VALTION MAATALOUSKONEIDEN TUTKIMUSLAITOS VAKOLA

VAKOLA

^RUKKILA 00001 HELSINKI 100 90-563 3133 .

VALTION MAATALOUSKONEIDEN TUTKIMUSLAITOS

FINNISH RESEARCH INSTITUTE OF ENGINEERING IN AGRICULTURE AND FORESTRY

TUTKIMUSSELOSTUS No 20 Study report

Osmo Kara - Lassi Räisänen

MAANMUOKKAUKSEN MINIMOINTI JA KYWo.:JA LANNOITUSVANTAIDEN SOVELTUVUUS KYNTÄMÄTTÖ

MÄÄN MAAHAN KYLVÖÖN

Sammafattning: Jord bearbetningens minimering samt så- och gWsel illars lämplighet för

sådd i glöjt underlag

r

Summary: Minimum tillage and suitability of coulters for sowing on non ploughed soil

Helsinki 1979

SISÄLLYSLUETTELO Sivu

Johdanto 1

1 'MUOKKAUSKOKEET 1

1.1 Tutkimusaineisto ja menetelmät 1

1.2 Tulosten tarkastelu 5

1.2.1 Jyväsadot 5

1.2.2 Kylvösyvyys 13

Orastuvuus 15

1.2.4 Puintikoeteus 16

1.2.5 Hehtolitrapainot 17

1.2.6 1000 jyvän paino 18

1.2.7 Maan kosteus 19

1.2.8 Kestorikkakasvit 21

1.2.9 Maan kokkareisuus 25

2 KYLVÖ- JA LANNOITUSVANNASKOKEET 27 .2.1 Tutkimusaineisto ja menetelmät 27

2.2 Vannaskokeet v. 1976 27

Jyväsadot 31

2.2.2 Kylvösyvyys, puintikosteus ja kesto

rikkakasvit. 32

2.3 Vannaskokeet v. 1977 33

2.3.1 Jyväsadot 34

2.3.2 Kylvö- ja lannoitussyvyydet ja puinti-

kosteus 34

2.4 Vannaskokeet v. 1978 36

2.4.1 Jyväsadot .37

2.4.2 Kylvö- ja lannoitussyvyydet ja puinti-

kosteus 37

2.4.3 Orastuvuus 39

2.5 Muokkaussyvyyden vaikutus kylvösyvyyteen

eri vannastyypeillä 39

2.6 liestyssuunnan vaikutus kynnetyllä ja kyntä-

mättömällä maalla 41

TIIVISTELMÄ 43

4 SAMMANFATTNING 46

5 SUMMARY 49

KIRJALLISUUSLUETTELO 53

n. 25 cm

11

11

11

11

. 7 11' 11 7 II

- 1 -

MAANMUOKKAUKSEN MINIMOINTI JA KYLVÖ- JA LANNOITUSVANTAIDEN SOVEL- TUVUUS KYNTÄMÄTTÖMÄÄN MAAHAN KYLVÖÖN

JOHDANTO

Maatalouskoneiden tutkimuslaitos sai kolmivUotiskaudeire-1976- 1978'Ma'atilatalCu'den'kehittämiSrahastoSta,aPuråhaamaan'muok

•

kauksen minimointia sekä kylvö-ja-lannoitusvantaid-enominai- suuksia selvittelevää tutkimusta varteU.'Tutkimuka-eh'johtaiana on ollut Vakolan maaryhmän johtaja tri Osmo.Kara. Valvojakunnan puheehjohtajana'OnOilut agrickström sekäjäseinäprof.

P. Elonen, ylitarkastaja E. Paulamäki ja prof. A. Reinikainen.

TutkimuksentarkoittkSenaon ollut. selvitellä kentäkol,cein syyskyhnön'korvaamista'muilia mUOkkausMenetelmill:kja;eri—:

laiäten'kylVö-..jä lannoitusvantaiden -soveltuyuutta,vähän- muökatuun:jamucikkaamattoMaan-maahan.kylvöön.

1 MUOKKAUSKOKEET .;

1.1 Tutkifflusåiheisto ja -menetelmät

Kenttäkokeet tehtiin vuosina 1975-1978 maatalouskoneiden tutkimuslaitoksen ja Maatalouskoneiden Tutkimussäätiön ti- loilla Vihdissä.

Kokeet oli sijoitettu kahdelle.maalajille köevuosittairi seuraavasti:

hiesulnenaitosavi V.'1975-78

runsasmUltainen hietasavi v._1976.78

Koetekijät ja keskimääräiset muokkaussyvyydat:

Sk = syyskyntö Kk =kevätkyritö Jy = jyråin

Ku = kultivaattori La = lautasäes Sp

Lr lapiorullaäes 0 = muokkaamaton

- 2 -

Syys- ja kevätkyntö tehtiin 2 x 40 cm auralla, jyrsinä L-veitsiteräisellä jyrsimellä (kuva 1) ja kultivointi han- henjalkateräisellä Vibroflex-kultivaattorilla (kuva 2). Lau- tasäkeessä- (kuva 3) oli loyetut lautaset; paino lautasta koh- den-öli,n-, 25 kg. S-piikkiäes (kuva 4) oli varustettu äkeen edessä.ja,takana olevin varpajyrin. Lapiorullaäkeesåä (kuva 5) , ei ollut lisävarusteita.

Vuosina 1975 ja -76 oljet silputtiin koekentälle. -Muina vuosina ne poistettiin.

Sängeh mnOkkaUs tehtiin. kyntöä. ja jyrsintää lukuunottamatta.

2 kertaa mucikaten. V. 1976 ja 1977_kokeiden, sängen muokkaus tehtiin.syksyllä. ja v. 1975 maan pinnan routaantumisesta ja v. 1978 maan liiallisesta märkyydestä johtuen:syyskyntöä lu- kuunottamatta keväällä.

Kylvömuokkaus tehtiin S-piikkiäkeellä. Koeruudut äestettiin yleensä kahteen kertaan, paitsi jyrsityt.ruudut kertaalleen äestäen. Huonoiten muokkautuvin oli kevätkyntö, joka joudut- tiin äestämään eri vuosina vaihdellen 1-2 kertaa m"Uitakoe- tekijöitä 'useammin. V. 1975, jolläin PerusmuokkauS )tehtiin:

keväällä, maan huonosta muokkautuvuudesta johtuen Ku ja La-koetekijät jouduttiin äestämään 4-5 kertaan ja muut 3 ker- taan paitsi Jy-koetekijä 2 kertaan.

Koekentät järjestettiin systemaattista ruutujen sijoitusta..

käyttäen. Bruttoruutujen köko:oli 3 x 25 m ja koeruutupui- murilla korjattujen nettoruutujen koko 2 x 20 m. Kerranteita oli 5.

Koekasvina oli v. 1975-1977 Tähti-vehnä ja 1978 RusoTkevät- vehnä. V. 1977 hietasavimaan koekentän koekasvina oli kylvön myöhäisyydestä johtuen Karri-ohra

Lannoituksena käytettiin n. 600 kg N-rikasta super Y-lannos- ta (20-10-10).

:Kylvö ja lannoitus tehtiin vuosina 1975-77, 0-koetekijää lu- kuunottamatta, kylvölannoituskoneella, jossa oli S-piikkiset

- 3 -

Kuva 1. Jyrsin (Jy)

Picture 1. Rotary cultivator (Jy)

Kuva 2. Kultivaattori (Ku) oli kenttäkokeissa varustettu hanhenjalkaterin.

Picture 2. Cultivator (Ku) was equipped with sweeps in the experiments.

- 4 -

Kuva 3. Lautasäes (La) Picture 3. Disc harrow (La)

Kuva 4. S-piikkiäes (Sp) Picture 4. S-tine harrow (Sp)

Kuva 5. Lapiorullaäes (Lr) Picture 5. Rotary tiller (Lr)

- 5 -

Iännoitusväntaat ja laahakylvövantaat. V. 1978:.kaikki koe- tekijät:kylvettiin ja lannoitettiin koneella., jossa Oli 5-Piikkiset lannoitUsvahtaat jaaut'askylyövantgat;n :.. kiila- lautasvantaat.::0,koetekijä kylvettiin ja: lannoitettiin: v.

1975 en koneeIrå-ja- V.-1976,-77 tarkoitukseen valmistetulla koekonealla (kuva 13) lossa,:lannoituavantaina,oli lautasvan-,' taat jakylvövantaina laahavantaat.

,•

kevätruiskUtukset tehtiin Dipro,rikkakasyientotj~-ainee'llä.

hiesuisen äitosaviMaan 0-koeruudtt ruiskutettiinaykSyllä-' :

1975 runsaasta kestorikkakasvien määrästä johtuen.Afflitrolilla.

näihin ruutuihin kYlvettiin,myöhäisestäruiSkutusajåSta johtu- en

keväällä 1976 kaura.

