Luonnos ohjausryhmän kokoukseen 22.10.2012.
IKÄIHMISTEN ASUMISEN JA PALVELUJEN KEHITTÄMISEN MUUTOSASKELEITA ITÄ- JA KESKI-SUOMESSA
Aktiivinen ikääntyminen Itä- ja Keski-Suomessa -hankkeen 2010-2012 loppuraportti
Koonnut: Tuulikki Hassinen-Ali-Azzani Projektipäällikkö
Lokakuu 2012
2
SISÄLLYS
1 TIIVISTELMÄ ... 3
2 HANKEALUE... 4
3 HANKKEEN TAVOITTEET ... 4
4 HANKETEEMAT JA NIIDEN TAVOITTEET ... 4
5 HANKKEEN TOTEUTUS JA TYÖMUODOT ... 4
6 HANKKEEN HALLINNOINTI JA ORGANISOINTI ... 5
7 KEHITTÄMISTYÖ POHJOIS-KARJALASSA ... 6
8 KEHITTÄMISTYÖ POHJOIS-SAVOSSA... 12
9 KEHITTÄMISTYÖ ETELÄ-SAVOSSA... 16
10 KEHITTÄMISTYÖ KESKI-SUOMESSA ... 19
11 HANKKEEN TIEDOTTAMINEN JA JULKISUUS ... 23
12 HANKKEEN SEURANTA JA RAPORTOINTI ... 23
13 HANKKEEN ARVIOINTI ... 23
14 HANKKEEN IRTAIMISTOHANKINNAT ... 23
LIITTEET ... 24
3 1 TIIVISTELMÄ
Sosiaali- ja terveysministeriön Kaste- I kehittä- misohjelmaan kuuluva Aktiivinen ikääntyminen Itä- ja Keski-Suomessa (Vanhus-Kaste II)- hanke toteutettiin 1.10.2010–31.10.2012 välise- nä aikana 64 kunnan alueella Itä- ja Keski- Suomessa. Hanke jatkoi ja syvensi vuosina 2008-2010 toteutetun Vanhusten asumisen uu- det ratkaisut ja asumisen varhainen tuki (Van- hus-Kaste I) hankkeen aloittamaa vanhuspalve- lujen kehittämistyötä alueella.
Hankkeen tavoitteena oli tukea kuntia vanhus- palvelujen rakennemuutoksessa valtakunnalli- sessa Kaste I kehittämisohjelmassa ja Ikäihmis- ten laatusuosituksessa linjattujen tavoitteiden saavuttamisessa. Muutoksessa oli keskeistä palvelujen painopisteen siirtäminen enna- koivaan toimintaan, palvelujen monipuolistami- nen ja niiden kehittäminen ikäihmisten tarpeita vastaaviksi ja joustaviksi.
Hankkeessa oli kaksi kehittämisteemaa. Hyvin- vointia ja terveyttä edistävän palvelurakenteen keskeisinä sisältöinä olivat ennakoiva toiminta sekä arjen tuki ja hoiva. Asuminen ja elinympä- ristö teeman sisällön muodostivat asumisen ja elinympäristön esteettömyys, turvallisuus ja viihtyisyys, välimuotoiset asumisratkaisut ja lähipalvelualueet.
Hankkeen tavoite- ja sisältökokonaisuus oli yhtenäinen koko hankealueella. Hanke eteni maakuntiin laadittujen puolivuotissuunnitelmien pohjalta. Suunnitelmissa oli maakuntakohtaisia sisällöllisiä painotuseroja.
Hankkeen keskeisiä työmuotoja olivat muutos- valmennukset, yksikköjen muutossuunnitelmat, kehittämistyöryhmä työskentely, työpajat, semi- naarit ja vierailukäynnit. Hanke verkostoitui laajasti eri organisaatioiden ja sidosryhmien kanssa.
Hankkeen arvioinnin kohteena oli ikäihmisten palvelurakenteen muutos, sen eteneminen sekä hankkeen käyttämät työmenetelmät muutoksen tukemisessa. Koska palvelurakenteen muutok- sessa pyritään järjestelmäkeskeisyyden vähen- tämiseen, hankkeen arviointikriteerit perustuivat organisaation paradigmaattisen eli kokonaisval- taisen ajattelu- ja toimintatavan muutoksen tar-
kasteluun ja muutoksenhallintaan. Arvioinnin lähtökohtana oli ikäihmisten palvelujen organi- saatiokulttuurin muutos mekaanisesta itseor- ganisoituvaan organisaationäkemykseen, joka painottaa oppivaa organisaatiota, toimijoiden ja asiakkaiden vuorovaikutusta, verkostoitumista organisaation sisällä ja ympäröivän yhteiskun- nan kanssa sekä toimijoiden ja asiakkaiden val- taannuttamista. Keskeistä on uudistuminen, itseorganisoituminen ja muutoskyky, jossa teh- dään tilaa uusille mahdollisuuksille.
Toisena arviointikriteerinä käytettiin Kotterin muutoksenhallintamallia. Mallissa muutos näh- dään asteittain etenevänä vaiheittaisena proses- sina eikä yhtäkkisenä siirtymänä tai epämääräi- senä etenemisenä. Malli auttaa toimijoita tie- dostamaan muutosprosessin vaiheittaisen ete- nemisen.
Muutoksen luonnetta selvitettiin hankkeen järjestämiin muutosvalmennuksiin osallistujille kohdistetulla kyselyllä. Muutoksen suuntaa hankealueella osoittavat muun muassa pitkäai- kaisten laitospaikkojen vähentäminen sekä li- sääntynyt kuntien välinen yhteistyö ja verkostoi- tuminen. Ikäihmisten palvelujen muutostarve koettiin kiireelliseksi lähes yksimielisesti. Muu- toksen viestittäminen ei ollut täysin onnistunut- ta. Sekä johdon että henkilöstön keskuudessa vallitsi epäselvyyttä siitä, missä muutoksen vai- heessa ollaan.
Muutoksen toimeenpanossa tulivat esille pienet voitot, muutoksen lyhyen aikavälin tulokset, joita oli saavutettu usealla alueella. Näitä olivat asukkaiden omatoimisen selviytymisen edis- täminen ja palveluasumisen kodinomaisuuden lisääminen, ympäristön viihtyisyyden paranta- minen, omien huoneiden järjestäminen asuk- kaille. Muutokset lisäsivät asukkaiden ja omais- ten tyytyväisyyttä ja paransivat hoivan laatua.
Itseorganisoituva organisaationäkemys ja Kotte- rin muutosmalli auttavat muutoksen suunnitte- lua ja toteutusta. Niitä voidaan hyödyntää ikäihmisten palvelurakenteen muutoksessa ja organisaatiokulttuurin uudistamisessa.
Muutosvalmennuksen lisäksi kehittämistyöryh- mät ja seminaarit olivat hankkeen merkittäviä, palvelurakenteen muutosta tukevia työmuotoja.
4 2 HANKEALUE
Hankkeessa oli mukana 64 kuntaa. Hankealue on esitetty alla olevassa kuviossa 1.
