• Ei tuloksia

Tiedoksi

N/A
N/A
Info
Lataa
Protected

Academic year: 2022

Jaa "Tiedoksi"

Copied!
6
0
0

Kokoteksti

(1)

sempiä tulkintoja liikkeiden mobilisaatiosta.

Rannikon ennustus si~. että "metsien suo- jelua koskeva kiihkein taisteluvaihe lienee kui- tenkin jo Suomessakin ohf' nä~ä tämän päivänvalossa ennenaikalse~. Viimevuosien uusi piirre ki~assa tutkiiluihin metsäkonflikteihin verrattuna on myös niiden kansainvälinen ulot- b.Nuus. Itse asiassa suomalainen metsäteolli- suus heräsi ympäristöasioihin varsinaisesti vasta kun konflikteista tuli kansainvälisiä ja ne alkoivat hoota suomalaisen metsätalouden imagoa ja toimintaedellytyksiä.

Toisessa ennustuksessaan Rannikko on varmaankin oikeassa:ympäristökonfli~jatku­

vat vaikka ne ehkä mu~atkin julkisista spektaakkeleista arkipäiväisemmiksi. Yksi syy on ympäristövaikutusten arvointia koskeva laki, joka antaa konflikteille institutionalisoidun muodon. Ympäristökonfliktien tutkijoille ri~

vielätö~.

ikäänkuin menneessä aikamuodossa. Pää- teeman käsittely alooottiin ku~enkin yleisem- m~ taso~ dosentti Pertti Alasuutarin kat- sauksella reseptiotutkimuksen ja "yleisöjen et- nografian" keh~vaiheisiin, mikä sopikin hyvin pävien avaukseksi.

Alasuutari jakoi alueen tukimuksen kolmeen vaiheeseen tai sukupoM3en. Ensimmäinen re- septiotutkimuksen sukupoM tukeutui Stuart Hallin artikkeliin Encoding Decoding (1973), joka semioottisen painotuksensaavulla käänsi näkemystä passiMsesta vastaanotosta aktiM- seen tulkintaan. Morleyn klassinen Nationwide tutkimus ( 1980) oli Hallin mallin käytännöllinen illustraatio.

Toinen sukupoM siirsi huomiota ohjelmista tehtävistä tulkinnoista "tulkitseviin yhteisöihin"

- sosiaalisten ryhmien jokapäiväiseen elä- mään ja ohjelmien'mediumien merl<itykseen siinä. Konventionaalisen politiikan sijaan paino- Esa Väliverronen tettiin "identiteettien politiikkaa'' ja sukupuoleen

liittyviä kysymyksiä. Tätä vaihetta luonnehtii kä-

s~e "etnografinen käänne''.

Vastaanotosta vaiheittain

Toisen vaiheen tutkimusta on kuoonkin kri- tiso~ si~. että pienyhteisöjen "kenttätutkimus'' alkoi sosiaalisten yhteisöjen roolia tutkiessaan kadottaa näköpiiristään kokonaan median si- sä~öjen aktiMsen merl<ityksen. Samoin Alasuutari huomautti, että mediatutkimus hyp- päsi kenttätutkimukseen vaiheessa, jolloin ant- ropologiassa jo yleisesti pyrittiin kiistämään koko kentän käsitteen relevanssi (post)moder-

gin Desperately Seeking Audience -teoksen pointteja, herätti yleistä myöntyvää mutinaa.

Erityisesti innostui nykyään Vaasan yliopistos- sa vaikuttava Tarmo Malmberg, joka ha~i reseptiotutkimuksen "kolmannen sukupolven"

sosiologisen painotuksen myötäilevän Frank- furtin kri~sen koulukunnan vuosikymmenien takaisia teesejä. Eikä Tarmo kai ihan väärässä olekaan, näinhän se heiluri taas heilahtaa ..

Alasuutarin es~elmä muuten perustui hä- nen Sagelle suunnittelemansa toimrtetun jul- kaisun johdantolukuun. Eli perästä vielä kuulu- nee.

Warwickin yliopistosta tulleen Jackie Sta- ceyn aihe "Cinema History and Popular Me- mary" kuvasi hänen tutkimushankettaan, jos-

sase~ettiin Hollywoodin naistähtienmerkitys- tä brittiläisille naisille 1940-ja 50-luvulla. Lehti-il-

mo~ksien avulla löydetty naisten joukko on muisteluittensa kautta tuottanut mielenkiintois- ta kuvaa toisaa~ sodanjälkeisen ajan naisten asemasta, elokuvateattereiden ylellisyydestä vapauden linnakkeena ja naistähtien kyvystä suunnata muistelijoiden omaa elämää eteen- pän. Staceystä kiinnostuneille voi su~ella hänen teostaan Star Gazing.

Annette Kuhn (Giasgow'n yliopisto) on puo- lestaan hänkin hypähtänytpsykosemioottisista syövereistä elokuvan sosiaalihistorian pariin.