Tulosten tilastollinen :käsittely suoritettiin Helsingin yli- opiston maatalousteknologian laitoksella TUkeyh-menetelmää käyttäen. Erot on testattu ,kummallakin maalajilla vuosien ja koko-aineistonkeskiarvOna VarianssianalyysillkSkkoetekijän suhteen. Tulostentilastollinen merkitsevyYs on ilmaistu 'seu- raavasti

Xxx = 99,9 %-tn markitsevyYs Xx = 99 "

:= 95,

ns = ei merkitsevä

1.2 Tulosten tarkastelu

HiesUiaenYaitosaviMaankaikkienkoeVuosien'kesiMäärkiset-sa- totUlokset ja Muut'tutkituttekijätsekä erojen MärkitsevYys on esitetty taulukossa 1, hietasavimaan vaStaavattUlåkset taulukossa2 ja molempien kpekehttien kOetulosten yhdistelmä taulukossa 3.

1.2.1 Jyväsadot

Hiesuisen.aitosaviMaan kok-eiSsa eri koetekijöidän satotaso- , jen erot ovat maihdelltorikoevuosina tuntuvasti ja osit.

tain erisUuntaiSesti. syvskvätöön vrrattäna (Piirros '1)., V. 1978 -Kk- ja 0,koetekijöitZi.- tukilunott'amatta muiden.koeteki-.

—6 —

-I-3 0.1

'19

.1' ,—L ctl >

io .c.1 - 01

.—I

r:::

at .

gp.

1

.en O's ko .,-

CO

5_,- ,

1

N

s c".:1

,-1 CO CO

9,

1 CV

,-7 CO

•

1 CO 1, en

& dP CC 7 en .

1-1

0

S

.. 2 Ml/Si kp plgnts

0;'). - CO

il) tn 1

C•:1' CO

"5ci' co 1

. L1:1 CO

..5i5,1' .•r-- l ,

.._..

.. "f,""; ni

CO 01

.

S-1 AD ok rn 1 1

,

4 I,. 1

l0 S

r-1 '

esi ... en ^..

1000 jyvän painot 1000 grain weights _

.--4 .--,

D

en Ui

cri CIN

L co 01

4

Ci

b

5rL

01

Prt i

ui In r:: r::

01 0'1

L L

in

LLi•

01

k

54

i in c\T•

01 .,

en al ^dP '

,--, .,.

tn

1-) 4i - •

'91

I

5 W H . u, • .-1

11

,.

CO .

1N r•-•

D ..

CO 01

01 ...

?

,.•co

01 CM

C11 „ 01

te,

? 1 ,,

01 ...

.01 01

-•,1 s

?*

01 ,I. . ..

01 01 01

.-1

?

0 ...

01

l"..- 0 , '

1 ,-,1 r-R

t-1 N

ZSI3 s 2 •

.

PuintikostendPt Mbist. of grains at the harvester

—I

•

Syyskyntö. Sk 3525 169 31,2 100 Autumn p1ought Kevätkyntö Kk 676)C 80,8 +1,9 106,2 Spring,plought jyrSin Jy +134 103,8 • +1,5 104,8 Rotary, cultivator Kultivaattori Ku +1555c1 104,4 +0,6 101,9 Cultivator Lautasäes La - 28 99,2 +0,3 100,9 Disc herrow S-piikkiäes Sp - .4 . 99,9 +0,7 102,3 S tind-harrow . Lapioruliaäes Lr -98,7 97,1 +0,7 102,1 - Rotary tiler . . .nly:kkaamaton 0 10755c ,x 69.;5 +2,6 108,4 . Zero til1age

cci,.. )

H 2

2

6,57 148 kg . 4;2 %

Koetäkijät Factors , - .

,..

H . / , 4., •

.- . .., 0

- 7 -

cr) _O.3 ;cr) ,

9 > o

CO 01

31-1 • 8-1 0

5 1-1

k

8 >1,.• %"..) o z

rn

17 .kpl 1,8 nrn

2 2

0 0 . 0 0' 00

cr,

.+1

r),

, 1_{. 0 • .;} ^/40

;

rn; •cr. cg

, cn ' 03

lf/ I

0' 0' ,

•rn N

1

u9"

cs;

—8-

0

o .:01

'.;4

40 4/1

:!.13

. • ... ni

oD Cr, Cr, CO . i 11), en Cr, cr, _CO

r-- cr

• 4-1

0 • cr c0 !cr u1

CO 4.0 44.

Cr,

c0 Lfl 4.0 '

Cr, Cr, cr, 0.4 Cr,

p

0, - H 0. 0

„ 0 0., 04 •.--1

H4 H 0 0 ;

4, 0

4.0 tr, , 0 0

1°1 g'

4)

g 4W

t3i ri r

cri (5)1'

ba

th rr, 3

«

•C:`

I;

co

T'S.6

Z'66I

;;;::°;:;:::::;»»»»»:•:;:•»»»:•:•:•:•»»»:;:;»»:

I

601 \

0

fi '-1 LA CU

CO dk. 4.1

Lr> m

9 2 ',',, ,,, 2 • .. .

^{0 I}

,...-

,..-- cd:

_{I (,.}

ru2. d o\ (0 , .-1 >,

L.0,1

L:

0 0 0 --1 a,. co S'ETT

Z'EIT

.1,

^5!1S,

2 Rr

L 'Ef7-K

g•-4

2 :0 9 0

z

sarquit anneTau '1114nTap1ng

- 10. - •

\\\

9'961, \\

dP 4.1 9

I; rn

E 861 " -•

C51

cc7

I l0 11:1

EZIPaE: Ii ; C179'

\I "I' r ^.1

£ ' 5 61 '

'

_ .1'

E,461 ^{• -} - -

V 96 i ⁴

1

4.7 I , _{en 4}

-1

f

i ,

..-.-- £9

K

s.'.-[or 1

-

,

9''V6 ' I

„ 096E \ rsI ^rsl

PII/6k oTts

Ctrrtr

o o" 0 ä

o cr, , co r- . 'cr C.1 .

sanTtrit onnaieu 'rva•-qoptIng

j.

.2 ..c , 1. ,•• — 1 9, Q?.

i

'71

SalreA OATqu'l-au - ' 4n a q n s

0 • 0, 0 • -CI _{CO- '•}

— 11

r- I

co I

r-

1/4C)

1'1961

-I - 2 5

,1[761

'

brå-1.9.

-is• 691' • T'L.61 I.

r- co 6'661

tn lk

> 66d

'r

- 12

jöidenYsatOtaSOTön-011ät-tUtUVeSti-Sktekijää,suurempi Tämä johtuu lähinnä. silta etta syyskynto jouduttiin suorittamaan erittäin,märigsäoloissa ja. muut-koeruudutmuokattiin kuivah- koissa oIoiSsa-keVäällä'; 0,.koetekijäh-suuteensatotasoon v.

1977 On osittain" vaikuttanut se, että kyseiset koåruudut ruis- kutettiin .aykSyllä 1975 Pgg.4.rO1ig.,..j.-YOnnaj19:76-. ruuduille kylvetty-kaure-antoi-runsaan-sadon,, n,-6400<kg/ha, joten mM., :kestorikkekäåVeja-ei-koerUtUUilla ollut Sanot.ta:Vaati v, 1977:

Hiesuisen aitosavimaan_A.vuoden <keskimääräiset jyväsadot (tau- lukkö '1'ja-'piirroS-3)Tovat-olleet-merkitsevästi Sk-kdetekijä pieneMmät 0- ja Kk-koetekijöillä ja Ku-tekijän'satotaso merkit- seväSti_suuremPi', MuiAen. k.optekijöidenalihteen erot eivät ole . merkitseviä'. -

_

RunsasMUltaisen -hietaaaviMaan kokeissa e'ri. , _ -koetekijöiden vuo- tuiset.satotasot_(Piirros_2) ovat..ihAe1leet tuntuvasti iiä:äri- män kuin hiesulsen altosavimaan-kokeissa.', kaikkien tekijöiden - satotaSot, Jy-tekijaa ltkuUtottamatta-ovatolleet kaikkina koe- vuosina Sk:n. satoa pienempiä. _ _ _

"Kaikkien--vuodenkeskimmäiset-jyväsadot, (taulukko 2 ja,pilr- roa 2) ovat .olleet Sk,-koetekijä.n satoa Merkitsevasti pienempiä.

< . ieniMmät efadOt„ovat,olleet , k.uten.hie-.suiSeu. aitöäaidittaäfi',kokeiSS , O-jaKktekijöiLlä. Lautasäes ei sovellu työtaPansa vuoksi niin .hyVin riiiiSaSMUltaISen-filearikuit'-j-,äykähköjen savimaiden snki-

mubkkaukseen.

.146Iempien-maalajien-,kaikkiew-koevuosien.s,kesklMääräiåen aatota-7

,

s6n yhdistelmäoneSieftftäUlukosea -3-(kts:4iirros 3). .S,a-

-

.töteSå on Sk-koetekijän-åuhteen ollut merkitsevästi pienempi. Paitsi,Ku,,,-Jy-Spkoetekijöillä....,

- - - - , 4

MäätaloUdert-tUtkiMUSkeikiikäen-1Ö1UVfillä':"~975-77 täkokeissa...(LARPR9_1,9,7R)PU_S~.11a keVätkyntäen saatu ,5,-1.5-%-..pienempiä.-jyväsatoja-kuln-syyskyntäen Satotasojentot

ol>at.,,e.delIW-ea-~UVAKOLAn-ttitkimuksia-pIenempä—TutOrius-

-

keskuksen koesarjöjen hiesu-, multa- ja turvemai.den satotasoiSSa ei sitä Vastoin ole öllutsai.iottavial-,eroja. Pelk- kä 'äestyp.l'apiorulla- tai S-piikkiäkeellä on ensiksi mainitussa

- 13 -

,

koesarjassa antanut kaikilla maalajeilla , 6,..18 % pienempiä: _ , satoja ja v. 1975 ja -77 kokeissa joissa käytettiin kylvö- lannoitusta, hietasavi-, hieta- ja turveMailla n. 2 % Sadon lisäystä,, Nämä:talokset,vaihtelivat melkoisesti eri vuosina Ruotsissa v. 1964-1970 tehtyjen kokeiden tulokset-(ÄäON'1977) ovat kevätkynnön osalta olleet samansuuntaiset kuin LARPEKSEN kokeissa. Pelkkä äestys on pienentänyt satotasoa jäykillä savi- mailla 8-15 % ja keveillä savilla 9 % sySkntöön verrattuna.

