Turvallinen kotiasuminen & interaktiivinen palveluyhteys - hankkeen toiminta ja tulokset

(1)

S i r p a S a l i n ( T o i m . )

T u r va l l i n e n

koT i a s u m i n e n

& i n T e r a k T i i v i n e n pa lv e l u y h T e y s

– h a n k k e e n T o i m i n T a

j a T u l o k S e T

(2)

(3)

Turvallinen koTiasuminen

&

inTerakTiivinen

palveluyhTeys

(4)

Kirjoittajat:

Sirpa Salin, projektipäällikkö, TtT, TAMK Tarja Heinonen, kehittämispäällikkö, TtM, TAMK Ella Kallio, projektikoordinaattori, DI, TAMK Tarja Tittonen, fysioterapian lehtori, TtM, TAMK

Toni Pekkola, projektikoordinaattori, LitM, Insinööri (AMK), JAMK Ulla Teppo, projektityöntekijä, TtM, JAMK

Kaisa Jokela, projektisuunnittelija, KM, Turun AMK

UlKoasU ja taitto:

Tuomas Korolainen / Nasta Design

Tampereen ammattikorkeakoulun julkaisuja.

Sarja B. Raportteja 65.

Tampere 2014 ISSN 1456-002X

ISBN 978-952-5903-51-5(PDF)

Tampereen ammattikorkeakoulun julkaisuja.

Sarja B. Raportteja 66.

Tampere 2014 ISSN 1456-002X ISBN 978-952-5903-52-2

(5)

EsiPUHE ... 6

1. joHDaNto ... 8

2. tUrValliNEN KotiasUMiNEN ja iNtEraKtiiViNEN PalVElUYHtEYs -HaNKE ... 10

3. PilottEiHiN osallistUNEEt HENKilÖt ... 17

4. MENUMat atEria-aUtoMaatiN PilotoiNti ... 22

5. ViDEra HoMECarEN PilotoiNti ... 34

6. HYViNVoiNti tV osaNa oPPiMista ... 45

7. KUNtaKoHtaistEN PaiNotUstEN totEUtUMiNEN HaNKKEEssa ... 49

8. PalVElUoHjaUKsElliNEN toiMiNtaMalli ...57

9. YHtEENVEto ...61

KirjallisUUs ... 63

liitE: tEKNoloGia tUKEMassa YHtEisÖllisYYttÄ, osallisUUtta ja toiMiNtaKYKYÄ ... 65

sisällys

(6)

esipuhe

Seniorit, hallitus ja vanhuspalvelulaki (laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista) peräänkuuluttavat parempia palveluja ikäihmisille, palvelurakenteen muutosta ja kus- tannustehokkuuden lisäämistä. Tässä ei onnistuta perin- teisin keinoin. On muutettava johtamis- ja toimintatapoja.

Vain uudella tavalla toimimalla on mahdollista saada aikaiseksi parempia tuloksia olemassa olevin voimavaroin.

Asiakkaiden osallistuminen palvelujen kehittämiseen ja henkilökunnan aktiivinen mukanaolo ovat onnistuneen muutoksen ydintekijöitä.

Näitä periaatteita ja lähtökohtia on pyritty toteuttamaan myös Turvallinen kotiasuminen ja Interaktiivinen palveluyhteys -hankkeessa.

Moni iäkäs ihminen asuu kaukana kunnan toimipisteistä.

Miten tukea heitä niin, että he voisivat asua mahdollisimman pitkään ja turvallisesti kotona? Turvallinen kotiasuminen ja Interaktiivinen palveluyhteys -hankkeessa

pyrittiin tukemaan juuri tässä tilanteessa olevien senio- rien omaehtoista elämää teknologian avulla ja näin edis- tämään heidän hyvinvointiaan. Lisäksi etsittiin ratkaisuja terveyttä edistävien neuvontapalvelujen ja varhaisen puuttumisen menetelmien toteuttamiseen nykytekniikka hyödyntäen.

Hankkeessa mukana olleet kunnat Pälkäne, Pöytyä ja Vir- rat sekä Ylä-Pirkanmaan peruspalvelukuntayhtymä YPEK (Mänttä-Vilppula, Ruovesi) ovat tuottaneet palvelujen sisällön. Yhdessä asiakkaiden kanssa kehitetyistä palve- luista mainittakoon muistikerho lievästi muistisairailla, ateriapalvelu ateria-automaattia hyväksikäyttäen, päivä- toiminta hyvinvointi-TV:n kautta, neuvontapuhelin sekä uudet kotiutuskäytännöt.

Asiakaslähtöisyys näkyi myös hankkeen päätössemi- naarissa 2.12.2013. Seminaarissa 82-vuotias Markku Vuorinen Pälkäneeltä kertoi kokemuksistaan Menu- mat-ateria-automaatista. Vuorinen kertoi olevansa ruo- anlaittotaidoton leski, joka kertoi nyt saavansa “nappia

(7)

7

Johdanto painamalla sopivaa ruokaa aina”. Vuorisen kokemuksen

mukaan kunnan ateriapalvelussa ruokalajivalikoima on suppeampi ja ruoan laatu heikompi kuin Menumatilla. Ei siis ihme, että asiakas paistoi tyytyväisyyttä!

Enemmän tietoa hankkeen yksityiskohdista sekä asiakkaiden, asiantuntijoiden ja hankkeeseen osallistuneiden opiskelijoiden kokemuksista saa tästä raportista.

Raportissa esitellään myös hankkeen aikana kehitetty toimintamalli iäkkäiden ihmisten kotona asumisen tukemi- seen teknologian keinoin.

Kiitän hankkeeseen osallistuneita senioreja, kuntien toi- mijoita, ammattikorkeakoulujen opettajia ja opiskelijoita sekä projektityötekijöitä tärkeästä panoksesta ikäihmisten hyvinvoinnin tukemisessa ja edistämisessä.

Jaakko Valvanne

geriatrian professori, ohjausryhmän puheenjohtaja Tampereen yliopisto, Tampereen kaupunki, TAYS

asiaKKaiDEN osallistUMiNEN PalVElUjEN KEHittÄMisEEN ja HENKilÖKUNNaN aKtiiViNEN MUKaNaolo oVat oNNistUNEEN MUUtoKsEN YDiNtEKijÖitÄ.

MoNi iÄKÄs iHMiNEN asUU KaUKaNa KUNNaN

toiMiPistEistÄ. MitEN tUKEa HEitÄ NiiN, EttÄ HE VoisiVat

asUa MaHDollisiMMaN PitKÄÄN ja tUrVallisEsti

KotoNa?

(8)

JohdanTo

1.

Sosiaali- ja terveysministeriö on asettanut julkaisussaan Laatusuositus hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palve- lujen parantamiseksi tavoitteiksi muun muassa mahdolli- simman terveen ja toimintakykyisen elämän turvaaminen ikääntyneelle väestölle sekä laadukkaat ja vaikuttavat palvelut (STM 2013). Tavoitteena on ikäystävällinen Suomi, jonka rakentuu korostamalla iäkkään henkilön mahdollisuutta osallistua yhteisönsä toimintaan myös silloin, kun hänen toimintakykynsä on heikentynyt. Mahdollisuus vaikuttaa omien palvelujen suunnitteluun, toteutukseen ja arviointiin on tärkeä tavoite etenkin nyt, kun sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteita uudistetaan monin eri tavoin.

Iäkkäiden henkilöiden hoito- ja palvelujärjestelmän keskeinen tavoite on kotona asumisen tukeminen mahdollisimman pitkään. Vuonna 2011 lähes 90 % yli 75-vuotiaista asui kotona. Palveluiden tarve alkaa noin 80 ikävuoden paikkeilla. Iäkkäät henkilöt eivät kuitenkaan ole yhtenäinen ryhmä, joka tarvitsee tietynlaista palvelua selviytyäkseen kotona. Suomessa on toteutettu ja toteu- tetaan parhaillaan monia hankkeita ja projekteja, joiden tarkoituksena on uusien innovaatioiden kehittäminen ja testaaminen kuten esimerkiksi kotihoivan toteuttaminen teknologiaa hyödyntämällä. Tehtyjen selvitysten mukaan iäkkäiden henkilöiden asenteet arkea helpottavan

(9)

9

Johdanto

Tässä loppuraportissa esitellään hankkeen lähtökohdat ja toteutus. Jokaisesta kunnasta esitetään omana luku- naan niiden pilotit ja keskeiset tulokset yksityiskohtaisesti ammattilaisten ja pilottihenkilöiden kokemusten perusteella. Ammattikorkeakoulujen opiskelijoiden ja opet- tajien puheenvuorot Hyvinvointi TV:n käytöstä osana oppimista avataan luvussa 6. Kuntakohtaisia kehittämis- tehtäviä, kuten Pälkäneen muistikerhokokeilu, Pöytyän kotihoidon kehittäminen, Virtain kotiutuskäytännöt ja Mänttä-Vilppula, Ruoveden sosiaalisen hyvinvoinnin edistäminen, ja niiden erityispiirteitä tarkastellaan ennen palveluohjauksellista mallia. Raportin liitteenä on katsaus teknologiasta tuotetusta uusimmasta tutkimustiedosta sekä kuvaus joko meneillään olevista tai hiljan päätty- neistä teknologiahankkeita Suomessa.

Yhteenvetona voidaan todeta, että Suomessa meneillään oleva kuntarakenne- ja soteuudistus ovat tuoneet tähän hankkeeseen sellaisen lisämausteen, jonka vaikutuksia kukaan toimijoista ei osannut ennakoida. Vaikka raken- teet ovat muuttuneet monessa kunnassa, ikääntyneet henkilöt ja heidän hyvinvointinsa ovat kaikkien yhteinen tavoite. Tässä hankkeessa palvelujen käyttäjät eli pilotti- henkilöt ovat olleet aktiivisesti mukana vaikuttamassa omien palvelujensa kehittämiseen.

teknologian käytöstä ovat varsin myönteisiä ja monet ovat valmiita myös maksamaan siitä. (Virkkunen 2011.) Iäkkäät henkilöt tarvitsevat tukea erityisesti läheisiltään, käyttämiltään hoivapalveluilta ja organisaatiolta sekä ver- taisiltaan. (Blazun 2013.)

