• Ei tuloksia

"Tietää missä mennään eikä ole pudonnut kärryiltä" Haastattelututkimus televisiouutisten roolista perheiden arjessa

N/A
N/A
Info
Lataa
Protected

Academic year: 2022

Jaa ""Tietää missä mennään eikä ole pudonnut kärryiltä" Haastattelututkimus televisiouutisten roolista perheiden arjessa"

Copied!
1
0
0

Kokoteksti

(1)

Helsingin yliopisto - Helsingfors universitet - University of Helsinki

ID 2001-1040 Tiedekunta-Fakultet-Faculty

Valtiotieteellinen tiedekunta

Laitos-Institution-Department

Viestinnän laitos

Tekijä-Författare-Author

Hopiavaara, Riikka

Työn nimi-Arbetets titel-Title

"Tietää missä mennään eikä ole pudonnut kärryiltä" Haastattelututkimus televisiouutisten roolista perheiden arjessa

Oppiaine-Läroämne-Subject

Viestintä

Työn laji-Arbetets art-Level

Pro gradu

Aika-Datum-Month and year

2001-04-18

Sivumäärä-Sidantal-Number of pages

87+5

Tiivistelmä-Referat-Abstract

Tutkimuksessa lähdin tarkastelemaan sitä, mikä on televisiouutisten rooli perheiden arjessa. Teemahaastattelin kymmentä pääkaupunkiseudulla asuvaa eri-ikäistä perhettä heidän television- ja uutisten katselutavoistaan. Mukana oli sekä lapsiperheitä että lapsettomia perheitä,

haastateltavina olivat vain perheen vanhemmat. Haastatteluaineistosta löysin kolme kehystä: ajankäytön kehyksen, joukkoon kuulumisen kehyksen ja turvallisuuden tunteen kehyksen. Kehys-termi on peräisin Erving Goffmanilta (1986), mutta varsinaista kehysanalyysia en tutkimuksessani tehnyt.

Ajankäytön kehyksessä arki on yhtä taistelua. Televisio yrittää sitoa ja orjuuttaa ihmisen, joka joko yrittää taistella orjuuttajaansa vastaan tai joka on jo luovuttanut taistelun ja myöntää, että televisio määrää paljon, miten vapaa-aika käytetään. Aineistosta nousi esiin haastateltavien halu hallita itse omaa elämäänsä. Ajankäytön kehyksessä tämä tarkoittaa sitä, että televisiolle ei haluta antaa valtaa hallita elämää. Myöskään uutisille ei anneta hallinnan mahdollisuutta ja nykypäivän uutislähetysten tulvassa hallinnalle ei olekaan mahdollisuutta, koska perheissä voidaan valita lukuisista lähetyksistä se uutistenkatsomisen ajankohta, joka sopii perheen muuhun ajankäyttöön.

Toista kehystä kutsun joukkoon kuulumisen kehykseksi. Uutisia katsotaan, että kuuluttaisiin siihen joukkoon, joka tietää mitä maailmalla tapahtuu. Tiedolla voi myös tuntea hallitsevansa elämäänsä, vaikka uutisista ei saisikaan muuta jokapäiväiseen elämään tarvittavaa tietoa kuin säätiedot. Television hyvänä puolena on myös sen tarjoamat elämykset. Kehykseen liittyy myös näiden elämysten ja kokemusten kerääminen.

Kolmas kehys on turvallisuuden tunteen kehys. Ihmisiä ei välttämättä kiinnosta se, mitä on tapahtunut vaan he haluavat saada varmuuden siitä, ettei mitään pahaa ole tapahtunut. Tieto on pakko saada heti ja televisio reaaliaikaisena uutisvälineenä on liittolainen, joka kertoo heti jos jotain omalle elämälle merkittävää on tapahtunut. Turvallisuuden tunteen kehyksessä elämänhallinta liittyy aika paljon samoihin asioihin kuin joukkoon kuulumisen kehyksessä. Voi tuntea hallitsevansa elämäänsä, kun uutisia katsomalla tietää, onko tapahtunut mitään, mikä koskettaisi omaa elämää.

Aineistosta tuli esille samat uutistenkatsomissyyt kuin mitä on tullut ilmi aikaisemmissakin tutkimuksissa. Haastateltavat kertoivat katsovansa uutisia pysyäkseen kärryillä ja tietääkseen, mitä maailmalla tapahtuu. Myös tapakäyttö tuli esiin, uutistenkatsominen on jokailtainen rituaali.

Uutiset voivat myös tarjota elämyksiä ja niistä saa puheenaiheita arkipäivän keskusteluihin.

Uutisten katsomiseen liittyvinä lähteinä olen käyttänyt mm. Ridellin (1998b), Jensenin (1987), Dahlgrenin (1987) ja Hagenin (1992) tutkimuksia.

Avainsanat-Nyckelord-Keywords televisiouutisten vastaanotto perhe

elämänhallinta kehys

Säilytyspaikka-Förvaringsställe-Where deposited

Muita tietoja-Övriga uppgifter-Additional information

Viittaukset

LIITTYVÄT TIEDOSTOT

Eikä se, että televisio on päällä, enää tarkoita sitä, että televisiota katsellaan; katselu ei tarkoita sitä, että ruutu otetaan huomioon; ohjelman katselu

Edel- leen hän käsittelee laajasti Viemerön väitöskirjan leh- distössä synnyttämää keskustelua, jota hän pitää osoi- tuksena siitä, miten väkivaltateema on

Hän päätyy kysymään, olisiko joukkotiedotuksen ideologisuus juuri siinä, että "koska joukkotiedotusta on vaikeampi tiedostaa ja problematisoida yhteytenä kuin

Se että Steinback haluaa ymmärtää juuri Fassbinderin televisiosuhteen ky- seenalaistajaksi, käy ymmärrettäväksi hänen televisiosuhteen määri ttelynsä kautta: koska

On joko niin, että Heiskasen artikkeli on vää- rässä kirjassa, tai sitten muut eivät siihen kuu- lu, niin selvä jännite on olemassa muiden artik- keleiden

(Tämähän ei koske pel- kästään työläisiä.) Renate Wal- din (1966) teollisuustyöntekijöi- den yksityiselämää käsittelevän tutkimuksen mukaan lähes kaikki

Niiden luonne vain on muuttunut: eleet ja kasvottainen puhe ovat vaihtuneet kirjoitukseksi ja ku- viksi sitä mukaa kuin kirjapainotaito on kehittynyt.. Sa- malla ilmaisu on

Rethinking Modernity in the Global Social Oreder. Saksankielestä kään- tänyt Mark Ritter. Alkuperäis- teos Die Erfindung des Politi- schen. Suhrkamp Verlag 1993. On