Kuvio 1. Hankealue kartalla
3 HANKKEEN TAVOITTEET Kehitystavoitteet
1. Ikäihmisten palveluiden laatu, vaikuttavuus sekä saatavuus parantuvat, alueelliset erot ka- ventuvat.
2. Ikäihmisten terveys ja hyvinvointi lisääntyvät, terveyserot kaventuvat.
3. Ikäihmisten osallisuus lisääntyy ja syrjäytymi- nen vähenee.
4. Hyvinvointia ja terveyttä edistävä palvelura- kenne vahvistuu.
5. Asumis- ja elinympäristöjen esteettömyys, turvallisuus ja viihtyisyys paranevat.
4 HANKETEEMAT JA NIIDEN TAVOITTEET
Teema 1: Hyvinvointia ja terveyttä edistävä palvelurakenne
Vahvistunut hyvinvointia ja terveyttä edistävä palvelurakenne
Tämä teema sisälsi mm. seuraavia toimintoja:
Ikääntymispoliittisen strategiatyöskente- lyn tukeminen
Palvelurakenteeseen liittyvien uusien oh- jeistusten ja suositusten mukaisten toi- mintojen tukeminen kuntatasolla Ennakoivien toimintakäytäntöjen juurrut-
taminen
Kotihoidon palveluprosessien kehittämi- nen kotona asumista tukevaksi
Kotihoidon laatutyöskentelyn tukeminen Hyvien käytäntöjen tunnistaminen ja
käyttöönotto em. alueilla
Ikäihmisten onnistuneen ikääntymisen tukeminen mm. palveluohjaus, varhainen puuttuminen
Ikäosaamistietouden levittäminen työ- ryhmissä, valmennuksissa, seminaareissa Verkostoituminen oppilaitosten tutki-
musorganisaatioiden, järjestöjen ja kes- keisten vanhuspalvelujen hankkeiden kanssa
Teema 2: Asuminen ja elinympäristö Laadukkaat asumis- ja elinympäristöt Tämä teema sisälsi mm. seuraavia toimintoja:
Ylisektorinen yhteistyö ja muutosverkosto- jen luominen ikäihmisten asumisen ja elinympäristöjen suunnittelussa ja toteutuk- sessa alueelliset näkökulmat huomioiden Välimuotoisten asumisratkaisujen edistämi- nen (mm. perhehoito ja pienkodit)
Lähipalvelualueiden ja palvelukampusten kehittämisen tukeminen
Kuntien tukeminen teknologisten ratkaisu- jen hyödyntämisessä ikäihmisten asumisessa sekä lähipalvelualueilla
Ikäosaamistietouden levittäminen työryh- missä, koulutuksissa ja seminaareissa
5 HANKKEEN TOTEUTUS JA TYÖ- MUODOT
Hankkeen tavoite oli tukea kuntien kehittämis- pyrkimyksiä Kaste I- ohjelman ja Ikäihmisten palvelujen laatusuositusten kehyksissä. Kuten hankkeen I-vaiheessakin, toiminta edellytti kun- tatoimijoiden ja lukuisten muiden sidosryhmien kanssa yhteistä vuorovaikutusta ja tilannesidon- naista, prosessimaista etenemistä. Vanhus-Kaste verkostoitui jo toteutuksen I- vaiheessa laajalti
5 eri toimintatasojen ja sidosryhmien kanssa.
Hankkeen II- vaiheessa verkostoituminen on sisältynyt molempien teema-alueiden toimintoi- hin.
Hankkeen muut keskeiset työmuodot olivat muutosvalmennus ja siihen sisältyneet muutos- suunnitelmat, seminaarit, työpajat, vierailu- käynnit ja kehittämistyöryhmä työskentely.
Hankkeen järjestämät valmennukset, seminaarit ja vierailukäynnit on maakunnittain koottu liitteeseen 1 ja kehittämistyöryhmät liitteeseen 2.
6 HANKKEEN HALLINNOINTI JA ORGANISOINTI
Hanketta hallinnoi Joensuun kaupunki. Hallin- nollisesti hankkeessa noudatettiin Joensuun kaupungin sosiaali- ja terveystoimen hallinto- sääntöä sekä kaupungin hyväksyttyjä ohjeita ja delegointipäätöksiä.
Ohjausryhmä
Joensuun kaupungin sosiaali- ja terveysjohtaja nimesi hankkeen ohjausryhmän II- hankevai- heen alkaessa joulukuussa 2010. Se edusti hank- keessa mukana olevia kuntia ja keskeisiä sidos- ryhmiä. Projektipäällikkö valmisteli ohjausryh- män kokoukset ja kutsui ryhmän koolle. Ohja- usryhmä kokoontui hankkeen aikana kuusi ker- taa. Ohjausryhmän puheenjohtajina toimivat palvelupäällikkö Birgitta Matilainen Rautalam- milta ja hoito- ja hoivapalvelupäällikkö Tarja Huttunen Ylä-Savon SoTe kuntayhtymästä.
Sosiaali- ja terveysministeriön nimeämä hank- keen valvoja ei osallistunut kokouksiin paikan päällä, mutta tarvittaessa hänen kanssaan käytiin puhelinneuvotteluja. Ohjausryhmän kokoonpa- no on esitetty liitteessä 3.
Projektipäällikkö
Projektipäällikkö jatkoi tehtävässään myös II- hankevaiheessa. Hän toimi määräaikaisessa vir- kasuhteessa esimiehenään Joensuun kaupungin vanhuspalvelujen johtaja. Projektipäällikkö toi- mi hankehenkilöstön esimiehenä. Hänelle oli delegoitu hankkeen toiminnallinen vastuu ja hankinnoista päättäminen 10.000 euroon saak- ka. Projektipäällikkö asiatarkasti laskut ja kau-
pungin virassa oleva kehittämispäällikkö hyväk- syi ne.
Kehittäjät
Hankkeessa työskenteli neljä maakunnallista kehittäjää. Kaikki olivat Joensuun kaupungin määräaikaisessa työsuhteessa. Hankkeen aikana kehittäjätiimissä tapahtui henkilövaihdoksia Pohjois-Karjalassa ja Pohjois-Savossa. Lisäksi Etelä-Savon kehittäjä siirtyi ennen hankkeen päättymistä toisiin tehtäviin. Hänen tilalleen ei Etelä-Savoon enää palkattu uutta kehittäjää.
Puuttuvaa työpanosta korvasi projektipäällikkö omalla työpanoksellaan sekä hanke osti asian- tuntijatyöpäiviä Itä-Suomen sosiaalialan osaa- miskeskukselta (ISO).
Kehittäjien lisäksi hankkeessa työskenteli myös tutkija. Hän työskenteli kahdeksan kuukautta Joensuun kaupungin palkkaamana jolloin hä- nen työpanosta jaettiin Vanhus-Kaste II ja Lap- set ja perheet Kaste- hankkeiden kesken.
Tammikuusta 2012 alkanut hankkeen palk- kaama työjakso oli viiden kuukauden pituinen.
Hankkeessa toimi myös opiskelijoita. Hanke- henkilöstö ja hankkeessa mukana olleet opiske- lijat on koottu liitteisiin 4 ja 5.
Projektitiimi
Projektipäällikön, kehittäjien ja tutkijan lisäksi projektitiimissä työskentelivät osa-aikaisesti projektisihteeri ja kirjanpidosta sekä maksatus- hakemusten valmistelusta vastannut toimis- tosihteeri. Projektipäällikön ja kehittäjien työ- kokouksissa koordinoitiin hankkeen työohjel- mien suunnittelua, maakunnallista toteutusta, seurantaa ja raportointia. Kokoontumispaikkaa vaihdeltiin maakunnittain.
Projektipäällikkö osallistui mahdollisuuksien mukaan maakunnissa järjestettyihin seminaarei- hin ja keskeisiin verkosto-palavereihin.
6 7 KEHITTÄMISTYÖ POHJOIS-
KARJALASSA
Vanhus-Kasteen I vaiheen lopussa kunnista saadun palautteen mukaan hanke antoi voimaa ja tukea vanhuspalvelujen rakennemuutokseen ja hankkeesta hyötyivät erityisesti pienet kunnat.
Hanke oli koettu tärkeäksi ja merkitykselliseksi ikäihmisten asumisen ja palvelujen kehittämisen tukena.
Toisen hankevaiheen suunnittelun pohjana oli kunnista saatu palaute ja arvioinnit. Suunnitte- lussa pyrittiin huomioimaan kuntien tarpeet.
Kuntakäynneillä kuntien esittämät kehittämis- tarpeet olivat varsin moninaisia ja niissä ei ollut selkeitä yhtenäisiä teemoja. Toteutuksessa kes- keisimmiksi muodostuivat kotihoidon ja pien- ryhmäkotien ja palveluasumisen sisällön kehit- täminen sekä jo hankkeen ensimmäisessä vai- heessa käynnistynyt palvelualue (palvelukam- pus) kehittämistyö.
HYVINVOINTIA JA TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ PALVELURAKENNE
Pohjois-Karjalassa hyvinvointia ja terveyttä edistävän palvelurakenteen sisällössä painopis- tealueina olivat ennakoiva toiminta, ikäihmisten päihdetyö sekä kotihoidon kehittäminen.
Ennakoiva toiminta
Ennakoivan toiminnan hyviin käytäntöihin tutustuttiin maakuntien yhteisellä tutustumis- matkalla Pirkanmaalle ja Etelä-Pohjanmaalle sekä maakunnallisessa seminaarissa syksyllä 2011. Pohjois-Karjalan ennakoivan toiminnan kokonaistilannetta valaisi opiskelijan tekemä selvitys neuvontapalveluiden, hyvinvointia edis- tävien kotikäyntien (HEHKO) ja päivätoimin- nan tilanteesta Pohjois-Karjalassa keväällä 2011.
Tuolloin HEHKO- käyntejä tehtiin kahdeksas- sa Pohjois-Karjalan 14:sta kunnasta.
Sopivasti seniorille
Ikäihmisten päihdetyön kehittämistä tehtiin maakunnallisesti yhdessä muun muassa aluehal- lintoviraston alkoholiohjelman kanssa. Pohjois- Karjalan kunnissa toteutettiin kuntakierrokset, joissa selvitettiin ikäihmisten päihdetyön tilan- netta ja kehittämistä. Kehittämistyön tuloksena Pohjois-Karjalan kunnissa oli hankkeen päätty- essä kattavasti käytössä yli 65-vuotiaiden alko- holimittari ja päihteiden käytön puheeksi otto oli tullut luontevaksi osaksi ikäihmisten parissa tehtävää työtä. Eri toimijoiden yhteistyökump- panuudella valmisteltu Sopivasti seniorille DVD rohkaisee ammattihenkilöitä alkoholinkäytön puheeksiottoon ikäihmisten palvelu- ja hoitoti- lanteissa.