Turvallinen kotiasuminen ja interaktiivinen palveluyhteys hankkeen tarkoituksena oli kehittää ikääntyneiden henkilöiden elämänlaatua ja kotona selviytymistä tukeva hyvinvointi- ja palvelukonsepti teknologiaa hyödyntäen erityisesti haja-asutusalueilla. Hankkeeseen osallistui neljä pilottikuntaa: Pirkanmaalta Pälkäneen kunta, Vir- tain kaupunki, YPEK eli Ylä-Pirkanmaan peruspalvelu- kuntayhtymä sekä Varsinais- Suomesta Pöytyän kunta.

Kunnista Pöytyällä ja Virroilla testattiin laajakaistaratkai- suna toimivaa interaktiivista palveluyhteyttä Videra Oy:n Hyvinvointi TV:n avulla. Pälkäneellä ja YPEKissä testattiin Menumat Oy:n ateria-automaattia ja siihen kehitteillä olevaa integroitua ääni-kuvayhteyttä. Teknologian ohella jokaisessa neljässä kunnassa kehitettiin vanhuspalvelui- den sisältöä nimeämällä kuntakohtaiset painoalat, joihin hankkeessa erityisesti keskityttiin.

Aloitusvaiheessa kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaiset pyrkivät valitsemaan pilottihenkilöiksi ikääntyneet, jotka olivat yksinäisiä ja/tai vaarassa syrjäy- tyä. Tarveanalyysissä selvitettiin palvelujen ohjauksen ja neuvonnan tarpeet sekä teknologian vaatimukset ja käy- tettävyys. Pälkäneellä näkökulmana olivat kotona asuvat muistisairaat, Pöytyällä kotipalvelun sisältö ja menetel- mät, Virroilla kotiutuskäytännöt ja YPEKissä sosiaalisen hyvinvoinnin turvaaminen. Pilotointivaiheessa erityistä huomiota kiinnitettiin pilottihenkilöiden ja ammattilaisten laitekoulutukseen sekä laitteiden käytönaikaiseen tukeen. Prosessiarvioinnin tarkoituksena oli kartoittaa käyttäjien ja toimijoiden kokemuksia laitteiden käytöstä, ja saadun tiedon perusteella kehittämistyötä suunnattiin koko pilotoinnin ajan hankkeen tavoitteiden mukaisesti.

Tulosten julkaisu-, koulutus- ja työpaja- vaiheessa mallin- nettiin tuotetun tiedon ja kokemusten pohjalta palveluohjauksellinen malli, jonka kehittämiseen ovat osallistuneet kuntien asukkaat ja ammattilaiset, Tampereen, Jyväskylän ja Turun ammattikorkeakoulujen toimijat sekä yritykset.

Hankkeen toiminta-aika oli 1.10.2011–31.12.2013.

Turvallinen kotiasuminen ja interaktiivinen palveluyhteys – hankkeen rahoitus tuli Pirkanmaan liitolta (70 %), osallistuvilta kunnilta (25 %) sekä Tampereen ja Jyväsky- län ammattikorkeakouluilta (5 %). Turun ammattikor- keakoulusta ostettiin kaksi asiantuntijakuukautta Pöytyän teknologiapilotoinnin tueksi.

HaNKKEEN tarKoitUKsENa oli KEHittÄÄ iKÄÄNtYNEiDEN HENKilÖiDEN ElÄMÄNlaatUa ja KotoNa sElViYtYMistÄ tUKEVa HYViNVoiNti-

ja PalVElUKoNsEPti

tEKNoloGiaa HYÖDYNtÄEN

EritYisEsti Haja-

asUtUsalUEilla.

(10)

Turvallinen

koTiasuminen Ja inTerakTiivinen

palveluyhTeys – hanke

2.

(11)

11

Turvallinen koTiasuminen ja inTerakTiivinen palveluyhTeys – hanke

taUsta ja lÄHtÖKoHDat

Suomalaisilla ikääntyneillä on yhteinen toive asua omassa kodissaan mahdollisimman pitkään. Myös vanhuspal- veluiden yhä kasvavat kustannukset asettavat paineita kehittää kotihoitoa ja ennaltaehkäiseviä toimintamalleja. Ikääntyneiden kotona asumista tukevien palvelujen ja toimintamallien sekä teknologisten innovaatioiden kehittäminen on siis sekä inhimillisesti että taloudellisesti arvokasta.

Keskeinen tavoite ikäpalveluiden kehittämisessä on paino- pisteen siirtäminen laitoshoidosta kotiin tuotettaviin palveluihin ja korjaavasta hoidosta terveyden edistämiseen, ennalta ehkäisyyn ja varhaiseen puuttumiseen sekä omien voimavarojen vahvistamiseen. Terveyserojen kaventami- seksi tarvitaan toimintamalleja, jotka tavoittavat ne ikään- tyneet, joilla on suurin riski syrjäytyä ja jäädä palvelujen, tuen ja mielekkään tekemisen ulkopuolelle.

Yksinäisyys ja turvattomuus ovat keskeisiä riskejä laitoshoitoon joutumiseen. Yksinäisyyden tiedetään ennusta- van muistisairauksien kehittymistä, masentuneisuutta ja ennenaikaista kuolemaa. Toimivat sosiaaliset suhteet, sosiaalinen aktiivisuus ja osallistuminen elämän eri tilanteisiin edistävät fyysistä ja psyykkistä terveyttä, vähentä- vät sairauksien kehittymistä, niistä toipumista ja niihin sopeutumista. Erityisesti ystävien ja sellaisen henkilön, jolta saa apua tarvitessaan, olemassa olo on ikääntyneille tärkeää (esim. Tiikkainen 2006).

Mikäli läheiset, lapset ja lastenlapset asuvat kaukana, kotona asuminen saattaa tuntua yksinäiseltä ja lisätä turvattomuuden tunnetta. Lisäksi ikätovereiden vähe- neminen ja pitkät välimatkat palveluihin erityisesti haja- asutusalueilla saattavat lisätä sosiaalista eristäytymistä.

Tutkimuksellisesti on osoitettu, että koettu yksinäisyys ja turvattomuuden tunne lisäävät terveys- ja kotihoitopalve- luiden tarvetta sekä riskiä joutua laitoshoitoon.

Jotta ikääntyneet voisivat asua kotona turvallisesti mahdollisimman pitkään, kotona-asumista tulisi tukea. Tur- vallisen kotiasumisen järjestämisessä lähtökohtana on koti, jonne tuodaan tarvittavat ja oikea-aikaiset palvelut.

Tämän lisäksi, jotta ikääntyneet löytäisivät tarvitsemansa palvelut helpommin, on tarvetta ikääntyneiden koordi- noidulle palvelujen järjestämiselle. Myös yksinäisyyden ja turvattomuuden kannalta on tärkeää, että ikääntyneellä on mahdollisuus saada apua tarvitessaan. Kotona pärjää- misen tukemisessa yhteysmahdollisuus sote-alan ammat- tilaiseen on turvattava. Myös omaisten huoli helpottuu,

jotta iKÄÄNtYNEEt VoisiVat asUa KotoNa

tUrVallisEsti

MaHDollisiMMaN PitKÄÄN, KotoNa- asUMista tUlisi

tUKEa.

kun yhteys läheiseen on olemassa. Lisäksi kotona asumista tulisi tukea edistämällä vanhusten yhteisöllisyyttä ja virikkeellistä elämää. Ikääntyneiden yksinäisyyttä ja tur- vattomuutta voidaan lieventää mahdollistamalla kanssa- käyminen sosiaalisen verkoston, kuten läheisten, ystävien ja vertaisten kanssa.

Yksi menetelmä turvallisen kotiasumisen tukemisessa on teknologia ja sen mahdollisuudet. Esimerkiksi laajakaista- sovellus ikääntyneiden kotona antaa heille mahdollisuuden sekä hankkia palveluja että osallistua kulttuuritoimin- taan ja pitää yhteyttä läheisiin.

toiMijat DEMo -VErKostoN

toiMENPiDEHaNKKEEssa

Turvallinen kotiasuminen ja interaktiivinen palveluyhteys -hanke on syntynyt edellä olevista tarpeista ja lähtökoh- dista. Alun perin Ylä-Pirkanmaalta, haja-asutusalueella yksin kylillä asuvien ikääntyneiden tarpeista, nousseesta hankeideasta muodostui DEMO-verkoston valtakunnal- linen toimenpidehanke.

DEMO-ikärakenneverkoston tehtävänä oli vahvistaa demografisesti haasteellisten alueiden yhteistyötä, palveluiden kehittämistarpeita sekä luoda alueille uudenlaisia työn, yrittäjyyden ja asumisen muotoja. DEMO-verkoston kansallista toimintaa toteutettiin yhteistyössä työ- ja elinkeinoministeriön, Ylä-Pirkanmaan seutuyhdistys ry:n ja Pirkanmaan liiton kanssa. Vuoden 2012 lopussa päät- tyneen verkoston isäntäorganisaationa toimi Ylä-Pirkan- maan seutuyhdistys ry. Verkostossa oli mukana 10 aluetta.

(Tuusa, Korkka, 2012).

(12)

Hankevalmisteluvaiheessa, vuonna 2011, Turvallinen kotiasuminen ja interaktiivinen palveluyhteys-hanketta esiteltiin Demo-verkostoalueilla. Tällöin lopullisiksi pilot- tikunniksi hankkeeseen lähtivät mukaan Pirkanmaalta Pälkäneen kunta, Virtain kaupunki ja Ylä-Pirkanmaan peruspalvelu-kuntayhtymä YPEK (nykyinen Mäntän- vuoren Terveys Oy) sekä Varsinais-Suomesta Pöytyän kunta. Hanketta hallinnoi ja koordinoi Tampereen ammattikorkeakoulu (TAMK). Jyväskylän ammattikorkeakoulu (JAMK) toimi osatoteuttajana. Hanketta rahoit- tivat Pirkanmaan liitto, osallistuvat kunnat sekä ammattikorkeakoulut. Hankkeen toiminta-ajaksi muodostui 1.10.2011–31.12.2013.

taVoittEEt

Turvallinen kotiasuminen ja interaktiivinen palveluyhteys -hankkeen tavoitteena oli tukea ja mahdollistaa ikään- tyneiden kotona asumista. Hankkeen tarkoituksena oli kehittää ikääntyneiden elämänlaatua ja kotona selviyty- mistä tukeva hyvinvointi- ja palvelukonsepti teknologiaa hyödyntäen.

