JULKAISU 3/2011
TUTKAS
Tutkijoiden ja kansanedustajien seura
Puolitoista vuotta
yliopistouudistuksesta – tutkimus ja opetus tällä
vaalikaudella?
Toimittanut
Ulrica Gabrielsson
Tutkijoiden ja kansanedustajien seura – TUTKAS – järjesti tiistaina 31.5.2011
sääntömääräisen vuosikokouksensa jälkeen keskustelutilaisuuden aiheesta "Puolitoista vuotta yliopistouudistuksesta - tutkimus ja opetus tällä vaalikaudella?".
Keskustelutilaisuuden avasi Tutkaksen varapuheenjohtaja, professori Ilkka Ruostetsaari.
Alustajina toimivat Unifin puheenjohtaja, rehtori Lauri Lajunen, kansleri Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopistosta, hallituksen puheenjohtaja Matti Alahuhta Aalto-yliopistosta, Professoriliiton puheenjohtaja, professori Maarit Valo sekä Tieteentekijöiden liiton puheenjohtaja, koulutuspäällikkö Tapani Kaakkuriniemi
Kommenttipuheenvuoronsa esittivät kansanedustajat Raija Vahasalo (kok.), Tuula Peltonen (sd ja Aila Paloniemi (kesk.).
SISÄLLYSLUETTELO
Keskustelutilaisuuden ohjelma
Mitä yliopistot odottavat uudelta hallitukselta?
Rehtori Lauri Lajunen, Unifin puheenjohtaja
Uudistuva yliopisto
Kansleri Ilkka Niiniluoto, Helsingin yliopisto
Aalto-yliopisto ja yliopistouudistus
Hallituksen puheenjohtaja Matti Alahuhta, Aalto-yliopisto
Professorit, yliopistouudistus ja tieteen tulevaisuus Professori Maarit Valo, Professoriliiton puheenjohtaja
Sivistys lähti, mitä tuli tilalle?
Koulutuspäällikkö Tapani Kaakkuriniemi, Tieteentekijöiden liiton puheenjohtaja
Tulevaisuuden energiaratkaisut muuttuvassa ilmastossa - keskustelutilaisuuteen
tiistaina 31.5.2011 kello 15.30
Eduskunnan Pikkuparlamentin auditorio.
Ohjelma
16.00 Seminaarin avaus
Professori Ilkka Ruostetsaari, Tutkaksen varapuheenjohtaja
16.10 Mitä yliopistot odottavat uudelta hallitukselta?
Rehtori Lauri Lajunen, Unifin puheenjohtaja
16.30 Yliopistouudistus Helsingin yliopiston näkökulmasta Kansleri Ilkka Niiniluoto, Helsingin yliopisto
16.50 Aalto-yliopisto ja yliopistouudistus
Hallituksen puheenjohtaja Matti Alahuhta, Aalto-yliopisto .
17.10 Kahvitauko
17.30 Professorit, yliopistouudistus ja tieteen tulevaisuus Professori Maarit Valo, Professoriliiton puheenjohtaja
17.45 Sivistys lähti, mitä tuli tilalle?
Koulutuspäällikkö Tapani Kaakkuriniemi, Tieteentekijöiden liiton puheenjohtaja
18.00 Kommenttipuheenvuorot
Kansanedustaja Raija Vahasalo, Kokoomuksen eduskuntaryhmä
Kansanedustaja Tuula Peltonen, Sosiaalidemokraattinen eduskuntaryhmä
Kansanedustaja Aila Paloniemi, Keskustan eduskuntaryhmä
18.15 Keskustelua
19.00 Tilaisuuden päätös
TUTKAS 31.5.2011 Eduskunta
Puolitoistavuotta yliopisto-uudistuksesta – tutkimus ja opetus tällä vaalikaudella?
Mitä yliopistot odottavat uudelta hallitukselta?
Rehtori Lauri Lajunen
Unifin puheenjohtaja
KORKEAKOULUTUS ON SUOMEN MENESTYKSEN TEKIJÄ!