Muutoksen tukea kotihoidon kehittämiseen Hankkeen I- vaiheessa käynnistynyt kotihoidon kehittämistyöryhmä jatkoi toimintaansa koti- hoidon esimiesten työryhmänä (Liite 2) Työ- ryhmän rooli oli tiedon jakaminen kotihoidon ajankohtaisista aiheista ja vertaistuen mahdollis- tuminen.
Hanke tuki kuntakohtaista kotihoidon kehittä- mistä Kontiolahdella ja Helli-alueella. Kon- tiolahdella alkava SoTe- yhteistyö Joensuun kanssa vauhditti kotihoidon kehittämistä. Sii- hen sisältyi kotihoidon rakenteiden ja työnjaon muokkaamista, tiimityön vahvistamista ja toi- mintatapojen yhtenäistämistä Joensuun koti- hoidon kanssa.
Helli-alueella, johon kuuluu Kitee, Tohmajärvi ja Kesälahti, kehittämistyö keskittyi HEHKO- käyntien aloittamiseen ja palveluohjauksen vah- vistamiseen kotihoidossa.
ASUMINEN JA ELINYMPÄRISTÖ Ikäihmisten perhehoidon tunnetuksi tekeminen, palveluasumisen ja pienryhmäkotien toiminnan kehittäminen sekä lähipalvelualueet olivat pai- nopisteinä Asuminen ja elinympäristö- teemas- sa. Hankkeen I- vaiheessa käynnistynyt maa- kunnallinen asumisen kehittämistyöryhmä ko- koontui muutamia kertoja. Kokouksia pidettiin myös videovälitteisesti.
Mukana kaikki Pohjois-Karjalan 14 kuntaa:
Ilomantsi, Joensuu, Juuka, Kitee, Kesälahti, Kontiolahti, Lieksa, Liperi, Nurmes, Outo- kumpu, Polvijärvi, Rääkkylä, Tohmajärvi, Valtimo
7 Ikäihmisten perhehoito
Perhehoidon tiedotustilaisuuksilla, joita järjes- tettiin yhteistyössä Perhehoitoliiton kanssa, tuettiin perhehoidon tunnetuksi tekemistä ja kuntien pyrkimyksiä lisätä vaihtoehtoisia asu- mismuotoja ikääntyneille. Ikäihmisten perhe- hoitoa on tarjolla noin puolessa maakunnan kunnista ja osassa kuntia työskennellään aktiivi- sesti perhehoitajien rekrytoimiseksi. Lieksan ja Kiteen kristilliset opistot järjestävät Pohjois- Karjalassa perhehoitajien ennakkovalmennuk- sia.
Oma koti kullan kallis pienryhmäkodissa ja palveluasumisessa
Pienryhmäkoteja on noin puolessa Pohjois- Karjalan kunnista. Hankkeen I- vaiheessa Poh- jois-Karjalan ikäihmisten asumisen kehittämis- työryhmä valmisteli Pienryhmäkotien perusta- misoppaan työvälineeksi pienryhmäkotien pe- rustamiseen. Tämän jatkumona pienryhmäko- tien ja palveluasumisen toiminnan kehittämi- nen mielekkään arjen luomiseksi asukkaalle koettiin selkeästi tarpeelliseksi kuntien taholta.
Keväällä 2012 hanke järjesti valmennuspäivät, joihin osallistui lähes jokaisesta kunnasta pien- ryhmäkodeissa ja palveluasumisessa työskente- leviä hoitajia. Palautteen mukaan valmennus antoi osallistujille herätteitä toimintakäytäntöjen uudelleen tarkasteluun ja pieniä voittoja asuk- kaan yksilöllisyyden, hyvinvoinnin ja toiminta- kyvyn edistämiseen, jotka liittyivät ruokailuun, virikkeisiin, liikuntaan, siisteyteen ja yhteisölli- syyteen.
Kuinka toteutetaan palvelualue?
Hankkeen I- vaiheessa palvelualuemallin (palve- lukampus) tietoutta levitettiin laajalti hankkeen tilaisuuksissa ja työryhmissä. Maakunnissa herä- si kiinnostus asiaan.
Pohjois-Karjalassa palvelualueen kehittämistyö- ryhmiä toimi Joensuussa, Lieksassa ja Nurmek- sessa. Joensuussa pilottikohteina olivat Koivu- pihan ja Kiihtelysvaaran palvelualueet. Palvelu- alueen kehittäminen on vaiheittain etenevä pro- sessi. Kaikissa kehittämiskohteissa keskeisiksi asioiksi nousivat toimijoiden yhteen kokoami- nen ja toimijaverkoston muodostaminen sekä
yhteisöllisyyden lisääminen. Kehittämistyön lähtökohtina olivat kunkin alueen paikalliset tarpeet. Kehittämistyöryhmät kokoontuivat noin puolentoista vuoden aikana 7-10 kertaa (Liite 2). Kaikissa kehittämiskohteissa kehit- tämistyöryhmät jatkavat hankkeen päättymisen jälkeen.
Joensuussa palvelualueet nähdään mahdollisuu- tena vastata tulevaan palvelutarpeen kasvuun.
Niiden kehittäminen on linjattu kaupungin kes- keisissä strategisissa suunnitelmissa ja asiakir- joissa ja yhteistyötä on tehty yli sektorirajojen mm. kaavoituksen kanssa.
Palvelukeskus avautuu lähiympäristöön Kantakaupungin alueella sijaitsevan Koivupihan palvelualueen kehittämisessä keskeisin tavoite oli palvelukeskuksen avaaminen alueen ikäih- misten käyttöön. Kehittämistyöryhmässä toimi jäseniä järjestöistä, yksityiseltä sektorilta ja kun- nasta. Palvelukeskuksen toimintoja monipuo- listettiin. Tiedon välitystä on tehostettu ja Se- niorikioskin yhteydessä on saatu lisättyä avoimi- en ryhmien toimintaa.
Maaseudun yhteisöllisyydestä palvelu- alueen mallin perusta
Kiihtelysvaara on vuonna 2005 Joensuun kau- punkiin liittynyt kunta, jossa on perinteisesti ollut paljon yhteisöllistä toimintaa. Tässä järjes- töillä ja seurakunnalla on ollut vahva rooli.
Palvelualuemallia alettiin toteuttaa Kiihtelysvaa- rassa sijaitsevan Vaahterapihan palvelukeskuk- sen ympärille. Palveluverkosto koottiin ja kehit- tämisprosessi kuvattiin ja mallinnettiin. Kehit- tämistyöryhmä jatkaa hankkeen jälkeen Kiihte- lysvaaran yhteistyöryhmänä. Sitä koordinoi ko- tihoidon aluevastaava. Edellytykset mallin juur- tumiselle ovat olemassa. Kehittämistyöryhmän toimintaan antoi asiantuntijatukea tutkija Kata- riina Välikangas Sosiaalikehitys oy:stä. Hän ko- kosi kehittämisprosessin raportiksi: Kuinka toteutetaan palvelualue? Palvelualueen proses- sin kuvaus toimijoiden näkökulmasta.
Realiteettien tarkastelua Pielisen-Karjalassa Pielisen-Karjalan alueella hanke tuki palvelualue kehittämistyötä Lieksassa ja Nurmeksessa. Kos- ka näissä kohteissa palvelualueita ei ole linjattu
8 kaupunkien strategioissa, tämä vaikutti osaltaan
kehittämistyön eteenpäin viemiseen.
Lieksassa kehittämistyöryhmä kokoontui kuusi kertaa. Työryhmässä oli kuntatoimijoiden lisäk- si järjestöjen ja muiden hankkeiden edustajia.
Toimijaverkosto muodostui ja se jatkaa hank- keen päättymisen jälkeen vanhuspalvelujen koordinoimana. Kehittämistyössä hahmotettiin maantieteellisiä palvelualueita, koottiin tietoa yli 65-vuotiaista lieksalaisista ja heidän sijoittumi- sesta kartalle sekä eri järjestöjen ja muiden toi- mijoiden tarjoamista palveluista. Kehittämistar- peiksi nousivat erityisesti liikkuvat palvelut maa- seutukyliin ja toiminnan tehostaminen kyläyh- distysten kanssa.