Hankkeen tavoitteena oli etsiä ratkaisuja hyvinvointia ja terveyttä edistävien neuvontapalvelujen ja varhaisen puuttumisen menetelmien toteuttamiseksi teknologiaa hyödyntäen siten, että ne tukevat ikääntyneiden kotona asumista mahdollisimman pitkään.

Hankkeessa testattiin ja kehitettiin laajakaistasovellusta, joka mahdollistaa interaktiivisen palveluyhteyden. Sen avulla toteutettiin:

Kuva 1: Turvallinen kotiasuminen ja interaktiivinen palveluyhteys -hankkeen toimijat.

• Palveluohjauksellinen toimintamalli ikääntyneiden ohjaukseen, neuvontaan sekä yleiseen terveysneu- vontaan, mikä lisää turvallisuuden tunnetta siitä, että apua on saatavilla tarvittaessa.

• Vertaistukea, viriketoimintaa ja osallistumista kult- tuuritoimintaan, joiden avulla edistetään ikääntynei- den kanssakäymistä läheisten, ystävien ja vertaisten kanssa sekä rakennetaan sosiaalista tukiverkostoa.

Tarkoituksena on pilotoida/ lähettää seniori- ja palvelukeskuksissa järjestettävää ikääntyneiden päivätoimintaa interaktiivisen kuva- ja ääniyh- teyden kautta ikäihmisten kotiin (ns. virtuaalinen päivätoiminta).

• Yhteydenpitoa perheenjäseniin ja läheisiin. Tekno- logia tarjoaa mahdollisuuden interaktiiviseen yhteydenpitoon välimatkoista huolimatta.

Laajakaistasovelluksen avulla oli tarkoitus myös luoda uusia toimintamalleja varhaiseen puuttumiseen ja ennal- taehkäiseviin sosiaali- ja terveyspalveluihin sekä laajentaa mahdollisuuksia sukupolvien väliseen yhteydenpitoon.

Lisäksi hankkeen tavoitteena oli tukea hyvinvointiyrittä- jyyttä ja luoda uusia palvelumalleja ja sisältöjä ikäänty- neiden palvelutarjontaan ja -kysyntään. Hankkeen tavoitteena oli edistää alueen työllisyyttä kytkemällä paikalliset yritykset, järjestöt ja tulevat ammattilaiset eli ammattikorkeakoulujen opiskelijat kehittämistyöhön.

HaNKKEEN totEUtUs:

KUNtaKoHtaisEt tarPEEt ja PaiNotUKsEt

Hanke koostui kolmesta eri osavaiheesta, jotka olivat seuraavat: 1) alueiden ja pilottihenkilöiden valinta ja tar- veanalyysi 2) pilotointivaihe 3) tulosten julkaisu, koulutus- ja työpajavaihe. Pilottikuntien omat tarpeet ja lähtökoh- dat suuntasivat vahvasti hankkeen käytännön toteutusta sekä konkretisoivat hankkeen tavoitteita. Hanke käyn- nistyi kuntaneuvotteluilla vuoden 2012 alussa, jolloin käytiin tarkemmat keskustelut pilottien kuntapainotuk- sista. Yhdessä kunnan avainammattilaisten kanssa tehtiin pilottiin valittavien ikäihmisten valintaa sekä aikataulutus teknologiapilotin toteutukselle. Pilottiryhmään valittiin ikääntyneitä, jotka kärsivät yksinäisyydestä, turvatto- muudesta tai kuuluivat riskiryhmään kuten esimerkiksi yksin kylillä asuvat, leskeytyneet, omaishoitajat, aivota- pahtuman jälkeiset kuntoutettavat. Aluksi kartoitettiin teknologian vaatimuksia käytettävyydestä, toimintavar- muudesta sekä kunnissa käytössä olevasta teknologiasta.

(13)

13 Kunta PainoPiste Kohderyhmä menetelmät

PälKäne

• Tavoitteellinen päivätoiminta muistisairaille

• Ateriapalvelu ateria-automaatti ja äänikuvayhteys, Luopioinen

• Turvateknologian hyödyntäminen

• Muistisairaat

• Ruokapalvelun piirissä olevat henkilöt

• Muistikerhon aloittaminen lievästi muistisairaille

• Menumat-ateria-automaatti

Pöytyä

• Kotihoidon kehittäminen

• Palveluohjauksellinen ja ennalta- ehkäisevä toiminta sekä varhainen puuttuminen.

• Ammattilais-, vertais- ja omaisyhteys keskiössä.

• Panostus laitekokeilun onnistumiseen

• Päivätoiminnan sisällön kehittäminen.

• Yksinasuvat ja omaishoitajat Riihikoskella

• Päivätoiminta, Hyvinvointi TV:n kautta kunnan omana tuotan- tona ja amk-opiskelijat.

• Neuvontapuhelin, lääkäri-, farmaseutti-, srk-, lakiasiointi-, ja vertaisryhmäyhteydet.

• Omaisyhteydet teknologiaa hyödyntäen.

ViRRAT

• Kotiutuskäytänteiden kehittäminen

• Prosessiajattelun näkökulma, jatkumo sairaalasta kotiin

• Päivätoiminnan sisällön kehittäminen

• alun perin:

5–8 Avh / tekonivel

• leikattua potilasta. Koh- deryhmä päivittyi vo:lta kotiutuviin

• toimintakyvyltään heiken- tyneet yksinasuvat tai puoli- son kanssa asuvat

• Päivätoiminta, Hyvinvointi TV:n kautta kunnan omana tuotan- tona ja amk-opiskelijat.

• Kotiutumisprosessin kuvaaminen

• Kuntoutumissuunnitelma

• Liikkumissopimus

yPeK

• Kotihoidon kehittäminen sellaiseksi, että yksinasuvat ikäihmiset voivat asua kotona koko elämänsä.

• Sosiaalisen hyvinvoinnin turvaaminen ja tehostaminen perheenjäsenet mukana yhteydenpidossa.

• Ruokapalvelun kehittäminen

• Kotihoidon yksinasuvat ikäihmiset Mänttä-Vilppu- lan ja Ruoveden alueilta.

• Menumat - ateria-automaatti ja

• äänikuvayhteys

• Puhelinringin luominen, josta vastaa nimetyt henkilöt.

• Perustetaan kaksi toimi-pistettä alueen laajuudesta johtuen.

• Ääni-kuvayhteys kotiin, paino- tuksena sosiaalinen hyvinvointi.

Kuntakohtaisten neuvotteluiden ja tarveanalyysin pohjalta saatiin myös realistinen käsitys siitä, millainen teknologia- ja palvelukonseptin kehittäminen on kunnassa ylipäätään mahdollista. Taulukossa 1. on kuvattu kuntakohtaiset painotukset, jotka olivat lähtökohtana pilotointivaiheen toteutukselle.

Alun perin hankkeen tavoitteena ollut palveluintegraat- tori -malli osoittautui toteutukseltaan vaikeaksi, koska pilottikunnissa ei juurikaan ollut yksityisiä palvelun- tuottajia kotihoitoon. Tämän vuoksi pilotointivaiheessa oli realistisempaa puhua palveluohjauksellisen toimintamallin kehittämisestä laajakaistasovellusta hyödyn- täen. Laajakaistayhteyksien toimivuuden haasteista saatiin tuntumaa jo alkukartoitusvaiheessa. Pilottikun- tia ja pilottilaitteiden toimittajia pyydettiin etukäteen huomioimaan haja-asutusalueella olevien laajakaistayhteyksien toimivuuden kriteerit. Tämä tarkoitti pilot- tihenkilöiden valintaa asuinalueelta, josta on kokemuksia yhteyksien toimivuudesta. Ennen pilotointivaiheen käynnistystä teknologiatoimittajan tuli vielä etukäteen varmistaa laajakaistayhteyksien toimivuus osoitetiedon avulla. Hankkeen toimintaympäristö, haja-asutus alueet, ovat erityinen haaste toimivalle laajakaistayhteydelle.

Kaupunkimaisessa toimintaympäristössä tätä haastetta ei olisi ollut. Hankkeessa haluttiin kuitenkin pilotoida teknologiaratkaisuja alueilla, joissa on erityinen tarve hyö- dyntää teknologiaa kotona asumisen tukemisessa.

Taulukko 1. Kuntakohtaiset painotukset, kohderyhmä ja menetelmät.

HaNKKEEssa HalUttiiN KUitENKiN PilotoiDa tEKNoloGiaratKaisUja

alUEilla, joissa oN EritYiNEN tarVE HYÖDYNtÄÄ

tEKNoloGiaa KotoNa

asUMisEN tUKEMisEssa.

(14)

PilotoiNtiVaiHE:

tEKNoloGiat ja toiMiNtaMalli KÄsi

KÄDEssÄ

Hankkeessa pilotoitiin kahta teknologiaratkaisua, jotka olivat Videra Oy:n Virtual Home Care (Hyvinvointi- TV) sekä Menumat Oy:n ateria-automaatti pilottikuntien erilaisten tarpeiden ja toiveiden pohjalta. Pöytyällä ja Virroilla pilotoitiin Hyvinvointi-TV:tä ja YPEKissä ja Pälkäneellä Menumat ateria-automaattia. Hankkeessa pilotoitavien teknologiaratkaisujen kilpailulutusprosessi keväällä 2012 vei ajallisesti enemmän aikaa kuin alun perin oli suunniteltu. Kilpailutus haluttiin toteuttaa kuitenkin yhteistyössä pilottikuntien kanssa ja ottaa huomi- oon kuntien mielipiteet hankintapäätöksessä. Yhteistä näille kahdelle pilotoitavalle teknologiaratkaisulle oli interaktiivinen palveluyhteys, joka oli myös tarkoitus

saada pilotoitua Menumat ateria-automaattiin integ- roituvana. Kuvasta 2. käy esiin koko hankkeen toteutus prosessina. Pilottihenkilöiden rekrytoinnin jälkeen ikäih- misille tehtiin alkuhaastattelut kotikäynteinä. Vanhus- työn ammattilaisille suunnatut käyttöönottokoulutukset toteutettiin teknologiatoimittajien puolesta. Tämän jäl- keen toteutettiin laiteasennukset pilottihenkilöiden kotiin ja samalla heille ohjeistettiin laitteen käyttö. Yhteensä yhdeksän kuukauden pilotointivaiheen aikana prosessiin on sisältynyt kuntakohtaisten toimintamallien pilotointia ja kehittämistä sekä teknologiaratkaisujen käytön arvioin- tia ja seurantaa.

