View of Hedelmänviljelyä kohdanneesta tuhosta v. 1955-56

Jaakko

Puutarhantutkimuslaitos, Piikkiö

Saapunut 17.1. ¹⁹⁵⁷ Maamme hedelmänviljelylle ^aiheutui jälleen varsin tuntuvaa vahinkoa talven 1955—56 oltua poikkeuksellisen ankara. Tällä kertaa tuhot eivät olleet kaikkialla maassamme läheskään yhtä suuria kuin vuosina ¹⁹³⁹—42. Mm. Lounais- ja Etelä- Suomessa osoittautui tuhojen laajuus varsin vaihtelevaksi. Näillä alueilla on hedelmätarhoja, joissa vaurioita ei ole esiintynyt juuri nimeksikään, ^kun taas toisissa ^{on huomattava osa}puista tuhoutunut. Paljon ankarampaa vahinkoa kuin mainituilla alueilla ^talvi sai aikaan sisämaassa. Niinpä Keski-Suomesta, Savosta ja Pohjois-Karjalasta ^on ilmoitettu monien hedelmätarhojen kärsineen suorastaan täydellisen tuhon.

Hedelmäpuiden talvehtimista pyrittiin tunnustelemaan jo kevättalvella tarkas- tamalla silmujen avautumista vedessä pidetyissä versoissa. ^Koska versojen ^lehdit- tyminen osoittautui hyväksi eri lajikkeilla, luultiin puiden selviytyneen varsin hyvin yli ^talven. Puiden leikkausaikana, huhtikuussa, voitiin vauriota kuitenkin jo havaita. Tässä vaiheessa todettiin erityisesti ^lumenrajassa olleiden oksien ^vau- rioituneen. Vasta^kesän kuluessa ^alkoi tuhojen ^laajuus ja^laatu käydä esiin. ^Mo- net puut, jotka leikkausaikana näyttivät terveiltä, menehtyivät myöhemmin kesällä.

Tuhojen selville saamiseksi suoritti Puutarhantutkimuslaitos yhteistyössä Hedelmänviljelijäin yhdistyksen ^kanssa tiedustelun hedelmäpuiden talvehtimisesta eri puolilla maata. Viljelijöille toimitetuissa tiedustelulomakkeissa pyydettiin tie- toja eri hedelmäpuulajien ja -lajikkeiden ^terveinä säilyneiden, vaurioituneiden ja kuolleiden puiden määrästä sekä vaurioitumisen laadusta. Edelleen pyydettiin siinä mainitsemaan ^millä perusrungolla puut kasvavat, ^sekä ilmoittamaan tiedot maanlaadusta, ojituksesta, maastosuhteista, maanpinnan hoitotavasta ja ^tuulen- suojasta. Vielä pyydettiin tietoja v:n ¹⁹⁵⁵lannoituksesta, ^kastelusta ja leikkauk- sesta. Lomakkeita lähetettiinkaikkiaan 717 kpl. Niistä palautettiin 195, joista 171 eli ^{24 %} lähetetyistä oli täytetty ohjeiden mukaan.

Seuraavassa selvitetään mainitusta aineistosta saatuja tuloksia alueittain.

Sitä ennen luodaan katsaus kasvukauden ¹⁹⁵⁵ja talven ^1955—56 sääoloihin.

2

Kasvukauden 1955 ja talven 1955—56aikana vallinneista^sääoloista Kasvukausi ¹⁹⁵⁵oli kesä-, heinä- ja elokuun osalta koko ^maassa erittäin kuiva (taulukko 1). Mainittujen kuukausien sademäärät jäivät kaikkialla ^normaalia huomattavasti alhaisemmiksi. Mm. Ahvenanmaan, ^Turun jaPorin sekä Uuden- maan läänissä saatiin sadetta ^vain neljäsosa tavallisesta määrästä. Yksinäisissä havaintopaikoissa saattoivat sademäärät jäädä hyvinkin alhaisiksi. Niinpä Puu- tarhantutkimuslaitoksella satoi heinäkuussa vain9.4 ja elokuussa 4.6 mm. Mainit- tujen kuukausien normaaliarvot ovat tällä havaintopaikalla 67 ja76 mm.

Syys- ja lokakuu sitä vastoin olivat tavallista sateisempia. Lisäksi nämäkuu- kaudet ^olivat suurimmassa ^osassa maata normaalia lämpimämpiä (taulukko 2).

Marraskuun lopulla tapahtui sääsuhteissa nopea muutos. ^Maamme yli ^kulki voimakas pakkasaalto, jolloin ^mm. Keski-Suomessa lämpötila laski —27°:seen.

Niinikään joulukuu oli huomattavasti ^normaaliakylmempi. Sen ^aikana esiintyi eri puolilla maata ^2—3 viikkoa kestänyt pakkaskausi, jolloin Etelä-Suomessakin mitattiin—3o°:n pakkasia.

