AV-ALAN YRITYSPIONEERI Pekka Kur- kinen esitteli tammikuisessa Uudessa Suomessa käsityksiään viestinnän kehityk-
se~tä. Videoiden lomassa hän puhui myös toisesta kehityssuunnasta: ele- ja koske- tusviestinnästä. Hyvä.
. ~i~e ei ole uusi. Aina on puhuttu enla1s1sta non-verbaalisista viestintämuo- doista, jollaisia ovat ainakin ( 1) kisiikka (~) parakieli, (3) proksemiikka, (4) haju~
VIestintä, (5) keinotekoisten symbolien tai esineiden käyttö ja (6) juuri koske- tus.
Kosketusta on tutkittukin. Muuan J ourand havaitsi, että naiset olivat mie- hiä valmiimpia kosketukseen ja että kosketteluviestintää esiintyy useammin vastakkaisten sukupuolten kuin samaa su~upuolta olevien välillä (peili tarkisti asian Nan Linin teoksesta The
of Human Communication. Bobbs-Merrill
1973, s. 73). '
Kurkinen haluaa selvästikin lisätä miesten kosketteluhalukkuutta sekä pois- taa koskettelun ilosta siihen liitetyn heteroseksuaalisen leiman:
"Jo tähän mennessä on esimerkiksi automyynnissä todettu, että kun myyjä osaa taitavasti laskea kätensä ostajan olkapäälle, niin myyntitulokset paranevat
86
30 prosenttia", Korpinen kertoo. Auto- kauppa on miehisen koskettelun pään- avaaja!
Jos ja kun koskettelu etenee ja li- sääntyy, olisi se huomioitava koulutuk- sessakin. Missä ovat kosketteluoppituolit?
Ja entä lukuisat tutkimattomat koskette- luviestinnän alueet? Satelliitti-TV näyttää koskettelun yhtä äärilajia, full-contact karatea.
VIIME VUOSI oli viestinnän vuosi, huo- masitko? Ottamatta kantaa siihen, mikä osapuoli Suomessa yritti tehdä vuodesta omansa, tyydymme kertomaan, että liikenneministeriö asetti erityisen toimi- kunnan viettämään viestinnän vuotta.
Vuoden tavoitteena oli mm. edesauttaa kansallista viestintäpoliittista keskuste- lua.
Toimikunta järjesti juhlavuodesta kaksiosaisen foorumin, jonka ensimmäinen osa oli "työpaikkakeskustelu" elokuussa.
Päätapahtuma oli Helsingissä pidetty marraskuinen seminaari, jonka anti on koottu Maailman viestintävuosi 1983 -nimiseen julkaisuun (Valtion painatuskes- kus). Avaamme sivun 60, johon on koottu päätapahtuman yleisökesku;:;telu. Kas nam puhuvat professorit, pääjohtajat ja tutkijat:
. "Sakari Kiuru: Konsensuksen puuttu- mmen tuntuu mielenkiintoiselta.
Kaarle Nordenstreng: Se lienee tuttua viestintäpolitiikkaa. Tutkimuksen tekemi- nen yhteisen linjan löytämiseksi olisi tärkeä tehtävä. Yleistä viestintäpoliittis- ta tutkimusta ja pohdinta työtä ei ole (paitsi Posti- ja telehallituksen tutkimus
~a ~iike!meministeriön käynnistämä pro- Jekti). Etkö olisi jo aika saada aikaan?
Jussi Sauna-Aho: Tutkimuksia tarvi-
t~a~, e~imerkiksi ongelma-alueiden löy- tamxseksi. Tuen Nordenstrengin ajatusta.
Osmo A. Wiio: Kannatan, että suosi- tukset rajataan vain kansainvälisiin ky- symyksiin.
Sakari Kiuru: Tutkimus ja seuranta antavat valmiuksia ottaa kantaa uusiin asioihin, mitään kielteistä siinä ei ole.
Pertti Hemanus: Jos sananvapaus otetaan vakavasti, tarvitaan konkreettisia asioita, tukea: tuonti, lehdistötuki, tuo-
P'
tantotuki, sellaisiin asioihin, jotka demo- kraattisesti katsomme asiallisiksi.
Osmo A. Wiio: En vastusta tutkimus- ta, mutta suositusta, että tutkimus olisi valtiojohtoista, kaihdan.
Sakari Kiuru: Voitaneen kuitenkin suositella, että olisi velvollisuus tutkia ja seurata."
Siinä kaikki. Yhdyssanavirheitä on raportissa enemmänkin.
Posti julkaisi viestinnän vuoden kun- niaksi postimerkin.
YHDYSVALTAIN PRESIDENTTI Ronald Reagan on saanut nimeään kantavan oppituolin. Pienessä (90 000 asukasta) Tuscaloosan kaupungissa sijaitseva Ala- baman yliopisto on muistanut merkki- miestä perustamalla Ronald Reagan Chair of Broadcasting -nimisen viran.
