1
Aalto-yliopisto, PL 11000, 00076 AALTO www.aalto.fi Taiteen kandidaatin opinnäytteen tiivistelmä
Tekijä Iris Kareoja Työn nimi Työn nimi
Laitos Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu Koulutusohjelma Muoti
Vuosi 2021 Sivumäärä 47 Kieli Suomi
Tiivistelmä
Avainsanat muoti, opinnäyte, sosiaalinen media, etiketti Taiteen kandidaatin opinnäytetyö
Etiquette of the Zeitgeist
- Miesten pukeutumisen yhtenäiskulttuuri ja pukeutumisetiketit 2020-luvulla
Iris Kareoja
Taiteen kandidaatin opinnäyte
Muodin koulutusohjelma, Muotoilun laitos
SISÄLLYS
1. Johdanto 4
2. Taustatutkimus 7
2.1 Identiteetti suorituksena 8
2.2 Vaatteen viestit 10
2.3 Taustatutkimuksesta toteutukseen 13
3. Produktio 15
3.1 Vaatteelliset lähtökohdat ja Line-up 15
3.2 Mallisto - Asut kategorioittain 16
3.3 Päätekniikat 27
3.4 Kaava- ja prototyyppityöskentely 27
3.5 Neule opinnäytetyössä 31
3.6 Printti - sublimaatiotekniikka ja silkkipaino 35
4. Yhteenveto 44
5. kiitokset 45
6. Lähteet 46
1. Johdanto
Opinnäytetyössäni tarkastelen pukeutumisen performatiivista luonnetta sekä pukeutumista viestinnän muotona. Aiheisiin syventyminen tapahtuu tarkastelemalla miesten muodin nykyhetkeä ja sen trendejä, jotka toimivat myös vaatemallistoni visuaalisena lähtökohtana.
Keskeistä työssäni on ajatus identiteetistä jonain joka rakentuu toiston, toiminnan ja omaksumisen kautta. Tarkastelen identiteettiä ja siihen sitoutuvaa sukupuolta suorituksena:
mielikuvien, kielen ja symboleiden kautta realisoituvana kudelmana. Tarkastelussa on hallitun, ennalta määrätyn identiteetin tavoittelu. Käsittelen pukeutumista jatkumona ihmisen tarpeelle luoda identiteetistä ehyt ja johdonmukainen kokonaisuus. Työssäni pohdin identiteetin ja kuluttamisen yhtymäkohtia sekä syy-seuraussuhteita.
Opinnäytetyö koostuu kirjallisesta sekä produktiivisesta osiosta. Produktiivinen osio muodostuu viiden asun vaatemallistosta, jonka taustaa ja toteutusta käsittelen työn kirjallisessa osiossa. Suunnittelussa lähestyn ja tulkitsen taustatutkimusmateriaalin visuaalisia aiheita
leikkimielisesti ja karrikoiden; ilmaisukeinona toimii liioittelu sekä vaatteen visuaalisten viestien uudelleenkontekstualisointi.
Taustatutkimukseni keskiössä on sosiaalisen median kuvaston kautta rakentuva mieskuva ja ihanne, sekä sen estetiikka ja muotokieli. Tutkimukseni painopiste ei ole sukupuolessa; se toimii työssäni tutkimusvälineenä performatiivisen identiteetin ja kuluttamisen välisen suhteen tarkastelussa. Taustatutkimuksessa rajaamani ihannekuva ilmentää niitä arvoja ja hyveitä, joita kohti koen vallitsevan kulttuurin ohjaavan yksilöä. Se, mikä edustaa minulle valtavirtaa muuntuu työssäni alakulttuuriksi, jota tarkastelen ikään kuin ulkopuolelta. Opinnäyteyöni on tutkielma yhtenäiskulttuurista ja sen ilmenemisestä miesten pukeutumisessa.
Viittaan suunnittelemissani vaatteissa miesten pukeutumistrendeihin eli muotisuuntauksiin, jotka näyttäytyvät minulle ajankuvallisina ja vallitsevalle pukeutumiskulttuurille leimallisina.
Näiden trendien muotokieli on suunnittelutyön keskeisin lähtökohta. Tavoitteena on avata aiheita katsojalle toisintamalla tunnistettavia visuaalisia elementtejä länsimaisesta yhtenäiskulttuurista ja miesten pukeutumisen konventioista. Toteutettavat vaatekappaleet ja siluetit ovat saaneet
innoituksensa pukeutumisetiketeistä ja -säännöistä, niitä käsittelevän sosiaalisen median kuvastosta ja vaateketjujen homogeenisestä tarjonnasta.
Pohdin työssä trendien kontekstisidonnaisuutta ja muodin syklisyyttä. Työni on tietyllä tapaa yritys tavoittaa ja visualisoida ajan henkeä, sen ihanteita ja ilmapiiriä, sekä pohtia niiden merkitystä henkilökohtaisen identiteetin rakentumisessa sosiaalisen median aikakautena.
Tarkastelun alla on perinteiden ja pukeutumisetikettien rooli miesten pukeutumisessa 2020-luvulla. Kiinnostukseni tutkimusaiheisiin heräsi havainnoimalla pukeutumiskulttuurin yhdenmukaisuutta, joka on voimallisesti läsnä niin katukuvassa kuin mediassakin. Pidän kiinnostavana tapaa jolla pukeutumiseen liittyvät sanoitetut ja sanoittamattomat säännöt määrittelevät pukeutumista erilaisissa (julkisissa) tiloissa. Inspiraation lähteenä toimii siis
jokapäiväinen ympäristöni, sen sovinnaisuus ja sosiaaliset rituaalit, jotka näyttäytyvät tarkemmin tarkasteltuna koomisina, epäjohdonmukaisina ja satunnaisina.
Taustatutkimuksen sosiaalisen median aineistoissa pidän kiinnostavana tapaa, jolla
pukeutuminen esitetään usein välineenä, jonka avulla on mahdollista tietoisesti tuottaa mielikuvia.
Voimakkaana viestinä materiaalissa välittyy myös ajatus itsensä kehittämisen tärkeydestä.
Opinnäytetyössäni pohdin pukeutumisen roolia itseilmaisuna ja toisaalta tavoitteellisena toimintana. Tavoitteellinen pukeutuminen kumpuaa tavastamme liittää asioihin ja esineisiin
Ajattelussani painottuu kielen ja vuorovaikutuksen rooli todellisuuden rakentajina.
Tulkitsen työssä käsittelemiäni ilmiöitä tästä näkökulmasta käsin. Pohdinnoissa minua ovat vieneet eteenpäin esimerkiksi Judith Butlerin ajatukset performatiivisesta sukupuolesta (1990), sekä Pierre Bourdieun kehittämä makuteoria (1984). Näkökulmia tutkimiini aiheisiin olen löytänyt muun muassa Butlerin teoksesta Hankala Sukupuoli (Undoing Gender, 2004) sekä Nicholas Hrynyk’n esseestä Strutting Like a Peacock: Masculinity, Consumerism, and Men’s Fashion in Toronto (1966–
72).
Kuva: “The art of wearing clothes”
(instagram: @inc_menswear) Kuva: www.artofmanliness.com
Suurin osa taustatutkimuksessa hyödyntämästäni kuvamateriaalista on peräisin Instagramis- ta, jota käytän itse sosiaalisen median alustoista eniten. Taustatutkimuksen teko tapahtui aluksi huomaamatta ja orgaanisesti, ilman ajatusta tulevan työn aiheista. Pitkään pohdituttaneet teemat ja ilmiöt rakentuivat päässäni vähitellen kokonaisuudeksi, jota pyrin työssäni sanoittamaan sekä visualisoimaan.
