1918. - Ylimääräiset V aitiopäivät N :o 1.
Hallituksen esitys Suomen Eduskunnalle Suomen Hallitusmuodoksi.
Hallitus on viime koossaolleelle Eduskunnalle antanut.
esityksen Suomen Hallitusmuodoksi ja on Eduskunta sen joh- dosta hyväksynyt ehdotuksen Suomen Hallitusmuodoksi ja laiksi Suomen uuden Hallitusmuodon voimaanpanemis.esta, sellaisina kuin Eduskunta on ne toisessa käsittelyssä päättä- nyt, jätettäviksi lepäämään ensimäisiin uusien vaalien jäl- jestä kokoontuviin valtiopäiviin.
Koska Hallituksen mielestä olisi tärkeätä, että uusi Hallitusmuoto tulisi säädetyksi, enn-enkuin Eduskunta ryh- tyy kuningassukua valtakunnalle valitsemaan, on Hallitus, toivossa että Eduskunta voisi yhtyä uu9.esta Hallitusmuo- dosta, katsonut vdvollisuudekseen antaa Eduskunnalle tilai- suuden uudestaan harkita asiaa. 'l'ässä esityksessä on huo- mioonotettu eräitä muutoksia, jotka Eduskunta t-eki Halli- tuksen esitykse-en, minkä ohella aikaisemman esityksen 1, 13, 19, 57 ja 65 § :ää.n on tehty asiallisia sekä 7 §:ään, ,joka vastaa aikaisemman esityksen 6 § :n 2 momenttia, ynnä 34, 3·8 ja 55 § :ään muodollisia muutoksia.
Ehdotus, joka nyt annetaan Eduskunnan hyväksyttäväksi, on näin kuuluva:
3959---18
2 N:o 1
Suomen Hallitusmuoto.
Koska, sen jälkeen kuin Suomi on tullut riippumatto- maksi, täysivaltaiseksi valtioksi, on havaittu tarpeelli&eksi kehittää ja vakaanm1ttaa maan valtiosääntöä uusilla perustus- lainsäännöksillä, jotka takaavat hallitusvallalle tarpeellista voimaa ja lujuutta, laajentavat kansaneduskunnan oikeuksia ja turvaavat kansalaisten oikeutta ja. lainalaista vapautta, vahvistetaan täten, Suomen Eduskunnan päätöksen mukai- sesti, joka on tehty 20 päivänä heinäkuuta 1906 annetun Valtiopäiväjärjestyksen 60 §:ssä määrätyllä tavalla, seuraava Hallitusmuoto Suomelle.
1 §.
Suomi on täysivaltainen, perustuslaillinen kuningas- kunta. Kuninkuus on perinnöllinen &en mukaan kuin erityi- s·essä laissa säädetään.
2 §.
Valtakunta on jakamaton. Sen rajoja ei v·oida muuttaa muulla tavoin kuin kuninkaan ja eduS'kunnan yhtäpitävällä päätöksellä.
3 §.
Toimeenpaneva valta on kuninkaalla.
Lainsäädäntövalta on kuninkaalla ja eduskunnalla yh- teisesti.
Tuomiovaltaa käyttävät riippumattomat tuomioistuimet.
4 §.
Kuningas älhöön samalla olko toisen valtion ha.llitsija.na.
5 §.
Kuninkaan tulee tunnustaa evankelista uskonoppia.
N:o 1 3 6 §.
Kuninkaan tulee oikeutta ja totuutta vahvistaa, rakastaa ja edistää, mutta nurjuutta ja vääryyttä estää ja kieltää.
7 §.
Kuningas on, valtion päärniehenä, pidettävä kunniassa ,Ja arvossa. Syytettä häntä vastaan ei voi nostaa.
8 §.
Hallitukseen astuessaan antaa kuningas Suomen_kansalle vakuutuksen maan valtiosäännön ja lakien voimassapitä- misestä.
9 §.
Kuninkaan tulee hallita valtakuntaa tämän hallitusmuo- don ja maan muiden lakien mukaan. Apuna kuninkaalla hallituksessa on valtioneuvosto.
10 §.
Kuninkaalle tuleva vuotuinen määräraha vahvistetaan kuninkaan halliiuskaudeksi, älköönkäsitä muut.ettako muulla tavoin kuin kuninkaan ja eduskunnan yhtäpitävällä pää- töksellä.
11 §.
Kuninkaan vallan käyttämisestä, jos kuningas oleskelee ulkomailla tai sairauden takia on estetty hallitusta hoita- masta, sekä hoihajahallituksesta kuninkaan a.laikäisyyden aikana ovat voimassa erityiset perustuslainsäännökset.
12 §.
Kuningas älköön eduskunnan suostumuksetta oleskelko ulkomailla kauempaa aikaa kuin kuusi kuuka,utta.
•
4 N:o 1
13 §,
.Jos mm tapahtuisi, että koko kuningassuku loppuisi, hoitakoon valtion-euvosto hallitusta kunnes eduskunta, joka viipymättä on kokoonkutsutta va, on valinnut uuden kunin- kaan.
14 §.
Valtion-euvoston muodostaa pääminist-eri Ja tarpooUin-en luku minister-eitä.
Valtioneuvoston jäs2niksi kutsuu kuningas rehellisiksi Ja taitaviksi tunnettuja syntyperäisiä Suomen kansalaisia.
Kuningassuvun jäsen älköön kuuluko valtioneuvostoon.
Kruununperillin-en saakoon kuitenkin ilman äänioikeutta ottaa osaa valtioneuvoston istuntoihin.
15 §.
Valtion-euvostossa on niin monta osastoa, kuin eri hai- linnonhaaroihin kuuluvia asioita varten on tarpeen. Kussa- kin osastossa on päällikkönä ministmi.
Osastojen lukumäärä ja yleinen toimiala vahvistetaan lain kautta, mutta tarkempia sliännöksiä asiain jaosta osas- tojen kesken sekä valtiom:uvoston muusta järjestysmuodosta annetaan asetuksella.
16 §.
Erittäin tärkeistä asioista tekee kuningas päätöksensä valtioneuvostossa sen minishTin ·esittelystä, jonka osastoon asia kuuluu. ·Sellaisia asioita ovat: kysymykset lainsäädän- nöstä, asetusten antamisesta, eduskunnan kutsumisesta yli- määräisille valtiopäiville, uusi·en edustajanvaalien toimitetta- vaksi määräämisestä, uusitm virkakuntien perustamisesta, 82
§ :ssä mainitut nimitysasia.t, kysymykset sodasta ja rauhasta
N:o 1 5 s€kä sopimuksista ulkovaltoj€n kanssa ;ynnä. muut. Tässä tar- koitettuja asioita, käsiteltäessä on mikäli mahdollista kaikkien valtioneuvoston jäs€nt€n, mutta joka tapauksessa vähintään viiden, oltava saapuvilla.
Minut kuninkaan ratkaistavat asiat esitteloo hänelle asianomainen ministeri kahden muun valtioneuv·oston jäse- nen läsnä ollessa.
Erinäisten sotilasasiain esittelystä säädetään erikseen.
17 §.
Kuninkaan päätöks€t ovat, paitsi sotilaskäskyasioissa, voimaan tullakseen kuninkaan allekirjoifettavat ja .sen mi- nisterin varmennettavat, joka on asian esitellyt. ~r os •päätös koskee koko valhonem:ostoa, varmentaa sen valtioneuvoston esittelijä.
Se joka on varmentanut kuninkaan päätiJksen, vastaa siitä että toimituskirja päätöksestä on oikea.
18 §.
Jos ministeri havaitsee kuninkaan päätöksen olevan lainvastaisen, on hänen siitä nimenomaisesti huomautettava.
Jos päätös olisi vastoin perustuslakia, on ministeri oikeutettu ja velvollinen kieltäytymään sitä varmentamasta.
19 §.
Suomen suhteista ulkovaltoihin määrää kuningas, kui- tenkin niin, että sopimukset ulkovaltojen kanssa ovat edus- kunnankin hyväks;yttävät, mikäli ne sisältävät säännöksiä, jotka valtiosäännön mukaan sitä vaativat.
Kuningas älköön alkako hyökkäyssotaa ilman eduskun- nan suostumusta. Rauhansopimukseen tarvitaan eduskun- nan hyväksymintm.
6 N:o 1
Kaikki tiedonannot ulkovalloille tai Suomen lähettiläille ulkomailla ovat toimitettavat sen ministerin kautta, jonka osastoon ulkoasiat kuuluvat.
20 §.
Kuninkaalla on Suomen sotavoiman ylin päällikkyys.
Ne asiat, jotka kuninkaalle ylimpänä päällikkönä vä- littömästi kuuluvat, ratkaisee kuningas asianomaisen osas- ton päällikön läsnäollessa. Viimemainitun tulee niistä lau- sua mielensä sekä, milloin hän on toista mieltä kuin kuningas, merkityltää se pöytäkirjaan; C'rityisen tärkeissä asioissa ke- hoittakoon osaston .päällikkö silloin kuningasta antamaan asian sotaneuvoston lausuntoon ja siihen kutsumaan kaksi tai u.~eampia korkramJ'ia ~otilasviranomaisia.
21 §.
Kuningas vo1 :yksityisissä tapauksissa, saatuansa lau- sunnon korkeimmalta oikeudelta, armoa antamalla kumota ranga.istuksen tahi lieventää sitä. Hallituksen jäsenen ar- mahtamisesta noudatettakoon kuitenkin mitä siiitä on erik- sem säädetty. Yleistä armahdusta älköön annettako muut,en kuin erityisellä lailla.
Kuninkaalla on myös oikeus suoda vapautusta lain sään- nöksistä niissä tapauksissa, joissa oikeus sellaisen erivapauden antamiseen on laissa myönnetty.