Erot ovat tuntuvasti suurempia kUin VA.KÖLAn kokeissa,

ainakin osaksi johtunee Siitä, että kokeissa" ei ole käytetty 'si- joituslannoitusta-:-V.-1976-7-7 kokeissa, joissa vertailtiin syys- _ kynnöln...ja kUltiVgåttcrilla_jällautaSäkepliä sänkimuijkattujen

koetekijöidenVälkutusta,satotaso-cli viimeksimainituilla koetekijöillä l...-3% pienempitsln_koetulokset ovat näiltä

--osin lähes samansuuntaiset kuin VAKPLAn.

- HEINO8EN(1934) Ruotsissa suorittamiåsa:tutkimuksissai syksyllä n. 5 cm syvään tehty muokkaus on lisännyt. jyväsatoja.3-12 % syyskyntöi5n verrattuna.

Tanskassa tehdyissä 5-vuotisissa kenttäkokeissa ..(8KRIVER 1978) 6-8 cm syväänYjyrsitty -.koetekljä,,on antanut n. 1 % syyskYntöä suuremman-sadon: TuIbson-läheS'-saMa:kuin tässä tutkimuksessa.

Saksassa tehdyissä kenttäkokeisSa (CZRATZKI fi'RUHM 19/1) hie- .taMail1,a.on maata mgokkaamatta satotaso aluksi ollut\sYyskyn7- .„. . . netyn satotasoaiSuurempi, mutta myöhemMinpienempi.Savimailla syYskyntödn aina antanut suuremmansadon.:

11.2.2 Kylvösyvyys

,Kylvösyvyydet (taulukko A).erlikostekijölden ,Isgkr,I.):~ kai- 'kissa',kokeissavaihdelleet lähinnä.,mganmuokkäukåen.yoimaperäi-

syydestäriippuen. Kylvövantaateivät.,9l:P4ingnet,v,ähemmän muokattUun maahan riittävästi eikä,!tgvoiteltua .kylvösyvyyttä

,Ole'keikillakoetekijäilläsaavutettylVösyvyyttärajoitta- vana tekijänä Ovat lisäksi..olleet.,Osittain,myös sängenAätteet.

.64 I -7 -14 -17 -20 -17 -17 , -

, 713 .-197L -11

44,, • +.1 . -16,

Kk Jy

62 100, - Keskim. ; S1

Rel.vål.

Koetekijät - Pactors La HiesUinen aitosavi.',197578 ,Silty heavy_clay.

Sk ,Ku

60 1977 • 7 ,",•-613' - '

•

Kopyuodet .Years.,, -

1975 1976

-5 -.2 1 92 97 . 87

=12 -l0...-12 -16 81 84 81 I 74 _14 _

Edellä mainitut tekijät vaikuttavat paitsi kylvösyvyyteen myös-.siementet? (WILKINSON I97W '5kräo't'xiiset kyl- .

vösyvyyden vaihtelut'eri.kbetekijöiden keSken*jöhttiVet-Myös että eri vuosina on, käYtettY, eri kYly0T'ja.:lannöltus- - yannastyypPejä -SiVU-5-')'pYrittäess'ä. 'tåsaaMaan'kYl.:vö-

syyyyserojå -

' •,, - . . . 'Taulukko 4. .KylVösyvyydet1Mm)"

;Table 4 Sowing-depths (Mm):

Muitava,-bletasavi1976.-78 .

. , _Humus rich.,sandy clay

1976 ..69 -10 -15 I -15 —217 -,14

1977 .78 712, 717 724

'13:-.r12 18 - -(kimx 65•

Sl 100

Rel.val

Molempien maalajien kaikkien koetekijöiden kyivösyyyydet ovat CIIeät,MerkitåeVäätipienempiSkkbetekijäänverrattuna. Kyl- :vöäyVYYkäien',VUOtuiSetvaihtelutvalkuttavatmmmaankosteus.- 'dIbiåtåkylyöaikånå,ja.,kevään,SääOloistä,:riitpuen,er,iavoin

,SatOtaSbon'japraStuvUtiteen1Vrt:taulukko4,piirrekset 1 ja 2).

:,rämänVU(SkSikylvöSyVyydenvaikUtUSsatotasoonenhiesuiseila .aitöSeViMää1lataulukko-11 jatatoinosittainmyöshietasavi-

maalla; ehkä 0-koetekijää lukuunottamatta, epäselvä.

-15 -

1.2.3 Orastuvuus

.Hiesuisen,aitosavimaan:kokeessa-on Sk-koetekijärLorastuvuus ollut kaikkina/koevuosina.tuntuvasti.runsaampaa:.(taulukko 5).

Multavalla, luontaisesti kostealla, hietasavimaalla. oras- tuvuUden erot Ovat selvästi pienempiä: ja vaihdelleet eri koe- vuosina.Skkoetekijään,verrattuna eri suuntaisesti 0- ja Kk- tekijäin. orastuVuus on kuitenkin ollut aina selvästi pienem- pi kuin Sk-tekijän.-

Taulukko 5. Orastuvuus suhdelukuina (Sk = 100) Table 5. Relative values of shooting (Sk = 100)

Koe- Koetekijät - Factors vuodet

Years Sk Kk 1 uL.; I. -La ! ,Sp Lr Hiesuinen aitosavi 1975-78.

---Silty heav

1975 106 =5.95 I ! 93 / 70 60 1976 100 = 515 92 88 - 82 94 81 1977 100 =, 571 85' :po 75 82 89 82 91 ,.1978 1.00 = 374 9-6 81 91 89 i 95

. • 92 65 KeskiM. )7c 166 = 494 I 8-8 , 8-3:- [ 86 , 84 92 84 76

Multava hietasavi 1976-78- HUmus rich•sandyi clay

1 I

1976 100 = 691 : 82-11.03 , y106- , 100, 97 98 86 .1977 lop, = 32 ! 87 11-3 111 1.02 ' 101 108 82 1978 - 100-= 429 -88-82; -95 _9-3 96 :i00 97

.104 ' 97 Kaskim,X[100 =,-481,yS6, , 99.

-

r.- 98

I 102 88

Multavalla hietasavimaalla kylös'yvyys on ,vaikuttanut Oras-.

tuvuuteen-vain- 0- ja-Kk-koetekijöiden suhteen. Näiden teki- jöiden orastuvuuserot• ovat myös merkitseviä. Huonompi.oras- tuvuus tällä maalajilla on pienentänyt myös satotasoa. Kui- tenkin on otettava huontioon,. että .årastUvuuteen kylvösyvyyden ohella vaikuttaa Kk-tekijäll-. aan pintakerroksen kokkarei- nen, rakenneja,etenkin 0-7tekijäll;ä Maan tiiviYdastå.ja sänges- tä johtuva jyvien huonompi peittyminen. Muiden -koetekijöiden .

- 16 -

lähes yhtä hyvästä tai paremmasta orastuvuudesta huolimat- ta satotasot ovat olleet pienempiä kuin Sk-tekijän, joten åatotasojen erot eivät johdu orastuvuudesta.

Kuten tässäkin tutkimuksessa' ovat-DEBRUCK (1971) ja

TEUTOBERG (1971) todenneet oraiden lukumäärn vähenneen muok- kaamattomaan maahan kylväen. BACHTHALER (1971) on. sitä vas- toin tullut päinvastaisiin tulksiin..Vaikuttavina tekijöinä em. ristiriitaisiin tuloksiin saattavat olla kylvösyvyyden vaihtelut, maalaji ja sen kosteusolot ym. tekijät.

1.2.4 Puintikosteus

Taulukko 6. Puintikosteudet suhdelukuina (Sk = 100) Table 6: Relative values of grain moist (Sk = 100)

Koe- vuodet Years

Koetekijät - Factors

,-" Sk/% . Kk Jy KU La Sp Lr 0 Hiesuinen aitosavi 1975-78

Silty håavy clay

1975 100 = 3,9 103' 104 100 98 98 ! ! 96 95 1976 - 100 = 20,5 108 108 109 -107 108 ! 115 - 1977 100.= 44,2 .93..: 97 : 97 100 100 i 99 100 1978 100-= 36;5 121 111 101 97 103 1 100 130

4

Mskim.X lpo = 31,2 106 105 102 101 102 1 102 108 Multava hietasavi 1976-78

Humus rich sand1y clay •

1976 100 = 26,2 106 97 101 ' 94 100 95 96 1977 100 = 34,1 117 90 92 94 90 89 105 1978 100 = 36,8 115 114 .107 109 110 , 111 118 Keskim. X 100 = 32,3 113 100 100 - 99 100 ; 98 , 106

I i

Hiesuisen aitosavimaan kaikkien koetekijöidån jyväsatojen pUintikosteUdet ovat olleet Sk-koetekijgä suurempia. Vuosit- taisista vaihteluista johtuen PuintikoteUksien :året eivät ole merkitseviä. Vuoden 1978 Kk- 'ja 0-koetekijöiden suuri

-17

puintikosteus johtuu osittain' siitä, että orastuminen tapah- tui kahdessa vaiheessa ja osa jyvist&-jäiltUleentilmatta.

