Pietilä P., P. Lintunen & H.-M. Järvinen (toim.) 2006. Kielenoppija tänään – Language Learners of Today. AFinLAn vuosikirja 2006. Suomen soveltavan kielitieteen yhdistyksen julkaisuja no. 64. Jyväskylä. s. 179–197.
––––
”KULTTUURI ON KAIKKEA”
KOHTAAVATKO KIELENOPPIJOIDEN KULTTUURIKÄSITYKSET JA VIERAAN
KIELEN OPPIKIRJOJEN
MAANTUNTEMUKSELLISET SISÄLLÖT?
Minna Maijala Turun yliopisto
In this article, I will focus on the relationship between cultural images held by foreign language learners and the cultural content found in textbooks for teaching foreign languages. The paper will be in two parts. Firstly, I shall present the cultural images of foreign language learners. For this purpose, 50 students from the Language Centre at the University of Turku were asked how they define “culture” and what kind of cultural content they want to learn in foreign language lessons. Secondly, I will examine some findings concerning how the cultural content of some Finnish textbooks for teaching German matches the cultural images held by language learners. The results of the study show that, above all, students feel they need factual information about the target culture.
Keywords: culture, language learning, cultural content, textbooks for teaching foreign languages
1 TUTKIMUKSEN TAUSTAA JA TAVOITTEITA
Tämän artikkelin tärkeimpänä tavoitteena on opiskelijakyselyn ja oppikirja-analyysin avulla selvittää, kohtaavatko kielenoppijoiden ja vieraan kielen oppikirjojen käsitykset maantuntemuksellisista sisällöistä vieraan kielen oppitunnilla. Kerron ensin opiskelijoiden kulttuurin määritelmistä ja tarkastelen esimerkkien avulla niiden pohjalta tehdyn oppikirja-analyysin tuloksia. Tutkimuksen pohja- na olevaan opiskelijakyselyyn osallistui 50 Turun yliopiston kieli- keskuksen opiskelijaa. Kyselyssä selvitettiin opiskelijoiden kulttuurikäsitysten lisäksi, millaisia sisältöjä opiskelijat haluavat oppia vieraasta kulttuurista ja mitä he odottavat maantunte- muksellisilta sisällöiltä vieraan kielen oppitunnilla. Kyselyn tulos- ten pohjalta tutkin, miten kahden tässä kohderyhmässä käytettä- vän saksan kielen oppikirjasarjan maantuntemukselliset sisällöt vastaavat opiskelijoiden odotuksia. Lopuksi pohdin tutkimustulok- sia opiskelijapalautteen valossa ja niiden soveltamista vieraan kie- len oppitunnilla.
2 KULTTUURIKYSELYAINEISTON TULKINTAA
2.1 OPISKELIJOIDEN ”KULTTUURIN” MÄÄRITELMÄT
Tieteessä on paljon käsitteitä, joita on kautta aikojen yritetty mää- ritellä ja joiden määritelmiin ei kuitenkaan loppujen lopuksi olla tyytyväisiä. Yksi näistä on kulttuurin käsite, joka itse on riippuvai- nen siitä kulttuurista, jossa se määritellään. Kulttuurikäsitteestä on tullut ns. kaikkien käsite, sitä käytetään jokapäiväisessä kielenkäy- tössä paljon, usein miettimättä mitä sillä loppujen lopuksi tarkoite- taan. Joskus tuntuu siltä, että kulttuuri käsitteenä on kokenut jon- kinlaisen inflaation, puhutaan juomakulttuurista, jalkapallo- kulttuurista, keskustelukulttuurista jne. (vrt. Bausinger 2003: 271.) Jollakin tapaa kulttuuri liittyy aina ihmisen toimintaan yhteisössä.
Ihminen oppii kulttuurin sen yhteisön kautta, jossa hän elää. (vrt.
Kaikkonen 2004: 104; Kramsch 1998: 6) Yksilöt kokevat kulttuu- rin omalla tavallaan, vaikka he kuuluisivatkin samaan yhteisöön.
Seuraavaksi tarkastelen opiskelijoiden ”kulttuurin” määritelmiä.
Kulttuuri on tunnetusti käsite, jota on vaikea rajata. Tämä käy ilmi myös opiskelijoiden vastauksista kysymykseen, miten määri- tellä käsite ”kulttuuri”. Vastaajat korostivat usein kulttuurin moni- naisuutta ja kokonaisvaltaisuutta:
Kulttuuri on kaikkea. Ihmiset, tavat ja ympäristö…
Opiskelijoille tuntui tulevan vastatessa jatkuvasti mieleen lisää asi- oita, jotka heidän mielestään kuuluvat myös käsitteen piiriin. Täs- tä ovat osoituksena useat vastaukset, joissa ilmaistiin tätä vaikeaa rajan vetämistä seuraavin tavoin: jne., mm. , esim., +, … . Vastaa- jat erottivat ”arkikulttuurin” ja ”korkeakulttuurin” toisistaan ja mainitsivat usein myös erilaisia ”alakulttuureja”. Perinteet, tavat ja tottumukset miellettiin monissa vastauksissa kulttuurin osiksi.
Opiskelijat korostivat myös historian merkitystä kulttuurin muo- dostumiselle. Kulttuuri miellettiin ihmisen aikaansaannokseksi:
- Kaikki se, mihin ihminen on vaikuttanut toiminnallaan. Miten hän on muokannut ympäristöään, tavat, esineet, elämäntapa (tavat), ihmisen jäljet maailmassa.
- Kulttuuri on konteksti, jonka sisällä ihminen elää.
Kansalliset rajat yhdistettiin usein kulttuuriin:
- Kulttuuri on kyseisen maan ihmisten tapa toimia, ajatella, tehdä asioita, suhtautua asioihin, joka on lähes kaikille kyseisessä maassa sama.
