Mistä ja miten uusia yrittäjiä maaseudulle? näkymä

(1)

190

AIKUISKASVATUS 2/01 K I R J A - A R V I O I T A

Jani Ursin

Mistä ja miten uusia yrittäjiä maaseudulle?

Jarna Heinonen (2000).

Mistä uusia yrittäjiä maaseudulle? Puheen- vuoro maaseutuyrittä- jyydestä. Turun kaup- pakorkeakoulu / Yri- tystoiminnan tutki- mus- ja koulutuskes- kus, PK-Instituutti / B 1.

”Mistä uusia yrittäjiä maaseudulle?” –tutkimuksen lähtökohtana on tarve ja halu pitää suomalainen maaseutu elävänä ja asuttuna. Maaseutu- yrittäjyyden Edistämiskeskus (MAEK) selvitti, onko maam- me kaupunkiväestöllä aitoa kiinnostusta siirtyä yrittäjiksi maaseudulle. Elintarviketieto

Oy toteutti vuosina 1999- 2000 kyselytutkimuksen, jos- sa tutkittiin kaupunkilaisten maallemuuttohalukkuutta yli 50 000 asukkaan kaupungeissa. Turun kauppakorkeakou- lun PK-Instituutti kokosi tu- lokset raportin muotoon.

Tutkimus lähestyy maa- seutuyrittäjyyttä yrityskirjalli- suuden kautta. Raportissa hahmotetaan, mitä maaseutu- yrittäjyydellä ymmärretään, käsitellään maaseutua yrittä- jyyden kohdealueena ja pe- rehdytään yrittäjyyteen uutta luovana prosessina. Raportin empiirinen aineisto kuvaa kaupunkiväestön kiinnostusta siirtyä maaseudulle yrittäjiksi

tai työhön. Johtopäätöksinä esitetään ehdotuksia maalle- muuttoa edistävistä toimen- piteistä ja aihetta syventävistä jatkotutkimuksen kohteista.

Teknologian kehittyminen on tuonut maaseudulle uusia liiketoimintamahdollisuuksia ja kokonaisia toimialaryhmiä, jotka houkuttelevat uuden- laista osaamista ja aloitteellisia toimijoita. Maaseudun yrittä- jyys ei rajoitu enää vain maa- talouteen liittyvään yritystoi- mintaan. Maaseudulla on jo runsaasti lähimarkkinoille suuntautuneita, elinkaarensa alkuvaiheissa olevia sekä voi- makkaasti teollisuuteen kes- kittyneitä pienyrityksiä.

(2)

AIKUISKASVATUS 2/01

191

Maaseudun elinvoimai- suus kumpuaa raportin mukaan kahdesta ilmiöstä: yittä- jyyden innovatiivisesta voi- masta maaseudulla sekä maaseudun ja kaupunkien välises- tä yhteistyöstä. Maaseudun ja kaupunkien vuorovaikutuk- sen kautta voivat uudet toi- minta- ja yhteistyövaihto- ehdot tulla näkyviksi ja mah- dollisiksi. Kaupunkiväestön siirtyminen maaseudulle mah- dollistaa paitsi määrällisesti myös sisällöllisesti maaseutu- yrittäjyyden kehittymisen.

Lista maaseutuyrityksen menestys- ja uhkatekijöistä ei juurikaan poikkea sellaisesta yrityksestä, joka toimii muu- alla kuin maaseudulla. Menes- tyvän yrityksen edellytykset perustuvat liikeideaan, yrittä- jyysprosessiin ja yrittäjän lii- ketoimintaosaamiseen. Maa- seutu sijaintipaikkana on yrit- täjälle sinänsä merkitykselli- nen, mutta yrittäjyyden näkö- kulmasta toissijainen. Yrittä- jyys on samankaltainen prosessi eri toimintaympäristössä.

Päätös yrittäjäksi ryhtymisestä perustuu henkilön yleisiin taustatekijöihin, henkilöteki- jöihin sekä objektiiviseen to- dellisuuteen. Motiivit ovat aina henkilökohtaisia.