Häntutkii Britannian 3Q.Iuvun elokuvaku~uria varsin monien lähteiden kautta, mutta hänen- kin kohteensa tarkentuu erityisesti ajan nais- nejaylhteiskuntiatutkittaessa.Aiasuutarikoros- ku~urin ja elokuvaku~urin yhteyleen. Ta- Vastaanottotutkimus oli pääteemana helmi-

kuisilla Elokuva- ja tv-tutkimuksen päMIIä, jotka tänä vuonna pidettiin Turussa. Joka toinenvuo- si jä~estettävän viikonlopputapahtuman taka- na on Suomen elokuvatutkimuksen seura (SETS ry.). Vastaanoton, tai pikemminkin re- seption ja mediayleisöjen tutkimus on alue,joka

ku~urintutkimuksen näkökulmien myötä on noussut keskeiseksi niin sosiaal~muksen,

tiedotustutkimuksen kuin elokuvatutkimuk- senkin kentällä. Monitieteisyys näkyi myös Tu- russa.

Seminaarin ulkomaiset vieraat - Jackie Stacey ja Annette Kuhn- ovatviime vuosina keskittyneettulkitsemaan toinen 1930 ja toinen 40-50-luvun elokuvan sosiaalihistoriallista merkitystä brittinaisille. Myös Staceyn ja Kuhnin edustama tutkimussuunta pohtii reseptiota-

ti, että osallistuvan havainnoinnin sijaan etno- grafi voi tehdä kenttätutkimusta myös tutkies- saan arkistoja ja tilastoja tai m~ tahansa yh- teisöä koskevia tietoja.

Juuri reseptiotutkimuksen toisen sukupol- ven kritiikin kautta on aukeamassa tie kohti kolmatta sukupolvea. Alasuutari ~ haluaa luonnollisesti vi~oittaa tätä tietä.

KolmassukupoM palauttaa huomionsa oh- jelmiin ja ohjelmistoihin- ei eristettyinä tekstei- nä vaan arkielämään vaikuttavina elementtei- nä. Myös tässä vaiheessa voi tutkia pienyh- teisöjä, mutta ne pyritään näkemään osana laajempaa yhteiskunnallista rakennetta, ja me-

diaku~uria,jokajäsentää todellisuutta ja ihmi- siä tuon mediatodellisuuden yleisöiksi.Aiasuu- tari painotti sosiologista ja kri~stä otetta.

Alasuutarin hahmotus,jokamuistutti IenAn-

paustutkimuksena Kuhnilla on Dianna Durbin ja hän tähtihahmoansa kytkeytyvä ihailijaku~­

tuuri. DD on Universal Studion "unohdettu täh- b", joka erityisesti tuntuu välittäneen brittinaisille energisyyttä ja rohkeutta voimalla joka vieläkin muistetaan.

Neljäntenä luenno~ijana päMIIä oli Tukhol- man yliopiston Jan Olsson, jonka pitkä, mutta s~kin uuvuttavampi es~ kuvasi ruotsalaisen elokuvasensuurin vaiherta.

Kuten usein oli näidenkin tutkimuspäivien anti p~lti työryhmissä ja niiden vapautunees- sa keskustelussa. Ryhmät oli luokrte~ kol- meen: vastaanottotutkimus, sosiaalinen suku- puoli sekä elokuvan ja television historia. Esi- telmiä pidettiin kaikkiaan parikymmentä akse- lilla Helsinki-Tampere-Jyväskylä- Oulu, minkä

pohja~ voi todeta alan tutkimusperinteen mo-

(2)

nitieteiswden. Itse asiassa maantieteellisesti voisi asiaa lähestyä toistakin kautta; esrtelmissä puhuttiin mm. Meksikon lasten tv-kulttuurista, japanilaisten perhesa~ojen ka1sojista sekä saksalais-venäläis-ruotsalaisesta elokuvayh- teistyöstä

Työryhmäesityksistä on tulossa yhteenve- dotSETSinseuraavaan jäsenki~eeseen.Seu­

ran jäsenwdestä kiinnostuneet vowat ottaa yhteyttä esim. Ari Honka-Hallilaan (921-2327 484; sähköposti arihon@utu.fi).

Pertti Näränen

TOY r.y:n uusi hallitus

TOY r.y:n sääntömääräinen vuosikokous valrt- si 21.11.1994 yhdistykselle uuden hallrtuksen.

Uudeksi puheenjohtajaksi valrttiin vs. apulais- professori Me~a Hurri. Hallrtuksen jäseniksi valrttiin seuraavat henkilöt: Juhani Wiio, Ritva Levo-Henriksson, Tapani Huovila, Iiris Ruoho, Tapio Varis, HenrikaZilliacus-Tikkanen, Sanna

Va~onen, Turo Uskali ja Mira Melakoski. Sih- teerinä jatkaa Miia Apukka 20.3.1995 asti.

Uudet jäsenmaksut

Vuosikokous päätti nostaa jäsenmaksuja vuo- delle 1995. Uudet jäsenmaksut ovat: vuosijä- sen 150,- (ent.120,-), opiskelijajäsen 75,- (en!.

60,-), yhteisöjäsen 670,- (en!. 630,-), ainaisjä- sen 750,- (en!. 720,-). Lehden tilausmaksuksi päätettiin 165,- (135,-). Vuoden 1995 jäsen- maksun postisiirtokuitirt on lähetetty vuoden 1994 viimeisen Tiedotustutkimus-lehden välis- sä. Merkitse tiedonantoruudukkoon nimesi ja osoitteesi. Jos tiedot ovat vajaat, ewät maksu- tietosi vä~mättä välity meille. Maksatilan jä- senmaksusi viivyttelemättä! Jäsenmaksusi vort maksaa myös tavallisella postisiirtokuitilla, yhdistyksen tili on PSP 800012-848589.