Osa materiaalina hyödyntämieni Instagram-tilien käyttäjistä on miehiä, jotka esiintyvät omilla kasvoillaan ja nimellään. Valtaosa käyttäjistä on kuitenkin kasvottomia; tileille julkaistaan monesti muiden jo julkaisemaa (opetus)materiaalia. Useimmilla tileillä on tuhansista kymmeniin tuhansiin seuraajia. Ne tarjoavat inspiraatiota, motivaatiota, vinkkejä, ohjeita ja ajoittain kieltoja. Käyttäjät julkaisevat esimerkiksi pukeutumisvideoita, kaupallisia yhteistöitä ja “Outfit of the day” -kuvia.
Sisältö ohjaa oman toiminnan tarkkailuun ja sudenkuoppien välttämiseen esimerkiksi tyylin ja käytöksen suhteen. Voimakkaana viestinä välittyy ajatus itsensä kehittämisen tärkeydestä. Ulkoi- seen olemukseen panostamisen – esimerkiksi tyylikkäiden vaatteiden hankkimisen – voi nähdä sijoituksena tulevaan. Tilien julkaisut ovat suunnattu miehille.
2. Taustatutkimus
“I argue that advertisements and editorials for the peacock revolution reveal the ways in which masculinity became increasingly rooted in consumption and neo-liberal ideas of capitalism while simul- taneously fostering co-existence between traditional understandings of gender and the masculine image of the New Man.”
(Hrynyk, 2015 s.79) Strutting like a peacock: Masculinity, consumerism, and men's fashion in toronto, 1966-72. Journal of Canadian Studies, 49(3)
Lähes identtistä sisältöä tarjoavien Instagram-tilien virta on ehtymätön. Kuvien käyttö lähteenä on jännittävää ja haastavaa, sillä joidenkin kuvien alkuperää on lähes mahdotonta selvittää. Samaan kuvaan voi törmätä satojen eri tilien julkaisuissa. Uudelleen postattuihin kuviin merkitään harvoin kuvan alkuperäistä julkaisijaa tai kuvan kohdetta.
Kuvaston kautta mieheydestä muodostuu valmis paketti tai tuote. Syntyy vaikutelma, että kuvastosta luettava ihanne on saavutettavissa noudattamalla tiettyjä sääntöjä ja tapaa toimia, sekä pukeutumalla kuvastossa esitetyllä tavalla. Ohjeet ovat paikoittain erittäin yksityiskohtaisia ja tark- kuutta vaativia. Ei esimerkiksi riitä että omistaa kauluspaidan, jos sitä ei osaa pukea oikein.
Instagram-kuvastosta lukemani tyylipuhtaan suorituksen kriteeristö liittyy pukeutumiseen, kehollisuuteen, sekä tapaan puhua ja suhtautua muihin. Kriteeristö käsittää myös tietyn asumisen standardin, oikeanlaisen kumppanin, vaatteet ja mielenkiinnon kohteet. Hahmolle tunnusomaisiksi attribuuteiksi tulkitsen ainakin menestyksen, voimak- kuuden ja määrätietoisuuden.
Ajatus valmiista paketista tai “setistä” istui vaatemalliston ideaan. Syntyi idea “vaatekaapista”, joka varustelisi käyttäjänsä eri tilanteisiin. Tärkeää olisi, että malliston asut puhuisivat kuitenkin samaa kieltä keskenään. Suunnittelutyössä tuntui siltä, että taustatutkimus tarjosi valmiina erilaisia asuvaih- toehtoja, joista saatoin koota sopivan kokonaisuuden. Malliston vaatekappaleet eivät kumpua mieli- kuvituksesta, vaan niiden lähtökohdat pohjautuvat täysin reaalimaailmaan. Malliston idea perustuu
2.1 identiteetti suorituksena
Julkaisuissa ohjeistetaan oikeaoppiseen pukeutumiseen, käytökseen, elekieleen ja puheeseen. Myös esimerkiksi työpaikalla ja ihmissuhteissa navigoimisen taitoja käsitellään erilaisten esimerkkien kautta.
Kuva: instagram: @inc_menswear
Esseessään Strutting Like a Peacock: Masculinity, Consumerism, and Men's Fashion in Toronto (1966–72) Nicholas Hrynyk käsittelee 60-luvulla alkunsa saanutta peacock revolution -ilmiötä markkinoinnin näkökulmasta. Hrynyk tutkii peacock-ilmiön roolia maskuliinisuuden tuotteellis- tamisessa. Vaikka aiheeni ei suoranaisesti liity peacock-tyyliin ja suuntauksiin sen ympärillä, olen kiinnostunut tavasta jolla siihen linkittyvät ilmiöt näyttäytyvät 2020-luvulla. Peacock revolutionissa merkittävää opinnäytetyöni kannalta on muodin mainonnassa tapahtunut käännekohta: markki- noinnissa alleviivattiin uudella tavalla tapaa, jolla vaate viestii käyttäjästään. Mainonnassa käytetyn retoriikan avulla pyrittiin luomaan vaikutelma siitä, että yksilöllinen tyyli ja olemus olisi mahdollis- ta saavuttaa tietynlaisia vaatteita käyttämällä. Markkinoinnissa painotettiin yksilöllisyyttä ja mah- dollisuutta irtautua valtavirrasta pukeutumisella. Mainonnassa luotiin vaikutelma toimijuudesta, yksilöllisestä valinnasta ja mausta: “Being selective was not only encouraged by many retailers, but it was also an opportunity for them to provide the illusion that men were being individual in their choice of fashion despite purchasing mass-produced clothing.” (Hrynyk, 2015 s.88)
Maku on erottautumisen ja toisaalta samaistumisen väline. Makuun ja maun käsitteeseen liittyy paljon valtasuhteita, joita Pierre Bourdieu teoretisoi kehittämässään makuteoriassa ja teok- sessaan “Distinction – A Social Critique of the Judgement of Taste” (1984). Tässä tekstissä en syvenny makuteoriaan sinänsä, mutta innostuin tarkastelemaan Bourdieun teoriassa esittämää habituksen käsitettä suhteessa tutkimiini ilmiöihin: “Bourdieu hahmottaa habituksen sellaiseksi periaatteeksi, joka kääntää tiettyyn asemaan kuuluvat luonteenpiirteet yhtenäiseksi elämäntyyliksi. --- Habitus voidaan nähdä ikään kuin elämäntavan koontiperiaatteiden kokoelmana, joka vaikuttaa käytökseen, olemiseen ja toimintaan. Yksilöt muodostavat itselleen tietynlaisen habituksen, jonka he oppivat yhteiskunnan eri kentiltä.” (Pennanen, Pekka, 2014 s. 8, Talous vai kulttuuri? - Osakesijoittajami- esten pääomat)
2.2 Vaatteen viestit
Mainokset ovat mielikuvista ja assosiaatioista rakentuvia kokonaisuuksia, joiden voima perustuu oletukseen jaetuista käsityksistä ja ihanteista. 2020-luvulla mielikuvamainonta on sulautunut mediatilaan tavalla, joka tekee rajan vetämisestä mainoksen ja muun mediasisällön välille usein mahdotonta. Suuri osa vaatemerkkien ja -ketjujen mainonnasta tapahtuu sosiaalisessa mediassa, sulautettuna osaksi somevaikuttajien elämäntyyliä.