Yrittäjyysprosessi syntyy kolmen tekijän, yrityksen pe- rustajan, mahdollisuuksien ja tarvittavien resurssien huolel- lisesta arvioinnista. Ympäris- tön epävarmuus on omiaan synnyttämään yrittäjyyttä.

Yrittäjyyden innovatiivisesta luonteesta johtuen yrittäjyyttä ja mahdollisuuksien havaitse- mista ei voida varsinaisesti opettaa. Tietoa voidaan kuitenkin lisätä, jolloin mahdollisuuksien havaitseminen ja ideointikyky usein paranevat.

Raportissa kuvataan yrittäjyysprosessin lopputulos- ta tilan muutokseksi. Yrittä- jyys on ennen muuta tulemi- sen ja muuttumisen prosessi – ei niinkään olemisen tila.

Maaseudun elinvoimai- suudessa oleellisesta on maaseudun väestö ja väestön toimeentulo- ja elinkeinopohja.

Ainakin toistaiseksi maaseudun ja kaupunkien välinen väestövirta on kulkenut maa- seudulta kaupunkeihin, ja ennen muuta kasvukeskuksiin.

Raportissa esitetty maaseudun visio lähtee kuitenkin siitä, että tulevaisuudessa maaseutu saisi peräti lievää muuttovoit- toa kaupungeista.

Tutkimuksessa selvitettiin kaupunkilaisten muuttohaluk- kuutta puhelinhaastattelulla.

Kysely tehtiin noin 2 000:lle, iältään 15–64 –vuotiaille henkilöille, jotka asuivat yli 50 000 asukkaan kaupungeissa. Kysely toteutettiin vuosien 1999–2000 vaihteessa.

Raportin empiirisen osan tuloksista käy ilmi, että tutkituissa kaupungeissa noin 260 000 henkilöä on kiin- nostunut maaseudulla työs- kentelystä tai yrittämisestä.

Näistä noin 65 000 harkitsi vakavasti maalle muuttamista.

Kiinnostus oli jonkin verran suurempaa pääkaupunkiseu- dulla kuin muissa kaupungeissa. Keskimääräistä suurempaa muuttamishalukkuus oli 25–44 –vuotiaiden, johtavas- sa asemassa olevien, ylempien toimihenkilöiden ja yrittäjien keskuudessa sekä perheissä, joissa asui kaksi nuorta aikuis- ta tai joiden lapset olivat alle kouluiässä. Myös koulutusta- son kohoaminen näytti lisää- vän muuttokiinnostusta.

Tutkimuksen kiintoisin ryhmä olivat ne runsaat 65000 henkilöä, jotka ovat todennä- köisesti siirtymässä maaseudulle esteiden poistuessa.

Nämä maalle muuttamista vakavasti harkitsevat olivat jo pystyneet luomaan toimeen- tulolleen ja elämiselleen riit- tävät edellytykset. Kyseeseen tulivat lähinnä ryhtyminen yrittäjäksi, työpaikan löytämi- nen tai etätyöskentely maa- seudulta käsin. Yli puolella oli jo käsitys siitä, millaisessa am- matissa tai minkä yritysidean varassa he tulisivat maalla toi- mimaan.

Noin 80 prosentille kaupunkilaisista maaseudulle muuttaminen ei ollut realisti- nen vaihtoehto. Näistä prosentille muuttaminen ei ollut edes juolahtanut mieleen.

Todennäköisesti syynä tähän on yleinen tietämättömyys ja/tai välinpitämättömyys maaseudun mahdollisuuksista.

Runsas kolmannes kielteisesti vastanneista piti kaupunkia yksiselitteisesti parempana asuinvaihtoehtona. Runsas neljännes mainitsi syyksi kau- pungissa sijaitsevan työpaikan.