22 §.
Kuningas voi asetukselia luovuttaa päättämisoikeutensa sellaisissa hänen ratkaistavikseen kuuluvissa asioissa, joita ei tässä hallitusmuodossa ol-e mainittu, valtioneuvostolle tai jollekin ministerille, joka on osaston päällikkö.
Niissä asioissa, joissa päättämisoikeus 1 momentin mu- kaan on lnovntettu valtioneuvostolle, niin myös muissa ta-
N:o 1 7 pauksissa, jolloin valtioneuvosto itsenäisesti tekee päätök- sensä, on vähintään viiden jäsenen otettava ratkaisuun osaa.
Puhetta johtaa silloin pääministeri tai, hänen estettynä olles- saan, ensimäinen läsnäoleva jäsen.
23 §.
Valtioneuvoston j·äs€net ovat virkatoimistaan kuninkaalle Ja eduskunnalle vastuunalaiset.
Jokainen valtioneuvoston jäsen, joka on ottanut osaa asian käsittelyyn valtioneuvostossa taikka kuninkaan luona, on vastuunalainen päätö-ksestä, jollei hän ole pöytäkirjaan merkittäväksi ilmoittanut eroavaa mielipidettä.
24 §.
Oikeuskansleriksi, joka on kuninkaan ·korkein asiamies, nimittää kuningas oikeudentuntoisen ja puolueettoman mie- hen, jolla tulee olla erinomaiset tiedot oikeusoloista. Hänen velvollisuutenaan on kuninkaan puolesta valvoa, että viran- omaiset ja virkamiehet noudattavat lakia sekä täyttävät vel- vollisuutensa, niin myös ajaa tai ajattaa syyte asiassa, jossa hän katsoo sellaista toimenpidettä tarvittavan.
Oikeuskansl-erilla on valta olla saapuvilla kaikkien tuo- mioistuinten ja virastojen istunnoissa, niin myös saada tieto valtioneuvoston sekä tuomioistuinten ja virastojen pöytä- kirjoista.
Oikeuskansleria avustaa apulainen, joka tarvitta.essa astuu hänen sijaansa.
25 §.
;Jos oikeuskansleri havaitsee, että valtioneuvosto taikka valtioneuvoston jäsen virkatoimessaan menettelee lainvastai- sesti, tulee hänen siitä tehdä huomautus ja samalla ilmoittaa, mikä siinä on lainvastaista. Mutta jos huomautus jätetä:ln
8 N:o 1
va.rteenottamatta, olkoon hänella valta antaa kuninkaalle ker- tomus asiasta. Jos lainvastaisuus on sellainen, että valtio- nfmvoston jäsen voidaan panna siitä syytteeseen 52 § :ssä mai- nitussa valtakunnanoikeudessa, ja kuningas määrää syytteen nostettavaksi, ajaa sitä oikeuskansleri. Jos kuningas määrää syytteen oikeuskansleria vastaan nostettavaksi, ajaa sitä ku- ninkaan määräämä henkilö.
26 §.
Oikeuskanslerin tulee joka vuodelta kuninkaalle antaa kertomus virkatoimistaan ja lain noudattamista koskevista havainnoistaan.
27 §.
8L<omen kansalaisoikeus on jokaisella, joka. on syntynyt suomalaisista vanhemmista, niin myös vieraan maan nai- sella, joka on mennyt naimisiin suomalaisen miehen kanssa.
Vieraan maan kansalainen voidaan ottaa Suomen kansa- laiseksi niillä ehdoilla ja siinä järjestyksessä kuin laissa eriks•een säädetään.
28 §.
Jokainen Suomen kansalainen olkoon lain mukaan tur- vattu hengen, kunnian, henkilökohtaisen vapauden, onnen ja omaisuuden puolesta. Älköön Suomen kansalaisen saavutet- tuja oikeuksia uudella lailla rajoitetta.ko muussa järjestyk- sessä, kuin perustuslain muuttamisesta on säädetty.
Omaisuuden pakkolunastuksesta yleiseen tarpeeseen täyttä korvausta vastaan säädetään lailla.
29 §.
Suomen kansalainen on oikeutettu oleskelemaan omassa maassa, vapaasti täällä valits·emaan asuinpaikkansa ja kul- kemaan paikkakunnasta toiseen.
N:o 1 9 Suomen kansalaisen oikrnrlesta lähteä maasta olkoon voi- massa mitä siitä on erikseen määrätty.
30 §.
S1:.omen kansalaisella on oikeus julkisesti ja yksityisesti harjoittaa uskontoa, mikä] i lakia tahi hyviä tapoja ei lou- kata, niin myös, sen mukaan kuin siitä on ·erikseen säädetty, vapaus luopua siitä uskontokiinnasta, johon hän ·kuuluu, sekä liittyä toiseen uskontolmntaan.
31 §.
Suomen ka;nsalaisilla on sanan vapaus sekä oikeus kir- joituksen j•a kuvallisen esityksen painosta julkaisemiseen ke- nenkään niitä ennakolta estämättä, niin myös oik·eus edelrtä- päin lupaa hankkimatta kokoontua keskustelemaan yleisistä asioista tai muussa luvallisessa tarkoituksessa sekä perustaa yhdistyksiä tarkoitusten toteuttamista varten, jotka eivät ole vastoin lakia tai hyviä tapoja.
Säännöksiä näiden oikeuksien käyttämisestä annetaan lailla.
32 §.
Kirjesalaisuus on loukkaamaton, mikäli siitä ei ole laissa poikkeusta säädetty.
33 §.
Älköön Suomen kansalaista tuomittako muussa oikeu- dessa kuin siinä, jonka alainen hän maan lakien mukaan on.
34 §.
Suomen kansalaisella olkoon valta. oikeudessa tai valtion hallintoviranorr,aisen luona omassa asiassaan käyttää suoma-
10 N:o 1
laista tai ruotsalaista äidinkieltään, niinkuin siitä laissa sää- detään.
Säännöksiä maan oikeus- ja virkakielestä annetaan lailla;
ja on asianosaisBlle siinä, mikäli se ei tuota suuria vaikeuksia, varattava oikeus saada toimituskirja suomalaisella tai ruotsa- laisella äidinkielellään.
Maan suomen-ja ruotsinkielisen väestön sivistyksellisiä .:a taloudellisia ta.rpeita tule·e valtion tyydyttää samanlaisten
perusteiden mukaan.
35 §.
Mitä Suomen kansalaisten yleisistä oikeuksista on sa- nottu ei estä lailla säätämästä sellaisia rajoituksia, jotka so- dan tai kapinan aikana ja sotapalveluksessa oleviin nähden muulloinkin ovat välttämättömiä.
36 §.
Suomen kansaa edustaa valtiopäiville kokoontunut edus- kunta. Eduskunta on loukkaamaton.
Eduskunta kokoontuu valtiopäiville vuosittain 15 päi- vänä tammikuuta, ilman eri kutsumusta, ja lopettaa istun- tonsa sata1mksikymmentä päivää koossa oltuansa, joko yh- te-en menoon taikka väliajoin eduskunnan päätöksen mukaan.
Kuninkaalla on kuitenkin valta eduskunnan esityksestä pi- dentää tai lyhentää valtiopäivät, niin myös valta määrätä uudet vaalit toimitettaviksi ja hajoittaa eduskunta. Ylimää- rliisille valtiopäiville yoi kuningas kutsua eduskunnan milloin tar\'e sitä vaatii..
37 §.
Oikeus tehdii ehdotuksia uuden lain säätämisestä sekä ennestään olevan muuttamisesta, selittämisestä tai kumoa- misesta on kuninkaana sekä eduskunnalla.
N:o 1 11 Kuningas käyttää aloteoikeuttaan antamalla eduskun- nalle esityksiä. Esitysehdotukset laatii valtioneuvosto. Sel- laisesta ehdotuksesta on hankittava lausunto, kun asia kuu- luu p.erustus,Jahen taikka siviili- tai rikoslainsäädärnnön alalle, korkeimmalta oikeudelta, mutta kun se koskee hallin- toa, korkeimmalta hallinto-oikeudelta.
Eduskunnan a loteoikeudesta sekä lainsäädäntöasiain kä- sittelystä valtiopäivillä s;läuehi.än valtiopäi väjärjesty ksessä.
38 §.
Sittenkuin edHshmta on hyväksynyt lain, toimitetaan .se vahvistettavaksi kuninkaaHe, joka 37 §:ssä säädettyjen pe- rusteiden mukaan siitä vaatii lausunnon korkeimmalta oikeudelta tai korkeimmalta hallinto-oikeudelta.
Laki on vahvistettava sellaisena, kuin eduskunta on sen hyväksynyt. Jollei kuningas lakia va.hvista, on se rauennut, jos on kysymys perustuslaista tai laista, joka sisältää perus- tuslain muutoksen, selityksen tai kumoamisen taikka poik- keuksen siitä. Sama olkoon voimassa laista, joka tarkoittaa maa- tai meripuolustuksen järjestämistä lmin myös .kruunun- perimystä kos'kevasta laista .
• T os kuningas kieltäytyy vahvistamasta muuta kuin 2 momentissa mainittua lakia, tulee se ilman vahvistustakin voimaan, jos eduskunta uusien vaalien jälkeen uudestaan hy- väksyy lain muuttamattomana vä,hint.ään kahdella kolmas- osalla annetuista äänistä; muussa tapauksessa on laki kat.- sottava rauenneeksi.
,J oUei kuningas kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun laki on hänelle vahvistettavaksi toimitettu, ole sitä vahvis- tanut, katsotaan hänen kieltäytyneen lakia va hvistamast.a ..
39 §.
Jokaisen lain johdannossa mainittakoon, että se on syn- hnyt eduskunnan päätöksen mukais·esti ja, kun laki on sää-
12 N:o 1
eletty siinä järjestyksessä kuin perustuslain säätämisestä on voimassa, myöskin että niin on menetelty.
