• Ei tuloksia

Universities and cultural heritage – yliopistot kulttuuriperinnön vaalijoina näkymä

N/A
N/A
Info
Lataa
Protected

Academic year: 2022

Jaa "Universities and cultural heritage – yliopistot kulttuuriperinnön vaalijoina näkymä"

Copied!
2
0
0

Kokoteksti

(1)

Tekniikan Waiheita 2/08

3

SISÄLLYS

Pääkirjoitus

”Ridicule and Politics: Uppsala Stu- dent Carnivals in the 1840s Johan Sjöberg

Universitet och kulturarv: Exemplet patriotisk sång

Hanna Enefalk

”If only we had a railway!” The role of the Finnish railway network in the nation’s technological progress as seen by Ernst Gustaf Palmén Tiina Päivärinne

Pykäämisen kyhäysopin tiede ja käytäntö: Teknillisestä korkeakou- lusta ja sen edeltäjistä valmistuneet rakennusinsinöörit 1861–2007 Jutta Julkunen

Opprør på dagsorden! Effektene av den norske nyhetsdekningen av de globale protestene i 1968

Rolf Werenskjold

Contested Spaces of Novelty and Heritage: Representing and building new universities in post-war Swe- den and Britain

Henrik Widmark

Tutkimus ja opetus

Research network on the history of uni- versity and higher education in Finland (Pieter Dhondt)

Museot

Our world in transition: New challenges for university museums and their parent organisations (Steven W.G. de Clercq)

Arvostelut

Mestarillinen synteesi maailmanhistorian tähänastisista ääriviivoista (Timo Vilén)

Uutiset Abstracts

18

28

34

45

58

67

69

78 81 5

UNIVERSITIES AND CULTURAL HERITAGE – YLIOPISTOT KULTTUU- RIPERINNÖN VAALIJOINA

Viime vuosina kiinnostus yliopistojen ja korkeakoulutuksen historiaan on lisäänty- nyt. Alan tutkimusten moninainen aihepiiri liikkuu muun muassa yliopistojen hallinto- historian, tiedepolitiikan, ylioppilasjärjestö- jen historian ja tieteen historian vaiheilla.

Vuonna 2007 perustettiin myös Suomen yliopisto- ja korkeakouluhistorian tutkimuk- sen verkosto tukemaan alan tutkimusta sekä kannustamaan yhteistyötä alalla toimivien tutkijoiden välillä.

Näiden tavoitteiden toteuttamiseksi ver- kosto järjesti Suomen yliopistohistoriallisen tutkimuksen toisen tutkijatapaamisen huh- tikuussa Espoon Otaniemessä Teknillisellä korkeakoululla. Yhteistyöverkoston toi- minnan merkitys käy hyvin ilmi tapaamisen saamasta suosiosta: siihen osallistui noin 60 tutkijaa ja alasta muuten kiinnostunutta hen- kilöä Suomesta, Ruotsista, Norjasta, Virosta ja Hollannista. Lisätietoa verkoston toimin- nasta löytyy tämän Tekniikan Waiheita -leh- den sivuilta, joka on omistettu yliopistojen ja korkeakoulutuksen historialle.

Päivien pääteemoina olivat Yliopistot kulttuuriperinnön vaalijoina sekä Yliopisto ja kaupunki: vuorovaikutusta vai kilpailua? Kä- sillä olevassa teemanumerossa julkaistaan joukko artikkeleita, jotka perustuvat Ota- niemessä kuultuihin esityksiin. Useimmat niistä käsittelevät yliopistojen ja kulttuuri- perinnön suhdetta. Ajatus yliopistoista kult- tuuriperinnön synnyttäjinä tulee hyvin esiin Steven de Clercqin yliopistomuseoita käsit- televästä artikkelista. Hienovaraisemmin se ilmenee opiskelijoiden karnevaaleissa (joita Johan Sjöberg on tutkinut), patrioottisis- sa lauluissa (Hanna Enefalk) sekä vuoden 1968 opiskelijaliikkeen perinnössä (Rolf

74 3

(2)

4

Tekniikan Waiheita 2/08

Tekniikan Waiheita on Tekniikan Historian Seura THS ry:n kustantama aikakauslehti. Lehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Lehden tilaushinta on 31 e/

vuosi. Tilaukset ja osoitteenmuutokset: Kimmo Antila, kimmo.antila@uta.fi, tai seuran www-sivujen kautta (www.ths.fi) tai seuran postiosoitteeseen (ks. sivu 2).

Tekniikan Historian Seuran jäsenille lehti lähetetään jä- senetuna. Kestotilaus jatkuu ilman eri uudistusta tilauksen peruutukseen asti. Tilauksen voi peruuttaa ilmoittamalla asiasta toimitukselle. Toimitus myy lehden vanhoja irto- kappaleita, mikäli niitä on jäljellä.

Toimitus- ja ilmoitusmateriaali sähköpostitse osoittee- seen tw.taitto@ths.fi. Normaalipostissa lähtettävän aineiston kohdalla ota yhteys toimitukseen (ks. toimituk- sen yhteystiedot s. 2). Lehti vastaanottaa julkaistavaksi kirjoituksia teknologian historian eri aloilta.

