Kokkola 20.2.2015 Käännös
ETELÄ-POHJANMAAN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS, Ympäristö ja luonnonvarat Vaihde 0295 027 500
www.ely-keskus.fi/etela-pohjanmaa
Alvar Aallon katu 8 PL 156, 60101 Seinäjoki
Korsholmanpuistikko 44 PL 262, 65101 Vaasa
Torikatu 40
PL 77, 67101 Kokkola NÄRINGS-, TRAFIK- OCH MILJÖCENTRALEN I SÖDRA ÖSTERBOTTEN, Miljö och naturresurser
Växel 0295 027 500
www.ntm-centralen.fi/sodraosterbotten
Alvar Aallon katu 8 PB 156, 60101 Seinäjoki
Korsholmsesplanaden 44 PB 262, 65101 Vasa
Torggatan 40 PB 77, 67101 Karleby
PROKON Wind Energy Finland Oy Yrittäjänkatu 13
65380 Vaasa
Viite/Referens Storbötet tuulivoimapuisto, Uusikaarlepyy ja Vöyri
Yhteysviranomaisen lausunto Storbötet tuulivoimapuiston ympäristö- vaikutusten arviointiselostuksesta, Uusikaarlepyy ja Vöyri
1. HANKE JA YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI (YVA)
1.1. Hanke
Hankkeen nimi: Storbötet tuulivoimapuisto
Hankevastaava PROKON Wind Energy Finland Oy
Yrittäjänkatu 13,65380 Vaasa
Hankevastaavan YVA-konsultti: FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy, Yrittä- jänkatu 13, 65101 Vaasa
Yhteysviranomainen: Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus), Torikatu 40, 67101 Kokkola
YVA-selostus on saapunut postitse16.10.2014 ruotsinkielisenä liitteenä suomenkielinen yhteenveto. Asia on tullut vireille ruotsiksi.
1.2. Ympäristövaikutusten arviointi (YVA)
YVA-menettelyn tarkoituksena on edistää hankkeen kannalta merkittävien ympäristö- vaikutusten tunnistamista, arviointia ja huomioonottamista suunnittelussa ja päätöksen- teossa sekä samalla lisätä kansalaisten tiedonsaantia ja osallistumismahdollisuuksia.
YVA-menettelyssä ei tehdä hanketta koskevia päätöksiä, vaan tavoitteena on tuottaa monipuolista tietoa päätöksenteon perustaksi.
Tuulivoiman rakentaminen edellyttää YVA-lain mukaisen ympäristövaikutusten arvioin- timenettelyn soveltamista aina, kun hanke käsittää vähintään 10 tuulivoimalaa tai tuuli- voimaloiden kokonaisteho on vähintään 30 MW (valtioneuvoston asetus ympäristövai- kutusten arviointimenettelystä 713/2006). Kaksivaiheisen arviointimenettelyn ensimmäi-
sessä vaiheessa käsitellään arviointiohjelmaa, joka on hankkeesta vastaavan suunni- telma siitä, mitä vaihtoehtoja hankkeella on, mitä ympäristövaikutuksia aiotaan selvittää ja millä menetelmillä sekä miten arviointimenettely tullaan järjestämään. Yhteysviran- omainen on 31.10.2013antanut lausunnon hankkeen YVA-ohjelmasta. Lausunnossa esitetään seikat, joita YVA-ohjelmassa esitetyn lisäksi tulee huomioida ohjelman toteut- tamisessa ja YVA-selostuksessa. YVA-ohjelmassa esitettyjen selvityksien pohjalta on laadittu YVA-selostus. Arviointiselostuksessa esitetään tiedot hankkeesta ja sen vaihto- ehdoista sekä yhtenäinen arvio niiden ympäristövaikutuksista. Yhteysviranomainen ko- koaa eri tahoilta saadut lausunnot ja mielipiteet sekä antaa jälleen oman lausuntonsa, jossa tarkastellaan arviointiselostusta koskevien YVA-asetuksen mukaisten sisällöllisten vaatimusten toteutumista. YVA-menettely päättyy tähän.
Arviointiselostus ja siitä annettu yhteysviranomaisen lausunto liitetään mahdollisiin lupa- tai muihin hankkeen toteuttamista edellyttäviin hakemuksiin. Hanketta koskevista pää- töksistä on käytävä ilmi, miten arviointiselostus ja siitä annettu yhteysviranomaisen lau- sunto on otettu huomioon.
1.3. Hankkeen tarkoitus ja sijainti
PROKON Wind Energy Finland Oy suunnittelee tuulivoimapuiston rakentamista laajalle metsäalueelle noin kahdeksan kilometriä Oravaisten kylän itäpuolella Vöyrin kunnan ja Uudenkaarlepyyn kaupungin kuntien rajalla. Hankealue on noin 1900 hehtaaria. PRO- KON Wind Energy Finland Oy on solminut maanvuokrasopimuksia alueen maan- omistajien kanssa alueen käyttöönottamiseksi tuulivoimapuiston tarpeisiin. Storbötet tuulivoimapuisto sijaistee melkein kokonaisuudessaan alueelle, joka Pohjanmaan vai- hemaakuntasuunnitelma II:n mukaan soveltuu tuulivoimapuiston rakentamiseksi.
Tuulivoimapuiston tarkoituksena on tuottaa tuulivoimalla tuotettua sähköä valtakunnan verkkoon. Hankkeen taustalla vaikuttavat kansainväliset ja kansalliset ilmasto- ja ener- giapoliittiset tavoitteet uusiutuvien energiamuotojen -mm. tuulivoiman lisäämisen osalta, joihin Suomi on sitoutunut. Työ- ja elinkeinoministeriön ilmasto- ja energiastrategian ta- voitteena on nostaa Suomen tuulivoimakapasiteetti 2 500 MW:iin viimeistään vuonna 2020. Kansainväliset ja kansalliset ilmasto- ja energiastrategian ja tuulivoimahankkee- seen liittyvät tavoitteet esitetään alhaalla.
Tuulivoimaloiden kokonaiskapasiteetti on noin 96 MW ja arvioitu vuosittainen nettosäh- köntuotanto olisi noin 340 GWh, mikä vastaa noin 46 000 ilman sähkölämmitystä ole- vien pientalojen vuosittaista sähkönkulutusta.
Storbötet tuulivoimapuisto koostuisi 7–32 tuulivoimalasta perustuksineen, tuulivoimaloi- den välisistä maakaapeleista, huoltotiestöstä, tuulipuiston 110 kV sähköasemasta ja valtakunnanverkkoon liittymistä varten rakennettavasta sähkönsiirtoyhteydestä. Tuuli- puisto liitettäisiin valtakunnan sähköverkkoon puiston länsipuolella sijaitsevaan Herrfors Ab omistamaan 110 kV Tuovila-Kojoja sähkölinjan kautta. Vaihtoehdossa 1 ja 3 olisi ra-
kennettavan 110 kV sähkölinjan pituus 8,6 km ja vaihtoehdossa 2 noin 6 km. Tuulivoi- mapuiston sisäinen sähkönsiirto on suunniteltu toteutettavaksi maakaapelein.
Tuulivoimapuiston yhteenlaskettu teho olisi 21–96 MW. Arviointiselostuksessa on esi- tetty vaihtoehdoksi myös 4 MW tehoinen voimalaitoskoneisto, jolloin kokonaisteho olisi huomattavasti suurempi eli 128 MW. Lienee kuitenkin selvä, että esitetyt voimaloiden mittasuhteet ovat myös suuremmassa 4 MW vaihtoehdossa samat. Tuulivoimala koos- tuisi perustusten päälle asennettavasta tornista, 3-lapaisesta roottorista ja konehuo- neesta. Voimalatyyppinä olisi 3 – 4 MW: voimalaitos. Roottorin halkaisija olisi 131m, tornin korkeus 145 m ja kokonaiskorkeus 210 m. Lähtömelutasoksi on arvioitu 107,5 dB tuulen nopeudella 8m/s. Jokaisen tuulivoimalan ympäriltä raivattaisiin puustoa noin yh- den hehtaarin kokoiselta alueelta rakennus- ja asennustöitä varten. 110 kV elstation skulle kräva en markyta på cirka 0,5 ha mark. Lienee kuitenkin selvä, että esitetyt voi- maloiden mittasuhteet ovat myös suuremmassa 4 MW vaihtoehdossa samat.
Tuulivoimaloiden rakentaminen vaatii vuoden ympäri käytettävän sisäisen tieverkon.
Mahdollisuuksien mukaan käytetään olemassa olevaa metsäautotieverkkoa, jota tarvit- taessa vahvistetaan. Erikoiskuljetuksia varten tiepinnan on oltava vähintään 5,5 metriä.
Maastosta riippuen tehdään jopa 2 metriä leveitä ojanvarsia. Arviolta tarvitaan noin 4 800 m3 soraa per kilometri uutta tietä kun tien kulumispinta on 20 cm ja kantokerros on 40 cm. Olemassa olevien metsäautoteiden kunnostamiseen kuluu vastaavasti noin 3 800 m3 soraa tiekilometriltä. Teillä kuljetetaan tuulivoimaloiden pystyttämiseen tarvitta- vaa rakennusmateriaalia. Tuulivoimapuiston rakentamisen jälkeen tiet käytetään voima- loiden huolto- ja valvontatehtävissä.
Alustavan aikataulun mukaan valmisteleva suunnittelu, YVA-menettely ja hankealueen suunnittelu tehdään pääasiassa vuosina 2012–2014, ja puisto on valmiina vuoden 2015 alussa. Hankkeen aikataulun mukaan tuulivoimapuiston rakennuslupa voidaan hakea vuoden 2015 aikana ja rakennusvaihe päättyy vuoden 2017 aikana.
Arviointiselostuksessa on voimaloiden tehoksi mainittu 3–4 MV kappale. Jos teho tulee olemaan 4 MW/kpl, on puiston kokonaisteho suurimmassa vaihtoehdossa 128 MW ja vuosittainen energiatuotanto kasvanee myös samassa suhteessa.
1.4. Hankkeen vaihtoehdot
Hankkeen ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä tarkastellaan kolme eri vaihtoeh- toa, jotka eroavat toisistaan alueelle rakennettavien voimaloiden lukumäärän osalta. Li- säksi tarkastellaan ns. 0-vaihtoehtoa, jossa tuulipuistoa ei rakenneta.
0-vaihtoehto
Tuulivoimapuisto ei rakenneta. Vastaava sähkömäärä tuotetaan jossain muualla joillain muilla sähköntuotantomenetelmillä.