Joulukuun

Tällöin mm. Lounais-Suomessa hävisi marras- ja joulukuun ^aikana satanut lumi miltei kokonaan.

Tammi- ja helmikuussa oli useita päiviä kestäneitä ankaria pakkasia. Etenkin helmikuu oli huomattavasti ^normaalia kylmempi. Sen ^aikana ei ^{koko maassa} Ahvenanmaata lukuunottamatta esiintynyt kertaakaan suojasäätä (Ilmatieteellisen Keskuslaitoksen kuukausikatsaukset 6—12 1955 ja I—4 1956).

Paksun lumipeitteen takia maaei routaantunut ^kovinkaansyvälle. Piikkiössä, Puutarhantutkimuslaitoksen hedelmätarhassa, routakerroksen vahvuus ^oli keski- talvella ^{32 cm} mulloksessa ja²⁴cm nurmessa. Toukokuun alussa todettiin roudan jo kokonaan hävinneen.

Taulukko 1. Sademäärä jasennormaaliarvot lääneittäin kesäkuusta lokakuuhun 1955.

Table 1. Monthlyrainfall from June^{to October 1955,}according toprovince, and its normal values.

Kesäkuu Heinäkuu ^Elokuu Syyskuu Lokakuu

Juni Juli ^{August September October}

Lääni Norm. Norm. Norm. Norm Norm.

1955 1955 1955 1955 1955

Province Normal Normal Normal ^Normal Normal

mm mm mm mm mm mm mm mm mm mm

Ahvenanmaa sekä

TurunjaPorin lääni 23 46 16 63 20 73 78 61 103 65

Uudenmaan lääni 41 51 17 66 20 83 72 72 91 74

Kymen lääni ^{28 60 38 65 28} 82 87 75 98 69

Hämeen lääni ^{28 57 32 73} 33 77 ⁸⁴ 67 76 67

Mikkelin lääni 23 62 26 66 24 74 96 66 91 64

Vaasan lääni 34 57 42 68 26 76 99 64 66 63

Kuopion lääni 33 64 29 69 17 77 105 70 92 64

Taulukko 2. Kuukauden keskimääräiset,normaali- sekä minimilämpötilat syyskuusta huhtikuuhun Table2. Monthly ^mean,normal, and minimum temperaturesfrom September, 1955,^to April, 1956.

g s s s

Paikkakunta

I

^I

Il

i ^«s i ^«s i i ^«s

Locality _{io F}

■

i

g Ö -S g o -S g o -S g Ö -S

2ls££ S 2

s

°c °c °c °c °c °c °c °c °c °c °c °c

Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu

September ^October November December

Turku 13.2 10.3 5.4 5.1 0,0 0.4 -17 -8.0 -3.3 -25

Lohja 13.6 6.2 -0.2 -15 -9.1 -29

Helsinki 14.8 10,8 7.2 5.5 0.2 0.6 -17 -8.6 -3.3 -29

Kotka 13.9 10.6 6.6 5.0 -1.5 0.2 -21 -12.4 -4.3 ^-30

Lepää 13.0 10.0 4.9 4.1 -2.0 -0.2 -22 -12.0 -4.0 -32

Pälkäne ^13.010.2 4.94.2 -2.1 -0.4 -18 -12.1 -4.2 -30

Lahti 12.69.4 4.83.7 -2.7 -0.6 -22 -13.0 ^-4,6 -32

Lappeenranta 13.39.9 5.13.6 -3.5 -1.4 -19 -15.2 -6.4 -31

Mikkeli 12.19.4 4.33.4 -4.5 -1.0 -28 -15.8 -5.5 -37

Jyväskylä 11.38.8 3.23.2 -5.2 -1.9 -27 ^-15.6 -6.3 -35

Vaasa 12.09.3 4.04.0 -1.8 -0.8 -18 -11.2 -4.5 -30

Kuopio 11.99.1 3.73.2 -5.0 -2.2 -24 -17.3 -7.1 -37

*3 ’s *3

s ^{s g g}

K fc.

OS OS OS OS

I I I I

d I d 1 d I _d'