Medioiden ja tiedotusopin historiankirjoitus

Huhti- ja toukokuussa jä~estetaan kaksi medi- oiden, viestinnän ja tiedotusopin historianki~oi­

tusta käsittelevää tilaisuutta. Niiden alustava ohjelma on seuraava:

1 0.4. klo 10-17.00 Helsingin yliopiston valtiotie- teellisen tiedekunnan kokoushuoneesssa (Snellmaninkatu 14). Aiheena postmodemis- mi. Alustaja!:

Helena Tapper (HYMestinnän lartos) Sinikka Sassi (HYNiestinnän lartos)

22.5. klo 10-17.00 Helsingin yliopiston valtiotie- teellisen tiedekunnan kokoushuoneessa (Snellmaninkatu 14) Alustaja!:

Raimo Salokangas (JYNiestintätieteiden lai- tos): Yleisradion historianki~ortus ja mediahis- torian sukupoMJt

Anu Kantola (HYNiestinnän lartos): Televisio kansallisena muistina

Hannu Salmi (TY): Elokuva ja historia.

Usätietoja: Tarmo Malmberg (tma@uwa- sa.fi) tai Terhi Rantanen (TRantanen @cc.Hel- sinki.FI)

Seminaari tietoverkoista

Ki~astotieteen ja informatiikan yhdistys ja Tie- dotusopi !Iinen yhdistys TOY jä~estävät yhtei- sen seminaarin otsikolla Tietoverkkojen kehit-

!Bminenja käyttöTampereelia 12.-13.5.1995.

Aluslajina on tutkijorta tiedotustutkimuksen, in- lormatiikan, hallinnon ja kansalaistoiminnan eri puolirta. Seminaarin alustava ohjelma on seu- raava:

Perjantai 12.5.1995 klo 10.30-17 Paikka: Paavo Koli -sali, Pinni (Tampereen yliopiston taloudellis-hallinnollinen tiedekunta, Kehruukoulukatu 1)

10.30-10.45 Seminaarin avaus, vs.

apul.prof. Reijo Savolainen, Tampereen yliopisto 1 0.45-11.45 Tiedon ajan medi, dosentti

Tapio Varis, Taideteollinen korkeakoulu

11.45-12.30 Tutkija Risto Nevalainen, Tietotekniikan kehittämis- keskus (otsikko avoin) 12.30-13.30 Lounas

13.30-14.15 Internet ja tietoyhteiskunta, tutkija Timo Kuronen, Geo- logian tutkimuskeskus 14.15-15.00 Tietoverkkoilun pullon- kaulat: pääsy verkkoihin, osaamiskynnys, motivaati- on puute?Tutkija Ma~a-Lii­

sa Viherä, Tele 15.00-15.30 Kahvi

15.30-16.15 Tutkija Traugott Koch, Lun- din yliopisto (otsikko avoin) 16.15-17.00 Keskustelua

18.30- Illanvietto/ vapaamuotoista keskustelua

Lauantai 13.5.1995 klo 10-15 Paikka: Tampereen yliopiston päärakennus, TYTin audrtorio (Kalevantie 4)

10.00-10.45 EU:n ONE-projekti, erikois- tutkija Juha Hakala, TKAY 10.45-11.30 Riitta Mattila, Helsingin yli-

opiston ki~asto (otsikko avoin)

11.30-12.30 Lounas

12.30-13.15 Assistentti Sinikka Sassi, Helsingin yliopisto, Viestin- nän laitos (otsikko avoin) 13.15-14.00 Tutkija Mikael Böök (otsikko

avoin)

14.00-15.00 Keskustelua ja seminaarin päätös

Huom.ohjelmaon alustava ja muutoksetmah- dollisia Usätietoja seminaarista antavat vs.

apul.prof. Reijo Savolainen. Ta Y, Informaatiotut- kimuksen lartos, PL 607, 331 01 Tampere, puh.

931-2156 958, fax 931-2156 560, e-mail: lire- sa@ uta.fi (intemet) ja vs.apul.prof. Me~a Mink- kinen, TaY, Tiedotusopin lartos, PL607, 33101 Tampere, puh. 931-2156 304, fax 931-2156 248, e-mail:timehu@uta.fi (intemet).

(3)

Kirjat ja raportit

BRUSILA, Johannes

Rnlandssvenskamas musiksrnak, musikup- plevelser och radiovanor.- Helsinki : Yleisra- dio, 1994. - 118 s. - (Forksningsraport 1994:11).

KIVI KURU, Ullamaija in collaboration with Wi~

liam Lobulu and Gervas Moshiro

Changing mediascapes?: acasestudyin nine Tanzanian villages.- Helsinki : University of Helsinki, lnsituteofDevelopmentSudies, 1994.

-194s.- (ReportB 1994:28).- 951-45- 6908-3.

KUVA ja vastakuva : sukupuolen esittämisen ja ka1seen politiikkaafToim. Leena-Maija Rossi.