Vaihtoehto 1
25 tuulivoimalaa Uudenkaarlepyyn kaupungin alueella
Tuulivoimaloiden kokonaisteho on noin 75 MW (100MW, 4 MW/kpl.).
Vaihtoehto 2
7 tuulivoimalaa Vöyrin kunnan alueella
Tuulivoimaloiden kokonaisteho on noin 21 MW. (28 MW, 4 MW/kpl.).
Vaihtoehto 3
32 tuulivoimalaa Uudenkaarlepyyn kaupungin ja Vöyrin kunnan alueilla Tuulivoimaloiden kokonaisteho on noin 96 MW. (128 MW, 4 MW/kpl.).
1.5. Ohjelmat, luvat ja päätökset jotka projekti tarvitsee Asiakohta on käsitelty arviointiselostuksen kohdassa 27.
Rakennuslupa: Tuulivoimaloiden ja sähköasemien rakentaminen edellyttää maankäyt- tö- ja rakennuslain (132/1999) mukaista rakennuslupaa. Rakennuslupaa hakee alueen haltija. Luvan edellytyksenä on mm. päättynyt YVA-menettely.
Muut luvat ja päätökset
Ilmailulain (1194/2009) 165 § mukainen lentoestelupatarvitaan korkeiden rakennel- mien, kuten tuulivoimaloiden, rakentamiseen. Lupaa haetaan Liikenteen turvallisuusvi- rastolta. Myös puolustusvoimien lausunto on tarpeen.
Ympäristönsuojelulain (86/2000) 28 §:n mukainenympäristölupatarvitaan, jos tuuli- voimalan toiminnasta saattaa aiheutua lähiasutukselle naapuruussuhdelaissa tarkoitet- tua kohtuutonta rasitusta. Ympäristölupa-asiassa otetaan huomioon mm. voimalasta ai- heutuva melu sekä lapojen pyörimisestä syntyvä valon ja varjon liike.
Sähkömarkkinalain (386/1995) 18 §:n mukaan vähintään 110 kV sähköjohdon raken- tamiseen on pyydettävä sähkömarkkinaviranomaisen eliEnergiamarkkinaviraston lu- pa. Maastotutkimuksia varten tarvitaan lunastuslain (603/1977) 84 §:n mukainenmaas- totutkimuslupaaluehallintoviranomaiselta. Voimalinjojen rakentamista varten tarvittava lunastuslain 5 §:n mukainenlunastuslupa haetaan valtioneuvostolta. Jos lunastuslu- paa haetaan voimansiirtolinjan rakentamista varten ja jos on kyse yleisen ja yksityisen edun kannalta vähemmän tärkeästä lunastuksesta, lunastuslupaa koskevan hakemuk- sen ratkaisee asianomainen maanmittaustoimisto. Tuulivoimalaitosten kytkentä sähkö- verkkoon edellyttää liittymissopimusta.
Hankkeen toteuttaminen edellyttää myös sopimuksia maanomistajien tai aluetta hallin- noivan viranomaisen kanssa.
Luonnonsuojelulain mukaisen poikkeamisluvan tarve voi tulla tuulivoimahankkeissa ky- symykseen, mutta suunnitelmat tulisi tehdä niin, ettei sellaista tarvita.
Vesilain mukainen lupa on tarpeen, mikäli hankkeessa rakennetaan siltoja valtaväylän yli tai johtoja tms. valtaväylän ali (Vesilaki 3. luku 3 §, 4. momentti).
1.6. YVA-menettelyn liittyminen muiden lakien mukaisiin menettelyihin
Hankkeen jatkon edellytyksenä on alueen kaavoittaminen, joka etenee yhtä aikaa YVA- prosessin kanssa. Sähköliittymät edellyttävät Energiamarkkinaviraston lupaa.
2. ARVIOINTISELOSTUKSESTA TIEDOTTAMINEN JA KUULEMINEN Kuulutus ja arviointiselostus ovat olleet virka-aikana nähtävillä 29.10–23.12.2014 Uu- denkaarlepyyn, Topeliuksenpuistikko 7, Vöyrin, Vöyrintie 18 ja Kauhavan, Kauppatie 109 virallisilla ilmoitustauluilla. Kuulutus ja arviointiselostus on myös lähetetty Uuden- kaarlepyyn kaupunginkirjastoon, Topeliuksenpuistikko 7, Vöyrin pääkirjastoon, Härmän- tie 8 ja Kauhavan pääkirjastoon, Kauppatie 88, jossa aineistot ovat olleet esillä yleisölle samaan aikaan. Kuulutus ja arviointiselostus on myös julkaistu Etelä-Pohjanmaa elin- keino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen verkkosivuilla
www.miljo.fi/storbotetvindkraftYVA. Verkkosivuilla on lisäksi julkaistu erillisiä selvityksiä arviointiselostuksen pohjaksi.
Arviointiselostusta koskeva kaikille avoin yleisötilaisuus pidettiin 4.11.2014 klo 16.00–19.00 I UF Pensala, Pensalavägen 907, 66 840 Pensala. Tiedotustilaisuus jär- jestettiin ”avoimet ovet”-periaatteen mukaisesti, joten tilaisuuteen pystyi osallistumaan klo 16.00 ja 19.00 välillä. Tilaisuudessa oli mahdollista tutustua hankkeen suunnittelu-, kaavoitus- ja YVA-aineistoon ja keskustella YVA-menettelyn yhteysviranomaisen, hankkeesta vastaavan, hankkeen suunnittelijoiden ja kaavoittajan kanssa. Tilaisuudes- sa oli kahvitarjoilu. Tilaisuudessa oli runsas osanotto.
Arviointiselostuksen mukaan arviointimenettelyn tukemiseksi koottiin seuranta- ryhmä.Seurantaryhmän kokous pidettiin 11.9.2014 Hotell Norrvallassa, Vöyrintie 305- 307, Vöyri. Kokouksessa keskusteltiin mm. vaikutusarvioinnin tuloksista, arvioinnin tek- nisistä yksityiskohdista sekä hankkeen kaavoitusmenettelystä.
Lausunnot arviointiselostuksesta pyydettiin seuraavilta tahoilta:
EPV Alueverkko Oy, Finavia, Fingrid Oyj, Suomen metsäkeskus, Fortum Oyj Sähkön- siirto, Jeppo byaråd, Jeppo hembygdsförening, Kauhavan kaupunki, Länsi- ja Sisä- Suomen aluehallintovirasto / Ympäristöterveydenhuolto, Maailman Luonnon Säätiö Suomen Rahasto (WWF) Suomen merikotkatyöryhmä, Merenkurkun lintutieteellinen yhdistys, Metsähallitus Pohjanmaan Luontopalvelut, Munsala Jaktförening, Nykarleby stad, Oravaisnejdens Naturvetarklubb. r.f., Oravais Hembygdsförening, Oravais Ung-
domsförening, Pensala jaktlag, Pensala lantmannagille, Pensala Ungdomsförening Pohjanmaan liitto, Pohjanmaan museo, Pääesikunta, Riista- ja kalatalouden tutkimus- laitos, Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan Piiri ry Suomen riistakeskus / Rannik- ko-Pohjanmaa, Svenska Österbotttens Pälsdjurodlarförening r.f., Viestintävirasto, Ös- terbottens svenska producentförbund rf. Vörå kommun. Lisäksi pyydettiin kommentit Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen Liikenne ja- infrastruktuuri – vastuualuelta sekä alu- eiden käyttö- ja vesihuolto-, Luontoympäristö-, Vesistö- ja Ympäristönsuojeluyksiköiltä.
3. YHTEENVETO LAUSUNNOISTA JA MIELIPITEISTÄ
Lausuntoja arviointiselostuksesta saatiin 10 kpl eikä lainkaan mielipiteitä. Kaksi tahoa ilmoitti, että he eivät anna asiasta lausuntoa. Lausunnot käsittelivät arviointiselostuksen eri aihealueita lausunnonantajien toimialojen näkökulmista.Lausunnoissa kiinnitettiin huomiota mm. sähkönsiirtoon sekä eri tuulivoimapuistohankkeen vaihtoehtojen melu ja välke sekä maisemallisiin vaikutuksiin. Yleisesti selvityksiä pidettiin hyvinä, selkeinä ja riittävinä. Lyhennelmät arviointiselostuksesta saaduista lausunnoista esitetään aakkos- järjestyksessä:
Lausuntojen ja mielipiteiden keskeinen sisältö on huomioitu yhteysviranomaisen lau- sunnossa.
3.1 Ilmatieteen laitos
Ilmatieteen laitos ei lähetä tästä lausuntoa.
3.2 Fingrid Oyj
Fingrid Oyj kiittää mahdollisuudesta lausua Storbötetin tuulivoimapuistohankkeen ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta ja lausuu seuraavaa:
Ympäristövaikutusten arviointiselostuksen mukaan Storbötetin tuulivoimapuistohanke liitetään Herrfors Nät-Verkko Oy:n 110 kV voimajohtoon, joten Fingridillä ei ole huo- mautettavaa laaditusta ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta. Yhteyshenkilönä hankkeessa toimii Mika Penttilä 030 395 5230.
3.3 Pietarsaaren seudun sosiaali- ja terveydenhuoltolaitos
YVA-selostuksessa on lähdettävä siitä, ettei asutukselle saa missään olosuhteissa ai- heutua terveyshaittaa. Terveydenhuoltolain mukaan kaikki voimassa olevat vaatimukset on jokaisen yksilön kohdalla täytyttävä.
YVA-selostukseen sisältyy melumallinnuksia myös matalataajuiselle melulle sekä var- jostusmalleja. Mallinnuksiin sisältyy kuitenkin useita epävarmuustekijöitä, esim. miten äänet vaimentuvat maastossa ja sisällä asunnoissa.
Koska täsmällisiä melutasoja tai varjostusaikoja ei voida mitata etukäteen, terveystar- kastus katsoo, että yleinen suojavyöhyke 10 x napakorkeus on asetettava asutuksen terveyden turvaamiseksi. Lisäksi on erityisen tarkasti selvitettävä melu (sisältäen mata- lataajuisen melun sisätiloissa) ja varjostus 2 km säteellä tuulivoimapuistojen voimaloista sijaitsevien asuntojen kohdalla sen jälkeen kun todellisia lähtötietoja on saatavilla, jotta olemassa olevilla asunnoilla ei raja-arvoja ylitetä.