CO C cD ^*“ cO ^•“* cC ^•“

S o -S § o -S _o -S

2£S2SS ² s S 2 ^£ S

Tammikuu ^Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu

January February March April

Turku -7.9 -4.8 -31 -12.4 -5.5 -32 -3.1 -2.5 -20 0.62.6 -13

Lohja -7.9 -30 -13.4 -34 -3.6 -25 0.2 -18

Helsinki -6.2 ^-5,3 -27 -12.0 -5.6 -28 -3.1 -2.6 -14 0.92.4 -12

Kotka -8.4 -6.5 -32 -14.3 -7.0 -32 -6.2 -3.5 -21 -0.61.8 -21

Lepää -9.6 -7.4 -35 -14.2 -7.8 -36 -3.9 -3.8 -26 0.02.4 -16

Pälkäne -9.8 -7.6 -31 -14.2 ^-7.8 -33 -3.7 -3.7 -22 -0.32.0 -13

Lahti ^-9.7 -7.8 -31 -14.1 -8.2 -32 -3.8 -4.2 -24 -0.42.0 -16

Lappeenranta -10.6 -8.2 -31 -14.8 -8.4 -34 -4.0 -3.7 -17 -0.12.4 -16 Mikkeli -11.5 -8.8 -36 -16.0 -9.0 -39 -6.2 -4.6 -30 -1.21.9 -24 Jyväskylä -11.8 -8.1 -36 -15.6 -8.5 -38 -5.3 -4.4 -27 -1.61.5 -18

Vaasa -9.7 -5.8 -32 -12.4 ^{-6.6 -33 -3.4 -3.8 -19 -1.10.8 -19}

Kuopio -11.5 -9.0 -32 -15.6 -9.6 -36 -4.8 -5.0 -24 -1.21.0 -19

4

A ineiston käsittely

Ryhdyttäessä käsittelemään hedelmäpuiden talvehtimistiedustelusta kerty- nyttä aineistoa ^tuntui luonnollisimmalta jaotella se eri hedelmänviljelyvyöhykkei- den mukaan. Sangen piantarkastelu kuitenkin osoitti, että ^saman vyöhykkeen ^eri osissa ilmeni puiden talvehtimisessa selviä eroavuuksia. Tämän vuoksi ^vastaukset ryhmiteltiin ^alueittain hedelmänviljely vyöhykkeitä osittamalla. ^Nämä alueet, jotka käyvät ^tarkemmin selville oheisesta kartasta (kuva 1), sekä niitä, koskevat vastaukset ja alueiden puumäärät ovat ^seuraavat;

Alue 1 Varsinais-Suomi 25 vastausta, yht. 19072 ^puuta Vyöhyke ^I

» 2 Lohjan seutu 14 ^{» »} 5 105 ^»

Vyöhyke ^I

» 3 Etelä-Uusimaa ^{19 » » 3 280 »}

(Lohjan seutua lu- kuun ottamatta) Vyöhyke I ja ^II

» 4 Satakunta 13 ^{» »} 1 614 ^»

Vyöhyke ^II ja ¹¹¹

» 5 Etelä-Häme 20 ^{» »} 5 078 ^»

Vyöhyke ¹¹¹

» 6 Kymenlaakso 7 ^{» »} 612 ^»

Vyöhyke II

» 7 Hyvinkään jaKouvo-

lanvälinen alue 13 ^{» »} 1 847 ^»

Vyöhyke ¹¹¹

» 8 Pohjois-Häme 12 ^{» »} 3 204 ^»

Vyöhyke 111

» 9 Etelä-Savo 21 ^{» »} 4 026 ^»

Vyöhyke 111

» 10 Etelä-Pohjanmaa, Jyväskylän ympäristö, Pohjois-Savo ja

Pohjois-Karjala 23 ^{» »} 1 571 ^»

Vyöhyke ^IV

Yhteensä ^{45 409} puuta Huom. ^Mainitutpuuluvut tarkoittavat vain omenapuita.

Kultakin alueelta saadut vastaukset ryhmiteltiin maalajin, maaston viettä- vyyden ja maanpinnan hoitotavan mukaan. Aineistoa käsiteltäessä ilmeni, ettei erilaisten ojitusten ^eikä myöskään tuulensuojan ^vaikutusta voida selvittää ^tämän aineiston perusteella. ^Niin ikään lannoituksesta ja kastelusta annetut tiedot ovat siksi niukkoja ja epämääräisiä, etteivät ^{ne anna} aihetta tilastovertailuun.

Kuva 1.Vastausaineiston ryhmittely alueisiin ja nykyiset hedelmänviljelyvyöhykkeet. Paikkakunnat, joiltavastauksiaonsaatu,_onmerkittymustilla pisteillä.

Fig. 1. The grouping into regionsof the material contained in thequestionnairereplies, andthe present

fruit ^{farmingzones.} Black dots indicate the localities from whichreplies have been obtained.

= Hedelmäviljelyvyöhykkeiden ^rajat Boundaries of the fruit farming ^zones

— Nüden^alueidenrajat, joiltasaaduttalvehtimistiedot onkäsitelty yhdessä ryhmässä Boundaries of^theregionsfromwhich ^{the data} have been grouped ^together

Taulukko 3. Tietoja omenapuiden talvehtimisesta alueilla 1, 2 ja3.

Table 3. Data on the hibernation ofapple-trees in regions 1, 2 ja 3.

