLP
Kuvio 2. �&K/BK��� konsensus-ennuste (keskiarvo) ja vaihteluväli
278
KAK 3 / 2008
henkeä kohden lasketun bruttokansantuotteen (Bkt/hlö) kasvuvauhti painuu jatkossa selväs
ti alle kahden prosentin: Bkt/hlö kasvaa kes
kimäärin 1,8 % vuosina 2009–2018 ja 1,6 % vuosina 2019–2028 (kuvio 1). ennusteista las
ketun keskiarvoennusteen mukaan myös työn tuottavuuden kasvu hidastuu.
ennusteet vahvistavat myös, että kansanta
lous on siirtymässä uudenlaisen talouskasvun vaiheeseen: Panostukset tutkimus ja kehitys
työhön (t&k) eivät jatkossa kasva aikaisem
pien vuosien malliin. keskiarvoennusteen mu
kaan t&kmenot suhteessa bruttokansantuot
teeseen (t&k/Bkt) ovat keskimäärin 3,4 % vuosina 2009–2018 ja 3,6 % vuosina 2019–
2028 (kuvio 2).
tutkimuslaitoksien tarkemmat kuvaukset jyväskylässä julkistetuista kasvuennusteista ja
niiden taustalla olevista oletuksista ja näkemyk
sistä julkaistaan tässä aikakauskirjan numeros
sa. samoin julkaistaan myös lauri kajanojan (suomen Pankki) jyväskylässä pitämään kom
menttipuheenvuoroon perustuva kirjoitus, jos
sa hän arvioi kasvuennusteita.
Kirjallisuus
hyytinen, a. ja rouvinen, P. (2005), ”Mistä talous
kasvu syntyy? näkökulmia kasvun lähteistä”, Kansantaloudellinen aikakausikirja102: 21–32.
jalava, j. ja Pohjola, M. (2004), ”työn tuottavuus suomessa vuosina 1900–2003 ja sen kasvupro
jektioita vuosille 2004–2030”,Kansantaloudelli- nen aikakauskirja100: 355–370.
Maliranta, M. ja yläanttila, P. (toim.) (2007),Kil- pailu�� innovaatio ja tuottavuus, etla, sarja B 228.