Aineiston jättö: artikkeleiden osalta ota yhteys päätoi- mittajaan, muu aineisto numeroon 3/2008 29. elokuuta ja numeroon 4/2008 10. marraskuuta.

Lehti ottaa arvosteltavaksi alalta kirjoitettuja julkaisuja, painotuotteita ja näyttelykäsikirjoituksia. Lehti ei palauta pyytämättä lähetettyjä tekstinäytteitä tai valokuvia.

Valokuvien käsittelystä pyydetään sopimaan erikseen päätoimittajan kanssa.

Artikkelien sisällöstä ja niissä esiintyvistä mielipiteistä vastaa kirjoittaja. Artikkelit tarkastetaan vertaisarvioin- timenetelmällä. Kuvamateriaalin luovuttaja vastaa kuvien julkaisuoikeudesta. Yksityiskohtaiset kirjoitus- ja aineisto- ohjeet löytyvät Tekniikan Historian Seuran kotisivuilta http://www.ths.fi/ohjeet.htm .

Werenskjold). Yliopistot eivät ole kuiten- kaan vain kulttuuriperinnön lähteitä, vaan ne ovat myös hyödyntäneet sitä: esimerkiksi 1900-luvun jälkipuolella perustetut yliopis- tot sitoivat itsensä omien alueidensa ja koko yliopistolaitoksen historiaan oman aseman- sa vahvistamiseksi (Henrik Widmark). Tee- manumerosta löytyy myös kaksi enemmän tekniikan historiaan painottuvaa artikkelia:

Tiina Päivärinne tutkii Suomen varhaista rautatieverkkoa ja tekniikan edistysuskoa, joka rautateihin liitettiin. Jutta Julkunen taas on paneutunut Teknillisen korkeakoulun rakennusinsinöörien 150-vuotiseen histori- aan.

Tutkijatapaamisella juhlistettiin samalla Teknillisen korkeakoulun 100-vuotisjuhlaa.

Vuoden 1908 päätöksellä Polyteknillinen Opisto muutettiin Suomen Teknilliseksi Korkeakouluksi, minkä jälkeen Teknillinen korkeakoulu sai oikeuden myöntää tohto- rin tutkintoja, oppilaitoksen opettajat saivat professorin arvon ja opiskelijat täydet yliop- pilaan oikeudet. Myös Tekniikan Waiheita onnittelee korkeakoulua.

Tutkijatapaamisen järjestäjien puolesta kiitos Suomalais-ruotsalaiselle kulttuurira- hastolle, Suomen Akatemialle ja Teknillisel- le korkeakoululle tapaamisen rahoittamises- ta, ja erityinen kiitos rehtori Matti Pursulalle tämän teemanumeron rahoittamisesta.

Pieter Dhondt, Sampsa Kaataja ja Panu Nykänen

Pieter Dhondt toimi tämän Tekniikan Waiheiden teemanumeron toisena vastaavana toimittajana.

Pieter Dhondt worked as the co-editor of this theme issue of Tekniikan Waiheita.

Viittaukset

LIITTYVÄT TIEDOSTOT

Seuran verkkosivujen ja jäsenpalveluiden uudista- minen sekä Tekniikan Waiheita -lehden ja sen arkiston siirtäminen digitaaliselle julkai- sualustalle.. Tekniikan Historian Seura

Tekniikan Historian Seuran jäsenistö päätti valmistelun ja keskustelun jälkeen vuonna 2016, että Tekniikan Waiheiden ar- kisto tullaan julkaisemaan vapaasti kaikkien saataville,

Kirjoittajamme ovat jälleen osallistu- neet ahkerasti seminaareihin ja konferens- seihin: Johanna Vähäpesola kertoo Teknii- kan Historian Seuran syysseminaarista, ja Sampsa Kaataja

Seminaarin yhteydessä pidetyssä Tekniikan Historian Seuran syyskokouksessa jaettiin artikkelipalkinto vuoden 2011 parhaal- le Tekniikan Waiheita -lehdessä julkaistulle

Teimme Panun kanssa katsauksen suomalaisen tekniikan historian ja museo- toiminnan historiaan (Panu ja Kimmo) ja julkaisimme ja käänsimme Tekniikan Histo- rian Seuran

Pidän myös tärkeänä että Tekniikan Waiheita on jatkossakin sekä teknologian historian ammattilaisten että harrastajien lehti. Tekniikan Waiheiden kahdeksas päätoimittaja

Tekniikan Waiheita -lehden ensimmäinen päätoimittaja Matti Krank kädessään Resiina- lehden viimeinen yhteistyönumero ja taiteilijan näkemys TW:n kannesta sekä lehden ensimmäi-

jatkossa Tekniikan Historian Seuraa infor- moidaan paremmin Virossa järjestettävistä tieteen ja tekniikan historian tapahtumista, ja ne pyritään myös uutisoimaan Tekniikan