- Suomen kansallinen politiikka rakentuu korkean osaamisen, tiedon ja innovaatioiden varaan kaikilla yhteiskunnan alueilla
- Suomi tunnetaan korkeatasoisena koulutus- ja tiedemaana (Pisa; yliopistojen kv-ranking –listat)
- Yliopistot ovat tärkeä osa Suomen innovaatiojärjestelmää
(esim. Oulun yliopiston tutkimustoiminnan piiristä on syntynyt 2000-luvulla noin 35 uutta yritystä)
- Yliopistojen rooli on keskeinen Suomen vastatessa omalta osaltaan
“suuriin haasteisiin”: ilmastonmuutos, ikääntyminen, energian saatavuus, ympäristö, vesi, sosiaalinen koheesio, terveyden huolto
Korkeaa opetuksen laatua ja huippututkimusta ei saada ilman investointeja!
Suomen yliopistot UNIFI ry
TEESIT
UUDISTUNEET YLIOPISTOT
RAKENTAVAT SUOMEN TULEVAISUUTTA
24.8.2010
1. Perusrahoitusta nostetaan
- Yliopistot tarvitsevat kv -kilpailukyvyn edellyttämät resurssit
- Tutkintotavoitteita lasketaan ja opiskelija/opettaja –suhdeluku saatetaan hyvien kv -yliopistojen tasolle (opiskelijamäärien hallittu laskeminen) - Yliopistoindeksi uudessa yo-laissa hyvä!
- Yliopistokohtainen profiili- ja strategiaraha taidekorkeakoulujen suuren suhteellisen osuuden vuoksi riittämätön
2. Perustutkimukseen panostetaan
- Perusrahoitus oltava kunnossa, muuten innovaatiojärjestelmän perusta rapautuu
- Yliopistot tarvitsevat strategista rahoitusta tutkimuksen edistämiseksi vahvuusaloillaan (vrt. 1/strategiaraha)
- TIN/Tutkimus- ja innovaatiopoliittinen linjaus 2011 – 2015: Parannetaan tutkimuksen laatua; monipuolistetaan tutkimus- ja innovaatiorahoituspohjaa
3. Luodaan keskitetty ja koordinoitu tutkimuksen infrastruktuuripolitiikka
- TIN/Tutkimus- ja innovaatiopoliittinen linjaus 2011 – 2015
4. Jatketaan rakenteellista kehittämistä
- TIN:n linjaus 2011-2015: Uudistetaan rakenteita ja vähennetään organisaatioita, toiminnallista ja alueellista hajanaisuutta; tuetaan
yliopistojen, ammattikorkeakoulujen ja tutkimuslaitosten profiloitumista ja erikoistumista vahvuusalueilleen
- Yliopistot ovat sitoutuneet rakenteellisen kehittämisen linjauksiin – yliopistot odottavat, että myös poliittiset päätöksentekijät sitoutuvat valtakunnallisiin
tutkimus- ja tiedepoliittisiin linjauksiinsa ja tukevat yliopistoja, kun ne toteuttavat niitä!
5. Koulutusvientiin luodaan vientitukijärjestelmä ja kansainvälisyyttä estäviä rakenteita puretaan
6. Investoidaan uusiin osaajiin
- Vakaa ja ennustettava perusrahoitus luo pohjan hyvälle opetukselle ja hyville opintoprosesseille
- valintamenettelyjen uudistaminen - Opintotuki indeksiin
7. Tulosohjausta uudistetaan ja yliopistojen rahoitusmalliin kehitetään laatukriteerejä
- OKM on asettanut työryhmän (yliopistojen edustus mukana)
8. Viedään yliopistouudistus loppuun ja
ratkaistaan kestävällä tavalla sen tuottamat taloudelliset velvoitteet mm. verotuksen osalta
- ALV:t ratkaistu; myös työnantajan työttömyysvakuutusmaksut?