Kuva 2. Projektissa tehdyt toimenpiteet.

pilottihenkilöiden rekrytointi - kunnat alkuhaastattelut &

käyttöönottokoulutukset

laitteiden asennus, käyttö ja arviointi

toimenPiteet

Palvelujen ja toimintamallien

kehittäminen

Työpajat

pilotointi 6 + 3 kk

PälKäne Pöytyä ViRRAT yPeK

Alkuhaastattelut elokuu 2012 elokuu 2012 syyskuu 2012 kesä- ja syyskuu 2012

Käyttöönottokoulutus henkilökunnalle

elokuu 2012 elokuu 2012 syyskuu 2012 kesäkuu 2012

Laitteiden asennus syyskuu 2012 syyskuu 2012 syyskuu 2012 kesä- ja syyskuu 2012

Loppuhaastattelut kesäkuu 2013 kesäkuu 2013 kesäkuu 2013 kesäkuu 2013

Laitteiden poishaku kesällä 2013 kesällä 2013 kesällä 2013 kesällä 2013

Interaktiivinen palveluyhteys asiakkaat omaishoitajatläheiset

asiantuntijat ^palvelut palv

elut

palvelut

(15)

15 HYViNVoiNti tV:N oHjElMatUotaNto PÖYtYÄllÄ ja Virroilla

Pöytyän ja Virtojen pilottihenkilöillä oli mahdollisuus osallistua Videran Hyvinvointi TV:n kautta ohjelmalähe- tyksiin ja kahdenkeskisiin yhteydenpitoihin joko ammattilaisten tai omien läheistensä kanssa.

Vuorovaikutteisia ryhmäkeskusteluja varten Tampereen ja Turun ammattikorkeakoulut tuottivat eri sisältöisiä ohjelmia asiakkaille joka arkipäivä syksyn 2012 ja kevään 2013 aikana. Asiakkaita tiedotettiin lähetysohjelmista ja mahdollisista aikataulumuutoksista kirjeitse ja puhelimitse. Etenkin alkuvaiheessa heitä muistutettiin tarvittaessa puhelinsoitolla ennen jokaisen ohjelmalähetyksen alkamista ja samalla neuvottiin laitteen käytössä.

Molemmat kunnat tuottivat myös omaa ohjelmaa. Pöyty- ällä ohjelman toteuttajina olivat sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaiset. Myös lääkäri, farmaseutti ja seurakun- nan työntekijä pitivät omia ohjelmiaan. Virroilla ohjelman tuottajina ja toteuttajina olivat sote-ammattilaiset.

Pilotin aikana asiakkailla oli mahdollisuus olla kuvapuhe- linyhteydessä toisiin pilottihenkilöihin sekä kotihoidon ammattilaisiin. Asiakkaiden laitteiden näytölle räätälöi- tiin pikanäppäin, jota painamalla he saivat helposti soi- tettua kuvapuhelun kotihoitoon. Jos asiakas yritti soittaa kuvapuhelun kotihoidon toimistolle saamatta siihen vas- tausta, tuli kotihoidon päivystyspuhelimeen tekstiviesti- ilmoitus soittoyrityksestä.

Pilottihenkilöiden perheenjäsenille jaettiin tietoa mahdollisuudesta omaisyhteyden muodostamiseen. Yhteys voitiin luoda asiakkaan laitteen ja läheisen tietokoneen kautta käyttämän ohjelman välille. Kokeiluun osallistui kolme läheistä , joista yksi asui ulkomailla.

tUlostEN jUlKaisU, KoUlUtUs- ja

tYÖPajaVaiHE

Pilotointivaiheen loppuvaiheessa alkukesästä 2013 kut- suttiin kaikista kunnista työryhmät koolle työpajatyös- kentelyä varten. Työpajojen tehtävänä oli tuottaa palveluohjauksellisen toimintamallin sisältö. Työryhmien kokoonpano oli seuraava: pilottihenkilöt eli asiakkaat, kuntien sote-ammattilaiset sekä projektihenkilöt TAM- Kista ja JAMKista. Työpajoissa oli aina ensiksi asiantuntijaluento, jonka aihe muodostettiin kuntakohtaisesta painotuksesta. (Taulukko 1.) Luennon jälkeen virittäydyt- tiin työpajatyöskentelyyn ja se toteutettiin Ryhmämessut- menetelmää mukaillen. Teemoina olivat seuraavat aiheet:

• Ateriapalvelut tulevaisuudessa

• Interaktiivinen palveluyhteys / teknologia kotona asumisen tukena

• Teknologian mahdollisuudet palveluiden laadun parantamisessa

• Teknisten ratkaisujen käytettävyys ja asiakaslähtöisyys

• Teknologiasta ratkaisuja yksinäisyyteen

• Ikääntyneet ja teknologiaan liittyvät ennakkoasenteet

Kuva 3. Työpaja Virroilla.

(16)

Työpajojen tuotoksista tehtiin muistiot ja niistä koottiin alustava palveluohjauksellinen malli. Malli lähetettiin kommentointikierrokselle kuntien ammattilaisille sekä projektihenkilöille. Projektipäällikkö muokkasi mallia saatujen palautteiden perusteella ja viimeisissä syksyn työpajoissa se muokkautui loppuseminaarissa esitettä- väksi palveluohjaukselliseksi malliksi. Kaikista pilottikun- nista pyydettiin tasapuolisesti ehdotukset opintokäynti- kohteista sekä kaikkia kannustettiin osallistumaan niihin mahdollisuuksien mukaan.

Hankkeessa järjestettiin kaksi seminaaria. Toukokuussa 2012 oli alkuseminaari, jossa käytiin läpi hankkeen tarkoitus ja tavoitteet, molemmat laitetoimittajat esittelivät oman teknologia- ja palvelualustansa sekä projektipääl- likkö alusti viimeaikaisen tutkimustiedon vanhusten yksinäisyydestä. Seminaariin osallistui pilottikuntien sote-ammattilaisia, TAMKin ja JAMKin henkilöstöä sekä opiskelijoita.

Päätösseminaari pidettiin joulukuussa 2013. Sisältö muodostui geriatrian professori Valvanteen ja TtM Pikkarai- sen asiantuntijaluennoista, paneelikeskustelusta ja hankkeen kuvauksesta sekä sen tuloksista. Sokerina pohjalla oli asiakkaan, Markku Vuorisen, kokemukset Menumat – ateria-automaatin testaajana. Seminaarissa oli yli 60

osallistujaa.

Hankkeesta ja sen tuloksista on pitkin matkaa käyty pitä- mässä esitelmiä esimerkiksi DEMO- hankkeen päätösse- minaarissa, ikäihmisten kerhoissa, erilaisissa työryhmissä ja muiden ammattikorkeakoulujen vieraillessa TAMKissa ja JAMKissa. Hanketta on esitelty myös kansainvälisissä tapahtumissa Japanissa, Miyagin yliopistossa sekä Active Ageing in Europe – hankkeessa. Se on ollut opetuksen sisältönä myös molemmissa ammattikorkeakouluissa osana vanhan ihmisen hoitamista.

AiKA jA PAiKKA ASiANTuNTijALueNTO OSALLiSTujAT

30.5.2013 Tampere H.Viitala: Mitä uutta vanhuksen ravitsemuksesta?

Pilottihenkilö Pälkäneeltä

Mäntänvuoren Terveys Oy:n ammattilaiset.

TAMKin ja jAMKin projektihenkilöt 5.6 2013 Pöytyä Videolähetys: Apuvälineitä ja arjen

esteettömyyttä

Pilottihenkilöt osallistuivat Hyvinvointi TV:n kautta työpajaan

Pöytyän kotipalvelun henkilöstö TAMKin, jAMKin ja Turun AMKin projektihenkilöt

6.6.2013 Virrat j. Mäkelä Piuha – hanke: Nopean toipumisen malli ja ajatuksia teknologian hyödyntämisestä potilaan tukena

Pilottihenkilö Virroilta Virtojen kotipalvelun henkilöstö TAMKin ja jAMKin projektihenkilöt 8.11.2013 Tampere

Apuvälinemessut

Hopeamarkkinat: Tulevaisuuden teknologiaa ikäihmisten arjen tueksi ja iloksi. A. eskola, M.Lanne, j. Merilahti, j. Leikas

Mäntänvuoren Terveys Oy:n ammattilaiset Virtojen ja Ruoveden ammattilaiset TAMKin ja jAMKin projektihenkilöt 31.10.2013 jyväskylä T.Pekkola: Älykodin esittely TAMKin ja jAMKin projektihenkilöt 13.11.2013 Helsinki Toimiva koti ja esperi-Tilkka: M. Tammiruusu Mäntänvuoren Terveys Oy:n ammattilaiset

TAMKin ja jAMKin projektihenkilöt

Taulukko 2. Työpajojen aika ja paikka sekä sisältö ja osallistujat

tYÖPajojEN tUotoKsista

tEHtiiN MUistiot ja

NiistÄ KoottiiN alUstaVa

PalVElUoHjaUKsElliNEN Malli.

(17)

17

Pilotteihin osallistuneet henkilöt

piloTTeihin

osallisTuneeT henkilöT

3.

(18)

Turvallinen kotiasuminen ja interaktiivinen palveluyhteys -hankkeessa pilotoitavat teknologiat olivat Menu- mat ateria-automaatti ja Videran hyvinvointi TV. Pilot- tihenkilöitä oli yhteensä 31, joista 20 ateria-automaatin ja 11 hyvinvointi TV:n käyttäjiä. Sosiaalisia voimavaroja kartoittavia tietoja ja tietoja palveluiden, apuvälineiden ja teknologian käytöstä kerättiin strukturoidulla kysely- lomakkeella. Social Provision Scale (SPS) itsearviointias- teikkoa käytettiin mittaamaan koettua yhteisyyttä eli sen hetkisiä vuorovaikutussuhteita. Molemmat mittarit olivat käytössä alku- ja loppuhaastatteluissa. Pilottihenkilöiden strukturoidut haastattelut toteutettiin kotikäynteinä pilot- tihenkilöiden luona. Haastattelun runko suunniteltiin yhteistyössä JAMKin ja TAMKin kesken. Haastattelun taustamateriaalina käytettiin aiemmin muissa tutkimuk- sissa käytettyjä, hyväksi havaittuja kyselypohjia. Haastat- telu- ja lupalomakkeet esitestattiin kotona asuvilla ikään- tyneillä henkilöillä Jyväskylän alueella keväällä 2012.