Hietas1aVimaan FiuintiktiSteudet Ovat-keSkiMäärini muiden koe- tekijöiden-,' paitsi Kk- ja0-krietskijöidenauhteen olleet vuosittaisista vaihteluista huolimatta likimain samat.

1,2.5 Hehtolitrapainot

,Taulukko Hehtolitrapainot,suhdelukuing, (Sk = 100) Rålative values of hl-weights 100)

-Koetekijät FactOrs- vuodet

Years 1 Sk/kg Kk . jy ..Sp. - Lr

-Hiesuinen2aitosavi,1975.-78.

Silt heav Cia 1975-

1976 1977.

19-78 -

100 : 100

--

1,o0•

100

= 79,4

= 78,4 -'59,,A

= 73,4 r_-98 1.-99 1103 95

99 ,98 102

1-96- 101

•• 98 102 ' -99

1 '100

1-.^.98

",100.."100"

1:101 100

99:

-99 101

9-6 101

99 99 : 1 - - 1 -102,1 901

~im. x 10Q =.73,0 ,, 99 1

, . 99 100 , 100 _{, • -} 100 99 971 ^. Multava hiåtasavi 1976-78

Humus rich sandv cia 1976 100

1977 : 100 1978 1 100

=

=

=

70,0 56,8 74,2

1 96

1 96 97

. ' 101 . 102 97

100 102 92

99 100 98

101 103 1 97

102 101

96 1

102i ) 100, 95 Keskim. ;i.1 100

I ⁼ 67,0 96 100 100 99 100 1100 99

Hehtolitrapainojen erot ovat merkitseviä ainoastaan hieta- savimaan Kk-, La- ja 0-koetekijöiden suhteen.

- 18 -

1.2.6 .1000 jyvän paino

Taulukko 8. 1000 jyvän painot sundelpkninak,7-,

Tab1e 8.Rålative. values, Of 1000 grain weights:_(Sk'..=:,100)

Koe- vuodet Yåars

Koetekijät - Factors

Sk/g Kk Jy Ku La Sp Lr Hiesuinen aitosavi 1975-78

Silty heavy clay 1

1975 100 :,- .33","4 .; '99-. 102 109- ' 98" 99 '97 . 95 1976 109 .=.38,4;' 98 99 '99 : -99 99 99 - 1977 100 = 30,9 105 103 101. 99 99 97 101 ; 1978-- 1.00 =- 37,9 ''--94 -9-3 -92 95 92- 92 80 '

es.:1c1m-: .i..: 109 -= -35-,1 1-99, -i--190 8 - 98 - 97' 96 92

i Muitava-nietasavi-1976-78'-

Humus rich sand cla 1976 - - 100

1977 • :,100 1978 ' 100

=- 373-

=34,2

=" 37,,2

98.1 99

:-97 1,' 99

" 101 ,-98 i

98 98 97

96 104 '95

' 94 102 95

95 103 96

94 101- '93 KeSkim. j 100

,

=36,3 i 99 : 99

I 98

. ^.'98 97 ' 98 96 :Tuhannen_jyvänl Painojen erot eivät ole merkitseviä.

1.2.7 Maan kosteus

Taulukko 9. Maan kosteus orastumisen.jäikeen-eri kerroksissa (Sk = 100) Table 9. Moisture of the soil,after Shooting:in ths'differat

soil layers (Sk = 100) Mittaus-

syvyys Measure- ment depth

Koetekijät , - Factors Sk/-paino--%

Sk-weight-%

Kk Jy Ku ' La Sp i Lr

-I

' I 0 1 cm Hiesuinen aitosavi 1975-78

Silty heavy ciay

• .

0-5 100=13,2 95 82 -103 ,107 10'.3 95 :124 5-7,5 100=20,4 98 102 101 1.05 104 99 166 7,5-10 100=22,6 96 99 96 ,95 96. 95 -102 10-12,5 100=23,5 92 95 94 94 96. 94 95 KesIldm. 100=19,9 95 '9 , 99 100 : 100 !: 96 1 107

I Multava hietasavi 1976-78

Humus richsandyi clay '

0-5 .100=15,5 92 92 112 106- . 119 106 126 5-7,5 160=25,5 99 100 105 . 100 106 104 H102 7,5-10 100=27,7 96 97 100 . , 96 101 i 101 100 10-12;5 100=29,4 93 93, 95 96 91 . 97 ' 98 Keskim. X 100=24,5 95 96, ,-103 100 104 1:102 i-'107

. _

Maan pintakerroksen kosteus'kylyö-lannoitussyvyyteen (tau- lukko 9), 7,5.cm, on molemmilla,maalgjeill.a.ollut,Kk- ja Osittain Jy- sekä hiesuisen aitOaavimaan Lr;koetekijöitä lukuunottaätta kc.steampaa kuin Sk-tekijän. Kerrossyvyyk- sillä 7,5 - 12,5 cm Sk-kdoetekljan maan kosteus on ollut lä- hes poikkeuksetta. suurempi kuin:-muiden koetekijölden.

Maan kosteus 10-20 cm syvyydell(tau1ukko 10), johon. muiden:

_

koetekijöiden kuin Sk jal(k muökkausei,o1e::ulottunUt, on ollut tuntuvasti pienempi kaikkina neljri4näytteenotto- aikana v. 1975.

WILKINSONin (1975) mukaan mUOkkaamattol4an ma-anpintakerrok- sen tiiviys vaikuttaa haitallÅseS(ci veden liikkumiseen maan: ...

— 20 —

-21 -

pintakerroksista alaspäin. RAEUMER et al. (1971) mukaan veden imeytyminen muokkaamattomaan maahan on nopeampaa SUurteh'huokb.sten. VähenemiSeStä'hUClimätta Vaikuttavina' ,tekijöinä ovet mm. kastematojen.reikien ulottuminen maan.

pintakerroksiin saakka.

1.2.8 Kestorikkakasvit - Taulukko 11.

Table 11.

_ • - - ' 1) Kestorikkakasvien silmävaraisesti arvioidut määrät ,Quantitylof the perennial weeds';'ViSUal eStimate2 Kestorikkakasvit

Y.Jeeds

Koetekijät' - Factörs Ku La Sp Lr Hiesuinen aitosavi 1975

Silty heavy cly

Yleinen nurmikka :5/1-2 5/1 5/1-...2.1 5/3 5/4 Poå trivialis

Saunio ;4/1-2 3%1 1/2 2%2 ⁴³ Matricaria inodora-

Voikukka 5/1-2 5%1' 5/1' '5/2 5/3 ,- Taraxacum officinale

Rönsyleihikki 5/1,2 5/1 ! 5/1 5/2 5/3-4 Ranunculus repens

[ Hiesuinen aitosavi 1976

SiltYlleaVy'clay “

Juolavehnä -

I _

1/i

'1'riticUm . repens

Timotei 1/1

Phl6um.C.pratense

Saunakukka 1/1'

Matricaria inodora

Voikukka 2/1 3/1 ! 3/1. 3/1 Taraxacum officinale

'Koe- KestorikkakasVi vuosi' '

Year

Koetäkijät - Factors

Sk kk Jy Sp

, 1973 Juolavehnä_

.1978 Triticum repetygi- 1977 Va1Vatti ; _1978_ 86ncus_arve'ne.

1977 Ohdake

1978: -CirsiuM -arvensä , _

1577 : SaUnakukkå

1978 Matricaria inodora 1977, Väikukka

1978 Taraxacum ,offitinalä[

' 1977 , Muut

1978. othärs I ,

2 1 5 6 3 1 15 2

5. 4

60 32 10 20 2 3 10 6 24 28

6 7 5 4 10 7 3 2 15 5

3 5 3

5.1

16 .1,236 68 280

Multava hietasavi 1978

— _ Juolavehnä » Triticum råpens

Miinus riCh.sandy clay

Valvåtti Soncus arvense Ohdake

Cirsium arVense•

,Saunakukka_

Måtricåria inOdora Voikukka

Taraxacum officinale .Muut

Others-

21 11 ' 21 7

6 1 3 2 4 8 2

- 22 -

Taulukko 12 kestorikkakasvienlasketu+lukumäätät koeruutua, hrUttOrinitu 75-M2-,'•kohden ''-

Table:12. NUMber'Of. threnniäl .weädS2 per plt,75 ^m2

'- MiesUirieh?aitäsavi 197-7,,38z, •Silty:heavy. c ay

Juolavehnä Triticum repens Valvatti

Söncus arvensis Ohdake.