Oppituoli on pystytetty "presidentti Reaganin elämäntyön ja maalle tekemien palvelusten kunniaksi sekä edistämään radioviestinnän koulutusta Yhdysvallois- sa". Oppituolin saajaa ei tätä kirjoittaes- sa ole vielä päätetty, mutta paikka on tarkoitettu "keskeiselle radioviestin- nän/joukkotiedotuksen tutkijalle". Kiin- nostuneet älkööt vaivautuko. Hakuaika on jo umpeutunut.
Kouliintunut elokuvanäyttelijä ja TV-esiintyjä saa siis kunniakseen viestin- täprofessuurin. UKK:ta muistettiin urhei-
luinstituutilla. Minkä jäljen jättää aka- teemiseen maailmaan presidentti Koivi~
to, sosiologi?
***
UUSI TEKNIIKKA on löytänyt Tiedotus- tutkimus-lehdenkin, kuten jo viime numeron ladontajälki näytti. Tekniikka ei kuitenkaan ole ongelmatonta, sillä mm. kriittinen 1ukijamme Teiskosta on nähnyt siinä arvostelun sijaa:
"Olen ihmetellyt miksi minua ei miellytä uusi tapa korostaa tekstiä lihavoimalla, kursi voinnin asemesta. Nyt olen keksinyt selityksen. Lihavoin- nissa on mukana 'herra ja renki 1 -logiik- ka lihavoitu teksti on ylivertainen, vertikaalisesti muuta tekstiä dominoiva, tärkeämpää kuin muu teksti, ja se sanoo joka sivulla: opi minut, muusta ei niin väliksi, muu vain auttaa minua! Kursi- vointi muodostaa sitä vastoin horison- taalisen kantrastin muuhun tekstiin verrattuna: siinä syntyy tekstin sisäistä tasa-arvoista dialektiikkaa, ei her- ruus/alistussuhteita. Lihavoinnissa muo- dostuu kvantiteettien kontrasti, kursi- voinnissa kvaliteettien (eri kirjainmuo- tojen) kontrasti. Lihavointi on siis sivu- tasoinen kontrastiväline, kursivointi tekstinsisäinen.11
Toimitus pyrkii taistelemaan teknii- kan pakkovaltaa vastaan.
87
AV-ALAN YRITYSPIONEERI Pekka Kur- kinen esitteli tammikuisessa Uudessa Suomessa käsityksiään viestinnän kehityk-
se~tä. Videoiden lomassa hän puhui myös toisesta kehityssuunnasta: ele- ja koske- tusviestinnästä. Hyvä.
. ~i~e ei ole uusi. Aina on puhuttu enla1s1sta non-verbaalisista viestintämuo- doista, jollaisia ovat ainakin ( 1) kisiikka (~) parakieli, (3) proksemiikka, (4) haju~
VIestintä, (5) keinotekoisten symbolien tai esineiden käyttö ja (6) juuri koske- tus.
Kosketusta on tutkittukin. Muuan J ourand havaitsi, että naiset olivat mie- hiä valmiimpia kosketukseen ja että kosketteluviestintää esiintyy useammin vastakkaisten sukupuolten kuin samaa su~upuolta olevien välillä (peili tarkisti asian Nan Linin teoksesta The
of Human Communication. Bobbs-Merrill
1973, s. 73). '
Kurkinen haluaa selvästikin lisätä miesten kosketteluhalukkuutta sekä pois- taa koskettelun ilosta siihen liitetyn heteroseksuaalisen leiman:
"Jo tähän mennessä on esimerkiksi automyynnissä todettu, että kun myyjä osaa taitavasti laskea kätensä ostajan olkapäälle, niin myyntitulokset paranevat
86
30 prosenttia", Korpinen kertoo. Auto- kauppa on miehisen koskettelun pään- avaaja!
Jos ja kun koskettelu etenee ja li- sääntyy, olisi se huomioitava koulutuk- sessakin. Missä ovat kosketteluoppituolit?
Ja entä lukuisat tutkimattomat koskette- luviestinnän alueet? Satelliitti-TV näyttää koskettelun yhtä äärilajia, full-contact karatea.
VIIME VUOSI oli viestinnän vuosi, huo- masitko? Ottamatta kantaa siihen, mikä osapuoli Suomessa yritti tehdä vuodesta omansa, tyydymme kertomaan, että liikenneministeriö asetti erityisen toimi- kunnan viettämään viestinnän vuotta.
Vuoden tavoitteena oli mm. edesauttaa kansallista viestintäpoliittista keskuste- lua.
Toimikunta järjesti juhlavuodesta kaksiosaisen foorumin, jonka ensimmäinen osa oli "työpaikkakeskustelu" elokuussa.
