• Ei tuloksia

Pari huomautusta väitöskirjan esittelystä näkymä

N/A
N/A
Info
Lataa
Protected

Academic year: 2022

Jaa "Pari huomautusta väitöskirjan esittelystä näkymä"

Copied!
1
0
0

Kokoteksti

(1)

596 virittäjä 4/2013

Olen ilahtunut väitöskirjani saamasta huomiosta Virittäjän numerossa 3/2013 (Jantunen 2013), mutta olen hämilläni huomatessani, että tutkimukseni viiteke- hys on nimetty väärin konstruktiokieli- opiksi ja tätä on myös käytetty kirjan ar- vioinnin perusteena. Minulla ei ole mi- tään konstruktiokielioppia vastaan, päin- vastoin: mainitsenhan käyttäneeni sitä työssäni virikkeenäkin, mutta varsinaisia kehyksiä työlleni olivat korpuspohjainen leksikografia ja käyttöpohjainen tutki- mussuuntaus (Heinonen 2013: 23).

Ihmettelen myös kysymystä, ”missä määrin Kielitoimiston sanakirja on alun alkaen pyrkinyt kuvaamaan idiomien va- riaatiota”, sillä olenhan jo siihen vastannut:

ei kovinkaan paljon. Kielitoimiston sana- kirja on tyypillinen yleissanakirja, jolla on lukuisia tavoitteita eikä variaation kuvaus ole niistä keskeisimpiä (Heinonen 2013: 2, 21, 70). Mahdollisimman laaja vaihtelun- kuvaus ei ole edes mielekäs tavoite sana- kirjalle (mts. 68, 216).

Jantunen kritisoi väitöskirjaa myös toi- sen käden lähteiden käytöstä ja kollokaa- tion puutteellisesta määrittelystä. Ilmei- sesti nämä moitteet juontavat juurensa kohdasta, jossa esittelen käsitteen kollo- kaatio kaksi eri tulkintaa, ”leksikaalinen kollokaatio” ja ”tilastollinen kollokaatio”

(Heinonen 2013: 13–14); toisin sanoen tar- kastelen käsitettä laajemmin kuin monesti on tapana. Todensin kahtalaisuuden käyt- tämällä lähteenä esitelmäpaperia, jossa

Pari huomautusta väitöskirjan esittelystä

tämä seikka artikuloidaan erityisen sel- västi. Myös esimerkiksi Williams (2005) esittää saman jaon, mutta tämä lähde jäi vahingossa pois viitteistä. Murphyn lain mukaan samasta kohdasta jäivät pois myös tilastollista kollokaatiota tarkem- min selventävät teokset, joita Jantunen oman tutkimustaustansa vuoksi luonnol- lisesti osasi kaivata. Toisaalla työssäni viit- taan kyllä muiden muas sa Sinclairii n ja Stubbsiin, ja koen, ettei käyttämiäni läh- teitä voi yleisemmin kuvailla toisen käden lähteiksi.

Tarja Heinonen etunimi.sukunimi@kotus.fi

Lähteet

Heinonen, Tarja Riitta 2013: Idiomien leksikaalinen kuvaus kielenkäytön ja vaihtelun näkökulmasta. Helsinki:

Helsingin yliopisto 2013. http://urn.fi/

URN:ISBN:978-952-10-8555-0.

Jantunen, Jarmo Harri 2013: Kuvaus idiomien ja vertausten leksikaalisesta variaatiosta. – Virittäjä 117 s. 424–427.

Kielitoimiston sanakirja. Kotimaisten kielten keskuksen julkaisuja 170. Helsinki: Koti- maisten kielten keskus 2012.

Williams, Geoffrey 2005: Review. John M. Sinclair, Susan Jones and Robert Daley. English Collocation Studies. The OSTI report. – International Journal of Lexicography 18 s. 391–393.

Viittaukset

LIITTYVÄT TIEDOSTOT

Työssä on vahvasti mukana käyttö pohjainen kieli- käsitys (usage­based theory, ks. Goldberg 2006), jonka mukaan kielen- käyttäjän muistiin kerääntyy

kuvaa voi myös muunnella niin, että jos tiedetään, että kirveen heittäminen kaivoon tarkoittaa luovuttamista, kirveen makaaminen kaivon pohjalla antaa ymmärtää, että joku

Mahdollisimman laajalla kieliotoksella ha- lusin osoittaa, että onomatopoeettiset sanat ovat yhteinen piirre maailman kielissä ja että ne eivät ole vain tyhjänpäiväisiä

(Hausén 1922: 434.) Outamo näkyy Lohjan kylän nimenä myös vuosina 1776–1805 tehdyssä niin sanotussa Kunin- kaan kartastossa; järvelle ei siinä ole nimeä merkitty (Alanen ja

Ikola. Kirjan _johdant oluvussa esitellaan a luk i ella isia perusasioita kuin minkalaiset anat ova t perussan~ja, minkalaiset johdok ia seka minkalaisia _johtimet

set lyhenteet, jotka Vesikansan mukaan ovat pisteettomia mutta suomen kielen lautakunnan mukaan pisteellisia, luetel­. laan paitsi pisteettomina yleensa myos

Terjo on ilmeisesti nuorehko lainasana, jonka alkulähdettä edustavat seuraa- vat itäruotsalaismurteiden sanat: Vendell OÖD (merkintä tässä karkeistettu) tärjå (Uusimaa,

Samoin sellaisissa tapauksissa kuin kesanto, isännöidä on ensi tavun vokaali sekä etymologisesti että foneettisestikin, toisen.. 1 Termi 'taka-e' on vanhastaan tuttu