Hammaslääkäriopiskelijan kandikesä: Valmiudet ja kokemukset

(1)

Hammaslääkäriopiskelijan kandikesä

Hammaslääketieteen kandidaatti Reeta Pussinen, Itä-Suomen yliopisto Kliininen opettaja Tiina Tuononen, Itä-Suomen yliopisto

Professori Anna Liisa Suominen, Itä-Suomen yliopisto Koordinaattori Hanna Hytönen, Itä-Suomen yliopisto

HAMMASLÄÄKÄRIOPISKELIJAN KANDIKESÄ:

VALMIUDET JA KOKEMUKSET

Avainsanat: hammaslääketieteen kandidaatti, hammaslääkärin viransijaisuus, ammatillinen valmius

(2)

Hammaslääkäriopiskelijan kandikesä: valmiudet ja kokemukset

Lähtökohdat

Hammaslääketieteen opiskelijat joutuvat viransijaisuuden aikana uuteen tilanteeseen kliinisen hoitoharjoittelun tuomasta kokemuksesta huolimatta. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää opiskelijoiden valmiuksia ennen viransijaisuutta, kokemuksia viransijaisuudesta ja siihen liittyviä tekijöitä sekä viransijaisuuden merkitystä viimeiselle opiskeluvuodelle.

Menetelmät

Kyselytutkimuksen kohderyhmänä olivat kaikki Suomen hammaslääketieteen opetusyk- siköiden viidensien vuosikurssien 2019-2020 opiskelijat. Kohderyhmästä (n=171) 39%

(n=66) vastasi e-lomakekyselyyn.

Tulokset

Kaikki viransijaisena toimineet kokivat viransijaisuuden hyödylliseksi, mutta työelä- mään itsensä valmiiksi kokeneet opiskelijat saivat kesästä enemmän irti ja kokivat sen innostavammaksi. Kokemus omasta ammatillisesta valmiudesta viransijaisuuteen oli verrannollinen opiskelijoiden kokemuksiin toimenpide- ja oppialakohtaisiin valmiuksiin. Terveyskeskus ja isot vastaanotot tarjosivat ammatillisen tuen, vaikutusmahdollisuuksien ja työpaikan tekniikan sujuvuuden suhteen parhaimmat puitteet.

Johtopäätökset

Viransijaisuus lisäsi opiskelijoiden valmiuksia, asiantuntijuutta ja kykyä työskennellä itsenäisemmin. Työssä pärjäämiseen ja viransijaisuuskokemuksiin vaikutti positiivisesti se, että opiskelija koki itsensä valmiiksi viransijaisuuteen. Vastaanoton koolla ja työ- paikkasektorilla oli vaikutusta opiskelijoiden viransijaisuuskokemuksiin.

(3)

Research problem and objectives

In Finland, it is possible for dental students to work as dentists in the summer after the fourth semester of education. The purpose of this study was to paper the readiness of the Bachelors of Dentistry before working as a dentist, to find out students’ experiences from that employment and to examine how did it affect the final semester.

Methods

The study was conducted as a survey which was sent to every fifth-year dental student in Finland. The size of the target group was 171 students and 66 of them answered the survey. The data was collected by an e-form.

Results

The students experienced the employment beneficial, but those who had more confidence were able to get more out of it and got more excited about it. There was positive correlation between the evaluated readiness by students and their feeling of being ready to work as a dentist. The possibilities to take part in decision-making, the professional support and the functionality of technology were better in the larger dental practices and in the health-care centers compared to private offices.

Conclusions

The results show that the working as a dentist increased students’ readiness, expertise and ability to work more independently. The students’ self-confidence had a positive in- fluence on the experiences of the employment. The size and the sector of dental practices had the impact of the students’ experiences.

(4)

Tausta

Hammaslääketieteen opiskelijat joutuvat viransijaisuuden aikana uuteen tilanteeseen, vaikka heillä on kokemusta hammaslääkärinä toimimisesta kliinisen hoitoharjoittelun aikana. Opiskelijan on otettava vastuuta hammaslääkärinä ja työskenneltävä itsenäisesti ensimmäistä kertaa ilman kliinisten opettajien tukea. Laki terveydenhuollon ammatti- henkilöistä (377/2011 3 a §) määrittelee, että hammaslääketieteen kandidaatti, joka on suorittanut kaikki neljän vuoden opinnot hyväksytysti ja omaa riittävät edellytykset ky- seisen tehtävän suorittamiseen, voi toimia viransijaisena laillistetun hammaslääkärin johdon ja valvonnan alaisena (1).

Hammaslääketieteen koulutusta pyritään jatkuvasti kehittämään ja yhdenmukaistamaan kerätyn tutkimustiedon perusteella niin Suomessa kuin Euroopassa. Association for Den- tal Education in Europe (ADEE) on eurooppalainen riippumaton organisaatio, jonka tavoitteena on edistää hammaslääketieteen koulutusta ja huippuosaamista Euroopan maissa. ADEE luo yhteiset osaamistavoitteet tutkimuksiin perustuen sekä koordinoi ver- taisarviointia ja koulutuksen laadunvarmistusta sen jäsenille eli hammaslääketiedettä opettaville yliopistoille (2).

ADEE:n kompetensseihin perustuvat valtakunnallisten kliinisten osaamistavoitteiden osa-alueet ovat ammatillisuus, etiikka ja vuorovaikutustaidot, tiedollinen perusta ja tieto- jen käsittely, kliininen tutkiminen, diagnostiikka ja hoidon suunnittelu, potilaan hoito ja suun terveyden ylläpito sekä terveyden edistäminen. Lisäksi jokaisella koulutusyksiköllä voi olla omia tarkentavia oppimisen tavoitteita. Niiden toteutumista arvioidaan hoitoharjoittelun aikana tehtyjen suoritteiden määrän ja laadun sekä opiskelijan tietotason ja asen- teen perusteella. Arvioinnista vastaavat kliiniset opettajat (3-4).Opiskelijoiden valmiutta työelämään testataan myös valtakunnallisella kliinisen hoitoharjoittelun kokeella,

(5)

OSCE:lla (Objective structured clinical examination), jonka on osoitettu olevan luotet- tava tapa arvioida opiskelijan kliinistä tasoa jatkuvan pitkäaikaisarvioinnin lisäksi (5).

Vaikka opintojen neljännen vuoden jälkeinen kesätyö hammaslääkärin viransijaisena ei kuulu hammaslääketieteen koulutusohjelmaan, suuri osa hammaslääketieteen opiskelijoista hakeutuu kesätöihin terveyskeskukseen tai yksityiselle hammaslääkäriasemalle 4.

opiskeluvuoden jälkeen.

Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira merkitsee opiskelijan terveydenhuollon Terhikki-ammattihenkilörekisteriin, kun yliopisto on ilmoittanut hänen suoritta- neen viransijaisuuskelpoisuuden edellyttämät opinnot. Opiskelija saa yksilöintitunnuk- sen, jota tulee käyttää esimerkiksi lääkemääräyksissä. Opiskelija poikkeaa laillistetusta hammaslääkäristä siten, että hänellä ei ole itsenäistä ammatinharjoittamisoikeutta ja hä- nellä on rajoitettu lääkkeenmääräämisoikeus (6). Suomessa opiskelijoiden mahdollisuus työskennellä tilapäisesti lääkärin tai hammaslääkärin tehtävissä on poikkeuksellinen, sillä missään muussa EU-maassa opiskelijat eivät yleensä voi toimia laillistetun ammattihen- kilön tehtävissä (7). Suomen järjestelmässä työnantajalla on suuri vastuu. Valviran mukaan työnantajan tulee määritellä opiskelijan työtehtävät ja vastuu työpaikalla, toiminnan rajat ja muut velvoitteet. Työnantajan on myös varmistettava, että opinnot on suoritettu hyväksytysti ja että opiskelijalla on vastaanotolla nimetty ohjaaja. Opiskelijan perehdytys, ohjaus ja valvonta tulisi toteuttaa opiskelijan valmiuksien mukaisesti, ja ne tulisi arvioida toimintayksiköissä jokaisen opiskelijan kohdalla erikseen (7,8).

