• Ei tuloksia

SOSIAALI- JA TERVEYSVALIOKUNNAN MIETINTÖ 35/2009 vpHallituksen esitys työnantajan kansaneläke-maksun poistamista koskevaksi lainsäädännök-si

N/A
N/A
Info
Lataa
Protected

Academic year: 2022

Jaa "SOSIAALI- JA TERVEYSVALIOKUNNAN MIETINTÖ 35/2009 vpHallituksen esitys työnantajan kansaneläke-maksun poistamista koskevaksi lainsäädännök-si"

Copied!
8
0
0

Kokoteksti

(1)

SOSIAALI- JA TERVEYSVALIOKUNNAN MIETINTÖ 35/2009 vp

Hallituksen esitys työnantajan kansaneläke- maksun poistamista koskevaksi lainsäädännök- si

JOHDANTO

Vireilletulo

Eduskunta on 18 päivänä syyskuuta 2009 lähet- tänyt sosiaali- ja terveysvaliokuntaan valmiste- levasti käsiteltäväksi hallituksen esityksen työn- antajan kansaneläkemaksun poistamista koske- vaksi lainsäädännöksi (HE 147/2009 vp).

Asiantuntijat

Valiokunnassa ovat olleet kuultavina

- vanhempi hallitussihteeri Juha Rossi, sosiaa- li- ja terveysministeriö

- budjettineuvos Tuomas Sukselainen, valtio- varainministeriö

- osastopäällikkö Erkki Meriläinen, Kansanelä- kelaitos

- ylitarkastaja Paula Väliverronen, Verohallitus - lakimies Jarmo Pätäri, Akava ry

- asiantuntija Johan Åström, Elinkeinoelämän keskusliitto EK

- apulaisjohtaja Kaija Kallinen, Suomen Am- mattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry

- ekonomisti Harri Hietala, Suomen Yrittäjät ry.

Lisäksi kirjallisen lausunnon ovat antaneet

— Suomen Kuntaliitto

— Kunnallinen työmarkkinalaitos

— Toimihenkilökeskusjärjestö STTK ry.

HALLITUKSEN ESITYS Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi kansan-

eläkelakia, työnantajan sosiaaliturvamaksusta annettua lakia ja Verohallinnosta annettua lakia sekä kumottavaksi sairausvakuutuksen sairaan- hoitomaksun ja työnantajan kansaneläkemaksun maksuprosentista annettu laki.

Työnantajan kansaneläkemaksu ehdotetaan poistettavaksi vuoden 2010 alusta. Maksua ei enää maksettaisi tammikuussa 2010 maksetta- van palkan perusteella. Kansaneläkemaksun poistuessa Kansaneläkelaitoksen osuutta vero- tuskustannuksista ehdotetaan alennettavaksi 2,5 prosenttiyksikköä.

Esityksessä ehdotetaan tarkistettavaksi Kan- saneläkelaitokselle maksettavaa valtion osuutta koskevia säännöksiä. Työnantajan kansaneläke- maksun poistumisen jälkeen valtio rahoittasi käytännössä yksin sekä kansaneläkkeiden kus- tannukset että kansaneläkerahastosta maksetta- vien etuuksien toimintakulut. Kansaneläkera- haston rahoitusomaisuuden vähimmäismääräksi vuoden lopussa ehdotetaan 3,5 prosenttia kan- saneläkevakuutuksen vuotuisista kokonaisku- luista.

Lain voimaantulon jälkeen kansaneläkerahas- toon tilitettäisiin joulukuussa 2009 maksetta- vien palkkojen perusteella tammikuussa 2010

(2)

StVM 35/2009 vp — HE 147/2009 vp

maksettavat työnantajan kansaneläkemaksut sekä aikaisempien vuosien myöhässä makset- tavat kansaneläkemaksut. Helmikuusta 2010 al- kaen maksuun tuleva työnantajan sosiaaliturva- maksu muodostuisi yksinomaan työnantajan sai- rausvakuutusmaksusta.

Esitys liittyy valtion vuoden 2010 talousar- vioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä.

Lait ovat tarkoitetut tulemaan voimaan 1 päi- vänä tammikuuta 2010.