- Maailmassa voidaan myös nähdä erilaisia kulttuureja, koska ih- misen toiminta poikkeaa eri maissa.
Toisaalta ryhmäsidonnaisuuden lisäksi joissakin vastauksissa ko- rostui kulttuurin yleismaailmallisuus. Kaiken kaikkiaan kulttuuri on kyselyyn vastanneiden mukaan sellainen käsite, joka voi tar-
koittaa kaikkea mahdollista. Voiko se kuitenkaan vieraan kielen oppitunnilla tarkoittaa kaikkea mahdollista, on pohtimisen arvoi- nen kysymys. Kulttuurin opettaminen ei tarkoita ainoastaan sen opettamista, miten asiat ovat ja miten ne ovat olleet, vaan myös sitä, miten ne olisivat voineet olla tai miten ne voisivat olla. Ta- voitteena on oppia samaistumaan vieraan kulttuurin edustajan ti- lanteeseen. (ks. tarkemmin Kramsch 1996.)
2.2 TÄRKEÄKSI JA VÄLITTÄMISEN ARVOISEKSI KOETUT ASIAT OMASSA KULTTUURISSA
Kulttuurienvälinen oppiminen ei ole mahdollista ilman, että oma ja vieras, tuttu ja outo nostetaan samanaikaisesti esille. Vierasta on vaikea tavoittaa peilaamatta sitä omaan kulttuuriin (Kaikkonen 2004: 36, 41). Vieraan kielen oppitunnilla oppijat ovat Kaikkosen (2005: 301, 2004: 178–179; vrt. Christ 1999: 295) mukaan kult- tuurien välissä eräänlaisessa ”välitilassa”, josta he sitten tarkas- televat vierasta kulttuuria. Siihen, miten oppijat vieraan kielen op- pitunnilla löytävät tämän kulttuurien välisen tilan, vaikuttavat sekä oppitunnilla käsiteltävät sisällöt että niiden vaikutus oppijaan. Sa- malla kun oppija oppii tietoja vieraasta kielestä ja kulttuurista, hän alkaa kiinnittää enemmän huomiota myös omaan kieleen ja kult- tuuriin (vrt. Kaikkonen 2000: 52, 2004: 36). Vieraan kielen oppi- kirjoissa oman maan omat normit, asenteet ja arvot peilautuvat sel- keästi valittaessa sisältöjä oppikirjaan, vierasta kulttuuria tarkas- tellaan oman maan toimiessa eräänlaisina silmälaseina. (Maijala 2004a: 344–345.) Vieraan kielen oppitunnilla kohdekulttuurista annettu kuva on riippuvainen siitä, mitä asioita omassa maassa pi- detään tärkeinä ja kertomisen arvoisina (Abendroth-Timmer 1998:
403; Altmayer 2004: 67–71; Maijala 2004b: 159). Kyselyssä opis- kelijat pohtivat myös, mikä on tärkeää heidän omassa kulttuurissaan ja mitä ulkomaalaisten tulisi tietää siitä. Vastauksissa korostui eri- tyisesti historia ja sen merkitys maan nykytilanteelle. Usein esille tuli vaatimus, että ulkomaalaisten tulisi ymmärtää suomalaisten luonteenpiirteitä. Ulkomaalaisten pitäisi vastaajien mukaan tietää
myös se, että suomalaiset eivät puhu turhia eivätkä hallitse small talkia. Opiskelijoiden mukaan ulkomaalaisten olisi hyvä tietää näistä asioista, jotta suomalaiset eivät heidän silmissään vaikuttaisi epäkohteliailta. Vastaajien mukaan suomalaisten tavat poikkeavat niin paljon yleiseurooppalaisista, että niistä tiedottaminen koetaan tärkeäksi. Myös suomalaisten positiiviset piirteet, kuten rehellisyys, välittäminen ja auttamisen halu, tulivat esille vastauksissa. Ulko- maalaisten pitäisi myös opiskelijoiden mielestä tietää se, että Suo- messa annetaan tilaa toiselle ja keskusteltaessa ei olla liian lähellä toista. Keskustelukulttuurista nousi esille myös hiljaisuuden mer- kitys. Vastauksissa korostuivat myös suomalainen luonto ja arvo- maailma.
3 KIELENOPPIJOIDEN KULTTUURIKÄSITYKSET VS. VIERAAN KIELEN OPPIKIRJOJEN MAANTUNTEMUKSELLISET SISÄLLÖT
Oppijalähtöinen näkökulma on viime aikoina korostunut oppikirja- tutkimuksessa. On tutkittu sitä, mitä oppijat odottavat oppikirjan sisällöiltä ja miten oppikirjat vastaavat näihin tarpeisiin (ks. esim.
Ulrich 2004; Sercu 1998). Omaan tutkimukseeni liittyvässä kyse- lyssä opiskelijat asettivat vieraan kielen oppitunnilla käsiteltäviä maantuntemuksellisia aiheita tärkeysjärjestykseen. Tämän lisäksi he saivat perustella kantansa. Seuraavassa pohdin kyselyn tulosten pohjalta, miten ja missä laajuudessa oppikirjoissa käsitellään opis- kelijoiden tärkeiksi kokemia aiheita. Tutkimuksen kohteena on kaksi aikuisille vasta-alkajille tarkoitettua oppikirjasarjaa:
Kudel, P./ Kyyhkynen, Mari: Einverstanden! 1. Saksan peruskurssi aikuisille. Otava 2003.
Kudel, P./ Kyyhkynen, Mari: Einverstanden! 2. Saksan peruskurssi aikuisille. Otava 2004.