Vaikka tulkinnat vaatteen viesteistä ovat subjektiivisia ja henkilökohtaisen kokemuksen kautta värittyneitä, saman kulttuurisen todellisuuden jakavilla on kuitenkin yhteneviä, sisäistettyjä käsityksiä symboleiden merkityksistä. Pukeutuminen on täynnä viestejä, joihin liittyy mielessämme arvoja ja mielikuvia. Vaatteilla viestitään – tai tullaan viestineeksi – identiteettiä, arvoja, ihanteita ja sitä, mikä on tavoiteltavaa. Pukeutumisella voidaan viestiä yksilön kuulumista tai kuulumattomuut- ta tiettyyn ryhmään, sukupuoleen, kulttuuriin tai maailmankatsomukseen. Tapamme pukeutua vaikuttaa kiistatta siihen, millaisina tulemme nähdyiksi ja kohdatuiksi yhteisöissä.
Sosiaalisen median julkaisuissa muistutetaan, miten toiminnalla ja ulkonäöllä voidaan ohjailla tapaa, jolla tullaan nähdyksi.
“Using “ah and “um” partial sentences and partial words shows lack of confidence.
Instead of this you can 1. Pause 2. Avoid speaking fast.”
Kuva: Instagram, @inc_menswear
“The ads themselves also work as examples of sign-vehicles in that they are promoted as guides for men to feel a greater sense of be-
longing based on their aesthetic tastes.” (Hrynyk, 2015 s. 89)
Erilaisista ominaisuuksista muodostuu mielessä kokonaisuuksia, nippuja. Tämä mekanismi palvelee ihmisen tarvetta kategorisoida ja jäsentää ympäristöä sekä omaa identiteettiä selkeästi hahmotettaviin ja ymmärrettäviin kokonaisuuksiin. Näistä kokonaisuuksista rakentuu sosiaalin- en todellisuus. Tarve muodostaa johdonmukaisia kokonaisuuksia selittää ehkä myös sitä, miksi pukeutumisessa tuntuu vallitsevan vahva yhdenmukaisuus. Määrätyistä osista muodostuvan koko- naisuuden – kuten sukupuolen – tavoittelu synnyttää erityisen tarpeen kuluttamiselle. Kuluttamisen tulee olla linjassa kaikilla elämän osa-alueilla, jotta identiteetin ilmaisu säilyttäisi uskottavuutensa.
Myös luokkaidentiteetistä kiinni pitäminen ja luokkapyrkimys ovat kuluttamista ohjaavia tekijöitä.
(Bourdieu, 1984)
Hrynyk käsittelee esseessään tapaa, jolla pukeutumiseen kytkeytyvät mielikuvat määrittävät kulut- tamista: “Advertisers informed men that, in order to articulate their individuality and their masculin- ity publicly in the modern era, they needed to modernize their wardrobe to display confidence, bold- ness, sophistication, and intelligence through their clothing. Advertisements informed readers about how clothing could not only be read as gendered, but could also communicate the consumer's class and (hetero)sexuality” (Hrynyk, 2015 s. 88)
Taustatutkimusta tehdessäni törmäsin myös elämäntyyliä käsitteleviin,
miehille suunnattuihin maksullisiin kursseihin. Sisällöt painottuvat tyylin optimoimiseen, mutta kursseilla käsitellään myös muita elämän osa-alueita, kuten parisuhteita,
työelämää ja perhettä.
Kuva: Optimized man -verkkokurssin mainos.
---
Instagramin algoritmin minulle yksilöimässä kuvastossa pukeutuminen esitetäänkin usein ta- voitteellisena toimintana. Mielikuvien voima esitetään suurena ja suoraviivaisena: hyvä imago yhteisössä parantaa mahdollisuuksia menestyä elämässä. Minua kiehtoo tapa, jolla visuaalisen vies- tinnän voimaa painotetaan ja sitä lähestytään avoimesti. Mielikuvien avulla “pelaamista” ei esitetä negatiivisena, vaan päinvastoin todetaan, että yksilö voi hyödyntää niitä edukseen. Asenne poik- keaa sisäistämästäni ajatuksesta siitä, että tietoinen imagon ja vaikutelmien pohtiminen on jotakin peiteltävää tai “pinnallista”. Tämä siitäkin huolimatta, että visuaalisten viestien voima on kiistaton ja universaali.
Toisaalta kuvastosta on myös luettavissa huomioita siitä että, ettei ulkomuodosta saisi näkyä liikaa se, kuinka paljon aikaa esimerkiksi asukokonaisuuden valitsemiseen on käytetty tai kuinka kauan hiusten laittaminen on vienyt. Vaikutelma rentoudesta ja tilanteen hallinnasta tulisi säilyttää aina.
Hallinnan tavoittelusta syntyy tietty vakavuuden taso, jonka tarkastelu on keskeinen lähtökohta opinnäytemallistossa. Työn huumori syntyykin tästä vakavuudesta ja äärimmäisestä itsetietoisuud- esta, jolla ulkonäkösääntöihin suhtaudutaan.
“We’ve all seen that guy who tries too hard.
He takes his swing, but misses.
You know who I’m talking about.”
Kuva: Effortless Style -verkkokurssin mainos
2.3 Taustatutkimuksesta toteutukseen
Visuaalisesti taustatutkimusmateriaali ilmenee opinnäytemallis- ton silueteissa, vaatekappaleissa ja niiden istuvuudessa. Mallistoni vaatekappaleet valikoituivat miesten muodin kulmakiviä tarkastele- malla. Kulmakivillä tarkoitan niitä vaatteita, joihin koen 2020-luvun ajan hengen ja estetiikan kiteytyvän parhaiten.
Miesten pukeutumisen historia on otettava huomioon myös tar- kasteltaessa nykyhetkeä: pukeutumisohjeilla ja etiketeillä on pitkät perinteet. Vaikka niiden ilmenemismuodot vaihtuvat, koodisto on yhä vahvasti läsnä ja näkyy niin vaateliikkeiden tarjonnassa kuin katukuvassakin.
On mielenkiintoista seurata, miten työni tulee vanhenemaan ajan myötä. Koska opinnäytteeni visuaaliset lähtökohdat ovat vahvasti sidoksissa aikaansa ja sen trendeihin, malliston estetiikka ja visuaal- iset viestit tulevat muovautumaan paljon tulevien vuosien myötä.
Mallistoa tuskin kuvaa ainakaan sana “ajaton”.
Voi olla että malliston estetiikka vanhenee tavalla, joka saa sen näyttämään kymmenen vuoden päästä lähinnä huvittavalta. Uskon tämän reaktion syntyvän monelle suhteessa omaan työhön joka tapauksessa, sillä työ kiinnittyy tiettyyn aikaan, ikään ja elämänvaiheeseen. Minua kiinnostaa sub- jektiivisen kokemuksen lisäksi se, mitä työni estetiikalle tapahtuu suhteessa visuaaliseen kulttuuriin ja sen muutokseen, irrallisena henkilökohtaisesta suhteestani siihen. Trendien kiertokulku, vaatteen elinikä ajassa ja jatkuvasti muuttuvassa kulttuuriympäristössä ovat siis näkökulmia, joista haluan myös jatkossa ammentaa suunnittelutyössä. Muodissa hienoa ja merkityksellistä onkin mielestäni sen ajankuvallisuus, joka kertoo ajan hengestä, ihanteista ja ihmisten jokapäiväisestä elämästä.