Nurmeksessa toimi aktiivinen ja sitoutunut mo- nitoimijainen palvelualueen kehittämistyöryh- mä, joka lähti alulle vanhusneuvoston kokouk- sessa. Toimijaverkosto jatkaa hankkeen jälkeen vanhuspalvelujen nimeämän vastuuhenkilön koordinoimana. Nurmeksessa kartoitettiin pal- velualueiden aluemahdollisuuksia, toimijoita ja palveluntarjoajia. Vapaaehtoistyö lisääntyi. Täs- tä on esimerkkinä Kyrölän palvelukeskuksessa käynnistynyt kummiosastotoiminta, jossa järjes- töt ovat ottaneet omat kummiosastot Kyrölän palvelukeskuksesta. Vapaaehtoiset järjestävät asukkaille erilaista viriketoimintaa kuten ulkoi- lua, laulutuokioita ja lehdenlukua.
Palvelualueiden kehittäminen jatkuu Pohjois-Karjalassa palvelualue mallin kehittä- mistyö jatkuu Pohjois-Karjalan ammattikorkea- koulun hallinnoimassa Ikäosaaminen monialai- sena yhteistyönä (IMMO) hankkeessa 2012- 2013, jossa ovat mukana Joensuu, Lieksa ja Juuka.
POHJOIS-KARJALAN TUOTOKSET JA TULOKSET
Pohjois-Karjalan tuotokset ja tulokset hankkeen teemoissa on esitetty seuraavissa taulukoissa 1 ja 2.
9
Taulukko 1. Pohjois-Karjalan tuotokset ja tulokset hyvinvointia ja terveyttä edistävän palvelurakenteen teemassa.
Teema ja sisältö -
Pohjois-Karjala Työmuoto Tuotos Tulos Odotetut vaikutukset
Ikääntymispoliitti-
set strategiat Hankekuntien ikääntymispoliittisten strategioiden kartoitus
Yhteenveto hankekun- tien ikääntymispoliitti- sista strategioista v.
2011.
Ennakoiva toiminta
Ikäihmisten alkoholinkäytön ennaltaehkäisy
Yhteistyö Sopivasti Seniorille -DVD:n sisällön suunnittelussa, tekemisessä ja levityk- sessä AVI:n ja muiden toimijoiden kanssa.
Sopivasti Seniorille -
DVD Ikäihmisten kanssa
työskentelevät työnte- kijät osaavat ottaa alkoholin käytön luon- tevasti puheeksi.
Liiallinen alkoholin käyttö vähenee, sairastumis- ja tapaturmariski pienenee.
Liikunnan mer- kitys toiminta- kyvyn ylläpitä- jänä
Yhteistyö Ulkoiluys- tävän koulutuksen suunnittelussa ja to- teutuksessa. Joensuun kaupungin, Ikäneuvola Ruorin ja muiden toimijoiden kanssa.
12 koulutettua ulkoi-
luystävää Vapaaehtoiset ulkoi- luystävät ulkoiluttavat ikäihmisiä vanhuspal- veluiden toiminnan tukena.
Ikäihmiset pääsevät ulkoi- lemaan, yksinäisyys vähe- nee ja fyysis-psyykkis- sosiaalinen toimintakyky pysyy yllä ja kasvaa sekä ulkoiluystävillä että ulkoi- lutettavilla.
Ammattikorkeakoulu- opiskelijoiden opin- näytetyön toimeksian- to Nepenmäen lähi- palvelualueen liikunta- puiston kehittämisestä.
Opinnäytetyö iäkkäi- den näkemyksistä Nepenmäen liikunta- puiston kehittämiseksi.
Työ valmistuu syksyllä 2012.
Liikuntapuisto kehittyy paremmin vastaamaan iäkkäiden tarpeita.
Liikuntapuiston käytön tehostuminen.
HEHKO: jen kehittäminen
Yhteistyö Joensuun kaupungin ja PKAMK:n kanssa HEHKO:jen kehittä- misessä.
HEHKO: jen uusi toimintamalli Joen- suun vanhuspalvelui- hin
HEHKO toiminnalla tavoitetaan laajempi kohderyhmä ja riski- ryhmät
HEHKO: t kohdentuvat oikein ja vaikuttavuus lisääntyy.
Ennaltaehkäise- vät palvelut
Palveluohjaus
Projektiharjoittelu
Opinnäytetyön toi- meksianto
Selvitysraportti Irma Vottonen: Pohjois- Karjalan kuntien ikääntyneiden ennalta- ehkäisevien palvelujen nykytila ja tulevaisuu- den kehittämistarpeet 2011.
Selvitysraportti Kata- riina Pekkarinen:
Vanhuspalvelujen palveluohjauksen kyselytutkimus Poh- jois-Karjalassa ja Poh- jois-Savossa.Työ val- mistuu vuoden 2012 loppuun mennessä.
Tilannekatsaus ennal- taehkäisevien palvelu- jen nykytilasta kehit- tämistyön edistämi- seksi.
Tietoa vertailun ja kehittämisen pohjaksi palveluohjauksen kehittämiseksi maa- kunnissa.
Toimintatapojen yhtenäis- täminen mahdollistuu maakunnassa.
Toimintojen yhtenäistä- minen mahdollistuu maa- kunnissa.
Arjen tuki ja hoiva Kotihoito
Kehittämiskokoukset ja yhteistyö Rautavaa- ran kotihoidon sisäl- lön kehittämisessä (kts. Pohjois-Savo)
Kehittämisen jatko-
suunnitelma. Toimiva tiimityö, tehostunut kuntoutta- va työote ja päihde- osaaminen kotihoi- dossa.
Kotihoidon toiminta tehostuu ja palvelee pa- remmin asiakkaita.
Kehittäminen juurtuu osaksi kotihoidon toimin- takulttuuria.
10
Taulukko 1. Pohjois-Karjalan tuotokset ja tulokset hyvinvointia ja terveyttä edistävän palvelurakenteen teemassa.
Teema ja sisältö -
Pohjois-Karjala Työmuoto Tuotos Tulos Odotetut vaikutukset
Kehittämiskokoukset ja muutoksen tuki kotihoidon kehittämi- sessä Kontiolahdelle.
Kotihoidon muutos- valmennus henkilös- tölle.
Työntekijät sisäistävät
uudet työnkuvansa. Kotihoidon tiimit toimi- vat tehokkaasti tuottaen palveluita asiakkaiden tarpeita vastaavasti.. Koti- hoidon organisaatio jämä- köityy, perusrakenteiden toimivuus mahdollistaa työn sisällön kehittämisen.
Kehittämiskokoukset ja muutoksen tuki kotihoidon kehittämi- sessä Helli-alueella.
HEHKO toimintaoh- je Helli-alueen käyt- töön. Palveluohjauk- sellisen työotteen määrittely kotihoidon perehdytyskansioon.
HEHKO-käynnit aloitettu kotisairaan- hoitajien toimesta.
Palveluohjauksellisen toiminnan juurrutta- minen aloitettu.
Palveluohjauksellinen ote vakiintuu kotihoidossa.
HEHKO:sta saadun tiedon tehokas hyödyntä- minen kotona selviytymi- sen tukemiseksi.
Maakunnallisen koti- hoidon esimiesten työryhmän koor- dinointi.
Kehittämispäivät 2-4 kertaa/vuosi eri kun- nissa.
Kotihoidon yhteistyö tiivistyy kuntien välillä.
Vertaistuki mahdollis- tuu.
Tiedonkulku paranee.
Kotihoidon esimies jaksaa työssään paremmin.
Toimintatavat yhtenäisty- vät.
Taulukko 2. Pohjois-Karjalan tuotokset ja tulokset ikäihmisten asumis- ja elinympäristöt -teemassa.
Teema ja sisältö –
Pohjois-Karjala Työmuoto Tuotos Tulos Odotetut vaikutukset
Lähipalvelualueet Yhteistyö Joensuun
kaupungin kanssa Palvelualueet linjattu:
- asumisen strateginen suunnitelma 2010- 2015
- Joensuun ikäpoliitti- nen strategia 2010- 2015
- PA-merkintä keskus- tan osayleiskaavassa
Luotu edellytyksiä ikäihmisten asumisen ja palvelujen koko- naisvaltaiselle suunnit- telulle. Lähipalvelu- aluemalli konkretisoi- tunut.
Lähipalvelualueet kehitty- vät ikäihmisille toimiviksi asumisyhteisöiksi, joissa palveluita tarjotaan yhteis- työssä julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin kanssa.
Kiihtelysvaara. Pilotti- alue. Lähipalvelualue- työryhmä. Jäseniä kolmannelta ja yksityi- seltä sektorilta, hank- keista ja kunnasta.
Toimijaverkosto muodostunut. Ylei- sötapahtuma Valon- merkkejä Kiihtelysvaa- rassa.
Lehti- ja radiojutut yleisötapahtumasta.
Kirjallinen kooste Kiihtelysvaaran palve- luista.