Terveystarkastus toteaa, että vaihtoehdoissa 1 ja 3 matalataajuinen melu ylittää annet- tuja raja-arvoja useilla asunnoilla ja vaihtoehdossa 3 voimalan melu voi aiheuttaa mer- kittäviä vaikutuksia yhdelle vapaa-ajan asunnolle. Tätä on huomioitava tuulivoimaloiden suunnittelussa. Vaikka vapaa-ajanasunto ei sijaitse vapaa-ajan asumiseen tarkoitetulla alueella, vapaa-ajan asunto on kuitenkin olemassa oleva rakennus.
3.4 Kauhavan kaupunki
Selvitys on asianmukaisesti laadittu, eikä Kauhavan kaupungilla ole huomautettavaa YVA-selostuksen johdosta.
3.5 Museovirasto
Museoviraston ja Pohjanmaan museon välisen yhteistyösopimuksen mukaisesti asiaa hoitaa sekä arkeologisen kulttuuriperinnön että rakennetun kulttuuriympäristön ja mai- seman osalta Pohjanmaan museo.
3.6 Uudenkaarlepyyn kaupunki, kaupunginhallitus
Kokonaisarvioinnissa on huomioitava, että arvioinnin kaikissa tarkastelualueissa esiin- tyy epävarmuustekijöitä ja yleistyksiä. Selostuksessa ansiokkaasti esiin tuodut epävar- muustekijät on huomioitava päätöksenteossa/ratkaisuissa tulevissa prosessin vaiheis- sa.
Kokonaisvaikutukset maisemaan, ihmisten elinoloihin (kylän asutukseen) melun, varjos- tuksen ja välkkeen muodossa on arvioitava kunnallisella tasolla YVA-menettelyssä.
Nämä seikat ovat tärkeitä kunnallisen suunnittelun pohjaksi. YVA-prosessin ja kaavoi- tusmenettelyn tarkoituksena on pyrkiä siihen, ettei haittoja muodostu toteutuksen ja käytön yhteydessä.
Kun Storbötetin alue suunnitellaan tuulivoimalle, alueen luonne muuttuu. Alueesta tulee harvaan asuttu teollisuusalue erityisrajoituksineen. Alueelle asetetaan rajoituksia mm.
turvallisuudelle, ja paikoin muodistuu myös massiivista rakentamista, joka käytön aika- na estää täydentävää asuntorakentamista ja uudisrakentamista kylän eteläisimpien alueiden peruselinkeinoissa.
Hanke on iso, erityisesti VE-3, jossa1900 hehtaarin suuruinen alue kaavoitetaan jopa 32 tuulivoimalalle. Jos hanke toteutuu kokonaisuudessaan, muodostuu valtavaa mai-
semavaikutusta. YVA-selostuksessa on nostettu esiinnegatiiviset maisema- ja kult- tuurivaikutukset, jotka muodostuvat, jos puisto toteutetaan kokonaisuudessaan. Vai- kutukset ovat merkittävät puiston pohjoispuolella sijaitsevalle kylälle. Lill- ja Storbötetin alueet ovat maisemallisesti arvokkaita, ja alueet ovat saaneet VR-merkinnän yleiskaa- vassa (virkistys- ja vaellusalue). Arviointiin on kuitenkin lisättävä, että tuulivoima-alue on osoitettu uusiutuvalle energiantuotannolle vaihemaakuntasuunnitelmassa 2 ja valta- kunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaan tuulivoima keskitetään ensisijaisesti useiden tuulivoimaloiden puistoihin. Puiston laajuus huomioon ottaen maisemavaiku- tuksilta ei voida välttyä, ja nyt on otettava kantaa siihen, halutaanko tuulivoimapuisto, jolla on mahdollista paikallisesti tuottaa merkittävä määrä sähköä. Tämän arvioimiseksi asiakirjoihin sisältyy useampi maisemanäkymä ja kuvamontaasi.
Melulaskennat on laadittu suositellun simulointimallin (ISO 9613-2) mukaisesti. Jatko- prosessissa on kiinnitettävä huomiota siihen, että meluarviointi perustuu simulointiin, jossa lähtötieto on oletettu ja laskentaseikat tulkittavissa. Laskentamallissa on tark- kuushaarukka, jota on otettava huomioon jatkosuunnittelussa, erityisesti voimaloiden si- joittuessa karkeaan maastoon mm. Lill- ja Storbötetin alueilla, tuulivoimapuiston ja asu- tuksen välissä. Kovat maastokohdat voivat aiheuttaa äänitason vahvistumista oletetun vaimentumisen sijasta. Mahdollisen vahvistuminen koskee erityisesti matalataajuisia ääniä « 200 Hz.
Arvioinnissa on myös tässä hankkeessa käytetty standardiseinän normi, joka ei ole kyt- ketty yksittäiseen rakennukseen. Tutkimuksien mukaan rakennuksien rakenteissa esiin- tyy merkittäviä vaihteluja äänien vaimentamisessa.
Pensalassa olemassa olevissa taloryhmissä asutus altistuu voimaloiden melulle. Ra- kennuskanta koostuu ainoastaan muutamasta rakennuksesta, siksi niitä on syytä tar- kastella tarkemmin. Mahdollisten tulevien meluhaittojen esiintymisen välttämiseksi, pi- täisi voimaloiden ja asutuksen välille asettaa turvamarginaali etäisyyden suhteen, erityi- sesti kun puistoon suunnitellaan suuri määrä voimaloita.
Selvitykset eivät osoita merkittäviä varjostus- ja välkehaittoja olemassa olevalle asutuk- selle. Varjostus- ja välkehaitat vaihtelevat vuodenajan mukaan ja esiintyvät auringon noustessa ja laskiessa. Tutkimuksessa on keskitytty lähinnä VE 1:een ja huomioitu VE 2:n vaikutukset (= ve 3.).
Ehdotetaan, että jatkosuunnittelussa tarkastellaan erityisesti hankkeen maisema- ja me- luvaikutukset. Tarkasteluun on myös kuuluttava sähkönsiirto, koska se suunnitellaan to- teuttavan ilmajohdolla, erityisesti Fulbergetin läheisyyteen sijaitseviin kallioalueisiin liit- tyvillä alueilla.
3.7 Uudenkaarlepyyn kaupunki, ympäristö- ja rakennuslautakunta
PROKON Wind Energy Finland Oy on jättänyt ELY-keskukselle ympäristövaikutusten menettelystä annetun lain mukaisen YVA-selostuksen, joka koskee Storbötetin tuuli- voimapuistohanketta Uudenkaarlepyyn kaupungissa ja Vöyrin kunnassa. YVA-
selostuksessa esitetään tiedot hankkeesta ja hankevaihtoehdoista sekä yhtenäinen ar- vio vaihtoehtojen ympäristövaikutuksista. Hankekokonaisuuteen kuuluu myös mm. säh- könsiirto, sähköasemat, tiet ja huoltoalueet tuulivoimapuistoon liittyen. Etelä-
Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on pyytänyt Uudenkaarlepyyn kaupungin lausunto YVA-selostuksesta.
Suunniteltu tuulivoimapuisto sijaitsee Pensalassa Stor- ja Lillbötetetin eteläpuolella.
Puiston pinta-ala on 1900 hehtaaria, josta noin kolme neljäsosaa sijaitsee Uudenkaar- lepyyn kaupungin rajojen sisällä ja loput Vöyrin kunnassa. YVA-selostuksessa on tar- kasteltu seuraavat hankevaihtoehdot:
Ve.1: 25 tuulivoimalaa Uudessakaarlepyyssä Ve.2: 7 tuulivoimalaa Vöyrissä
VE.3: 32 tuulivoimalaa sekä Uudessakaarlepyyssä että Vöyrissä
Ve.0: Nollavaihtoehdossa hanketta ei toteuteta ja vastaava sähkömäärä tuotetaan muualla muulla keinoin.
Tuulivoimaloiden tornin korkeus on suunnitelmien mukaan 145 m ja lapojen halkaisija 131 m, kokonaiskorkeus on siten reilut 210 m maanpinnan yläpuolella. Voimalan teho on 3 MW. Jos tuulivoimapuisto toteutetaan vaihtoehto 3 mukaisesti, joka tarkoittaa 32 voimalaa, kokonaisteho on 96 MW. Alustavasti tuulivoimapuisto liitetään uuden 8,6 km pituisen voimajohdolla puiston länsipuolella olemassa olevaan 110 kV voimajohtoon.
Lähimmät asunnot sijaitsevat Pensalassa, tuulivoimapuiston pohjoispuolella 1,4 km etäisyydellä.
Ympäristö- ja rakennuslautakunta toteaa, että Storbötet tuulivoimapuiston YVA-selostus on laaja ja hyvin tehty, eli lautakunta ei näe suoranaisia virheitä. Lautakunta haluaa kui- tenkin seuraavan otettavan huomioon hankkeen jatkosuunnittelussa:
1) YVA-selostuksen mukaan maisemaan ja kulttuuriympäristöön kohdistuvat todennä- köisesti suurimmat haitat. Tuulivoimalat näkyvät hyvin Pensalan kylään. Voimalat 1, 2, 6, 8 ja 9, jotka sijaitsevat puiston pohjoisosan reunalla vaikuttavat eniten asutuk- seen. Myöhemmässä suunnitteluvaiheessa on tärkeää pohtia näiden tuulivoimaloi- den lopullista sijoittelua meluhaittojen, varjostusvaikutuksien jne. minimoimiseksi.
2) YVA-selostuksen teknisessä kuvauksessa mainitaan, että yksikköteho on 3–4 MW.
Yhteenlaskettu teho voi siten olla 128 MW(32 st x 4 MW) 96 MW sijasta. Tarkempi selvitys lähellä sijaitsevaan asutukseen kohdistuvista vaikutuksista on tarpeen, jos tuulivoimapuisto rakennetaan 4 MW:n voimaloilla. Asemakaavasta voisi ilmetä, että jopa 4 MW:n voimaloita sallitaan, jos selvitykset osoittavat, että se on mahdollista.
Näiden tietojen perusteella painotetaan, että osayleiskaavaa varten pitäisi laatia sel- vitys "worst case"-skenaarion kautta, joka vastaa noin 110 dB, koska tuulivoimamal- leja ei yleensä vahvisteta ennen rakennuslupavaihetta.