- Helsinki :Gaudeamus, 1995.- 287 s.- 951-662-002-5.

Ki~a esittelee näkökulmia feministiseen ku~­

tuurikritiikkiin. Ki~oittajina ovat yhdysvaltaaiset tutkijat Bell Hooks, Teresa Podlesney, Cathy Schwichtenberg, Tania Modleski, SiMa Kol- bowski, Maud Lavin, Unda Nochlin, Kate Un- ker, T rinh T Minh-ha, Uz Katz ja Judith Buter.

RADIO- ja TV-tutkimuksen vuosiki~a 1994 1 Toim. Heikki Kasari. - Helsinki : Yleisradio, 1994.-128s.- 951-43-0692-9.

Sisältää artikkelrt: TV-katselun kehitys (Seija Nurmi), Radioyleisö 1993-1994 (Raija Sarkki- nen), Naiset ja miehet radionkuuntelijoina ja TV:nkatselijoina (Raija Sarkkinen), TV-yleisön segmentoituminen (Seija Nurmi), Taustalla vai keskittyen : radiokuuntelun dikotomiaa (E~a Ruohomaa), Eurooppalaiset standardrt on jo laadrttu TV-yleisötutkimukselle (Heikki Kasari), Yleisradion ulkomaisten ohjelmien ta~onta ja katselu (Vesa Pihanurmi), Katsojan näkökul- ma laajakuvatelevisioon (Johanna Jääsaari), Television urheiluohjelmat (Vesa Pihanurmi), YLEn viestintätu1kimuksen keskeiset tulokset (Tuuli Tukiainen), Ajankohtaisohjelmien yleisöt alkuvuonna 1994 (Vesa Pihanurmi), Privaatti Pyykkö eli keskusteluohjelmat ja ylksityisen alue televisiossa (Minna Aslama), Kun radio huomasi nuorison (Paavo Oinnen) ja Radion

sujuvuus uudessa tuotantoku~urissa (Ma- rianna Ruokonen).

RArTTILA, Pentti

Joustavaa kierrätystä tiedeympäristössä : ra- portti tiede- ja ympäristöjoumalismin erikoistu- misohjelmasta.- Tampere :Tampereen yli- opisto, 1994.- 87 s.- (Tiedotusopin lartos, julkaisuja, C 19).- 951-44-3656-3.

RÅBERG, Elina

Kaapelrteleliisiotoiminta Suomessa vuonna 1993.- Helsinki: Uikenneministeriö, 1994.- 27 s. - (Uikenneministeriön julkaisuja 1994:48).- 951-47-9685-3.

RÅBERG, Elina

Viestimien käyttö Suomessa: tiMstelmä lnter- media94 -tutkimuksesta. - Helsinki : Uiken- neministeriö, 1994.-16s.- (Uikenneminis- teriön julkaisuja 1994:49).

SAUKKO, Paula

The Vyborg bang 2 : study of a rurnour in Vyborg, Russia about a nuclear aa;ident in Finland. - Tampere : Tampereen yliopisto, 1994.- 48s.- (Tiedotusopin lartos,julkaisu- ja, 840).- 951-44-3676-8.

SAURI, Tuomo

Joukkovestinnän talous 1993. - Helsinki : Tilastokeskus, 1994. - 19 s. - (Ku~uri ja viestintä 1994:4).

TIETOVERKKOJEN kansalliset kehrttämislin- jat 1995-1998.- Helsinki : Uikenneministeriö, 1994.- 47 s.- (Uikenneministeriön julkaisu- ja 1994:57).- 951-723-008-7.

VÄLIVERRONEN, Esa

Tiede ja ympäristöongelmat julkisuudessa.- Tampere :Tampereen yliopisto, 1994.- 129 s.- (Tiedotusopin lartos, julkaisuja, A 83).- 951-44-3654-7.

Artikkelit

ISOTALUS, Pekka & PÖRHÖLÄ, Maili Mikä presidenttiehdokkaden televisiokeskus- telussa kiinnostaa nuoria? - Politiikka 36(1994)4, SS. 272-282.

KANGASNIEMI, Hanna

Kuvien välistä, kuven takaa : mrten tutkia les- boelokuva?- Lähikuva (1994)4, ss. 52-08.

KASARI, Heikki

Metered television: audience measurement in Finland.- NORDICOM-Information (1994)3- 4, SS. 45-49.

KOSKI, Anne

TV-kuva ja valtiotaidon salat. - Kosmopolis 24(1994)3, ss.27-38.

MÄNTYLÄ, Jorma

Kotimikrolla tiedon ~teille. - Tiede 2000 (1994)6, SS. 28-32.

PANTTI, Mervi

Englannin uusi ~o : vangrttu vai vapaa? : kansallisuus - realismi - brittiläinen uusi

~o.-Filmihullu (1994)6, ss. 32-39.

PIISPA, Matti

Tupakointi julkisen keskustelun kohteena. - Sosiaalilääketieteellinen aikakauslehti 3(1994)2, SS. 198-202.

STENVALL, Maija

Pokeria vai sissisotaa : tutkimus polirttisen uu- tiskielen metaforista.- Politiikka 36(1994)4, SS. 261-271.

TV-SARJAT Lähikuva-lehden teemako- konaisuus 1 Lähikuva (1994)4, ss. 5-51.