Cirsium arvense Saunakukka

Matricaria inodora

1/1 ,1/1 1 1/1 1/1

5/3 3/2-3 3/2 - 23 -

Jatkoa edelliseltä sivulta Multava hietasavi 1977- 'Humuå tich'-sandy'clay,

Voikukka 1/2

Taraxacum officinale

RuUtuen lUkU/eSiintymisrunsaus

esim. 1/1 = yhdessä ruudussa vain Vähän

'1/2 = kohtalaisesti

-1/3 = runsaanlaisesti

1/4'= hyvin runsaasti

Numbet 'Of. experimental piot/dePOSi't aMount e.g. 1/1 on one plot onlyalittle

1/2 moderately

1/3 abUndantly

1/4 vety abundantly

- 24 -

Hiesuisella aitosavimaaila ensimmäisenä koevuonna 1975;

jolloin esikasvina oli ollut ruis ja maa oli koko edellisen syksyn sänkenä ja ruudUt,muokattiin Sk-koetekijää lukuun- ottamatta keväällä, kestorikkakasveja ei .ollut sanottavasti 'Sk-, Kk- ja Jy-ruuduilla. Edellä mainitusta syystä 0-ruu-

dulla oli yleistä nurmikkaa hyvin runsaasti ja sauniota, voikukkaa ja rönsyleinikkiä runsaanlaisesti. ö-ruUdut ruis- kutettiin syksyllä Amitrolilla. Rikkakasvien vaikutus'sato- tasoon oli tuntuva. Ku-, La- ja Sp-ruuduilla eM.-rikkakas- veja oli myös jonkin verran. Lr-koetekijällä kuitenkin vii- meksi:mainittuja runsaammin.

- Vuonna 1976, jolloin kasvuolot olivat erittäin edulliset ja satotaso suuri ei kestorikkakasveja sanottavasti esiinty- nyt, ei myöskään 0-ruuduilla, jotka oli syksyllä ruiskutettu.

Vuonna 1977 kestorikkakasveina oli melko vähän saunakukkaa kuitenkin runsaammin 0-ja Lr-ruuduilla. Vuonna 1978 juola- vehnän määrä oli lisääntynyt melkoisesti edellämainituilla ruuduilla. Muiden rikkakasvien osuus oli pysynyt keskimäärin yhtä suurena.

multavalla hietasavimaalla v. 1976 ei runsaasta sadosta johtuen ollut sanottavasti kestorikkakasveja. V. 1977 0-ruu- tujen kestorikkakasvien määrä oli melkoisesti lisääntynyt.

V. 1978 juolavehnän määrä oli runsasta etenkin 0-ruuduilla.

Myös muilla ruuduilla Sk-, Kk- ja Jy-tekijää lukuunottamatta juolavehnää oli jonkin verran myös pesäkkeittäin.

Näiden kokeiden perusteella voidaan todeta,että kestorikka- kasvien kemiallinen torjunta on aika-ajoin välttämätöntä suoraan sänkeen ja myös vähän muokattuun maahan kylvettäessä.

Tuloksia arvioitaessa on kuitenkin otettava huomioon, että v. 1975 ja -78 muiden paitsi Sk-koetekijän muokkaus joudut- tiin suorittamaan vasta keväällä, mikä on luonnollisesti 'lisännyt näinä vuosina kestorikkakasvien määrää.

HEINOSEN (1974, et al. 1974) mukaan Ruotsissa syynä siihen, ettei kylvö muokkaamattomaan maahan ole onnitunut, on ollut syksyn liian lyhyt juolavehnän torjunta-aika. Myös Saksassa

- 25 -

(CZRATZKI & RUHM, 1971) juolavehnä on ollut rajoittavana tekijänä minimimuokkauksen yleistymiseen. Kestorikkåkasvien torjunta-aineiden kåhityttyä voidaan jo nykyisin välttää em. haitat ainakin tiettyjen-viljelykasvien osalta. Rajoit- tavana tekijänä on ollut torjunta-aineiden hinta.

1.2.9 Maan kokkareisuus

Hiesuisen aitosavimaan pintakerroksen, n. 0-8 cm kokkarei- sUutta tutkittiin v. 1975 (piirros 4), jolloin kaikki koe- tekijät Sk-tekijää lukuunottamatta muokattiin keväällä j'a maan'muokkaantuvus:oli erittäin huono. Kaikkien koeteki:- 'jöiden suurehkojen,,läpimitte yli. 30'mm, -kokkareiden osuus

oli tuntuvasti suurempLkuin.Sk-.koe:tekliaP ja älle 3,5 mm Murujen Vastaavasti tuntuvasti pienempi: 0-koetekijän kokka7 reidenfiköko oli kuitenkin syyskyntöön verrattuna tasalaa- tuisempaa kuin muiden koetekijöiden.

HEINOSEN (1974) mukaan kyntämättömän maan eduiksi on kat- sottava mm. energian kulutuksen pieneneminen,, syyskylvöjen ,joutuisulis ilman kesannöintia, koneiden liikkumisajan ii-

sääntyminen mm: karjanlantaa-levitettäeåsä, sän- en tiettyjen maålajien pinnan liettymistä rajoittavat te- kijät, kif iltamlimran muodostumisen välttäminen ja maan huokos- ten lisääntymisen vaikutus mm. kasvuston juurien kehitty- miseen, maan kuiv4miseen ja kaasujen vaihtoon. VAXOLAntut- kimuksissa muokatun':' ja muokkaamattoman maan fysikaalisia :ominaisuuksia. ei ole vielä tutkittu„.., Muokkaamattoman

rciaail viljelyn riskeinä ovat Heinosen mukaan mm. keStorikka- kaävieb lisaantyminen, ja mahdollisesti myös:kasVitautien

ja -tuhölaisten, torjunnan aiheuttamat ongelmat ja lisä- kustannukset. : Kyntämätön maa kuivui keväällä hitaammin, mikä voi viivästyttää kylvöä.

.Minimimuokkauksen onnistumisen edellytyksiä ovat,WILKINSONin '-(19-75)'mukaan miTL seuraavat tekijät: Maari riittävän hyvä

huokostilavuus ja veden imeytymiskyky ja maan vilkas bio- loginen toiminta. - Rajoittavina tekijöinä ovat maan ra- kenteen tiiviys ja sen liiallinen muovautuvuus.

Paino-% • Weight,%.

••••

Sk Kk Jy Ku La Jp Lr 0

>50 mm

20 .10

Kk Jy ,Ku La Jp nny:,L

nnnn ,n ^,T1

Sk Kk ;:ry: ,kuLa. Jp ,Lr 0 nm

Sk Ek Jy Ku La Jp Lr 0 - 20...30 mm

nnnr1

10

20 10

KiiLa p •Sk Kk Jy.KuLa Jp Lr 0

„ 1O...20 nu12 8...10 rrrn

sk 1 Jy Ku La ö Sk kk Jy ku La Jp Lr 0 _

3,5...8 imu 4;3 5 m

Piirros 4. Eri kckoisten-kokkareiden':Mårä•Painö%'08 cM Maaketroksessa kylvön .„

ja jyryksen•jälkeen. Hiesuinen aitosavi v. 1975. . . .

Fi4ure 4. AmoUnt of:the.clods-,-percent-by weight,of'c1ifferent-Size in the moil layer,of:0,8'ftW,after soWingänd rolling.Silty:heavy,clay, year. 1975.

- 27 -

2 KYLVÖ- JA LANNOITUSVANNASKOKEET

Vannaskokeideh tarkoituksena oli selvitellä, mitkä käytös- sä olevista kylvö- ja lannoitusvannastyypeis.tä tarjoaisivat sopivimman , lähtökohdan pyrittäessä kehittämään vantaita, jotka nykyistä paremmin sopisivat suoraan åänkåen tai vä- hän muokattUun kyntämättömään maahan kylvöön.

2.1 Tutkimusaineisto ja menetelmät

Eri vannastyyppien vertaamiseksi perustettiin- 3-vuotiset koekentät v. 1976 hiesusavimaalle ja runsasmultaiselle hie- tasavimaalle ja v. 1977 2-vuotinen koekenttä saviselle hiesumaalle. Päätekijöinä oli tavanomainen syyskyntö-ke- vätmuokkaus ja alatekijöinä eri kylvö- ja lannoitusVannas- tyypiL Vantaita vaihdettiin kokeissa saatujen koetulosten perusteella eri koevuosina. Tarkoitusta varten rakennettiin koekone, johon voitiin sovittaa erilaisia vantaita. Edellä mainittujen kokeiden lisäksi tutkittiin eräiden kylvövan- taidan maahan tunkeutumisominaisuuksia ja äestyssuunnan vaikutusta kynnettyyn ja kyntämättömään maahan kylväen.