Laki on, olkoonpa vahvistettu tai tulkoon voimaan ilman vahvistusta, kuninkaan allekirjoitettava ja asianomaisen mi- nisterin varmennettava, jonka jälkeen se on valtioneuvoston julkaistava Suomen lakikokoelmassa.
40 §.
Kirkkolain säätämisestä ja muuttamisesta on erikseen sääd·etty.
41 §.
Kuninkaa 1la on oikeus, mikäli ei tässä hallitusmuodossa toisin säädetä, antaa asetuksia asioista, j.otka ennestään ovat hallinnollisilla säännöksi1lä järjestetyt niin myös asetuk- sella tarkempia määräyksiä lakien täytäntöönpanosta, val- tion omaisuuden hoidosta sekä hallintovirastojen ja yleisten laito.st-en järjestysmuodosta ja toiminnasta. A~etuks·een äl- köön kuitenkaan oteHako säännöstä, joka sisältäisi lain muu- toksen.
Asetukset annetaan ja julkaistaan niinkuin la·eista 39 § :n 2 momentissa on säädetty.
42 §.
Jokaisilla varsinaisilla valtiopäivillU on, siinä järjesty k- sessä kuin eduskunnan puhemiehen vaalista on säädetty, va- littava rehellisyydestä ja erinomaisista lainopillisista tiedoista tunnettu mies eduskunnan oikeusasiamiehenä valvomaan, eduskunnan hänelle laatiman johtosäännön mukaan, että vi- ranomaiset ja virkamiehet noudattavat lakia, niin ettei kukaan tule laillisessa oikeudessaan poljetuksi. Samassa järjesty k- sessä valitaan myöskin varamies oikeusasiamiehen f'stettynii ollessa hoitamaan hänen tehtä \·iäiin.
N:o 1 13 43 §.
Oikeusasiamiehellä on sama valta kuin oikeuskanslerina olla saapuvilla tuomioistuint-en ja virastojen istunnoissa sekä saada tieto niiden ynnä valtioneuvoston pöytäkirjoisia, niin myös nostaa syyte virantoimituk&essa tehdyistä vi11heistä ·ja laiminlyönneistä. Hän on sen vastuun alainen, jonka laki yleisistä syyttäjistä säätää.
44 §.
Oikeusasiamiehen on jokaisille varsinaisille vaHicrpäiviUe anneHava kertomus toimensa hoitamisesta sekä selvitys lain- käytön tilasta maassa, niin myös huomaut.ettava lainsäädän- nössä havaituista puutteista.
45 §.
Korkein oikeus käyttää ylintä tuomiovaltaa oikeusasi- oissa sBkä valvoo sen ohella tuomariBn ja ulosottoviranomais- ten lainkäyttöä.
46 §.
Korkeimmassa oikeudessa on presidentti ja tarpeellinen määrä oikeusneuvoksia.
Ne oikeushallintoasiat, jotka erityisten säännösten mu- kaan kuuluvat korkeimman oikeuden käsiteltäviin, valmis- tellaan siinä valtioneuvoston osastossa, johon oikeushallintoa koskevat asiat on lu-ettu. Tämän osaston päällikkö on oleva mukana korkeimmassa oikeudessa niitä käsittelemässä.
Korkein oikeus on tuomionvoipa viisijäsenisenä, jollei eräänlaisten asiain ratkaisemista vart€n ole laissa -erikseen säädetty suurempaa tai •pienempää jäsenmäärää.
14 N:o 1 47 §.
Yleisiä ylioikeuksia ovat hovioikeudet, joiden myöskin tulee pitää silmäHä alioikeuksien ja ulosottoviranomaisten toimintaa.
Kussakin hovioikeudessa on oleva presidentti sekä tar- peellinen mäl\rä jäseniä.
Hovioikeuksien luku ja tuomiovalta määrätään lailla.
48 §.
Yleisistä alioikeuksista on säädetty laissa.
49 § .
. Ylintä tuorniova ltaa hallinto-oikeudellisissa va.litusasi- oissa, erikseen säädetyillä poikkeuksi1lla, käyttää korkein hallinto-oikeus, jonka myös on pidettävä silmällä alempain viranomaisten lainkäyttöä hallinto-oikeuden alalla.
50 §.
Korkeimpaan hallinto-oikeuteen kuuluu presidentti ja tarpeellinen määrä ha1lintoneuvoksia. Tuomionvoivasta jä- senmäärästä tässä tuomioistuimessa noudatettakoon, mitä·
46 §:n 3 momentissa on korkeimmasta oikeudesta säädetty.
51 §.
Korkeimman oikeuden ja korkeimman haHinto-oikeuden asia on, kun katsovat tarvittavan lain taikka asetuksen muu- tosta tai selitystä, tehdä kuninkaa UP ehdotus sellaiseen lain;
säädän tötoimenpi teeseen ryhtymisestä.
52 §.
Jos syyte lainvastaisesta menettelystä virkatoimessa nostetaan valtioneuvoston, korkeimman oikeuden tai 'kor- keimman hallinto-oikeuden :jäsentä taikka oikeuskansleria
N:o 1 15 vastaan, käsittelee as1aa erityinen tuomioistuin, jota nimi- tetään valtakunnanoikeudeksi. Siihen kuuluu korkeimman oikeuden presidentti puheenjohtajana ja jäseninä korkeim- man hallinto-oikeuden presidentti, kaikkien hovioikeuksien presidentit ja yliopiston lainopillisen tiedekunnan keskuu- destaan kolmeksi vuodeksi valitsema professori sekä kuusi muuta jäsentä, jotka ynnä tarvittavat varajäsenet eduskun- nan valitsijamiehet valitsevat suhteellisilla vaaleilla aina kolmeksi vuodeksi. Jos korkeimman oikeuden, korkeimman ha11into-oikeuden tai hovioikeuden presidentti on estetty ole- masta asiaa käsittelemässä. kutsutaan hänen sijaansa saman tuomioistumen virassa vanhin jäsen. Valitun jäsenen sijaan astuu tarvittaessa varajäsen ja puheenjohtajan sijaan kor-
keimman hallinto-oikeuden presidentti. Jos eduskunta on päättänyt syytteen nostettavaksi, ajaa sitä eduskunnan oi- keusasiamies.
53 §.
Muista erikoisiuomioistuimista kuin 52 § :ssä mainituista säädetään lailla.
AJköön mitään satunnaista tuomioistluinta asetettako.
54 §.
Yleistä hallintoa vart·en on Suomi edelloonkin oleva ja- ettuna lääneihin, kihlakuntiin ja kuntiin.
Muutoksia ·]äänien lukumää,raän !tehdään ilaim ~kautta.
Muita muutoksia hallinnolliseen jakoon määrää kuningas, mikäli laissa ei toisin säädetä.
55 §.
Läänin hallintoa johtaa. maaherra, apunaan esittel~wiä vir- kamiehiä.
Kuntain hallinnon tulee perustua kansalaisten itsehallin- toon, niinkuin erityisissä laeissa siitä säädetään. Lailla sää-
16 N:o 1
d-etään myöskin, millä tavoin ja kuinka laajalti kansalaisten itsehallintoa on sovitettava kuntia suurempiin hallinto- alueisiin.
Hallintoalueiden rajoja uudestaanjärjestettäessä ovat ne, mikäli asian'haaraii sallivat', määrättävät kulkemaan pitikin suomalaisen ja ruotsalaisen väestön asutusalueiden välisiä rajoja.
56 §.
Virastoista, jotka valtiohallinnon -eri haaroja varten ovat olemassa taikka perustetaan, on voimassa erityisiä sään- nöksiä.
57 §.
V erosta, myöskin tulli verotuks-esta, säädetään lailla, mää- räämättömäksi tai määräaja'ksi. Sama olkoon voimassa en- tisen veron muuttamisesta tai la:kkauttamisestru sekä yleisistä rasituksista.
Määräajaksi myönnettyä veroa, josta, kun ei ole kysymys sen kantamisesta yhtä vuotta pitemmän ajan kuluessa, päätös eduskunnassa tehdään yksinkertaisella äänten eiNJmmistöllä, älköön sen ajan sivu kannettako, paitsi 65 § :ssä mainitussa bpau ksessa.
58 §.
Lailla vahvistetaan valtion viranomaisten virkatoimista ja toimituskirjoista suoritettavien maksujen samoinkuin nii- denkin maksujen yleiset perusteet, joita on suoritettava pos- tin, rautateiden, kanavain, sairaalain, oppilaitosten ynnä muiden valtion yleisten laitoshm käyttämisestä.
59 §.
Valtion tuloa tuottavaa omaisuutta ja liikeyrityksiä hoi- detaan ja käytetään lailla vahvistettujen yleisten perusteiden mukaan.
{ip
~·Valtiolainan ott~qni~8n v~~~ ,edHSkunn~, yksin·m- RÅft~llit .~~ ~~~~töl~ f!.p..~, t~(I,1P.$~upp;ts.
61 §.
V.irasw~n ja rieisten laitosten uusien menosä.äntö~,p pe- rusteista sekä entisten perusteiden muuttamisesta ja ku!Jlqa-
·r·
r · ,, • 1 • • , , • , • • _ , .mise.~~fl, niini~ään eläkeoikeudesta säädetään lailla.
Uusia ylimääräisiä eläkkeitä ja a;puraho~a &!lDettakoon ainoastaan eduskunnan sitä varten myöntämästä määrära- hasta.
62 §.
Valtion vuotuisen tulo- ja menoarvion, johon on otett·ava.
varainhoitovuoden tulot ja menot, päättää eduskunta, ja jul- kaistaan se niinkuin laista on säädetty.