Kauppi, E./ Simon, H.: Fahrplan. Tekstit ja sanastot. Tammi 2003.
Kauppi, E./ Simon, H.: Fahrplan 2. Teksti- ja harjoituskirja. Tammi 2003.
Fahrplan-kirjassa päähenkilö 25-vuotias opiskelija Pirkko Lehto on työharjoittelussa Pohjois-Saksassa. Kirjassa keskitytään yleis- kielen ohella erityisesti työelämässä tarvittavaan kielitaitoon kun taas Einverstanden -oppikirjassa pääpaino on yleiskielitaidossa.
Keskityn seuraavaksi aiheiden käsittelyyn oppikirjoissa opiskelija- kyselyn tulosten mukaisessa tärkeysjärjestyksessä.
3.1 ARKIPÄIVÄINEN ELÄMÄ
Vieraan kielen oppimisen yksi päämäärä on taito oppia kommuni- koimaan ihmisten kanssa, joilla on toinen äidinkieli. Tähän tavoit- teeseen läheisesti liittyvät arkipäiväisen elämän kuvaukset. Mitkä asiat sitten kuuluvat ”arkipäiväiseen elämään” on tutkimus- kirjallisuudessa yksi kiistan aihe (ks. tarkemmin Seiffert 2000: 645).
Tärkeimmäksi sisällöksi vieraan kielen oppitunnilla nousi kyse- lyssä arkipäiväinen elämä. Opiskelijat perustelivat tämän aihepii- rin käsittelyä vieraan kielen oppitunnilla mm. seuraavin argumen- tein:
- Tämän miellän osaksi kulttuuria – ja ehkä vielä tärkeämmäksi osaksi sitä kuin korkeakulttuuri.
- Miten yleensä toimitaan: asiointi kaupassa, postissa yms.
- Tietoa siitä, miten maassa asiat toimivat, jotta voi toimia maassa maan tavalla.
- Miten tulee käyttäytyä vieraissa tilanteissa ilman että tulee loukanneeksi ketään
- Mitä sopii sanoa/tehdä ja mitä ei?
- Tällöin voi verrata omaan elämäänsä, jolloin saa maasta parem- man käsityksen
- Tietoa jokapäiväisistä asioista
- Perustietoa, faktaa. Ei mitään mielikuvituskavereita, jotka seik- kailevat mielikuvitusmaailmassa stereotyyppisesti. Ajankohtaista tietoa.
Vastaajat tuntuivat hakevan vieraan kielen oppitunnilta tietoa siitä, miten ”käyttäytyä oikein” ja selviytyä vieraassa kulttuurissa
”mokaamatta”. Oppikirjojen keskusteluissa opiskelijat saavat yh- den mallin siitä, miten käyttäytyä ”oikein” saksankielisissä mais-
sa. Omalla oppitunnillani ihmetystä herätti eräs oppikirjan keskus- telu, jossa päähenkilöt teitittelivät toisiaan ja käyttivät teititeltäessä etunimiä (Einverstanden 1: 23). Tämä saksankielisissä maissa pi- kemminkin poikkeuksellisesti käytettävä puhuttelutapa, jonka käyt- töön liittyy paljon erityistä kulttuuritietoutta, tuntui näin saksan opintojen alkuvaiheessa hieman yllättävältä, olimmehan juuri edel- lisellä oppitunnilla käsitelleet puhuttelutapoja ja oppineet, että saksankielisissä maissa teititeltäessä käytetään yleensä puhuttelua Frau/Herr ja sukunimi.
Suomalaisissa saksan kielen oppikirjoissa aiheet liittyvät yleen- sä aina jotenkin arkipäiväiseen elämään. Oppikirjojen päähenkilöt ovat kirjojen kappaleissa usein jossakin arkipäiväisessä tilantees- sa. Voidaan tietysti olla montaa mieltä siitä, vastaavatko oppi- kirjahahmojen keskustelut ”todellista” arkipäivää. Tässä tutkimuk- sessa analysoitujen oppikirjojen päähenkilöt keskustelevat arkipäi- väisistä aiheista, asioivat kahvilassa ja vaatekaupassa, kysyvät tie- tä vieraassa maassa, varaavat hotellihuoneen, ostavat junalippuja, puhuvat puhelimessa, vuokraavat asunnon, käyvät lääkärissä, te- kevät autokauppoja jne. Nämä ns. autenttiset keskustelut välittävät opiskelijoille arkipäiväisen elämän malleja kohdekulttuurissa (ks.
liite 1). Keskustelujen lisäksi tutkimissani oppikirjoissa on lyhyitä informatiivisia tekstejä arkipäivään liittyvistä asioista, esim.
postilaatikoista, auton katsastuksesta, terveydenhuollosta Saksas- sa.
3.2 KORKEAKULTTUURI
Ns. korkeakulttuuri oli opiskelijakyselyssä toiseksi toivotuin aihe vieraan kielen oppitunnilla. Oma opiskeluala näytti vaikuttavan opiskelijoiden toiveisiin siitä, mitä korkeakulttuuriin liittyviä ai- heita voisi käsitellä vieraan kielen oppitunnilla:
- Kohdekielen maiden suhde korkeakulttuuriin ja arkikulttuuriin, esim. arvostetaanko Saksassa enemmän korkeakulttuuria kuin Suo- messa
- Musiikki, muut taiteilijat, kirjailijat yms.
- Tietoa kirjailijoista, taiteilijoista, ehkäpä kielialueelta lukuvinkkejä - Käyvätkö he enemmän taidepainotteisissa kulttuuririennoissa vai onko esimerkiksi poliittinen vaikuttaminen läheisempää heille.
- Oman opiskelualani vuoksi olisi mukava tietää enemmän saksa- laisesta musiikkiperinteestä, erityisesti nykyisistä.