2.2 Vannaskokeet v. 1976 Koetekijät - Päätekijät

Sk = tavanomainen muokkaus ja kylvö 0 = kertaalleen äestettyyn sänkeen kylvö Alatekijät, vannastyypit

Lv = laahavannas (kuva 6 )

Vantaan painovoima 22...23 kp K1 = kiilalautasvannas 7) 28...30 "

Kv =, kiekkovannas ( " 8 ) 23...24 "

Vvt = terotettU vetovannas ( " 9 ) 22...23 "

- 28 -

Kuva 6. Laahavannas (Lv) Kuva 7. Kiilalautasvannas (K1) Picture 6. Suffolk Picture 7. Single disc

coulter (Lv) coulter (K1)

Kuva 8. Kiekkovannas (Kv) Kuva 9. Terotettu vetovannas (Vvt) Picture 8. Douple disc Picture 9. Sharpened hoe

coulter (Kv) coulter (Vvt)

W:"<",:••••

Kuva 12. Lautaslannoi- tusvannas

Picture 12. Disc ferti- lizer coulter

- 29

Kuva 10. Siipivannas (Sv) Picture 10. Wing coulter

(Sv)

Kuva 11. S-piikkilannoitus- vannas

Picture 11. S-tine fertilizer coulter

Kuva 13. Koekcne, joka voitiin varustaa erilaisin vantain Picture 13. Experimental drill which could be fitted with different sowing and fertilizing cou/tets

- 30 -

Laaha-, veto-ja kiekkokylvövantaat oli kiinnitetty tarkoi- tusta varten rakennettuun koekoneeseen (kuva 13). Vantaiden eteen oli kiinnitettY:tavallinen sileä kiekkoleikkuri, jon- ka tarkoituksena oli ,avata kylvövantaille sänkeen

- ura Lan-

noitusvantaina joka toisen kylvörivin.väliin:.lannOitteen sijoittavat Spiikkiväntaat (kuva 11). Kiiläkiekkovantägt oli sijoitettu eri koneeseen jossa lannoitusvantaina oli lautasvantaat (kuva 12).. Tässä koneessa ei ollut kylvöVän- taiden edessä:kiekkoleikkureita.

Kylvövantaiden edessä olleilla vantaille uran aukaiseVilla kiekkoleikkureilla:ei'ollut sanottavaa merkityst4,:eillä vantaan varsienj6Ustosta johtuen kylvövantaat hakeutuivat S-piikkilannoitusvantaiden jäljen viereen niin, että joka toinen kylvörivin keskimäärin n. 8 pm,jäjoka toinen n. ,17 cm.

'Koetekijät järjestettiin päätekijöiden mukaan plokkeihin ja alatekijät systemaattista ruutujen sijoitusta käyttäen.

Koeruutupuimurilla korjattujen nettoruutujen koko oli 2 x 20 m, kerranteita oli 5.

Koekasvina oli Tähti-kevätvehnä. Lannoituksena 'käytettiin n. 600 kg N-rikasta super Y-lannosta (20-10 "

Lannoitteen syöttölaitteen:vahingOssa tapahtUneen,sulkeu-,„

,tumisen.vuokSi.osa:koetekijöistä jäi lannoittämätta joten, tUlokset:eivät ole kaikkien kOetekijöidep, osalta vertailu- kelpoiset.

- 31 -

2.2.1 Jyväsadot

Taulukko 13. Vannaskokeiden jyväsadot suhdelukuina v. 1976, ,- kosteus 15 %.

Table 13. Relative values of the grain yields of the coulter experiments, year 1976. Moisture of .grains at:the harvester 15 %.

Koetekija F.actOrli

Sk = syyskynnetty Sk = Autumn plought

0 = ei kynnetty 0 '= Sao tillage Hiesusavi - Silty clay

Lv 4530 kg/ha = 100 . 100 97

Kl 97 92

Kv 92 86

Vvt ei Iannoitettu not fertilizer

(73)

Multava hietasavi - Humus rich candy clay

Kl 5400.kg/ha = 100 100 89

:Kv -.100 88

ILv ei lannoitettu tiot fertilizer .

.(64) (45)

Vvt - - " - (49)

1) See ficure.

Edullisin vannastyyppi hiesUsaVimaalla' oli niiden vantai, den osalta, mitä, voidaan vertailla kyntämättömään'maahan kylvettäessä laahavantaat. Laahavannas• oli- pyöriväteräisiä

vantaita edullisempi myös tavanomaiseen tapaan muokatulla -maalla.

\

Multavan.hietamaan kokeessa, jossa 3 tekijää jäi lannoitta- matta,, pyöriväteräiset Kl- ja ,Kv-vantaat olivat sänkeen kylven keskenään lähes samanveroiset.

- 32 -

2.2.2 Kylvösyvyys, puintikosteus ja kestorikkakasvit

Taulukko 14. Vannaskokeiden kYlVösyvyydett ,puin-likosteudet j • kås- torikkakasvit suhdelukuina v. -1976

Table 14. Relative values of the söwing depts„.moisture of grains at the harvest and the perennial weeds of the coulter experiments, year 1976

, Kee~:ijä F a ctors

Kylvös=s, am Sowing depts 100 = 73 mm

Puintikosteus,% , Ke.starildza- Mois.:of grains kasvit 2 100 =2;4;3 %' • 1 kpl/m = 100

Petennial1.xeeds oneweed~ - .100

I

Sk 0 Sk 0 ! Sk 0

Hiesusavi - Silty alay

Lv 100 85 100 99 0 105

Kl 77 60 , 99 112 0 119

Kv- 85. 64 106 112 0. 129

Vvt ei lahnoitettu not fertilizer

90 89

. (95) (103) 0 (82) : —

Multava hietasavi - Humus rich sandy clay

.100 = 54 mm 100 = 26,6 % 100 = 2 kpl/m2

Kl 100 85 ! 100 105 0 95

KV 120 81 ' 112 105 0 110

Lv, ei lannoitettu 135 96 1 89. ,92 0 105 not ferillizer.

Vvt - " .- 135 109 1 90 '92 : 0 '108

Saman vantaan kylvösyvyydet ovat hiesusavimaalla olleet 15...20 % pienempiä suoraan sänkeen kuin tavanomaisesti 'InuokattuO-ri maahan- kivåen 5a Myöå-pyåriväeräisillä Kl ja -

Kv-Vantaillä runSasmultaiaelIa hietaSaVimaalla: Teroitettu vetovannas on tuhkeUtunut.MUokkaamattomaah- maahan etenkin hietasavilla tuntuvasti muita paremmin. Kl- ja Kv-vantaat ovat painuneet myös muokattuun maahan kiinteäteräisiä vantaita huonommin.

- 33 -

Pyöriväteräisten vantaiden kylvösyvyyden eroilla hiesusavi- mailla on ollut ilmeisesti vaikutusta satotasoou. Tähän . on vaikuttanut se, että matalahkosta kylvöstä johtuen osa jyvistä orastui myöhemmin, mikä ilmenee myös runsaampana jyvien puintikosteutena.

Kestorikkakasvien määrä on ollut pienin LVhkoetekijällä, jonka vantaiden perässä olevat haraterät irrottavat rikka- kasveja muokkaamattomalla maalla.

2.3 Vannaskokeet v. 1977

Kenttäkokeissa Oli, kuten v. 1976 koetekijöinä Lv-, Kv- ja Kl-vantaat. Näiden lisäksi Oli muina 'ioetekijöinä siipivan- nas (Sv) ja uusi kiilalautasvannas (Klu), jonka:maahan tun- keutumisominaisuuksia oli parannettu. SiiPivannas oli va- rustettu joka kylvövantaan edessä olevalla lautas-lannoi- tusvantaallå, joten lannoitus tuli kylvörivien alle. Tarkoi- tuksena oli 'avata lautasvantailla kylvövantaille vako ja näin rajoittaa kylvövantaiden tukkeentumista.. Edellisen vuoden kahden koekentän lisäksi perustettiin hiesuiselle hietasavimaalle kolme vannaskoetekijää. käsittävä koekenttä.

Koetekijät

tunnus Kylvövannas LantoituaVannas Lv Laahavannas 8 Spiikkiä SV• Siipivannas 16 lautasvannasta K1 Kiilalautasvannas 8 5,-piikkiä Klu Uusi

Kv Kiekkovannas 16 lautasvannasta

- 34 -

2.3=.1 Jyväsadot

Taulukko 15. Xannaskokeiden jyväsadot-_suhdelukuina.eri-maalajeilla v. 1977, kosteus 15 % (Lv = 100)

Table 15. Relative values of the grain yields of the coulter experimeths, Yeär'1977: Moisture of'grains at the harveater 15 % (Lv . 100)

Koe- tekijä Factors

Hiesusavi I Iiietasavi I hs hietasavi Silty clay I Humus rich candy Silty sandy Clay

Clay

Sk 0 Sk 0 Sk _o

2850 kg/ha 2850 kg/ha 4490 kg/ha 4300 kg/ha 5100 kg/ha 4290 kg/ha

= 100 =100 =100 =100 =100 100

Lv, 100 100 100 100 100 100

SV 82 99 98 98 _{99 101}

K1 89 94 96

Kiu 80 94 93 93 99 99

Kv 94 99 93 ₉₃,

'Lvkbetekijän sekä hyntömuokatun (Sk) että-muokkaamattoman (0) tekijän satotaso on ollut lähes poikkeuksetta suurin muihin koetekijöihin verrattuna. Muokkaamattomalla maalla Sy:-koetekijä on osoittautunut lähes yhtä hyväksi kuin Lv.

Hiesuisella hietasavimaalla, jossa koekasvina'oli kaura, kaikki kolme kokeiltua vannastyyppiä osoittautuivat lähes yhtä,hyviksi. Kiekkovannas on päinvastoin kuin. v. 1976 ko- keissa ollut muokkaamattomalla hiesusavimaalla.kiilalautas- vannasta parempi.