VALIOKUNNAN KANNANOTOT

Perustelut

Esityksen taustaa

Työnantajan kansaneläkemaksu ehdotetaan poistettavaksi kokonaan vuoden 2010 alusta.

Osana hallituksen sopimaa talouden elvytyspa- kettia työnantajien työvoimakustannuksia alen- nettiin huhtikuun alusta 2009 alentamalla työn- antajan kansaneläkemaksua 0,801 prosenttiyk- sikköä, jolloin maksu poistui kokonaan yksityis- ten työnantajien ensimmäiseen maksuluokkaan kuuluvilta. Tähän maksuluokkaan kuului noin 94 prosenttia työnantajista. Maksun alentamista koskeva laki on väliaikainen ja voimassa vuo- den 2009 loppuun.

Työnantajan kansaneläkemaksua on ennen vuotta 2009 alennettu useaan otteeseen asteit- tain valtiontalouden voimavarojen puitteissa.

Osana työllisyyden elvytystoimia työnantajien maksuja alennettiin kolme kertaa 1990-luvun alussa. Sen jälkeen kansaneläkemaksua on alen- nettu vielä useaan kertaan vuosina 1997—2008.

Julkisen alan työnantajien kansaneläkemaksuja on samaan aikaan yhtenäistetty ja alennettu lähemmäs yksityisten alojen keskimääräistä maksutasoa. Työnantajan kansaneläkemaksujen osuus kansaneläkkeiden rahoituksesta oli vuon- na 1989 vielä 54 prosenttia ja vuoden 2009 alus- sa noin 30 prosenttia.

Työnantajan kansaneläkemaksu on osa työn- antajan lakisääteisiä pakollisia palkkaperustei- sia työvoimakustannuksia, ja se määräytyy työn- antajan maksamien palkkojen perusteella. Esite- tyn uudistuksen jälkeen kansaneläke rahoitetaan kokonaisuudessaan verovaroin eikä kansanelä- ke enää ole vakuutusmuotoinen etuus. Tätä muu- tosta puoltaa se, että kansaneläke on luonteel-

taan perusturvaetuus ja perusturvaetuudet rahoi- tetaan pääsääntöisesti yleisin verovaroin. Valio- kunta korostaa, ettei kansaneläkemaksun poista- misella ole vaikutusta kansaneläkkeen saajien asemaan.

Vaikutus työvoimakustannuksiin

Kansaneläkemaksun poisto alentaa välittömästi työnantajien työllistämiskustannuksia ja paran- taa yritysten investointimahdollisuuksia nopeas- ti syventyneessä taantumassa. Palkkaan perustu- vien kustannusten alentamisella vähennetään painetta työvoiman lomautuksiin ja irtisanomi- siin. Kansaneläkemaksun poistamisen elvytys- vaikutus on täysimääräinen vuonna 2010, jol- loin työttömyysasteen on ennakoitu nousevan yli kymmenen prosentin. Valtiovarainministeriö on arvioinut, että työnantajan kansaneläkemaksun poistaminen tukee työvoiman kysyntää usean vuoden aikavälillä yhteensä noin 10 000 hengel- lä. Talouden taantuman aikana tämä merkitsee lähinnä työvoiman supistamistarpeen pienene- mistä. Kansaneläkemaksun jo toteutuneen alen- tamisen ja poistamisen on arvioitu keventävän työnteon veroastetta vuositasolla noin 1 065 miljoonaa euroa.

Työvoimakustannusten alentamisen lisäksi kansaneläkemaksun poistamisella kannustetaan yrityksiä tekemään investointeja. Tämä kannus- tusvaikutus on suurin pääomavaltaisissa yrityk- sissä, jotka maksavat toisen tai kolmannen mak- suluokan mukaista kansaneläkemaksua.

Vaikutus julkiseen talouteen

Kansaneläkemaksun poisto helpottaa kuntien ti- lannetta ja parantaa työllistämismahdollisuuk-

(3)

sia kuntatalouden kannalta muutoin hankalassa suhdannetilanteessa. Kuntatyönantajien maksut alenisivat vuonna 2010 noin 152 miljoonaa eu- roa, seurakuntien maksut noin 5 miljoonaa eu- roa ja valtiotyönantajien maksut noin 52 miljoo- naa euroa. Kansaneläkemaksun poistamisen vä- lillisenä vaikutuksena kuntien saamien valtion- osuuksien arvioidaan alenevan vuonna 2010 noin 50 miljoonaa euroa. Yhteisöveron tuotto kasvaa työnantajien kansaneläkemaksun poista- misen vuoksi aiempaa suuremmaksi. Kuntien osalta maksun poistamisen vaikutus yhteisöve- ron tuottoon on arvioitu 75 miljoonaksi euroksi ja seurakuntien osalta 6 miljoonaksi euroksi.