Ruotsissa hammaslääkärinä pääsee toimimaan vasta 5. opintovuoden keväällä käytännön harjoittelussa, joka toimii vastaavalla tavalla kuin Suomessa.Opiskelijan on mahdollista osallistua ”kesäkouluun”, jossa pääsee seuraamaan toimenpiteitä ja harjoittelemaan ohjaavan hammaslääkärin tukemana (9).

(6)

Valviran teettämässä perehdytyskyselyssä (2017) ja Hammaslääkäriliiton teettämässä Kandikyselyssä (2019) perehdytys ja ohjaus arvioitiin pääosin hyvin toteutuneeksi, mutta kyselyissä nousi esiin myös puutteita (7, 10).Molempien kyselyjen tulosten mukaan vain noin puolella opiskelijoista oli viransijaisena työskennellessään kirjallisesti nimetty lail- listettu hammaslääkäriohjaaja. Vastaajista lähes kolmasosa koki perehdytykseen varatun ajan ja tietojärjestelmien esittelyn riittämättömäksi. Valtaosa arvioi konsultaatiomahdollisuudet vähäisiksi ja koki, ettei perehdytystä jatkettu tarvittaessa. Jopa 10 % vastasi, että perehdytystä ei ollut lainkaan tai se järjestettiin työajan ulkopuolella. Valviran kyselyn tulosten mukaan vain puolet opiskelijoista oli tietoisia tehtävään liittyvistä oikeuksista ja velvollisuuksista ja reilusti alle puolet potilaan oikeuksista. Kandikyselyssä ilmeni myös, että yli puolet opiskelijoista koki kandipaikan saamisen melko tai erittäin vaikeaksi. Kes- kimäärin opiskelijat hakivat kahdeksaan eri työpaikkaan. Sijainti vaikutti eniten kesätyö- paikan valintaan.

Nuori hammaslääkäri –tutkimusraporteissa (2011, 2014, 2017) tutkittiin muun muassa nuorten hammaslääkärien arvioita perusopetuksen antamista valmiuksista. Parhaimmiksi arvioitiin potilaan kohtaamistaidot, etiikan ja terveyden edistämistaidot, ja heikoimmiksi johtamistaidot ja päivystysvalmiudet. Peruskoulutuksen antamista valmiuksista ehkäise- vän hammashoidon, ergonomian ja ensiapuvalmiuksien osuudet olivat nousevia, kun taas protetiikan osuus oli laskenut tutkimusraporteissa vuodesta 2011 lähtien (11-13).Useam- massa tutkimuksessa on huomattu nuorten mieshammaslääkärien kokevan olevansa nais- kollegoitaan varmempia uran alkuvuosina (11-14).

Hammaslääkärien työhyvinvointi Suomessa -tutkimuksessa (2003-2019) arvioitiin laa- jasti työn voimavaroja ja kuormittavia tekijöitä ja havaittiin työuupumuksen lisääntyneen alle 36-vuotiaiden hammaslääkärien keskuudessa (15). Lähes 80% heistä työskenteli julkisella sektorilla, jossa työuupumusta esiintyi kaksi kertaa useammin kuin yksityisellä.

(7)

Tästä ryhmästä reilusti yli puolet koki työuupumusoireita. Myös nuorten stressi ja ma- sennusoireet ovat lisääntyneet vuosien aikana nuorten hammaslääkärien keskuudessa.

Nuorten kokema työn imu ja työtyytyväisyys olivat kuitenkin säilyneet korkealla tasolla.

Nuorilla hammaslääkäreillä oli enemmän työn voimavaratekijöitä ja korkeammat työn vaativuustekijät kuin vanhemmilla hammaslääkäreillä.

Hammaslääkäriopiskelijoiden hyvinvointitutkimuksessa (2016) ilmeni, että hammaslää- ketieteen opiskelija on vaativassa ja kuormittavassa opintovaiheessa hakiessaan töihin viransijaiseksi ja kokee tärkeäksi saada riittävän paljon toimenpidesuoritteita ja kliinisiä valmiuksia saavuttaakseen viransijaisuuskelpoisuuden. Lähes kaikki opiskelijat kokivat neljännen ja viidennen opiskeluvuoden melko tai erittäin raskaaksi (16).Neljännen vuoden opintoja rasitti erityisesti paine kliinisten suoritteiden saamisesta viransijaisuutta varten. Myös potilasvastuu, opiskelijoiden kokemukset kliinisten opettajien riittämättömästä määrästä ja pitkistä odotusajoista koettiin lisäävän kliinisen vaiheen kuormitusta. Jopa yli kolmannes kyselyyn vastanneista oli turvautunut psykologin palveluihin tai harkinnut sitä.

Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää opiskelijoiden valmiuksia ennen viransijaisuutta, viransijaisuuden kokemuksia ja niihin liittyviä tekijöitä sekä viransijaisuuden merkitystä viimeiselle opiskeluvuodelle.

Materiaalit ja menetelmät

Kyselytutkimuksen kohderyhmänä olivat kaikki Suomen hammaslääketieteen opetusyk- siköiden viidensien vuosikurssien 2019-2020 opiskelijat, joita oli yhteensä 171. Kyselyyn vastasi 66 opiskelijaa, ja vastausprosentti oli 39%. Kyselyyn vastanneiden hammaslääkä- riopiskelijoiden osuudet olivat Helsingin yliopistossa 36% (n=18), Itä-Suomen yliopistossa 65% (n=24), Turun yliopistossa 27% (n=12) ja Oulun yliopistossa 21% (n=12).

(8)

Vastaajien ikäkeskiarvo oli 28 vuotta (keskihajonta 4 vuotta) ja 70% (n=46) heistä oli naisia ja 30% (n=20) miehiä. Aikaisempia ammatti- tai korkeakouluopintoja tai -tutkin- toja oli suorittanut 38% (n=25) vastaajista.

Tutkimusaineisto kerättiin anonyymillä sähköisellä lomakkeella, joka sisälsi pääosin mo- nivalintakysymyksiä. Ensimmäisessä osiossa kysyttiin vastaajan taustatiedot: ikä, sukupuoli, opiskelukaupunki ja aikaisemmat opinnot sekä oppiala- ja toimenpidekohtaiset valmiudet ennen viransijaisuutta. Työpaikkaan liittyvät kysymykset esitettiin vain viransijaisena toimineille opiskelijoille, ja ne koskivat työpaikan sijaintia, kokoa, ominaisuuk- sia, perehdytystä, vaikutusmahdollisuuksia ja opiskelijan kokemuksia siellä työskente- lystä. Viimeisessä osiossa kaikilta opiskelijoilta kysyttiin, kuinka he kokivat omat val- miutensa kliinisessä hoitoharjoittelussa viidennen opintovuoden alussa verrattuna edelli- seen opintovuoteen.

Linkki kyselylomakkeeseen lähetettiin toukokuun lopussa viidensien vuosikurssien opiskelijoille sähköpostitse yliopistojen lääketieteellisen tiedekunnan tai yksiköiden johdon puoltamina ja yliopistojen välittäminä. Vastaajia pyrittiin lisäksi aktivoimaan yhteyden- otoilla kurssien isäntiin ja emäntiin.