Sisältää artikkelit Tie kotiin : yhteisöutopia ja sukupuoli Metsolaissa (Iiris Ruoho), On aika lähteä naamiaisiin :Alma ja Doris feministisen representaation jäljillä (Kaarina Nikunen),

"Manne! muuttaa naapuriin" : romanipresen- taatioista 1990-luvun taitteen suomalaisissa telev-isio-ohjelmissa ja elokuvssa (Matti Salak- ka), Suomalainen teiENisio vuonna nolla( kaksi) (Veijo Hietala), Japanilainen prehedraama te- lev-isiossa : terebi hömu doraman geneeriset piirteet (Katja Huhta).

(4)

Tutkielmat 1994

HELSINGIN YLIOPISTO VIESTINNÄN LArTOS

AHLFORS, Minna. Helsingin yliopistonviestin- nän koulutusohjelma : nykytila ja kehilysmah- dollisuus.

BRANDER, Janna. På Iätisvenska :en under- sökning av joumalistisk text anpassad för in- vandrare.

ERKKILÄ, Eija. Viestintäilmasto, tiedon e1sintä ja arvoihin suhtautuminen organisaatiomuu- toksen erivaiheissa :ennen- jälkeen tapaus- tutkimus.

HAAKANA, Me~a. Vieläkö törky on törkyä?

Rillumareielokuvien ensi-iltakritiikkien vertailua televsiokritiikkeihin.

HAKALA, Salli. Julkisuus ja valtionhallinnon tiedotus.

HALLA, Hanna. Taloudellisen Tiedotustoimis- ton Euroopan Unionia koskeva koulupalvelu- toiminta yhteiskunnallisena viestintäkampan- jana.

HANHIKOPRPI, Minna. Yleinen tietoverkko viestinnän monipuolistajana : TeleSammon käyltöh.rtkimus.

HEIKKINEN, Seppo. Julkisen palvelun urhei- luohjelmien seuraaminen vanhassa ja uudes- sa väineyrnpäristössä.

HEVONOJA, Jaana & lachariassen, Sari.

Kaunirt ja rohkeat : tutkimus päMttäisen saip- puaoopperan yleisöstä.

HOLLMING, Heidi. Yritystiedottajan eettiset ongelmat sisäisessä ja ulkoisessa tiedottami- sessa.

HUOPALAINEN, Heidi. SateiiHV i Europa : satellrt-TV:ns betydelse och möjligheter för en integrerad, sameuropeisk audiovisuell polilik samt för ett enhetigare europeiskt programut- bud.

HUTTUNEN, Kati. Työyhteisön viestinnän te- PULKKINEN, Eero. Etusivu uusiks' : palkitun hon mrttaaminen. suomalaisen sanomalehtilaiton kehitys ja hy- HÄRKÖNEN, Tiina. Kansainväistyvän yrityk-

sen viestinnän jä~estelyt : tapaustutkimus vii- dessä suomalaisessa yrityksessä.

HÄRME, Peppi. Kulttuurienväinen viestintä monikulttuurisessa ryhmässä : tapaustutki- mus kansainväisen opiskelijajä~estön, AIE- SE:Cin puitteissa.

JAATINEN, Miia. Kontingenssimalli julkissuh- destrategioille ja EU-jäsenkysymys.

JAATINEN, Salla-Maria. Mainonnan, tiedotta- misen ja henkilökohtaisen viestinnän vaikutus yhteisökuvaan.

KAIPIAINEN, Marjo. Suom~rockin sanoma : yhteiskuntakritiikkiä vai lauluja tunteista?

KARKULAHTI, Mika. Ilsekeskeisyydestä myynbkulttuuriin? Postin jakelutoimipaikan kulttuuri ja sen tutkiminen.

KOIVULEHTO, Mikko. Ympäristöaiheisetuuti- set televisiossa.

KOMI-vERMEULEN, Tiina. Koulutelevsio- ohjelmien käyitä : tutkimus koulutelevisio- ja kieliohjelmien käytöstä peruskoulussa ja lu- kiossa lukuvuonna 1992-1993.

vän tarton ominaisuudet.

ROSENBLAD, Lars. EG-kampanjen i kom- munalvalet 1992.

RUUSKA, Kai. Projektiviestintä (sivulaudatur) SILEN, Sirpa. Persoonamuodot kolmessa ranskalaisessa aikakauslehdessä : vertaileva tutkimus (sivulaudatur)

SIVULA, Hannu. Julkisen palveun televsio murroksessa.

TOIVONEN, Aija. Maantieteellisen etäiswden vaikutus organisaation sisäiseen viestintään : tutkimuskohteena Rautaki~a-yhtymä.

TUOMINEN, Maija. Kunnallisten kuluttajaneu- vojien oikeudellisen tiedon tarve.

VUOREN PÄÄ, Joona. Valtaelirtti EY-kysymyk- sessä tutkimusaineistona 1.1.1992- 31.5.1993esrtetytTV1 :nja TV2:nsuomenkie- liset EY:tä käsittelevät ajankohtaisohjelmat

LISENSIAATTrTYÖT

AULA, Pekka. Kaaos- viestinnän uusi para- digma vai tehoton metafora? : kaaosteoria osana viestintätutkimuksen virtekehystä.