Maksujen poistamisen nettovaikutus vuonna 2010 kuntiin olisi siten noin 177 miljoonaa eu- roa menoja keventävä.

Kansaneläkemaksun poistamisesta aiheutuva valtion nettomenojen kasvu vuonna 2010 vuo- teen 2009 verrattuna on noin 393 miljoonaa eu- roa, kun otetaan huomioon valtion työnantajana maksamien kansaneläkemaksujen poistuminen ja maksettavien valtionosuuksien pienenemi- nen. Valtion saamien yhteisöverotulojen arvioi- daan kasvavan kansaneläkemaksun poistamisen johdosta vuonna 2010 noin 152 miljoonaa eu- roa. Kansaneläkerahaston rahoitusomaisuuden vähimmäismäärän alentaminen 3,5 prosenttiin pienentäisi valtion menoja vuonna 2010 kerta- luontoisesti noin 38 miljoonaa euroa.

Kansaneläkerahastoon tilitettävien kansan- eläkemaksutuottojen arvioidaan alenevan vuon- na 2010 noin 627 miljoonaa euroa kuluvaan vuo- teen verrattuna. Vuonna 2010 valtio rahoittaa kansaneläkemaksun poistamisen kustannukset pääosin valtion lainanottoa lisäämällä. Valtio- neuvoston päätöksen mukaan tämän jälkeen työnantajien kansaneläkemaksun poistosta val- tiolle aiheutuvia tulonmenetyksiä kompensoi- daan korottamalla sähkön, polttoöljyn, kivihii- len ja maakaasun valmisteveroa nettomääräises- ti noin 750 miljoonalla eurolla vuodesta 2011 al- kaen.

Valiokunnan saaman selvityksen mukaan ve- rojen korotukset pyritään painottamaan kansan- eläkemaksun poistamisesta hyötyvälle elinkei- noelämälle. Veronkorotusten kohdentumisessa

eri energiatuotteisiin pyritään ottamaan huo- mioon kansaneläkemaksun poiston kohdistumi- nen eri päätoimialoille siinä määrin kuin se ener- giaverojärjestelmän summaarinen luonne huo- mioon ottaen on mahdollista. Veronkorotuksista kaikkiaan noin 515 miljoonaa euroa kohdistuisi elinkeinoelämälle ja loput 235 miljoonaa euroa kotitalouksille. Kotitalouksien osalta kohdentu- mista ei saadun selvityksen mukaan kuitenkaan ole valtiovarainministeriössä tarkasti selvitetty.

Valiokunta toteaa, että energiaverojen koro- tuksilla tulee olemaan vaikutusta myös kuntien talouteen. Korotukset vähentävät kuntien yhtei- söverotuottoja vuonna 2011 noin 60 miljoonalla eurolla ja lisäävät kuntien sähkönkulutuksen kustannuksia noin 20 miljoonalla eurolla.

Kansaneläkelaitoksen rahoitus

Hyväksyessään hallituksen esityksen työnanta- jan kansaneläkemaksun alentamista koskevaksi väliaikaiseksi lainsäädännöksi (HE 11/2009 vp) sosiaali- ja terveysvaliokunta edellytti, että hal- litus huolehtii pitkäjänteisesti Kansaneläkelai- toksen toimintamenojen kestävästä rahoitukses- ta sekä laitoksen riittävästä maksuvalmiudesta (StVM 5/2009 vp). Valiokunta totesi, että Kan- saneläkelaitoksella on oltava säännöllisesti mak- settavaa eläkemenoa varten tarvittava vakaa ja turvaava rahoitus sekä riittävä puskuri talouden ja maksuliikenteen ennakoimattomien häiriöi- den varalle.