Kyselyyn ei tarvittu eettisen lautakunnan puoltavaa lausuntoa, sillä se oli vapaaehtoinen ja anonyymisti toteutettu. Aineistot säilytettiin turvallisesti Itä-Suomen yliopiston palve- limella, ainoastaan tutkimusryhmällä oli pääsy tietoihin. Tutkimustulokset analysoitiin pääosin kvantitatiivisilla menetelmillä. Monivalintakysymyksien tuloksista laskettiin keskiarvoja, keskihajontoja, summamuuttujien keskiarvoja ja keskihajontoja sekä kes- kiarvojen erojen tilastollisista merkittävyyksiä (p-arvoja, Mann Whitney U-testi). Sum- mamuuttujien keskiarvoja ja -hajontoja käytettiin kokoamaan tuloksia ammatillisen tuen,

(9)

perehdytyksen ja viransijaisuuskokemusten aihealueista. Niiden rakenne esitetään tulok- sissa myös taulukkomuodoissa.

Tulokset

Opiskelijoiden valmiudet

Kyselyyn vastanneista 83% (n=55) työskenteli hammaslääkärin viransijaisena kesällä 2019. Heistä 11% (n=6) työskenteli yksityisellä hammaslääkäriasemalla ja 89% (n=49) terveyskeskuksessa. Vastaajista 17% (n=11) ei työskennellyt hammaslääkärin viransijaisena. Syinä olivat, että opiskelija ei ollut saanut paikkaa hammaslääkärin viransijaisena, opiskelija ei kokenut olevansa vielä valmis tai opinnot eivät olleet vielä tarpeeksi pitkällä.

Muita mainittuja syitä olivat perhesyyt tai kesän hyödyntäminen opiskeluun tai lomai- luun. Kaikista vastaajista vain 42% (n=21) koki itsensä valmiiksi aloittamaan hammas- lääkärin työt viransijaisuuden alussa. Miesopiskelijat arvioivat itsensä naisopiskelijoita useammin valmiiksi toimimaan viransijaisena (p=0,003), mutta sukupuolella ei nähty olevan merkitystä viransijaiseksi hakeutumiseen.

Vastaajista 64% (n=42) koki, että olisi tarvinnut vielä lisää kliinistä harjoitusta viransijaisuutta varten. Osaaminen koettiin parhaimmaksi kariologiassa, parodontologiassa, röntgendiagnostiikassa ja terveydenhuollossa. Eniten lisää harjoitusta kaivattiin hammas- protetiikassa, suu- ja leukakirurgiassa sekä endodontiassa ja suupatologiassa. Miesopis- kelijat arvioivat naisopiskelijoita useammin omaavansa riittävät valmiudet suu- ja leuka- kirurgiaan (p=0,002). Muihin valmiuksiin ei sukupuolella näyttänyt olevan merkitsevää vaikutusta. Opiskelijat, jotka kokivat itsensä valmiiksi toimimaan viransijaisina, kokivat kaipaavansa kliinistä harjoitusta muita opiskelijoita vähemmän. (Taulukko 1)

(10)

Taulukko 1: Opiskelijoiden arviot oppialoista, joissa he olisivat kaivanneet lisää opetusta ennen viransijaisuutta. Vastaukset on jaoteltu viransijaisina toimineisiin ja muihin opiskelijoihin, naisiin ja miehiin sekä ennen viransijaisuutta itsensä valmiiksi työelämään kokeneisiin ja muihin opiskelijoihin.

Lisäopetuksen tarve oppialoittain

Kaikki kandit (n=66)

Kesäkandina Sukupuoli Koki itsensä valmiiksi Kyllä

(n=55) Ei

(n=11) Naiset (n=46)

Miehet (n=20)

Kyllä (n=28)

Ei (n=38) n (%)

Hammasprotetiikka 41 (62) 34 (62) 7 (64) 30 (65) 11 (55) 12 (43) 29 (76) Suu- ja leukakirurgia 36 (55) 30 (55) 8 (73) 31 (67) 5 (25) 12 (43) 24 (63) Endodontia 34 (52) 28 (51) 6 (55) 25 (54) 9 (45) 7 (25) 27 (71) Suupatologia 26 (39) 19 (35) 7 (64) 18 (39) 8 (40) 6 (21) 20 (53) Pedodontia 15 (23) 9 (16) 6 (55) 11 (24) 4 (20) 3 (11) 12 (32) Purentafysiologia 12 (18) 8 (15) 4 (36) 8 (17) 4 (20) 2 (7) 10 (26) Suugerontologia 8 (12) 6 (11) 2 (18) 6 (13) 2 (10) 4 (14) 4 (11) Mikrobiologia 7 (11) 4 (7) 3 (27) 4 (9) 3 (15) 3 (11) 4 (11) Röntgendiagnostiikka 6 (9) 4 (7) 2 (18) 4 (9) 2 (10) 2 (7) 4 (11)

Terveydenhuolto 6 (9) 5 (9) 1 (9) 4 (9) 2 (10) 2 (7) 4 (11)

Ortodontia 6 (9) 2 (4) 4 (36) 5 (11) 1 (5) 1 (4) 5 (13)

Kariologia 6 (9) 5 (9) 1 (9) 5 (11) 1 (5) 1 (4) 5 (13)

Suulääketiede 5 (8) 4 (7) 1 (9) 2 (4) 3 (15) 3 (11) 2 (5)

Parodontologia 3 (5) 2 (4) 1 (9) 2 (4) 1 (5) 1 (4) 2 (5)

Suurin osa vastaajista koki, että valmiuksia oli riittävästi ennen viransijaisuutta ehkäise- vässä hammaslääketieteessä, eettisissä valmiuksissa, terveydenedistämistaidoissa, er- gonomiassa, pelkopotilaiden hoitamisessa ja ensiaputaidoissa. Opiskelijat kokivat puutteita tiimin johtamistaidoissa, päivystysvalmiuksissa sekä farmakologian ja yleislääketie- teen tietotasossa. Viransijaisena toimimattomat opiskelijat eivät kokeneet omaavansa päi- vystysvalmiuksia. Kokemukset muista valmiuksista eivät eronneet viransijaisena toimineiden ja toimimattomien opiskelijoiden välillä. (Taulukko 2)

Taulukko 2: Opiskelijoiden kokemukset omista riittävistä yleisistä valmiuksistaan viransijaisuutta varten.

Vastaukset on jaoteltu viransijaisena toimineisiin ja muihin opiskelijoihin, naisiin ja miehiin sekä ennen viransijaisuutta itsensä valmiiksi työelämään kokeneisiin ja muihin opiskelijoihin.