Myös koulutusta ja ammattia vastaavan työn saanti nähtiin ongelmallisena, samoin perhesyyt, liikenneyhteydet, harrastemahdollisuudet ja sosiaaliset kontaktit.

Tutkimus nostaa esille kaksi teemaa, joita tulisi pai- nottaa maaseutuyrittäjyyden edistämistyössä: kehittämispa- nosten suuntaaminen kaupunkeihin oikeille kohderyh- mille ja maaseudulla olemassa olevan toiminnan kehittämi- nen ja kasvattaminen. Raportti ehdottaa kohderyhmittäin räätälöityjä toimenpiteitä maaseutuyrittäjyyden edistä-

(3)

192

AIKUISKASVATUS 2/01 mistyötä tekevien työkaluiksi.

Niiden kaupunkilaisten ryhmä, joille maaseudulle siirtyminen ei ollut tullut lain- kaan mieleen, tarvitsee raportin mukaan tietoa maaseudun olemassaolosta, elämäntavasta ja maaseudun realistisista mahdollisuuksista. Osa henki- löistä saattaa arvioida maaseudun mahdollisuuksia uudes- taan uuden tiedon pohjalta;

ryhmän asenteet maaseutua kohtaan eivät missään tapauk- sissa olleet kielteisiä.

Se kaupunkilaisten ryhmä, joka piti kaupunkimuotoista asumista maaseutua parempana vaihtoehtona, näki maaseudun todennäköisesti jossain määrin negatiivisessa valossa. Koska ryhmä omasi vahvasti asenteellisia mieliku- via, vaikuttaminen lyhyellä aikavälillä ei liene heihin mahdollista. Pitkällä aika- jänteellä on kuitenkin tärkeää pyrkiä luomaan myös näille henkilöille positiivisia näke- myksiä maaseudun mahdollisuuksista ja varmistaa, että maallemuutto voi näyttäytyä jossain elämänvaiheessa heil- lekin tarkoituksenmukaisena vaihtoehtona.

Ne kaupunkilaiset, jotka pitivät maalle muuttamista kiinnostavana vaihtoehtona (260 000 henkilöä), mutta kokivat sen esteeksi yksittäisiä tekijöitä, ovat raportin mukaan haasteellisin ryhmä.

Olennaista on ensiksi selvit- tää, ketkä tästä ryhmästä ovat vakavasti muuttoa harkitsevia ja ketkä pelkästään elämän- muutoksesta unelmoivia. Va- kavasti asiaa pohtivien (65000 henkilöä) osalta maalle muuton esteet tulisi ensin pyrkiä poistamaan. Ensisijaisesti kyse

on siirtyjien toimeentulo- mahdollisuuksien varmistami- sesta uudessa toimintaympä- ristössä. Myös kysymyksiin sii- tä, mitä maaseudulla asumi- nen tarkoittaa ja miten perhe tulee sopeutumaan uuteen ympäristöön, tulisi tarjota oh- jausta ja vastauksia.

Vakavasti muuttoa harkitsevien ryhmää tulisi myös rohkaista tunnistamaan todelliset muuttoon liittyvät kannusteensa, mikäli ne ovat olemassa. Kannusteita voivat olla mm. kustannustaso, elä- mänlaatu, asumiseen liittyvät hyödyt jne. Tiedotus ja konk- reettiset maaseutuun liittyvät kokemukset antavat ryhmälle mahdollisuuden realistisesti arvioida omaa tulevaisuuttaan maaseudulla.

Koska yrittäminen maa- seudulla on samanlainen prosessi kuin muussakin toimin- taympäristössä, maaseudun elinkeinopolitiikka ja pk-po- litiikka olisi nähtävä osana yleistä elinkeinopolitiikkaa ja viime kädessä osana valtakun- nan talouspolitiikkaa. Tutki- musraportin eräänä tarkoituk- sena on lisätä yleistä keskuste- lua maaseutuyrittäjyyden mo- nista ulottuvuuksista ja kaupunkien ja maaseudun väli- sestä vuorovaikutuksesta. Yrit- täjyys on voimavara, jota ei ole varaa olla käyttämättä maaseutua rakennettaessa. Kau- punkilaisten osaaminen ja tietotaito on kullanarvoista pääomaa, jota tulisi voida siirtää ja käyttää vuorovaikut- teisesti maaseudun hyväksi.