Halusin prosessissa tutkia myös sitä, millaista on käyttää esteettisenä inspiraationa vaatekappaleita, joiden ulkomuoto ei lähtökohtaisesti miellytä minua. Pidän referenssivaatteen tunnistettavuutta tärkeänä mallistokonseptin välittymisen kannalta. Toisaalta pyrkimyksenä on suunnitella ja to- teuttaa vaatemallisto, jota pidän itse esteettisesti viehättävänä. Tavoitteena on tutkia, mihin suun- taan esteettinen lähtökohta kehittyy taiteellisen prosessin kautta: mikä korostuu, mikä katoaa, mitä jää jäljelle?
Malliston lähtökohtana tuntuu olevan jonkin hallitun, ennalta määrätyn ja opitun vaikutelman ja olemisen tavan tavoittelun mielettömyys. Johdonmukaisen identiteetin ylläpitämiseen ei pyritä ain- oastaan muiden silmissä, vaan se on myös tapa hahmottaa ja jäsentää omaa identiteettiä. Pyrkimys olla osa jotakin ja toisaalta halu erottautua ainutlaatuisena yksilönä ovat voimia, jotka määrittävät jokaisen toimintaa ja kuluttamista. Taustatutkimus on sisältänyt ympäristön tarkkailun lisäksi itsereflektiota: pilkkomisen kohteeksi on joutunut myös oman identiteettini performanssi ja sen taustalla vaikuttavat tekijät kuten ihanteet, pelot, toiveet ja sosiaalinen ympäristö.
“Aggressive discount” Kuvat (alla): Kuvakaappaus sähköpostista (vas.), jonka vastaanotin Optimized Man -kurssin perustajalta Tanner Guzylta. Päädyin sähköpostituslistalle suoritettuani “arkkityyppitestin” (oik.). (https://
masculinestyle.outgrow.us/What-is-your-Style-Archetype) Guzy on julkaissut kirjan The appearance of power.
kuva: luonnos, 2020
3. Produktio
3.1 Vaatteelliset lähtökohdat ja line-up
Joulukuussa 2020 järjestetty välikritiikki auttoi malliston lopullisen suunnan löytymisessä. Mar- tine Roselta saamani palautteen pohjalta pyrin tarkastelemaan line-upia – suunnittelemieni asujen kokonaisuutta – kriittisin silmin. Jotkut asut säilyivät alustavan suunnitelman mukaisina, mutta osan siihenastisista ideoista hylkäsin. Puhuimme asujen ja vaatekappaleiden tunnistettavuuden tärkeydestä, mitä pyrin terävöittämään line-upissa. Viittaan tekstissä asukokonaisuuteen muodin kontekstissa yleisesti käytetyllä ilmauksella look.
Myös lähestyminen materiaaleihin selkeni välikritiikin myötä: neuleen rinnalle olisi hyvä tuoda myös kudottuja kankaita, jotta neule nousisi esille. Mielestäni tämä päätös oli tärkeä myös vaat- teen tunnistettavuuden kannalta. En halunnut etäännyttää vaatteita materiaalivalinnoilla liikaa niiden alkuperäisestä innoittajasta. Toisaalta jotain erottelua täytyi syntyä suhteessa alkuperäiseen
“arkkityyppivaatteeseen”, jotta vaatteiden ulkonäkö ei nojaisi ainoastaan jäljentämiselle. Toteutin esimerkiksi urheilullisia vaatteita epäteknisistä materiaaleista synnyttääkseni jännitteen siluetin ja materiaalivalinnan välille.
Poimin viiteen asuun vaatekappaleita, joihin törmäsin jatkuvas- ti taustatutkimusta tehdessäni. Nämä vaatekappaleet ja siluetit toistuvat mielestäni vahvasti katukuvassa myös sosiaalisen median ulkopuolella. Keskeistä jokaisessa siluetissa on istuvuus:
muotokieli on kauttaaltaan todella kireä, pinkeä ja ihonmyötäi- nen. Joissain vaatekappaleissa kireyteen yhdistyy myös tarkoin sijoitettua väljyyttä ja roikkuvuutta. (ks. s.20)
Kuvittelin mielessäni erilaisia julkisia tiloja, joissa suun- nittelemani asut voisivat esiintyä todellisessa elämässä. Tämän seurauksena malliston asuja inspiroi esimerkiksi kuntosali- ympäristö, työelämästä tuttu virallinen pukeutuminen sekä rennompi katutyyli (“streetwear”).
Ideana oli luoda viisi erilaista hahmoa, ja jokaisen lookin taus- talla oli ajatus erilaisesta tilanteesta ja tyylistä. Päädyin lopulta viiteen asuun ja pukeutumisen alakatergoriaan: Semi-formal, Gym, Street, Casual ja Business. Kate- gorioiden nimet kumpuavat taustatutkimuksesta, jota tehdessäni opin erilaisista etikettikäsityksistä, pukeutumisen alakategorioista ja hienovaraisuuksista niiden välillä. Kategorioista ja niiden yh- distelmistä olisi riittänyt ideoita isommankin malliston toteutukseen. Tein mallistossa omat taiteel- liset tulkintani ja sovellukseni etiketeistä, eli ne eivät toteuta etikettejä täysin oikeaoppisesti.
3.2 Asut kategorioittain
Seuraavassa osassa avaan jokaisen asun taustaa ja vaatteellisia lähtökohtia tarkemmin ja kerron vai- kutteista suunnittelemieni vaatekaapaleiden taustalla. Puhun kappaleessa erilaisista pukeutumisen kategorioista. Vaatteiden toteutustapoja ja käyttämiäni tekniikoita käsittelen osioissa 3.3-3.5.
Tulkintani kategorioista pohjautuvat taustatutkimukseen ja tapaan, jolla etiketit ja kategoriat siinä ilmenevät. Pukeutumiskategorioiden välisissä rajoissa ja etiketeissä on tulkinnanvaraa, joten täydel- listä yhteisymmärrystä niiden käytöstä ei ole.
Käyn opinnäytemalliston asut läpi järjestyksessä, jossa ne esiintyivät keväällä 2021 julkaistussa Näytös21 -videossa.
kuva: keskeneräiset, foliolla päällystetyt loaferit kuva: Luonnos kengistä
Look 1 - SEMI-FORMAL
Puku oli työni yksi ensimmäisistä vaatteellisista lähtökohdista: puku on selvästi keskeinen kulmaki- vi tutkimassani pukeutumistyylissä. “Pukumiehet” kokoushuoneissa, työpaikoilla ja cocktail-kut- suilla olivat toistuvia kuva-aiheita taustatutkimuksessa. Pukuun liittyy paljon historiaa ja perinteitä, eikä se ole menettänyt asemaansa vaatekaapin kulmakivenä. Puvun istuvuudet ja yksityiskohdat sen sijaan ovat vaihdelleet useasti vuosikymmenten saatossa.
Viime vuosina puvuista on tullut yleisesti yhä tiukemmin istuvia. Kireä istuvuus vaatii jou- stoa, joten pukuja valmistetaan elastaania sisältävistä materiaaleista tai neulotuista materiaaleista, kuten jerseystä. Kireydeltään äärimmilleen viedyn puvun koomisuus innoitti malliston kaksi asua, joista ensimmäinen on Semi-formal nimellä kulkeva neulepuku.