Yleiset valmiudet

(n=55) Ei (n=11)

Naiset (n=46)

Miehet (n=20)

Kyllä (n=28)

Ei (n=38) n (%)

Potilaan kohtaamistaidot 66 (100) 55(100) 11(100) 46(100) 20 (100) 28 (100) 38(100) Ehkäisevä hammaslääketiede 62 (94) 52 (95) 10 (91) 46(100) 16 (80) 28 (100) 36 (95)

(11)

Eettiset valmiudet 57(86) 48 (87) 9 (82) 38 (83) 19 (95) 26 (93) 31 (82) Terveyden edistäminen 56 (85) 48 (87) 8 (73) 39 (85) 17 (85) 26 (93) 30 (79) Hammashoitopelko 51 (77) 45 (82) 6 (55) 34 (74) 17 (85) 26 (93) 25 (66) Ergonominen työskentely 48 (73) 41 (75) 7 (64) 37 (80) 11 (55) 20 (71) 28 (74) Ensiapuvalmius 39 (59) 32 (58) 7 (64) 26 (57) 13 (65) 18 (64) 21 (55) Yleislääketieteestä 31 (47) 27 (49) 4 (36) 20 (43) 11 (55) 18 (64) 13 (34) Farmakologia 21 (32) 19 (35) 2 (18) 14 (30) 7 (35) 8 (29) 13 (34) Tiimin johtamistaidot 15 (23) 12 (22) 3 (27) 9 (20) 6 (30) 7 (25) 8 (21) Päivystysvalmius 15 (23) 15 (27) 0 (0) 11 (24) 4 (20) 7 (25) 8 (21)

Kaikki opiskelijat olisivat olleet valmiita tekemään perustoimenpiteitä. Viransijaisina toimineet opiskelijat arvioivat olevansa valmiimpia tekemään useampia toimenpiteitä viransijaisuuden aikana kuin opiskelijat, jotka eivät toimineet viransijaisina. Miesopiskelijat olivat naisopiskelijoita valmiimpia tekemään leikkauksellisia poistoja (p=0,003). Opis- kelijat, jotka kokivat itsensä valmiiksi toimimaan viransijaisina, olivat muita opiskelijoita valmiimpia suorittamaan useampia toimenpiteitä. (Taulukko 3)

Taulukko 3: Toimenpiteet, joita opiskelijat olisivat olleet valmiita tekemään viransijaisuuden aikana. Vas- taukset on jaoteltu viransijaisina toimineisiin ja muihin opiskelijoihin, naisiin ja miehiin sekä ennen viransijaisuutta itsensä valmiiksi työelämään kokeneisiin ja muihin opiskelijoihin.

Toimenpiteet, joita opiskelijat olisivat olleet valmiita

tekemään

(n=55) Ei (n=11)

Naiset (n=46)

Miehet (n=20)

Kyllä (n=28)

Ei (n=38) n (%)

Hampaan paikkaus 66(100) 55(100) 11(100) 46(100) 20(100) 28(100) 38(100) Juurihoito 66(100) 55(100) 11(100) 46(100) 20(100) 28(100) 38(100) Gingiviittin hoito 66(100) 55(100) 11(100) 46(100) 20(100) 28(100) 38(100) Tavanomainen hampaanpoisto 66(100) 55(100) 11(100) 46(100) 20(100) 28(100) 38(100) Purentakisko 62 (94) 54 (98) 8 (73) 43 (93) 19 (95) 28(100) 34 (89) Lapsipotilaan hampaan paikkaus/

poisto

58 (88) 53 (96) 5 (45) 39 (85) 19 (95) 27 (96) 31 (82) Vaikean parodontiitin hoito 57 (86) 49 (89) 8 (73) 39 (85) 18 (90) 26 (93) 31 (82) Vahinkoperforaation hoito nuoren

pysyvässä hampaassa

40 (61) 37 (67) 3 (27) 26 (57) 14 (70) 21 (75) 19 (50) Purentavirheen diagnosointi 39 (59) 33 (60) 6 (55) 29 (63) 10 (50) 14 (50) 25 (66) Koepalan otto 38 (58) 34 (62) 4 (36) 26 (57) 12 (60) 20 (71) 18 (47) Quad helix-kojeen sementointi 35 (53) 30 (55) 5 (45) 26 (57) 9 (45) 14 (50) 21 (55) Proteesin korjaus 35 (53) 32 (58) 3 (27) 25 (54) 10 (50) 19 (68) 16 (42) Peri-implantiittikudoksen ylläopi-

tohoito

30 (45) 27 (49) 3 (27) 20 (43) 10 (50) 17 (61) 13 (34) Avojuurisen pysyvän hampaan

avulsion hoito

30 (45) 28 (51) 2 (18) 21 (46) 9 (45) 17 (61) 13 (34)

(12)

Suun ulkopuolella tehty täyte 17 (26) 15 (27) 2 (18) 10 (22) 10 (50) 14 (50) 6 (16) Purennan hionta 16 (24) 13 (24) 3 (27) 7 (15) 9 (45) 10 (36) 6 (16) Leikkauksellinen hampaanpoisto 10 (15) 10 (18) 0 3 (7) 7 (35) 8 (29) 2 (5) Irtoproteesin tekeminen 10 (15) 10 (18) 0 4 (9) 6 (30) 9 (32) 1 (3) Juurikanavaan katkenneen neulan

poisto

5 (8) 5 (9) 0 2 (4) 3 (15) 5 (18) 0 (0)

3-4 yksikön silta 3 (5) 3 (5) 0 1 (2) 2 (10) 3 (11) 0 (0)

Juurenpään resektio 2 (3) 2 (4) 0 2 (4) 0 (0) 2 (7) 0 (0)

Työpaikan valinta

Työpaikan valintaan vaikutti eniten sen sijainti: yli puolet työpaikoista oli lähellä opiskelijan kotipaikkakuntaa ja lähes neljäsosan työpaikan sijainti ei vaatinut muuttoa opiskeli- jakaupungista. Lähes puolet opiskelijoista haki moneen paikkaan ja otti vastaan sen, josta ensimmäisenä tarjottiin töitä. Noin kolmasosalla työpaikan valintaan vaikutti, että oli kuullut siitä hyvää. Muita työpaikan valintaan vaikuttaneita tekijöitä olivat suhteet ja ai- kaisempi työkokemus kyseisessä työpaikassa sekä palkkaus. Opiskelijat sijoittuivat melko tasaisesti asukasluvultaan eri kokoisiin kaupunkeihin ja kuntiin. Opiskelijat toimivat viransijaisina eri kokoisilla hammaslääkärivastaanotoilla. Viisi opiskelijaa oli työs- kennellyt vastaanotolla, jossa oli opiskelijan lisäksi vain yksi hammaslääkäri, loput 50 olivat jakautuneet tasaisesti vastaanotoille, joissa oli opiskelijan lisäksi työskennellyt 2- 3, 4-5 tai yli 6 muuta hammaslääkäriä. Opiskelijat toimivat hammaslääkärin viransijaisena 5-12 viikon ajan, keskimäärin 8,5 viikon ajan. Palkkatulot vaihtelivat 1800-5000 €/

kk välillä, palkan keskiarvo oli noin 4100€/ kk.

Kokemukset

Työpaikkakokemuksia arvioitiin Likert-tyyppisellä 5-portaisella asteikolla (1=huono, 5=erinomainen). Vastaajat arvioivat hyväksi sekä työpaikan ilmapiirin että työparin kanssa työskentelyn (ka=4,3/ kh=0,7). Yhteistyön sujuvuuteen työparin kanssa koettiin vaikuttavan negatiivisesti, jos hoitaja ei ollut ammattitaitoinen tai jos hoitaja vaihtui jatkuvasti. Vastaanottojen varusteluun ja tekniikan sujuvuuteen oltiin myös tyytyväisiä

(13)

(ka=4,0/ kh=0,7). Opiskelijat, jotka eivät olleet tyytyväisiä työpaikan tekniikkaan, kokivat ongelmia potilastietojärjestelmissä ja teknisten laitteiden toimivuudessa. Yksityisten vastaanottojen työilmapiiri ja vastaanoton varustelu oli arvioitu hieman terveyskeskusten tasoa paremmiksi.