Ehdotettujen lainmuutosten tarkoituksena on säilyttää Kansaneläkelaitoksen rahoitusasema ennallaan. Kansaneläkerahastosta maksettavien etuuksien maksuvalmiuden turvaamiseksi laissa säädetään edelleen rahastossa kalenterivuoden päättyessä olevan rahoitusomaisuuden vähim- mäismäärästä. Vähimmäismääräksi ehdotetaan 3,5 prosenttia kansaneläkevakuutuksen vuotui- sista kokonaiskuluista nykyisen 5 prosentin si- jasta. Jos vähimmäismäärä on alittumassa, val- tio lisää rahoitusosuuttaan vähimmäismäärän saavuttamiseksi.

Valiokunnalle esitetyn selvityksen mukaan kansaneläkerahaston rahoitusomaisuuden kuu- kausittainen vaihtelu on jatkossa merkittävästi pienempi kuin kansaneläkemaksujen aikana. Eh-

(4)

StVM 35/2009 vp — HE 147/2009 vp

dotettu 3,5 prosentin vähimmäismäärä nostaa vuonna 2010 kansaneläkerahaston varojen kes- kimääräistä kuukauden alinta tasoa verrattuna alkuvuoden 2009 rahoitussäännöillä laskettuun tasoon ja parantaa siten kansaneläkerahaston maksuvalmiutta. Lisäksi maksuvalmiutta on tar- koitus parantaa aientamalla valtion osuuden maksamista nykyisestä niin, että valtion osuus maksettaisiin aina viimeistään kolme pankkipäi- vää ennen eläkkeiden maksamista.

Valiokunta toteaa työnantajan kansaneläke- maksusta luopumisen merkitsevän, ettei jat- kossa työnantajan sosiaaliturvamaksusta enää

säädetä lailla. Sosiaaliturvamaksuna työnantajat maksavat pelkästään työnantajan sairausva- kuutusmaksua. Sairausvakuutuslain mukaan sairausvakuutusmaksun maksuprosentti vahvis- tetaan vuosittain valtioneuvoston asetuksella.

Päätösehdotus

Edellä esitetyn perusteella sosiaali- ja terveys- valiokunta ehdottaa,

että lakiehdotukset hyväksytään muut- tamattomina.

Helsingissä 20 päivänä lokakuuta 2009

Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa pj. Juha Rehula /kesk

vpj. Sirpa Asko-Seljavaara /kok jäs. Outi Alanko-Kahiluoto /vihr

Risto Autio /kesk

Maria Guzenina-Richardson /sd Arja Karhuvaara /kok

Anneli Kiljunen /sd Marjaana Koskinen /sd

Jukka Mäkelä /kok Markku Pakkanen /kesk Päivi Räsänen /kd Paula Sihto /kesk Satu Taiveaho /sd Lenita Toivakka /kok Erkki Virtanen /vas.

Valiokunnan sihteerinä on toiminut

valiokuntaneuvos Eila Mäkipää.

(5)

VASTALAUSE 1

Perustelut

Kansaneläkemaksun maksuprosenttia on muu- tettu viimeksi huhtikuun alusta 2009. Osana hal- lituksen 30 päivänä tammikuuta 2009 sopimaa talouden elvytyspakettia työnantajien työvoima- kustannuksia alennettiin alentamalla työnanta- jan kansaneläkemaksua 0,801 prosenttiyksik- köä. Maksunalennuksen jälkeen kansaneläke- maksun suuruus on yksityisillä työnantajilla maksuluokittain 0,00, 2,20 tai 3,10 prosenttia palkasta. Yksityisten työnantajien keskimääräi- nen kansaneläkemaksu on vuonna 2009 noin 0,77 prosenttia palkasta. Muilla työnantajilla (kunta, kuntayhtymä, kunnallinen liikelaitos, evankelisluterilainen kirkko tai sen seurakunta, seurakuntayhtymä, ortodoksinen kirkkokunta tai sen seurakunta, valtio, valtion laitos ja Ahvenan- maan maakunta) kansaneläkemaksun suuruus on 1,05 prosenttia ja julkisen alan työnantajilla kes- kimäärin 1,25 prosenttia palkasta. Maksun alen- tamista koskeva laki on voimassa vuoden 2009 loppuun.