2.3.2 Kylvö- ja lannoitussyvyydet ja puintikosteus

Kylvösyvyys (taulukko 16) muokkaamattomaan maahan (0) k5r1- vettäessä on jäänyt hiesusavimaalla keskimäärin 7 mm pien- nemmäksi kuin muokattuun kylväen ja vastaavasti runsasmul- taisella hietasavimaalla n. 20 mm pienemmäksi. Eri vantai- den kylvösyvyys on muokkaamattomaan hietasavimaahan kylväen

re of•grains at ja puintikosteudet Taulukko 16.

0) 4 4-) 0-' O

- 35 -

he hietasavi Silty sandy clay ^{G) 1}

0 ,..._ r- 0 1-10

II

Cs1 01 . . ... ,

0 0

_{0 0 I o} ^C) _I

r-I " ,--I r-I ,w ,

h

, 0 r-I CO

di o en 4 03 I 1-1 1-1

tn M . M ,8

Ii •g . 8 :•11'

ii ..

00 ..:r : 0 0 I CO I

MUltava hietasavi - Humus rich sandy clay: Puintikosteus Moisture Of • grains

6.- ci cp : o ,--Lri r

c/i,

m to c, 0 o ,--1 ,-1 o ' .-I r.4 1-1 11 r-I II " co

6 r -

.44 .-A m o ‘.o ö ,-i ,--1 ..--t .--i rq r- ko co 0 0 0 ON

Lanpoitussy-- vyys Fertilizer depths • ^Ii

0 .--I 01 ,

cr, ••,r 0 00 I,- ON 01 0 r-I r-I

. 00 0 10 II1 10 0 01 ch ON 44,

. 4 '-l'

II @

0 0 r--I 111 • 1.0 CO ON 0- 03 CO

II M

. .. ON 0 040 r-- co ,r, .0 40r-. co co .-1

Hiesusavi - Silty clay Kbeter. kijt KylväsyVyys Lannoitus- - Puintikosteus Factors Sowing dePths sYvYY

s

Mdisture of Fertilizer grains , depths • Sk

0

Sk

0

Sk - 0 100 = 100 = 100 = 100 = 100= 100 = 56 mM 49 mm 91 mm

7 4 m

Mi 50 % 44.% I

- 0 .0. cr, cr, ,r,_, tn .-4

0 .1' LD 1.11 r-I 0 0 0 0 0 r-I

0 01 111 ON tOr

" C) CO Cr, ei 01 r-I 1-1

, 0 CO 01 0 01 0 CO ON Cr\ CO r-I

--• 0 0 'I' W h

-•1 r--1

0 Ill 0- 01 0 CO 0, CO 03 .-I

- 36 -

ollut, suurin Sv-koetekijällä, jonka vantaiden edessä oli lautas-.1annoitusvaristaat, Ja vastaavasti hietasavimaalla • Lv-koetekijällä.

-Pyö.riväteräisillä vantailla ei yleensä ole saavutettu ta- voiteltua;kylvösyvyyttä.

Kaikkien koetekijöiden lannoitussyyyydet ovat jääneet lähes poikkeuksetta jonkin verran Lv-tekijää pienemmiksi.

Lv-• koStekijän puintikosteus on ollut pienempi kuin muilla koetekijöillä. Tämä ,johtuu ainakin osittain muiden koete- kijöiden kylvösyvyyden eroista.

2.4 Vannaskokeet v. 1978 Koetekijät

Tunnus Kylvövannas Lannoitusvannas

Lv låahavannas 8 S-piikkiä

Sv siipivannas 16 lautasvannasta

Klu klilalautasvannås 8 S-piikkiä Kv kiekkovannas 16 lautasvannasta Vvt teroitettu vetovannas 16

Lv-, ja Klu-koetekijöiden.S-piikkiset'lannoitusvantaat oli- vat joka toiseen kylYöriViväliin lånnoittavat. Muiden koe- tekijöiden lannoituåvantaat oli sijoitettu jokaisen kylvö,- vantaan-eteen, joten lannoitus tapahtui suoraan kylvörivin

Koekoneessa oli 16 kylvövannasta.

1Hiesusavi 1Silty clay

'Multava hietasavil hs,hietasavi Humus rich såndy 1 Silty sandy clay clay

Koete- kijät

Sk 0 Sk 0

Factors Sk 0 1920 kg/ha;1430 kg/ha

= 100 1= 100

4090 kg/ha 3740 kg/ha 2580 kg/ha 1,2260 kg/ha.

= 100 = 100 = 100 = 100

100 100 100 100

96 106 98 86

94 100 90 77

102 102 92 91

Lv Sv Klu Kv VVt

100 100 108 119 111 117 105 95 97 106

- 37 -

2.4.1 Jyväsadot

Taulukko 17. Vannaskokeiden jyväsadot suhdelukuina eri maalajeilla v. 1978, kosteus 15 % (Lv = 100)

Table 17. Relative values of the grain yields fo the coulter experiments, year 1978. Moisture of grains at the harvest 15 %

Kyntämättömään maahan kylvettäessä on siipivannas (Sv) hiesu- ja hietasavimaalla muita vannastyyppejä edulli- sempi. 'Hiesuisen hietamaanjcökeissa em. vannastyyppi ei sitävaStoin ole menestynyt.

2.4.2 Kylvö- ja lannoitussyvyydet ja puintikosteus

Kylviösyvvydet muokatulla ja muokkaamattomalla maalla ovat tuntuvasti tasaisempia kuin edellisinä'koeVuosinå,joten kylvösYvyyseroilla ei ole ollut sanottavaa. vaikutusta ehkä osittain hiesuisen.hietasavimaan koettalukuunottamat- ta. Lvkoetekijän kylvö- ja lannoitussyvyys on eräitä poikkeuksia lukuunottamatta ollut suurin.

4-) cu 0

5:4 -r-, 4-1 CU

U) tn 4-1 0

cU

0 rel rO

Taulukko

0 4.) 0

rcl co

'0 3.4 cu 1.4 nr

>r

• 4.1 4.4 CU

Of the coulter experiments, of the grain at harvest

- 38 -

hs hietasavi Silty sandy clay

B "el 8 8 0

111

R

0 o--

1 ,t`

II N 0 ..

00 ^{00 U7 rn} 0000 .—I .—I r--I I fi

II r.") 0 ...

.9 2

^{0, r-I ri c.-, p-, I}

en,

i 1 8 -N

4-) H -..-1 UI .—I

cn [... '19 II H 0 _{0 D}

0, H N

0 •:, .--,

0 N 0 al ,-.4 03 I

II H M o rn cn .--I 03

0 ul r-- cs4 c-- co co

r--1 1

r

. Hiesusavi -Silty clay Multava hietasavi - Humus rich sandy clay , teki- '

j ät vyys Lannoitus- Puintikos- Kylvösyvyys Kylvösyvyys Lannoitus- Puinti- Kylvösy Factors! SwI Sowing ' syvyys • kosteus SJwing syvyys teus ing h ilizilizFerting Moisture of depth i depth Ferting Nbisture of .dept

I

depth ,grains depth grains . . ' . ISk 0 Sk p Slc. .0 Sk ' 0 Sk p

i

. sk 10 . Sk '0 1100= 100= 100= 100=

:100100= 100i 100= 100= 100= 100= :100:100= = 100= = = !74 m837,4:35,8 83 mn 75 mm 8 mm m14 mm %;9 %, 62 mm: 61 mm 138,7 141,0 % 53 mm 548 mm 3 mm 1 .--i -,r .--I co co r--

r—I 1

cp co cr, cr, rzn co co 1

oN o en crN o a, .-1 r-4 1

0 .--1 6.1 Cr, 0 0 0 01 r-i r-I r—I

— — - — — • - — 0 1-1 (V 01 0 01 Crt CO

0 ke, S 0 0 c0 c0 aN H

I --- -

I

I

c•I (V a, cn Cr, 0:1

H 1

0 (-,4 LI') csi 0 crl crl ,—I H

0 C•4 0 c0 CA 0 Cr, H .--I

p cr 0 in 0 01 0 01 .—I r—I

0 en kr, 'o 0 N r- ,..cr .—I

0 0 al c0 0 0 c0 c0 .—I H

1

cn 0 - - cr, • 01

en- ' N

to ON

0 cfl c0 01 0 0 01 0

H H H

0 crN •ct, •cr, 0 0 ,—I H

H W 01

CO c0

0

—

- 39 -

2.4.3 Orastuvuus

Taulukko 19. Vannaskokeiden orastuvuudet suhdelukuina v. 1978 (Lv = 100)

Table 19. Relative values of the shooting of the coulter experiments year 1978

Koete- Hiesusavi Silty clay

Multava hietasavi Humus rich sandy'clay

"

kijät

Factors Sk 0 -Sk

100= 100..= 100 =.

, 100 = 2 291 kpl/m2

194 kp1/122 423 kpl/m2 422 kp1/5t.

number/m number/m number/M2 nUmber/m

Lv 100 160 0

100

Ibo

Sv 80 65 87 71

Klu 96 85 78 85

KV 91 80 86 '85

Vvt 72 99 - -

---

_

Laahavannas-koetekijän. orastuvuus on ollut molemmilla maa- lajeilla suurin. Lv-koetekijään,verrattuna suurehkoista orastuvuuden eroista huolimatta muiden koetekijöiden sato- taso on yleensä ollut kuitenkin Lv-kdatekijän jyväsa.lba suurempi.