3) Taulukko 27.2 YVA-selostuksen sivulla 218 on korjattava. Aluehallintovirasto käsitte- lee kuntien rajoja ylittävien toimintojen ympäristölupia (YSL527/2014,34§, 2 mom.
kohta 2).
4) Liitteessä 3D (melumallin tulokset, yhteisvaikutukset) tulisi myös huomioida kaksi jo myönnettyä 3 MW:n tuulivoimalaa Pensalatien 401 varrella (Prokon Wind Energy Finland Oy).
5) Valtioneuvoston asetus tuulivoimaloiden melun ohjearvoista laaditaan parhaillaan, ja sen astuttua voimaan, tuulivoimaloiden lopullisen sijoittelun suunnittelussa asetusta tulisi noudattaa.
Ympäristönsuojelusihteerin ehdotus hyväksyttiin.
3.8 Pohjanmaan museo
Pohjanmaan museo on tutustunut FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy:n laatimaan
ympäristövaikutusten arviointiselostukseen. YVA-menettelyssä arvioitavat vaihtoehdot ovat jakautuneet alueellisesti kahden kunnan alueelle vaihdellen eri toteutus-
vaihtoehdoissa suuruudeltaan 7–32 voimayksikön välillä. Arviointityön kuluessa on täydennetty muinaisjäännöksiä koskevaa tietoa maastotyönä. Suunnittelussa on huomioitu Museoviraston vaihekaavaehdotuksesta antama lausunto hankealueesta itään olevien alueiden soveltuvuudesta tuulivoimarakentamiseen.
Suojelukohteet ja vaikutukset niihin on kerrottu. Selostuksessa on havainnollistettu mm.
voimaloiden näkyvyyttä ja vaikutuksia jaottelemalla kohteet vyöhykkeittäin välille 0–25 km. Museo katsoo, että selostuksessa on tuotu selkeästi esiin arvokkaat maisema- alueet ja kulttuuriympäristöt.
Yhteisvaikutuksia on kuvattu esittämällä lähialueen muut tuulivoimahankkeet.
Maisemavaikutusten ei ole arvioitu noudevan merkittäviksi. Museo toteaa, että
kulttuuriympäristön perusteella myös laajien vaihtoehto vaikuttaa totetuttamiskelpoiselta ja maakuntakaavassa osoitetun alueen painopisteen ohjaaminen Vöyrin suuntaan on laajassa vaihtoehdossa kulttuuriympäristöjen kannalta perusteltua, koska se turvaa Jepuan suunnassa sijaitsevia muinaisjäännöksiä, joista nk. Hednatemplet on
nykytiedon ainutkertainen. Arvioinstiselostuksessa on todettu, että muinaisjäännösten rahoituksen turvaamiseksi ne merkitään rakennustöiden ajaksi. Museo toteaa, että voimalakuljetukset edellyttävät yleensä teiden kantavuuden parantamista sekä niiden leventämistä. Lisäksi voimala-alueen sisäinen sähkönsiirto tapahtuu maakaapelein tieverkostoa seuraten. Edellä sanottu huomioiden koskee tien vieressä sijaitsevia muinaisjäännöskiä muinaismuistolain 15§ eli ne voidaan joutua tutkimaan hankkeen kustantamana.
Museo huomauttaa, että jatkuva lentoestovalojen voimakas välkyntä voi osoittautua arvioitua suuremmaksi haitaksi. Selostuksessa todetaan, että on ehkä mahdollista
käyttää tutka-aktivoituvia valoja ja museon näkemys on, että mahdollisuutta sammutettavien lentoestevalojen käyttöön tulisi selvittää edelleen.
3.9 Pääesikunta, Logistiikkaosasto
Pääesikunnan logistiikkaosastolla ei ole huomautettavaa Storbötetin tuulivoimapuiston ympäristövaikutusten arviointiselostuksessa.
3.10 Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos
Pyydettynä lausuntonaan Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos (RKTL) esittää seuraavan.
Hankealueen pesimälinnustoa on kartoitettu neljällä atlasruudulla (10 x 10 km). YVA- ohjelman mukaan hankealueella on tehty pesimälinnuston linja-, piste- ja kartoituslas- kentoja kuuden päivän aikana touko-kesäkuussa 2013; tätä ennen maalishuhtikuussa selvitettiin kahden päivän ajan aikaisten pesijöiden, kuten metson,pöllöjen,tikkojen ja käpylintujen,esiintymistä. YVA-ohjelman mukaan pesimälintuselvitysten tarkoituksena on paikantaa uhanalaisten ja harvalukuisten lajien kannalta tärkeät avainbiotoopit.
Hankealueella toimivien riistanhoitoyhdistysten (Nykarlebynejdens jvf ja Vörånejdens jvf) arvioidut kanalintumäärät olivat RKTL:n riistakolmiolaskennoissa kesällä 2013 Ran- nikko-Pohjanmaan riistakeskusalueen keskitasoa.Etenkin metson soidintaminen voi häiriintyä alueen pirstoutumisesta ja rakennusaikaisista häiriöistä. Tuulivoiman raken- tamisen ja maiseman pirstoutumisen vaikutusten lisäksi myös meluvaikutuksia metson soitimeen tulisi arvioida. Jotta tuulivoimahankkeen vaikutuksia alueen pesimälintukanto- jen ajalliseen muutokseen voitaisiin osoittaa luotettavasti,lintulaskennat tulisi suorittaa hankealueella ja samoin menetelminvastaavalla vertailualueella,jolla oleellista ympä- ristömuutosta ei tapahdu. Laskennat tulisi toistaa monenavuonna ennen rakentamista, rakentamisen aikaan ja sen jälkeen.
YVA-ohjelman mukaan hankealueen läheistä lintujen muuttoa tarkkailtiin kahden henki- lön panoksella syksyllä 2012 yhteensä 180 tunnin ja keväällä 2013 yhteensä 150(2x 75) tunnin ajan. Määrät vaikuttavat riittäviltä muuton voimakkuuden arvioimiseen. Han- kealueen eteläpuolella sijaitsevat Paljakkanevan-Åkantmossenin Natura 2000 -alueet sekä lännessä ja luoteessa noin 20 km:n etäisyydellä linnustolle tärkeät Merenkurkun ja Uudenkaarlepyyn saariston IBA- sekä noin 10 km:n etäisyydellä Oravaistenlahden FI- NIBA-alueet. YVA-ohjelmassa muutamille lajeille (kuten petolinnuille) tulisi laatia tör- mäysmallinnus ja arvioida törmäyskuolleisuuden mahdollisia populaatiovaikutuksia.
Törmäysmallinnukset tulisi tehdä suojelullisesti arvokkaille niin paikallisille pesimälajeille kuin ainoastaan muutolla havaittaville lajeille. Mallinnuksissa tulee selvittää tuulivoima- loiden korkeuden ja niiden sijoitteluvaihtoehtojen,kuten sijoittelu linnuston muuttovirran suuntaisesti, vaikutukset törmäyksiin.
Storbötetin aluetta käytetään metsästykseen, marjastukseen ja sienestykseen. Alueen keskellä on metsästysmaja. Alueella esiintyy merkittävimpinä riistaeläiminä hirvi,ilves, supikoira, kettu, metsäjänis ja saukko. Hankealueella on hirvihavaintokorttien mukaan (2008–2012) hirvien kesä- ja talvilaidunalueita. Tutkimuksissa hirvien on havaittu vältte- levän tuulivoima-alueita. YV A-ohjelman luontokuvauksen mukainen alue on tyypillistä hirven elinympäristöä. Tuulivoimaloiden läheisyydessä hirvien vasominen voi häiriintyä, mikä puolestaan heikentää metsästysmahdollisuuksia hankealueella.
Tuulivoiman välittömien vaikutusten, kuten melun ja pirstoutumisen, takia riistakannat todennäköisesti supistuvat ja alueen houkuttelevuus metsästysalueena heikkenee välit- tömien vaikutusten ja riistakantojen pienentymisen myötä tuulivoima-alueen läheisyy- dessä. Myös muu alueen virkistys- ja harrastuskäyttö luultavasti vähenee. Metsästettä- essä sähköjärjestelmät voivat vahingoittua ja muodostaa turvallisuusriskin. Riista- ja ka- latalouden tutkimuslaitos pitää tärkeänä,että metsästysmahdollisuuksien muutoksia selvitetään haastattelemalla hankealueilla toimivien metsästysseurojen edustajia.
3.11 Vöyrin kunta, kunnanhallitus
Kunnanhallituksella ei ole huomautettavaa Storbötetin tuulivoimapuiston YVA- selostuksesta.
3.12 Pohjanmaan liitto Yleistä.
Prokon Wind Energy Finland Oy suunnittelee tuulivoimapuiston rakentamista Vöyrin kunnan ja Uudenkaarlepyyn kaupungin alueilla. YVA-menettelyssä on tarkasteltu 3 vaihtoehtoa tuulivoimahankkeen toteuttamiseksi. Vaihtoehdossa 1 rakennetaan 25 voimalan puisto Uudenkaarlepyyn kaupungin alueelle, vaihtoehdossa 2 rakennetaan 7 voimalan tuulivoimapuisto Vöyrin kunnassa ja vaihtoehdossa 3 32 voimalan tuulivoima- puisto Uudenkaarlepyyn kaupungin ja Vöyrin kunnan alueille. Sähkönsiirto suunnitel- laan toteuttavan 6–8,6 km:n pituisena ilmajohtona hankkeen toteuttamisvaihtoehdosta riippuen.
Pohjanmaan maakuntakaava.
Pohjanmaan maakuntakaava vahvistettiin 21.12.2010. Kokonaismaakuntakaavassa osoitetaan kolme tuulivoimalle sopivaa aluetta, joista 2 merellä Siipyyssä ja Korsnäsis- sä sekä yksi mantereella Bergössä.
Pohjanmaan vaihemaakuntakaava 2.
Vaihemaakuntakaava käsittelee uusiutuvia energianlähteitä Pohjanmaalla ja päivittää kokonaismaakuntakaavaa energiantuotannon osalta. Suunnitelma hyväksyttiin maa- kuntavaltuustossa 12.5.2014 ja se lähetettiin ympäristöministeriölle vahvistettavaksi 26.5.2014. Suunnitelmassa osoitetaan 30 alueellisesti merkittävää tuulivoima-aluetta.
Alin raja alueellisesti merkittävälle tuulivoima-alueelle on 10 voimalaa. Storbötetin tuuli-
voimapuiston hankealue sijaitsee pääosin vaihemaakuntakaavassa 2 tuulivoimaloille osoitetulle alueelle 6. Björkbacken.