Hallitus esittää työnantajan kansaneläkemak- sun poistamista 1.1.2010 lähtien. Kansaneläke- maksun poistamisen tarkoituksena on hallituk- sen esityksen perustelujen mukaan alentaa sekä yksityisen että julkisen alan työnantajien työvoi- makustannuksia ja lieventää paineita lomautuk- siin ja irtisanomisiin. Tarkoitus on myös vahvis- taa työeläkkeiden rahoituspohjaa ja kompensoi- da tästä työnantajille koituva lisärasitus.

Kansaneläkemaksun poisto pienentää yksi- tyisen sektorin, kuntien ja seurakuntien työ- voimakustannuksia. Kansaneläkevakuutusmak- sun tuotto on tänä vuonna noin 1,1 miljardia eu- roa. Siitä yksityisten työnantajien osuus on 700—800 miljoonaa euroa. Kuntien menoja maksun poisto alentaa nettona noin 177 miljoo- naa euroa vuodessa.

Kansaneläkemaksun alentamisen ja poiston työllisyys- ja elvytysvaikutuksista ei näyttöä Lakiesityksessä kansaneläkemaksun poistoa pe- rustellaan työnantajien työvoimakustannusten alenemisesta syntyvällä elvytysvaikutuksella ja

työeläkkeiden turvaamisella. Muita perusteluita ei esityksestä löydy.

Tutkittua näyttöä työnantajan kansaneläke- maksun poiston vaikutuksista työllisyyteen ei ole. Jo 1990-luvulla kansaneläkemaksua alen- nettiin työllisyyden parantamiseksi, mutta pysy- viä vaikutuksia ei voitu osoittaa. Vuodesta 2003 lähtien on Pohjois- ja Itä-Suomessa sekä saaris- tokunnissa kokeiltu työnantajan sosiaaliturva- maksun poistoa yrityksiltä. Nämä kokeilut eivät ole synnyttäneet lisää työpaikkoja. Korkeintaan ne ovat saattaneet pienentää työpaikkojen vähe- nemistä, mutta kestävää näyttöä ei siitäkään ole.

Myös kansainväliset tutkimustulokset työnanta- jamaksujen muutosten ja porrastusten vaikutuk- sista ovat varsin ristiriitaisia.

Kansaneläkemaksun poisto toki vähentää työnantajien kustannuksia. Kuitenkaan suoma- laisten yritysten tuotannon aleneminen ei pää- sääntöisesti johdu niiden kilpailukyvyn heikke- nemisestä, vaan lähinnä kansainvälisen rahoitus- kriisin synnyttämästä kysyntälamasta, joka on levinnyt Suomeenkin. Siten työnantajakustan- nusten alentamisella Suomessa ei ole juurikaan elvyttävää vaikutusta.

Hallituksen esityksessä perustellaan kansan- eläkemaksun alentamista sillä, että se lieventää painetta lomautuksiin ja irtisanomisiin. Työnan- tajan sosiaaliturvamaksujen kokonaismäärässä kansaneläkemaksu muodostaa kuitenkin varsin pienen osuuden. Jotta nyt esitetty kansaneläke- maksun poisto "elvyttäisi" yhden työpaikan ver- ran, pitää yrityksessä olla vähintään 35 työnteki- jää. Kansaneläkemaksun poistuminen kunnilta on toki elvytyksellisestikin myönteinen asia. Sa- maan ja parempaankin olisi kuitenkin päästy osoittamalla kunnille sosiaali- ja terveystoimen valtionosuuksia muuhunkin kuin vain veronme- netysten kompensointiin ja palauttamalla kun- nille niiltä valtiolle "ryöstetyt" asiakasmaksutu- lojen korotukset.

Kansaneläkemaksun poistoa suurempi väli- tön työllisyysvaikutus saataisiin aikaan, jos vas- taava summa käytettäisiin suoraan työllistäviin

(6)

StVM 35/2009 vp — HE 147/2009 vp Vastalause 1

hankkeisiin eli julkiseen kulutukseen (palvelu- tuotantoon) ja investointeihin.