9. Luodaan järjestelmä, jonka puitteissa valtio jatkossa osallistuu yliopistojen pääomittamiseen maksamalla vastinrahoitusta yliopistojen keräämille yksityisille sijoituksille
10. Jatketaan yksityishenkilöiden verovähennys- oikeutta ja lasketaan heidän verovähennys- oikeuden alarajaa sekä nostetaan yritysten verovähennys-oikeuden ylärajaa
UUDISTUVA YLIOPISTO
Ilkka Niiniluoto
kansleri, Helsingin yliopisto
Tutkas 31.5.2011
TAUSTAA
• I.N. Dynaaminen sivistysyliopisto:
Sata puhetta ja kirjoitusta 1987-2010 (Gaudeamus, 2011)
• Helsingin yliopiston strategia 2010-2012:
Huipulle ja yhteiskuntaan
YLIOPISTOJEN PERUSTEHTÄVÄT
• virkamieskoulu 1640
• sivistysyliopiston perinne 1828
• autonomia, vapaus
• uutta tietoa luova perustutkimus
• tieteellisen ajattelutavan kehittäminen
• tutkimukseen perustuva koulutus
• nuorison kasvattaminen isänmaan ja ihmiskunnan palvelukseen
• soveltavat tieteet
UUSIA TEHTÄVIÄ
• YVV: ”kolmas tehtävä”
• tieteen tiedotus
• asiantuntijapalvelut
• aikuiskoulutus, täydennyskoulutus
• aluekehitys
• tutkimustulosten hyödyntäminen
• yritysyhteistyö
YLIOPISTOJEN HAASTEITA
• hallinnonuudistus (HY vasta 1992)
• 1990-luku: opm:n tulosohjaus
• strateginen suunnittelu ja johtaminen
• henkilöstöpolitiikka
• laadunvarmennus, arviointi
• kustannustietoisuus
• täydentävän rahoituksen hankkiminen
• yhteistyö, verkostot
• koveneva kansainvälinen ja kansallinen kilpailu
• monikulttuurisuus, kotikansainvälistyminen
RISTIAALLOKKOA
• sisäinen uudistushalu vs.
muutosvastarinta
• kansainväliset esimerkit ja trendit
• New Public Management
• valtion tilivirasto
• valtion tuottavuusohjelma
• keskitetty valtiokonserni
• ulkoinen arvostelu ja muutosvaatimukset:
politiikka, elinkeinoelämä
RAKENTEELLINEN KEHITTÄMINEN
• Opm: ohjelma kevät 2006, suuntaviivat maaliskuu 2008
• suuremmat toimintayksiköt, voimavarojen kokoaminen, profiloituminen
• yliopistojen fuusiot, liitot ja konsortiot
• sisäinen tiedekunta– ja laitosrakenne
• valtakunnalliset koulutusvastuut
• amk-yhteistyö
• sektoritutkimuslaitokset
YLIOPISTOJEN UUDISTUS
• rehtorien neuvosto: taloudellinen autonomia
• hallitusohjelman linjaukset 2007
– uusi laki voimaan 1.8.2009
– uudet yliopistot aloittavat 2010
• oikeushenkilöasema:
– julkisoikeudellinen laitos tai yksityinen säätiö (Aalto-yliopisto, TTY),
– irti valtion tiliviraston asemasta
– HY: minkään yliopiston asemaa ei heikennetä
YLIOPISTOJEN HALLINTO
• johtamisjärjestelmät uusiksi
• julkisoikeudelliset yliopistot
– hallituksessa väh. 40% ulkopuolisia, pj
– yliopiston kollegio valitsee koko hallituksen – hallitus valitsee rehtorin
– rehtori johtaa yliopistoa
– muissa hallintoelimissä säilyy kolmikanta – sisäiset rakenteet omin päätöksin
KANSLERI
• laissa vain HY ja ÅA, lisäksi TY, TaY
– edistää tiedettä, valvoo yliopiston toimintaa
• päätoiminen vain Helsingissä
– läsnäolo- ja puheoikeus valtioneuvostossa – nimittää professorit, antaa dosentin arvon – sisäinen tarkastus, tutkimuseettinen
selvitystyö
YLIOPISTOJEN RAHOITUS
• valtion perusrahoitus säilyy, indeksiehto laissa - rahanjakomalli tekeillä, laatu ja vaikuttavuus
