170
T&E 2 |2019
ESITTELYJÄ JA ERITTELYJÄ
Veli-Matti Värri: Kasvatus ekokriisin aikakaudella. Vastapaino, Tampere 2018.
Filosofi ja kasvatustieteen professori Veli- Matti Värri on kirjoittanut ainutlaatuisen teoksen nimeltään ”Kasvatus ekokriisin aika- kaudella”. Kyseessä on laatuaan ensimmäinen suomenkielinen teos, jossa ekokriisiä analysoi- daan filosofisesti kasvatuksen ja koulutuksen näkökulmasta.
Vahvan maailmankatsomuksellisen näkö- kulman omaava teos käsittelee ajattelumme kestämätöntä suhdetta luontoon ja ympäris- töön ja niiden tulevaisuuteen. Kasvatus eko- kriisin aikakaudella on erityisesti kasvatusfi- losofinen puheenvuoro maailman nykytilasta sekä kasvatuksen mahdollisuuksista olla mu- kana luomassa ekologisesti kestävämpää elä- mänmuotoa.
Kyseessä ei ole opaskirja. Teos ei anna suoria ohjeita siihen, mitä meidän tulisi tehdä välittääksemme ekologisesti kestävämpää ajat- telutapaa tuleville sukupolville. Suorien ohjei- den sijaan teos kutsuu lukijaa katsomaan kriit- tisesti ajattelumme perustaa: millaisia ajatte- lutapoja ja millaisiin ontologisiin uskomuksiin perustuvaa elämänmuotoa välitämme tuleville sukupolville eri kasvatusinstituutioiden kautta.
Värri hyödyntää psykoanalyysistä am- mentavia yhteiskuntateoreetikoita, Maurice Merleau-Pontyn myöhäisfilosofian kietoutu- neisuuden ontologiaa sekä Timothy Mortonin kehittämän hyberobjektin käsitteen ympärille rakentuvaa ajattelua.
Näiden ajatteluperinteiden viitekehyk- sessä Värri kutsuu nykyistä ekokriisiä ylläpi- tävää elämänmuotoa ”onkalometafysiikaksi”.
Ydinjäte on kuvaava esimerkki onkalometa- fyysisestä ajattelusta: se kertoo elämänmuo-
dosta, jossa ongelmat haudataan kallioperään vakuuttuneina siitä, että ratkaisu ongelmaan tulee jostain ulkopuoleltamme, esimerkiksi tu- levaisuudessa kehitettyjen teknologisten inno- vaatioiden kautta. ”Onkalometafysiikka” pe- rustuu Värrin mukaan aktiiviseen torjuntaan.
Torjuntamekanismin myötä ihminen sulkee silmänsä ekokriisiltä, mikä sallii ihmisen jat- kaa kestämätöntä ihmiskeskeistä omistussuh- dettaan luontoon.
Kasvatus on aina kietoutunut oman aikan- sa sosiokulttuuriseen tilanteeseen, ideologioi- hin ja valtasuhteisiin. Erilaisten sosialisaati- oinstituutioiden kautta yhteiskunnalliset arvot ja ajattelutavat siirtyvät tuleville sukupolville.
Erityisesti uusliberalistiseen kasvatus- ja kou- lutusajatteluun siirtymistä Värri pitää erityisen ongelmallisena ekokriisin kannalta. Hänen mukaansa uusliberalistinen kasvatus- ja kou- lutusajattelu ruokkii yhteiskunnan polarisoi- tumista ja kulutuskeskeistä individualismia.
Tällaiset lähtökohdat ovat kestämättömiä ekologisten realiteettien kannalta.
Kirjan teoreettinen viitekehys on saanut vaikutteita useasta eri ajatteluperinteestä.
Tämä on monessa kohtaa oikeutettua, mut- ta toisinaan lukijalle jää hieman epäselväksi, mikä näiden ajatteluperinteiden yhteys toi- siinsa on. Kirja olisi kaivannut tämän osalta jonkinlaista selvennystä tai tiivistystä. Kasva- tus ekokriisin aikakaudella on joka tapauksessa tärkeä ja ajankohtainen teos. Sen julkaisua voi pitää jopa välttämättömänä, sillä suomalaises- sa kasvatusteoreettisessa ja koulutuspoliittises- sa tutkimuksessa ekokriisin ja kasvatusajatte- lun välinen analyysi on tähän mennessä ollut lähes olematonta.
— ESKO HARNI