Onko jokin rahasto, joka ei ole tarkoitettu vuotuisia val- tion tarpeita varten, jätettävä tulo- ja menoarvion ulkopuo- lelle, siitä on erikseen .&äädetty.
63 §.
Vuoden tulo- ja menoarviosta älköön jäiettäkö pois veroa tai muuta tuloa, joka, sinä vuonna voimassa olevan lain tai asetuksen mukaan, on suoritettava.
64 §.
Valtiolainasta määrätty korko Ja kuoletusmaksu sekä muut johonkin valtion velvoitukst'en perustuvat määrärahat
•ovat sellaisinaan, vähentämättä,· valtion tulo- ja menoar- vioon otettavat, niinikään muut menot, jotka varainhoito- vuonna voima&sa olevain säännösten mukaan ovat maksetta-
•
vat. Tulo- ja menoarvioon on myöskin otettava arviomäärä-
r~a ~mmoisia lakiin tai asetukseen poerust:llvia menoja var- ten, ioita ei ole erityisinä erinä merkitty tulo- ja menoar-
2
•
18 N:o 1
vioon, niin myös tarpoollinen määräraha hallituksen käytet- täväksi edeltä arvaamattomiin tarpeisiin.
Muut valtion tulo- ja menoarvioon sisältyvät menoerät ovat eduskunnan harkinnan ja päätöksen alaiset varainhoito- vuodeksi kerrallaan.
Määräraha, jonka eduskunta on päättänyt valtiopäivillä. · tehdyst-ä alotteesta, otetaan tulo- jru menoarvioon ehdollisena.
·Tulo- ja menoarviossa on osotettava menojen suoritta.mi- seen tarvittavat varat.
65 §.
Jos niin kävisi, että eduskunta ei ole päättänyt tulo- ja menoarviota ennen sen vuoden alkua., jona sen pitäi'3i olla voimassa, ja jos esitys siitä edellisenä vuonna on annettu eduskunnalle vä;hintään kaksi kuukautta ennen ·eduskunnan ishmtokauden päättymistä, on menot, jotka 64 §:n ensimäi- sessä momentissa. sanotaan, suoritettava ja. sitä varten tarpeel- liset tulot väliaikaisesti kannettava.
Jos vahvistettuun tulo- ja menoarvioon havaitaan välttä- mättömästi tarvittavan muutoksia, annettakoon eduskunnalle esitys lisäyksestä tulo- ja menoarvioon.
66 §.
Älköön mentäkö tulo- ja menoarvioon otetuista määrä- rahoista yli taikka niitä siirrettäkö varainhoitovuodesta toi- seen, ellei sitä ole menoarviossa myönnetyksi osotettu, älköön myöskään siirrettäkö määrärahoja eduskunnan er~ksoon hy- väksymästä menoarvion osasta toiseen.
Tulo- ja menoarviosta riippumatta on jokaisella oikeus hakea valtiolta mitä hänelle on laillisesti tuleva.
67 §.
Valtiovaraston tilien ja tilinpäätöksen tarkastusta var- ten on oleva revisionilaitos, jonka on otettava selville, ovatko
••
N:o 1 19 numerot oikeat sekä tulot ja menot lainmukaiset !ja ·onko tulo- ja menoarviota noudatettu.
Jokaisilla varsinaisilla valtiopäivillä asetetta:koon viisi valtiontilintarkastajaa eduskunnan puolesta pitämään sil- mällä tulo- ja menoarvion noudattamista sekä valtiovaraston tilaa ja hoitoa. Nämä tilintarkastajat, joille eduskunta vah- vistaa johtosäännön ja joiden tulee viranomaisilta saada tar- peelliscl selvitykset ja asiakirjat, ovat eduskunnan valitsija- miesten valittavat suhteellisilla vaaleilla. Sama.ssa järjes- tyksessä valitaan myöskin tarpeellinen määrä varamiehiä. :
68 §.
Suomen rahasta säädetään lailla.
69 §.
Suomen Pankki toimii eduskunnan takuulla ja hoidossa sekä eduskunnan valitsemain valtuusmiesten valvonnan alai- sena.
Pankkia hoidetaan ohj.esäännön mukaan, joka laaditaan niiiJjkuin la~sta on säädetty.
Pankin voittovarojen käyttämisestä valtion tarpeisiin määrää eduskunta.
70 §.
Valtion maaomaisuutta sekä veroja ja tuloatuottavia oi- keuksia älköön toisen omaksi luovutetta:ko taikka pantattako, ellei sitä ole laissa myönnetty.
Kruununtilan haltija, jolla on vaka.a hallintaoikeus ti- laan, olkoon kuitenkin ·oikeutettu ostamaan sen perinnöksi, niinkuin siitä on erikseen säädetty.
71 §.
Isänmaan ja valtaistuimen puolustusta varten on jokai- nen Suomen mies asevelvollinen.
N:o
i
Asevelvollisum~ käsittää myös v~lvollisuuden suötittaå työtä, jolla on yhteyttä puoluitti!låitoksell Kitnsså:.
Su6m-en lidti~a:laisteri ~palvel~'tlå ~kä.ISuomen sota.- vit6st3 säl:tdetil.äri lailla.
ASI:Nehollinen on, :b.iikä:li millhdolliSta, luettava. senim6i.;
~en sotilascyhmMn, jonka miehistiillä oil sama: äidiitkitili, Suomi tai ruotsi, kuirr liläneHä itsellään.
72 §.
Jos ·Suomen sotäväki on pantava IHkekannalle, aniM ku.c ningas siitä määräyksen valtioneuvostossa. Kuninkaalla on oikeus sellaisessa tapauksessa väliaikais-esti määrätä siitä ai- heutuvain menojen suorittamisesta., mutta on hänen, jos edus- kunta ei ole kokoontuneena eikä pian tule varsinaisille valtio- i)ii.iville koolle, viipymättä kutsuttava ylimääräiset valtiopäi- vät va.roj€n osottamista varten.
73. §.
Suomen yliopistolle maan pääkaupungissa pysytetaän itsehallinto-oikens. Yliopiston ylin hallitusmies
oli
senkansleri.
Uusia säännöksiä yliopiston järjestysmuodon perusteista annetaan lailla, mutta tarkemmat yliopistoa koskevat sään- nökwt asetuksella, .sittenkuin kummassakin tapaU'kses·sa- sen konsistori ja kansleri ovat asiasta antaneet lausuntonsa.
Teknillisten, maatalous- ja kauppatieteiden sekä
mui-
den sovellettujen tieteiden tutkimusta ja ylintä opetusta, sa;.:.
moin myös kaunotaiteiden harjoittamista ja ylintä opetusta kann!l!ttaa valtio ylläJpitämällä ja perustamalla niitä varten, mikäli ne eivät ole yliopistossa edustettuina, >erityisiä !kor- keakouluja tai avustamaHa niitä varterl perustetttijå yksi- tyisiä laitoksia.
N:d 1 !1
74 §.
V<icfä kastän:rtukSella: ylläpidetäti taikka tarvifltä.ess&
avtfYWtäa:ii bppilaitoitsia
ylenipää
yleissivistystä ja -yleiniiH,JtSii'Såno~tti:Stål vart~:H. iV å!lti{)n oppilmtb~n jär~stysmuo
dtJ:I! ~ftU'OO(ft mä'äräiään läis§a.
75 §.
•
Kansakoulutoimen järjestysmuodon perusteista sekä va.I- iion ja kuntain velvollisuuksista kansakoulujen kaJlllatta:mi- s6illi, niin myös ~leisestä oppivelv·ollisuudesta säädetään lain kautta.
öpetiis
lt!tn.sakoultiissa on oleva kaikil1e mitltsuton.76 §.
T~kniUi~oori ammatti~n, inaanvil,i.elylr!sen ja
sen
siVtielin- keinojeri, kaupan ja n:k!renkulun seltä kauntnai~id~rloppi-
laitoksia tulee valtion ylläpitää taikka ttitpeen n:mkäan
val-
tiovaroilla avustaa.
77
§.-Oikeudesta p.erustaä yksityi.skouluja ja, muita yksityisiä kasvatuslaitoksia sekä niissä järjestää opetus säädetään lailla.
Kotiopetus -ei ole viranomaisten valvonnan alainen.
78
~.Evankelis-luterilainen kirkko ori. ätiorlien ·klin.san yleisenä ki:r'lfkoiui,. Til.niäii Jtir"kon järjestysmuodosta ja hallinnosta
säittietiilifi
~Ii Y:irkkolaissa.M:tii~~ mliå:si!l:t dlevista uskontokunnista on
voilliåSsa
niiut"'
:iilistä
on säädetty Ui sli.ädetältn.Uusia uskontokuntia saa perustaa noiidd.tiamalla ttiiti
siltä 1aissa
såädeti.täri.22 N:o 1 79 §.
Suomen valtiovirkaan voidaan, tässä pykälässä maml- tuilla poikkeuksilla, ottaa ainoastaan 1Suomen kansalainen.
Teknillisiin toimiin, yliopiston taikka muun korkeakouluir opettajanvirkoihin, vieraan kielen opettaj~ksi ·kouluihin, kie- lenkäänt\iiksi virastoihin sekä palkattamiksi konsuleiksi salli
1
tarvittaessa nimittää ulkomaan kansalaisiakin.
80 §.
Opinnäytteet valtionviran saamista varten vahvistetaan asetuksella, mikäli niistä ei ole säädett.y laissa ..
Erivapautta kelpoisuusehdoista, kun niistä on asetuksella määrätty, voi erityisten syiden vuoksi kuningas antaa., ei kuitenkaan oikeusvirkaan pääsemistä varten.
Kuningas voi asetuksella siirtää oikeuden sellaisen eri- vapauden myöntämiseen joko kokonaam tahi erikoistapauk- sessa valtioneuvostolle.