Suurin osa opiskelijoista arvioi perehdytyksen eri osa-alueita hyvin toteutuneiksi (summamuuttujan ka=4,0 / kh=1,0). Alle puolen kohdalla perehdytyksen onnistumista oli arvioitu yhdessä ja jatkettu tarvittaessa. Opiskelijat toivoivat perehdytykseltä monipuoli- suutta ja käytännöllisyyttä. Miesopiskelijat ja itsensä valmiiksi työelämään kokeneet opiskelijat arvioivat perehdytyksen onnistuneen paremmin verrattuna naisopiskelijoihin ja opiskelijoihin, jotka eivät kokeneet olevansa vielä valmiita työelämään. Perehdytys arvioitiin parhaiten toteutuneeksi isommilla vastaanotoilla sekä terveyskeskuksissa. Opis- kelijat kokivat ammatillisen tuen (perehdytys, ohjaavan hammaslääkärin saatavuus ja konsultaatiomahdollisuudet) työpaikalla hyvin toteutuneeksi (summamuuttujan ka=4,4 / kh=0,8). Ohjaukselta toivottiin enemmän ohjaavan hammaslääkärin aikaa ja tavoitetta- vuutta. Muutamat kertoivat joutuneensa kesän aikana työskentelemään vastaanotolla yk- sin kerran tai muutamia kertoja ilman ohjaavaa hammaslääkäriä, ja osa tilanteista oli ollut ennalta suunniteltuja. Työpaikan ammatillinen tuki arvioitiin kokonaisuudessaan paremmin onnistuneeksi, mitä suurempi vastaanotto oli kyseessä (p=0,045) sekä terveyskeskuksissa verrattuna yksityisiin vastaanottoihin (p=0,045).

Opiskelijat arvioivat vaikutusmahdollisuutensa työpaikalla hyviksi (ka=4,0/ kh=0,8).

Toiveena esitettiin työn räätälöinnin mahdollisuus osaamista ja kokemuspohjaa vastaa- vaksi viransijaisuuden aikana. Moni kertoi potilas- ja toimenpidetarjonnan olleen suppea.

Isoimmat vastaanotot, joilla työskenteli hammaslääketieteen kandidaatin lisäksi ainakin kuusi hammaslääkäriä, tarjosivat parhaimmat vaikutusmahdollisuudet potilasaikojen

(14)

kestoon, toimenpiteisiin, ajanvarauksen hallintaan sekä potilaiden valintaan (p=0,02).

Vaikutusmahdollisuudet koettiin lähes yhtä hyviksi terveyskeskuksissa ja yksityisillä hammaslääkärivastaanotoilla. Opiskelijat tekivät hammaslääkärin viransijaisuuden aikana lähinnä perustoimenpiteitä. Alle viidesosa hammaslääkärin viransijaisista pääsi te- kemään oikomishoidollisia toimenpiteitä, operatiivisia hampaan poistoja tai trauma- tai ensiaputoimenpiteitä. Biopsian otto sekä proteettiset toimenpiteet olivat sitäkin harvinai- sempia. Terveyskeskuksissa lähes kaikki pääsivät työskentelemään lapsipotilaiden kanssa.

Lähes kaikki hammaslääkärin viransijaisena työskennelleistä opiskelijoista kokivat pär- jäävänsä työssä, kuuluvansa henkilökuntaan ja oppivansa paljon uutta. Myös osaaminen koettiin riittäväksi ja työ merkitykselliseksi. Nämä kokemukset korostuivat niillä opiskelijoilla, jotka tunsivat itsensä valmiiksi viransijaisuuteen jo ennen viransijaisuutta (p=0,02). He kokivat myös stressiä ja ahdistusta vähemmän hammaslääkärin viransijaisuuden aikana. Lähes kaikki kokivat viransijaisuuden innostavana, mutta 35% (n=20) opiskelijoista koki sen myös stressaavana tai ahdistavana.

Taulukko 5: Keskiarvot (ka) ja keskihajonnat (kh) viransijaisena toimineiden opiskelijoiden (n=55) arvioi- mista työpaikan ominaisuuksista, perehdytyksen toteutumisesta, vaikutusmahdollisuuksista ja viransijaisuuden kokemuksista Likert-tyyppisellä 5-portaisella asteikolla. Työpaikan ilmapiiri, ammatillinen tuki, varustelu ja tekniikka (1=huono, 2=tyydyttävä, 3=kohtalainen,4=hyvä, 5=erittäin hyvä). Perehdytys, vaikutusmahdollisuudet ja kokemukset (1=täysin eri mieltä, 2=jokseenkin eri mieltä, 3=ei eri mieltä eikä samaa mieltä, 4=jokseenkin samaa mieltä, 5=täysin samaa mieltä)

(15)

Työpaikan ominaisuudet: (n=55) N (n=38)

M (n=17)

Kyllä (n=25)

Ei (n=30)

TK (n=49)

YKS (n=6)

1 (n=5)

2-3 (n=16)

4-5 (n=18)

6 (n=16) ka/kh

Työpaikan ilmapiiri

(summamuuttujan keskiarvo)

4,3/0,7 4,3/0,8 4,3/0,8 4,4/0,7 4,2/0,9 4,3/0,8 4,6/0,6 4,1/0,8 4,4/0,5 4,5/0,8 4,2/0,9 Ilmapiiri 4,3/0,8 4,3/0,8 4,4/0,8 4,6/0,5 4,1/0,9 4,3/0,8 4,8/0,4 4,2/0,8 4,3/0,5 4,3/1,0 4,4/0,8 Yhteistyön sujuvuus työparin

kanssa

4,3/0,7 4,3/0,7 4,1/0,8 4,2/0,9 4,2/0,9 4,2/0,7 4,3/0,8 4,0/0,7 4,4/0,5 4,6/0,6 3,9/0,9

Ammatillinen tuki

4,4/0,8 4,0/0,9 4,3/0,6 4,1/0,8 4,1/0,8 4,2/0,8 3,6/0,8 3,1/0,9 4,1/0,9 4,1/0,8 4,5/0,6 Perehdytys 3,8/0,9 3,7/0,9 4,1/0,7 3,8/0,7 3,8/0,8 3,9/0,9 3,3/0,5 2,8/1,1 3,8/0,8 3,8/0,8 4,2/0,8 Ohjaavan hammaslääkärin saata-

vuus

4,2/0,9 4,2/0,9 4,4/0,6 4,2/0,8 4,2/0,9 4,3/0,8 3,8/1,0 3,6/0,9 4,3/0,8 4,1/1,0 4,5/0,6 Konsultaatiomahdollisuudet 4,3/0,7 4,2/0,8 4,5/0,6 4,4/0,8 4,3/0,7 4,4/0,7 3,7/0,8 3,0/0,7 4,2/0,7 4,4/0,6 4,8/0,4

è p=0,045 è p=0,045

Varustelu ja tekniikka (sum- mamuuttujan keskiarvo)

4,0/0,7 4,2/0,6 4,9/0,7 4,3/0,7 4,0/0,7 4,1/0,7 4,3/0,3 3,8/1,1 4,0/0,6 4,2/0,6 4,3/0,8 Varustelutaso 4,1/0,7 4,2/0,7 4,1/0,7 4,4/0,6 3,9/0,6 4,1/0,7 4,5/0,5 4,2/1,3 4,0/0,5 4,1/0,6 4,3/0,7 Tekniikan toimivuus 4,0/0,7 4,1/0,7 3,9/0,6 4,1/0,7 4,0/0,7 4,0/0,7 4,0/0,0 3,4/0,9 3,9/0,6 4,2/0,5 4,2/0,8 Perehdytys