- Erityisesti kirjallisuus ja kuvataide
Suomalaiset oppikirjat lähestyvät vierasta kulttuuria yleensä prag- maattisista lähtökohdista, toisin kuin esimerkiksi ranskalaiset saksan kielen oppikirjat, joissa aiheita käsitellään usein taideteosten ja kaunokirjallisten tekstien kautta (ks. tarkemmin Maijala 2004a:
323–324, 2004b). Ns. korkeakulttuuria on tutkituissa oppikirjoissa erittäin vähän. Einverstanden 1 (66) esittelee Mozartin elämää Salzburgiin sijoittuvan kappaleen yhteydessä. Oppikirjassa on kuva Mozartista ja hänen syntymäkodistaan Salzburgissa. Mozartin esit- telyä täydentää kuulokuva ”Eine kleine Nachtmusik”.
3.3 HISTORIA
Vaikka vierasta kulttuuria tarkastellaankin vieraan kielen oppitun- nilla nykyisyyden näkökulmasta, ei tämä kuitenkaan tarkoita sitä, että historialliset aiheet tulisi rajata pois vieraan kielen opetukses- ta (vrt. esim. Groenewold 2005: 515). Historia kuuluu oleellisena osana kielenopetuksessa välitettäviin maantuntemuksellisiin sisäl- töihin. Tätä tukevat monet tutkimukset (Thimme 1996; Koreik 1995;
Maijala 2004a). Historia nousi opiskelijakyselyssä kolmannelle sijalle vieraan kielen oppitunnilla käsiteltävien aiheiden listalla.
Opiskelijoiden historian merkityksen perusteluissa korostui se, että historian tuntemus on tärkeää nykytilanteen ymmärtämisen kan- nalta:
- Maan historian läpikäyminen, vaikka vain pähkinänkuoressa. Muu- ten mahdotonta ymmärtää nykypäivää
- Merkittävät historialliset tapahtumat kyseisen maan kannalta
- Totta kai täytyy tietää, mitä on tapahtunut ennen!
- Lähihistoria, mitkä menneisyydessä tärkeimpiä asioita - Kansakunnan tärkein historia, pääkohdat
- Taustat on hyvä tietää nykypäivän ymmärtämiseksi
- Ymmärtääkseni kulttuurin ja maan nykyistä tilaa tulee myös tie- tää miten tähän tilaan on tultu.
- Yleisesti maan historiasta tietoa, jotta voisi ymmärtää sen nyky- päivää ja miksi valtio/kulttuuri on sellainen kuin on. Väärinkäsi- tysten ehkäisemiseksi tietoa historiasta.
- Historia luo pohjan nykypäivälle, tärkeää tietää.
Tutkimissani oppikirjoissa käsitellään historiallisia aiheita vain seuraavissa yhteyksissä. Vuosilukujen harjoittelun yhteydessä opis- kelijat voivat yhdistellä Itävallan historian vuosilukuja historialli- siin tapahtumiin (Einverstanden 1: 74). Oppikirjassa kerrotaan myös lyhyesti DDR-nostalgiasta kertovasta Good bye, Lenin! -elokuvas- ta. Tässä yhteydessä opiskelijoille annetaan tehtäväksi yhdistää DDR-sanat ja niiden länsivastineet. (Einverstanden 2: 81, 82.) Sak- san historian tärkeimmät vuosiluvut esitetään tiivistetysti yhdellä sivulla kirjan lopussa (Einverstanden 2: 207). Fahrplan 2-kirjassa Berliinin historian tärkeimmät tapahtumat tuodaan esille harjoituk- sen yhteydessä. Harjoituksessa oppijoiden tulisi lukea teksti
”Geschichte der Stadt Berlin” ja lopuksi laatia siitä suomenkieli- nen yhteenveto. (66–68.) Muita historiallisia aiheita ei käsitellä.
Historia tulee tosin implisiittisesti esille esimerkiksi historiallisia nähtävyyksiä esittävissä kuvissa.
3.4 PERINTEET
Perinteet liittyvät läheisesti historiaan. Opiskelijoiden vastauksis- sa korostui erityisesti tarve vertailla oman ja vieraan kulttuurin ta- poja ja perinteitä:
- Miten samantyyppiset perinteet eroavat suomalaisten perinteistä - Tietoa helpottamaan maahan sopeutumista
- Sekä jokapäiväisiä että juhlallisia tapoja
- Perinteiset juhlat, perinteiset tavat: miten esim. häitä tai hautajai- sia vietetään, vertailu oman kulttuurin perinteisiin
- Mitä pidetään tärkeinä, miten voin nolata itseni
- Perinteitä jotka vaikuttavat jokapäiväiseen elämään ja kulttuuriin - Erit. ne jotka vaikuttavat eniten ihmisten elämään
- Keskeisimmät perinteet
Oppikirjoissa esitellään erityisesti juhlaperinteitä saksankielisissä maissa. Einverstanden 1 -oppikirjan kappale ”Gut, besser, Paulaner”
sijoittuu Oktoberfestille (119). Kappaleen otsikko on müncheni- läisen Paulaner-olutpanimon iskulause. Eräänlaista piilomainontaa on myös se, että yhdellä kirjan päähenkilöistä, Sepp Paulaner, on kuuluisa olueeseen liittyvä sukunimi. Oktoberfest-olutjuhlaa käsi- tellään myös lyhyen informatiivisen tekstin avulla oppikirjassa Fahrplan 2 (184). Juhlaperinteitä esitellään kalenterin muodossa oppikirjassa Einverstanden 1 (182) ja karnevaaliajasta saksan- kielisissä maissa kerrotaan oppikirjassa Einverstanden 2 (153).