, ^... Alue 1Region Alue2Region ^_. ...TT ^{. ,}

Lajike \r • • c ■ ^ti. Etela-Uusimaa (lukuun ot*

J

„ _ Varsmais-Suomi Lohianseutu , T ^«• . ,

a ⁼alle5v. ¹ tamatta Lohjan seutua)

b ⁼5v. javanhemmat

Variety a^° a^° &

T' ^{; .» »} V. t/j "Q ^. M m ^» Co ^. N ph V. «o . • N

a ⁼ Trees less than 5 r u 2 -s s» ^{2 >} s ^| 3 > s 2 7; 73

u iS 'S ^£a ^p s 2 ^« £is s S 2 ^{« rt u s 3R} 2«

yearsold fco ^«öS .3 ^{~ o 3 q ,3 «o . ®} »3^

b ⁼5-year-oldsand older £ > Ht/) H 1/5

O//o 0//o 0//o 0//o 0//o 0//o 0//o 0//o 0//o

Huvitus a 107 54.942.6 2.5

b 63 88.77.0 4.3

Valkea kuulas a 207 73.918.4 7.7 411 89.57.3 3.2 79 26.620.2 53.2

Tranparente U ^b 413 57.137.5 5.3 190 89.56.3 4.2 33 81.818.2 0

Rupert a 52 96.11.9 2.0

b 54 53.746.3 0

Sokeri Miron a

b 26 76.915.4 7.7

Snygg a

b 54 63.037.0 0

Lavia a 88 35.262.5 2.3 147 61.221.8 17.0

b 322 65.833.2 1.0

Sävstaholm a

b 166 34,9 63.21.9 18 100.0 0 0.

Bergius a 44 63.618.2 18.2 42 76.223.8 0 46 82.610.9 6.5

b 285 65.331.6 3.1 110 94.55.5 0 45 86.9 ^4,2 8.9

Gyllenkr. ^astr a 62 48.448.4 3.2

b

Melba a 342 82.214.0 3.8 53 26.422.7 50.9

b 421 72.024.5 3.5 73 87.712.3 0 80 43.745.0 11.3

Oranie a

b 28 7.175.0 17.9 31 0 96.83.2

Joyce a 33 12.13.4 84.5

b 41 26.870.7 2.5 17 70.623.5 5.9

Syysjuovikas a 202 59.438.6 2.0

b 336 46.149.7 4.2 25 100.0 0 0 39 25.65.2 69.7

Harlamovski a 98 58.239.8 2.0

b 261 32.253.2 14.6

Kaneli _a 490 86.510.0 3.5 122 100.0 0 0

b 1 123 85.512.7 1.8 257 97.31.9 0.8 391 91.45.1 3.5

Anisovska a

b 52 71.119.2 9.7 15 100.0 0 0

Sariola _a

b 120 69.230.0 0.8 90 84.511.1 4.4

Linnan ^{omena ....} a 73 60.237.0 2.8

b 408 97.82.0 0.2

Wealthy a 1 794 61.235.1 3.7 114 57.923.7 18.4 112 40.28.9 50.9

b 4 558 35.749.1 15.2 458 60.713.3 26.0 445 41.627.4 31.0

Äkerö _a 1 053 98.9 LO 0.1 835 83.37.7 9.0 166 72.23.1 24.7

b 2 256 50.240.3 9.5 377 80.913.8 5.3 493 77.518.2 4.3 6

Taul. 3 jatko Alue3Region Etelä-Uusimaa (lukuun ot-

tamatta Lohjan seutua) Alue 1Region

Varsinais-Suomi

Alue 2Region Lohjan seutu Lajike

a⁼alle 5v.

b ⁼⁵v. ja vanhemmat1

_•*- is _ ■'s

Variety ^{o.° •} S, . o-^° &.9- ^{0 ä, .}

a⁼ Trees_vearsyears ^less_oldoa ^than 5 aT*| 8 Hi?fc«5^{| >Ü}<s a^q

I

1

1«

0⁼5year-olds₇ ^{and older Ch>} Ph^> P*^>

0//o 0//o ^O'/o ^’ 0//o ^0//o O//o ^■ 0//o 0//o 0//o

SigneTillisch a 219 92.22.3 5.5 82 1.38.5 90.2

b 190 1.653.7 44.7 56 62.523.2 ^14,3

Antonovka a 581 60.932.0 7.1 30 73.310.0 16.7 29 86.213.8 0

b 1 339 53.841.2 4.6 86 82.517.4 0 297 70.017.2 12.8

Lobo ^a 200 64.528.0 7.5 371 73.317.2 9.5 87 15.042.5 42.5

b 1 214 65.825.9 8.3 220 84.5 ^8,6 6.9 26 46.134.6 19.3

Linda a 119 61.331.1 7.6 193 38.343.0

18.7'