Pilottihenkilöiden haastattelut toteutettiin heidän kodeissaan ja haastattelijoina olivat hankkeen toimijat. Alku- haastatteluun vastasi 31 ja loppuhaastatteluun 24 henkilöä.

Osaa pilottihenkilöistä ei tavoitettu loppuhaastatteluun tai he olivat joko sairaalassa tai kieltäytyivät antamasta haastattelua.

YHtEYDENPito lÄHEisiiN

Pilottihenkilöillä oli yleensä omalla asuinpaikkakunnal- laan perheenjäseniä ja ystäviä, joihin pidettiin tiiviisti yhteyttä. Lähes kaikilla pilottihenkilöillä oli lapsia ja muita lähiomaisia samoin kuin ystäviä. Pilotin loppuvaiheessa yli puolella pilottihenkilöistä omaiset asuivat samalla paikkakunnalla. Vastaajista 40 % oli päivittäin yhteydessä heidän kanssaan ja viikoittaisessa yhteydessä oli 30%. Yhteyttä omaisiin piti kerran kuussa tai harvem- min noin neljännes pilottihenkilöistä.

Keskimäärin yhteydenpito omaisiin ei muuttunut kum- mankaan teknologiakokeilun aikana ja yhteydenpidon useus oli samansuuntaista eri laitetta käyttävien pilotti- henkilöiden välillä.

Pilottihenkilöiden luona kävivät vierailulla yleisimmin omat lapset. Kotipalvelun henkilökunta kävi usean hen- kilön luona päivittäin, omaiset ja ystävät vierailivat noin kerran viikossa. Viimeisen kolmen kuukauden aikana vastaajista suurin osa oli käynyt joko vierailulla toisen hen- kilön luona tai muualla kodin ulkopuolella. Muutama ei ollut käynyt missään ko. aikana kun taas jotkut vierailivat lähes päivittäin jonkun luona. Yleisimmin vierailtiin sukulaisten, lasten ja ystävien luona.

tYYtYVÄisYYs iHMissUHtEisiiN ja YKsiNÄisYYs

Pilottiryhmästä lähes kaikki olivat tyytyväisiä ihmissuh- teisiinsa (Kuva 4.) Noin puolet vastaajista ilmoitti, että heillä on olemassa ”aina” joku, jonka kanssa voi puhua henkilökohtaisista asioista silloin kun haluaa. Kyseiset henkilöt näyttivät kärsivän yksinäisyydestä vähemmän kuin koko pilottiryhmä keskimäärin. Koko ryhmästä yksinäisyydestä ilmoitti kärsivänsä usein tai melkein aina noin viidennes.

HarrastaMiNEN

Pilottihenkilöistä reilu puolet oli ”erittäin tyytyväisiä” tai

”tyytyväisiä” kykyynsä harrastaa ja osallistua omatoimisesti järjestettyyn virkistystoimintaan. Tilanne pysyi har- rastamisen suhteen samana pilotin aikana.

Pilottihenkilöt osallistuivat runsaasti kodin ulkopuoli- siin aktiviteetteihin. Kodin ulkopuolella omatoimisesti tai ryhmässä liikuntaa, kulttuuria, käsitöitä, taiteita tai muuta

taustatiedot

Keski-ikä 81 v

Naisia 55 %

Asuinpaikka

kaupungin tai kunnan keskustassa maaseudulla

taajama-alueella

48 % 42 % 10 %

Yksin asuvat 77 %

Asumismuoto omakotitalo kerrostalo rivitalo muu

32 % 32 % 26 % 10 %

Taulukko 3. Pilottihenkilöiden taustatiedot.

(19)

19

Pilotteihin osallistuneet henkilöt harrasti 1–2 kertaa viikossa noin kolmannes henkilöistä

ja vähintään 5 kertaa viikossa noin viidennes. Käynnit Päiväkeskuksissa sisältyivät näihin harrastuksiin. Niiden osuus, jotka eivät harrastaneet mitään kodin ulkopuolella, väheni pilotin lopussa. Muutama henkilö ilmoitti olevansa tyytyväisiä kykyynsä harrastaa, mutta eivät siitä huolimatta harrastaneet mitään kodin ulkopuolella. Rol- laattorin käyttäjistä puolet ja pyöräpotkurin tai pyörätuo- lin käyttäjistä kolmannes ei harrastanut lainkaan kodin ulkopuolella.

tErVEYDEN KoKEMiNEN

Pilottihenkilöistä noin puolet koki terveytensä vähintään kohtalaiseksi, noin kolmannes huonoksi ja 13 % erittäin huonoksi (Kuva 5.). Oman terveydentilan kokeminen ei muuttunut pilotin aikana merkitsevästi.

Arvio omasta terveydentilasta kahden vuoden kuluttua muuttui pilotin aikana siten, että suurempi osa arveli oman terveydentilansa loppuhaastattelussa alkua positii- visemmin. Useampi vastaaja arvio oman terveydentilansa olevan kahden vuoden kuluttua vähintäänkin ”suunnil- leen samanlainen kuin nyt”.

Kuva 4. Tyytyväisyys ihmissuhteisiin ja kykyyn harrastaa ja osallistua.

Kuva5. Oman terveyden kokeminen.

Erittäin tyytyväinen

Hyväksi Kohtalaiseksi Huonoksi Erittäin huonoksi

Tyytymätön Hyvin tyytymätön Tyytyväinen

0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 %

Tyytyväisyys kykyyn harrastaa

Millaiseksi koet oman terveytesi?

Tyytyväisyys ihmissuhteisiin

(20)

aPUVÄliNEEt

Suurin osa vastaajista käytti sisällä liikkumisen apuvä- lineenä rollaattoria. Muutamalla oli käytössä manuaalinen pyörätuoli ja osalla oli lisäksi kävelykeppi tai kyy- närsauvat. Kahdella henkilöllä ei ollut sisällä liikkumisen apuvälineitä.

Ulkona liikkumisen apuvälineenä vastaajista puolella oli rollaattori, kolmasosalla pyöräpotkuri ja muutamalla heistä manuaalinen pyörätuoli. Ulkona liikkuessa käytet- tiin myös sähkömopoa ja sähkökäyttöistä pyörätuolia sekä kävelykeppiä tai kyynärsauvoja. Yksi ei käyttänyt ulkona liikkumisen apuvälineitä.

Turvaranneke oli käytössä yli puolella pilottihenkilöistä.

Vastaajista suurin osa (75 %) käytti muita apuvälineitä.

Tyypillisimmät apuvälineet olivat WC-istuimet, tukikahvat WC:ssä ja vuoteesta ylösnousua avustavat tukikahvat sekä suihkutuolit.

PÄiVittÄisistÄ toiMista sElViÄMiNEN ja KÄYtÖssÄ olEVat PalVElUt

Päivittäisistä toimista selviytymiseen sai apua suurin osa (77 %) pilottihenkilöistä. Tyypillisesti apua saatiin kotipalvelun henkilökunnalta. Myös lapset, lastenlapset ja puoliso olivat merkittäviä avun antajia. Jotkut henkilöt saivat apua naapureilta tai tuttavilta ja muilta sukulaisilta.

Kenelläkään ei olut henkilökohtaista avustajaa.

Lähes kaikilla pilottihenkilöillä oli käytössään useita palveluja. Yleisimmin käytössä oli ateriapalvelu, kotipalvelu, kotisairaanhoito ja siivouspalvelu (Taulukko 4).

tUrVattoMUUDEN KoKEMiNEN ja

tYYtYVÄisYYs ElÄMÄÄN

Melkein kaikki vastaajat (78 %) ilmoittivat ”etteivät he kos- kaan tai hyvin harvoin” koe itseään turvattomaksi. Muu- taman pilottihenkilön kohdalla turvattomuuden kokeminen oli hieman lisääntynyt pilotin aikana. Tyytyväisyys elämään lisääntyi jonkin verran pilotin aikana. Verrattuna menneisiin aikoihin ”Elämäänsä tyytyväisiä” heistä oli loppuhaastattelussa 52 % kun taas alkuhaastattelussa vain 29 %.

tEKNistEN laittEiDEN KÄYttÖ

Teknisistä laitteista pilottihenkilöillä oli käytössään TV (100 %), kännykkä (82 %) ja tietokone (22 %). Suosituim- pia katseltavia ohjelmia olivat uutiset ja luonto-ohjelmat.

Kotimaiset sarja-ohjelmat ja ajankohtaisohjelmat olivat myös monelle mieluisia.

Kännykän käyttö oli osalle vaikeaa. Vastaaminen sujui, mutta jotkut kokivat soittamisen ja tallennettujen nume- roiden löytämisen vaikeaksi.

Kaukosäätimien käyttö oli osalle vastaajista myös vaikeaa erityisesti silloin, kun digiboksille oli erillinen kauko- säädin. Tietokonetta ei kovinkaan moni osannut käyttää.

Muutamalla käyttö rajoittui internetin käyttöön valmiiksi ohjelmoitujen linkkien kautta. Vain kaksi haastateltavaa hoiti pankkiasiansa tietokoneen välityksellä.

PALVeLu alKutilanne

N=31(%)

loPPutilanne

N=23(%)

ei MiTÄÄN 0(0) 1(4)

KOTiPALVeLu 21(68) 15(65)

ATeRiAPALVeLu 23(74) 15(65)

Kotisairaanhoito 21(68) 13(56)

TuRVAPALVeLu 16(52) 7(30)

KuLjeTuSPALVeLu 16(52) 14(61)

SiiVOuSPALVeLu 19(61 14(61)

PÄiVÄKeSKuS 9(29) 10(43)

jOKu Muu 12(39) 2(9)

Taulukko 4. Palveluja käyttävien määrä alku- ja lopputilanteessa

(21)

21

Pilotteihin osallistuneet henkilöt

ElÄMÄÄN iloa ja

oNNEa tUoVia asioita – ElÄMÄssÄ tÄrKEitÄ

asioita

Haastateltaville tärkeää elämässä oli terveys ja se, että he pystyivät vielä melko itsenäisesti tulemaan toimeen.

Omassa kodissa itsenäisesti liikkuminen ja omasta hyvin- voinnista huolehtiminen ainakin osittain itsenäisesti, oli useimmille merkityksellinen terveyden mittari. Lasten hyvinvointi ja yhteydenpito heihin oli myös lähes kai- kille iloa ja onnellisuutta tuottava asia. Lasten, sukulaisten ja ystävien vierailut sekä puhelinyhteys heihin koettiin tärkeäksi.