3.5 YHTEISKUNTA JA POLITIIKKA
Opiskelijoiden mielestä olisi tärkeää ottaa esille vieraan kielen oppitunnilla, miten kohdekulttuurinen yhteiskunnallinen järjestel- mä eroaa suomalaisesta. Seuraavat esimerkit osoittavat, millaista tietoa opiskelijat haluaisivat vieraasta yhteiskunnasta:
- Poliittinen rakenne ja sen kehittyminen historiallisesti
- Millainen yhteiskuntajärjestelmä valtiossa pääpiirteittäin vallitsee - Ihmisten vaikutusmahdollisuudet, oikeistolaista vai vasemmisto-
laista, miten ilmenee tavallisten ihmisten arjessa
- Yhteiskunnalliset ongelmat, koulutusjärjestelmä, sosiaalipolitiikka - Miten yhteiskunta rakentuu, miten eroaa suomalaisesta
- Yleisiä linjoja politiikassa ja miten eri asioihin suhtaudutaan yhteiskunnassa,esim. uskonto, tiede jne.
- Tietoa siitä, kuinka yhteiskunta on rakentunut ja miten se toimii sekä esimerkiksi siitä millainen poliittinen suuntaus maassa on vallalla.
Oppikirjantekijät kertovat mielellään myönteisistä asioista, kiel- teiset ja problematisoivat sisällöt ovat harvinaisempia. Oppikirjoissa paistaa lähes aina aurinko, oppikirjan henkilöt ovat usein ystäväl-
lisiä, hyvännäköisiä ja hymyileviä, näin erityisesti Einverstanden- oppikirjassa. Yhteiskunnalliset ongelmat eivät yleensäkään kuulu suomalaisten saksan kielen oppikirjojen aiheisiin (ks. tarkemmin Maijala 2004a: 145–146). Fahrplan 2-oppikirjassa käsitellään sak- salaisten naisten vaikeuksia yhdistää ura ja perhe (141–142). Mui- ta yhteiskunnallisia aiheita ei käsitellä.
3.6 NÄHTÄVYYDET/MAANTIEDE
Opettajalta vaaditaan paljon kohdekulttuurin tuntemusta, jos hän haluaa tuoda vieraan maan ja kulttuurin oppitunnille. Onko vie- raan maan tuominen oppitunnille yleensä mahdollista? Joka tapa- uksessa vieraan kielen opettajan on yhtä tärkeää tuntea vieras maa kokonaisuudessaan eikä pelkästään kieleen liittyvät kielioppi- säännöt ja perussanasto. Omassa opetuksessani eniten kiitosta saan opiskelijoilta omiin kokemuksiini vieraassa kulttuurissa liittyvistä
”tarinoista” ja oppitunnilla tehtävistä pienistä ”retkistä” vieraaseen kulttuuriin. Opiskelijat toivovat saavansa ”matkavinkkejä” vieraan kielen oppitunnilla, kuten seuraavista vastauksista käy ilmi:
- Mitä kannattaa nähdä matkaillessa, alueelliset erot - Tietoa kuuluisista nähtävyyksistä
- Jos matkustaa maahan olisi kiva saada vinkkejä - Kuuluisimmat nähtävyydet, paikalliset kohteet
- Hist. nähtävyydet eritoten + erilaiset maantieteelliset olot, jos vaih- telee
- Turistin kannalta, missä kaupungeissa/kohteissa kannattaa käydä.
- Olisi mukava tietää mihin kannattaa mennä ja mitä katsomaan, jos matkustaa kyseiseen maahan.
- Tärkeimpiä nähtävyyksiä, ja perustietoa maasta ja sen luonnosta (kuvia). Turistinäkökulma on ihan hyvä ja mielenkiintoinen, jos suunnittelee matkustamista.
Suurin osa tutkittujen oppikirjojen kappaleista on sellaisia, joissa kirjan päähenkilöt seikkailevat saksankielisissä maissa. Fahrplan- kirjassa päähenkilö 25-vuotias Pirkko Lehto on työharjoittelussa Kielissä Pohjois-Saksassa. Einverstanden 1 -oppikirjassa 34-vuo-
kurssilla Saksan ja Itävallan Alpeilla. Einverstanden 2-oppikirjassa oppijat matkustavat saman päähenkilön mukana Berliinin kautta Baseliin Sveitsiin, mistä Niklas on saanut työpaikan kirjan ensim- mäisen osan lopussa. Oppikirjahenkilöiden matkojen yhteydessä opiskelijoita tutustutetaan paikallisiin nähtävyyksiin niin paljon kuin oppikirja mediana antaa periksi. Oppijoita kehotetaan usein myös hankkimaan lisätietoa Internetin kautta. Einverstanden-oppikirjassa kirjan päähenkilöiden keskustelut sijoittuvat usein johonkin paik- kaan, esimerkiksi Oktoberfestille, Hofbräuhausiin, kahvila Tomaselliin Salzburgissa. Keskusteluissa itsessään ei ole paljon tie- toa nähtävyyksistä, mutta kirjan sivuilla on kuvakollaaseja, kuulo- kuvia ja aukkotehtäviä, joissa vilahtelee nähtävyyksiä ja turistin kannalta mielenkiintoisia kohteita. Riippuu kuitenkin paljon opettajasta ja opetustilan teknisistä mahdollisuuksista, miten opet- taja saa nämä mainitut paikat integroitua opetukseen. Fahrplan- kirjassa nähtävyyksiin tutustuminen on vähäisempää. Kirjan hen- kilö Oliver käy kuitenkin yhdistetyllä loma- ja työmatkalla Münchenissä. Tiedot nähtävyyksistä ja maantieteestä tulevat tutkituissa oppikirjoissa kappaleiden sivutuotteina (ks. liite 2).
