• Ei tuloksia

"Heidegger-kettu"

N/A
N/A
Info
Lataa
Protected

Academic year: 2022

Jaa ""Heidegger-kettu""

Copied!
2
0
0

Kokoteksti

(1)

30 • niin & näin /

000-000 niin&n in 1/2003 30 20.3.2003, 09:50

(2)

/ niin & näin • 31

H

annah Arendtin ja Martin Hei- deggerin suhde on herättänyt jopa oppineiden huomion.

Kirjallisuudessa kiistellään siitä, antoiko Heideggerin entinen oppilas Arendt an- teeksi Heideggerin kansallissosialistiset taipumukset. Seuraavaa tarinaa Hei- degger-ketusta Arendt ei itse julkaissut vaan se on peräisin hänen henkilö- kohtaisesta Denktagebuchista vuodelta

. Lukija pohtikoon mitä seuraava tarina asiasta paljastaa, mutta lukuko- kemuksen saatteeksi kerrottakoon, että tarinasta on olemassa varhaisempikin versio. Vuoden  syyskuulta peräisin olevassa kirjeessä Karl Jaspersille Arendt kertoo vierailustaan Heideggerin luona tämän vuoristomökissä. Tuossa kirjeessä Arendt kutsuu Heideggerin mökkiä ”hii- renkoloksi”. Kaivamalla kolonsa kor- kealle vuorelle Heidegger varmisti, että hänen luokseen saapuvat vain ja aino- astaan ne, jotka todella haluavat hänet tavata ja ettei kukaan noin vain poikkea häntä arvostelemaan. Nyt jul- kaistavassa myöhäisemmässä tarinassa hiirenkolo on muuttunut ketun ansaksi.

Arendt on varmasti tuntenut sekä Aisopoksen että Grimmin veljesten eläinsadut. Näissä tarinoissa kettu on- nistui usein viekkautensa vuoksi pe- lastamaan nahkansa, mutta Arendtin kettu edustaa selvästikin sitä tyyppiä, joka kompastui omaan nokkeluuteensa.

Muistettakoon kuitenkin, että eräs niistä, jotka ketun ansassa vierailivat, oli tämän tarinan kertoja itse.

Sami Syrjämäki

H

eidegger sanoo suurta ylpeyttä tuntien: ”Ihmiset sanovat, että Heidegger on kettu.” Tämä on Heidegger-ketun tositarina.

Olipa kerran kettu, joka ei osannut erotttaa ansaa ei-ansasta ja jäi puut- teensa vuoksi jatkuvasti ansoihin. Tämä kettu kärsi myös toisesta puutteesta.

Hänen turkkinsa oli niin viallinen, et tä hän jäi täysin ilman luonnollista suojaa ketunelämän vastoinkäymisiltä.

Kierreltyään ensin koko nuoruutensa ihmisten ansoissa, nyt kun hänen tur- kissaan ei ollut ainuttakaan koskema- tonta kohtaa, hän päätti vetäytyä ko- konaan kettujen maailmasta ja ryhtyi ra- kentamaan itselleen pesää. Järkyttä vässä ymmärtämättömyydessään anso jen ja ei-ansojen erojen suhteen, mikä häntä vaivasi huolimatta uskomattoman laa- jas ta kokemuksestaan ansoista, hän sai kettujen joukossa ennenkuulumat- toman idean: hän rakensi pesäkseen ansan. Kettu asettui sen sisälle ja antoi sen käydä normaalista pesästä – ei ove- luudesta johtuen, vaan koska oli aina ajatellut muiden ansojen olevan heidän pesiään. Sitten hän päätti ryhtyä ove- laksi omalla tavallaan ja varusti itselleen rakentamansa ja ainoastaan hänelle it- selleen sopivan ansan myös vieraiden varalle. Tämä osoitti jälleen suurta ym- märtämättömyyttä: kukaan ei menisi ansaan, koska hän istui itse sen sisällä.

Se ärsytti kettuamme. Sillä loppujen lo- puksihan kaikki tietävät, että oveluu- destaan huolimatta ketut joutuvat aina silloin tällöin ansoihin. Miksi ketun – ja erityisesti sellaisen ketun, jolla oli

enemmän kokemusta ansoista kuin ke- nelläkään muulla – rakentama ansa ei pärjännyt ihmisten ja metsästäjien an- soille? Ilmiselvästi se johtui siitä, että tämä ansa ei paljastunut riittävän selvästi ansaksi, mikä se oli! Ja niinpä kettumme keksi koristaa ansansa kauniisti ja ripustaa yksiselitteisiä kylttejä jokapuolelle, joissa sanottiin hyvin selkeästi: ”Tulkaa kaikki tänne; tämä on ansa, kaikkein kaunein ansa maailmassa.” Tästä eteenpäin oli sel vää, ettei yksikään kettu voinut har- hautua tähän ansaan vahingossa. Siitä huolimatta moni saapui. Sillä tämä ansa oli meidän kettumme pesä, ja jos halusi vierailla hänen kotonaan, niin silloin oli astuttava tähän ansaan. Kaikki muut, paitsi tietenkin meidän kettumme, saat- toivat astua ansasta jälleen ulos. Se oli ra- kennettu kirjaimellisesti hänen mittaansa.

Mutta ansassa asusteleva kettu sanoi yl- peästi: ”Niin useat vierailevat luonani an- sassa, että minusta on tullut paras kai- kista ketuista.” Tässä on jotain perääkin:

kukaan ei tunne ansojen luontoa pa- remmin kuin kettu, joka istuu ansassa läpi elämänsä.

Hannah Arendt: ”Heidegger-kettu”

000-000 niin&n in 1/2003 31 20.3.2003, 09:51

Viittaukset

LIITTYVÄT TIEDOSTOT

On tekevä -rakenteen fiıtuurinen käyttö UT:ssa näyttää siis olevan tulosta kah- desta rinnakkaisesta kehityslinjasta: 1) muodollisena mallina on ensin ollut etenkin

Miksi tietojenk¨asittelytieteess¨a on niin v¨ah¨an naisia? T¨at¨a kysymyst¨a on pohdittu vakavasti maailmalla. ACM:n alaisuuteen kuuluva ”Committee on Women in Com- puting”

Koska jokainen rationaaliluku esiintyy alkuperäisessä jonossa ja jokaiselta reaalilukuvä- liltä löytyy myös rationaaliluku, niin sopivalla termien valinnalla saadaan mieli-

y Kun kettu on kadonnut eli kaikki lapset ovat löytäneet piilopaikan, äiti- tai isäpupu huutaa:..

He käsittävät kyllä mitä ovat sinistä valoa hohtavat laatikot, mutta entä sitten sudet, jotka tuovat ihmisille kaneja ja fasaaneja.. Lapset tarvitsevat aikuisen lukijan joka

Silloin hänellä olisi kaikki syy uskoa, että hänen tietonsa nälänhädästä voivat olla virheellisiä – olisihan hän itse tuottanut nuo todisteet.. Ja koska

Joku kertomusta kuun- nellut sanoi, että hän tietää tämän miehen ja hänen Sak- sassa nykyään asuvan kaverinsa, joka joskus loma-aikaan käy myös täällä

Hän kuittaa seminaarissa 1973 Marxin virheen yksinkertaisesti siteeraamalla alkuun pätkän Hegelin oikeusfilosofian kri- tiikistä: ”’Ihminen on ihmiselle korkein olento’