4,0/1,0 4,1/1,0 4,5/0,7 4,3/1,0 3,9/0,9 4,1/1,0 3,6/0,9 3,7/0,8 4,1/1,1 3,8/1,0 4,6/0,6 Perehdyttäjällä oli myönteinen

asenne

4,7/0,4 4,7/0,5 4,9/0,3 4,9/0,5 4,6/0,3 4,8/0,4 4,7/0,5 4,6/0,5 4,9/0,3 4,6/0,5 4,9/0,3 Perehdytykseen oli varattu riittä-

västi aikaa

3,9/1,2 3,6/1,3 4,5/0,7 4,2/1,0 3,6/1,3 4,0/1,3 3,3/1,0 3,0/1,4 4,0/1,3 3,5/1,3 4,6/0,7 Kaikki tarpeelliset tilat ja väli-

neet käytiin läpi

4,3/0,9 4,2/1,0 4,6/0,5 4,2/1,0 4,4/0,7 4,4/0,9 4,0/0,6 4,0/0,0 4,3/1,2 4,2/0,9 4,7/0,5 Perehdytys sisälsi työn kannalta

keskeiset asiat

4,2/0,9 4,0/1,0 4,5/0,6 4,2/1,0 4,1/0,8 4,2/0,9 3,6/0,8 3,6/0,5 4,2/1,1 4,0/1,0 4,6/0,5 Perehdytys tietojärjestelmiin oli

riittävä

4,2/1.0 4,0/1,1 4,5/0,7 4,4/1,0 4,0/1,0 4,3/1,0 3,6/1,4 4,2/1,3 4,1/1,2 3,8/1,1 4,8/0,4 Perehdytyksen onnistumista arvi-

oitiin yhdessä ja jatkettiin tarvittaessa

3,1/1,4 2,8/1,3 3,9/1,2 3,6/1,3 2,7/1,3 3,2/1,4 2,5/1,0 2,6/0,9 3,3/1,5 2,7/1,4 3,7/1,3

Vaikutusmahdollisuudet (summamuuttujan keskiarvo)

4,0/1,0 4,0/1,0 4,2/1,0 4,2/1,0 3,9/1,0 4,0/0,4 4,0/1,1 3,0/1,1 3,9/1,0 3,9/0,9 4,4/0,1 Toimenpiteisiin 4,0/1,1 3,9/1,2 4,2/1,0 4,2/1,0 3,8/1,2 4,0/1,1 3,8/1,5 4,4/0,9 3,7/1,3 3,8/1,1 4,4/1,0 Potilasaikojen kestoon 4,4/0,8 4,3/0,8 4,5/0,7 4,5/0,6 4,3/0,9 4,4/0,8 4,3/0,5 3,6/0,8 4,4/0,8 4,3/0,7 4,7/0,5 Ajanvarauksen hallintaan 4,4/0,8 4,5/0,7 4,3/1,1 4,5/1,0 4,4/0,7 4,4/0,8 4,5/0,8 4,6/0,9 4,3/0,8 4,4/0,7 4,6/1,0 Potilaiden valintaan

(esim. lapsipotilaat)

3,3/1,3 3,1/1,3 3,7/1,3 3,7/1,3 2,9/1,3 3,3/1,3 3,3/1,6 3,4/1,8 3,0/1,3 3,0/1,2 3,8/1,4 è 0,02

Kokemukset:

Koki oman osaamisensa riittä- väksi

3,9/0,7 3,8/0,8 4,4/0,5 4,3/0,6 3,6/0,7 4,0/0,8 3,8/0,4 3,8/0,4 3,9/0,7 3,9/0,8 4,1/0,7 koki työn merkitykselliseksi 4,6/0,6 4,6/0,7 4,8/0,4 4,8/0,6 4,5/0,7 4,7/0,6 4,3/1,2 4,8/0,4 4,5/0,6 4,6/0,8 4,8/0,5 Tunsi kuuluvansa henkilökun-

taan

4,5/0,7 4,5/0,6 4,6/0,8 4,7/0,5 4,3/0,8 4,5/0,7 4,7/0,8 4,6/0,5 4,6/0,5 4,3/0,8 4,6/0,8 Koki pärjäävänsä työssä 4,2/0,5 4,1/0,5 4,5/0,5 4,4/0,5 4,0/0,5 4,2/0,6 4,3/0,5 4,2/0,8 4,0/0,5 4,2/0,4 4,5/0,4 Koki oppivansa paljon uutta 4,7/0,5 4,7/0,5 4,8/0,4 4,8/0,4 4,6/0,6 4,7/0,5 5,0/0,0 4,8/0,4 4,8/0,4 4,7/0,6 4,8/0,4

è p=0,02 Koki viransijaisuuden

stressaavana/ ahdistavana

2,8/1,2 2,9/1,1 2,8/1,3 2,6/1,0 3,1/1,2 2,9/1,2 2,5/0,8 3,2/1,2 3,1/1,2 2,7/1,1 2,9/1,3 Koki viransijaisuuden

innostavaksi

4,5/0,7 4,4/0,7 4,8/0,4 4,8/0,5 4,3/0,7 4,5/0,6 4,5/0,8 4,4/0.3 4,4/0,5 4,4/0,6 4,7/0,6

(16)

Viransijaisuuden merkitys opiskelijalle

Viidennen opiskeluvuoden alussa viransijaisina toimineet opiskelijat tunsivat olevansa kokeneempia ja varmempia, suorittavansa toimenpiteitä nopeammin ja taitavammin sekä tarvitsevansa vähemmän opettajien tukea kliinisessä hoitoharjoittelussa ja kokevansa vä- hemmän stressiä kuin edellisenä opiskeluvuonna verrattuna opiskelijoihin, jotka eivät toimineet viransijaisina (p=0,001). Hammaslääkärin viransijaisena toimineista kuitenkin vain muutama koki olevansa täysin valmis työelämään viidennen opintovuoden alussa.

Kolme neljästä opiskelijasta koki saavansa opinnoista ja kliinisestä hoitoharjoittelusta ai- kaisempaa enemmän irti huolimatta siitä, oliko toiminut viransijaisena vai ei. Lähes kaikki opiskelijat kokivat olevansa oikealla alalla sekä valmiita ja halukkaita keskitty- mään kliinisessä hoitoharjoittelussa vaativampien toimenpiteiden tekemiseen viidennen opiskeluvuoden alussa.

Taulukko 5: Opiskelijoiden kokemukset viidennen vuosikurssin alussa arvioituna asteikolla 1-5 (1= täysin eri mieltä, 2= jokseenkin eri mieltä, 3= ei eri eikä samaa mieltä, 4= jokseenkin samaa mieltä, 5=täysin samaa mieltä)

5. vuosikurssin alussa opiskelijat kokivat... Kesäkandina (n=66) Kyllä (n=55)

Ei (n=11) ka / kh

...itsensä kokeneemmaksi ja varmemmaksi 4,9/ 0,3 3,5/ 0,9

...stressaavansa vähemmän kliinisestä hoitoharjoittelusta 4,2/1,0 3,2/ 1,3 ...olevansa nopeampi ja taitavampi suorittamaan toimenpiteitä 4,5/ 0,7 3,4/ 0,9 ...tarvitsevansa vähemmän opettajien tukea kliinisessä hoitoharjoittelussa 4,2/ 0,9 3,2/ 1,1 è p=0,001

...olevansa varmasti oikealla alalla 4,5/ 0,7 3,9/ 1,4

...haluavansa keskittyä erityisesti vaativampien toimenpiteiden harjoitte- lemiseen

4,7/ 0,5 4/ 1,1

...olevansa valmis jo työelämään 2,9/ 1,2 1,8/ 1,0

...saavansa enemmän irti opinnoista ja kliinisestä hoitoharjoittelusta 4,1/ 0,9 3,6/ 0,9

...kuntakesän hyödylliseksi 4,9/ 0,4 3,9/ 0,9

...ettei olisi jäänyt mistään paitsi, jos ei olisi toiminut kesäkandina 1,6/ 1,0 2,2/ 1,3

(17)

Pohdintaa

Kokemus omasta ammatillisesta valmiudesta viransijaisuuteen oli verrannollinen opiskelijoiden kokemien oppiala- ja toimenpidekohtaisten valmiuksien kanssa. Itsensä valmiiksi työelämään kokeneet opiskelijat arvioivat viransijaisuuden paremmin onnistuneeksi työpaikan ominaisuuksien, perehdytyksen, vaikutusmahdollisuuksien sekä viransijaisuuden kokemuksien osalta, verrattuna muihin opiskelijoihin.