Kategoriassa semi-formal yhdistyy elementtejä sekä muodollisesta että epämuodollisesta pukeu- tumisessa. Asussa voisi siis esimerkiksi mennä työpaikalle tai rennoille kutsuille, mutta ei esime- rkiksi juhlavaan tilaisuuteen. Tulkitsin etikettiä siten, että kauluspaidan sijaan suunnittelin takin alle rennomman paidan (topin). Housun malli on inspiroitunut chino-housuista, joita kuvaillaan australialaisen Politix vaatemerkin sivuilla seuraavasti: “Chinos are your versatile wear-them-an- ywhere kind of pants. Formal chinos can be worn under a blazer, or even in the office. Casual ta- pered chinos, cuffed at the ankle, are a stress-free look for summer—just pair them with a simple crew-neck tee and some white sneakers.” Lookissa tärkeintä oli alleviivata kokonaisvaltaista kireyt- tä. Takki jää ranteista ja nilkoista hieman vajaamittaiseksi. Neulepuvun käytännön toteutusta avaan myöhemmissä osiossa.
kuva: Instagram, @streetsyleguides kuva: (vas.) alustava luonnos, 2020
semi-formal, Näytös21
LOOK 2 - GYM
Kuntosali- ja urheiluvaatteet olivat merkittävä inspiraation lähde ja vahvasti läsnä taustatutkimuk- sessa. Urheiluvaatteita ei käytetä ainoastaan treenatessa, vaan activewearilla on vakiintunut asema myös muissa tiloissa ja tilanteissa. Urheilullisella vaatetuksella voidaan viestiä yksilön kiinnostuk- sesta “terveellisiin elämäntapoihin”. Activewearin suosio liittyy epäilemättä myös vaatteiden muka- vuuteen ja trendikkyyteen.
Kuva: Instagram, @andreas_linder
Malliston Gym-lookkiin valikoitui treenitoppi ja jogger-housut, eli eräänlaiset verkkarit.
Joggereille tunnusomaista on pudotettu haara ja muutoin tiukka istuvuus. Housuissa on mielestäni hauskaa se, että ne ovat samanaikaisesti löysät ja kireät. Valmistamani kaava oli yhdistelmä ver- kkareista ja leggingseistä. Verkkareita ei pueta vyötärölle, vaan niiden tulee enemmänkin levätä lantiolla, jolloin ne roikkuvat rennommin. Näin myös alushousut saattavat vilahtaa. Lookkiin kuuluu boxerit ja salikassi.
Verkkarit ovat ruskeaksi päällemenovärjät- tyä joustocollegea.Treenitoppi on neulottu käsikoneella.
näytös21
Kuva: Alustava luonnos, 2020
Katutyylillä tai “streetstylellä” on kategorioista löyhin määrittely ja sen kirjo on laaja: lähestulkoon kaiken rennomman pukeutumis- en voi lukea katutyyliksi. Katutyyliä voi olla sekä “smart-casual”
-tyylinen pukeutuminen että äärimmäisen rento, urheilullinen pukeutuminen.
Street-lookkiin valikoitui hihaton treenihuppari ja suosittu leggingsi-shortsi -yhdistelmä. Suunnittelemassani Street-lookissa on vaikutteita salivaatetuksesta sekä athleisuresta, eli urheiluvaatetuksen ja arkivaatetuksen hybridistä. Athleisuressa urheiluvaatetuksen estetiikka on vaatteen funktionaalisia omi- naisuuksia tärkeämpää. Printtien lähtökohtia käsittelen tarkem- min osiossa 3.5.
Kuva: Instagram, @andreas_linder
näytös21
Kuva: Alustava luonnos, 2020
Myös lookin Casual voi katsoa kuuluvan osaksi katutyylin kirjoa. Mallistossani kategoria Casual edustaa streetwearin muodollisempaa tai “siistimpää” puolta. Lookin nimi ei ole kuitenkaan Smart- casual, sillä siinä on vielä astetta muodollisempi ote.
Inspiroiduin suositusta farkkutyylistä, jossa sekä housut että paita muistuttavat denimiä. Todel- lisuudessa vaatteiden materiaali on useimmiten kaukana perinteisesti farkuissa käytetystä puuvil- ladenimistä, sillä niiden halutaan venyvän ja myötäilevän kehoa. Inspiroiduin denimin illuusiosta.
Päädyin sublimoimaan denimvaatteista tuttuja yksityiskohtia venyvälle polyestertrikoolle. (Palaan sublimaatiotekniikkaan kohdassa 3.5.) Illuusio on tuttu venyvistä, farkkuja muistuttavista jegging- seistä. Rosoisuuden vaikutelmaa lisätäkseni tein farkuista revityt.
luonnos, 2020
Kuva, oikea: Ultra Stretch Jeans - Skinny Fit
näytös21
look 5 - BUSINESS
Business on muodollisempi variaatio malliston ensimmäisestä Semi-Formal -lookista. Asua inspiroi ajatus “tyylikkäästä uraohjuksesta”, joka käy päivällä kokouksissa ja juhlii iltaisin. Puvun liituraita on toteutettu sublimaatiotekniikalla.
(ks. s.41)
näytös21
3.3 Päätekniikat
Kun olin lyönyt toteutettavat asut lukkoon, myös niissä käytettävät tekniikat määrittyvät. Mallis- toni lähtökohta mahdollisti usean erilaisen tekniikan hyödyntämisen yhdessä mallistossa asujen keskinäisen erilaisuuden ansiosta: jokainen asu on tarkoitettu eri tilaan ja tilanteeseen. Mallistoa ei siksi voi luonnehtia esimerkiksi juhlavaksi tai rennoksi, vaan siitä on tarkoitus löytyä molemmat ääripäät. Asukokonaisuuksien keskinäinen erilaisuus oli samaan aikaan vapautus ja haaste, sillä keskenään erilaisten hahmojen välille oli kuitenkin luotava tekniikoiden avulla yhtenäisyyttä, jotta kokonaisuuden voisi hahmottaa yhdeksi mallistoksi.
Kaikista käyttämistäni tekniikoista mallistoa määrittelevimmät olivat lopulta ADF-neulekone, sublimaatioprintti ja silkkipainanta foliolla. Näistä tekniikoista koin myös oppivani ja nauttivani eniten. Värjäystekniikoista käytin näiden lisäksi päällemenovärjäystä sekä kloriittivalkaisua. Neu- leen saralla tuotin materiaaleja ADF-koneen lisäksi neulekoneella käsin. Vaikka materiaali- ja printtitekniikat painottuivat työskentelyssä, opin lisäksi paljon kaavatyöskentelystä ja erilaisista kokoamistekniikoista.
3.4 Kaava- ja prototyyppityöskentely
Ennen vuodenvaihdetta aloitin prototyyppityösentelyn, jonka ohella tein erilaisia materiaalikokei- luja. Kaava- ja prototyypityöskentely kesti pitkään ja tuntui paikottain turhauttavalta. Esimerkiksi puvuntakista tein lopulta yhteensä seitsemän prototyyppiä ennen lopullisen kaavan löytymistä.
Hyödynsin kaavatyöskentelyssä referenssivaatteita, joiden avulla pääsin alkuun monessa kaavassa.