Raportti Palvelualueen toteuttamisesta Kata- riina Välikangas.
Luotu edellytyksiä ikäihmisten asumisen ja palvelujen koko- naisvaltaiselle suunnit- telulle. Lähipalvelu- aluemalli konkretisoi- tunut. Kiinnostus lisääntynyt lähipalve- lualueisiin.
Lähipalvelualueet kehitty- vät ikäihmisille toimiviksi asumisyhteisöiksi, joissa palveluita tarjotaan yhteis- työssä julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin kanssa.
Koivupiha. Pilottialue.
Lähipalvelualuetyö- ryhmä. Jäseniä kol- mannelta ja yksityiseltä sektorilta, hankkeista ja kunnasta.
Toimijaverkosto muodostunut. Tapah- tumien avulla lähipal- velualuetietoutta jaettu alueen ikäihmisille.
Palvelukeskuksen toimintoja monipuo- listettu Seniorikioskin, info-tv:n, kerhotoi- minnan kehittämisellä.
Luotu edellytyksiä ikäihmisten asumisen ja palvelujen koko- naisvaltaiselle suunnit- telulle. Lähipalvelu- aluemalli konkretisoi- tunut.
Lähipalvelualueet kehitty- vät ikäihmisille toimiviksi asumisyhteisöiksi, joissa palveluita tarjotaan yhteis- työssä julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin kanssa.
11
Taulukko 2. Pohjois-Karjalan tuotokset ja tulokset ikäihmisten asumis- ja elinympäristöt -teemassa.
Teema ja sisältö –
Pohjois-Karjala Työmuoto Tuotos Tulos Odotetut vaikutukset
Lieksa. Pilottialue.
Lähipalvelualuetyö- ryhmä.
Kartoitettu alueen toimijoita ja palveluita opiskelijatyönä. Yh- teistyön käynnistymi- nen sivistystoimen kanssa.
Toimijaverkosto muodostunut. Lähi- palvelualuetietoutta jaettu alueen ikäihmi- sille ja muille toimijoil- le. Uusia ideoita maa- seutualueiden palvelu- jen parantamiseksi.
Kirjastoautosta palve- luauto. Itsehoitopis- teet Väestöterveyttä yhteistyöllä -hankkeen kanssa.
Lähipalvelualueet pyritään saamaan kaupungin strategioi- hin. Julkinen sektori ottaa koordinaattorin roolin lähipalvelualu- een jatkokehittämises- sä.
Lähipalvelualueet kehitty- vät ikäihmisille toimiviksi asumisyhteisöiksi, joissa palveluita tarjotaan yhteis- työssä julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin kanssa.
Nurmes. Pilottialue.
Lähipalvelualuetyö- ryhmä.
Lähipalvelualueen toimijoiden ja palvelu- jen kartoitus ja suun- nitelma
Toimijaverkosto muodostunut. Verkot- tumalla vapaaehtois- työ lisääntynyt. Lähi- palvelualuetyöryhmän toimintamalli jatkossa:
kokoukset 2 kertaa vuodessa Kyrölän vuosikellossa.
Kummiosastotoiminta käynnistynyt Kyröläs- sä.
Julkinen sektori otta- nut koordinaattorin roolin.
Lähipalvelualueet kehitty- vät ikäihmisille toimiviksi asumisyhteisöiksi, joissa palveluita tarjotaan yhteis- työssä julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin kanssa.
Maakunnallinen asu- misen työryhmä. Työ- kokoukset asumisen eri teemoista
Informatiiviset maa- kunnalliset työkoko- ukset, joissa tuotu esiin kehittämistyötä muualta.
Ikäihmisten asumiseen liittyvän tiedon levit- täminen
Ikäihmisten asumisen yhteinen kehittäminen ja toimintatapojen muodos- tuminen mahdollistuu.
Välimuotoiset asumisratkaisut
Pienryhmäkodit
Muutosvalmennus pienryhmäkotien ja palveluasumisen sisäl- lön kehittämiseksi
Oma koti kullan kallis
-valmennus. Pieniä voittoja pien- ryhmäkotien ja palve- lutalojen käytännöissä asukkaan yksilöllisyy- den, hyvinvoinnin ja toimintakyvyn edistä- misessä (ruokailu, virikkeet, siisteys, liikunta, yhteisöllisyys)
Laitosmaisuuden toimin- takulttuurin muuttaminen jatkuu kodinomaiseksi.
Työssä jaksaminen para- nee innostumisen myötä.
Perhehoito Ikäihmisten perhehoi- don infotilaisuudet yhteistyössä Perhehoi- toliiton ja kuntien kanssa.
Ikäihmisten perhehoi- don kirjallinen toimin- taohje. Kooste perhe- hoidon nykytilanteesta Pohjois-Karjalassa.
Suunnitelma perhe- hoidon koordinoinnin järjestämisestä hank- keen jälkeen.
Tieto ikäihmisten perhehoidosta lisään- tynyt. Perhehoitajia koulutettu Kiteellä järjestäjänä Kiteen kristillinen opisto.
Ikäihmisten perhehoito lisääntyy maakunnassa ja tulee ikäihmisten vaihto- ehtoiseksi asumismuo- doksi.
12 8 KEHITTÄMISTYÖ POHJOIS-SAVOSSA
Hankekauden vaihtuessa seutukuntien kanssa pidettiin yhteisiä suunnittelupalavereita. Kun- takäynnit tehtiin niihin kuntiin, jotka eivät osal- listuneet I- vaiheessa alueellisiin työryhmiin tai seututapaamisiin. Kunnat osallistuivat aiempaa enemmän kehittämistoimintojen suunnitteluun ja esittivät varsin konkreettisia tarpeita ja vaati- muksia hankkeelle. Hankkeessa lähdettiin palve- lurakenteen muutoksen lisäksi tukemaan myös toimintakulttuurin muutosta. Keskeisimmiksi sisällöiksi muodostuivat päivätoiminnan ja ikäihmisten perhehoidon kehittäminen. Toimin- taympäristössä tapahtuneet yhteistoiminta- alueiden muodostamiset leimasivat kehittämis- työtä sitoen henkilökunnan aikaa ja voimavaro- ja. Kuopio jäi pois hankkeen II- vaiheesta.
HYVINVOINTIA JA TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ PALVELURAKENNE
Hyvinvointia ja terveyttä edistävän palvelura- kenteen keskeisiä sisältöjä olivat palveluohjauk- sen, ikäihmisten päivätoiminnan sekä kotihoi- don kehittäminen.
Palveluohjauksen selvitys
Palveluohjausta ideologiana ja käytännön toi- mintana selvitettiin Iisalmessa pidetyssä video- välitteisessä ylimaakunnallisessa seminaarissa, joka järjestettiin yhteistyössä Savonia ammatti- korkeakoulun kanssa. Palveluohjauksen nykyti- laa Pohjois-Savossa ja Pohjois-Karjalassa selvit- tävä Katariina Pekkarisen opinnäytetyö valmis- tuu loppuvuodesta 2012. Opinnäytetyön aineis- to on koottu sähköisellä kyselyllä, joka lähetet- tiin 106:lle vanhuspalvelujen palveluohjausta tekevälle henkilölle. Vastausprosentti oli 51.
Ikäihmisten päivätoiminnan linjaukset Ikäihmisten päivätoiminnan kehittämisprosessi käynnistyi projektiharjoittelijan tekemästä päivä-
toiminnan selvityksestä, joka valmistui huhti- kuussa 2011. Selvitykseen osallistuneista 14 kunnasta, kahdessa ei tuolloin ollut päivätoi- mintaa. Päivätoiminnan sisällössä korostuivat hygienia ja ruokailu.
Selvityksen jälkeen päivätoiminnan kehittämis- työryhmät käynnistyivät Ylä-Savon ja Siiliset- Sisä-Savon ja Nilakan sekä Keski-Savon alu- eella. Työryhmissä valmisteltiin Pohjois-Savon päivätoiminnan linjaukset. Linjaukset on koottu raporttiin, joka valmistui elokuussa 2012.
Luovuutta ja yhteistyön vahvistumista päivätoimintaan
Työryhmätyöskentelyn ohella päivätoiminnan kehittämistä tuettiin kahdella ekspressiivisen taideilmaisun työpajalla, jotka järjestettiin Suo- nenjoella ja Iisalmessa loppuvuodesta 2011.
Yhteistyö rakentui myös Pohjois-Savon läänin- taiteilijan kanssa, jonka ohjaamia luovien mene- telmien valmennuspäiviä pidettiin seitsemän kesän ja syksyn 2012 aikana eri puolilla Pohjois- Savoa päivätoiminnan työntekijöille ja heidän vapaaehtoiskumppaneilleen. Valmennuspäivillä vahvistettiin päivätoiminnan työntekijöiden valmiuksia oman luovuuden käyttöön työssään ikäihmisten osallisuuden kokemuksen, voima- varojen ja aktiivisuuden edistämiseksi.