4 OPISKELIJOIDEN ”OPPIKIRJA-ANALYYSI”
Syyslukukaudella 2005 käytin Turun yliopiston kielikeskuksen saksan kielen alkeiskurssilla oppikirjaa Einverstanden 1. Osa opis- kelijoista oli todellisia vasta-alkajia, osa nk. valealkajia, joilla saattoi olla takanaan esimerkiksi parin vuoden saksan opinnot koulussa.
Kurssin jälkeen 32 kurssille osallistunutta opiskelijaa teki pieni- muotoisen ”oppikirja-analyysin”. Kyselyssä opiskelijat kertoivat mielipiteensä kirjan sisällöstä, oppikirjan kielestä yleensä, tehtä- vistä ja kirjan aihepiireistä. Kyselyyn osallistuneista 23 oli sitä mieltä, että kirjan aihepiirit sopivat kurssille. Kirjan kauniit kuvat ja ulkomuoto saivat kiitosta opiskelijoilta. Mielenkiintoiseksi ko- ettiin se, että kirjassa oli paljon kulttuuria integroituna kirjan si-
vuille. Vaikka kirjassa ei eksplisiittisesti käsiteltykään historialli- sia aiheita, opiskelijat kirjoittivat usein palautteessaan, että histo- ria teki kirjasta mielenkiintoisen. Tämä saattaa johtua siitä, että nähtävyyksiin liittyvien kuvien yhteydessä käsittelimme oppitun- nilla usein niiden historiallista taustaa. Seuraavat asiat kirjassa är- syttivät vastaajia:
- Baijerilaisten sanojen kylväminen, kun haluaa oppia oikeata saksan kieltä.
- Hahmot ja pieni lapsellisuus
- Tosin itse en pitänyt tositv-tyylistä, matkustelusta. Toivoisin perussanastoa arkielämän tilanteissa, kulttuurivaihtoa enemmän.
- Älyttömät keskustelut
- Päähenkilöiden imelät valokuvat (ja toisinaan tönkkö dialogi), eri- tyisesti ”Niklas”
- Se, että sama henkilö puhui monen henkilön vuorosanat - En ehkä olisi kaivannut alkeiskurssille baijerilaisia/itävaltalaisia
ilmauksia. Tärkeämpää olisi keskittyä saksan yleiskieleen.
- Yleinen oppikirjamainen positiivisuus, vaikkakin se on ymmär- rettävää. Miksi kaikki ihmiset on aina niin ystävällisiä ja muka via?
- Kirjan hahmot
- Piirretyt kuvat kirjan henkilöistä
- Niklas, joka papattaa kuin syntyperäinen vaikka osaa vain ”ein bisschen” saksaa
Erityisesti kritiikkiä saivat oppikirjaan valitut henkilöhahmot sekä hahmojen valokuvat. Oppikirjojen henkilöhahmot ovat aina ystä- vällisiä ja muistuttavat usein valokuvamalleja.
Opiskelijakyselyn pohjalta tärkein vieraan kielen oppitunnilla opittava aihe oli ”arkipäiväinen elämä”. Tämän pohjalta kurssin jälkeisessä palautteessa kysyttiin opiskelijoiden mielipidettä siitä, auttavatko tämän oppikirjan kappaleet ja sanasto selviytymään ar- kipäivän tilanteissa saksankielisissä maissa. Yleensä opiskelijat olivat sitä mieltä, että oppikirjan avulla pystyy toimimaan arkipäiväisissä tilanteissa, mutta keskustelujen käyminen kirjan aiheiden pohjalta on vaikeaa. Opiskelijat pitivät tärkeänä, että kir- jassa on jokapäiväisen elämän tilanteisiin liittyvää perussanastoa, jonka avulla he pärjäisivät ”perusturistitilanteissa”. Oppikirjan ti-
lanteiden koettiin joskus olevan ns. tavallisen elämän ulkopuolel- la:
- Osaisin kertoa, millaista oli kun vierailen Bayerissa, mutta jos te- kisin siellä muutakin kuin matkustaisin tai kävisin oluella saattai- sin olla vähän pulassa.
- Auttaa aika pitkälle, mutta jään aina kaipaamaan esim. arkipäivän kauppasanastoa; miten ostaa lihatiskiltä kinkkua jne. (oppikirjoissa tunnutaan aina elävän pelkillä kakuilla ja ravintolaruuilla)
5 TULOSTEN POHDINTAA
Suomalaisilla oppikirjantekijöillä on erittäin pragmaattinen tapa lähestyä vierasta kulttuuria. Fahrplan-kirjan dialogit rakentuvat opittavien kielioppirakenteiden varaan. Einverstanden-kirjassa vie- rasta kulttuuria lähestytään ns. autenttisten keskustelujen kautta.
Keskustelut on sijoitettu yleensä turistisesti kiinnostaviin paikkoi- hin. Tätä kautta opiskelijoille halutaan tarjota mahdollisuus tehdä
”retkiä” kohdemaahan. Keskusteluja täydentävät nähtävyyksien esittelyt ja kuulokuvat. Oppikirja tarjoaa yleensä kuitenkin vain yhden toimintamallin ja yhden näkökulman vieraaseen kulttuuriin.
Opiskelijalla tulisi olla myös mahdollisuus asettaa tämä näkökul- ma kyseenalaiseksi. Oman ja vieraan kulttuurin vertailun tarve tu- lee esille monissa vastauksissa. Oppikirjat hyödyntävät vain vähän vertailun mahdollisuutta. Tosin vertailla voi tietysti myös oppitun- nilla muiden opiskelijoiden ja opettajan kesken.