LAURILA,Matti.Eiokuvatelevsiossa:tutkimus SASSI, Sinikka. Kolme näkökulmaa uuden Suomen valtakunnallisten kanavien elokuva-

ta~onnasta vuonna 1993.

LINDFORS, Helena. Nais- ja mieskuva mai- noksessa : semioottinen kuva-analyysi nais- ja mieskuvan muutoksesta ravintoaiheisissa mainoksissa vuodesta 1957 vuoteen 1993.

MUSTONEN, Urho. TV-Dhjaaja ja suoran TV- lähetyksen ongelmat

MÄÄTTÄNEN, Ma~ut. Paperiton toimisto käyttäjän näkökulmasta : image-kokeilu Eläke- Varmassa.

NURMI, Kirsi. Joustavan tuotantomallin vies- tinnälliset ratkaisut

PELTONEN,Jarkko.JimJarrnuschinStranger than Paradise : neoforrnalistinen elokuva-ana- lyysi.

viestintätekniikan ymmärtämiseen.

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO

VIESTINTÄTIETEIDEN LArTOSIJOURNA- LISTIIKKA

KIVISTÖ, Tapani & MÄNTYMAA Erkki. Nuor- tenlehti vai nuorten lehti : hyvä sanomalehti 16-18-vuotiaiden keskisuomalaisten mielestä.

PULKKINEN, Kimmo. Valokuvan käyitäsano- malehtien premiäärisivuilla 1980-luvulla ja 1990-luvun alussa.

USKALI, Turo. Moskovan ki~eenvaihtajien työnesteet : tutkimus suomalaisten Moskovan ki~eenvaihtajien työn muutoksesta glasnostin aikana (1985-1993).

(5)

VIESTINTÄ TIETEIDEN LAITOS/

PUHEVIESTINTÄ

HEIKKINEN, Kirsi-Marg~. Välttämätön tulevai- suus : diskurssianalyyttinen tapaustutkimus Maanantaiseuran kolmenensimmäisen istun- non keskustelujen välttämättömyysretoriikan käytöstä

HEISTO, Out. Viestintämyönteisyys ja tyyty- väisyys parisuhteessa : arvioita omasta ja kumppanin viestinnästä.

HUHTANIEMI, Jouni. Huumorila vai ilman?:

opettajan ja oppilaiden käsityksiä ja kokemuk- sia opettajan huumorista oppitunnilla.

IKOLA, Johanna. Suomalaisen harrasta- janäyttelijän ilmaisukoulutus.

JÄKÄLÄ, Mikko & RIIKONEN, Meija. Action research on service qualily. Case : Jyväskylä regionaltourist service.

LUKKARI, Ulla. "Ei oppiki~aesillely ojaan kaa- da" · WSOY:n oppiki~aesillelyt markkinointi- viestintänä ja suostutteluprosessina.

LUUKKA, Minna-Riitta. Metadiskurssi ja tie- teellinen teksti : puhuitujen ja ki~o~ettujen teks- tien tekstuaalisia, interpersonaalisia ja konteks- tuaalisia piirteitä.

MIETTINEN, Hilkka. Suomalaisten suhtautu- minen ulkomaalaisen suomenkieliseen pu- heeseen.

TALVINEN, Sanna. Tuettu lauluääni :suoma- laisten laulunopettajien näkemyksiätukilaulus- ta ja sen opettamisesta.

VERTANEN, Tuija. Konfliktiratkaisu perheessä :arviointi omasta ja kumppanin viestinnästä.

VÄHÄNIKKILÄ, Raimo. Draaman tarkastelua viestinnällisenä ta~o-ja taideaineena : tapaus- tutkimus draamapedagogiikasta lastentar- hanopettajien koulutuksessa.

LISENSIAATTITYÖ

KARSTINEN, Eija. Poliisikuulustelu puhevies- tinnän naikökulmasta : poliisin viestintä omai- suusrikoksiin syyllisiksi epäiltyjen kuulusteluis- sa ja kuulustelujen rakenne.

LAPIN YLIOPISTO MEDIATIETEEN LAITOS

LISENSIAATTITYÖ

EERIKÄINEN, Hannu. Muutos ja utopia: me- dia, postmodemi, avantgarde. Mediatieteellisiä tarkastelu ja.

TAMPEREEN YLIOPISTO TIEDOTUSOPIN LAITOS

AALTO, Tuija. Yhdysvallalaiset yliopistoradiot julkisen palvelun ta~oajina.

ABERRA, Zelealem. Monolingual Policy and lts lmpact on Mass Media: The Case of Et- hiopia.

ANDELL, Pia. Elämää kaksosena. Erään te- lelvisiodokumentin muotokuva. Dokument- tielokuvaa perinteen, tekijän ja katsojen silmin.

(Journalistinen tutkielma)

ANDERSIN, Maria. Matka arkipäivän epäto- dellisuuteen. Suomalaisen reportaasikuvan murros 1984-1992 esimerkkinä Helsingin Sa- nomien Kuukausilirte.

ANTOLA, Ta~a. Tapaus Juhantalo. Kauppa- ja teollisuusministeri Kauko Juhantalon eroon johtaneen prosessin käsittely sertsemässä sa- nomalehdessä 1.5.- 31.8.1992.