YVA-selostus.
Hankealueen suhde Pohjanmaan maakuntakaavaan sekä vaihemaakuntakaavaan 2 on YVA-selostuksessa kuvattu oikein. YVA-selostuksessa esitetään kolme vaihtoehtoa tuulivoimapuiston toteuttamiselle. Vaihtoehdoille on laadittu tarkat selvitykset ja Poh- janmaan liiton mielestä vaihtoehdot ovat riittäviä. Kielteiset vaikutukset on todettu ole- van suurimmat niissä kahdessa vaihtoehdossa, joissa on eniten voimaloita. YVA-
arvioinnin tuloksien perusteella voidaan jatkosuunnittelussa lieventää negatiivisia vaiku- tuksia voimaloiden optimaalisella sijoittelulla.
Ympäristövaikutusten arviointiin kuuluu yksi vaihtoehto sähkönsiirrolle valtakunnan verkkoon. Tuulivoimapuisto liitetään voimajohtoon Tuovila-Kojola, joka kulkee noin 4,6 km:n etäisyydellä tuulivoimapuistosta. Pohjanmaan liitto on syksyn aikana käynnistänyt selvityksen suunnitelluista tuulivoimapuistoista ja niiden sähkönsiirrosta valtakunnan verkkoon. Hanke odotetaan valmistuvan syksyllä 2015.
Lopuksi.
Muutoin Pohjanmaan liitto katsoo, että YVA-selvitys on selkeä ja hyvin laadittu sekä ar- vioidut vaihtoehdot ovat riittäviä. Liitto huomauttaa, että lopullisessa tuulivoimapuiston suunnittelussa, osayleiskaavassa, voidaan kielteisiä vaikutuksia vähentää esim. tuuli- voimaloiden sijoittelulla tai vähentämällä tuulivoimaloiden määrää. Aluetta on katsottu sopivan suuren tuulivoimapuiston rakentamiseen, mutta liitto painottaa myös, että lähi- alueella on käynnissä useampi tuulivoimahanke, joita on huomioitava jatkosuunnittelus- sa. Yhteistyö eri tuulivoimahankkeiden välillä on tärkeä kielteisten vaikutuksien vähen- tämiseksi.
4. YHTEYSVIRANOMAISEN LAUSUNTO
Vaikutukset käsitellään siinä järjestyksessä kuin ne on arviointiselostuksessa esitetty.
4.1 Melu
Melu on tuulivoimapuistojen ympäristövaikutuksista ehkä kaikkein keskeisin. Lähialueen asukkaat kuulevat tuulivoimapuistosta kantautuvat roottorin aiheuttamat äänet, joiden voimakkuus vaihtelee tuulen suunnan ja voimakkuuden mukaan. Storbötetin tuulivoi- mapuiston melumallinnukset on tehty ohjelmalla WindPRO 2,8 standardin ISO 9613-2 mukaisesti. Melun lähtötasona on pidetty 107,5 dB. Varsinainen mallinnus on tehty oh- jeiden mukaisesti eikä yhteysviranomaisella ole siihen huomautettavaa.
Mallinnus on tehty asianmukaisesti ja kuvat 7–1,7-3 ja 7–4 antavat kuvan siitä kuinka melukäyrät sijoittuvat olemassa olevan maaston ja asutuksen suhteen.
Laajimman vaihtoehdon 3 mukaan 35–40 dB melualueen väliin jää kaikkiaan 34 pysy- vää rakennusta ja 1 vapaa-ajan asunto. Vaihtoehdossa 2 sijoittuu vastaavalle melualu-
eelle 16 rakennusta. Yhteisvaikutusten seurauksena ei melu näytä leviävän laajemmal- le alueelle kuin mikä vaikutus yksistään Storbötetin tuulivoimapuistolla on koillispuolella olevalle asutukselle. Meluvaikutuksia olisi siis mahdollista vähentää sijoittamalla voima- lat 1-9 kauemmaksi asutuksesta. Joka tapauksessa meluraja ylittyy yhden vapaa-ajan asunnon osalta vaihtoehdossa 3. Tämä tulisi huomioida jatkoa ajatellen.
Ympäristöministeriö on muuttamassa ohjeistustaan melurajoista ja suunnitelmissa raja- na tulisi olemaan 40 dB kaikille rakennuksille. Melurajat koskisivat suojelualueista ai- noastaan kansallispuistoja. Ympäristöministeriö ei kuitenkaan ole vielä vahvistanut oh- jeistuksen muutosta.
Matalataajuisen melun osalta ylittyvät sosiaali- ja terveysministeriön sisämelua koske- vat suunnitteluohjearvot ulkona kahdeksan tarkastellun rakennuksen osalta. Seinien äänieristyvyys huomioon ottaen tulevat ohjearvot sisällä todennäköisesti kuitenkin alit- tumaan.
Lienee selvää, että kaikki myllyt eivät ole sijoittuneet vielä lopullisiin paikkoihinsa. Tästä syystä on tarpeen, kun tiedetään voimaloitten lopulliset sijaintipaikat ja laitteistojen läh- tömelutasot uusia melumallinnus. Mallinnus olisi syytä tehdä myös lähtöarvolla 110 dB, jonka Uudenkaarlepyyn ympäristölautakunta on lausunnossaan esittänyt. Tämä loisi selkeämmän kuvan siitä kuinka lähtömelutason kasvaminen vaikuttaa melukäyrien si- joittumiseen. Samassa yhteydessä on syytä tarkastella myös matalataajuisen melun le- viäminen, jotta vältyttäisiin tilanteelta, jossa matalataajuinen melu kantautuu kuuluvaksi myös sisätiloissa. Muutoin asiakohtaan ei ole huomautettavaa.
4.2 Varjostus ja välke
Varjostus ja välke eivät näyttäisi muodostuvan ongelmaksi missään vaihtoehdossa.
Välkkeen raja-arvoa ei suomessa ole virallisesti olemassa, mutta meillä on rajana so- vellettu Ruotsissa käytössä olevaa 8h/v. Mallinnus on tehty ns. ”real case” mallinnukse- na ja mm. metsänhoidolliset toimenpiteet saattavat vaikuttaa kuinka varjostus tulee jat- kossa näkymään. Voimaloitten etäisyys asutukseen on kuitenkin lähimmilläänkin luok- kaa 1,5 km, joten vaikutukset jäänevät tältä osin kokonaisuutena vähäisiksi. Alue on kuitenkin metsätalouskäytössä ja tilanne saattaa hakkuiden kautta muuttua.
4.3 Ilmanlaatu ja ilmasto
Vaikutuksia ilmastoon on arvioitu siltä pohjalta, että vastaava sähkömäärä tuotetaan polttamalla fossiilisia polttoaineita, joista aiheutuu hiilidioksidi, typpidioksidi ja pienhiuk- kaspäästöjä. Asiakohtaan ei ole huomautettavaa.
4.4Kallioperä ja maaperä
Hankkeen suorat vaikutukset maaperään ja kallioperään aiheutuvat rakennusvaiheen aikana ja koskee tuulivoimapuistolle tärkeiden rakennelmien kuten voimaloiden, huolto- teiden, sähköaseman ja ilmajohdon tolppien rakennuspaikkoja.
Tuulivoimapuistoin vaikutukset kallioperään ja maaperään katsotaan olevan palautu- mattomia ja suoria, mutta pieniä. Olemassa olevan tiedon (OIVA 2014) mukaan hanke- alueella ei ole arvokkaita eikä suojeltuja kallioalueita ja kohteita, joiden maaperää tulisi suojata vaikutuksilta. Hankealueen pohjois- ja länsiosissa sijaitsevat karut kallioalueet arvioitiin kuitenkin puustottomilta alueiltaan olevan metsälain (10 §) mukaisia arvokkaita kallioalueita.
Happamien sulfaattimaiden esiintymisen todennäköisyyttä pidetään alueella pienenä.
Tätä mahdollisuutta ei voi kuitenkaan kokonaan poissulkea. Ennen rakennustöitä teh- täneen maaperäselvityksiä. Tässä yhteydessä lienee helppo selvittää sulfaattimaiden esiintyminen ja siten tarvittaessa suunnitella toimet millä estää mahdolliset happa- muushaitat.
4.5 Pinta- ja pohjavedet
Alueella ei ole arvokkaita pienvesiä, joita erityisesti tulisi huomioida. Joka tapauksessa ojituksen myötä kiintoainekuorma vesistöihin jossain määrin lisääntyy. Toinen mahdolli- nen vaikuttaja voi olla happamuus, joka mainittiin jo edellä. Myös ojituksiin liittyvät ve- siensuojelutoimenpiteet on syytä huomioida ja tehdä siten kuin ojitusten yhteydessä tä- nä päivänä edellytetään.
Tuulipuisto lähes rajautuu lännessä Pensalkangan pohjavesialueeseen. Erikoiskuljetus- ten kuljetusreitti tuulivoimapuiston alueelle joudutaan tekemään kuvan 11.5 mukaisesti, siten, että pohjavesialue ylitetään noin 2 km päästä vedenottamolta. Se on käytännös- sä ainoa mahdollisuus, sillä siltojen kantavuudet eivät riitä erikoiskuljetuksille, tai reitit ovat liian mutkaisia pitkille yhdistelmille. Ylitysalueen osalta on huomioitu, että pohja- veden virtaussuunta on vedenottamolta poispäin, mikä lieventää mahdollisen onnetto- muuden haitallisia seurauksia. Kaikesta huolimatta kuljetusten kanssa on noudatettava erityistä huolellisuutta ja kuljetusreitti on vain erikoiskuljetuksia varten. Muutoin asiakoh- taan ei ole huomautettavaa.
4.6Kasvillisuus ja arvokkaat luontokohteet
Arviointiselostuksen mukaan suunnitelluilla rakennuspaikoilla esiintyvä kasvillisuus on pääasiassa nuorta tai kasvuvaiheessa olevaa havupuuvaltaista talousmetsää sekä kui- vahkoa mäntykangasta. Tuulivoimaloiden sijoituspaikoilla tai sähkönsiirtoreitin alueella ei esiinny luonnonsuojelulain mukaisia tai uhanalaisia luontotyyppejä. Hankealueella ei myöskään ole tiedossa uhanalaisten tai silmälläpidettävien kasvilajien kasvupaikkoja.