81 §.
Yleiset ylennysperusteet valtionvirkoihin ovat taito, an- sio, kokemus ja koeteltu kansalaiskunto.
82 §.
Kuningas nimittää:
1) ·oikeuskanslerin ja hänen apulaisensa;
2) arkkipiispan ja piispat sekä, yliopiston konsistorin esi- tyksestä, yliopiston kanslerin;
3) korkeimman oikeuden ja korkeimman hallinto-oi1keu- den pres~dentit, sekä korkeimman oikeuden esityksestä, sano- tun tuomioistuimen jäsenet ja hovio~keu:ksien presidentiil, niin myös, korkeimman 'hallinto-oi:Jr.euden esityksestä, tämän tuomioistuimen jäsenet;
4) hovioikeuksien jäsenet ja yliopiston sekä teknillisen korkeakoulun professorit;
N:o 1 23 5) keskusvirastojen päälliköt ja jäsenet sekä maaherrat, valtioneuvoston esityksestä; \
6) asianomaisen viranomaisen esitymsestä, valtioneuvos- ton, korkeimman oikeuden ja. 'korkeimman hallinto-oikeuden esittelijät; sekä
7) Suomen lähettiläät ulkovaltojen luona ja 'konsulit.
83 §.
Kihlakunnantuomarit, pormestarit ja maanjako-oikeuk-
• sian puheenjohtajat nimittää korkein oikeus.
Sen mukaan kuin niistä on säädetty, täyttää erityiset virat:
1) oikeuslaitosten virat korkein oikeus taikka se ylioi- keus, jonka alainen virka on, ja •korkeimman hallinto-oikeu- den virat tämä oi'keus; sekä
2) hallinnon ja oppilaitosten virat valtioneuvosto, minis- ieri, lääninhallitus tahi sen viraston hallitus, jonka alainen virka on.
Muut valtion virkamiehet nimittää valtioneuvosto, mikäli kuninga.s asetuksella ei ole nimittämisoikeutta itselleen pi- dättänyt taikka muulle viranomaiselle uskonut.
84 ·§.
Edellä 82 §:n 4 kohdassa j.a 83 §.:ssä mainitut virat ovat, sittenkuin virka on ollut haetta.vaksi julistettuna, täytettävät virkaehdotuksen nojalla, johon se viranomainen, miltä virkaa on haettu, panee hakijoista kolme vahvistettujen perusteiden mukaan ansiokkainta. Hovioikeuksien jäseniä koskevasta vir-
·ka.ehdotuksesta on korkeimman oikeuden ja yliopiston pro-
•
fessoria koskevasta kanslerin annettava lausuntonsa.
Jos virkamies on såman viranomaisen nimitettävä, jolta virkaa haetaan, ei virkaehdotusta tehdä. ETityisten säännök-
N:p 1
si,en ffi"!lltmt~ y9idaan eräät muJ.ltldp. hallintqvir~t ~~ toi- sessa järj-estyksessä, kuin 1 mom~~tjs~a '?Pt sil~'?tf;u.
85 §.
Siitä, missä järjestyksessä yliopiston ja evan~elis-l~terilai
sen kirkon virat, kaupunkien pormestarin j~ neuvosmi~ten
virat ja Suomen Pankin virat ovat täytettävät sekä sotilaal- liset virkaylennykset toimitettavat, on voimassa erityisiili.
säännöksiä.
~6 §.
Kaikilla ~omareilla olkoon ~ oikeus, ettei 'll:E}~~ voida muuten kuin laillisen tutkimuksen ja tuomion nojalla jul~st~
virkaansa menettäneiksi; älköön heitä myös:kään ilman omaa
suo~tumustaan toiseen virkaan siirrettakö, paitsi milloin siirto aiheutuu tuomioistuinlaitoksen uudestaanjärj.estämi-
sestä.
Muiden virkamiesten oikeudesta pysyä virassaan sääde- tään erityis·essä la.issa.
Lailla voidaan erottarpattomillekin virkami~hiae 1sää.tää velvollisuus erota virasta määräikään tultuansa; älköön tätä kuitenkaan sovellutettako ennen tämän hallitusmuodon jul- kaisemista vi~kaan nimitettyihin.
Niistä oikeuksista ja velvollisuuksista, jotka virkamie- hille tulevat, kun heidän virkansa lakkautetaan, on erikseen säädetty.
87 §.
·Kaikessa virkatoiminnassa on laillisen seuraamuksen uhalla tarkoin lakia noudatettava.
* 88 §.
Jos tuomari tai muu virkamies havaitsee, että asetuk- sessa oleva säännös on ristiriidassa perustuslain tai muun lain kanssa, älköön sitä sovelluttako.
..
•
N:o 125 89 §.
Virkamies vastaa toimenpiteest.ä, johon hän on ryhtynyt taikka jota hän kollegisen viraston jäsenenä on kannattanut.
Myöskin esittelijä on siitä, mitä hänen esittelystään on pää·
tetty, vastuunalainen, jollei hän ole pöytäkirjaan lausunut eroavaa mielipidettä.
Jokainen, joka on kärsinyt oikeudenloukkauksen tai va- hinkoa virkami-ehen lainvastaisen toimenpiteen tahi laimin-' lyönnin kautta, olkoon oikeutettu, niinkuin erikseen on sää- detty, vaatimaan virkamiestä tuomittavaksi rangaistukseen ja korvaamaan vahingon.
90 §,
Tämä hallitusmuoto on kaikilta osiltaan oleva peruutta- mattomana perustuslakina, eikä sitä voida muuttaa, selittää tai kumota tai·kka poikkeuksia siitä tehdä muussa järjestyk- sessä kuin perustuslaista yleensä on säädetty.
Täten kumotaan hallitusmuoto 2',1 päivältä elokuuta 1772 sekä yhdistys- ja vakuuskirja 21 päivältä helmikuuta ja 3 päivältä huhtikuuta 17,S9, niin myös kaikki muiden lakien ja asetusten säännökset, jotka. ovat ristiriidassa tämän uuden hallitusmuodon kanssa.
Ne säännökset, jotka ovat tarpeen uuden hallitusmuodon täytäntöön panemiseksi, annetaan lailla.
Helsingissä, 27 päivänä syyskuuia 1918.
Suomen Senaatin Puheenjohtaja:
P. E. SVINHU:FVUD.
Oikeustoimituskunnan Päällikkö:
Onni Talas.
..
Heleingi&!ä, Suomen Sena·atin kirjapainossa, 1918.
---~---·--····---"··-
1918 Ylhn. V p. - V. M. - Esitys N :o 1.
Perustuslakivaliokunnan m i e t i n t ö N :o 2 Hallituksen esityksen joh- dosta Suomen Hallitusmuodoksi.
Eduskunta on viime valtiopäivillä hyväksynyt ehdotuk- sen Suomen uudeksi hallitusmuodok·si jätettäväksi lepäämään ensimäisiin uu~ien vaa1i·en jäljestä kokoontuviin valtio- päiviin.
Koska kuitenkin HaUituksen mielesiä olisi tärkeätä, että uusi ha'Hitusmuoto tulisi säädetyksi ennenkuin Eduskunta käy valitsemaan valtakunnalle kuningassukua, on HaUitus, toivossa, että Edushmta V·oisi yhtyä uudesta 'hallitusmuo- dosta, katsonut velvollisuudekseen antaa Eduskunnalle tilai- suuden uudestaan harkita asiaa. Siinä tarkoituksessa Halli- tus on näillä yEmääräisi'llä valtiopäivillä antanut Eduskun- nalle esityksen n :o 1 Suomen Hallitusmuodoksi ja on Edus- kunta pöytäkirjarnotteella kuluvan lokakuun 1 päivältä lähet- tänyt tämän esityksen Perustuslakivaliokunnan valmistelta- vaksi.
Se ha:llitusmuotoehdotus, joka. siinä esitetään Eduskmlillan hyväksyttäväksi, poikkeaa seuraavissa kohdin viime valtio- päivillä lepäämää.n hyväksyt~stä:
1 § :ssä edellytetty vallanperimyslaki, joka. lepäämään hyväksytyn 'lakiehdotuksen mukaan oli oleva perustuslain luontoinen, on ·nyt tarkoitettu annettavaksi tavallisena lakina.
7 § kuuluu Eduskunnan hyväksymässä lakiehdotuksessa:
,Kuninkaan henkilö on pidettävä kunniassa ja arvossa. Hä- nen tekonsa eivät voi o'lla syytteen alaisia." Nyt annetussa esityksessä pykälällä on seuraava sanamuoto: ,Kuningas on, valtion päämiehenä, pidetiävä kunniassa ja arvossa. Syytettä häntä vastaan ei voi nostaa."
•
2 1918 Ylim. V p. - V. M. - Esitys N :o l.
13 §kuuluu esityks,essä seuraavasti:
,Jos niin tapahtuisi, •että koko kuningassuku loppuisi, hoitrukoon valtioneuvosto haillitusta kunnes eduskunta, joka viipymättä on kokoonkutsuttava, on valinnut uuden kunin- kaan." Eduskunnan hyväksymän lakiehdotuksen vastaa- vasta säännöks-estä on siten poistettu ensimäis,estä lauseesta sanat ,miehen puolelta" sekä koko t-oinen lause, joka kuuluu:
,Sellaisen välitilan kestäessä alköön ryhdyttä:kö lainsää- däntötoimenpiteeseen, joka sisältäisi perustuslainmuutoksen."