• kiinteistöt yhtiöihin
– yliopistot (2/3), valtio (1/3)
• pääomittaminen, valtion finanssisijoitukset
• lahjoitukset, varainhankinta: Helsinki Insight
• innovaatio- ja yritystoiminta, tilauskoulutus
• HY:n omat varat, rahastot, YA, kiinteistöt
HENKILÖSTÖN ASEMA
• virkasuhteista työsopimussuhteiksi
• yliopistolle työnantaja-asema: SYTY
• siirtymäkausi: etujen säilyminen, eläkkeet
• palkkausjärjestelmä
• tietohallinnon järjestelmät kuntoon
• joustavampi rekrytointi, tutkijanura
Aalto-yliopisto ja
yliopistouudistus
Matti Alahuhta
31.5.2011
Maljakko: Hong Sun-Hwan Taideteollisen korkeakoulun alumni
Yliopistouudistus
• Uudistuksen tavoitteena oli vahvistaa yliopistojen autonomiaa ja mahdollisuuksia laadukkaaseen tutkimukseen ja opetukseen
• Jatkokehityksen ytimessä ovat:
– Vahvuusalueiden mukainen fokusointi ja selkeä roolijako
– Tutkimuksen ja opetuksen laadun määrittely yliopistorahoituksen keskeisiksi kriteereiksi
Kuva: Matti Kurkela
Aallon strategian kulmakivet
1. Maailmanluokan tutkimus
Omaleimaista, monialaista, tuloksellista.
2. Edelläkäyvä opetus
Keskiössä opiskelijat ja uuden oppimiskeskeisen kulttuurin rakentaminen.
3. Suuntaanäyttävä taiteellinen toiminta
Taide, arkkitehtuuri ja design parempien elinympäristöjen edistäjinä.
4. Kansallinen ja kansainvälinen vaikuttavuus
Yrittäjyys, yritysyhteistyö ja yhteiskunnallinen vuoro- vaikutus lisäarvon lähteinä.
• Organisaation, arvojen, strategian ja yhteisten toimintatapojen
luominen ja kommunikointi
• Tenure Track –urajärjestelmän
perustaminen ja rekrytoinnin aloitus
• Opiskelijaliikkuvuuden vahvistaminen
• Opettajien pedagoginen valmennus
• Factoreiden, ACE:n ja Venture Garagen toiminnan aloitus
• Vahva kansainvälinen suuntautuminen
Strategian toimeenpano 2010
Watch: How Aalto University in Finland is teaching Chinese students in English
• Strategian toimeenpanon jatkaminen ja terävöittäminen
– Tenure-rekrytointi
– TEE-arvioinnin johtopäätökset
– Taiteellinen toiminta ml. WDC ja EDII – Strategiset kumppanuudet, yrittäjyys
• Päätös arkkitehtuurin laitoksen ja
taideteollisen korkeakoulun asemasta
• Periaatelinjaukset Aallon kampuksesta
• Varainhankintakampanjan loppuunsaattaminen
Vuoden 2011 teemoja
Kiitos
“On the image, a beam of broadband light hits a prism. Instead of typical dispersion and reflection from the prism, the reflection is almost totally suppressed and the light can be absorbed by the material of the prism if the surface has adequate nanotexture.”
Maarit Valo
Professorit, yliopistouudistus ja tieteen tulevaisuus
Tutkijoiden ja kansanedustajien seuran seminaari 31.5.2011
Kokemukset yliopistouudistuksesta
Akateeminen vapaus
Ulkopuolisen rahan merkitys
Hallituksen kokoonpano ja toiminta
Hallituksen ja yliopistokollegion (yliopiston yhteisen monijäsenisen hallintoelimen) suhde
Yliopiston tehtävä
Yliopisto ei ole yritys
Innovaatiot ja Innovaatiounioni Perustutkimuksen asema
Toiminnan pitkäjänteisyys
Suomen yliopistoverkko
Tieteen laatu ja vaikuttavuus TIN: kahdenlaisia yliopistoja?