Kaikista vastaajista vain alle puolet koki itsensä valmiiksi toimimaan viransijaisena.

Opiskelijoiden alhainen itsevarmuus työssä pärjäämiseen voi selittyä osin kliinisen opin- tovaiheen aikana koetun stressin ja kuormituksen määrällä, jonka 90% neljännen ja viidennen vuosikurssien opiskelijoista arvioi jokseenkin tai erittäin raskaaksi opiskelijoiden hyvinvointitutkimuksessa (16). Työuupumustilassa ilmenee ammatillisen itsetunnon heikkenemistä. Nuorten hammaslääkärien työhyvinvoinnin 16 vuoden seurantatutkimuk- sessa havaittiin nuorten hammaslääkärien keskuudessa työnvaatimustason kasvua, jonka arvioitiin olevan yhteydessä lisääntyneeseen työuupumusoireiluun (17). Myös hammas- lääkäriopiskelijoiden keskuudessa työnvaatimustaso on korkea kliinisten opiskelutavoit- teiden myötä.

Työn imun ja työuupumuksen kehityskulkua käsittelevän tutkimuksen (2012) tulosten mukaan työn voimavarojen ja työn imun vaikutussuhde on kahdensuuntainen. Näin ollen heillä, joilla ei ole työssään riittävästi voimavaroja, kokevat vähemmän työn imua, ei- vätkä siksi motivoidu näkemään, hyödyntämään tai vahvistamaan työn myönteisiä puo- lia. Viransijaisuus voi tuntua liian kovalta suoritukselta ja olla opiskelijan motivaatiolle ja itsetunnolle jopa haitallinen, jos työpaikka ei tarjoa opiskelijalle riittävää tukea ohjauksen myötä. Työntekijöiden hyvinvointiin vaikuttavat myös toiset työntekijät ja heidän ko- kemansa hyvinvointi, joka voi tarttua työtovereihin (17). Parityön sujuvuudella ja

(18)

työilmapiirillä on oletetusti merkittävä vaikutus opiskelijan voimavaroihin, motivaatioon ja työn imuun. Hammaslääketieteen kandidaatit otetaan monille työpaikoille lisätyövoi- maksi, mutta kaikilla vastaanotoilla ei näytä olevan tietoa siitä, mitä opiskelijat kokevat tarvitsevansa työpaikalta. On tärkeää, että työpaikka tarjoaisi riittävän ammatillisen tuen opiskelijalle Valviran ohjeistuksen mukaisesti (6).

Opiskelijoiden kokemukset perehdytyksen ja ohjauksen onnistumisesta vastasivat Ham- maslääkäriliiton 2019 tekemän Kandikyselyn (10) ja Valviran 2017 (7) tekemän pereh- dytyskyselyn tuloksia. Kaikissa kyselyissä opiskelijat arvioivat perehdytyksen ja ohjauksen pääpiirteissään onnistuneeksi, vaikka moni asia ei toteutunut Valviran määrittelemien sääntöjen mukaisesti. Se vahvistaa Valviran 2017 kyselytutkimuksen havaintoa siitä, että opiskelijoilla ei ole riittävästi tietoa omista oikeuksistaan työpaikalla, ja toisaalta myös- kään kaikki työpaikat eivät noudata yleisiä ohjeita ammatillisen tuen toteuttamisesta.

Työpaikan ammatillinen tuki ja tekniikan sujuvuus arvioitiin merkittävästi parhaimmiksi terveyskeskuksissa ja isommilla vastaanotoilla. Isommat vastaanotot tarjosivat myös parhaimmat vaikutusmahdollisuudet, ja terveyskeskuksissa pääsi tekemään toimenpiteitä monipuolisemmin kuin yksityisillä vastaanotoilla. Isoilla työpaikoilla on luultavimmin paremmat konsultaatiomahdollisuudet, koska siellä on enemmän hammaslääkäreitä.

Opiskelijoiden työpaikan valintaan vaikutti eniten sijainti. Isot vastaanotot sijaitsevat kes- keisillä paikoilla, joten niillä voi olla pidempiaikainen kokemus kandidaattien perehdyt- tämisestä ja ohjauksesta.

Terveyskeskuksilla on enemmän kokemusta viransijaisena toimivien opiskelijoiden oh- jaamisesta verrattuna yksityisiin vastaanottoihin, sillä suurin osa opiskelijoista hakeutuu kesätöihin terveyskeskuksiin (7, 10).Terveyskeskuksissa ohjaajat voivat olla paremmin tavoitettavissa, koska aikataulut ovat siellä joustavampia. Työterveyslaitoksen

(19)

teettämässä hammaslääkärien hyvinvointikyselyissä (2019) julkisella sektorilla työsken- televät hammaslääkärit olivat arvioineet työhyvinvoinnin huonommaksi verrattuna yksi- tyisen sektorin hammaslääkäreihin (17).Tässä tutkimuksessa yksityisten vastaanottojen ilmapiiri arvioitiin hieman terveyskeskuksia paremmaksi, mikä tukee hyvinvointikyselyn tulosta. Tässä tutkimuksessa yksityisellä hammaslääkäriasemalla työskennelleitä opiskelijoita on vähän (n=6) suhteessa terveyskeskuksissa työskennelleisiin opiskelijoihin (n=49), ja tulokset ovat siksi vain suuntaa antavia.

Verrattuna Nuorten hammaslääkärien arvioimiin peruskoulutuksen antamiin valmiuksiin (11-13) huomattiin, että hammaslääketieteen opiskelijat arvioivat koulutuksen antamat valmiudet työelämässä pärjäämiseen yhtä hyviksi tai jopa paremmiksi. Nuoret hammas- lääkärit arvioivat peruskoulutuksen antamat valmiudet paremmiksi vain endodontiassa sekä suu- ja leukakirurgiassa. Molemmat ryhmät arvioivat perusopetuksen tarjoamat valmiudet hammasprotetiikan kohdalla vähäisemmiksi. Opiskelijoiden myönteisimpiin vastauksiin vaikutti luultavasti kysymyksen asettelu: hammaslääketieteen opiskelijat tulkit- sivat kysymyksen ajatellen viransijaisuutta, jossa ei vielä tarvitse osata kaikkea. Vastauk- sien tulkinnassa tulee huomioida myös se, että vastausvaihtoehtojen määrät poikkesivat toisistaan. Opiskelijoiden vastauksiin on voinut vaikuttaa myös se, että saatu opetus on tuoreemmassa muistissa. Nuorten hammaslääkärien huonommat arviot oppialakohtai- sista valmiuksista kertovat myös työelämän kokemuksesta, jossa tulee jatkuvasti vastaan uusia tilanteita ja haasteita.Hammaslääketiede lienee ala, jossa ei tule koskaan täysin valmiiksi. Kokemus tuo varmuutta ja samalla nöyryyttä.