Perusturvan rahoitus vaarantuu ja yhteiskun- nallinen epätasa-arvo lisääntyy

Kansaneläkkeiden rahoitus on poiston jälkeen sataprosenttisesti riippuvainen valtion budjetis- ta. Kansaneläke menettää kokonaan sosiaaliva- kuutusluonteensa, ja siitä tulee osa yleistä sosi- aaliturvaa. Kansaneläkkeiden rahoitus on turvat- tu lailla, joten kansaneläkevakuutusmaksun poisto ei välittömästi vaaranna eläkkeensaajien asemaa. Yleisen sosiaaliturvan rahoitus joutuu kuitenkin aina kamppailemaan budjettikehyk- sen muiden menojen kanssa. Niihin on aina liit- tynyt ja liittyy jatkossakin vuosittaisissa budjet- ti- ja kehyskäsittelyissä poliittisia kiistoja, jotka tekevät rahoituksesta nykyistä epävarmemman.

Yli miljardin euron maksutulon poistuminen pe- rusturvan rahoitusperustasta ei voi olla vaikutta- matta etuuksien tulevaan kehitykseen.

Hallituksen esityksen mukaan valtio rahoit- taa kansaneläkemaksun poistamisen kustannuk- set vuonna 2010 pääosin valtion lainanottoa li- säämällä. Tämän jälkeen kansaneläkemaksun poistaminen on sovittu rahoitettavaksi pysyvästi korottamalla vuoden 2011 alusta sähkön, poltto- öljyn, kivihiilen ja maakaasun valmisteveroa.

Korotukset vaihtelisivat kevyen polttoöljyn noin 80 prosentin veronkorotuksesta maakaasun noin 328 prosentin veronkorotukseen.

Kansaneläkemaksun poiston korvaavalle ra- hoitukselle ei esitetä mitään vaikutus- ja koh- taantoarvioita. Ympäristö- ja energiaverojen ki- ristykset ovat ympäristön ja ilmastonmuutoksen hidastamisen kannalta välttämättömiä, mutta niiden käyttö kompensoimaan kansaneläkemak- sun poistoa on huono keino. Työnantajan kan- saneläkemaksun poistosta aiheutuvista veronko- rotuksista kaikkiaan noin 515 miljoonaa euroa kohdistuisi elinkeinoelämälle ja loput 235 mil- joonaa euroa kotitalouksille. Kotitalouksien osalta kohdentumista ei saadun selvityksen mu- kaan kuitenkaan ole valtiovarainministeriössä tarkasti yritetty selvittää, koska lähtökohtaisesti myös kaikki elinkeinoelämän kustannukset vä- littyvät kuluttajien maksettaviksi. Tässä yhtey-

dessä hallituksen esityksessä olisi tullut ehdotto- masti osoittaa sitovasti, miten kansaneläkemak- sun poisto rahoitetaan kestävästi ja siten, ettei kansalaisten välinen tasa-arvo kohtuuttomasti vaarannu.

Kansaneläkerahaston nettorahoitusomaisuu- den vähimmäismäärää ei tule laskea

Hallituksen esityksen mukaan kansaneläkera- haston maksuvalmius turvattaisiin rahoitus- omaisuuden vähimmäismääräsäännöksellä, jon- ka mukaan rahaston nettorahoitusomaisuuden tulisi olla nykyisen viiden prosentin sijasta vä- hintään 3,5 prosenttia kansaneläkevakuutuksen vuotuisista kokonaiskustannuksista. Jos vähim- mäismäärä olisi alittumassa, valtio lisäisi vuo- den lopussa rahoitusosuuttaan mainitun määrän saavuttamiseksi. Lisäksi säädettäisiin nykyisen kaltaisesta rahaston maksuvalmiuden turvaavas- ta viimekätisestä valtion maksuvalmiussuorituk- sesta.

Valiokunnalle antamassaan lausunnossa Kan- saneläkelaitos kritisoi em. ehdotusta ja katsoo, että kansaneläkerahaston vähimmäismäärä tulee säilyttää nykyisellään eli 5 prosentissa kansan- eläkevakuutuksen vuotuisista kokonaiskustan- nuksista (mikä vastaisi noin 130 miljoonaa eu- roa). Käytännössä tämä määrä riittäisi kunkin kuukauden ensimmäisen kansaneläke-erän mak- samiseen.