Perustutkimusta ja tohtorikoulutusta Maltillinen profilointi
Uuden taideyliopiston lisärahoitus
Professoreiden asiantuntemus käyttöön!
Tiedestrategia
Osallisuus ja vaikutusmahdollisuudet Asiantuntijaorganisaation erityishaasteet
Prof. Maarit Valo
Professoriliiton puheenjohtaja maarit.valo@jyu.fi
puh. 045 6 57 57 57
Sivistys lähti, mitä tuli tilalle?
Tapani Kaakkuriniemi Tieteentekijöiden liitto
Tutkas 31.05.2011
Kaakkuriniemi 2011 2
1800-luvun lähtökohta
”Keisarillinen Aleksanterin Yliopisto on
perustettu edistämään Tieteiden ja vapaiden Taiteiden kehitystä Suomessa, ja sen ohessa kasvattamaan sen nuoriso Keisarin ja
Isänmaan palvelukseen.”
vapaa ja riippumaton tutkimus & opetus Kuka määrittelee sopivat tutkimusaiheet?
Kaakkuriniemi 2011 3
Universitas – specifica
universitas = kokonaisuus, maailma
universalis = yleinen, maailmanlaajuinen isänmaa vai ihmiskunta?
globaalit haasteet
totuus, hyvyys avoimuus, julkisuus yhteisöllisyys, tiedeyhteisö
autonomisuus, omalakisuus
Kaakkuriniemi 2011 4
Sivistys yliopistossa
Bildung durch Wissenschaft yliopisto vai ammattikoulu?
Habermas: tieteen (erityisesti
yhteiskuntatieteen) tehtävänä on
opettaa ja harjoittaa yhteiskuntakritiik- kiä ja opettaa demokraattisia taitoja.
Kant: Mitä on valistus?
Kaakkuriniemi 2011 5
Autonomiasta firmaksi
Ennen korostettiin opetuksen, tutkimuksen ja oppimisen vapautta.
Kun yliopistot saivat autonomiaa, mitä ne saivat?
valta päättää profiilistaan
valta päättää budjetistaan: mitä karsitaan, mitä pidetään yllä
osa päätösvallasta ulkopuolisten käsiin pakko kerätä lahjoitusvaroja pääomaansa pakko sijoittaa varojaan tuottavasti
pakko myötäillä teollisuuden intressejä
Kaakkuriniemi 2011 6
Oy Yliopisto Ab
Käyttövarat edelleen valtion pussista
Tuottavuuden määrittelyn ongelmallisuus:
miksi humanistien on vaikea tuottaa voittoa?
tutkijan ”citius, altius, fortius”
jatko-opiskelijoiden ulkoistaminen (TaY) opiskelijoiden valmistumistehokkuus
Työnantajaroolin korostuminen: yhä useampi asia kuuluu ”työnantajan direktio-oikeuden”
piiriin
managerismi ja uusi julkisjohtaminen
Kaakkuriniemi 2011 7
Johtaminen
Klassisessa yliopistossa johtaminen ei ollut keskeinen juttu; ”asialliset hommat
suoritettiin”.
Nyt päällikkövaltaisuus korostunut
Niin kauan kuin palveluksessa on valistunut itsevaltias, koneisto toimii hyvin.
Entäs kun tulee yöpakkanen tai räntäsade?
Tiedeyhteisön päätöksentekotapa hakusessa:
kollegiaalinen vai manageriaalinen?
Rehtori on kuin jalkapallojoukkueen kapteeni, joka tuo oman joukkueensa peliin
Kaakkuriniemi 2011 8
Vapautuminen vai eriarvoisuus?
Itävalta-Unkarista lainattu palkkaluokka- järjestelmä vaihdettiin moderniin
tuottavuuden ja pätevyyden mittaamiseen Rankijärjestelmä: valtion tahdon
toteuttaminen virkahierarkian avulla
Nyt: atomistisuus; henkilösuhteilla merkitys arvioinnin tulokseen
Palkkaluokat elävät yhä
Kustannussäästöjen etsintä ei onnistunut