2.5 Muokkaussyvyyden vaikutus kylvOsyvyyteen eri vannastyypeillä . Muokkaussyvyyden vaikutusta eri vånnastyyppien kylvösyvyy- teen tutkittiin kokeessa, jossa kyntämätön jäykkä savimaa äestettiin eri syvyyteen 2 cm kerrosVälein .(piirros 5).

Vantaiden painovoimat olivat samat kuin sivulla 27. Par- haiten maahan tunkeutui teroitettu vetovannas ja laahavannas myös tuntuvasti pyöriväteräisiä vantaita paremmin. Pyörivä- teräiset vantaat tarvitsevat tiiviillä maalla tuntuvasti suuremman painovoiman kuin kiinteäteräiset vantaat.

1 - 40 -

Kylvösyvyys Sowing depth

cm

6

4

2

0

4• 6 8 10 12 19 16

IMickkabss~ - Kultivation depth cm

Piiitub 5. nucidmussyvyyden vaikutus eri kylvövantaiden kylvösyvyyteen jäykällä Savimaalla

Fignre 5. The influence of the depth of tillage upon the depth of sowing of different drill coulters in the heavy clay soi!.

1. VetoVånn,as Koe coulter 2 Laahavannas Suffoik coulter

Lautasvannas Disc conulter Kiekkovannas Douple disc coulter

- 41 -

2.6 Äestyssuunnan vaikutus kynnetyllä ja kyntämättömällä.maalla.

Äestyssuunnen vaikutusta tutkittiin v. 1978 hiesuise1la hietasavimaalia järjestetyssä kokeessa.

Koetekijät, Factors Päätekijät

Sk = syyskynnetty, autumn plought 0 = kyntämätöni zerotillage'.

Alatekijät

= äestys kylvösuuntaan, cultivation.on'direction of sowing

äestys sekä kylvösuuntaan että poikittain, cultivation both" in direCtion of eoWin,4"-and transveree

= äestys poikittain kylvösuuntaan nähden, cultivation in transverse of sowing

Äestys,suoritettiin S-piikkiäkeellä kahteen kertaan muo-•

katen.:Kylyö tehtiin -kylvö-lannoittiMella,_jossa-oli laa- hakylvövantaat ja joka toiseen kylvöriviväliin-kylvävät -Spiikkiset lannoitusvantaat.. Koekasvina olt,kapra ja ker-

ranteita 5.

- 42 -

Taulukko 20. Äestyssuunnan vaikutus satoon hiesuisella aitosavi- maalla v. 1978

Table 20. The influence of the direction of cultivation on the yield on silty heavy claY, year 1978

Jyväsato (15 %) Grain yield Koe-

tekijät

Orastuvuus

Shooting Puintikosteus Moisture of grains at the harvester Factors Sk

2480 kg/ha

= 100

0

2680 kg/a' -350

= 100

Sk kpl/m2

= 100

0 350 kpl/m2

= 100

Sk 45,2 %

= 100

0 43,8 %

= 100 A 100

• B 116 • C • 111

100 121 110

100 111 104

100 99 98

. 100

95 93

100 95 93

Kun äestettiin sekä kylvösuuntaan että kylvösuuntaan näh- den poikittain on sekä syyskynnetyllä että kyntämättömäl- lä maalla saatu suurin jyväsato. Pelkästään poikittain -,kylvösuuntaan nähden äestäen-on saatu suurempi jyväsato -'"kuin pelkästään 'kylvösuuntaan äestäen'Tämän

"sen.kokeen,perusteella ei voida tehdä yleisiä johtopää- töksiä,Lsillä.syyskyntö -oli-erittäin märissä oloissa ta- pahtuneen kynnön vuoksi huonoa.

43-

3 TIIVISTELMÄ

Tutkimuksen tarkoituksena oli selvitelläkenttäkOkein ,syyskynnön korvaamista muilla muokkausmenetelmillä ja erilaisten kylvö- ja lannoitusvantaiden soveltuvuutta vähän muokattuun ja muokkaamattomaan maahan kylvöön.

-Muokkauskokeet

Muokkauskoekenttiä oli kaksi, joista. toinen oli_hiesuisella aitosavimaalla (v. 1975-78) ja toinen runsasmultaisella hietasavimaalla (v. 1976-78). Koetekijöinä, olivat: Sk. = syyskyntö, Kk = kevätkyntö, Jy = jyrsin, Ku = kultiyaattori, La.= lautasäes, Sp = S-piikkiäes,,Lr = lapiorullaäes ja-0 = muokkaamaton. Koska tarkoituksena ,oli tutkia kynnön korvaa- mista en. menetelmillä, niin koeruudut käsiteltiin näillä eri välineillä syksyllä kyntöaikaan ja kylvömuokkaus tehtiin keväällä kaikilla koeruuduilla Vuosina 1975 ja 1978 jouduttiin kynnön'korvaaMiskäsittelyt tekemään vasta keväällä edellisten,syksyjen maan aikaisesta routaanturni-' sesta ja liiallisesta märkyydestä 'johtuen._

Satotaso on erityisesti hiesuisella aitosavimaalla vaih- dellut eri vuosina lähinnä säätekijöistä ja osittain maan rakenteesta johtuen hyvin paljon ja erot eri koetekijöiden välillä ovat osittain olleet myös eri suuntaisia. 4 vuOden keskimääräiset jyväsadot ovat jyrsin- (+3,8 %) 'ja kultivaat- tori-koetekijöillä (+4,4 %) syyskyntöä suurempia. Näistä . kuitenkin vain kultivaattorikoetekijän sato o1i, tilastolli- sesti merkitsevästi syyskyntöä suurempi, vastaavastiMuök- kaamattoman (-30,5 %) ja kevätkynnön (-19,2 %) Satotasot olivat syyskyntöä merkitsevästi huonompia.

Hietasavimaalla satovaihtelut olivat edellisiä pienempiä ja kaikkien 3 vuoden keskimääräisista jYväsadoista voidaan todeta, että syyskyntp-koe,tekijn. sato.ta.so oli, merkitsevästi muita suurompi.

Kun tarkastella.ln molompion ko,,k,,nttien kaikkien vuosien

- 44,_

keskimääräistä satotasoa, niin syyskyntö-koetekijän kanssa suunnilleen samaan satotasoon Yltivät kultivaattori-, jyr- sin- ja S-piikki-koetekijät. Muiden koetekijöiden satotaso oli tilastollisesti merkitsevästi syyskyntö-koetekijää pienempi.

Kylvösyvyyksissä oli yleensä tilastollisesti merkittäviä eroja, mitkä johtuivat lähinnä muokkausintensiteettieroista eri koetekijöiden välillä. Koko aineiston keskiarvona syYå- kynnetyn koetekijän kylvösyvyys oli suurin, 64 mm ja muok- kaamattoman pienin, 47 mm'."'

Orastuvuus on hiesuisella aitosavimaalla ollut syyskynne- tyillä koeruuduilla kaikkina koevuosina tuntuvasti runsaam- paa kuin muilla koeruuduilla. Multavalla, luontaisesti kos- tealla, hietaSaviMaalla, orastuvuuden erot eri koetekijöiden välillä olivat selvästi edellisiä pienemmät. Kuitenkin muok- kaamattoman- ja keVätkynnetyn-koetekijän orastuvuus on aina ollut pienempi kuin syyskynnetyn-koetekijän.

Puintikosteuksissa ei ole havaittavissa yhtä selviä eroja kuin "Orastuvuuksisea. Kuitenkin voidaan kaikkien kokeiden keskiarVotillokSistå todeta, että kevätkynnetyn ja Muokkaa mattoman kOetekijän puintikosteus on selväsyi Muita suurempi.

HehtOnt.rapainoissa ja 1000 jyvän ~noissa ei ollut kum- Mallakäan kJekentällä kovin suuria eroja. Kuitenkin koko ai- neiston-tilastokäSIttelyssä voitiin todeta, että erityisesti kevätkyntö- ja muokkaamåton-koetekijöiden jyväsadon sekä hehtolltrapainot että 1000 jyvän painot olivat merkitsevästi syyåkYntökoetekijän vastaavia lukuarvdja pienempiä.

Maan kosteus" Oli pintakerroksessa, 0 - 7,5 cm, kyntäMättä viljelyssä keväällä' vielä kylvön jälkeenkin suurempi .kuin kyn- netYllä Maalla. Sensijaan 7,5 12,5 cm syvyydellä ja 'v. 1975 tutkitubsa 10 - 20 cm kerroksessa syyskyntö-koetekijän maan kosteus on ollut lähes poikkeuksetta suurempi kuin muiden koetekijöiden:

Rikkakasvien torjunnassa on Maanmuokkaustoimenpiteillä ver- rattain keskeinen merkitys. Näiden kokeiden perusteella voi- daankin todeta, että erityisesti kestörikkakasvien kemial- linen torjunta on 'aika-a'join välttämätöntä suoraan sänkeen ja myös vähän muokattunn maahan "kylvettäessä.