Kommunikatiivisessa kielenopetuksessa pääpaino on kommu- nikatiivisissa keskustelumalleissa eikä niinkään tiedollisissa sisällöissä. Puhtaan kommunikatiivisen kielenopetuksen rajat tu- levat vastaan, kun oppijoiden pitäisi edetä keskusteluissa vieraan kulttuurin edustajan kanssa small talkia pidemmälle. Asiatekstien lisäksi myös kaunokirjalliset tekstit antavat oppijoille jotakin pu- huttavaa ja auttavat siten oppijoita kommunikoimaan. Kaunokir- jallisia tekstejä ei nykyään Suomessa käytetä paljon vieraan kielen opetuksessa toisin kuin vielä 1950- ja 1960-luvuilla, vaikka ihmi-
sen eläytymiskyky mahdollistaisi vieraan ja oman kulttuurin koh- taamisen esimerkiksi kaunokirjallisuuden kautta (ks. tarkemmin Ehlers/Kaikkonen/Noguchi 2002; Bredella 2002: 43).
Erityisesti saksan kielen opetuksessa historia auttaa selkeyt- tämään Saksan nykytilannetta. Saksalaisten suhtautuminen omaan historiaansa on hyvin tärkeä aihe saksan tunnilla. Saksalaisten hy- vin monisyinen suhde omaan menneisyyteensä peilautuu monissa asioissa nykypäivän saksalaisessa yhteiskunnassa ja siksi sen käsitteleminen saksan kielen oppikirjoissa ja oppitunnilla on pe- rusteltua. Tätä vaatimusta tukee myös tekemäni opiskelijakysely.
Oppikirjoissa saksan historian käsittely on kuitenkin harvinaista.
Mielenkiintoista oli se, että opiskelijat kyseenalaistivat suomalai- sissa saksan kielen oppikirjoissa hyvin usein käytetyn ”saippua- oopperakonseptin”. Opiskelijat eivät tämän konseptin kautta saa riittävästi toivomaansa (asia)tietoa vieraasta kulttuurista. Opiske- lijoiden tiedonhalu tuli esille monissa vastauksissa. Seuraavan opis- kelijan esittämän vaatimuksen voisi välittää oppikirjojen tekijöil- le:
”Perustietoa, faktaa. Ei mitään mielikuvituskavereita, jotka seikkaile- vat mielikuvitusmaailmassa stereotyyppisesti. Ajankohtaista tietoa.”
Sisältöjen opetus asettaa vaatimuksia opettajille ja myös opettajan- koulutukselle. Kielten opettajien koulutuksessa huomioitava se, että opettajien tulisi olla koko kulttuurin asiantuntijoita, eli myös his- toria, yhteiskunta, politiikka ja se kuuluisa ”arkipäivän” tietous ovat myös valttia. Kielten opettajien koulutuksessa olisi tärkeintä he- rättää kiinnostuksen kipinä vierasta kulttuuria kohtaan kokonais- valtaisesti, jotta he pystyisivät välittämään sitä oppijoille myös kokonaisvaltaisesti.
KIRJALLISUUS
Abendroth-Timmer, D. 1998. Der Blick auf das andere Land: ein Vergleich der Perspektiven in Deutsch-, Französisch- und Russischlehrwerken. Tübingen: Narr.
Altmayer, C. 2004. Kultur als Hypertext. Zu Theorie und Praxis der Kulturwissenschaft im Fach Deutsch als Fremdsprache. München:
Iudicium.
Bausinger, H. 2003. Kultur. Teoksessa A. Wierlacher & A. Bogner (toim.) Handbuch interkulturelle Germanistik. Stuttgart, Weimar: J.B.
Metzler, 271–276.
Bredella, L. 2002. Fremdsprachenunterricht ohne Inhalte? Multikulturelle Texte im Fremdsprachenunterricht. Teoksessa K. R. Bausch, H. Christ, F. G. Königs & H.-J. Krumm (toim.) Neue curriculare und
unterrichtsmethodische Ansätze und Prinzipien für das Lehren und Lernen fremder Sprachen. Tübingen: Gunter Narr Verlag, 41–45.
Christ, H. 1999. Mehrsprachigkeit und multikulturelle Perspektiven.
Nachdenken über eine dritte Sprache und eine dritte Kultur.
Teoksessa L. Bredella & W. Delanoy (toim.) Interkultureller Fremdsprachenunterricht. Tübingen: Narr, 290–311.
Ehlers, S., P. Kaikkonen & K. Noguchi 2002. Literatur und Landeskunde.
Teoksessa H. Diephuis, W. Herrlitz & G. Schmitz-Schwamborn (toim.) Deutsch in der Welt. Chancen und Initiativen. Amsterdam &
New York: Rodopi, 97–107.
Groenewold, P. 2005. Läßt sich ein Land erlernen wie eine Fremdsprache?
Überlegungen zu einem – unerlaubten? – Vergleich. Info DaF 32: 6, 515–527.
Kaikkonen, P. 2005. Fremdsprachenunterricht zwischen Moderne und Postmoderne. Info DaF 32: 4, 297–305.
Kaikkonen, P. 2004. Vierauden keskellä. Vierauden, monikulttuurisuuden ja kulttuurienvälisen kasvatuksen aineksia. Jyväskylä: Jyväskylän yliopistopaino.
Kaikkonen, P. 2000. Autenttisuus ja sen merkitys kulttuurienvälisessä vieraan kielen opetuksessa. Teoksessa: P. Kaikkonen & V. Kohonen (toim.) Minne menet, kielikasvatus? Näkökulmia kielipedagogiikkaan.
Jyväskylä: Jyväskylän yliopistopaino, 49–61.