Arjen pienet asiat kuten luonnon seuraaminen, päivittäi- set kotiaskareet, omalla pihalla puuhailu ja käsityöt olivat monille tärkeitä. Ajassa mukana pysyminen lukemalla, radioita kuuntelemalla ja televisiota seuraamalla oli tärkeää ja televisiosta katseltiinkin lähes poikkeuksetta uutisia.

”Kun pääsee itsenäisesti vielä sängystä ylös”

”Terveys on tai olisi kaikkein tärkein, järjen pysyminen koossa”

”Kun nuoriso pyörii ympärillä ja pitävät huolta”

”Käen kukunta, luonnon seuraaminen pihalla”

Päivittäisistä tapahtumista ruokailu oli monelle tär- keää. Säännöllinen ruokailu kuten aamupuuro mainit- tiin usein. Osalle ruokapalvelun päivittäin tuoma ruoka ja ruuan tuojan vierailut koettiin mukavana ja tärkeänä asiana. Säännölliset käynnit Palvelutalolla olivat mieluisia ja monesti viikon tärkeimpiä tapahtumia. Käynteihin liittyi ruokailua, erilaista ohjelmaa ja seurustelua tuttavien kanssa. Monelle kotipalvelun kotikäynnit olivat ainoita säännöllisiä vierailuja. Kotipalvelun käyntejä odotettiin ja arvostettiin. Niihin liittyviä toimintoja olivat esimerkiksi peseytymiset ja kodin siivous.

”Ruokapalvelu ja sen tuoma ruoka”

”Kun kotihoito käy ja saa keskustella.”

”Keskiviikkoiset palvelutalokäynnit: kahvit, keskustelut ja sauna”

lUotEttaVUUs ja joHtoPÄÄtÖKsEt

Tutkimuksessa käytetty kyselylomake ja SPS-mittari esitestattiin Jyväskylässä ennen varsinaista aineiston keruuta.

Sen perusteella joitain asioita SPS-mittarin osalta sovittiin kysyttäväksi eritavalla haastatteluissa kuten tarkentamalla

väittämän sisältöä ja havainnollistamalla asteikkoa, näyt- tämällä vaihtoehdot myös paperi-versiosta.

Hankkeen aineiston keruuvaiheessa pilottihenkilöille tehtiin useita erilaisia haastatteluja. He antoivat suostumuk- sensa näihin, mutta selvästi vastaajat eivät aina olleet sel- villä erilaisten kyselyiden eroista tai tarkoituksesta. Joskus kysymysten samankaltaisuus tai toistuminen hämmensi ja henkilöt luulivat jo vastanneensa kysymyksiin. Luotet- tavuuden kannalta tämä lievä turhautuminen saattoi vaikuttaa vastauksiin. Kaikkiin kysymyksiin pilottihenkilöt eivät välttämättä pystyneet vastaamaan luotettavasti, esimerkiksi muistiin liittyvien ongelmien vuoksi tai käsit- teitä ei ymmärretty. Kysymysten ymmärtäminen riippui paljon henkilön toimintakyvystä ja muistikapasiteetista.

Nämä ikään tai sairauksiin liittyvät asiat voivat heikentää tulosten luotettavuutta.

Haastattelut olivat vapaamuotoisia tilanteita, jotka kes- tivät 1–2 tuntia. Haastattelun ohella vaihdettiin kuulumisia ja haastateltavat olivat useimmiten mielissään saa- dessaan seuraa. Paikalla oli joskus myös toinen henkilö kuten puoliso, lapsi, kotipalvelun henkilö tai ystävä, joka saattoi aiheuttaa keskeytyksiä varsinaiseen haastatteluun tai muuten häiritä keskittymistä. Toisaalta jotkut olivat nimenomaan halunneet tuekseen jonkun toisen henkilön.

Loppuhaastatteluissa tilanne oli vapautuneempi, sillä tilanne oli jo tuttu. Huomioitavaa on, etteivät tulokset kuitenkaan merkittävästi muuttuneet alku- ja lopputilanteen välillä.

Pilotissa mukana olleiden henkilöiden sosiaalisissa voi- mavaroissa, kokemuksessa yksinäisyydestä tai subjek- tiivisessa arviossa vuorovaikutussuhteista ei tapahtunut merkittävää muutosta pilotin aikana. Laitekohtaisesti arvioituna eri ryhmien välillä ei ollut eroavuuksia alku- ja loppumittausten tulosten välillä.

SPS-mittarin (Social Provision Scale) tulosten perusteella korkea pistemäärä ennustaa Tiikkaisen (2006) mukaan vähäistä koettua yksinäisyyttä. Emotionaalisen yhteisyyden tunne, joka muodostuu ulottuvuuksista kiintymys, avun saannin mahdollisuus ja neuvojen saanti, osoittautui pilottihenkilöillä vahvaksi. Tiikkaisen (2006) tutkimuksessa tiheät kontaktit lasten ja ystävien kanssa lisäsi- vät koetun emotionaalisen yhteisyyden tunnetta. Tämän hankkeen pilottihenkilöillä yhteydenpito omaisiin ja ystä- viin oli verraten tiheää.

(22)

menumaT aTeria-

auTomaaTin piloToinTi

4.

(23)

23

MenuMat ateria-autoMaatin pilotointi

MENUMat

atEria-aUtoMaatti

(jUKKa PENttiNEN, jUHa KaNsiKas, MENUMat oY)

Menumat tarjoaa kotona asuville ikäihmisille uudenlai- sen ateriapalvelun, jonka avulla ateriapalvelun asiakas saa valita itse mitä ruokaa syö ja mihin kellonaikaan syö.

Menumat kannustaa ja tukee asiakkaita omatoimisuuteen sekä tukee ikäihmisen itsenäistä elämää ja elämänhal- lintaa. Helppokäyttöisen pakastimen ja kiertoilmauunin yhdistelmän avulla ikäihminen voi syödä omia lempiruo- kiaan. Täten ateriat tulevat päivittäin paremmin syödyiksi ja asiakkaan toimintakyky säilyy parempana.

Menumat-laite ja Menumatin palvelu on täysin suomalai- nen keksintö ja ainutlaatuinen maailmassa, suomalaista yrittäjyyttä parhaimmillaan. Tällä hetkellä ateriapalvelun piirissä on noin 1200 henkilöä ympäri Suomea. Suurin osa Menumat-palvelun asiakkaista on edelleen Helsingissä, jossa Menumat-ateriapalvelua käyttää noin 850 kotona asuvaa ikäihmistä. Lisäksi Menumat on otettu palveluva- likoimaan noin 20 eri paikkakunnalla ympäri Suomea.

Menumat-ruokien valmistajana toimii Finncatering Oy, jonka kanssa Menumat on kehittänyt oman, ikäihmisille suunnatun ruokavalikoiman. Valikoimissa on noin 70

pääruokaa ja 20 jälkiruokaa, sisältäen esimerkiksi yleisim- mät erityisruokavaliot ja rikastetut/tehostetut ruoat.

Asiakas opastetaan Menumatin henkilökunnan toimesta palvelun ja Menumat-laitteen käyttöön heti ensimmäisellä kotikäynnillä. Ruoat tilataan ruokalistalta noin kahden viikon välein ja toimitetaan asiakkaan kotiin yhteisesti sovittuina ajankohtina.

Menumat on asiakkaan tukena ja tavoitettavissa vuoden jokaisena päivänä. Asiakkaan kysymyksiin vastataan koti- käynneillä sekä tarvittaessa puhelimitse. Menumat-laitteen kunto tarkastetaan aina kotikäyntien aikana.

Jokainen Menumat-laite on hallittavissa etäyhteyden kautta, mikä luo turvallisuuden tunnetta ja auttaa hallit- semaan nopeastikin erilaisia ongelmatilanteita. Asiakkaan ravitsemuksen seurannan tueksi saadaan esimerkiksi ruo- kapäiväkirjoja sekä nähdään ruokien päivittäinen kulutus ja uusien tilattavien ruokien tarve. Etäyhteys ja Menumat- laitteen sisällä oleva tietokone mahdollistavat myös erilaisten hälytysten tai muistutusten käytön osana kotona asuvan ikäihmisen päivittäistä tukea ja hoitoa.

(24)

4.1. CasE PÄlKÄNE

Pälkäne sijaitsee puolen tunnin ajomatkan päässä Tampe- reelta Lahden suuntaan. Kunnassa maisemia hallitsevat suuret järvet ja laajat viljelysalat. Kylät rakennuksineen, peltoineen ja persoonallisine puoteineen ovat osa elävää kulttuurimaisemaa.

Taulukko 5. Pälkäneen väkiluku, asukastiheys ja pinta-ala (Kunnat.

net www-sivusto, 2013)

Pälkäneen vanhuspalveluissa kotihoitoa voi saada joko tilapäisenä tai säännöllisenä palveluna. Kotipalvelu on jaettu Luopioisten ja Onkkaalan alueisiin. Tarvittaessa asukkaiden kotona selviytymistä ja heidän omatoimi- suuttaan voidaan tukea kotihoidon lisäksi myös erilaisilla tukipalveluilla. Kuntalaisten perusterveydenhuollon palvelut on järjestetty Kangasalan terveyskeskuksen yhteistoiminta-alueen toimesta. (www.palkane.fi)

PilotiN KUVaUs

Pälkäneellä Menumat ateria-automaatin pilotointiin osallistui 10 henkilöä. Heidät valitsi kotipalvelun henki- löstö lukuun ottamatta kahta pilottihenkilöä, jotka halusivat mukaan ystävien suositeltua laitetta. Menumatin käyttöönottokoulutus järjestettiin henkilöstölle Luopioi- sissa elokuussa 2012. Viiden ensimmäisen pilottihenki- lön alkuhaastattelut toteutettiin elo- -syyskuussa, jonka jälkeen heidän koteihinsa asennettiin ateria-automaatit.

Seuraavan viiden pilottihenkilön kohdalla käyttöönotto viivästyi, sillä henkilöiden rekrytoinnissa oli vaikeuksia.