BANERJEE, Mira. Mustallaikir on merkitystä.

Pakolaisaiheisten televisiotekstien merkilys-

potentiaal~ ja rasismiin suhteutuvat funktiot.

HERLEVI, Kaisa. Suomalaisen elokuvan edellytykset ja niiden parantaminen. Rahallis- ten, henkisten ja materiaalisten voimavarojen kolmiodraama

HUHTA, Ka~a. Wataru seken wa oni baikari.

Representation of molher-in-law and daugter- in -law and lheir relationship in a Japanese television family drama.

KOLEHMAINEN, Mari. 'Modemin'murroksen jäljillä. Retorinen analyysi viiden suomalaisen sanomalehden EY-aiheisista pääki~oruksista modemi-, postmoderni- ja postmodernismi - keskustelun valossa.

KORPELA, Kirsi. Theartofscience joumalism.

LAITINEN, Ella & Pöllänen, Ka~a. Teksti- mainontapläjäyksiä vai kelpo tiedonvälilläjä?

Kaupunkilehdet ja niiden journalismin erityis- piirteet.

LANAS Cavada, Siija Daniela. Dokumenttielo- kuvaa journalismin keinoin. Journalistisen tv- dokumentin lajityyppinen varhaishistoria 1965- 197 4 TV 2.ssa syrtyneen ns. dokumentaris- tien koulukunnan valossa.

LEHTISALO, Anneli. M~ 1980-luvun me- neslyselokuvissa.

LÖFMAN, Anna-Leena. Lama Etelä-Suomen Sanomissa, Demarissa ja Uusimaassa. Onko paluuta entiseen?"

MALIN-PERHO, Päivi. Sanoma- ja paikallis- lehtien naispäällikköt Urapolku, perheasema ja sukupuolen vaikutus uralla sekä asema naispäällikkönä.

MANTILA, Sari. Lapsen ja television suhteen kehitystä etsimässä. Strukturalistisen semiotii- kan sovellus lasten televisionkatselua kuvaa- viin ki~oihin kolmella vuosikymmeneltä.

MATTILA, Pertti. Nk. taisteleva sosiaalidemo- kratia ja vasemmiston päälehdet1946-1948.

MERILÄINEN, Teresa. Mass Media as a Tool For Greenpeace.

MIKKOLA, Mari. Aids-aikapommi räjähtämäi- sillään Thaimaassa.lllalehden aids-uutsten ot- sikoiden metaforat vuosina 1986-1992.

MWATSE, Evaristo. Making Television Useful in a Developing Country - The Case of Zimbaibwe.

NAULA, Tiina. Nopeuden ja kauneuden sym- bioosi - urheilujournalismin naiskuva kol- messa suomalaisessa sanomalehdessä, tut- kimuskohteena yleisurheilun MM-kilpailut 1993.

RANTALA, Jyri. Kansa katseli - diskurss~

kertovat. Audiovisuaalisten tekstien analysoin- tiin soveltuvien narratologisten ajatusvälinei- den hahmottelua.

(6)

RANTANEN, PäM. Paavon palttoo- Profes- sori likka Niiniluoto ompeli Helsingin yliopiston takahuoneessa työryhmineen kansalle pal- toota, jota ilman Suomi ei voisi elää. Diskurs- sianalyysi kohutusta hankkeesta.

SAARI, Timo. Kuvaruutulehteä etsimässä. Ku- varuutulehden käsite, sovellutukset ja merkitys.

SALIN, Virpi. Kohtaamisia eli mainonta ja jour- nalismi samassa Rovaniemen junassa. Lapin kansainvälistymisprojektin esitesa~an suun- nitteluprosessi. Mainonnan ja joumalismin ra- jankäyntiä.

SUOMALAINEN, TiinaTyön pitkä käsi. Tutkiel- ma toimittajan työn ja vapaa-ajan suhteesta.

SÄRKELÄ, Pasi. Strukturalistinen myylti elo- kuvan ja katsojan ylhdistäjänä. Amerikkalaisten ihanteiden murskautuminen ja eheytyminen Oliver Stonen Vietnam-elokuvissa.

TANNER, Sari. lmage of Hunger. The visual repsentations of hunger in two finnish News- papers 1983-1992.

TAURA-JOKINEN, E~a Esitelehti ehostautuu.

Ammattioppilaiksen julkaisun uudistusproses- si.

TORVINEN, Sari. Kuinka Pohjois-Suomen maakuntalehdet ovat kohdanneet laman?

Onko talouden alamälk köylhdyttänyt myös joumalismin.

URMAS, Oili. Työttömät toimittajat Haastatte- lututkimus toimittajien työttömyyskokemuksis- ta ja työllistymismahdollisuuksista.

VEHKASAARI, Mika. Suomen lehdistö ame- rikkalaisessa unMJrmussa. Analyysi viiden suomalaisen sanomalehden Persianlahden konfliktia käsitelieisiä pääki~oituksista.

VIUHKO, Ari. Punainen tähdenlento. Aamu-

lehden, Demarin, Helsingin Sanomien, Kan- san Uutisten, Suomenmaan ja Uuden Suo- men suhtautuminen Neuvostoliiton vallan- kaappaukseen elokuussa 1991.