19 § :n 1 momentti sai lepäämään hyväksytyssä la·ki- ehdotuksessa seuraava!ll sanamuodon: ,Suomen suhteista u1- kovaltoihin määrää kuningas, kuitenkin niin, e'ttä sopimukset ulkovaltojen kanssa ovat edusku•nnankin hyväksyttävät, mikäli -se valtiosäännön .mukaan on tarpeen." Nyt annetun esi·tyksen vastaava säännös eroaa tästä sikäli, että sen loppu- osa kuuluu, kuten perustuslakivaliokunnan ehdotuksessa viime valtiopäivillä: ,,mikäli ne sisältävät säännöksiä, jotka valtiosäännön mukaan sitä vaativat".
34 §:n 2 ja 3 momentti kuuluvat Eduskunnan hyväksy- mässä lakiehdotuksessa s•euraavasti:
,Säännöksiä maan oikeus- ja vivkakielestä annetaan lailla; ja on siinä, mikäli se ei tuota suuria vaikeuksia, myöE- kin kielelliseen vähemmistöryhmään lmulnvaHe asianosai- selle varattava oikeus saada toimituskirja suomalais·ella tai ruotsalaisella äidinkielellään."
,Määrättäessä niitä perusteita, joiden mukaan väestön sivistyksellisiä ja taloudellisia tarpeita tyydytetään, älköön kielellistä vähemmistöä asetettako toiseen asemaan kuin enemmistö."
Vastaavilla säännöksiNä on nyt annetms~ esityksessä seuraava sanamuoto:
,Säännöksiä maan oikeus- ja virkakielestä annetaan lailla, ja on asianosaiselle siinä, mikäli 'se ei tuota suuria vai- keuksia, varattava oikeus saada toimituskirja suomalaisella tai ruotsalaisella äidinki·elellään."
,Maan suomen- ja ruotsinkielisen väestön ·sivistyksellisiä ja taloudellisia tarpeita tulee valtion tyydyttää samanlaisten perusteiden muk1Pan."
Uusi hallitusmuoto. 3 Lepäämään hyväksytyn lakiehdotuksen 3·8 § :ään on esityksessä tehty se muutos, että kun kruununperimystä kos- keva laki nyt ei ole tarkoitettu o1emaan ·perustuslain luontoi- nen, siitä on ·erikseen säädetty, ettei sitä voida muuttaa ilman kuninkaan vahvistusta.
&5 § :n 3 momentti kuuluu Eduskunnan hyväks,ymässä lakiehdotuksessa: ,Hallintoalueiden rajoja uudestaan jär.ies- tettä·es:sä otettakoon, mikäli asianhaarat saUivat, suomalaisen ja ruotsalaisen väestön asutusalueiden väliset raja•t huo- mioon."
Vastaavalla säännöks·ellä on nyt annetussa esityksessä seuraava sanamuoto: ,HaHintoalueiden rajoja uudestaan- järjestettäes·sä ovat ne, mikäli asianhaarat sallivat, määrät- tävät kulkemaan pitkin suomalaisen ja ruotsalaisen väestön asutusalueiden väilisiä rajoja."
M § :n 2· momenit'iin, semmoisena kuin se kuuluu lepää- mään hyväksytys•sä lakiehdotuksessa, on lisätty säännös siitä, että määräajaksi myönnetystä yerosta. kun ei ole kysy- mys s·en kantamisesta yhtä vuotta pitemmän ajan kuluessa.
tehdään päätös eduskunna•ssa yksinkertaisella äänten enem- mistöllä.
65 §:n 1 momentti kuuluu Eduskunnan hyväksymässä lakiehdotuksessa seuraavasti:
,Jos niin kävisi, että eduskunta ei ole päättänyt tulo- ja menoarviota ennen •S>en vuoden alkua, jona s-en pitäisi olla voimassa, ja jos esitys siitä edeHisenä vuonna on annettu eduskunnalle vähintään ka>ksi kuukautta ennen eduskunnan istuntokauden päättymistä, on tulot, jotka muuten lakkaisi- vat, väliaikaisesti kannettava .ia tarpeelJi.set menot suoritet- tava."
Nyt annetussa esityk&essä tämä säännös on näin 'kuulu- va:
,Jos niin kävisi, että edus•kunta ei ole päättän;yt tulo- ja menoarviota ennen sen vuoden a•lkua, jona ·sen pitäisi olla voimassa, ja jos esitys siitä eddlisenä vuonna on annettu eduskunnalle vähintään kaksi kunkautta enn·en eduskunnan istuntokauden päättymistä, on menot, jotka 64 §:n ensimäi-
4 1918 Ylim. V p. - V. M. - Esitys N :o l.
sessä momentissa sanotaan, suoritettava ja sitä varten tar- peelliset tulot väliaikai,sesti kann~ttava."
Valiokunta on Hallituksen kanssa yhtä mieltä siitä, että olisi tärkeätä saada uusi halli:tusmuoto säädetyksi ennenkuin Eduskunta valitsee valtakunnaHe kuningassuvun. Valiokunta katsoo myös voivansa puoltaa esityksessä ehdotetun hallitus- muodon hyväksymistä S'euraavilla muutoksilla.
19 § :n 2 momentti olisi muutettava näin kuuluvaksi:
,Kuningas älköön alkako sotaa ilman Eduskunnan suos- tumusta, mutta on hänen asianaan, jos vihollinen on hyökän- nyt tai ilmeisesti uhkaa hyökätä maahan, ryhtyä tarpeelli- siin toimenpiteisiin vaitaikunnan puolustamiseksi. Rauhan- sopimukseen tarvitaan eduskunnan hyväksyminen."
Kuninkaan ehdoton kielto-oikeus perustuslakiasioi,ssa olisi Valiokunnan mielestä rajoitettava ,lakeihin, jotka jolla- kin tavoin koskevat it,se hallitusmuotoa. Valiokunta ehdottaa sentähden 318 § :n 2 momentin hyväksyttäväksi näin kuulu- . vana:
,La:ki on vahvistettava sellaisena, kuin eduskunta on sen hyväksynyt. Jollei kuninga:s lakia vahvista, on se rauennut, jos on kysymys hallitusmuo'dosta tai laista, joka sisältää hal- litusmuodon muutoksen, selityksen tai kumoamise·n taikka poikkeuksen siitä. Sama olkoon voimassa laista, joka tar- koittaa maa- tai meripuolustuksen järjestämistä kuin myös kruununperimystä koskeva:sta laista."
70 §:n 2 momentti olisi hyväksyttävä seuraavassa muo- dossa, joka Valiokunnan mielestä on asianmukaisempi:
,Kruununtilan haltija. olkoon kuitenkin oikeutettu osta- maan sen perinnöksi, niinkuin siitä on erikseen säädetty."
Muutamissa kohdin Valiokunta sitä paitsi on t:ehnyt esi- tyksen lakå.tekstiin vähäisiä kidellisiä muutoksia.
Sen nojailla, mitä edellä on esitetty, Valiokunta kunnioit- taen ehdottaa,
että Eduskwnta hyväksyisi seuraavan Halli- tusmuodon:
Uusi hallitusmuoto. 5
Suomen Hallitusmuoto.
Koska, sen jälkeen kuin Suomi on tullut riippumatto- maksi, täysivaltaiseksi valtioksi, on havaittu tarpeelliseksi kehittää ja vakaannuttaa maan valtiosääntöä uusilla perustus- lainsäännöksillä, jotka takaavat hallitusvallalle ta~peellista
voimaa ja lujuutta, laajentavat kansanedu~kunnan oik.euksia ja turvaavat kansalaisten oikeutta ja lainalaista vapautta, vahvistetaan täten, Suomen Eduskunnan päätöksen mukai- sesti, joka on tehty 20 päivänä heinäkuuta 1906 annetun Valtiopäiväjärj,estyksen 60 §:ssä määrätyllä tavalla, seuraava Hallitusmuoto Suomelle.
1 §.
Suomi on täysiva.ltainen, perustuslaillinen kuningas- kunta. Kuninkuus on perinnöllinen sen mukaan kuin erityi- sessä laissa säädetään.
2 §.
Valtakunta on jakamaton. Sen rajoja ei voida muuttaa muulla tavoin kuin kuninkaan ja eduskunnan yhtäpitävällä päätöksellä.
3 §.
Toimeenpaneva valta on kuninkaalla.
Lainsäädäntövalta on kuninkaana ja eduskunnalla yh- teisesti.
Tuomiovaltaa käyttävät riippumattomat tuomioistuimt>t.
4 §.
Kuningas älköön samalla olko toisen valtion hallitsijana.
5 §.
Kuninkaan tulee tunnustaa evankelista uskonoppia.
6 1918 Ylim. Vp.- V. M.- Esitys N:o 1.
6 §.
Kuninkaan tulee oikeutta ja totuutta vahvistaa, rakastaa ja edistää, mutta nurjuutta ja vääryyttä estää ja kieltää.
7 §.
Kuningas on, valtion '})äämiehenä, pidettävä kunniassa ja arvossa. Syytettä häntä vastaan ei voi nostaa.
8 §.
Hallituks·een astuessaan kuningas antaa Suomen kansalle va·kuutuksen maan valtiosäännön ja lakien voimassapitä- misestä.
9 §.
Kuninkaan tulee 'hallita valtakuntaa tämän \hallitusmuo- don ja maan muiden lakien mukaan. Apuna kuninkaalla hallituksessa on valtioneuvosto.
10 §.
Kuninkaalle tuleva vuotuinen määräraha vahvistetaan kuninkaan hallii.uskaudeksi, älköönkäsitä muutettako muulla tavoin kuin kuninkaan ja Pduskunnan yhtäpitävällä pää- töksellä.
11 §.
Kuninkaan vallan käyttämisestä, jos kuningas oleskelee ulkomailla tai sairauden takia on estetty hallitusta hoita- masta, sekä holhojahallituksesta kuninkaan alaikäisyyden aikana ovat voimassa erityis-et perustuslainsäännökset.
12 §.