b 51 0 3.996.1 73 24.646.6 28.8

Filippa a

b 27 3.763.0 33.3 15 66.733.3 0

Kirkniemi ^a

b 17 47.053.0 0 84 73.823.8 2.4

Cox’sPomona ^.... a

b 59 32.228.8 39.0

Cellini a 72 8.411.1 80.5

b 127 41.738.6 19.7

Harmaa Gylling ^{.. a}

b 84 78.6 ^5,9 15.5 63 87.312.7 0

Eri hedelmäpuulajikkeiden talvehtimisesta

Eri hedelmätarhoissa vallinneiden erilaisten kasvuolosuhteiden johdosta on omenapuulajikkeiden kestävyydessä esiintynyt huomattavaa vaihtelua samallakin alueella. Taulukoista 3,4, ^5, ja ⁶ joissa kasvupaikan olosuhteita ^{ei ole} eritelty, ^on esitetty yhdistelmä (taulukko 7), jossa lajikkeet on alueittain jaettu neljään ryh- mään.

Niistä lajikkeista, joista on saatu tietoja kaikilta tai useimmilta taulukoissa mainituilta alueilta, on erityisesti Kaneli osoittautunut hyvin kestäväksi. Se on selviytynyt erinomaisesti ^mm. Etelä-Hämeessä, Kymenlaaksossa ^sekä Hyvinkään ja Kouvolan välisellä alueella, missä omenapuiden talvehtiminen on yleensä ollut heikkoa. Yleisestikestävänä pidetty Antonovka on näillä ^alueilla menestynythuo- mattavastihuonommin. ^Monin paikoin on tämänlajikkeen kuolleisuus ^{ollut häm-} mästyttävän suuri. Antonovka-puiden todettiin yleisesti vaurioituneen ^myös tal- vella ^1945—55.

Huonosti talvehtineistalajikkeista ^on Granien,SigneTillischin,Lindan, Filipan ja Cellinin merkitys talven 1955—56 tuhoissa verraten vähäinen, koska niitä ei ole varsinkaan kauppahedelmätarhoissa yleisemmin viljelty. Niiden kohdalla ^mene-

8

Taulukko 4. Tietoja omenapuidentalvehtimisesta alueilla 4, 5 ja6 Table4. Data onthe hibernationofapple-treesin regions4, 5 ja6

... Alue4Region Alue5Region Alue6Region

Satakunta Etelä-Häme Kymenlaakso

a ⁼alle5 v.

b⁼5v. ja vanhemmat

_ _»s.

Variety_a ^°

s*°

s"°

1

=Trees less than 5 S ^S

1

¹ I

1| i

vears old .tC ^sll o ^o s ⁸ li ^{tt o} S ⁸ ij SS i <uo ^cö ss .5

years o a Ss~ H^{£ >}q «C| 3|^~ _Hifl ^>Q t*J^Q 3|~ H^{£ >}Q «Q

b ⁼ 5^{year-oldsand older} PL.^> CL> CL .S

* *

O//o ^O//o 0//o ^■ O//o 0/^/o 0//o ^< 0/^/o 0//o o//o

Huvitus a

b 57 38.661.4 O

Valkeakuulas ^{a 35} 22.865.7 11.3 61 27.96.5 65.6

Transparente^{bl b 77} 45.450.6 4.0 256 31.262.9 5.9 30 23.360.0 16.7

Rupert a

b 25 0 60.040.0 53 7.586.8 5.7

Gallen a

b 43 25.672.1 2.3 19 15.868.4 15.8

Sokeri Miron a

b 17 100.0 0 0

Iso kuulas astr ^a

b 26 19.280.8 0

Snygg a

b 73 19.280.8 0

Lavia a 16 75.018.7 6.3

b 19 89.510.5 0 113 25.774.3 0

Sävstaholm a

b 30 56.743.3 0 67 7.591.0 2.5 30 10.073.3 16.7

Bergius a

b 94 6.491.5 2.1 44 9.172.7 18.2

Gyllenkr.astr a

b 34 14.779.4 5.9

Melba a

b 108 43.549.1 7.4 135 12.671.8 15.6 20 15.075.0 10.0

Joyce a

b 22 27.354.5 18.2 31 9.771.0 19.3 Valkealan syys a

b 40 47.550.0 2.5

Syysjuovikas a 18 88.9 0 11.1

b 17 70.629.4 0 129 22.572.9 4.6 30 53.340.0 6.7

Harlamovski a

b ^{108 12.083.3} 4.7

Kaneli a 64 100.0 0 0 559 98.61.4 0

b 76 97.42.6 0 293 89.88.2 2,0 67 92.55.9 1.6

Sariola a

b 17 29.470.6 0

Linnan omena a

b 20 95.0 0 5.0

Wealthy a 223 29.967.7 9.4 422 10.43.5 86.1

b 304 30.656.2 13.2 361 12.348.2 39.5 82 8.528.0 63.5

Äkerö _a 19 94.7 0 5.3 322 50.03.4 46.6

b 38 76.323.2 0 168 8.985.7 5.4 105 51.440.0 8.6

Taul. 4jatko Alue 4Region

Satakunta

Alue 5Region Etelä-Häme

Alue 6Region Kymenlaakso Lajike

a⁼alle 5v.