Hankealueella suojeluarvoja omaaviksi biotoopeiksi katsotaan Träskesmossenilla sijait- seva alle yhden hehtaarin kokoinen suolampi, vähäpuustoiset kallioalueet sekä liito- oravan pesimäympäristö.
Hankkeella on toteutuessaan metsäalueita pirstova vaikutus, joka arvioidaan korkein- taan kohtalaiseksi. Vaikutus on kuitenkin pieni suhteessa metsätalouden aiheuttamiin muutoksiin. Vaikutukset tuulivoimapuistoalueen kasvillisuudelle ja arvokkaille luonto- kohteille arvioidaan kaikissa toteutusvaihtoehdoissa vähäisiksi. Myös voimajohdon ra- kentamisen vaikutukset kasvillisuuteen arvioidaan kaikissa toteutusvaihtoehdoissa vä- häisiksi.
Asiakohtaan ei ole huomautettavaa 4.7 Linnut
Linnuston osalta on selvitetty alueen pesimälinnusto, tehty sekä kevät-, että syysmuu- ton seurantaa. Linnustolle tärkeät lähimmät FINIBA- alueet sijaitsevat Oravaistenlahtea lukuun ottamatta yli 20 km päässä Storbötetin alueesta.
Pesimälinnustoon kohdistuvat vaikutukset ilmenevät elinympäristön muutoksina ja rakentamistöistä sekä tuulivoimaloiden toiminnasta aiheutuvana häiriönä. Hankealueel- la esiintyvä linnusto on pääasiassa Suomessa yleisenä ja runsaana esiintyvää metsä- lintulajistoa, jonka ei arvioida olevan erityisen herkkää tuulivoimahankkeen aiheuttamille vaikutuksille. Pesimälinnustoselvityksen tulosten perusteella pesimälinnuston tiheys hankealueella on noin 160 paria neliökilometrillä. Hankealueella pesii joitakin silmällä- pidettäviä lintulajeja sekä lintudirektiivin liitteen I lintulajeja.
Suunnitelluilla voimalapaikoilla ei pesi uhanalaisia tai elinympäristön muutoksille erityi- sen herkkiä lajeja. Suojeltujen lintulajien kannalta arvokkaiksi arvioidut alueet on suun- nitteluvaiheessa tarkoituksella jätetty rakennettavien alueiden ulkopuolelle. Yleiselle pesimälinnustolle aiheutuvat vaikutukset arvioidaan vähäisiksi. Suojelullisesti arvokkais- ta pesimälajeista kohtalaisia vaikutuksia arvioidaan kohdistuvan metsäkanalintuihin.
Vaikutukset ovat vähäiset muille alueella pesiville suojelustatuksen omaaville lajeille.
Vaikutukset ovat suurimmat vaihtoehdossa 3, jossa lintujen elinympäristöä häviää tai pirstoutuu eniten. Minkään vaihtoehdon ei arvioida aiheuttavan merkittäviä vaikutuksia muuttolinnustolle tai hankealueen läheisyydessä levähtävälle linnustolle. Hankkeen sähkönsiirron rakentamisella arvioidaan olevan vain vähäisiä vaikutuksia linnustoon.
Varsinaisia törmäysmallinnuksia ei tehty, sillä havaitut yksilömäärät olivat sen verran vähäiset, että mallinnuksella ei selostuksen mukaan olisi saatu mitään lisäarvoa. Tosin RKTL on lausunnossaan katsonut että lintujen törmäysmalleihin ei sen mielestä ole kiinnitetty riittävästi huomiota. Erillisessä lintujen muuttoselvityksessä on kuitenkin hyvin
selvitetty lintujen muuttoreittejä alueella ja arvioitu sen perusteella Storbötetin ja lä- hialuen muiden tuulivoimapuistojen vaikutuksia niihin.
Kokonaisuutena muuttolinnuston törmäykset Vöyrin alueelle suunniteltuihin tuulivoima- loihin arvioidaan niin vähäisiksi, ettei niillä todennäköisesti yksistään ole merkittäviä po- pulaatiovaikutuksia minkään alueen kautta muuttavan lajin kannalta. Tuulivoimapuis- toista aiheutuvan estevaikutuksen ei myöskään arvioida vaikuttavan merkittävästi lintu- jen muuttoreitteihin Vöyrin alueella, koska suunnitellut tuulivoimapuistot ovat kooltaan melko pieniä ja voimalat sijoittuvat samansuuntaisesti lintujen luontaisen muuttosuun- nan kanssa, jolloin puistojen muodostama estevaikutus on mahdollisimman pieni.
Esitettyjä vaikutusarviointeja voidaan pitää oikeina ja tehtyjä luontoselvityksiä voidaan pitää asianmukaisina ja jokseenkin riittävinä. Muuttolinnustoselvityksen lajikohtaiset muuttokartat ovat hyvin havainnollisia. Epävarmuustekijöissä mainittuja puutteita muut- tolinnuston seurannassa (kotkien kevätmuuton alkupää, mehiläishaukan loppukesän muutto, laulujoutsenen loppusyksyn muutto) on syytä pyrkiä täydentämään kaavoitus- prosessin aikana.
4.8 Muu eläimistö 4.8.1 Liito-orava
Maastokartoituksien yhteydessä löydettiin yksi liito-oravaesiintymä samassa paikassa kuin edellinen esiintymä UHEX-rekisterin mukaan. Havaintopaikan ympärillä oli tehty hakkuita, joissa oli jätetty liito-oravan käyttämiä kolopuita. On todennäköistä, että reviiri on hävitetty tämän yhteydessä. Vuoden 2013 kartoituksissa oli ympärillä oleva puusto kasvanut niin paljon, että liito-orava hyväksyi alueen reviirikseen. Paikalla havaittiin kymmenkunta papanaa sekä tuoreita liito-oravan jälkiä lumessa. Samalla paikalla oli myös useampi liito-oravan käyttämää haapaa. Reviiri sijaitsee hankealueen kaakkois- osissa.
Liito-oravien esiintymistä alueella rajoittaa sopivien biotooppien puute, mikä tuli selvi- tyksessä esille. Tiedossa oleva liito-oravan reviiri on huomioitu suunnittelussa, eikä varsinaisia toimenpiteitä kohdistu esiintymisalueelle.
4.8.2 Lepakko
Tehdyn selvityksen perusteella alueella tavataan pohjanlepakkoa sekä siippoja. Lepa- koiden kannalta aluetta ei voida pitää merkittävänä. Lisäksi puuttuu vesistöjä, vanhoja metsiä ja kokopuita sekä hylättyjä latoja ja rakennuksia, joita lepakko käyttää asuin- ja ruokailupaikkana. Hankealueella puuttuu myös monipuolinen ja rikas hyönteisravinto, joka suuri lepakko tarvitsee. Pesimiskartoituksissa hankealueella havaittiin ainoastaan Suomen tavallisinta lepakkolajia, pohjanlepakkoa.
Hankealue ei ole merkittävä muuttaville lepakoille, mikä alueella havainnollistaa kää- piölepakon puuttuminen. Kääpiölepakko on tavallisin elo-syyskuussa muuttava lepakko- laji. Muutonaikaisen suunnistuksen apuna lepakko käyttää maamerkkejä, joita voidaan maastosta erottaa kuten vesistöjä, korkeita harjuja, avohakkuita ja suuria teitä. Storbö- tetin hankealueella ei ole sellaisia suunnistuslinjoja.
Jatkosuunnittelussa on huomioitava sorakuoppien merkitys lepakoille ja tarpeen tullen jo etukäteen miettiä lepakoille aiheutuvien haittojen vähentämiskeinoja, joita tiestä ja sähkölinjasta aiheutuu.
4.8.3 Tavalliset eläinlajit
Muihin eläimiin kohdistuvia vaikutuksia pidetään vähäisinä ja vaikutukset ovat suurim- millaan rakennusaikana, jolloin liikenne alueella on vilkasta. Varsinaisen käytön aika- naiset vaikutukset riistakantoihin on arvioitu merkityksettömiksi. RKTL on lausunnos- saan arvioinut, että melun ja pirstoutumisen takia riistakannat todennäköisesti supistu- vat ja alueen houkuttelevuus metsästysalueena heikkenee välittömien vaikutusten ja riistakantojen pienentymisen myötä tuulivoima-alueen läheisyydessä. Jatkossa onkin tarpeen selvittää mitä vaikutuksia tuulipuiston rakentamisesta on aiheutunut metsästyk- selle.
4.9 Luonnonsuojelualueet
Storbötetin tuulipuiston vieressä on Paljakanneva–Åkantmossenin Natura-alue, joka on otettu verkostoon luontodirektiivin SCI- alueena. Natura-alueesta sijoittuu yli 35 dB:n melualueelle, mutta mallinnuskuvan mukaan Natura-aluetta sijaitsee myös yli 40 dB:n melualueella, osa luonnonsuojelualueeksi hankitusta alueesta jopa yli 45. Vaikutusten vähentämiseksi ei ole esitetty keinoja. Jatkossa on kuitenkin syytä arvioida, onko voimaloiden sijoittelua muuttamalla mahdollisuus vähentää suojelualueelle kohdistuvia meluvaikutuksia. Varsinkin VE 3:ssa ympäristöministeriön suunnitteluohjearvot siis ylittyvät. Myös varjostus- ja välkevaikutukset ulottuvat kuvan 7 mukaan Natura-alueelle.
Tämän tulisi näkyä myös taulukossa 7.6 esitetyssä yhteenvedossa vaikutuksista.
Suunnitteluohjearvojen ylitys on katsottava merkittävämmäksi asiaksi kuin vain
”vähäisiä kielteisiä vaikutuksia”.
ELY-keskus on suunnitteluprosessin aikana kiinnittänyt huomiota siihen, että tuulivoimapuiston eteläisimmät voimalat sijaitsevat varsin lähellä Paljakannevan- Åkantmossenin Natura-aluetta ja että hankealue ulottuu Uudenkaarlepyyn rajalla myös Natura-alueelle. Selostuksen kuvan 4.5. mukaan YVA-ohjelmavaiheen jälkeen
voimalaitosten sijoitussuunnitelmaa on muutettu niin, että voimalaitoksia on sijoitettu vielä lähemmäksi Natura-aluetta ja luonnonsuojelualueeksi hankittua valtion maata.
Muutosten tulisi tapahtua toiseen suuntaan jo senkin vuoksi, että meluvaikutukset jäisivät ympäristöministeriön suunnitteluohjearvojen alapuolelle.