Päivätoiminnan työryhmiin osallistui myös jär- jestötoimijoita. Muutamissa kunnissa verkostoi- tuminen tuottikin uutta toimintaa alueen ikäih- misille. Työharjoittelussa ollut opiskelija kokosi kartoituksen Ylä-Savon ja Nilakan keskeisistä järjestötoimijoista. Päivätoiminnan kehittämis- prosessissa nousi kunnissa esille myös jatkokou- lutustarpeet. Hanke oli mukana oppisopimus- pohjaisen ryhmäohjaaja- koulutuksen suunnitte- lussa, jonka Savonia ammattikorkeakoulu jär- jestää vuonna 2013.
Kuntouttavan työotteen vahvistamista Kuntouttavan ja luovan työotteen vahvistami- seksi järjestettiin vanhuspalvelujen henkilöstölle seminaari- ja valmennuspäiviä Suonenjoella ja Siilinjärvellä. Järjestetyt tilaisuudet osoittivat tämän sisältöisen valmennuksen tarpeen. Rutii- nien, toistojen ja tehtäväkeskeisen hoitokulttuu- rin muuttamiseksi tavoitteena oli vahvistaa kuntouttavaa ja luovaa hoitotyön mallia, moni- Mukana hankkeessa 18 kuntaa: Iisalmi, Keitele,
Kiuruvesi, Lapinlahti, Leppävirta, Maaninka, Nilsiä, Pielavesi, Rautalampi, Rautavaara, Siilin- järvi, Sonkajärvi, Suonenjoki, Tervo, Varkaus, Varpaisjärvi, Vesanto, Vieremä
13 puolistaa ja elävoittää asumisyksikköjen arjen
toimintaa.
Kotihoidon asiakkaan parhaaksi Leppä- virralla ja Rautavaaralla
Kesällä 2011 yhteistyössä Leppävirran kotihoi- don kanssa selvitettiin kotihoidon nykytilaa ja kehittämistarpeita asiakkaiden näkökulmasta.
Selvitykseen haastateltiin 15 säännöllisen koti- hoidon asiakasta. Kehittämiskohteiksi nousivat kotihoidon aikataulut, asiakkaan oman mielipi- teen huomioon ottaminen, palveluohjaus, ate- riapalvelu, saattoapu sekä työntekijöiden pysy- vyys. Selvityksen pohjalta kunnassa on kehitetty kotihoitoa asiakaslähtöisemmäksi. Tehtäväsiir- roilla ja järjestelyillä on vapautunut työntekijöi- den aikaa asiakkaiden kohtaamiseen, yhdessä- oloon sekä ulkoilun ja virkistäytymisen tuke- miseen. Kotikäyntien aikatauluja on muutettu asiakkaiden toivomusten mukaisesti. Ateriapal- velua on kehitetty.
Kotihoidon kehittämistyöryhmä toimi Rauta- vaaralla vajaan vuoden ajan. Keskeisinä kehit- tämisen teemoina olivat kuntouttava työote, päihdeosaaminen ja tiimityö. Tiimityön kehit- tämiseksi valmisteltiin tiimisopimus. Kunta jatkaa kotihoidon kehittämistä yhteisesti valmis- tellun jatkosuunnitelman pohjalta, jonka sisältö- jä ovat palvelu- ja hoitosuunnitelman sisältö, omahoitajuus ja kotiuttamisprosessi.
ASUMINEN JA ELINYMPÄRISTÖ Ikäihminen omaan perheeseen
Ikäihmisten perhehoito sai Pohjois-Savossa uutta potkua. Yhteistyötä tehtiin Perhehoitolii- ton kanssa. Maakunnassa järjestettiin perhehoi- don infotilaisuuksia. Perhehoidosta kiinnostu- neita henkilöitä saatiin rekrytoitua niin, että maakunnassa järjestettiin kaksi ikäihmisten per- hehoidon ennakkovalmennusta, joihin osallistui 20 henkilöä. Ennakkovalmennukset toteutti Savon ammatti- ja aikuisopisto syksyllä 2011 ja keväällä 2012. Maakunnallisessa perhehoidon työryhmässä valmisteltiin ikäihmisten perhehoi- don toimintaohje. Toimintaohje on hyväksytty kuudessa kunnassa, joissa perhehoito on käyn- nistynyt. Kunnissa on myös nimetty ikäihmisten perhehoidon vastuuhenkilöt. Jatkosuunnitelmaa
on tehty perhehoidon integroimiseksi Pohjois- Savon lastensuojelun kehittämisyksikköön.
Palvelualue malli herätti kiinnostuksen Jo hankkeen I- vaiheessa maakunnassa virisi kiinnostus palvelualue- mallin mukaiseen kehit- tämiseen ja painopisteen siirtämiseen ikäänty- vien palveluympäristöjen kehittämisestä ikään- tyvien asumisen kehittämiseen. Kiinnostuneita kuntia olivat muun muassa Rautalampi, Viere- mä, Lapinlahti ja Suonenjoki. Hanke kokosi toimijoita yhteiseen työskentelyyn. Keväällä 2011 kehittämistyö konkretisoitui ylimaakunnal- lisen hankehakemuksen laatimiseen, jonka ko- koajana oli Pohjois-Karjalan ammattikorkea- koulu yhteistyössä Savonia ammattikorkeakou- lun kanssa. Savonia ammattikorkeakoulun han- kehakemuksen pilottikunniksi lähtivät Varkaus ja Rautalampi. Pohjois-Savon osalta hankeha- kemus ei saanut tukea ja Pohjois-Savon liitto eri lähtenyt rahoittamaan hanketta. Palvelualue mallin kehittämistyö ei tämän jälkeen merkittä- västi edennyt Pohjois-Savossa.
Verkostojen kehittämistä
Pohjois-Savossa hanke edisti ikääntyvien asumi- sen maakunnallista verkostoa kokoamalla eri toimijoita yhteisen pöydän ääreen. Verkostoyh- teistyössä olivat hankkeen lisäksi mukana Poh- jois-Savon liitto, Itä-Suomen sosiaalialan osaa- miskeskus (ISO) sekä Innokylä. Verkostokoko- us kokosi myös osallistujia Itä- Suomen yliopis- tosta, Savonia ammattikorkeakoulusta ja Poh- jois-Savon kuntien asunto- ja rakennustoimesta.
Verkostoyhteistyön tuloksena järjestettiin ke- väällä 2011 seminaari, jossa paneuduttiin ikään- tyvien asumisen teemaan sekä valtakunnallis- ten- että paikallisten toimijoiden voimin. Poh- jois-Savon liittoon perustettu ikääntyvien asu- misen työryhmä jatkaa ikääntyvien asumisen kehittämistyötä yhteistyössä alueen muiden toimijoiden kanssa hankkeen jälkeen.
POHJOIS-SAVON TUOTOKSET JA TULOKSET
Pohjois-Savon tuotokset ja tulokset hankkeen teemoissa on esitetty seuraavissa taulukoissa 3 ja 4.
14
Taulukko 3. Pohjois-Savon tuotokset ja tulokset hyvinvointia ja terveyttä edistävän palvelurakenteen teemassa.
Teema ja sisältö
- Pohjois-Savo Työmuoto Tuotos Tulos Odotetut
vaikutukset Ikääntymispoliit-
tiset strategiat Hankekuntien ikääntymispoliittisten strategioiden kartoitus
Yhteenveto hankekunti- en ikääntymispoliittisista strategioista v. 2011.
Ennakoiva toiminta
Palveluohjaus
Palveluohjauskäytän- nöt vanhuspalveluissa.
Savonia amk:n oppi- sopimuspohjaisen koulutuksen suunnit- telussa mukana.
Savonia amk:n oppiso- pimuspohjainen koulu- tus käynnistyi helmi- kuussa 2012 palveluoh- jausseminaarilla
Opinnäytetyön
toimeksianto Opinnäytetyö Katariina Pekkarinen:
Vanhuspalvelujen palve- luohjauksen elementte- jä- Kyselytutkimus Pohjois-Savossa ja Poh- jois-Karjalassa. Työ valmistuu hankkeen jälkeen syksyllä 2012.
Tietoa vertailun ja kehit- tämisen pohjaksi palve- luohjauksen kehittämi- seksi maakunnissa.
Toimintojen yhte- näistäminen mah- dollistuu maakunnis- sa.
Päivätoiminta Projektiharjoittelu:
Mari Pirinen Selvitysraportti: Ikään- tyneiden päivätoiminnan nykytilanne ja kehittä- mistarpeet (huhtikuu 2011).
Päivätoiminnan kehit- tämistyöryhmät kolmella alueella Pohjois-Savossa.