Isoin haaste jokaisen vaatteen kohdalla oli oikean istuvuuden löytäminen. Referenssivaat- teita oli suhteellisen helppo löytää, sillä vaatekappaleiden lähtökohdat ovat tavanomaisia ja niitä löytyy jokaiselta kirpputorilta ja pikamuotiliikkeistä. Monessa asussa tavoitteena oli hieman liian kireä, eli tavallaan “huono” istuvuus. Tämän saavuttaminen oli yllättävän haastavaa monen kaavan kohdalla. Esimerkiksi roikkuvien verkkareiden haaran korkeuden määrittäminen vei aikaa ja mon- ta prototyyppiä.
Kuva: alustava line-up, loppusyksy 2020
Kuvat: Puvuntakin protoyyppejä, 2021
Kireyden vaikutelmaa lisätäkseni toteutin puvuntakin miehustaan rypytyksen. Hyödynsin sekä neule- että liituraitapuvussa samaa kaavaa.
Sovitusmallien koot olivat usein pienempiä kuin koko jolle ajattelin ensisijaisesti mallistossa suunnittelevani.
Taktiikkana olikin tehdä vaatteista sovitusmallille istu- via, jotta ne olisivat isommalle koolle puettuna kireitä.
Määrätynlaisen kehollisuuden lähtökohta kumpuaa niin ikään taustatutkimuksesta, josta luettavissa oleva esteettinen ihanne on roteva, treenattu ja lihaksikas vartalo. Tätä lihaksikkuuden vaikutelmaa pyritään korostamaan ja esittelemään äärimmäisen tyköistu- villa, tiukoilla vaatteilla. Tarkastellessani sosiaalisessa mediassa miesten asuja, tuntui että vaatekappaleet oli suunniteltu nimenomaan lihasten esittely edellä. Funk- tionaalisuus ei tuntunut olevan vaatteissa yhtä tärkeää kuin ulkomuoto.
Kuva, vasen: Gym-lookin prototyyppi Kuva, oikea: Puvuntakin kaavan työstämistä
Jälkikäteen ajateltuna prototyyppityöskentelyni heikkous oli oikeiden materiaalien löytäminen ja käyttäminen prototyypeissä. Tähän vaikutti myös se, että lopulliset materiaalit selvisivät vasta hyvin myöhäisessä vaiheessa. Tuntui siis, että työskentely oli hieman arvailun ja arvioinnin varassa. Jos lopulliset materiaalit olisivat olleet tiedossa koko prototyyppityöskentelyn ajan, olisin voinut päästä parempiin ja nopeampiin tuloksiin jo prototyyppivaiheessa. Lopullisten tuotteiden toteutuksessa olisi kenties myös tullut vähemmän yllätyksiä.
Opin kantapään kautta sen, kuinka paljon pienetkin laskeutuvuus- ja paksuuserot mate- riaalissa vaikuttavat sen istuvuuteen. Tulevaisuudessa pyrin valitsemaan protomateriaalin tarkem- min säästyäkseni ylimääräiseltä työltä.
Neulesuunnittelu-kurssi sai minut kiinnostumaan neuleista. Toteutin kurssilla neulepaidan, jonka suunnittelin opinnäytetyön aiheiden pohjalta. Halusin kokeilla illuusioiden luomista vaatteeseen. Tutkin Jean Paul Gaultierin ikoni- sia 90-luvun optisia illuusioita, jotka muokkaavat kehoa ja materiaalin luon- netta. Kurssilla toteuttamani neulepaidan (alla) lähtökohtana oli kauluspaita ja liivi. Vaikka paita ei ole osa opinnäytemallistoa, sen inspiroitui samasta maailmasta. Kurssi auttoi minua jalostamaan teemoista nousevia vaatteellsia ideoita.
Kaavan puolesta idean toteutus jäi neulepaidassa vielä alkeelliselle tasolle, mutta olin tyytyväinen lopputuloksen hauskaan kokonaisuuteen.
Esimerkiksi rannetta kiertävää kelloa olisi pitänyt jatkokehitellä, jotta illuu- siosta olisi tullut vaikuttavampi. Neuleliivin illuusio on näkyvillä ainoastaan etukappaleessa, takakappaleella neuleen printti on abstrakti. Halusin harjo- itusmielessä kokeilla mahdollisimman erilaisia ideoita yhdessä tuotteessa, joten lopputuloksesta tuli hauskalla tavalla epäjohdonmukainen.
3.5 Neule opinnäytetyössä
vénus de milo, 1999 Jean Paul Gaultier
Male body jacket, 1996 Jean Paul Gaultier Kuva: valmis neulepaita
Malliston lopullisissa neulevaatteissa en hyödyntänyt niinkään illuusion ajatusta, mutta nautin kurssilla tekemistäni kokeiluista. Ihastuin myös ADF-neulekoneeseen, jonka avulla toteutinkin suuren osan mallistoni lopullisista materiaaleista. Toteutin ADF-koneella sekä kolmivärisiä jacquard- sekä links links-neulosta, jossa etu- ja takatason silmukoiden vaihtelu luo kolmiulotteisen pinnan.
Neule materiaalina mahdollisti ihonmyötäisen istuvuuden, joka oli keskeinen visuaalinen elementti taustatutkimuksessa. Siksi neuleen ja neulosmateriaalien käyttö mallistossa tuntui luontevalta ja tarkoituksenmukaiselta. Neulosmateriaalit ovat aina viehättäneet minua ku- dottuja materiaaleja enemmän. Tämä jako on kärjistys, sillä molemmilla tekniikoilla saadaan aikaan monenalaista jälkeä. Lisäksi molemmilla tekniikoilla on omat käyttötarkotuksensa vaatteessa. Ehkä mieltymykseni liittyy materiaalien luonteeseen: tuntuu, että neulos antaa enemmän anteeksi ja sopeutuu kehon muotoihin paremmin.
Malliston lopulliset neuletuotteet toteutin Advanced knits -kurssin yhteydessä.
Itse tehtyjen neuleiden lisäksi käytin valmiita neulosmateriaaleja kuten spandexia ja collegea.
Kuvat: Advanced knits -kurssilla toteutettuja neulenäytteitä
Line-upia suunnitellessani syntyi idea neulepuvusta, jon- ka toteutin Semi-formal -lookissa (ks. s 17). Neulepuvun tukeminen ja istuvuus aiheutti päänvaivaa kaavoitus- vaiheessa. Lopulta päädyin tukemaan puvuntakin jac- quard-neuloksen kauttaaltaan joustavalla tukikankaalla saadakseni siihen ryhtiä ja toisaalta säilyttääkseni ma- teriaalin vielä hieman joustavana. Tukeminen helpotti huomattavasti takin työstöä. Kudotusta polyesterkankaasta toteuttamani toisen puvuntakin (look 5, business) tuin niin ikään joustavalla tukikankaalla.
Erilaisten neulerakenteiden lisäksi opin paljon uutta neuleen kokoamisesta. Käytin neuletuotteiden kokoamiseen ketlainta, jonka käyttämisestä nau- tin suuresti. Esimerkiksi ketlattavan neulepaidan kokoamisjärjestys eroaa suuresti ompelukoneella koottavasta paidasta. Kappaleet asetellaan ketlaimen hampaille, jonka jälkeen ne yhdistetään ketjutikil- lä. Puvuntakkia lukuunottamatta kokosin kaikki neuletuotteet ketlaimella. Ketlain on ompelukonetta rennompi, sillä siinä tikin kulku määritellään jo ennen tikin ompelua.
Ketlaimen lisäksi käytin nauhakonetta, jonka avulla on mahdollista tuottaa neulosnauhaa halutuilla langoilla. Tein koneella muun muassa tukinauhaa neuletuotteiden herkkien ja helposti venyvien sau- mojen tukemiseksi.