Vuonna 2008 kansaneläkettä maksettiin noin 680 000 eläkkeensaajalle, joista täyttä kansan- eläkettä saavia oli reilut 91 000. Kansaneläke- lain mukaista perhe-eläkettä maksettiin noin 30 000 saajalle ja lapsikorotusta puolestaan noin 14 000 saajalle. Kansaneläke-etuudet ovat mo- nelle ensisijainen ja välttämätön tulonlähde. Kä- sitellessään keväällä kansaneläkemaksun alenta- mista koskevaa lakiehdotusta (HE 11/2009 vp) eduskunta edellyttikin hallituksen huolehtivan pitkäjänteisesti Kansaneläkelaitoksen toiminta- menojen kestävästä rahoituksesta ja laitoksen riittävästä maksuvalmiudesta. Samoin Kansan- eläkelaitoksen valtuutetut ovat edellyttäneet, että vähintään viiden prosentin pysyvä "pusku- ri" tulee säilyttää talouden ja maksuliikenteen odottamattomien häiriöiden varalta.

(7)

Kansaneläkerahaston viiden prosentin vähim- mäismäärän säilyttäminen ei myöskään lisäisi valtion kustannuksia, sillä kansaneläkkeen saa- jien määrä ei tulevina vuosina kasva.

Kansaneläkelaitoksen toiminnan tehokkuus ja varmuus vaativat myös, että sillä on edellytyk- set toteuttaa pitkäjänteistä ja suunnitelmallista osaavan henkilöstön rekrytointia sekä palvelu- kanavien ja tietojärjestelmän määrätietoista ke- hittämistä. Kelassa esimerkiksi suunnitellaan mittavaa, vuonna 2010 käynnistettävää etuus- arkkitehtuurin muutoshanketta, jossa on tarkoi- tus mm. tehostaa ratkaisutyötä, integroida säh- köiset palvelut tiiviimmin etuusjärjestelmiin ja kehittää Kelan palvelutyötä. Hankkeen koon vuoksi toteutuksen tavoiteaikatauluksi on asetet- tu vuodet 2011—2021 ja työmääräksi on arvioi- tu noin 1 500 henkilötyövuotta. Tämän välttä- mättömän ja mittavan hankkeen käynnistäminen edellyttää ehdotonta varmuutta rahoituksen riit- tävyydestä kaikissa olosuhteissa ja hankkeen koko toteutusajan. Myös näistä syistä on nykyi- sen suuruisen puskurin säilyttäminen kansanelä- kerahastossa perusteltua.

Kansaneläkemaksun poisto ei ole vastaus kun- tien talousahdinkoon

Kansaneläkemaksun poistoa perustellaan siitä mm. kunnille aiheutuvalla säästöllä. Kansanelä- kemaksun poistamisen nettovaikutuksen arvioi- daan keventävän kuntien menoja vuosittain noin 177 miljoonalla eurolla.

Kun työnantajan kansaneläkemaksun poisto kuitenkin rahoitetaan tulevaisuudessa mm. ener- giaverojen kiristyksillä ja työeläkemaksujen ko- rotuksilla, ei kuntien rahoitusasema parane kuin korkeintaan hetkellisesti. Energiaverojen kiris- tykset vähentävät kuntien yhteisöverotuottoja vuonna 2011 noin 60 miljoonalla eurolla ja li- säävät kuntien sähkönkulutuksen kustannuksia noin 20 miljoonalla eurolla. Työeläkemaksujen korotus 1,6 prosenttiyksiköllä vuosina 2011—

2014 lisää kuntien menoja ja heikentää niiden veropohjaa.

Kuntaliitto arvioi, että vuodesta 2010 tulee kuntatalouden vaikein vuosi sitten 1990-luvun laman ja että kuntatalouden ahdinko jatkuu vie- lä 4—5 vuoden ajan. Huomioiden kuntien erit- täin vaikea taloustilanne ja toisaalta kuntien teh- tävien laajeneminen sekä väestön ikääntymis- kehityksestä kunnille aiheutuvat sosiaali- ja ter- veydenhuollon palveluiden ja palvelurakentei- den uudistamistarpeet tulisi kuntien valtion- osuuksia jo ensi vuonna korottaa merkittävästi.

Tähän mennessä hallitus on huolehtinut vain tehtyjen verovähennysten ja lakisääteisten val- tionosuuksien indeksitarkistusten korvaamises- ta. Odotettavissa olevaa kuntien tulojen laskua ja palvelutarpeiden kasvusta aiheutuvaa tuen tar- vetta hallitus ei siis toimenpiteillään kompensoi.

