• Ei tuloksia

Talousennustajien näkemykset talouskasvusta vuosina 2009?2028

N/A
N/A
Info
Lataa
Protected

Academic year: 2022

Jaa "Talousennustajien näkemykset talouskasvusta vuosina 2009?2028"

Copied!
3
0
0

Kokoteksti

(1)

276

K a n s a n t a l o u d e l l i n e n a i k a k a u s k i r j a – 1 0 4 . v s k . – 3 / 2 0 0 8

Talousennustajien näkemykset talouskasvusta vuosina 2009–2028

Ari Hyytinen Professori

jyväskylän yliopisto

o

n luontevaa ajatella, että kotitaloudet, yri­

tykset ja julkisen sektorin toimijat tekevät mo­

nia tärkeitä ja kauaskantoisia päätöksiä ainakin osin sen perusteella, mikä näkemys pitkän ai­

kavälin – eli kymmenien tai jopa satojen vuo­

sien kuluessa tapahtuvasta – talouskasvusta kulloinkin vallitsee. esimerkiksi pitkän asunto­

lainan nostamista, kone­ ja laiteinvestointeja tai infrastruktuuri­investointeja koskevia päätök­

siä ei useimmiten ole perusteltua tehdä lyhyen aikavälin suhdannenäkymien pohjalta.

Vaikka talouskasvun lähteitä on viime vuo­

sina pohdittu jonkin verran (ks. mm. hyytinen ja rouvinen 2005, Maliranta ja ylä­anttila 2007), pitkän aikavälin kasvuennusteita ei ole järjestelmällisesti saatavilla. ennusteista ei myöskään käydä kovin aktiivista keskustelua.

jukka jalavan ja Matti Pohjolan vuonna 2004 tässä aikakauskirjassa julkaisema artikkeli

”työn tuottavuus suomessa vuosina 1900–2003 ja sen kasvuprojektioita vuosille 2004–2030”

on tässä suhteessa tervetullut avaus. nämä kas­

vuprojektiot saivat jatkoa, kun talousennustei­

ta säännöllisesti laativat tutkimuslaitokset (elinkeinoelämän tutkimuslaitos, Palkansaajien tutkimuslaitos, Pellervon taloudellinen tutki­

muslaitos ja Valtiovarainministeriön kansanta­

lousosasto) julkistivat kesäkuussa 2008 jyväs­

kylässä järjestetyssä taloustutkijoiden XXV seminaarissa pitkänaikavälin kasvuennusteensa suomen taloudelle.

kesäseminaarissa julkistetut ennusteet oli laadittu jyväskylän yliopiston taloustieteiden tiedekunnan aloitteesta: kutakin makroennus­

teita laativaa tutkimuslaitosta pyydettiin laati­

maan pitkän aikavälin kasvuennuste seuraaval­

le kahdelle vuosikymmenelle (2009–2018 ja 2019–2028). jotta ennusteet olisivat yhteismi­

tallisia ja vertailukelpoisia, pyysimme kvantita­

tiivista vastausta (erikseen molemmille ajanjak­

soille) seuraaviin kysymyksiin:

1. kuinka nopeasti henkeä kohden laskettu bruttokansantuote (Bkt) kasvaa reaalisesti keskimäärin ao. ajanjaksoina?

2. kuinka nopeasti työn tuottavuus (Bkt/työ­

tunti) kasvaa keskimäärin ao. ajanjaksoina?