b⁼5 v. ja vanhemmat

_ ’S--- ^?

variety

JK

-JK

^s-

« ⁼Trees less thanyearsold 5 _*| § £ ^*

S 3I ¹

S 3

^|3|

^|’S

1 ^{1 4}

^{3 |I}

¹⁴ 1

o= 5year-olds^andolder ^q>' Cu>■ ^•> CL.

o/ ^{o/ o/ *} o/ ^o/ o/ ^■ o/ o/ or

/o /o /o /o /o /o /o /o /o

Antonovka a 23 95.6 0 4.4 348 28.46.3 65.3

b 118 73.722.0 4.3 310 41.647.4 11.0 66 50.043.9 6.1

Lobo a 39 23.1 74.3 2.6 688 11.2 68.4 20.4

b 175 12.0 77.1 10.9 116 11.2 77.6 11.2 50 34.0 54,0 12.0

Kirkniemi ^a 31 100.0 0 0

b

Me ^Intosh a 17 0 29.4 70.6

b

tykset koskevat ^etupäässäkotipuutarhoja. Sitä vastoin Wealthyn ^heikko talvehti- minen ^on aiheuttanut huomattavia tappioita, sillä ^{se on} ollut eniten viljelty lajike koko maassa. Sama koskee myösLoboa, jonka viljely on viime vuosina voimak- kaasti lisääntynyt. Tämä lajike on kuitenkin selviytynyt jonkin verran paremmin kuin Wealthy.

Taulukossa 7 alueittain esitetyt tulokset saattavat ^{olla moneen} lajikkeeseen nähden ristiriitaisia niiden kokemuksien kanssa, joita lajikkeiden kestävyydestä ^on saatu aikaisemmin. On kuitenkin otettava huomioon, ^etteivät hedelmäpuiden talvenkestävyyttä koskevat tilastot, varsinkaan silloin ^kun ne on laadittu tiedus- telujen pohjalla, yleensä anna täysin luotettavaa kuvaa lajikkeiden kestävyys- suhteista. Tämä johtuu siitä,^{että on} vaikeaa saadaaineisto, joka täysin edustaa erialueiden olosuhteita. Niinpä ^Collan(2) selvittäessään ^{talven 1928—29}hedelmä- puille aiheuttamiatuhoja ^totesitiedustelulla kerätyn aineiston niin epämääräiseksi, ettei ryhtynyt sitä lainkaan tilastoimaan. Tulosten epätasaisuutta lisännee myösse, että havainnontekijöitä ^on paljon tässäkin tapauksessa lähes ²⁰⁰ henkilöä ^—, jolloin arvosteluperusteissa ^voi esiintyä melkoisia poikkeuksia. ^{Näin ollen} onkin tämänlaatuisen ^tilaston antamia tuloksia pidettävä etupäässä vain suuntaa antavina.

Päärynä-, ^luumu- ja kirsikkapuista kertynyt aineisto osoittautui ⁿⁱⁱⁿ vähäi- seksi, ettei sen esittäminen alueittain vastaa tarkoitustaan. Päärynäpuut ovat yleensä talvehtineet heikosti. Pahimmin ^näyttääkärsineen Flemish Beauty.

Jon-

kin verran paremmin ovat selviytyneet mm. Elokuun päärynä ja Esperens, mutta näidenkin kuolleisuus on ollut huomattavan suuri.

Luumupuista ^on saatu tietoja pääasiallisesti neljästä lajikkeesta, nimittäin Yleisestä keltaluumusta, Yleisestä punaluumusta, Victoriasta ja Reine Claude d’Oullinsista. Näistä kaksi ensiksi mainittua ovat talvehtineet paremmin ^kuin muut.

Taulukko 5. Tietoja omenapuiden talvehtimisesta alueilla 7, 8 ja 9.

Table 5. Data on the hibernation ofapple-trees inregions 7, 8 ^ja 9.