Ikäihmisten päivä- toiminnan kehittämis- työryhmät.
Ikäihmisten päivätoi- minnan yhteiset linjauk- set Pohjois-Savossa.
Raportti valmistui elokuussa 2012. Ikäih- misten päivätoiminnan työntekijöiden kehittä- mis- ja tukiverkosto Sisä-Savon ja Nilakan, Keski-Savon, Ylä-Savon ja Siiliset- alueilla.
Virikevinkkejä päivä- toimintaan – työkalu- pakki.
Päivätoiminnan käytän- nöt yhdenmukaistuvat Pohjois-Savossa.
Uutta avointa päivä- toimintaa hankekuntien ikäihmisille.
Verkostoyhteistyö käynnistynyt ja jatkaa hankkeen jälkeen.
Päivätoiminnan merkitys ja arvostus lisääntyy. Päivätoi- minta uudistuu.
Projektiharjoittelu:
Jaana Hyttinen, Itä- Suomen yliopisto
Järjestötoimijoiden kartoitus Ylä-Savon ja Nilakan alueella. Val- mistui maaliskuussa 2012.
Järjestötoimijoita kutsut- tiin päivätoiminnan kehittämistyöryhmiin.
Alku järjestötoimijoiden verkoston kokoamiseksi Pohjois-Savossa.
Kuntien ja järjestö- jen voimavaroja yhdistämällä kuntiin saadaan lisää avointa päivätoimintaa.
Ikäihmisten ryhmäoh- jaaja oppisopimuspoh- jaisen koulutuksen suunnittelussa muka- na.
Koulutussuunnitelma päivätoiminnan työryh- missä nousseiden tar- peiden pohjalta, yhteis- työssä Savonia amk.
Ikäihmisten ryhmäoh- jaaja koulutus käynnistyy v. 2013. Toteuttaja Savonia amk.
Henkilöstön ammat- titaito vahvistuu.
Luovien menetelmien työpajat yhteistyössä Pohjois-Savon läänin- taiteilijan kanssa.
Päivätoiminnan henki- löstön luovien mene- telmien hallinta vahvis- tunut.
Päivätoiminnan sisällöt monipuolis- tuvat.
15
Taulukko 3. Pohjois-Savon tuotokset ja tulokset hyvinvointia ja terveyttä edistävän palvelurakenteen teemassa.
Teema ja sisältö
- Pohjois-Savo Työmuoto Tuotos Tulos Odotetut
vaikutukset Arjen tuki ja
hoiva
Kotihoito
Kotihoidon kehittä-
minen case Leppävirta Selvitys kotihoidon nykytilasta ja kehittämis- tarpeista asiakkaiden näkökulmasta v. 2011.
Kotihoitoa kehitetty asiakaslähtöisemmäksi.
Tehtävänsiirroilla työn- tekijöiden aikaa asiak- kaiden kohtaamiseen, yhdessäoloon, ulkoilun ja virkistäytymisen tu- kemiseen. Kotikäyntien aikatauluja asiakkaiden toivomusten mukaisiksi.
Kotihoidon toiminta tehostuu ja palvelee paremmin asiakkaita.
Kotihoidon kehittä- minen case Rautavaa- ra. Sisältöinä toimiva tiimityö, kuntouttava työote, päihdeosaami- nen
Kotihoidon tiimisopi- mus ja kehittämisen jatkosuunnitelma.
Toimiva tiimityö, tehos- tunut kuntouttava työ- ote ja päihdeosaaminen kotihoidossa.
Kotihoidon toiminta tehostuu ja palvelee paremmin asiakkaita.
Kehittäminen juur- tuu osaksi kotihoi- don toimintakulttuu- ria.
Työkokoukset koti- hoidon esimiesten kanssa kuntouttavan työotteen vahvistami- seksi Siiliset-alueen kunnissa (Siilinjärvi, Nilsiä, Maaninka)
Valmennuspäivät syys-
kuussa 2012. Kotihoidon henkilöstön kuntouttavan työotteen vahvistaminen Siiliset alueen kunnissa.
Ammattitaito ja työssä jaksaminen vahvistuvat.
Verkostoyh- teistyö
Vanhustyön foorumin käynnistyminen ja kokoukset Pohjois- Savossa
Vanhustyön foorumi Vanhuspalvelujen johta- jien ja sidosryhmien verkostoituminen
Jatkuu hankkeen jälkeen. ISO koor- dinoi.
Yhteistyö Ikäinnovaa- tio 2012-2014 ja Salli- hankkeen kanssa.
Myötävaikuttaminen
´sisarhankkeen´
valmisteluun
Pohjois-Savon Sosiaali- turvayhdistys ry:n han- kehakemus sosiaali- ja terveysjärjestöjen toi- mintatietojen keräämi- seksi. Toteutus 2013, RAY
Yli 60 vuotiaat poh- joissavolaiset akti- voituvat järjestötoi- mijoina tai toimin- taan osallistujina.
Taulukko 4. Pohjois-Savon tuotokset ja tulokset ikäihmisten asumis- ja elinympäristöt -teemassa.
Teema ja sisältö
- Pohjois-Savo Työmuoto Tuotos Tulos Odotetut vaikutukset
Välimuotoiset asumisratkaisut
Perhehoito
Ikäihmisten perhe- hoidon kehittämistyö- ryhmä. Infotilaisuudet yhteistyössä Perhehoi- toliiton ja kuntien kanssa. Perhehoidon valmennukset syksy 2011, kevät 2012.
20 valmennettua ikäihmisten perhe- hoitajaa.
Valmennettujen perhehoitajien ver- tais- ja tukiverkosto.
Ikäihmisten perhe- hoidon toimintaohje kevät 2011.
Perhehoidon tilan- neselvitys Pohjois- Savossa.
Ikäihmisten perhehoi- don tunnettavuus on lisääntynyt. Ikäihmisten perhehoidon toiminta- ohje hyväksytty ja per- hehoito käynnistynyt kuudessa kunnassa.
Ikäihmisten perhehoi- don vastuuhenkilöt nimetty kunnissa.
Perhehoito lisääntyy maakunnassa ja tulee ikäihmisten vaihtoehtoi- seksi asumismuodoksi . Perhehoidon koor- dinointi Pohjois-Savossa on järjestetty osaksi nykyistä lastensuojelun kehittämisyksikköä.
Hankevalmistelu syys- kuu 2012.
Verkostoyh- teistyö
Ikäihmisten asumisen
kehittämisverkosto. Ikäihmisten asumi- sen kehittämisver- koston kokoukset, joissa tarve ja tehtä- vät määritelty.
Pohjois-Savon liitossa käynnistynyt työryhmä, joka jatkaa ikäihmisten asumisen kehittämistyö- tä.
Ikäihmisten asumisen kehittämiseksi tehdään maakunnassa poikkihal- linnollista yhteistyötä.
16 9 KEHITTÄMISTYÖ ETELÄ-SAVOSSA
Etelä-Savon hankekunnat olivat samoja kuin Vanhus-Kasteen I- vaiheessa. Keskeinen kehit- tämistyöhön vaikuttanut, kuntatoimijoiden ai- kaa ja voimavaroja vaatinut tekijä vuoden 2011 aikana oli Mikkelin seutusoten valmistelu. Seu- tusote aloitti toimintansa vuoden 2012 alusta.
Siihen kuuluvat Mikkeli, Kangasniemi, Hirven- salmi, Mäntyharju, Pertunmaa, Ristiina ja Suo- menniemi.
Kuntien sitoutumiseen liittyen, vuoden 2011 lopulla Mikkeli ilmoitti irtisanoutuvansa hank- keesta vuoden 2012 alusta. Tammikuussa 2012 pidetyssä neuvottelussa Mikkelin kaupungin edustajien kanssa sovittiin, että Mikkeli jatkaa hankkeessa ja Vanhus-Kaste tukee kevään 2012 aikana Graanin palvelutalon muutosprosessia toiminnan siirryttyä vuoden alusta kaupungin omaksi toiminnaksi.
HYVINVOINTIA JA TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ PALVELURAKENNE Ennakoiva toiminta
Ennakoivaan toimintaan liittyviä työmuotoja olivat mm. seminaaritilaisuudet. Syksyllä 2011 vanhuspalvelujen henkilöstölle järjestettiin kun- touttavaa työotetta käsitellyt seminaari, joka kokosi laajan kuulijajoukon ja siitä saatu palaute osoitti tämän sisällön tarpeellisuuden. Aktiivi- sen ikääntymisen eurooppalaiseen teemavuo- teen liittyen tammikuussa 2012 pidetyssä semi- naarissa Mikkelissä käsiteltiin ennakoivan toi- minnan käsitettä, sisältöä sekä esiteltiin aihee- seen liittyvä hyviä käytäntöjä.