Ehdotus

Edellä olevan perusteella ehdotamme, että lakiehdotukset hylätään.

Helsingissä 20 päivänä lokakuuta 2009 Anneli Kiljunen /sd

Marjaana Koskinen /sd Satu Taiveaho /sd

Maria Guzenina-Richardson /sd Erkki Virtanen /vas

(8)

StVM 35/2009 vp — HE 147/2009 vp Vastalause 2

VASTALAUSE 2

Perustelut

Hallituksen esitys työnantajan kansaneläkemak- sun poistamisesta vuoden 2010 alusta alentaa sekä yksityisen että julkisen alan työnantajien työvoimakustannuksia. Esitys lieventää nykyi- sessä suhdannetilanteessa paineita lomautuksiin ja irtisanomisiin. Maksun poistaminen vähentää kuntien menoja 152 miljoonalla eurolla, mikä osaltaan helpottaa kuntien vaikeaa taloudellista tilannetta. Samalla on tärkeää huolehtia, että kansaneläkkeiden rahoitus turvataan kestävällä, luotettavalla ja sosiaalisesti oikeudenmukaisel- la tavalla. Kansaneläkejärjestelmän merkitys suomalaiselle hyvinvoinnille on todella merkit- tävä, eikä järjestelmän rahoitusta tule vaarantaa.

Hallitus ei ole antanut tarkempaa esitystä suunnitelmista rahoittaa kansaneläkemaksun poistoa energia- ja ympäristöveroja korottamal- la. Myöskään selvitystä mahdollisten kompen-

saatiokeinojen sosiaalisista ja taloudellisista vai- kutuksista eri väestöryhmiin ei ole annettu. Hal- lituksen olisi tullut antaa esitykset kokonaisuu- dessaan eduskunnan arvioitavaksi.

Ehdotus

Edellä olevan perusteella ehdotan, että hyväksytään yksi lausuma.

Vastalauseen lausumaehdotus

Eduskunta edellyttää, että hallitus an- taa pikaisesti eduskunnalle selvityksen, kuinka kansaneläkkeiden rahoitus tur- vataan sosiaalisesti oikeudenmukaisel- la tavalla työnantajan kansaneläkemak- sun poistamisen jälkeen.

Helsingissä 20 päivänä lokakuuta 2009 Päivi Räsänen /kd

Viittaukset

LIITTYVÄT TIEDOSTOT

Eduskunnalle annetaan vuoden 2006 toista lisätalousarvioesitystä (HE 208/2006 vp) täydentävä hallituksen esitys.. Hallituksen esitys vuoden 2006 toiseksi lisätalousarvioksi

38 §. Oikeus saada tietoja toimijoilta sekä viran- omaisilta. Ehdotetun 38 §:n 2 momentin mu- kaan Lääkelaitoksella on salassapitovelvollisuu- den estämättä oikeus saada sisä-

Valiokunnan mietinnössä hallituksen esitykses- tä (HE 97/2005 vp) sairausvakuutuslain muutta- miseksi ja väliaikaiseksi muuttamiseksi on usei- ta epäkohtia. Ehdotuksen 5 luvun 6

Hallituksen esitys eduskunnalle sosiaaliturva- ja vakuutuslainsäädännön muuttamiseksi EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen johdosta.. Sosiaali-

Matti Kauppila /vas (osittain) Katri Komi /kesk (osittain) Valto Koski /sd (osittain) Lauri Kähkönen /sd (osittain) Eero Reijonen /kesk (osittain) Tuula Väätäinen

Hallituksen esitys eduskunnalle maakuntien perustamista ja sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisen uudistusta koskevaksi lainsäädännöksi sekä Euroopan paikallisen itsehallin-

Valiokunta korostaa kuitenkin, että kaikki vaikuttavuustutkimukset tukevat sitä, että tehok- kaimmin alkoholin kulutukseen voidaan vaikut- taa alkoholin hinnalla ja

— lakialoitteen laiksi sairausvakuutuslain 23 §:n muuttamisesta (LA 75/2001 vp — Meri- kukka Forsius /vihr ym.), joka on lähetetty valio- kuntaan 20 päivänä syyskuuta 2001,..