Koreik, U. 1995. Deutschlandstudien und deutsche Geschichte. Die deutsche Geschichte im Rahmen des Landeskundeunterrichts.
Baltmannsweiler: Schneider Hohengehren.
Kramsch, C. 1998. Language and Culture. Oxford & New York: Oxford University Press.
Kramsch, C. 1996. The Cultural Component of Language Teaching.
Zeitschrift für Interkulturellen Fremdsprachenunterricht [Online], 1:
2, 13 pp.
Maijala, M. 2004a. Deutschland von außen gesehen. Geschichtliche Inhalte in Deutschlehrbüchern ausgewählter europäischer Länder.
Frankfurt a.M [etc.]: Lang.
Maijala, M. 2004b. Mit anderen Augen. Darstellung der Geschichte in europäischen Schulbüchern für das Fach Deutsch. International Textbook Research 26: 2, 141–163.
Seiffert, A. 2000. Zum Begriff des Alltags im DaF-Unterricht. Info DaF 27, 6, 645–651.
Sercu, L. 1998. Learning culture from foreign language textbooks: Reality or illusion? The case of Flemish adolescent pupils learning German.
International Textbook Research 20: 3, 275–293.
Thimme, C. 1996. Geschichte in Lehrwerken Deutsch als Fremdsprache und Französisch als Fremdsprache für Erwachsene. Ein deutsch- französischer Lehrbuchvergleich. Baltmannsweiler: Schneider Hohengehren.
Ulrich, N. 2004. Towards a methodology for analysing the cultural content of modern foreign language textbooks. International Textbook Research 26: 2, 165–179.
LIITE 1: Arkipäiväinen elämä oppikirjoissa
Esittäytyminen (Einverstanden 1: 11) Vaelluksella (Einverstanden 1: 35) Junalipun ostaminen (Einverstanden 1: 47)
Tien kysyminen ja neuvominen (Einverstanden 1: 63) Kahvilassa (Einverstanden 1: 77)
Hotellihuoneen varaaminen (Einverstanden 1: 92-93; Fahrplan: 60-63) Oktoberfestillä (Einverstanden 1: 119)
Ravintolassa asioiminen (Einverstanden 1: 129) Vaateostoksilla (Einverstanden 1: 141; Fahrplan: 29) Puhelimessa (Einverstanden 1: 153; Fahrplan: 55-57) Toimistossa (Fahrplan: 26)
Pirkko saa työpaikallaan oman huoneen (Fahrplan: 49) Asuminen (Einverstanden 1: 163; Fahrplan: 40) Asunnon vuokraaminen (Einverstanden 2: 84) Lentokentällä (Fahrplan: 72-74)
Käytettyä autoa ostamassa (Fahrplan 2: 95-97) Lääkärissä (Fahrplan 2: 144-146)
Junalla matkustaminen Saksassa (Einverstanden 2: 55-56) Sairaalassa (Einverstanden 2: 98)
Tapaamisesta sopiminen (Einverstanden 2: 112)
LIITE 2: Tietoa vieraasta kulttuurista oppikirjojen kappaleissa
Tehtävä: ”Luet internetkahvilassa berchtesgadenilaisen sanomalehden verkkojulkaisua.” (Einverstanden 1: 61)
Kappaleessa ”Laptop und Lederhose” tietoa Münchenistä (Einverstanden 1:
105)
Kuvakollaasi Münchenistä, sanat yhdistetään kuviin (Einverstanden 1: 108) Münchenin nähtävyyksien kuvat yhdistetään lyhyisiin esittelyteksteihin
(Einverstanden 1: 110)
Kirje Potsdamista, kirjeessä tietoa nähtävyyksistä (Einverstanden 1: 117) Kappale ”Gut, besser, Paulaner” tietoa Oktoberfestistä (Einverstanden 1: 119) Tietoa Berliinistä kappaleessa „Eine Wild-East-Tour“; kuvakollaasi Berlii-
nistä ja Berliinin muurista; tehtävä: ”Ympyröi seuraavista sanoista ne, jotka yhdistäisit Berliiniin”; kuvia Berliinin nähtävyyksistä ja nähtä- vyyksiin liittyvät lyhyet tekstit, jotka opiskelijoiden tulee yhdistää ku- viin; laulu ”Berlin” Prinzen-bändin esittämänä; kuuntelu: kiertoajelu Berliinissä; laulu ”Berlin, Berlin (Die Mauer ist weg!) (Einverstanden 2: 23–37)
Kappale ”Multikulti” (Einverstanden 2: 40-41); tekstin ymmärtäminen
”Russen in Berlin” (Einverstanden 2: 53)
Tehtävä: ”Yhdistä, mitkä asiat liittyvät alla mainittuihin itäsaksalaisiin kau- punkeihin”; kuvia itäsaksalaisista kaupungeista (Einverstanden 2: 75) Kappale ”Wien by night”; tietoa Wienistä (Einverstanden 2: 122)
Teksti Saksan joista (Einverstanden 2: 192)
Tehtävä ”Tutustu Niklasin uuteen opiskelukaupunkiin ja valitse oikeat vaih- toehdot. Lisätietoja löytyy esimerkiksi internetistä osoitteesta www.hamburg.de.”(Einverstanden 2: 197); lyhyt teksti Fischmarkt- torista Hampurissa (Einverstanden 2: 205)
Kappaleen ”Herzlich willkommen in Kiel” tapahtumat sijoittuvat Kieliin (Fahrplan: 44)
Kappaleen ”Oliver besucht München“ tapahtumat sijoittuvat Müncheniin (Fahrplan: 67); teksti suomeksi berliiniläisistä erikoisuuksista (Fahrplan 2: 48)
Lyhyt teksti “Im Mölltal“ (Fahrplan 2: 77)