LISENSIAATTITYÖT

HEINONEN, Ari. Vaihtikoiran omatunto. Jour- nalismin itsesääntely ja toimittajat

RIDELL, Seija Kaikki tiet vievät Genreen.

Tutkimusretkiä tiedotusopin ja ki~alli­

suustieteen rajamaastossa.

RINNE, Hani.Aikakauslehden lukija-lehti -suh- de. Tapaus Suomen Kuvalehti. Cum Jaude approbatur.

VÄLIVERRONEN, Esa. Valistuksen mark- kinat Tulkinta tieteen, joukkoviestinnän ja ym- päristöongelmien suhteista.

TURUN YLIOPISTO

TAITEIDEN TUTKIMUKSEN LAITOS/ELO- KUVA-JA TELEVISIOTIEDE

LEHTOVUORI, Juha. Walt Disneyn Nalle Pu- hin seikkailut ja Sergio Leonen dollari-trilogia psykoanalyyttisen Alkutila-regression repre- sentaationa.

NORVANTO, Tuomo. Melodraama, neolor- malistinen tyylintutkimus ja Teuvo Tulion 1940- luvun suomalainen naistriptyykki.

PANTTI, Mervi. Nollavuodesta hulluun vuo- teen : suomalaisen elokuvan rakennemuutos 1961-1968.

SALAKKA, Matti. "Vain mustalainen ymmär- tää mustalaista" : romanit 1940- ja 1950-luvun kotimaisessa elokuvassa.

STiEDT, Juhana C. S Peirce ja audiovisoiden logiikka.

VIITANEN, Johanna. Lumikuningatar tytön kasvukertomuksenaja satuelokuvana.

LISENSIAATTITYÖT

HONKA-HALLILA, Ari. Nummisuutarien ja sen kolmen filmatisoinnin kerronta.

KOIVUNEN, Anu.lsänmaan moninaisetäidin- kasvot : sotavuosen suomalainen "naisten elokuva".

VAASANYLIOPISTO VIESTINTÄTIETEIDEN LAITOS HAKOLA, Seija. varauksellisuus ja johtami- seen liittyvät arvot: kielellinen analyysi varauk- sellisuudesta.

HARAKKA, Terttu. Stereotypioita ja todellisuut- ta suomalais-japanilaisessa viestinnässä : tar- kastelun kohteena pohjalainen yritysjohto.

INKINEN, Sam. Multimediaalinen viestintä ja virtuaalitodellisuus : johdatus käsitteistöön ja problematiikkaan.

LESONEN, Raija Vienan runosukujen suo- malaiset lälhtöalueet nimistätietojen valossa.

NIKKARI, Jaana. Kielen merkitys sisäisen or- ganisaatioviestinnän onnistumiselle :tutkimus- kohteena tielaitoksen Vaasan tiepiiri.

RAPILA, Ritva. 'Much as liike talking to you 1

can't hear you' : communicative fluency in Rnnish-British telephone conversations.

LISENSIAATTITYÖ

PAKKALA, Tuija Suomalaiset ja saksalaiset tuote-ja yritysesitteet: semioottisia ja lingvistisiä huomioita kielellisen ja kuvallisen informaation välisestä suhteesta.

Tiedotustutkimus ilmestyy seuraavasti

2/95 3/95 4/95

deadline ilmestyy 31.03. 15.05.

30.08. 15.10.

30.10. 15.12.

Viittaukset

LIITTYVÄT TIEDOSTOT

Helsingin yliopiston henkilökuntayhdistys HYHY ry on valinnut Vuoden Esimieheksi 2007 käyttäytymistieteellisen tiedekunnan kirjaston.. kirjastonjohtaja

Maailma muuttuu, missio pysyy: tieto talteen, haltuun ja käyttöön Katri Vänttinen, päällikkö, YLE Arkisto-, medianhallinta- ja informaatiopalvelut - ARMI. klo

Virpin kirjastoura on kulkenut Helsingin kaupunginkirjastosta Helsingin yliopiston taidehistorian laitoksen kirjastoon, joka sittemmin tuli osaksi humanistisen tiedekunnan kirjastoa

Viikin tiedekirjasto on Helsingin yliopiston Viikin kampuksen kirjastoyksikkö, jonka toimiala kattaa maatalous-metsätieteellisen ja matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan

klo 17 Raija Majamaa esitelmöi aiheesta Siinä vasta mies – Elias Lönnrot 200 vuotta Helsingin yliopiston kirjaston auditoriossa. Luento on nähtävissä myös verkossa,

Catta Torhell kertoo Lundin yliopiston kirjaston suunnitelmista perjantaina 22.3 klo 13- 14.30 ja pitää saman esityksen keskiviikkona 27.3.. klo 9-10.30 Helsingin yliopiston

Helsingin yliopiston kirjastolle osoitetut kirjalliset hakemukset tulee toimittaa viimeistään perjantaina 1.3.2002 ennen klo 15.45 osoitteella Helsingin yliopiston kirjasto,

c) Laske turbiinin antama teho massavirralla l,l kg/s jos höyryn suhteellinen nopeus lähtöreunalla on 85%o suhteellisesta nopeudesta juoksupyörän tuloreunalla. Höyry,