Kuva: ketlaamassa
3.5 Printti - Sublimaatiotekniikka ja silkkipaino
Printillä oli lopulta keskeinen rooli malliston visuaalisen ilmeen määrittäjänä. Lähes kai- kissa toteutuneissa vaatekappaleissa on jollain tekniikalla toteutettua printtipintaa. Printtiä on jacquard-neuleen, sublimaation, silkkipainon ja kloriittivalkaisun muodossa. Monet vaatteelliset ideani olivatkin lähtöisin printti-ideoista. Niitä oli lukuisia, eivätkä kaikki ideat päätyneet mallistoon. Printti painottui luonnollisesti, sillä taustatutkimuksen kuvamate- riaalissa on paljon herkullisia printtilähtökohtia.
Tiesin haluavani hyödyntää jollain tapaa tekstiä. Esimerkiksi Beastmode-hupparin (look 3, ks. s.22) lähtökohtana ovat kuntosalikulttuurista inspiroituneet lentävät lauseet, joihin törmää myös vaatetuksessa. Myös silkkiapainannassa käyttämäni seulan tekstiaiheet inspiroituivat samasta maailmasta. Seulan tekstissä on sattumanvaraisia sanoja peräkkäin.
Tämä muoto on tuttu inspiroivista sitaateista tai huoneentauluista, joissa välttämättä tärkeää ei ole niinkään johdonmukaisuus, vaan asenne.
Kuva: seula
Kuva: ADF-tiedostoja, joissa toistuu seulan muotokieli Kuva: silkkipainoseula
Kuvat: motivaatiotekstejä ja -lauseita, joita esiintyy kuntosalikulttuurin kontekstissa.
Kuva: Värikartan hahmottelua, syksy 2020
Silkkipaino
Tykkään luoda erilaisia pintoja värien, tekstuurien ja objektien avulla. Itselleni ominaista ei ole niinkään hahmottaa printtiä toistuvana kuosina, vaan enemmänkin placementtien muodostama- na pintana. Placement-printti voi tarkoittaa esimerkiksi yksittäisiä kuva-aiheita tai niiden yh- distelmästä muodostuvaa kokonaisuutta.
Silkkipainoon käytettävää seulaa (ks. s.36) suunnitellessani yritin miettiä kuvion siten, että siitä saisi monia eri variaatioita ja erilaisia rajauksia. Ajatuksena olikin painaa seulalla kuvioita kankaalle palapelin tapaan: painaessa peitin seulasta osan saadakseni aina vain haluamani kohdan kuviosta tietylle kappaleelle. Käytin silkkipainoa lookeissa Street ja Gym (ks. s.19– 21) .
Asu Street (look 3) rakentuu printistä.
Näytös21
Reaktiivi- ja pigmenttivärien sijaan käytin silkkipanannassa foliota. Foliointi tapahtuu lämpösiirron avulla, jossa kankaan pintaan painetaan seulan läpi lämpöliimapasta.
Pastan kuivuttua foliopaperi asetetaan kankaalle, jonka jälkeen folio kiinnitetään pastaan kuumaprässillä. Folio on viehättänyt minua jo ensimmäisestä opiskeluvuo- desta lähtien, joten tiesin haluavani käyttää tekniikkaa opinnäytemallistossa.
Kuva: Shortsien foliointi kuumaprässin avulla
Sublimaatiotekniikka
Lopullisessa mallistossani illuusion idealla leikittely näkyy neuleiden sijaan sublimaatio-lookeissa, jossa pyrin hyödyntämään valon ja varjon voimaa. Sublimaatiotekniikassa haluttu kuva tulostetaan sublimaatiopaperille, josta kuva kiinnitetään kuumaprässissä polyesterkankaalle. Printeissä hyö- dynsin valokuvia, joista muokkasin Photoshopissa kaavojen mukaiset kappaleet. Tällä tekniikalla toteutin lookin Casual ja Business.
Isoin haaste sublimaatiotekniikassa oli suhteuttaa keskenään kuvatiedoston, kaavan, kankaan ja prässin koko. Jokaisen kaavan pinta-ala pitää laskea juuri oikein, jotta kankaalle printattava kuva täsmää kaavan muotoon ja kokoon. Business -lookkia varten digitoin puvun kaavat. Digitoimises- sa kaava muutetaan digitaaliseen mutoon, jolloin kaavoja on mahdollista hyödyntää esimerkiksi Illustratorissa.
Kuva: Kaavojen mittailua
Kuva: Taskuyksityiskohta, sublimaatiotiedosto
(Touch D’Andre)
Kuva: Casual
43
street casual business
44
3.6
Yhteenveto
Kandidaatin opinnäytetyö on kokonaisuudessaan suurin ja pitkäkestoisin projekti, jonka olen tähän mennessä toteuttanut. Malliston parissa työskentely oli myös hyvin itsenäistä, mikä jännitti minua etukäteen. Yksin päätöksistä vastuussa oleminen oli vapauttavaa ja toisaalta haastavaa. Prosessin aikana oli hetkiä, jolloin huomasin keksineeni rakaisun ongelmaan yksinkertaisesti jättämällä sen joksikin aikaa taka-alalle. Vaikka luonnollisesti työn aikana oli turhautumisen hetkiä, opinnäyte- työssä nautinnollista oli yhden aiheen pariin syventyminen. Olen ylpeä siitä, että sain vietyä työn loppuun asti.
Haluan todennäköisesti jatkaa niiden ajatusten ja ideoiden kehittämistä ja syventämistä, jotka syntyivät opinnäytetyöprosessin aikana. Näitä ideoita voin hyödyntää sekä ammatillisesti että muilla elämän osa-alueilla. Abstraktien ideoiden lisäksi sain paljon uusia konkreettisia taitoja, ja ymmärrykseni vaatessunnittelun prosesseista laajeni.
Opinnäytteen tekeminen on vahvistanut ja rakentanut käsitystä omasta taiteellisesta näke- myksestäni ja tekemisen tavoista. Hahmotan nyt paremmin, minkälaiset työskentelyn tavat ovat minulle ominaisia ja mitkä puolestaan eivät tule luonnostaan. Totesin, että aikataulullinen paine on minulle hyvästä. Huomasin myös olevani usein tyytyväisempi intuitiivisiin, hetkessä tehtyihin ratkaisuihin. Luovuus ei tapahdu pakottamalla, mutta raamit ja aikataulu voivat sysätä tekemistä eteenpäin.
Konseptilähtöinen työskentely on minulle ominaista ja toivon pääseväni toteuttamaan lisää sen luonteisia projekteja sekä tulevissa opinnoissa että työelämässä. Minulle opinnäytetyö oli kokeilemista, epäonnistumista, löytämistä ja opettelua. Mallisto oli yritys materialisoida itseäni pohdituttaneita ajatuksia ja valjastaa ne visuaaliseen muotoon. Tarinankerronnallisuus tuntui tärkeältä osalta kokonaisuutta, sillä tavoitteena oli välittää myös katsojalle työhön vaikuttaneita ajatusprosesseja.