Kuten aiemmin jo mainittiin, Ympäristöministeriö suunnittelee meluohjeistuksen muut- tamista suojelualueitten osalta, mutta 40 dB raja-arvot ovat toistaiseksi edelleen voi- massa.
4.10 Natura-tarveharkinta
Selostukseen sisältyvässä lyhyessä Natura-arvioinnin tarveharkinnassa katsotaan, että luonnonsuojelulain 65 §:n mukainen vaikutusarviointi ei ole tarpeen, koska hankkeesta Natura-alueen suojeluperusteisiin kohdistuvien vaikutusten katsotaan olevan hyvin lie- viä. ELY-keskus pitää johtopäätöstä oikeana, koska Natura-alue on otettu verkostoon vain luontodirektiivin mukaisena SCI-alueena.
4.11 Yhdyskuntarakenne ja maankäyttö
Hankealueella on voimassa Pohjanmaan maakuntakaava. Maakuntakaavassa hanke- alueelle ei ole osoitettu merkintöjä. Hankealueen eteläisin kulma rajoittuu Natura 2000- alueen rajaan ja soidensuojeluohjelmaan (SL-2). Lännessä hankealue ulottuu tärkeäksi pohjavesialueeksi vedenoton kannalta tai vedenotolle soveltuvaksi alueeksi merkittyyn alueeseen (pv). Pohjavesialue on lisäksi merkitty vedenottoalueeksi (et-v). Pohjavesi- alueesta pohjoiseen kulkee vesijohto.
Vaihekaavassa II:n painopiste on tuulivoima. Tavoitteena on osoittaa tuulivoimalle so- veltuvat alueet vuoteen 2030 ulottuvalle kaudelle. Ehdotuksessa Vaihekaava II:ksi Storbötetin tuulivoima-alue sijaitsee melkein kokonaisuudessaan alueellisesti merkittä- ville tuulivoimapuistoille soveltuvalle maa-alueelle (tv-1) (Kuvio 16.7). Noin 4,5 km:n etäisyydellä hankealueen länsipuolella kulkee kaakkois-luoteissuuntainen 110 kV voi- majohto.
Storbötetin tuulivoimapuisto sijoittuu kokonaisuudessaan vaihekaava ll esitetylle Björk- backenin alueelle.
Storbötetin hankealue sijaitsee vaihemaakuntakaavaehdotuksen mukaisen tuulivoima- alueen ”Björkskogen, S” länsiosassa. Ympäristöministeriölle kaavaehdotuksesta anta- massaan lausunnossa ELY-keskus piti tärkeänä tavoitteena maakuntakaavoituksessa, että muuttolinnustolle aiheutuvien haitallisten vaikutusten ehkäisemiseksi tuulivoimaloil- le herkkien suurikokoisten lajien (laulujoutsen, hanhet, kurki, merikotka) päämuuttorei- teille rannikolla voitaisiin jättää tuulivoimaloista vapaa suojavyöhyke. Tältä kannalta katsoen maakuntakaavan tuulivoima-alueista pidettiin kyseenalaisena myös Björk- backenin eteläosaa.
Storbötetin alue on pääasiassa metsätalouden piirissä olevaa kasvatusmetsää. Aluetta käytetään myös metsästykseen, marjastukseen ja ulkoiluun. Alueella toimii lisäksi kal- liomurskaamo (Oravais Kross & Maskin Ab), joskin arviointiselostuksen mukaan toimin- ta ei siltä osin ole käynnissä.
Arviointiselostuksen mukaan alueen käyttöä rajoitetaan turvallisuussyistä rakennusai- kana, mutta sen jälkeen toimintaa ei ole rajoitettu ja uudet tehtävät tiet ym. ovat myös maanomistajien käytössä. Tuulivoimapuisto aiheuttaa rajoituksia asuinrakentamiseen meluvaikutusten kautta.
Asiakohta antanee selkeän kuvan siitä mitä tuulivoimapuiston alueella voi harrastaa ja mihin sitä voidaan jatkossa käyttää. Tältä osin asiaan ei ole huomautettavaa.
4.12 Elinkeinot
Tuulivoimapuistolla voidaan arvioida olevan jossain määrin vaikutuksia metsätalouteen, sillä voimalaitosten ja teitten ja sähkölinjan alle jäävät alueet ovat poissa metsätalouden tuotannosta. Arviolta kysymys on vaihtoehdosta riippuen 12–54 ha:sta.
Lähialueilla on turkistarhoja joista lähimmälle on hankealueen rajalta 600 m, muiden si- jaitessa selvästi kauempana. Alueella on jo edellä mainittu kalliomurskeen ottopaikka.
Maa-ainesten ottopaikat sijaitsevat kaikki tuulivoimapuiston alueen ulkopuolella.
Kaiken kaikkiaan arvioidaan pysyvät negatiiviset vaikutukset talouselämään vähäisiksi.
Hankkeella voidaan arvioida olevan myös positiivisia vaikutuksia paikkakunnalla työllis- tymisen kautta.
Asiakohtaan ei ole huomautettavaa.
4.13 Tieliikenne sekä tutka- ja tietoliikenneyhteydet
Merkittävimmät vaikutukset liikenteeseen syntyvät rakennusaikana tuulivoimapuistonra- kennusmateriaalien, kuten betonin ja murskeen, sekä tuulivoimalakomponenttien kulje- tuksesta. Hitaasti etenevät ja tilaa vievät erikoiskuljetukset voivat tilapäisesti heikentää liikenteen sujuvuutta. Raskaan liikenteen kuljetusmäärät ovat pitkälti riippuvaisia raken- nettavien voimaloiden määristä.
Vaihtoehto 1 2 3V
Voimaloiden lukumäärä 25 7 32
Raskaiden kuljetusten lukumäärä 28 000 7 500 34 000
Erikoiskuljetusten lukumäärä 380 100 480
Hankkeen vaikutukset liikenteeseen koskevat erityisesti tiettyjä tieosuuksia valtatiellä 8, Jepuantiellä ja Kangvägenillä. Näistä erityisesti Jepuantien varressa on runsaasti asu- tusta. Kuinka liikennemäärät tulevat jakautumaan eri tieosuuksille riippuu siitä mistä tar- vittavat maa-ainekset hankitaan. Tässä vaiheessa tästä ei ole olemassa tietoa. Joka tapauksessa on arvioitu että Jepuantiellä tuulivoimapuiston tarvitsemat kuljetukset vas- taisivat 61 % tiellä kulkevan raskaan liikenteen määrästä.
Erityisesti tulee huomioida kevyen liikenteen turvallisuus, lisäksi sorateiden mahdollinen pölyäminen tulee pyrkiä estämään. Tämä koskee koko kuljetusreittiä. Muutoin asiakoh- taan ei ole huomautettavaa.
On mahdollista, että suunniteltu tuulivoimapuisto aiheuttaa häiriöitä tv-vastaanotossa hankealueen pohjoispuolella alueella Österby–Pensala–Kengo, jos lähetys tulee Lapu- an lähetysasemalta. Jos lähetys tulee Kruunupyystä, tuulivoimapuisto ei aiheuta häiriö- tä. Yksityisille radiolinkeille, kuten sähköverkon kauko-ohjaimille, voi aiheutua vaikutuk- sia jos kulkevat hankealueen läpi.
Mahdolliset häiriöt TV-vastaanotossa ilmenevät kuitenkin vasta rakentamisen jälkeen ja siltä osin mahdollisten ongelmien ratkaisemiseksi tule olla yhteistyössä Digitan kanssa.
Tutkatoiminnalle hankkeesta ei arvioida olevan häiriötä.
4.14 Maisema ja kulttuuriympäristö
Korkeasta rakenteesta johtuen voimalat tulevat näkymään kauas. Eteenkin peltoau- keilla, jossa puusto ei ole peittämässä näkyvyyttä tulevat voimalaitokset näkymään selvästi. Tosin etäisyydestä riippuu kuinka hyvin ne tulevat hallitsemaan maisemaa.
Valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet Vöyrinjokilaakso sijaitsee 13 km etäisyy- dellä ja Lapuan-Kauhavan Alajoki noin 28 km päässä. Seudullisesti arvokkaita kulttuu- riympäristö tai maisema-alueita sijoittuu myös lähemmäksi.
Lähimpänä sijaitsee Ekoluoma Vakkurista Kuoppalaan, lähimmillään yli 2 kilometriä hankealueesta. Loput ovat kauempana sijaiten yli 5 km etäisyydellä tuulivoimapuistos- ta.
Ympäristö- ja rakennuslautakunnan mielestä YVA-selostuksesta ilmenee, että suu- rimmat haitat todennäköisesti aiheutuu maisemalle ja kulttuuriympäristölle. Tuu-
livoimalat näkyvät hyvin Pensalan kylään. Puiston pohjoisreunassa sijaitsevat voimalat 1, 2, 6, 8, ja 9 vaikuttavat eniten asutukseen. Myöhemmässä suunnitteluvaiheessa on tärkeää, että tuulivoimaloiden lopullinen sijainti pohditaan melun, varjostuksen jne. mi- nimoimiseksi.
Edellä oleva ympäristö- ja rakennuslautakunnan näkemykset sekä näkemykset, joita kaupunginhallitus on lausunnossaan esittänyt, tulee jatkosuunnittelussa ottaa huomi- oon.
Liitteenä olevat näkemäanalyysi ja kuvasovitteet antavat hyvän kuvan siitä miltä mai- sema kuvauskohdista katsoen tulevat näyttämään. Pohjanmaan museo toteaa lau- sunnossaan, että kulttuuriympäristön perusteella myös laajin vaihtoehto, vaikuttaa to- teutuskelpoiselta. Kuinka maisemalliset vaikutukset otetaan jatkossa huomion, on asia jota jatkossakin tulee kaavoituksen yhteydessä tarkastella.
Kaiken kaikkiaan arviointiselostuksessa on käyty hyvin läpi alueella sijoittuvat arvok- kaat maisema-alueet ja kulttuuriympäristöt. Myös se mitä vaikutusten lieventämisestä kappaleessa 19.6 on esitetty, kannattaa jatkossa ottaa huomioon.
4.15 Muinaismuistot
Alueella on tehty muinaismuistojen inventointi vuonna 2013. Muinaisjäännöksiä löytyi jo tiedossa olleiden viiden lisäksi toiset viisi. Tiedossa olevat muinaismuistot on syytä merkitä, jotta ne eivät tuhoudu töiden yhteydessä.