Kuningas älköön eduskunnan suostumuksetta oleskelko ulkomailla kauempaa aikaa kuin kuusi kuukautta.
13 §.
Jos niin tapahtuisi, että koko kuningassuku loppuisi, hoitakoon valtioneuvosto hallitusta kunnes eduskunta, joka viipymättä on kokoonkutsuttava, on valinnut uuden kunin- kaan.
Uusi hallitusmuoto. 7 14 §.
Valtion~mvoston muodostaa pääministeri Ja tarpeellinen luku ministereitä.
Valtioneuvoston jäsenibi kuningas kutsuu rehellisiksi ja taitaviksi tunnettuja syntyperäisiä Suomen kansalaisia.
Kuningassuvun jäsen älköön ;kuuluko valtioneuvostoon.
Kruununperillinen saakoon kuitenkin ilman äänioikeutta ottaa osaa valtioneuvoston istuntoihin.
15 §.
Valtioneuvostossa on niin monta osastoa, kuin eri hal- linnonhaaroihin kuuluvia asioita varten on tarpeen. Kussa- kin osastossa on päällikkönä ministeri.
Osastojen lukumäärä ja yleinen toimiala vahvistetaan lain kautta, mutta tarkempia säännöksiä asiain jaosta osas- tojen kesken sekä valtioneuvoston muusta järjestysmuodosta annetaan asetuksella.
16 §.
Erittäin tärkei,stä asioista. kuningas tekee päätöksensä valtioneuvostossa sen ministerin esittelystä, jonka osastoon asia kuuluu. Sellaisia asioita ovat: kysymykset lainsäädän- nöstä, asetusten antamisesta, eduskunnan kutsumisesta yli- määräisille valtiopäiville, uusien edustajanvaalien toimitetta- vaksi määräämisestä, uusien virkakuntien perustamisesta, 82
§ :ssä mainitut nimitysasiat, ·kysymykset sodasta ja rauhasta sekä sopimuksista ulkovaltojen kanssa ynnä muut. Täs.sä tar- koitettuja asioita käsit.eltäessä tulee mihli mahdollista
kaikk~en valtioneuvoS'ton jäs•ent.en, mutta joka tapauk&essa vähintään viiden, olla saapuvilla ..
Muut kuninkaan ratkaistavat asiat esittelee hänelle asianomainen ministeri kahden muun valtioneuvoston jäse- nen läsnä ollessa.
Erinäisten sotilasasiain esittelystä säädetään erikseen.
17 §.
Kuninkaan päätökset ovat, paitsi sotilaskäskyasioissa, voimaan tullakseen kuninkaan allekirjoitettavat ja sen mi-
8 1918 Ylim. Vp.-V. M.- Esitys N:o l.
nisterin varmennettavat, joka on asian esitellyt. .Tos päätös koskee koko valtioneuvostoa, varmentaa sen valtioneuvoston esittelijä.
ge joka on varmentanut kuninkaan päätöksen, vastaa siitä että toimituskirja päätöksestä on oikea.
18 §.
Jos ministeri havaitsee ·kuninkaan päätöksen olevan lainvastaisen, on hänen siitä nimenomaislsti huomautettava.
Jos päätös olisi vastoin perustuslakia, on ministeri oikeutettu ja velvollinen kieltäytymään sitä varmentamasta.
19 §.
Suom€n suht-eista ulkovaltoihin määrää kuningas, kui- tenkin niin, että sopimukset ulkovaltojen kanssa ovat edus- lmnnankin hyväksyttävät, mikäli ne sisältävät säännöksiä, jotka valtiosäännön mukaan sitä vaativat.
Ku~ingas älköön alkako (poist.) sotaa ilman eduskunnan suostumu!'lta, mutta on hänen asianaan, jos vihollinen on hyökännyt tai ilmeisesti uhkaa hyökätä maahan, ryhtyä tar- peellisiin toim.enpiteisiin va:ltakunnan puolustamiseksi. Rau- hansopimuks·een tarvitaan eduskunnan hyväksyminen.
Kaikki tiedonannot ulkovalloille tai Suomen lähettiläille ulkomailla ovat toimitettavat sen ministerin kautta, jonka osastoon ulkoasiat kuuluvat.
20 §.
Kurrinkaalia on Suomen sotavoiman ylin päällikkyy·s.
Ne asiat, jotka kuninkaalle ylimpänä päällikkönä vä- littömästi kuuluvat, ratkaisee kuningas asianomaisen osas- ton päällikön läsnäollessa. Viimemainitun tulee niistä lau- sua mielensä sekä, milloin hän on toista mieltä kuin kuningas, merkityttää se pöytäkirjaan; erityisen tärkeissä asiOissa osaston päällikkö 2illoin kehoittakoon kuningasta antamaan asian solaneuvoston lausuntoon ja siihen lwtsumaan kaksi tai useampia korkeampia sotilasviranomaisia.
Uusi hallitusmuoto. 9 21 §.
Kuningas voi yksityisissä tapauksissa, saatuansa lau- sunnon korkeimmalta oikeudelta, armoa antamalla kumota rangaistuksen tahi lieventää sitä. Hallituksen jäsenen ar- mahtamisesta noudatettakoon kuitenkin mitä siitä on erik- seen säädetty. Yleistä armahdusta älköön annettako muuten kuin erityisellä lailla.
Kuninkaana on myös oikeus suoda vapautusta lain sään- nöksistä niissä tapauksissa, joissa oikeus sellaisen erivapauden antamiseen on laissa myönnetty.
22 §.
Kuningas v·oi asetuksella luovuttaa päättäruisoikeutensa sellaisissa hänen ratkaistavikseen kuuluvissa asioissa, joita ei tässä hallitusmuodossa ole mainittu, valtioneuvostolle tai jollekin ministerille, joka on osaston päällikkö.
Niissä asioissa, joissa päättämisoikeus 1 momentin mu- kaan on luovut.ettu valtioneuvostolle, niin myös muissa ta- pauksissa, jolloin valtioneuvosto itsenäis{lsti tekee päätök- sensä, tulee vähintään viiden jäsenen ottaa ratkaisuun osaa.
Puhetta johtaa silloin pääministeri tai, hänen est'8ttynä olles- saan, ensimäinen läsnäoleva jäsen.
23 §.
Valtioneuvoston j·äs-enet ovat virkatoimistaan kuninkaalle Ja eduskunnalle vastuunalaiset. ·
Jokainen valtioneuvoston jäsen, joka on ottanut osaa asian käsittelyyn valtioneuvostossa taikka kuninkaan luona, on vastuunalainen päätöks·estä, jollei hän ole pöytäkirjaan merkittäväksi ilmoittanut eroavaa mielipidettä.
24 §.
Oikeuskansleriksi, joka on kuninkaan korkein asiamies, nimittää kuningas oikeudentuntoisen ja puolueettoman mie- hen, jolla tulee olla erinomaiset tiedot oikeusoloista. Hänen velvollisuutenaan on kuninhaan puolesta val~oa, että viran- omaiset ja virkamiehet noudattavat lakia sekä täyttävät vei-
•
10 1918 Ylim. Vp.- V. M.- Esitys N:o 1.
vollisuutensa, niin myös ajaa tai ajattaa syyte asiassa, JOSsa hän katsoo s-ellaista toimenpidettä tarvittavan.
Oikeuskanslerina on valta olla saapuvilla kaikkien tuo- mioistuinten ja virastojen istunnoissa, niin myös saada tieto valtioneuvoston sekä tuomioistuint,en ja virastojen 'Pöytä- kirjoista.
Oikeuskansleria avustaa apulainen, joka tarvittaessa astuu hänen sijaansa.
25 §.
Jos oikeuskansleri havaitsee, että valtioneuvpsto taikka valtioneuvoston jäsen virkatoimessaan m€ll2ttelee lainvastai- sesti, tulee hänen siita tehdä huomautus ja samalla ilmoittaa, mikä siinä on lain vastaista. (Poist.) Jos huomautus jätetään vadeenottamatta, olkoon hänellä valta antaa kuninkaalLe ker- tomus asiasta. Jos lainvastaisuus on sellainen, että valtio- neuvoston jäsen voidaan panna siitä syytteeseen 52 § :ssä mai- nitussa valtakunnanoikeudessa, ja kuningas määrää syytteen nostettavaksi, ajaa sitä oikeuskansleri. Jos kuningas määrää syytteen oikeuskansleria vastaan nostettavaksi, ajaa sitä ku- ninkaan määräämä henkilö.
26 §.
Oikeuskanslerin tulee joka vuodelta kuninkaalle antaa kertomus virkatoimistaan ja lain noudattamista koskevista havainnoistaan.
27 §.
Suomen kansalaisoikeus on jokaisella, joka. on syntynyt suomalaisista vanhemmista, niin myös vieraan maan nai- sella, joka on mennyt naimisiin suomalaisen miehen kanssa.
Vieraan maan kansalainen voidaan ottaa Suomen kansa- laiseksi niillä ehdoilla ja siinä järjestyksessä kuin laissa eribeen säädetään.
28 §.
Jokainen Suomen kansalainen olkoon lain mukaan tur- vattu hengen, kunnian, henkilökohtaisen vapauden, onnen ja
Uusi hallitusmuoto. 11 omaisuud-en puolesta. Älköön Suomen kansalaisen saavutet- tuja oikeuksia uudella lailla raj.oit-ettako muussa järjestyk- sessä, kuin perustuslain muuttamisesta on säädetty.
Omaisuuden pakkolunastuks.esta yleiseen tarpeeseen täyttä korvausta vastaan säädetään lailla.
29 §.
Suomen kansalainen on oikeutettu oleskelemaan omassa maassa, va.paasti täällä valitsemaan asuinpaikkansa ja kul- kemaan paikkakunnasta toiseen.
Suomen kansalaisen oikeudesta lähteä maasta olkoon voi- massa mitä siitä on erikseen määrätty.