Päätapahtuma oli Helsingissä pidetty marraskuinen seminaari, jonka anti on koottu Maailman viestintävuosi 1983 -nimiseen julkaisuun (Valtion painatuskes- kus). Avaamme sivun 60, johon on koottu päätapahtuman yleisökesku;:;telu. Kas nam puhuvat professorit, pääjohtajat ja tutkijat:
. "Sakari Kiuru: Konsensuksen puuttu- mmen tuntuu mielenkiintoiselta.
Kaarle Nordenstreng: Se lienee tuttua viestintäpolitiikkaa. Tutkimuksen tekemi- nen yhteisen linjan löytämiseksi olisi tärkeä tehtävä. Yleistä viestintäpoliittis- ta tutkimusta ja pohdinta työtä ei ole (paitsi Posti- ja telehallituksen tutkimus
~a ~iike!meministeriön käynnistämä pro- Jekti). Etkö olisi jo aika saada aikaan?
Jussi Sauna-Aho: Tutkimuksia tarvi-
t~a~, e~imerkiksi ongelma-alueiden löy- tamxseksi. Tuen Nordenstrengin ajatusta.
Osmo A. Wiio: Kannatan, että suosi- tukset rajataan vain kansainvälisiin ky- symyksiin.
Sakari Kiuru: Tutkimus ja seuranta antavat valmiuksia ottaa kantaa uusiin asioihin, mitään kielteistä siinä ei ole.
Pertti Hemanus: Jos sananvapaus otetaan vakavasti, tarvitaan konkreettisia asioita, tukea: tuonti, lehdistötuki, tuo-
P'
tantotuki, sellaisiin asioihin, jotka demo- kraattisesti katsomme asiallisiksi.
Osmo A. Wiio: En vastusta tutkimus- ta, mutta suositusta, että tutkimus olisi valtiojohtoista, kaihdan.
Sakari Kiuru: Voitaneen kuitenkin suositella, että olisi velvollisuus tutkia ja seurata."
Siinä kaikki. Yhdyssanavirheitä on raportissa enemmänkin.
Posti julkaisi viestinnän vuoden kun- niaksi postimerkin.
YHDYSVALTAIN PRESIDENTTI Ronald Reagan on saanut nimeään kantavan oppituolin. Pienessä (90 000 asukasta) Tuscaloosan kaupungissa sijaitseva Ala- baman yliopisto on muistanut merkki- miestä perustamalla Ronald Reagan Chair of Broadcasting -nimisen viran.
Oppituoli on pystytetty "presidentti Reaganin elämäntyön ja maalle tekemien palvelusten kunniaksi sekä edistämään radioviestinnän koulutusta Yhdysvallois- sa". Oppituolin saajaa ei tätä kirjoittaes- sa ole vielä päätetty, mutta paikka on tarkoitettu "keskeiselle radioviestin- nän/joukkotiedotuksen tutkijalle". Kiin- nostuneet älkööt vaivautuko. Hakuaika on jo umpeutunut.
Kouliintunut elokuvanäyttelijä ja TV-esiintyjä saa siis kunniakseen viestin- täprofessuurin. UKK:ta muistettiin urhei-
luinstituutilla. Minkä jäljen jättää aka- teemiseen maailmaan presidentti Koivi~
to, sosiologi?
***
UUSI TEKNIIKKA on löytänyt Tiedotus- tutkimus-lehdenkin, kuten jo viime numeron ladontajälki näytti. Tekniikka ei kuitenkaan ole ongelmatonta, sillä mm. kriittinen 1ukijamme Teiskosta on nähnyt siinä arvostelun sijaa:
"Olen ihmetellyt miksi minua ei miellytä uusi tapa korostaa tekstiä lihavoimalla, kursi voinnin asemesta.
Nyt olen keksinyt selityksen. Lihavoin- nissa on mukana 'herra ja renki 1 -logiik- ka lihavoitu teksti on ylivertainen, vertikaalisesti muuta tekstiä dominoiva, tärkeämpää kuin muu teksti, ja se sanoo joka sivulla: opi minut, muusta ei niin väliksi, muu vain auttaa minua! Kursi- vointi muodostaa sitä vastoin horison- taalisen kantrastin muuhun tekstiin verrattuna: siinä syntyy tekstin sisäistä tasa-arvoista dialektiikkaa, ei her- ruus/alistussuhteita. Lihavoinnissa muo- dostuu kvantiteettien kontrasti, kursi- voinnissa kvaliteettien (eri kirjainmuo- tojen) kontrasti. Lihavointi on siis sivu- tasoinen kontrastiväline, kursivointi tekstinsisäinen.11
Toimitus pyrkii taistelemaan teknii- kan pakkovaltaa vastaan.
87