Kun voimalaitosten lopulliset sijoituspaikat ovat selvinneet, on varmistettava, että alle jäävillä alueilla ei ole muinaismuistoja. Sama koskee myös puiston sisäistä tieverkos- toa. Asiakohdasta tulee olla tarvittaessa yhteydessä Pohjanmaan museoon. Asiakoh- taan ei ole muuta huomautettavaa.
4.16 Ihmisten elinolot ja viihtyvyys
Asiakohdassa on käsitelty ihmisten näkemyksiä vaikutuksista asumisviihtyvyyteen, virkistystoimintaan, terveyteen ja turvallisuuteen sekä metsästykseen. Tiedot on saatu postikyselyllä jotka lähetettiin 1200 alueen talouteen neljän eri tuulivoimahankkeen vaikutusalueelle, joista Storbötet oli yksi.
Merkittävimmiksi haittavaikutuksiksi ennakolta arvioitiin melu, maisemavaikutukset, sekä välke.
Tulokset osoittavat, että hankkeella on sekä vastustajia, että kannattajia. Alueen luonne tulee selvästi nykyisestään muuttumaan ja maisemavaikutukset ulottuvat laajalle. Arviointiselostuksen kohdassa 21.6 vaikutusten vähentäminen esitetyt toimenpiteet on syytä huomioida hankkeen jatkosuunnittelussa. Asiakohtaan ei ole muuta huomautettavaa.
4.17 Lakkauttamisen jälkeen
Tuulivoimapuiston lakkauttamisesta johtuvat vaikutukset ovat samanlaisia kuin raken- tamisvaiheessa. Energiantuotannon loputtua voimalat ja tarpeettomat sähkönsiirron rakenteet puretaan, mikä aiheuttaa mm. melu- ja liikennevaikutuksia. Toiminnan lopet- tamisella ja rakenteiden purkamisella on työllisyysvaikutuksia, jotka välillisesti tukevat alueen taloudellista tilannetta. Vaihtoehtojen ero on ainoastaan purettavien voimaloi- den ja voimajohtojen sijoitus, kuljetusreitit ja kuinka kauan purkutyö kestää. Vaihtoeh- dossa 3 purkutyö ja kuljetukset isommalla alueella kestää kauemmin kuin vaihtoeh- doissa 1 ja 2. Purkamisen jälkeen alueelle ei jää melulähteitä.
Toiminnan loputtua maanomistajat voivat ottaa tuulivoimapuistoalueen käyttöönsä.
Maanomistajien kanssa solmittujen sopimuksien mukaisesti hankevastaava on vas- tuussa alueelle jäljelle jäävistä toiminnan rakenteista.
Jäljelle jäävät perustan osat on syytä peittää maa-aineksella, niin että alueen luontai- nen maisemoituminen kasvillisuuden kautta nopeutuu. Muutoin asiakohtaan ei ole huomautettavaa.
4.18 Yhteisvaikutukset
Storbötetin suunnitellun tuulivoimapuiston läheisyyteen sijoittuu useita suunnitteilla olevia tuulivoimapuistoja. Storbötetin tuulivoimapuiston yhteisvaikutusten kannalta oleellisimmat hankkeet ovat Storbackenin, Sandbackan, Norrpiggin sekä Jepuan tuuli- voimapuistot, jotka sijoittuvat 10 km säteelle Storbötetin tuulivoimapuistosta.
Arviointiselostuksessa on yhteisvaikutuksia arvioitu melun, varjostuksen- ja välkkeen, yhdyskuntarakenteen ja maankäytön, linnuston, luonnon monimuotoisuuden, liiken- teen ihmisten elinolosuhteiden ja viihtyvyyden suhteen.
Arvioita yhteisvaikutuksista voidaan pitää oikeina, eikä asiakohtaan ole huomautetta- vaa. Jatkossa tulee kuitenkin ottaa huomioon mitä Uudenkaarlepyyn rakennus- ja ym- päristölautakunta huomautti lausuntonsa kohdassa 4, että Prokonin 2 tuulivoimalaa tu- lee myös yhteisvaikutuksissa ottaa huomioon.
4.19 Turvallisuus- ja ympäristöriskiarviointi
Asiakohdassa on tuotu esiin mitä turvallisuuteen ja ympäristöön liittyviä riskejä tuuli- voimapuistoon liittyy. Asiakohtaan ei ole huomautettavaa.
4.20 Vaihtoehtoinen tiesuunnitelma
Kohdassa 25 esitettyyn tiesuunnitelmaan ei ole huomautettavaa, Pensalkangan poh- javesiesiintymän kautta tehtävän tien käytöstä on syytä muistaa mitä on jo aiemmin asiasta mainittu.
5. VAIHTOEHTOJEN VERTAILU JA TOTEUTETTAVUUS
Taulukossa 28.1 on havainnollisesti esitetty hankevaihtoehtojen merkittävimmät vaiku- tukset. Arviointeja voidaan pitää oikeana ja merkittävimpänä vaikutuksena tulevat esiin maisemalliset vaikutukset. Ympäristövaikutusten kannalta ovat kuitenkin kaikki vaihto- ehdot mahdollista toteuttaa. 32 tuulivoimalaa on kuitenkin varsin mittava määrä ajatel- len, että lähialueelle tulee myös muita tuulivoimapuistoja. Ympäristövaikutusten määrä kasvaa voimalaitosten määrän suhteessa. Millainen tuulivoimapuistosta tulee jää lo- pulta kunnan päätettäväksi sen vahvistaessa kaavan ja myöntäessään rakennusluvat.
Maisemalliset kysymykset lienevät jatkoa ajatellen melun ohella merkittävä kysymys.
Eri kohdissa on käsitelty myös sähkön siirto, eikä sen kohdalta ole erikseen huo- mautettavaa muuta kuin mitä lepakoita käsitellessä kohdassa tuli jo esiin. Sähkölinjan pylväiden sijoittelusta pohjavesialueelle sekä tien osalta tulee olla yhteydessä Etelä- Pohjanmaan ELY-keskuksen vesihuoltoryhmään suunnittelun aikana.
6 EHDOTUS HANKKEEN YMPÄRISTÖVAIKUTUKSIEN SEURAAMISEKSI Kohdassa 29 on esitetty hakkeen jatkoseurantaohjelma. Jatkoseuranta ohjelmaa on syytä tarkastella vielä kun tiedetään voimalaitosten määrä, lopullinen tiesuunnitelma ym. kaavoituksen yhteydessä esiin tulevat seikat. Näillä täydennetään esitettyä seurantaohjelmaa.
7 YHTEENVETO JA OHJEET JATKOTYÖSKENTELYLLE
YVA-prosessi päättyy selostusvaiheen jälkeen. Hankevastaava päättää hankkeen jat- kosta. Yllä mainitut yhteysviranomaisen lausunnossa esitetyt seikat ovat eväitä hank- keelle, jos se jatkuu edelleen rakennussuunnitteluun, kaavoitukseen sekä lupahake- mukseen ja rakentamiseen. Varsinaiset rakennusluvat vaativat käynnissä olevan kaa- voitustyön valmistumista. Rakennusluvan myöntää kunta.
Yhteysviranomainen katsoo, että YVA-selostus käsittelee YVA-laissa vaaditut asiat ja katsoo edelleen, että selostus on riittävä. Lausunnossa esiin tuodut asiat on otettava huomioon hankkeen jatkossa.
Jatkoa ajatellen tärkeimmät asiat ovat:
1) Melukysymykset
2) Maisemalliset kysymykset
Yhteysviranomainen toteaa, että YVA-selostus kokonaisuudessaan on kattava ja luon- toselvityksiin on panostettu runsaalla kuvamateriaalilla. Karttaesitykset ovat pääosin hyviä. Selvitykset on lisäksi julkaistu erillisinä raporttina.
8 LAUSUNNON NÄHTÄVILLÄ OLO JA SIITÄ TIEDOTTAMINEN
Hankkeessa yhteysviranomaisena toimivan Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen lau- sunto arviointiselostuksesta tulee kuukaudeksi nähtäville virka-aikana Uudenkaarle- pyyn, Topeliuksenpuistikko 7, Vöyrin, Vöyrintie 18 ja Kauhavan, Kauppatie 109 viralli- silla ilmoitustauluilla sekä myös Uudenkaarlepyyn kaupunginkirjastoon, Topeliuksen- puistikko 7, Vöyrin pääkirjastoon, Härmäntie 8 ja Kauhavan pääkirjastoon, Kauppatie 88, jossa aineistot ovat olleet esillä yleisölle samaan aikaan. Lausunto on myös jul- kaistu Etelä-Pohjanmaa elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen verkkosivuilla www.miljo.fi/storbotetvindkraftYVA.
ELY-keskus lähettää lausuntonsa tiedoksi yhteystietonsa antaneille lausunnonantajille ja mielipiteen esittäjälle.
Yhteysviranomainen on toimittanut hankkeesta vastaavalle ja konsultille kopiot annet- tujen lausuntojen alkuperäiskappaleista. Alkuperäiset asiakirjat säilytetään Etelä- Pohjanmaan ELY-keskuksen arkistossa.
PÄIVI KENTALA Miljöskyddschef Päivi Kentala
ESA OJUTKANGAS
Överinspektör Esa Ojutkangas
Maksu 11 000 €
Maksun määräytyminen ja maksua koskeva muutoksenhaku: Maksu määräytyy valtio- neuvoston asetuksen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten, työ- ja elinkeinotoi- mistojen maksullisista suoritteista annetun valtioneuvoston asetuksen liitteen mukai- sesti. Maksutaulukon mukaan (14.4.2014) YVA-laissa tarkoitettu lausunto arviointi- selostuksesta tavanomaisessa hankkeessa (14–23 työpäivää) on 11 000 euroa. Lau- suntoon on käytetty Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksessa noin 20 työpäivää. Maksu- velvollinen, joka katsoo, että lausunnosta perittävän maksun määräytymisessä on ta- pahtunut virhe, voi vaatia siihen oikaisua Etelä- Pohjanmaan ELY-keskukselta kuuden kuukauden kuluessa maksun määräytymisestä. Osoite: Etelä-Pohjanmaan ELY- keskus, ympäristö ja luonnonvarat vastuualue, PL 262, 65101 VAASA, sähköposti kir- jaamo.etela-pohjanmaa@ely-keskus.fi.
SÄNDLISTA
TIEDOKSI/FÖR KÄNNEDOM
De som har gett utlåtande Finlands miljöcentral, bifogat 2 exemplar av miljökonse- kvensbeskrivning