Monet maaseutuyrittäjyyden innovaatioista ovat syntyneet kaupungeista saadun koke- muksen ja tiedon pohjalta.

Raportissa korostetaan

tiedon ja itsetutkistelun mer- kitystä. Päätös maalle siirtymi- sestä syntyy vasta, kun henki- lön taustatekijät, henkilöteki- jät ja tulkinta omasta elämän- tilanteesta tuottavat siirtymis- tä tukevan lopputuleman.

Tämä näkökulma avaa monia mahdollisuuksia yrittäjyyskou- lutukselle ja –kasvatukselle.

Vaikka tutkimuksessa ei selvitetty osaamisvajetta maalle siirtymisen esteenä tai tar- vetta uuteen tai lisäkouluttau- tumiseen, tutkimuksen pohjalta on pääteltävissä, että kohderyhmittäin räätälöity koulutus voi tukea merkittä- vällä tavalla yksilön päätöksen- tekoa ja tällaisen koulutuksen kehittäminen on tarpeellista.

Yleisellä yrittäjyyskasvatuksella voidaan tähdätä yrittäjyysmo- tivaation lisääntymiseen, an- taa mahdollisuuksia itsetutkis- teluun ja yrittäjyyden kuvan tarkentamiseen.

Myös konkreettiseen maalle siirtymiseen tähtäävää yrittäjyyskoulutusta tulisi ke- hittää ja tarjota. Tämänkaltai- sen koulutuksen sisällössä tulisi yhdistää yrityksen perusta- misneuvonta, maalle muuton tukeminen ja sopeutumisval- mennus. Edellä mainittujen osa-alueiden integrointiin tulisi kiinnittää erityistä huo- miota, sillä maaseudulle siirtyminen on raportin mukaan vaativuudessaan rinnastetta- vissa yrittäjäksi ryhtymisen prosessiin.

Yleistä yrittäjyysneuvon- taa voitaisiin koordinoida ny- kyistä paremmin. Elintarvike- tieto Oy kysyi tutkimuksessa haastatelluilta heidän mahdol- lisuuksiaan ja halukkuuttaan saada yrittäjyysneuvontaa. Ai- hepiiriä ei raportissa käsitelty K I R J A - A R V I O I T A

(4)

AIKUISKASVATUS 2/01

193

laajemmin, mutta todetta- koon, että kohderyhmällä oli kohtuullisen hyvin tiedossaan alan runsas tarjonta. Lisätietoa haastateltavat halusivat kuitenkin saada siitä, mitkä tahot mitäkin neuvontaa antavat.

Raportti tarjoaa monia näkökulmia jatkotutkimuksel- le. Arvokasta lisätietoa voitaisiin saada case-tutkimuksista, joilla seurataan maalle muutta-

jien päätöksentekoprosessia, sopeutumista ja toimeentulo- mahdollisuuksien löytymistä.

Maaseudun ja kaupunkien välinen vuorovaikutus avaa monia uusia tutkimusteemoja:

työmarkkinoiden kytkennät, pendelöinti, paikallisen oma- toimisuuden vahvistuminen, kulttuurivuorovaikutus ja osaa- miskeskustoiminta. Mielen- kiintoisia kysymyksiä herättä-

vät maaseudulla jo pidempään toimineet yritykset ja yrittäji- en tapauskertomukset. Kan- santalouden näkökulmasta kiintoisaa olisi selvittää maa- seutuyritystoiminnan alueta- loudelliset vaikutukset suori- te-, kerrannais- ja johdannais- vaikutusten osalta.

Eeva-Liisa Lilja