Olen kiinnostunut ihmisten välisestä ja luomasta sosiaalisesta todellisuudesta, toimint- atavoista ja niitä määrittelevistä tekijöistä. Huomaan innostuvani jokapäiväisestä ympäristöstäni, joka lähemmin tarkasteltuna herättää monia mielenkiintoisia kysymyksiä, joita pyrin myös jatkossa esittämään ja jäsentelemään taiteen avulla.
kiitokset
Elina Peltonen Anna-Mari Leppisaari
veronika abbrederis Ilona hyötyläinen
Annamari Vänskä Anna Leinonen
eeva heikkilä Reetta Myllymäki
Jane Palmu Martine rose
6. Lähteet
Hrynyk, Nicholas (2015) Strutting like a peacock: Masculinity, consumerism, and men's fashion in toronto, 1966-72. Journal of Canadian Studies, 49(3), 76-110,282.
(https://search.proquest.com/scholarly-journals/strutting-like-peacock-masculinity-consumerism/
docview/1806502100/se-2?accountid=27468)
Pennanen, Pekka Matias (2014) Talous vai kulttuuri? - Osakesijoittajamiesten pääomat Helsingin yliopisto, Valtiotieteellinen tiedekunta, Yhteiskuntapolitiikka, Pro gradu -tutkielma (https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/137634/Pennanen_Yhteiskuntapolitiikka.pdf?se- quence=1&isAllowed=y)
Kahma, Nina (2011) Yhteiskuntaluokka ja maku, Helsigin yliopisto, Sosiaalitieteiden laitos, väitöskirja (https://helda.helsinki.fi/handle/10138/27503)
Sivustot:
https://www.politix.com.au/mens-style-edit/mens-chino-guide) https://masculine-style.com/
Kuvalähteet esiintymisjärjestyksessä sivukohtaisesti:
1. Oma kuva (Kansi) s.2
2. Kuvakaappaus käyttäjän @tomaslasoargos Instagram-tarinasta, s.3 3. Kuvakaappaus @mensfashionurbanity Instragram-tarinasta, s.5
4. Instagram-julkaisut: (vas. ja oik. yäkulma) @menwearguide, (vas. alakulma) @streetsyleguide, (oik. alakulma) @mensfashionpurpose, s.6
5. Instagram-julkaisu: (vas.) @inc_menswear,
(oik.) kuvakaappaus kohteesta: https://www.artofmanliness.com/style/clothing/the-dos-and-donts-of-wear ing-a-v-neck-sweater/ (julkaistu: 2018), s.7
6. Kuvakollaasi Instagram-käyttäjien syötteestä: @mensweb, @mens.fashion_official, @mens.fashion.science, @sexymensguide, @mensfashionurbanity, @gentlemenfashion_, @mensfashionpurpose, @streetstyleguides, s.8 7. Instagram-julkaisu: @inc_menswear, s.9
8. Instagram-julkaisu: @inc_menswear, s.10
9. Optimized man -verkkokurssin mainos. Kuvakaappaus kohteesta:
https://masculine-style.teachable.com/p/optimized-man, s.11 kuvalähteet
47 10. Efforless Style -verkkokurssin mainos. Kuvakaappaus kohteesta:
https://masculine-style.teachable.com/p/effortless-style, s.12 11. Oma kuva: luonnos, 2020, s.13
12. (sivun yläreuna) Oma kuva: luonnos, 2020, (vas. alareuna) kuvakaappaus sähköpostista,
(oik. alareuna) kuvakaappaus kohteesta: https://masculinestyle.outgrow.us/What-is-your-Style-Archetype, s.14 13. Instagram-julkaisu: @inc_menswear, s.15
14. Omat kuvat: (vas.) luonnos kengistä, (oik.) keskeneräiset kengät, s.16 15. Oma kuva, luonnos (vas.), Instagram-julkaisu @streetsyleguide (oik.) s.17 16. Kuvakaappaus, Näytös21 (https://aalto.fashion/) s.18
17. Omat kuvat: Luonnoksia, 2020, s.19
18. Instagram-julkaisu: @andreas_linder. (Julkaistu 5.7.2020) Kuva: (oik.) Kuvakaappaus, Näytös21 (https://aalto.fashion/) s.20 19. Kuvakaappaus, Näytös21 (https://aalto.fashion/) s.21
20. Kuvakaappaus, Instargam: (oik. yläreuna) @andreas_linder, Kuvakaappaus, Näytös21 (vas. alareuna), oma kuva: luonnos 2020 (oik. alareuna), s.22
21. Oma kuva: luonnos “Casual”, 2020, s.23
22. Kuva: (vas.) Instagram-julkaisu: @dappersavenue (Julkaistu 3.10.2020)
(oik.) Ultra Stretch Jeans - Skinny Fit (https://www.kojofit.com/collections/mens-shirts-bamboo-fabric-t-athletic- muscle-fit/products/ultra-stretch-skinny-jeans-indigo-blue : Ultra Stretch Jeans - Skinny Fit - Indigo Fade)
Kuva: (alhaalla) kuvakaappaus, Näytös21, s.24
23. Kuva: (yläreuna) Oma kuva, luonnos, 2020, (alareuna) Instagram-julkaisu: @mr.andersson (julkaistu 7.8.2018). s.25 24. Kuvakaappaus, Näytös21. s.26
25. Oma kuva: Line-up, 2020. s.27
26. Omat kuvat: puvuntakin prototyyppejä. s.28
27. Omat kuvat: (vas.) prototyyppi, 2021. (Oik.) Puvuntakin kaava, 202,. s.29 28. Oma kuva: Puvuntakin protoyyppi paloina, 2021. s.30
29. Kuvat: (yläreuna) Oma kuva, valmis neulepaita, 2020. (vas. alareuna) Venus de milo, Jean Paul Gaultier, 1999.
(https://tapireye.tumblr.com/post/626178825905111040/vintage-jean-paul-gaultier-venus-de-milo-print)
(oik. alareuna) Male body jacket, Jean Paul Gaultier, 1996 (https://cdn.shopify.com/s/files/1/0271/3233/0056/prod ucts/image_c795a682-770d-4559-b0d1-b3d933dae042_1024x1024@2x.jpg?v=1578677453) s. 33
30. Omat kuvat: neulenäytteitä, 2021. s.33
31. Omat kuvat: (yläreuna) Beastmode-huppari, (alareuna) neulepuku, 2021. s.34 32. Oma kuva: ketlain, s.35
33. Kuvat: (yläreuna) ADF-tiedostot, seula.
(alareuna, vas.) https://shopee.com.my/Focus-Wall-Decal-Motivational-Sign-Gym-Quote-Word-Poster-Fit ness-Sport-Vinyl-Sticker-Inspirational-Bedroom-HomeGym-Decor-i.277236767.5241495783
(oik.) https://www.pinterest.com/pin/509962357778236302/ s.36 34. Oma kuva: Värikartta. s.37
35. Omat kuvat: Silkkipainantaa, 2021 s.38
36. Omat kuvat: (yläreuna) Silkkipainantaa, (alareuna) Kuvakaappaus, Näytös21. s.39 37. Oma kuva: Foliointi kuumaprässillä, 2021. s.40
38. Omat kuvat: (vas.) kaavojen mittaamista, (oik.) taskuyksityiskohta, sublimaatiotiedosto. s.41
39. Omat kuvat: (vas. yläreuna)) Farkut Touch D’andre -liikkeessä, (oik. yläreuna) Casual-look, keskeneräinen (alareuna) Casual-look, valmis. s.42
40. Näytös21 Lookbook-kuvat, Sofia Okkonen, 2021. s.43 41. Oma kuva: Malliston kenkiä. s.44
42. Kuvakaappaus, Näytös21. s.45