Alustavasti mukaan lupautuneet henkilöt eivät halunneet- kaan osallistua kokeiluun ja päättivät jäädä pois. Myös ennakkoasenteet laitetta kohtaan vaikuttivat osallistumis- halukkuuteen. Hanketyöntekijöiden ja kunnan ammattilaisten yhteistyön tuloksena viisi henkilöä saatiin rekry- toitua mukaan kokeiluun ja heidän alkuhaastattelunsa tehtiin marraskuun alussa. Heti haastatteluiden jälkeen ateria-automaatit asennettiin pilottihenkilöiden koteihin.

Menumat-ateria-automaatin pilotointi jatkui kevään ajan ja se päättyi toukokuussa 2013. Tavoitteena oli, että kevään aikana päästään testaamaan Menumat – palvelun ääni-kuvayhteyttä, mutta tuotekehittely oli vielä tältä osin kesken. Interaktiivinen palveluyhteys ei siten toteutunut tämän hankkeen aikana, joten kunnassa saatiin kokemus ainoastaan ateria-automaatista.

Väkiluku (31.12.2012) 6 838

Asukastiheys (asukkaita / km²) 9,3

Pinta-ala (km²) 738,2

(25)

25

MenuMat ateria-autoMaatin pilotointi

4.2. CasE YPEK

Ylä-Pirkanmaan peruspalvelukuntayhtymä (YPEK) käsit- tää maantieteellisesti Mänttä-Vilppulan ja Ruoveden alueen. Mänttä-Vilppula sijaitsee Pirkanmaan koillisosassa.

Mänttä-Vilppulan nimellä kaupunki aloitti toimintansa 1.1.2009, kun Mäntän kaupunki liitettiin Vilppulan kuntaan. Kaupungin hallinnon sijaintipaikaksi tuli Mäntän kaupungintalo ja vaakunaksi Vilppulan vaakuna.

YPEKissä toteutettiin syksyn 2012 aikana sosiaali- ja ter- veyspalveluissa suuret rakenneuudistukset. Vuoden 2013 alusta alkaen Mänttä-Vilppulan sosiaali- ja terveyspalve- luja alkoivat tuottaa Mänttä-Vilppulan kaupunki, Män- tänvuoren Terveys Oy sekä Pirkanmaan sairaanhoitopiiri.

Mäntänvuoren Terveys Oy on Mänttä-Vilppulan kaupungin ja Pihlajalinna Oy:n yhdessä 1.1.2013 perustama yhteiskunnallinen yritys, joka tuottaa lähes kaikki kaupungin tarvitsemat sosiaali- ja perusterveydenhuollon palvelut. Mäntänvuoren Terveys Oy:n toimintamallin kehitys on TEKESin tukeman hankkeen pilottiprojektina 1.1.2013 alkaen. Yhteiskunnallisen yrityksen perustamisessa on perusperiaatteiksi sovittu, että yrityksen omistavat Mänttä- Vilppulan kaupunki ja Pihlajalinna Oy yhdessä ja sen koti- paikka on Mänttä-Vilppula. Yhtiön keskeisinä tavoitteina on turvata sosiaali- ja terveydenhuollon lähipalvelut ja työpaikat Mänttä-Vilppulassa pitkälle tulevaisuuteen sekä hillitä kunnan kokonaiskustannuksia ja kustannuskehi- tystä. Erikoissairaanhoidon palvelut tuottaa Pirkanmaan sairaanhoitopiiri pääosin Mäntän sairaalassa. Uudistuksen myötä Ruovesi siirtyi Virtain piiriin. (Mänttä-Vilppulan kaupunginhallituksen kokouksen pöytäkirja 26.11.2012) Kuva 9. Taidekaupunki Mänttä-Vilppula

Väkiluku (31.12.2012) 11 122

Asukastiheys (asukkaita / km²) 16,9

Pinta-ala (km²) 657,1

Väkiluku (31.12.2012) 4868

Asukastiheys (asukkaita / km2) 5,1

Pinta-ala (km2) 950,1

Taulukko 7. Ruoveden väkiluku, asukastiheys ja pinta-ala (Kunnat.net www-sivusto, 2013)

Taulukko 6. Mänttä-Vilppulan väkiluku, asukastiheys ja pinta-ala (Kunnat.net www-sivusto, 2013)

(26)

PilotiN KUVaUs

YPEKissä käynnistettiin Menumat ateria-automaatin pilotointi viiden laitteen osalta kesäkuussa 2012. Seuraavat viisi laitetta otettiin käyttöön saman vuoden syyskuussa.

Laitepilotteihin osallistui 10 henkilöä, joista suurin osa ohjautui kokeiluun kunnan kotipalvelun kautta. Yksi henkilö oli lehtiartikkelin luettuaan ottanut itse yhteyttä kuntaan ja hän halusi mukaan kokeiluun. Menumat- ateria-automaatin käyttöönottokoulutukset kotihoidon ammattilaisille järjestettiin kesäkuussa 2012 Mänttä-Vilp- pulassa ja Ruovedellä. Pilottihenkilöt alkuhaastateltiin heidän kodeissaan, jonka jälkeen laitteet asennettiin ja käyttö opastettiin.

Menumat-ateria-automaattiin integroidun kuva-ääni- yhteyden ensimmäinen versio asennettiin kahdelle pilottihenkilölle YPEKin alueella marraskuussa 2012.

Lisäksi ohjelmasta toimitettiin client-versiot TAMKiin ja JAMKiin sekä kotihoidon toimipisteisiin Mänttä-Vilp- pulaan ja Ruovedelle. Ensimmäisessä ohjelmaversiossa ilmeni ongelmia, joten kuvayhteyksiä pilottihenkilöiden laitteisiin ei juurikaan saatu testattua. Yhteys saatiin toimimaan yhteen suuntaan, mutta hetken kuluttua se kat- kesi kokonaan. Käyttäjille saattoi myös näkyä, että toinen käyttäjä ei ole tavoitettavissa, vaikka näin ei ollut. Joitain kokeiluita client-version mahdollisuudesta lähetysten toteuttamiseen testattiin kuitenkin TAMKin ja JAMKin välillä. Kokeilussa yritettiin saada kuvapuhelinyhteys myös pilottihenkilöiden läheisiin. Menumat ei kuitenkaan saanut uutta teknologista ratkaisua toimimaan vielä tässä hankkeessa.

4.3. asiaNtUNtija-

KoKEMUKsEt MENUMatiN PilotoiNNista

Hankkeen aikana haastateltiin myös asiantuntijoita. Asi- antuntijoilla tarkoitetaan tässä henkilöitä, jotka olivat jollain tapaa tekemisissä pilotoitavan teknologian tai sitä hyödyntävien kotihoidon asiakkaiden kanssa. Haastatte- luiden tarkoituksena oli arvioida pilotointien toteutumista hankkeen tavoitteiden mukaisesti. Haastateltavat olivat myös itse kokeilleet ateria-automaattia, sillä kunnanta- lolla oli hankkeen aikana koekäytössä ateria-automaatti.

Osa kotihoidonhenkilöstöstä oli aluksi epäilevällä kan- nalla aterioiden suhteen, mutta pilotoinnissa saadut kokemukset aterioiden laadusta osoittautuivat hyviksi.

Kotihoidon henkilöstön mahdollisuutta kokeilla laitetta

kiiteltiin. Pilottihenkilöiden lisäksi myös asiantuntijat kokivat hyväksi sen, että ateriapalvelu ei ole sidoksissa aikatauluihin.

Kotihoidon henkilöstö tuotti hyviä kehittämisajatuk- sia ääni-kuvayhteyden hyödyntämismahdollisuuksista.

Tulevaisuudessa kunnassa ollaan vähentämässä etenkin niin sanottuja tarkistuskäyntejä asiakkaiden luokse, joten ääni-kuvayhteydellä voitaisiin korvata nämä käynnit. Yksi haastateltava ilmaisi asian seuraavasti:

”Joidenkin vanhusten omaiset voisivat ottaa yhteyttä niin, että kotihoito kytkee ääni-kuvayhteyden päälle iltakäyn- nillä, jos vanhus ei itse kykene. Kun omainen katkaisee puhelun, niin yhteys katkeaisi. Näin toimitaan nykyään puhelimen kanssa.”

”Vielä on mökin mummoja, jotka eivät koske edes kännyk- kään, mutta on myös niitä, jotka ottavat uutta teknologiaa mielellään vastaan.”

Vanhainkodin ja postin yhteisen ruuanjaon/ateriapalvelun osalta kunnassa oli tulossa muutoksia. Ateria-automaatti keventäisi tätä työtä. Kotihoidon ja ateriapalvelun henki- löstön työmäärää helpottaisi ja palvelun laatua parantaisi erityisesti se, että etäällä asuvilla ruokapalvelun asiakkailla olisi käytössä ateria-automaatti. Jo nyt huomattiin, että pilottihenkilöiden kauppa-avun tarve väheni kokei- lun aikana, mikä toi aikasäästöä kotihoidon henkilöstölle.

”Jos laitteen käytöllä saataisiin säästymään aikaa, voitaisiin sitä kohdistaa hoitotyöhön. Kotihoito on kuitenkin kasvava palvelu.”

”ViElÄ oN MÖKiN MUMMoja, jotKa EiVÄt KosKE EDEs KÄNNYKKÄÄN, MUtta oN MYÖs NiitÄ, jotKa

ottaVat UUtta tEKNoloGiaa

MiElEllÄÄN VastaaN.”

(27)

27

MenuMat ateria-autoMaatin pilotointi Kotihoidon työtekijät arvioivat, että asiakkaan sosiaaliset

kontaktit eivät vähenisi laitteen käyttöönoton vuoksi. Jos ateriapalvelun toteuttajana olisi Menumat, niin tältä osin kotihoidolta säästyvä aika voitaisiin käyttää siten, että peruskäynti asiakkaan luona olisi ajallisesti pidempi Haastatteluvaiheessa käytäntönä oli, että kotihoidon työn- tekijät kävivät viikonloppuisin lämmittämässä postin toimittamat kylmät ateriat.

MÄNtÄNVUorEN

tErVEYs oY:N PalVElUjoHtajaN Marita YlilaHDEN KoKEMUKsia PilotoiNNista

Ylä-Pirkanmaan peruspalvelukuntayhtymä / YPEK (Mänt tä-Vilppula ja Ruovesi) oli mukana TAMKin/

JAMKin hankkeessa ”Turvallinen kotiasuminen ja interaktiivinen palveluyhteys”. Vuoden 2012 lopussa YPEKin toiminta päättyi ja Ruovesi siirtyi Virtain yhteistoiminta- alueelle ja Mänttä-Vilppulan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut siirtyivät Mäntänvuoren Terveys Oy:n tuotta- maksi. Hanke vietiin loppuun asti sosiaali- ja terveydenhuollon muutoksista huolimatta.