Valmiiden hammaslääkärien arviot perusopetuksen antamista valmiuksista olivat opiskelijoiden arvioita paremmat ensiaputaidoissa, farmakologiassa, yleislääketieteessä, johtamistaidoissa ja päivystysvalmiuksissa. Vastauksista voidaan huomata, että opiskelijat ei- vät ole saaneet ennen viransijaisuutta kokemusta päivystyksestä, ensiaputilanteista tai

(20)

johtamistaidoista käytännössä. Vaikka opiskelijat arvioivat oppialakohtaisia ja yleisiä valmiuksiaan osin nuoria hammaslääkäreitä optimistisemmin, olivat valmiit hammaslää- kärit opiskelijoita valmiimpia tekemään kaikkia toimenpiteitä.

Tuloksista voidaan päätellä, että viransijaisuus koettiin monella tavoin opiskelijalle hyö- dylliseksi ja tärkeäksi, mutta ei välttämättömäksi. Viransijaisuus kehitti opiskelijan kä- dentaitoja ja kykyä työskennellä itsenäisemmin, valmistaen opiskelijoita työelämään ja lisäten heidän asiantuntijuuttaan. Viransijaisuuskokemuksen luulisi kehittävän toimenpide- ja oppialakohtaisia valmiuksia, joiden havaittiin olevan verrannollisia opiskelijoiden kokemiin työelämän valmiuksiin. Neljännen vuoden kuormittavuuteen liittyi ham- maslääkäriopiskelijoiden hyvinvointikyselyn (2016) mukaan vahvasti myös paine suoritteiden saamisesta viransijaisuutta varten, mikä saattoi vaikuttaa siihen, että 5. vuoden aikana kliininen hoitoharjoittelu koettiin rennommaksi (16). Tähän saattoi vaikuttaa myös viransijaisuudesta saatu onnistunut työkokemus.

Loppupäätelmät

Hammaslääkärin viransijaisuus on opiskelijalle tärkeä ja hyödyllinen, sillä sen nähtiin lisäävän opiskelijan motivaatiota, asiantuntijuutta ja varmuutta työskennellä itsenäisesti.

Itsevarmuus nähtiin merkittävänä tekijänä viransijaisuuden kokemuksiin ja opiskelijan työssä pärjäämiseen. Itsevarmuus ja kokemus omasta ammatillisesta valmiudesta olivat verrannollisia opiskelijoiden kokemien taitojen ja oppialakohtaisten valmiuksien kanssa.

Vastaanoton koolla oli vaikutusta opiskelijan ammatillisen tuen saamiseen ja vaikutus- mahdollisuuksiin työpaikalla.

(21)

Lähteet

1. Hammaslääketieteen opiskelijan toimiminen laillistetun hammaslääkärin tehtävissä (377/2011 3 a §), Annettu Helsingissä 28. huhtikuuta 2011, [https://www.fin-

lex.fi/fi/laki/alkup/2011/20110377, haettu 28.4.2020]

2. Assosiation for Dental Education in Europe [https://adee.org/about-us/the-adee, haettu 28.4.2020]

3. Hammaslääketieteen yleinen kliininen arviointi, päivitetty 2020, Suomen hammaslää- käriliitto haettu osoitteesta: [https://tkharjoittelu.hammaslaakariliitto.fi/sites/skh/files/kliinisen_arvioinnin_kriteerit_ja_matriisi_20201.pdf, haettu 28.4.2020]

4. Field JC, Cowpe JG, Walmsley AD. The Graduating European Dentist: A New Un- der-graduate Curriculum Framework. Eur J Dent Educ 2017: 21(1): 1-35

5. Näpänkangas R, Karaharju-Suvanto T, Pyörälä E, Harila V, Ollila P, Lähdesmäki R, Lahti S. Can the results of the OSCE predict the results of clinical assessment in dental education? Eur J Dent Educ 2016, Feb; 20(1): 3-8

6. Vaatimukset työskenneltäessä toisen johdon ja valvonnan alaisena lääkärin tai ham- maslääkärin tehtävissä, Valviran ohje, 2016 [https://www.valvira.fi/docu-

ments/14444/236783/Vaatimukset_tyoskenneltaessa_toisen_johdon_ja_valvonnan_alai- sena.pdf/302028c7-0d71-4ef6-b479-b153a9bba3ac, haettu 16.7.2020]

7. Lääkärin/ hammaslääkärin tehtävissä tilapäisesti toimineiden opiskelijoiden perehdytys, Valviran julkaisu 2017, [https://www.valvira.fi/documents/14444/2822570/Laaka- rin_tehtavissa_toimineiden_opiskelijoiden_perehdytys.pdf/63376113-0e98-8083-c906- 3f99605e9f61, haettu 10.5.2020]

8. Terveyden huollon ammattioikeudet opiskelijalle, Valvira |https://www.valvira.fi/terveydenhuolto/ammattioikeudet/opiskelijat, haettu 10.5.2020]

9. Folktandvården Jobb och Utbildning, 2020 [https://folktandvarden.vgregion.se/jobb- och-utbildning/student/sommarskola/, haettu 11.6.2020]

10. Kandikysely 2019, Suomen hammaslääkäriliitto [https://www.hammaslaakari- liitto.fi/sites/default/files/mediafiles/kuvat/kandikysely_2019.pdf, haettu 2.5.2020]

11. Koivumäki J, Auero M, Eerola A, Karaharju-Suvanto T, Kottonen A, Meriläinen- Vapola S, Näpänkangas R, Savanheimo N, Suominen L, Tolvanen M. Nuori ham- maslääkäri -tutkimusraportti 2017 [https://www.hammaslaakariliitto.fi/sites/default/files/mediafiles/liiton_toiminta/nuori_hammaslaakari_2017_verkkoon.pdf, haettu 1.5.2020]

12. Koivumäki J, Auero M, Eerola A, Karaharju-Suvanto T, Kottonen A, Näpänkangas R, Pie- nihäkkinen K, Savanheimo N, Suominen L, Tuononen T, Nuori hammaslääkäri -tutkimusraportti 2014 [https://www.hammaslaakariliitto.fi/sites/default/files/mediafiles/liiton_toi- minta/nuori_hml_2014_verkkoon.pdf, haettu 1.6.2020]

(22)

13. Koivumäki J, Auero M, Eerola A, Karaharju-Suvanto T, Korhonen S, Kottonen A, Näpänkangas R, Vinkka-Puhakka H. Nuori hammaslääkäri - tutkimusraportti 2011 [https://www.hammaslaakariliitto.fi/sites/default/files/mediafiles/liiton_toi-

minta/nuori_hammaslaakari_raportti_2011.pdf, haettu 1.5.2020]

14. Karaharju-Suvanto T, Näpänkangas R, Koivumäki J, Pyörälä E, Vinkka-Puhakka H.

Gender differences in self-assessed clinical competence a survey of young dentists in Finland, Eur J Dent Educ 2014, Nov;18(4): 234-40.

15. Nuorten hammaslääkärien hyvinvointikysely 2019, Suomen hammaslääkäriliitto ja Työterveyslaitos [https://www.lehtiluukku.fi/lehti/hammaslaakarilehti/_read/13-

2019/228728.html?p=44, haettu 24.6.2020]

16. Koivumäki J, Maukka M, Koivisto S. Opiskelijoiden hyvinvointitutkimus

[https://www.hammaslaakarilehti.fi/fi/tiede/opiskelijat-tarvitsevat-tukea-kliinisen-vaiheen-kuormitukseen, haettu 20.7,2020]

17. Hakanen J, Perhoniemi R. Työn imun ja työuupumuksen kehityskulut ja tarttuminen työtoverista toiseen [https://www.julkari.fi/bitstream/han-

dle/10024/134953/Työn%20imun%20ja%20työuupumuksen%20kehityskulu.pdf?se- quence=1, haettu 16.7.2020]