Alue 7Region ~ ^„

.. . °,, . Alue8Region

Hyvmkaan ia Kouvolan ~ . . J

.... 1 , Pohiois-Hame

välinen alue ¹

Alue9Region Etelä-Savo Lajike

a⁼alle ⁵v.

b ⁼5^«v,v. ja vanhemmat..UUUIUI«>

_

Variety £

“

| ^° | ^° 8, _.

a_vpo.ysyears⁼Trees_oldota less ^than 5 _."tn31~_S H₄₎^£_o ^>_cöSQ^SQ ^|«3Q

1

3

11

1

b⁼5-year-oldsand older S^>' ^{£> £>}

O/_/o O//o O//o ^' O/^/o 0//o ^O//o ¹ O//o O//o ^0//o

Valkeakuulas ^.... a 25 4.08.0 88.0 ²⁴ 33.358.3 8.4 259 16.218.5 65.3 Transparente bl. ^.. b 63 61.9 36.5 1.6 33 27.2 60.6 12.2 104 ^10,6 39.4 50.0

Rupert a 79 65.8 32.9 1.3

b 41 75.6 24.4 0

Gallen a 20 0 75.0 25.0

b

Sokeri-Miron a 50 100 0 0

b 30 100 0 0 23 65.2 34.8 0

Kersti a 18 100 0 0

b 73 100 0 0 21 90.5 9.5 0

Iso kuulas astr. ^.. a

b 75 98.7 1.3 0

Snygg a 110 94.5 5.5 0

b 28 82.5 17.9 0

Lavia a

b 23 8.7 8.7 82.6 41 43.9 53.6 2.5 50 46.0 28.0 26.0

Sävstaholm a 25 72.0 28.0 0

b 17 17.6 76.5 5.9 31 58.0 33.3 8.7 49 10.2 85.7 4.1

Bergius a 249 30.1 39.8 30.1

b 33 60.6 ^33,3 6.1 24 37.5 62.5 0 42 14.4 42.8 42.8

Melba a 105 67.6 30.5 1.9 124 9.7 6.4 83.9

b 43 20.9 11,6 67.5 75 81.3 17.3 1.4 87 5.7 52.9 41.4

Oranie _a 40 12.5 85.0 2.5

Joyce b 41 63.3 26.8 9.9

Syysjuovikas ^b 39 59.4 34.3 6.3 52 15.4 75.0 9.6

Harlamovski a 18 0 100 0 32 71.9 12.5 15.6

b ³¹ 35.5 64.5 0 21 95.2 4.8 0 28 28.6 39.3 32.1

Kaneli a 111 94.6 5.4 0 141 92.2 6.4 1.4

b 145 83.4 12.4 4.2 153 87.6 11.1 1.3 180 75.5 17.8 6.7

Sariola b 20 90.0 5.0 5.0

Atlas a 26 100 0 0

Linnan omena .... a 23 17.482.6 0

b ³⁰ 0 0 100

Wealthy a 69 14.4 18.8 66.8 301 19,3 75.7 5.0 518 8.5 41.4 50.4

b 429 1.2 14.2 84.6 258 64.3 30.6 5.1 510 2.0 28.0 70.0

Äkerö a 22 4.5 91.0 4.5 364 65.3 31.5 3.2 206 58.7 39.3 2.0

b 283 9.5 76.3 14.2 128 67.1 30.5 2.4 335 38.8 40.9 20.3 Signe Tillisch ^.... b 19 0 0 100

Antonovka a 158 22.1 36.7 41.2 314 93.9 5.4 0.7 224 53.3 17.8 46.9

b 189 44.4 42.3 13.3 202 86.6 10.3 3.1 334 62.0 22.7 15.3

Lobo a 70 4.3 14.3 81.4

b 98 17.4 24.5 58.1 20 55.0 30.0 15.0 19 0 5.3 94.7

Linda a 15 0 0 100

b 31 0 0 100

Filippa b 18 0 5.6 94.4

Erstaan paratiisi ..a 176100 00

Taulukko 6. Tietoja omenapuiden talvehtimisesta alueella 10 (IV-hedelmänviljelyvyöhyke).

Table 6. Data on the hibernation ofapple-treesinregion 10(fruit farmingzoneIV).

Lajike

a ^{alle 6v.}puut Puita Terveitä Vaurioituneita Kuolleita

b⁼5v. javanhemmatpuut _kpl

Sound Damaged Dead

Variety Number

a ^-trees less than5 yearsold of^{trees % % %}

b 5-year-oldsand older

Valkea kuulas b ^{38 5.3} 23.7 71.0

Transparentebl.

Rupert ^b 17 5.9 94.1 0

Valkea nalif ^{b 15} 53.3 33.3 13.4

SokeriMiron a 35 5.7 45.7 48.6

b ^{19 26.3 42.1 31.6}

Lavia a 19 5.3 42.1 52.6

b 16 6.2 25.0 68.8

Melba a 47 0 0 100.0

b ^{46 0 34.8} 65.2

Valkealan syys a 44 11.4 86.4 2.2

b 25 8.0 28.0 64.0

Syysjuovikas ^b 27 37 63.0 33.3

Harlamovski ^b 48 6.2 29.2 64.6

Kaneli a 72 ^44.4 37.5 18.1

b 321 13.4 12.1 74.5

Wealthy a 81 0 13.6 86.4

b ^{41 0} 31.7 68.3

Akerö a 34 0 76.5 23.5

b 80 5.0 36.2 58.8

Antonovka a 182 17.6 33.5 48.9

b 47 2.1 42.5 55.4

Kaikuvuori a 25 0 0 100.0

Lobo b 48 4.2 ^{41.7 54.1}

Erstanparatiisi a 24 79.2 20.8 0

Dolgo b 15 80.0 20.0 0

Kirsikkapuista tulleet tiedot koskevat enimmäkseen Yleinen kuulasmarja-, Ostheimer- ja Varjomorelli-lajikkeita. Ahtialan hedelmätarhassa Kirkniemellä ne talvehtivat seuraavasti:

Yht. puita Terveitä Vaurioituneita Kuolleita

kpl ^{% % %}

Yleinen kuulasmarja 82 35.44.9 59.7

Ostheimer 3131 74.222.674.222.6 3.23.2

Varjomorelli ^{91 39.619.8 40.6}

Omenapuun talvehtiminenSuomen eri alueilla

Omenapuuntalvehtimistaeri alueilla voidaanparhaiten tarkastella taulukosta ^8.

Siinä esitetään terveinä säilyneiden Wealthy- ja Äkerö-puiden prosenttimäärät.

Näitä lajikkeita on viljelty ^eniten miltei kaikkialla.

Taulukko 7. Yhdistelmäomenapuulajikkeiden talvehtimisesta eri alueilla +4+ ⁼ Hyvin talvehtineet (terveitä 75—100 ^%,kuolleita vähemmän kuin ^{5 %)}

++ ⁼ Kohtalaisesti talvehtineet (terveitä 50—74.9^%,kuolleita vähemmänkuin 15^%)

+ ⁼ Heikonlaisesti talvehtineet (terveitä 25 —49.9 ^%, kuolleita vähemmän kuin 30 ^%)

= Huonosti talvehtineet (terveitä 0—24.9%)

Huom. Jaottelussa ^{onpäähuomio} kiinnitetty terveinä säilyneisiin puihin. ^Mikäli kuolleiden puiden osuus on ylittänyt luokassa sallitun enimmäismäärän, lajike on viety alempiin luokkiin.

Sulkumerkeillä varustetuissa merkinnöissä onpuiden lukumäärä alle 15.n.

Table 7. Synopsis of ^{the datarelating} to the hibernation ofvarious apple-tree varieties in thedifferent

regions.

+++ ⁼ Well-hibernated (sound: 75—100%, dead: ^{less than} 5^%)

++ = Moderatelywell-hibernated (sound: 50^—74.9^%, dead: less than 15%)

+ ⁼Poorly hibernated (sound: 25^— 49.9 ^%, dead: ^{less than} 30^%)

- = Badly ^hibernated (sound: 0^—24.9%)

Note: In ^theclassification, attention has been paid primarilyto the^number of^{the soundtrees.} If

the numberof^thedead trees exceeded themaximum precentage allowedfor^thegroup^thus determined, thevariety has referred ^tolowergroups. Brackets indicate that the^numberof^trees wasless than 15.

Alueet^- Regions

rs, ^{3 o} rt

-Js

a ⁼ alle sv.^puut g _ „ o | o 3(2«

b=sv. ja^vanhem- § = 2" ^{" |}

3

I

matpuut

!2

I

SI 7.1

a ⁼ Trees less than S g S•=■ IS ^g _«5^*3

'I

5 years old | S' S ^o % Ü g

3*

5,2

b ⁼ 5-year-olds and ^« j 2j y ’S•2,'"’

older ^>

3

s

s

Kesälajikkeet Summervarietis

Huvitus a ^{++ (++) (+++) (-)}

b +++. (+++) (+++) 4

Valkea kuulas a 4+ 444 ^{- - - -} 4 ^-

Transparantebl. b 44 -144 444 4 4-4+4 ^-

Rupert a 44 H 4+ (44+)

b ++ ^- (44) +4+ ^(-)

Gallen a (-) ^-

b (4) ₄ (-)

Sokeri-Miron a +4+ ^-

b _{+4 +44 +4+ 4+}

Kersti a +4+

b 4+4 +4+

Iso kuulas astr. a (-)

b (44+) (+4+) ^{(+++) -} 4+4

Snygg a -44+

b 4+ (4-4+) ^- _44-4 (4)

Lav'a a ⁺ 4 44 ^-

b 44- 444 ⁴ -44-

Sävstaholm a 44

b 4 444- +4 44

Bergius a 4 444 44 4

b 44 444 44 (-444) --+4 4

Gyllenkrok a 4 ^(-)

b (4) (44) (444) ^- (4)

Melba ^a 44+ ^- 44 ^{- -}

b _{+4 444 4 4} ^{- - -} ₊₄₄