Hankkeeseen osallistumisen lähtökohtana oli pureutua ikäihmisten yksinäisyyteen ja hyvään ravitsemukseen fyy- sisen, psyykkisen, kognitiivisen ja sosiaalisen toimintakyvyn ylläpitämiseksi. Ruovedeltä valikoitui hankkeeseen mukaan kaksi kotihoidon asiakasta ja Mänttä-Vilppulasta kuusi asiakasta.

Yksinäisyyteen vaikuttamisen motiivina oli tietoisuus siitä, että noin 90 % yli 75-vuotiaista asuu omassa kodissaan ja haluaa siellä asua mahdollisimman pitkään. Tunnistettiin myös vanhojen asukkaiden kokema yksinäisyys; sosiaalisen suhteiden menetys ”yksin jääminen”, toimintakyvyn alenemisen tuottama yksinäisyys sekä turhautuneisuus ja arvottomuuden tunne.

Yksinäisyyteen vaikuttaminen on vaikea asia ja mitä enemmän media tuo asiaa negatiivisessa mielessä esille, sitä suurempia paineita julkisyhteisölle ja omaisille vanhusten yksinäisyydestä asetetaan. Tiedämme sen, että nuori työntekijä, lapsenlapset tai muut omaiset eivät voi poistaa ikäihmisen yksinäisyyden kokemusta. Kokemus yksinäisyydestä on olemassa vaikka asunnossa kävisi useita henkilöitä päivittäin. Jos vanhus kaipaa seuraa, hän haluaa jutella ikäistensä kanssa, joilla on samoja keskus- telun aiheita ja samantyyppisiä kokemuksia ja muistoja

eletystä elämästä. Toisaalta on ikäihmisiä, jotka eivät kaipaa muiden seuraa eivätkä koe olevansa yksinäisiä.

Kunnat tuottavat lisääntyvien talouspaineiden alla itse ateriapalveluja tai ulkoistavat koko tuotannon pysyäkseen kohtuullisissa kustannuksissa. Tuloksena on usein kyl- mät ateriat joskus kaukaakin tuotettuna. Mänttä-Vilppu- lassa ja Ruovedellä ateriat tuotettiin omalla alueella siten, että lämpimät ateriat kuljetettiin kotiin arkipäivisin ja kyl- mät ateriat viikonloppuisin. Suurin haaste olivat asiakkaat, jotka puolittivat lounaan kahdeksi ateriaksi puolisonsa kanssa tai säästivät itselleen toisen puolen seuraavaksi päi- väksi. Päivän kaloriannos tuli eittämättä liian vähäiseksi, joka sitten näkyi hyvinvoinnissa.

Miten yhdistää hyvä ravitsemus ja yksinäisyyteen vaikuttaminen? Ratkaisuna kokeilimme Menumat- ateria-automaattia, johon oli yhdistettynä puhe- ja näköyhteys.

Halusimme kokeilla ruoka-automaattia parantaaksemme asukkaiden mahdollisuuksia valita omat ateriansa ja saada maukasta ja ravitsevaa ruokaa. Lisäksi halusimme saada synnytetyksi ikäihmisten keskinäisen keskustelupii- rin, jossa ”maailmaa polttavat asiat” selvitetään päivittäin.

Tavoitteena oli myös, että kotihoidon henkilökunnalla olisi mahdollisuus tarkistaa asiakkaan sen hetkinen tilanne, muistuttaa lääkkeistä, syömisestä tai jutella muuten vain kuulumisia.

”Puhuva pakastin” (Menumat) löysi paikkansa kahteen kotiin Ruovedellä ja kuuteen kotiin Mänttä-Vilppulassa.

Kokeilijoiksi valittiin henkilöitä, jotka eivät olleet tyyty- väisiä kaupungin tai kunnan tuottamaan ateriapalveluun tai halusivat muuten kokeilla jotakin uutta. Valinnassa korostui myös asiakkaan vuorovaikutuskyky tuoda esille laitteen hyvät ja huonot puolet ja kyky vastata JAMKin haastattelijan kysymyksiin. Henkilövalinnoista johtuen emme päässeet kokeilemaan ajastinta, jolla kotihoidon henkilökunta voi ajastaa aterian kypsymään juuri silloin, kun hoitaja tulee kotikäynnille. Aterian lämmitys onnistui asiakkailta itseltään tai perheenjäseneltä. Uuden laitteen tuominen toukokuussa 2012 asiakkaan kotiin onnistui hyvin ja pieniinkin asuntoihin pakastimille löytyivät tilat.

Suunnitelman mukaan puhe- ja ääniyhteyden piti tulla koteihin syksyllä 2012. Yhdelle asiakkaalle yritettiin kokeilla puhe- ja ääniyhteyttä, mutta laite ei ehtinyt kehit- tyä hankkeen aikana niin pitkälle, että yhteydet olisivat toi- mineet. Epävarmuus aiheutti ikäihmisissä varauksellisuutta, epäilyksiä ja lopulta kieltäytymistä tietoliikenneyhteydestä.

(28)

Mutta Menumat teki tehtävänsä ja sai osakseen tyytyväi- syyttä ja hyvää mieltä. Asiakkaat kokivat, että ruoka oli ravitsevaa ja maukasta. Pariskunnilla oli viimein mahdollisuus valita itse oma ruokansa pakastimen eri vaihtoeh- doista. Liikkuvat asiakkaat olivat tyytyväisiä, ettei tarvin- nut odottaa ateriakuljetuksen tuloa, vaan sai syödä milloin mieli teki. Mieleistä jälkiruokaakin saattoi syödä vaikka joka päivä, jos niin halusi. Toimitukset sujuivat hyvin ja ajallaan ja ateriavalikoima oli kattava. Suurin suru tuli Menumatin poistuessa hankkeen päätyttyä.

Tavoitteena oli saada Menumat puhe- ja näköyhteyksi- neen useiden uusien asiakkaiden käyttöön, mutta vielä tässä vaiheessa se ei ollut laitteen jatkokehittämisen vuoksi mahdollista. Toisaalta sosiaali- ja terveydenhuoltoalueella tapahtuneet muutokset vaikuttivat osaltaan uusien toi- mintojen hankintaan varauksellisesti.

Jatkokehittelyin ja hyvän tietosuojan turvaten Menu- matin ja tietoliikenneyhteyden yhdistäminen voisi olla yksi mahdollisuus tuottaa hyvää palvelua kotiin kohtuulli- sin kustannuksin. Tähän voisi liittää nyt kehitteillä ja osin jo olemassa olevia terveyspalveluiden ratkaisuja, kuten lääkärin vastaanottoja näköyhteyksin. Esimerkiksi ruumiintoimintojen mittauksia voidaan tehdä kotisohvalta käsin ja saattaa ne verkon kautta lääkärin tai hoitajan katsottavaksi. Jos kevyt hoito tehdään terveyskeskuksen sijaan tekniikan avulla kotona, asiakkaiden ei tarvitse kul- kea terveyskeskuksen ja kodin väliä. Hoitohenkilökunnan vastaanottama asiakasmäärä voitaisiin moninkertaistaa.

Myös kotihoito voisi hyödyntää asiakkaiden omatoimisia ruumiintoimintojen mittauksia. Valtakunnallisesti tässä olisi useita eri kehittämisen mahdollisuuksia.

Marita Ylilahti palvelujohtaja Mäntänvuoren Terveys Mänttä-Vilppula

5.4. PilottiHENKilÖiDEN KoKEMUKsEt MENUMatiN PilotoiNNista

Menumat ateria-automaatin pilottiin osallistui yhteensä 20 henkilöä Pälkäneellä ja YPEK:n alueella. Prosessin aikaiseen haastatteluun vastasi 16 henkilöä. Käytönai- kaiset prosessihaastattelut toteutettiin sekä kotikäynteinä henkilöiden luona että puhelimitse.

Vastaajilla oli käytössä erilaisia tukipalveluja, joista tyy- pillisin oli kotipalvelu. Puolella vastaajista kävi säännölli- sesti kotihoidosta henkilö auttamassa pienissä kotitöissä kuten siivouksessa, ruokailussa, lääkkeiden annostelussa ja sairaanhoidollisissa toimenpiteissä. Kotisairaanhoidon apua sai viisi henkilöä. Kolme vastaajaa hankki siivouspal- veluja ulkopuoliselta toimijalta. Myös sukulaiset, ystävät ja naapurit auttoivat heitä siivouksessa, kauppa-asioiden hoidossa, lumitöissä ja asioille kuljettamisessa. Kauppa- kassipalvelua käytti kaksi henkilöä. Turvapuhelin oli nel- jällä vastaajalla.

atEria-aUtoMaatiN HYÖDYNtÄMiNEN

Ateria-automaattia käytti päivittäin 11 henkilöä. Osalla henkilöistä ateria-automaatin käyttö oli ajoittaista, sillä he söivät esimerkiksi päiväkeskuksessa, laittoivat itse ruokaa tai ystävä saattoi tuoda tullessaan valmiin aterian. Yksi piti automaatin aterioita vain ”vara-aterioina” pakasti- messa. Muutama henkilö söi osan ateriasta iltaruokana, koska aterian koko oli heidän mukaansa niin suuri, että siitä riitti kahteen ateriakertaan. Yksi pilottihenkilö jakoi aterian puolisonsa kanssa. Ateriaan sisältyvä jälkiruoka saatettiin syödä iltapalana.

atEria-aUtoMaatiN tUoMa aPU arjEN tilaNtEisiiN

Suurin osa pilottihenkilöistä koki ateria-automaatin helpottavan arkea, kun ruuan hankinta ja laitto jäi pois.

Lisäksi riippumattomuus ruokailuajoista oli merkittävä myönteinen asia. Etuna oli myös se, että aterian saattoi syödä lämpimänä. Kokemusten mukaan ateriapalvelun tuoma ruoka ei aina pysynyt lämpimänä kuljetuksen aikana. Osa koki kuitenkin, että ateria-automaatti vähensi mahdollisuutta keittiössä puuhasteluun. Toisille valmis ateria oli vararuokana silloin, kun ruuanlaitto ei jostain syystä ollut mahdollista.