3. kuinka paljon suomessa tehdään tutkimus­

ja kehitystyötä (t&k) keskimäärin suhtees­

sa Bkt:hen ao. ajanjaksoina?

kesäkuussa julkistettujen ennusteiden perus­

teella lasketun keskiarvoennusteen mukaan

(2)

277 Ari Hyytinen

7RWHXWXQXW ² (QQXVWH ² (QQXVWH ²

%.7+/g NDVYX

Kuvio 1. BK�/henkilö�� konsensus-ennuste (keskiarvo)

² ²

.HVNLDUYR

7 .%.7 NHVNLP

Kuvio 2. �&K/BK��� konsensus-ennuste (keskiarvo) ja vaihteluväli

(3)

278

KAK 3 / 2008

henkeä kohden lasketun bruttokansantuotteen (Bkt/hlö) kasvuvauhti painuu jatkossa selväs­

ti alle kahden prosentin: Bkt/hlö kasvaa kes­

kimäärin 1,8 % vuosina 2009–2018 ja 1,6 % vuosina 2019–2028 (kuvio 1). ennusteista las­

ketun keskiarvoennusteen mukaan myös työn tuottavuuden kasvu hidastuu.

ennusteet vahvistavat myös, että kansanta­

lous on siirtymässä uudenlaisen talouskasvun vaiheeseen: Panostukset tutkimus­ ja kehitys­

työhön (t&k) eivät jatkossa kasva aikaisem­

pien vuosien malliin. keskiarvoennusteen mu­

kaan t&k­menot suhteessa bruttokansantuot­

teeseen (t&k/Bkt) ovat keskimäärin 3,4 % vuosina 2009–2018 ja 3,6 % vuosina 2019–

2028 (kuvio 2).

tutkimuslaitoksien tarkemmat kuvaukset jyväskylässä julkistetuista kasvuennusteista ja

niiden taustalla olevista oletuksista ja näkemyk­

sistä julkaistaan tässä aikakauskirjan numeros­

sa. samoin julkaistaan myös lauri kajanojan (suomen Pankki) jyväskylässä pitämään kom­

menttipuheenvuoroon perustuva kirjoitus, jos­

sa hän arvioi kasvuennusteita. 

Kirjallisuus

hyytinen, a. ja rouvinen, P. (2005), ”Mistä talous­

kasvu syntyy? näkökulmia kasvun lähteistä”, Kansantaloudellinen aikakausikirja102: 21–32.

jalava, j. ja Pohjola, M. (2004), ”työn tuottavuus suomessa vuosina 1900–2003 ja sen kasvupro­

jektioita vuosille 2004–2030”,Kansantaloudelli- nen aikakauskirja100: 355–370.

Maliranta, M. ja ylä­anttila, P. (toim.) (2007),Kil- pailu�� innovaatio ja tuottavuus, etla, sarja B 228.

Viittaukset

LIITTYVÄT TIEDOSTOT

Helena Edgren valittiin Suomen Muinaismuistoyhdistyksen työjäseneksi 1995, ja vuosina 2004-2010 hän toimi yhdistyksen puheenjohtajana.. Tässä tehtävässä, samoin kuin

Millainen Suomen pitäisi olla, että täällä olisi myös yritysten ja työpaikkojen hyvä olla.. 1 Kirjoitus perustuu puheenvuoroon

t alousennusteita ja -tutkimusta tekevien tut- kimuslaitoksien eli elinkeinoelämän tutkimus- laitoksen (etLa), Palkansaajien tutkimuslai- toksen (Pt), Pellervon taloustutkimuksen

työvoimapula olisi tietenkin huono asia koko talouden kannalta, sekä yksityisen että julkisen sektorin, mutta ai­.. van erityisesti se voisi rajoittaa vientiyritysten

Pentti Forsman VTK, tutkija, Suomen Pankki Pertti Haaparanta PhD, tutkija, Suomen Pankki August Leppä VTK, vanhempi finanssisihteeri,

Itsenäisyyden al- kuaikoina keskusteltiin siitä, pitäisikö keskus- pankin olla itsenäisen Suomen hallituksen pankki, mutta niin vain kävi, että Suomen Pankki

Kari Takala, VTL, ekonomisti, Suomen Pankki Antti Tanskanen, TTT, professori, pääjohtaja,.

LAURI HAKULINEN Suomen kielen rakenne ja kehitys. Toinen, korjattu pamos. Virittäjä on tutustanut lukijansa Lauri Hakulisen Suomen kielen rakenne ja kehitys -teokseen