Ikäihmisille kohdennettu ja itsehoitoteemaan liittyvä vuosittainen seminaari järjestettiin yh- teistyössä Kanerva-Kasteen, Etelä-Savon sai- raanhoitopiirin ja Mikkelin kaupungin kanssa.
Vuosittain järjestystä seminaarista on jäämässä maakuntaan pysyvä käytäntö ja järjestelystä vastaavat jatkossa Mikkelin hyvinvointikoor-
dinaattori yhteistyössä vanhusneuvoston ja elä- keläisjärjestöjen kanssa.
Kotihoidon päihdeosaamisen vahvistusta Hankkeen I- vaiheessa kunnista tuli esille tarve kehittää kotihoidon päihdetyötä. Työntekijöillä oli tarvetta yhteisistä pelisäännöistä ja varhaisen puuttumisen työvälineistä. Kotihoidon päihde- työn kehittämisprosessi käynnistettiin loppu- vuodesta 2010 yhteisesti Pohjois-Savon kanssa.
Alkuun mukana olleet Pohjois-Savon kuntien edustajat jäivät kehittämistyöstä myöhemmin pois välimatkojen takia. Etelä-Savoon perustet- tiin kotihoidon päihdetyön kehittämistyöryhmä jossa mukana olivat Mikkeli, Hirvensalmi, Hau- kivuori ja Pertunmaa. Kehittämistyön etenemis- tä tukivat Sininauhaliiton ja kehittämiskeskus Tyynelän päihdetyöhön perehtyneet asiantunti- jat. Mukana oli myös kaksi Mikkelin ammatti- korkeakoulun opiskelijaa, joilta valmistui aihee- seen liittyvä opinnäytetyö.
Kehittämisprosessi käsitti neljä työpajaa ja kun- takohtaisia työkokouksia. Kehittämistyön tuo- toksena valmistui ikäihmisen päihdehoitopolun malli Mikkelin kaupungin kotihoitoon sekä toimintamalli ja ohjeistus Haukivuoren kotihoi- don henkilökunnan käyttöön. Vastaavaa mallia pyritään toteuttamaan myös Anttolan kotihoi- dossa ja palvelukeskuksessa. Kehittämistyöstä koottiin lehtiartikkeli, jota tarjotaan paikallisiin- ja ammattilehtiin.
ASUMINEN JA ELINYMPÄRISTÖT Laitoksesta kodiksi
Laitoksesta kodiksi muutosvalmennus, jonka toteutti Itä-Suomen yliopiston koulutus- ja ke- hittämiskeskus Aducate, toteutettiin Etelä- Savossa hankkeen aikana. Tavoitteena oli, että osallistujat pystyvät muuttamaan hoivakulttuu- ria laitosmaisuudesta asukkaan omia voimavaro- ja ja aktiivisuutta tukevaksi toiminnaksi. Val- mennukseen osallistui 40 vanhuspalvelujen työntekijää kymmenestä kunnasta. Valmennuk- seen kuuluneita muutossuunnitelmia tehtiin 10.
Muutosvalmennuksen tarkempi arviointi on esitetty hankkeen arviointiraportissa.
Mukana hankkeessa 14 kuntaa: Enonkoski, Heinävesi, Joroinen, Juva, Kangasniemi, Keri- mäki, Mikkeli, Mäntyharju, Pertunmaa, Pieksä- mäki, Punkaharju, Rantasalmi, Ristiina, Sulkava
17 Graanin henkilöstön muutosvalmennus
Graanin palvelutalo on Mikkelissä v. 2003 avat- tu palveluasumisen yksikkö, jossa on n. 60 asuntoa, ryhmäkoti, kotihoitoa. Palvelutalon toiminta siirtyi vuoden 2012 alusta Mikkelin kaupungin omaksi toiminnaksi.
Vanhus-Kaste tuki palvelutalon toiminnallista muutosvaihetta kolmen päivän muutosvalmen- nuksella, jonka tavoitteena oli vahvistaa mielek- kään arjen luomista asukkaille. Valmennukseen sisältyi myös oman työyhteisön kehittämiseen liittyvä tehtävä. Valmennuksen sisältönä oli mm. Graanin palvelutalon arvot. Ryhmissä osallistujat työstivät arvojen merkitykset myös käytännön toiminnaksi. Valmennus tarjosi uu- sia ajatuksia palvelutalon kehittämiseen lyhyellä ja pitkällä aikavälillä.
Ikäihmisten perhehoito
Etelä-Savossa toteutettiin ikäihmisten perhehoi- tajien valmennus hankkeen I- vaiheessa, johon osallistui kymmenen henkilöä. Valmennuksen tuloksena ei saatu uusia perhehoitopaikkoja maakuntaan. Perhehoidon kehittämistyöryhmän työskentelyä käynnistettiin parissa kokouksessa ja perhehoidosta järjestettiin seminaaritilaisuus joulukuussa 2011. Hankkeen loppupuolella pidettiin perhehoidon tiedotustilaisuuksia Piek- sämäellä ja Mikkelissä. Perhehoidosta kiinnos- tuneita ei kuitenkaan saatu rekrytoitua tarpeeksi ja syyskuussa alkavaksi suunniteltu ikäihmisten perhehoidon ennakkovalmennus ei toteutunut.
Perhehoidosta kiinnostuneiden rekrytointia jatkaa DIAK Pieksämäen yksikkö, jossa on kaksi ikäihmisten perhehoidon kouluttajakoulu- tuksen käynyttä opettajaa. Mikkelin seudun sosiaali- ja terveyslautakunta hyväksyi touko- kuussa 2012 ikäihmisten perhehoidon toimin- taohjeen Mikkelin seudun sosiaali- ja terveys- toimessa. Perhehoidolle on tarvetta ja kysyntää.
Kyläkoululle uusi elämä
Vanhus-Kasteen I- vaiheessa käynnistyi Ihast- järven kyläkoulun kehittäminen ikäihmisten lähipalvelu/hyvinvointikeskukseksi. Hanke osallistui konseptin kehittämistyöryhmiin. Ke- hittämistyö jatkui toukokuu 2011-toukokuu 2012 välisen ajan Ihastu Ihastjärveen - hankkeena, jota hallinnoi Ihastjärven kyläyhdis-
tys. Uusi, 60 oppilaan kyläkoulu valmistui tammikuussa 2012. Kyläläisille suoritetun kyse- lyn pohjalta on kartoitettu palvelutarpeita. Uusi konsepti, jossa tavoitteena on, että koulun yh- teydessä olisi tarjolla kaikille ikäryhmille suun- nattua toimintaa, etenee Mikkelin kaupungin tukemana.
Palvelualueiden kehittämistyötä eteenpäin
Palvelualue mallia tehtiin tunnetuksi mm. van- hustyön foorumissa keväällä 2011. Mikkelin ammattikorkeakoulu osallistui myös ylimaakun- nalliseen hankesuunnittelun työpajaan keväällä 2011. Ammattikorkeakoulu valmisteli Ikäosaa- vat palvelualueet hankehakemuksen elokuussa 2011. Hanke sai ESR- rahoituksen ja se käyn- nistyi tammikuussa 2012.
Omavalvonnan ja romanivanhusten palvelujen kehittämistyötä
Etelä-Savossa käynnistyi vuoden 2010 lopulla omavalvonnan kehittäminen Vanhus-Kasteen, Itä-Suomen aluehallintoviraston, Valviran sekä Mikkelin ammattikorkeakoulun kehittämispro- sessina. Kunnista oli myös noussut esille Ro- manivanhusten palvelujen kehittämisen tarve, jota oli käynnistetty Itä-Suomen aluehallintovi- raston kanssa työpajatyöskentelyssä. Näihin käynnistettyihin kehittämistoimintoihin liittyen, Sosiaali- ja terveysministeriön nimeämä hank- keen valvoja pyysi kesäkuussa 2011 selvitystä niiden liittymisestä hankesuunnitelmaan sekä hankkeen roolista näissä toiminnoissa. Ministe- riölle toimitetun selvityksen jälkeen, asiaa käsi- teltiin hankkeen ohjausryhmässä ja ministeriölle toimitettiin hankesuunnitelman muutoshake- mus. Ministeriö ei hyväksynyt esitettyjä hanke- suunnitelman muutoksia. Hanke vetäytyi käyn- nistyneistä kehittämistoimista. Niihin liittyneitä kustannuksia ei hyväksytty valtionavustukseen oikeuttaviksi kustannuksiksi. Omavalvonnan kehittäminen jatkui mukana olleiden kuntien omana toimintana.
ETELÄ-SAVON TUOTOKSET JA TULOKSET
Etelä-Savon tuotokset ja tulokset hankkeen teemoissa on esitetty seuraavissa taulukoissa 5 ja 6.