30 §.
Suomen kansalaisella on oikeus julkisesti ja yksityisesti harjoittaa uskontoa, mikäili lakia tahi hyviä tapoja ei lou- kata, niin myös, sen mukaan kuin siitä on erikseen sääd-etty, vapaus luopua siitä uskontokunnasta, johon hän kuuluu, sekä liittyä toiseen uskontokuntaan.
31 §.
Suomen kansalaisilla on sanan vapaus s-ekä oikeus kir- joituksen ja kuvallisen esityksen painosta julkaisemiseen ke- nenkään niitä ennakolta estämättä, niin myös oikeus edeltä- päin lupaa hankkimatta kokoontua keskustelemaan yleisistä asioista tai muussa luvallisessa tarkoituksessa sekä perustaa yhdistyksiä tarkoitusten toteuttamista varten, jotka eivät' ole vastoin lakia tai hyviä tapoja.
Säännöksiä näiden oikeuksien käyttämisestä annetaan laiHa.
32 §.
Kirjesalaisuus on loukkaamaton, mikäli siitä -ei ole laissa poikkeusta säädetty.
33 §.
Älköön Suomen kansalaista tuomiHako muussa oikeu- dessa kuin siinä, jonka alainen hän maan lakien mukaan on.
12 1918 Ylim. V11. --V. M.- Esitys N:o 1.
34 §.
Suomen kansalaisella olkoon valta oikeudessa tai valtion hallintoviranomaisen luona omassa asia.ssaan käyttää suoma- laista tai ruotsalaista äidinkieltään, niinkuin siitä laissa sää- eletään.
Säännöksiä maan oikeus- ja virkakielestä annetaan lailla;
ja on asianosais€lle siinä, mikäli se ei tuota suuria vaikeuksia, varattava oikeus saada toimituskirja suomalaisella tai ruotsa- lais-ella äidinkielellään.
Maan suomen-ja ruotsinkielisen väestön sivistyksellisiä .~a
taloudellisia tarpeita tulee valtion tyydyttää samanlaisten perusteiden mukaan.
35 §.
Mitä Suomen kansalaisten yleisistä oikeuksista on sa- nottu ei estä lailla säätämästä sellaisia rajoituksia, jotka so- dan tai kapinan aikana ja sotapalveiuksessa oleviin nähden muulloinkin ovat välttämättömiä.
36 §.
Suom-en kansaa edustaa valtiopäiville kokoontunut edus- kunta. Eduskunta on loukkaamaton.
Eduskunta kokoontuu vaHiopäiville vuosittain 15 päi- vänä tammikuuta, ilman eri kutsumusta, ja lopettaa istun- tonsa satakaksikymmentä päivää koossa oltuansa, joko yh- teen mBnoon taikka väliajoin eduskunnan päätöksen mukaan.
Kuninkaalla on kuitenkin valta eduskunnan esityksestä pi- dentää tai lyhentää valtiopäivät, niin myös valta määrätä uudet vaalit toimitettaviksi ja hajoittaa eduskunta. Ylimää- räisille valtiopäiville kuningas voi kutsua eduskunnan mil- loin tarve sitä vaatii.
37 §.
Oikeus t€11dä ehdotuksia uuden lain säätämis·estä sBkä ennestään olevan muuitamisBsta, selittämisestä tai kumoa- misesta on kuninkaalla sekä eduskunnalla.
Kuningas käyttää aloteoikeuttaan antamalla eduskun- nalle esityksiä. Esitysehdotukset l:=wtii valtioneuvosto. Sel-
Uusi ha Hitusm uoto. 13 laisesta ehdotuksesta on hankittava lausunto, kun asia kuu- luu perustushkien taikka siviili- tai rikoslainsäädännön alalle, korkeimmalta oikeudelta, mutta kun se koskee hallin- toa, korkeimmalta hallinto-oikeudelta.
Eduskunnan aloteoikeudesta s-ekä lainsäädäntöasiain kä- sittelystä valtiopäivillä säädetään valtiopäiväjärjf!.sty ksessä.
38 §.
Sittenkuin eduskunta on hyväksynyt lain, toimitetaan se vahvistettavaksi kuninkaaHe, joka 37 § :ssä säädettyjen pe- rusteiden mukaan siitä vaatii lausunnon korkeimmalta oikeudelta tai korkeimmalta hallinto-oikeudelta.
Laki on va-hvistettava sellaisena, kuin eduskunta on sen hyväksynyt . .Jollei kuningas lakia vahvista, on se rauennut, jos on kysymys hallitusmuodosta tai laista, joka sisäJtää hallitttsmuodon muutoksen, s·elityksen tai kumoamisen taikka poikkeuksen siitä. Sama olkoon voimas•sa laista, joka tar- koittaa maa- tai meripuo'lustuksen järjestämistä kuin myös kruununperimystä koskevasta .Jai,sta .
.Jos kuningas kieltäytyy vahvistamusta muuta kuin 2 momentissa mainittua :la:kia, tulee se ilman vahvistustakin voimaan, jos eduskunta uusien vaalien jälkeen uudestaan hy- väksyY lain mnuttamattomana väJhintään kahdella kolmas- osalla annetuista äänistä; muussa tapauksessa on laki !kat- sottava rauenneeksi.
.Jollei kuningas kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun laki on hänelle vahvistettavaksi toimitettu, ole sitä vahvis- tanut, katsotaan hänen kieltäytyneen lakia vahvistamasta.
39 § .
.Jokaisen lain johdannossa mainittakoon, että se on syn- tynyt eduskunnan päätöksen mukais·esti ja, kun laki on sää- detty siinä järjestyksessä kuin perustuslain säätämisestä on voimassa, myöskin että niin on menetelty.
Laki on, olkoonpa vahvistettu tai tulkoon voimaan ilman vahvistusta, kuninkaan allekirjoitettava ja asianomaisen mi-
14 1918 Ylim. Vp.- V. M.- I<Jsitys N:o 1.
nisterin varmennettava, jonka jälkeen se on valtioneuvoston julkaistava Suomen lakikokoelmassa.
40 §.
Kirkkolain säätämisestä ja muuttamisesta on erikseen säädetty.
41 §.
Kuninkaalla on oikeus, mikäli ei tässä hallitusmuodossa toisin säädetä, antaa asetuksia asioista, j-otka ennestään ovat hallinnollisilla säämnöksil1lä järjestetyt, niin myös asetuk- sella ta.ikempia määräyksiä lakien täytäntöönpanosta, val- tion omaisuuden hoidosta sekä hallintovirastojen ja yleisten laitosten järjestysmuodosta ja toiminnasta. Asetukseen äl- köön kuitenkaan otettako säännöstä, joka sisältäisi lain muu- toksen.
Asetukset annetaan ja julkaistaan niinkuin laeista 39 § :n 2 momentissa on säädetty.
42 §.
Jokaisilla varsinaisilla valtiopäivillä on, siinä järjestyk- sessä kuin eduskunnan puhemiehen vaalista on säädetty, va- littava rehellisyydestä .ja erinomaisista lainopillisista tiedoista tunnettu mies eduskunnan oikeusasiamiehenä valvomaan, eduskunnan hänelle laatiman johtosäännön mukaan, että vi- ranomaiset ja virkamiehet. noudattavat lakia, niin ettei kukaan tule laillisessa oimeudessaan poljetuksi. Samassa järjestyk- sessä valitaan myöskin varamies oikeusasiamiehen estettynä
ollessa hoitamaan hänen tehtäviään.
43 §.
Oikeusasiamiehellä on sama valta kuin oikeuskanslerilla olla saapuvilla tuomioistuinten ja virastojen istunnoissa sekä saada tieto niiden ynnä valtioneuvoston pöytäkirjoista, niin myös nostaa syyte virantoimituks-essa tehdyistä virheistä ja laiminlyönneistä. Hän on sen vastuun alainen, jonka laki yleisistä syyttäjistä säätää.
Uusi hallitusmuoto. 15 44 §.
Oikeusasiamiehen tulee jookaisille varsinaisille valtio- päiville antaa k·ertomus toimensa hoitamisesta ,sekä selvitys lainkäytön tilasta maassa, niin myös huomauttaa 'lainsää- dännössä ha vaituista puutteista.
45 §.
Korkein oikeus käyttää ylintä tuomiovaltaa oikeusasi- oissa sekä valvoo sen ohella tuomarien ja ulosottoviranomais- ten lainkäyttöä.
46 §.
Korkeimmassa oikeudessa on presidentti ja ta.rpeellinen määrä oikeusneuvoksia.
Ne oikeushallintoasiat, j-otka erityisten säännösten mu- kaan kuuluvat korkeimman oikeuden käsiteltäviin, valmis- tellaan siinä valtioneuvoston osastossa, johon oikeushallintoa koskevat asiat on lu-ettu. Tämän osaston jj!äällikkö on oleva mukana korkeimmassa oikeudessa niitä käsittelemässä.
Korkein oikeus on tuomionvoipa viisijäsenisenä, jollei eräänlaisten asiain ratkaisemista varten ole laissa erikseen säädetty suurempaa tai •pien!'mpää jäsenmäärää.
47 §.
Yleisiä ylioikeuksia ovat hovioikeudet, joiden myöskin tulee pitää silmäHä alioikeuksien ja ulosottoviranomaist€n toimintaa.
Kussakin hovioikeudessa on oleva presidentti sekä tar- peellinen määrä jäseniä.
Hovioikeuksien luku ja tuomiovalta määrätään lailla.
48 §.
Yleisistä alioikeuksista on säädetty laissa.
49 §.
Ylintä tuomiovaltaa hallin ta-oikeudellisissa vali tusasi- oissa, erikseen säädetyillä pioikkeuksiHa, käyitää korkein
